1928-12-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 269 >~ 192»
VAPAUS
Xlf aalf ( » t n «f TiaaiA Wo(ke» is
VAPAUS (JJbtnr) „ ,
aJtOTCSHDOIAT VAPADDESSA:
nj» fam. 92JQ U » l fatt». - A.tol^.eg^>nyg^tag^^
iNwHy*itgi « t d c t t M h . — nnlEiiiu l o i t » «i «i «ali*
1 K * • tt. ftia. S kk. «.35 P ^ ^ ^ ^ V M » - ^ *• ' ^ • ^
, 1 1 * . tijM fkk. «SJO. S kk. 12X0 S< t tk- « J * : —
•IV
Sanrbritaiiiffiio i l harambp
Kuten etusivuHa oleva lyhyt postitse
saapunut uutinen kertoo, on
työläiskirjailija Kössi Kaatra kuollut.
Tuo lyhyt, koruton uutinen
kertoo suomalaiselle proletariaatille
'synkän viestin. Se kertoo meille,
että Suomen työväenliikkeen c-räs
huomattavin kulttuuripersoonallisuus
on ummistanut ikuisiksi a-joiksi
'silmänsä. Sen runoilija ja
kirjailija on kuollut maanpakolaisuudessa^
henkipattona.
Tov. Kaafra on esiintynyt runoilijana
jo neljännesvuosisadan
ajan. Hän nimittäin julkaisi en-simaisen
runoteoksensa, "Kynnyksellä",
jo 1903. Ju siitä lähtien
ön häneltä aina tämän tästä
ilmestynyt yksityisiä runoja, novelleja,
novelli- ja runokokoelmia,
romaaneja, esseitä y.m.s. Viimei-simpinä
aikoina ovat hänen his-toriaHiset
' kertomuksensa, joissa
hän on käsitellyt Ruotsin vanhempaa
historiaa, herättäneet suurta
huomiota etenkin Amerikassa ja
Suomessa.
Hänen ensimäinen esiintymisensä
runoilijana oli melkoisessa määrässä
kansallisen hengen läpitunkema.
Itse hän kertoo silloisesta
käsityskannastaan: "Olin alkanut
kirjottaa runoja, ja olin «|iiii$ hurskaassa
uskossa, että tämä/merkitsisi
' suuria; asioita, että köyhäin-kortteleissakin
pystyttiin toisaalta,
toisaalta taas, että kansan oli vähitellen^
laottava kahta puolta tietäni.
Olin itse ihaillut jrun6ilijoi-ta;
minkä vuoksi oli illman muuta
selvää, että minuakin ^ihailtaisiin.*^
Ja öitten h ^ »kejtoo edelleen,
mit^n hän "suunnilleen tällaisten
tunteiden «vallassa liikkui kerran
suvisena sunnuntai-iltana tehdas-kaupunkinsa
kesäjuhlakentällä muiden
joukossa, mutta^ ylväässä eristyneisyydessään.
Elin taivaasta ja
sinivetten aalloista.^
Sitten hänen Volymponsa" taivaaseen
astui muuan tavallinen "kuolevainen":
Yrjö Mäkelini ja kohtaus
Mäkelinin kaijssa tuli merkit-
'semään hänessä täydellistä käännettä;
hänestä tuli proletaarirunoi-lija.
Emmo ryhdy tässä yhteydessä
..yksityiskohtaisemmin käsittelemään
lov. Kaalran henkilökohtaisia o-suutta
Suomen työväenliikkeeseen.
Samoin vaatii hänen kirjallisen tuo-tantonsakin
tarkastelu paljon laajemman
tilan, mihin tässä yhteydessä
on mahdollista. Huomautamme
vain, että tov. Xaatra oli, innokkaasti
mukana marraskuun suurlakossa
yli kaksikymmentä vuolta
sitten, d^ä hän on toiminut m.m.
työväenteatterien johtajana ja toimittajana
työväen sanomalehdissä.
Toiminut välillä kirjain kustantajana
ja kauppiaana. Vuoden 1918
luokkasotaan hän otti osaa runoili-jasielunsa
palavalla innolla. Oli
pakotettu sitten vetäytymään Tukholmaan,
jossa on oleskellut yhtä
mittaa aina kuolemaansa astL
Tukholmassa hän oij toiminut
Suomen ja tämän mantereen työväen
suomenkielisten vasemmisto-lehtien
verrattomana kirjeenvaihtajana.
Samallq. hän on viljellyt e-delleen
runoutta, ja Tukholman a-joilta
ovatkin hänen parhaat runonsa
lähtöisin, ne, jotka tekevät
hänet yhdeksi kaikkein merkityfcsel-lisimmäksi
pfoletäarirunoilijaksi.
Tältä ajmijaksolta ovat peräisin
m-m. teokset "Punaiset ja valkoiset",
jossa on keskushenkilönä Ilmari
Rantamatji, ja "Äiti ja poika'*,
,(Ö.y. Työn kustantama), jossa hän
kuvailee omaa elämäänsä — melkeinpä
lukemattomia muita tuotteita
mainitsematta, jotka yhdessä muodostavat
köyhään Suomalaiseen proletaariseen
kirjallisuuteen venratto-man
aarteen.^ ,
Toveri Kössi Kaatra (ent. nimeltään
Lindström) on syntynyt
Lohjalla marraskuun 6 p :nä 1882,
ollen siis kuollessaan vasta 46 vuoden
ikäinen. Hän oli, voimme täydellä
syyllä sanoa^ vasta pääsemässä
kehityksensä huipulle. Tukholmassa*
oloaikansa hän käytti, mikäli
. sumkii^ sai monilta töiltäätf
aikaa, syventyäkseen leimuavan runoili
jatempperamenttinsa koko ^ innolla
maaifmankirjallisunt^n, etenkin
ranskalaiseen ja venäläiseen.
Hänen kuolemansa muodostuikin
suomea puhuvalle ''proletariaatille
suureksi tappioksi, melkeinpä korvaamattomaksi.
- • , ,
Taistelulippumme verhoutuvat
hetkeksi suruharsoon suuren runoi;
lijamme ja kulttuuripersoonamme
paarien ääressä. ' .
Toveri Kaatran elämäntyö tulee
dna säilymään soihtunamme tais-tellcssamme
taantumuksen alhossa
suurta päämääräämme :kohden
Jolm aika sitten luvi Neuvostoliitossa
englantilainen työläistiaisten e-dustajisto.
Sex>]i kokoonpantu puolueettomista
naistyOiäisistä. työläisten
vaimoista ja sodan vastaisen yhdiSH
tyksen aktiivisista jäsenistä. Edustajat
oli valittu yleisissä työläisten kokouksissa
ja matlnistivat niiden järjestöjen
kustannuksella, mihin kuuluivat
Edustajisto halusi tutustua etupäässä
il^euvQstoIiiton n^styöläisten elämään,
heidän työoloihinsa ja elämisen
ehtoihin ja Punaiseen Armeijaan. He
! tahtoivat tulla tuntemaan totuuden
Neuvostoliiton suhteesta sotaan. Edustajiston
joukossa oli pasifisteja, työväenpuolueen,
naisjärjestöjen ja o-sinistoiminnallisten
järjestöjen Jäseniä.
Lähetystö, vierailtuaan useissar'teollisuuskeskuksissa
nun. Donin alueella,
Leningradin^ kehruu- ja kuttnnateh-taissa,
palasi kotimaahansa, jossa aitä
oli vastaanottamansa laajat työläisnaisten
Joukot. Jokaisella alueella,
jonne lähetystön;Jäseniä:pU- saapunut,
on ollut /tnnfinkiini]imiatt<Hnan suuria
työläisnaisten kokouksia.
Tässä muutamia edustajiston jäsenten
lausimtoja'* vaikutelmistaan
Ja havainnoistaan Neuvostoliitossa:
'Tulee olla ylpeä lämestä nais-kommunisti",
lausui eräs puolueetim; nais-toveri,
"meidän pitäisi hävetä, sillä
verratessamme siihen mitä Neuvosto-
Uiton työläiset ovat tehneet, olemme
saaneet kovin: vähän aikaan".
Toinen työläisnainen kuvaa oloja
kehruu^ ja kutomateollistraden alalla:
Olin tekstiilitehtaassa. Jossa työläiset"
(75% naisia) tekevät työtä vain
7 t. päivässä. Tehdas oli ihnava, siinä
oU paljon ikkunoita ja erikoinen i l -
manvaihtolaitos. Naiset .näyttivät ter-veUtä
ja ityytyväisUlä. Tahtaassa oli
iso ruokala. Jossa työläiset väliaikana
ruokailivat. Oli myös lasten seimi,
jossa lapsia hoidettiin siUä aikaa,
kun äidit oUvat työssä. Kalkki tämä
osottaa sututa tulevaisuutta Neuvostoliitolle
ja sen kulttuuritason kehitykselle".
läikoisesti herätti tekstUlityöläis-ten
delegaatin > huomiota llmanvaib-tplaltokset
t e h t a i n He eivät 6lleet
ennen uskoneet^ että sellaiset täydelliset
laltoteet, joihin NeuvostoUitossa
t u t u i v a t , olisivat mnhdnTliria.
"Havaitsin, miten suuresti ^51äl-set
idkA .paljussa kunnioittavat Leninin
muistoa. Eräässä talonpoikain
klubissa, kun "L(*akuu"-fihniä näyteltiin.
Leninin kuvan Ilmestyttyä
kankaaUe, oli aploodeja loppumattomiin.
Senaista kansanomaisuutta ei
ole saavuttanut yksikään kruunuja
meidän maiasisamme".
•INäin l^uluisan "Pcrtemkin"-!ilmin
Työläl^Daisten tulee vaatia, että sitä
tullaan näyttelemään Suur-!Britanni-an
kaikilla aluema."
T^lälsnainen, Län£i-Waleslsta, Jo-,
ka oli oleskellut jonkun aikaa Donin
ktvIhiilialueeUa, kertoo että pAa siellä
oloaikansa hän tutld m.m. työläisten
ajatU£to.sotakysymylB5estä. Hän
vakuuttaa, että Venäjän työläiset haluavat
rauhaa, mutta ovat valmiit telemaan
kaikkensa puolustaakseen
saavutuksiaan.
TekstiUityölälsten del^raattl lausuu:
"Suur-Britannian historiassa on
monta; veristä lehteä, mutta .sota
NeuvostcdUttoa vastaan oli^ mustin
kaikista. Janeen sen mitä olemme
nähneet, voinime sanoa,/ että olisi
suuri rilms IbiävittSä. mitä Neuvostoliiton
työläiset;^ ovat luoneet".
Ryhmä Jbka . oli läsnä . Punaisen
Acmeijääi maiiöövgrcilla, te
•Taalflsmi ei tuota rauhaa eikä hy-vlnvoitotla.
koko maailman
lyöl^i^n ..todeiUnea Ja keskeyrnätön
vs^tii^s^^paxiäxiBn lyömään iyf^T'"<-
kaidtAlLsmlnf. Olemme tulleet -ynunär-tähäiän.
> t t ä parhaana takeena ^ rauhasta
qn sodan synnyttäjien, kapitalistini,
kiiki^t^^ Ja tässä työssä
cm Punaine^n^^ ei ainestaan
Venäjän työläisten armeija. Vaan koko"
maailkuin työläisten armeija. Se
tulee puolustemaan työväen luokkaa
Jansen taistelua koko maailmassa".
Puheensa ibpettlTOt he loÄotta-malla
eläbSön-huudon Neuvostoliiton
Punaiselle; Anneija^e.
Vielä voitiaisiin esittää paljon eng-
Jajitilaisteii ^ ^öläisnaist^ edustajien
lausuntoja, mutta nämä jo osottavat
miten ^uressa arvossa kaidtallsmin 1-
keen alia elävät työtätekevät naiset
pitävät ^tätekevien saavutuksia
NeuvostoUitossa.
noonso
BATjBIQNALISOINTI JA VUlOÄiTtlko
"^Olemme Jo edellisiy^ artikkeleissa
käsitelleet; sitä, kuinka kapitalisthien
ratsionalisoiminen väilEuttaa nuoriin
ty;öläiislin. Luc^caamme siitä huolimatta
vielä lyhyt ^tsajus, ikäänkuin yhteenvetona,
tähän työväenluokalle y-
Suomen arappeutiiya talous ja sotalaitosten
menoerät
Taloudellinen lilanne on Suomessa
ny!: jyrkässä laskusuunnassa. Kuluvan
vuoden kolmella vuosineljänneksellä
oli 1,500 miljoonan markan
tuonlicnemmyys ja siitä ^on aiheutunut
incs33a nyt jo huomattava rahapula,
jo:^a seurauksena esim. rakennus-
IcoIH^judissa pysähtyminen. >Hel-sinsissäkin
on jo 22 rakennusyri
lyslä rahapulan vuoksi pysäytetty.
Tamptreella ja Turussa on rahapula
vielä kireämpi kuin Helsin-gissä.
•
Yksitjiset keinoUelijat ovatkin
ryhtyneet käyttämään kireää tilan-n^
la h\väkseen ja kantavat raken^
uusyrityksiin lainaamistaan varoista
korkoa aina 16—20 prosenttiin.
Yleensä on raha-olojen kiristyminen
saavuttanut jo melkoisen vauhdin.
Koko kansantalouden tasapaino
riippuu etupäässä tuonnin ja
viennin suhteiden tasapainosta, mutta
kuten" jo mainittu, osottaa tuonti
tavatonta enemmyyttä vientiin nähden.
Vientiä vai|cbuttaa satamalakko,
kalliit rahdit jä osaltaan myöskin
Neuvostoliiton lisääntynyt puutavaran
vientL
Suomalaiset talousmiehet etsivät
ulospääsyä tästä vaikeasta tilanteesta,
mutta mitään täysin pätevää
keinoa ei näytä löytyvän.
Kun Suomen valtionvelka on jo
4,200 miljoonaa markkaa, ollen se
ennen vuotta 1918 vain 516 miljoonaa,
onkin siinä. tarpeeksi päänvaivaa
miten tuota tavattomasti
velkaantuvaa putiikkia edelleen hoidetaan.
Kuitenkaan ei näytä olevan
edessä muu kuin velan lisääminen
ja porvarilliset sekä sos.-
dem. lehdistökin esittävät, että "uuden
lainan ottaminen on nimittäin
ainoa keino, joka jokseenkin välittömästi
tuo ainakin tilapäisen helpotuksen
nykyiseen^ rahapulaan.**
Siinä lyhyesti kuvaus rappiolle
menevästä "itsenäisen Suomen" taloudellisesta
huushollista.
Mutta huolimatta taloudellisesta
ahdinkotilasta» lisäyiän Suomessa
yhä menoeriä sotalaitoksen lujitta-nyseksi.
Koolla olevan eduskunnan
valtiovarainvaliokunta on esittänyt
sotalaitoksen vakinaisia menoja
lisättäväksi yli 10 miljoonalla
markalla. Ylimäär5»sessä menoar-leensä
Ja eritoten sen nuOTlsoll© t ä r -
Iteään" kysymykseen. Tätä > kysymys-tä:;
d • ole jCanadassa paljonkaan käsitelty,
vaikka xatsionaliäoimisproseä-si^
Canadankin teollisuudessa parhaillaan
on ^lynnissä; Kc^ttelemme
kysymystä tässä naivan yleisesti. Nuo-risotoverit
voivat kullakin palkk?.-
kunnalla tutida. yhteisvoimin esim.
opintokerhojensa pihissä sitä, missä
määrin kapitalistinen ratsionalisoi-minea
on kussakin työpaikassa, kidla-kin
paikkakunnalla vaikuttanut työ-jäiszuiprison:
asemaan ja vetää sUtä
asiamnukaisejt johtopäätökset.
: Kapitalistinen ratsionalisoiminen
tähtää yleisesti huonontamaan työläisten
asemaa,'lisäännään suunnattomasti
riistoa.; Kapitalistmen ratsionalisoiminen
ei suinkaan pysähdy
sUhen, että hankitaan uusia koneita
ja parannetaan työmenetelmiä. Rat-sionallsoimisen
yhteydessä pyrkivät
kapitalistit kohottamaan - työläisten
työtehoa ' äärinmiilleen, alentamaan
työläisten realipalkkaa ja
pidentämään työpiäivää. Työläisnuoriso,
proletariaatin taloudellisesti
heikoin osa, joutuu ratsionalisol-misen
yhteydessä kapitalistien hyökkäyksen
alaiseksi yleläkinv suuremmassa
. määrässä kuin täyskasvuinen
proletariaatti. Siilä syystä työmisnuo-riso
kärsii ratsiönalisoimisesta enemmän
kuin varttuneet työläiset^
Voimme, sanoa, että viime .vuosien
aikana tapahtunut nuorten työläisten
aseman huonontuminen on läheisesö
yhdistynyt ratsionaUsoimiseen. Tähän
huomautettakoon kuitenkin, että tietysti
on riiston lisääminen ollut aina
kapitalisnxin ptyrkimyksenä, jotenka
kapitalistinen ratsionalisoiminen ei
periaatteessa merkitse tässä. suhteessa
mitään muutosta tai uutta ilmiötä.
Mutta ratäöhalisoiininen metklt-see
tämän kaiidtalistisen-pyrklniQrksen
tehostumista Ja määr^j^äistymistä.^
KatseUeManun«:i^
fion asem^j ^Mlkia ipuolia i»tsionä-lisohnisoa
häkökt^^ di-lien
jöhtopäätjBkseen, että ' «^orin^
viossa^ on niinikään esitetty lisäyksiä
sotalaitoksen menoihin, joten
ensi vuonna aiotaan käyttää sota
laitoksen menoihin 540 miljoonaa
markkaa ja suojeluskunnille sen lisäksi
47 miljoonaa markkaa
Poliisilaitosta myöskin lisätään
ja käytetään lisäyksiin yli 6 miljoonaa
markkaa. - Ohranan ylläpitoa
varten suoritetaan myös 6 miljoonaa:
markkaa. -Täten • varustautuvat
Suomen vallassaolijat pitämään
kurissa maansa työväestöä ja
tarpeen ^vaatiessa - imperialististen
suurvaltojen käskystä tekemään ren-ginpalveluksia
neuvostovaltaa vastaan.
lisissar. ptoissft f^^^^s^^ työläisnuori
sdn^ aseiöpm kehnontuminen kuin se,
j(^ika\ tqdMikJina rcyt^ ölenune, ei
OUsiybinut tapahtua.VT pitää
paikkansa; palkkoihin.. ammattiopetukseen,'
työttöznyysavustukiseen y ^ . näh-deh.'
NuorisÖsuöjeluh huonohtiuninen
täi tässä suhteessa tapahtuneen ke-hii^
kseh pj^ytt^ibinen cm tnyös pääasiallisesti-
ratsionaUisöidun teollisuu-dien
hyökkäyksen ansiota,
^Ratsionalisoimisesa on kahtalainen
yalkutus työtätekevään nucaisoon: 1)
työtätekevä iiuorisön lukumäärä ja
osuus tuotannossa on perinpohjaisesti
muuttumassa; 2> nuorison . ammatti-kouluutus
on saamassa uusia muotoja.
Tämän kaksinaisen vaikutuksen
syynä on yksi ja sama tekijä, nim.
sangen tarkka työnjako taotantopro-sessissa.
,
katslonalisoiäussa teollisuudessa on
nuorien työläisten helpompi täyttää"
sama tehtävä kuin varttuneiden työ-
Iäisten. Useimmissa tapauksissahan
on kysymys {verrattain helposta käsittelystä,
jonka nuoremmat voivat
täyttää yhtä hyvin faiin vanlienimat-kin
työläiset huolimatta siitä; että
heiltä puuttuu: voimaa'Ja kokemusta.
Tämä kehit3rekulku Johtaa nuorten
työläisten lisääntymiseen työpaikoilla
ja samalla .se lisää myös kilpailua
täyskasvuisten työläisten kanssa.
Mutta 'ratslonalisoidussa teollisuudessa
ei tarvita sitä ammattiopetusta,
mikä aikaisemmin oli välttämätöntä
anunattitaitplsille työläisille. Työläisjoukoilta
ei vaadita sitä ' korkeaa
ammattitaitomäärää tuotannossa työs-kentelyyn
kuin aikaisemmin. Siltä
syystä me olemine nälmeet viime
vuosina, tuloksena ra^cmJalisoiihises-ta.
il&uutoksen: ammattikouluutukses-sa.
Vain pientä p ä i n i k ^ i n kasvatettua
ammattil^toisteh ryhmää
l)yritään kbuluukamaan,: kun
sensijaan laajat joukot. menevät
tuotantoprosessiin joko ammattitaidottomina
tai puoleksi anunattitaitcd-sina,
tai joutuvat senjälteen. kun
ovat suorittaneet opin käisiteonisuus-verstaassa.
teoHismiteen anunattitai-dottomina
työläisinä.
Erittäin tärkeä seuraus kapitalistisesta
ratsiönalisoimisesta nuorille
työläisille ja heidän taistelulleen on
luokkaeroavsiisuuksien selveneminen
Ja suurten työläisjoukkojen, mukaanluettuna
nuoret, työläiset, lisääntyvä
talstelukyky ja -tahto. Kapitalistinen
ratäonallsolminaa, samalla kun se on
ilmeisesti lujittanut kapit^Ustien asemaa,
lisää toiselta puolen työläisten
täisteluhalua, ^ siten >^ synnyttäen voi-kriisi
Suomen työväen urheiluliikkeessä
Su«nen t y ö ^ urheUuliikkeessä jotka tähän asti ovat ^
c m l S ^ Ä ^ a i k a a kamK«iluateneet P ° ^ ^ ; ^ S f ^ ö l ä S S -
Ssaalte liltoTjohdattamlseksi sosia- tilkkaa ^^^^^ . ^ ^ " L ^ ^ .
Sokraattien'johdona pcnvariston ^ ^ ^ J ^ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ Z
poImUe. toisaalta sen
Talven enslmälsfeh kylmien tullessa
tuhannet työttömät miehet jä i^ise»
ovat pakotetut New yorkin Bovreryn
läheitysseurojen ja pelastusarmeijan
koteihin Ja muihin köyhälistön 25
s ä i l y t t ä m i s e k s i ton p ä ä t ö k s i ä j a y l e i s t ä - h e n k ^ v ^ j g g ^ ö j j t ä i s ^ Lämpö-Ä
n i ^ ^ ^ n ^ - ^ t^y ö^v äue n ^uSrhe^i - ^ta an JVoot iivmMa^ k k^ ^* 'e!r^i fP^ ,Un oi rmr ^a A^ i| ";^r" -^ —° ^^!-^ ^^ !^^ . - u i ^ — ^
OT^^eet sosialidemokraattiset joh- toimivat vomustelu- ja m h e d ^ ^ t ^ ^ ^ ^ i ^ ^^adakseen yö^y^^ ttetSSr'rJaSt ^l ä ^^Sre^^ -kannasta on alkoivat reageeraamaan paatostaj^-1 aamulla annettavaa « taan. asettuen, kuten on l u o r m ^^
incTteöSsaines ^ spartakiaadeihm osaHistuneulen j t^pa^^jigsa kahta ^^^^^^ ^
-Viime aikotoa. Uiton sosialidemo- puolelle. | korttelin mittaisina., kerääntyivät näi.
kraattisen johdon käytyä puolueensa Härkäpäisesti on kuitenkin Uiton den talojen edustalle nUnkin aikai-
avuna yhä häikäHemättömämmäksi. johto pysynyt tek• eniä'—nsä" päatöksai seen kuiri kielo 3 ja 4 iltapäivällä.
on tilanne Suomen Työväen UrheUu-j kannalla, koettaen vielä kaikilla mull-
Uitossa-muodostunut sellaiseksi, että,; la keinoilla tukea ottamaansa kan-joUei
nyt aivan suoranainen hajoa- taa. -Kstä on kuvaavana esimerkkina
minen olekaan ehdoton välttämättö- Uiton johdon tekemä i»ätös lopettaa
myys. Uiton kyky laajana joukkokas- kaikki kilpaUusuhteet Neuvostohiton
vatusjärjestönä ja edustavana elimenä m-heiUjain kanssa, NeuvostoUiton pal-otf
vakavasti uhattu ovat tästä sei- loUujoukkue kun uskalsi (J) kilpafl-vääkin
selvemiänä todistuksena. la viime käynniUään Suomessa liitosta
Kärjistävimmät tai»ukset Uitossa' eroitetun spartakiaadeissa käyneen
sattuivat viime kesänä NeuvostolUtos~i paDoilujoukkueen kanssa,
sa pidettäviin spariakiadeihin osanot- Näin jousta MristämäHä on liiton
tokysymyksen yhteydessä. Muistetta- johto kehittänyt asiat siihen, että sen
neen kuinka ennenkuulumattoman poUtUkan ilmlavustajiksi ovat asettu-härkäpäisen
kannan Uiton sosiaUde- neet seUaisetkln iUton aktiiviiirhefli-mokraattinen
Johto otti kysymyksessä.
Sille ei riittänyt se. että se kieltäytyi
viraUlsesti ottamasta osaa spar-takiaadeihin,
vaan se katsoi ehdottomaksi
velvolUsuudekseen (tietenkin
Luzemin Interiiatdonaalen ja Suomen
sos.-dem. puolueen johtoherro-jat,
jotka Uiton Johto on toivonut
saavansa puoleUensa. Sveitsiin vaUt-tu
nyrkkeUijäjoukkne, johon oli valittu
Uiton valioväkeä, on kieltäytynyt
lähtemästä matkaan, ihnoittaen syyksi
Uiton johdossa harjoitettavan po-
Uittisen vehkeUyn. Vain siinä tapauk-vaikka
ovet. eivät .aukea ennen kello
kuutta-. Turvakodit eivät laske työ-
Iäisiä sisläu lÄivän aikana. Tänjä
jen kehoituksesta) Julistaa pannaan sessa Tie lähtevät matkaan, jos siUe
s.o. erottaa liitosta jokainen Uiton
urheUija.'joka ottaa, ohi Uiton kiellon
spartaklaadeihin osaa.
Rehellinen työläisurheUija-aines ei
kiiitei^aan johdon peloitteluista. säikähtäne,
vaan, huolimatta kaikesta
Jarrutuksesta, ryhtyi puuhaan spar-takiaadijoukkueen
lähettämiseksi. Ja
jouUnie lähtikin, runsaslukuisena ja
edustavana, ja kaikiella kunnialla e-diistl
Suomen työläisurheilua kireissä
kamppailuissa muiden maiden työ-läisurheiUJoiden
kanssa. Mutta seiura-us
tästä edustuksesta ei oUut se,
minkä sUtä bUsi pitänyt olla, että
Uiton johto olisi edustajajoukkuetta
kUttänyt sen suorittamasta palveluksesta;
seuraus pii se, että Uiton johto
pant uhkaxiksensa täj^täntöön Ja
eroitti koko spartaklaadeihin osallis-tuneeri
joukkueen Uitosta. TäUaista
saattaa tapahtua Uitossa, joka on kokoonpantu
työlisistä, liitossa, joka
muodostui porvarillisen urheUupoU-t
l i k ^ vastapainoksi jälkeei^ vuoden
1918, ailana, JoUoiri taantumus riehui
ylin^nillään ja jpUoin poxvariUl-nen
urheiluväki hankki pesäeroa kaikista
"fcapinalUsIstä" tnrheiUjoista.
Kuvaavaa!
Selvää kuitenkin oli. ettei lUton
kantajoukko, työlälsmiehet Ja naiset.
johtajaksi asetetaan henkilö, joka
nauttU koko m-heiluväen kannatusta.
Ehdottomasti he ^nevat vastalauseensa
nyt retkeUe määrättyä timnet-tua
hajoitusmestaria Pullia vastaan.
Tämän pitäisi olla vakavana varoituksena
liiton herrasjohdoUe ottaa
työläisiu-heDijain niieUpide huojtnloon.
siUä ensi kertaa Uiton historiassa tapahtuu
sellaista, että kieltäydytään
ulkomaisesta ottelumatkasta yllämai-nitim
laatuisten syiden takia. Voiko
tämänkään jälkeen odottaa Uiton johdolta
toisenlaista orientoimista on e-pätietoista,
sillä n4in laajakantoiset
otteet kuin mihin se on ryhtynyt, panevat
edellyttämään, että ne on tehty
harkitun suunnitelman mukaan, jonka
päämääränä saattaa olla hyvinkin
ratkaiseva teko. Onko huudolla: "Irti
komnxuhlsteista" tarkoitus hajoittaa
Uitto? Selväsökö yhteisita leipUn
porvareiden. kanssa? Nämä ovat kysymyksiä,
jotka pakostakin heräävät,
katsellessa Suomen TDL:n johdon
nykyhetken poUtiikkaa. -
Se on kuitenkin.varmaa, että Suomen
työväen urheUuliike ei tule häviämään,
koettipa sitä sos-demit porvarien
kanssa tukahduttaa kuinka
voim^akkaastl tahansa.
PENBKIDB; IJA
KUOI^MANTltOMlb MUUTETTIIN
VANKEUDEKSI
Oikeusvirastolta Öttawasta saapui
marrask. 28 pnä tiedotus, että Walter
^IiUchska'n kuolemantuomio on
muutettu elinklUitiseksi vankeudeksi:
Hänet tuomittiin joku aika sitten
kuolemaan; murhasta; ja bU tuomion
täytäntöönpanöajaksi määrätty marraskuun
30 päivä. Canadan virallinen
hirttäjä, EUis, oli oUut täällä jo joi-tfikin
päiviä ja oli hänellä jo kaikki
tarvittavat vehkeet kuimossa viimeistä
näsrtöstä varten. Nämä vehkeet njrt
kuitenk&i jouduttiin lyömään läjään
Ja Ellis itse lähti kiireen kaupalla
Torontoon.
Saatuaan tiedon tuomionsa muuttamisesta
tuli Luchska niin liikutetuksi,
että el voinut muutamaan minuuttiin
suuntaista peUä ennenkin, joten hänen
suhteensa sietää olla varovainen
näissä asioissa. ,
VAPAA OHJELMAIL'
osaston haalllla sunnuntai-iltana,
joulukuun 9 päivä. Se pannaan toimeen
puolueryhmien yhteisillä voimilla,
joten ei pitäisi ohjelmaa puut-ehkäisisi
heidän käymästä työnvälittäjäin
luona, joiden vähäisistä tarjonk.
sista on useimmiten annettava 5 dol-larin
käsiraha ja omattava piletti
työpaikalle.
Useita naisia Ja.;lapsia on niiden
240:n Joukossa, jotka ovat joka päivä
soppalinjassa^M[adoxmärtaIon edustal-la.
Useat äi(Ut, Jotka ovat olleet pw.
heidensä aJhqita tukijoita, ovat jou.
tuneet työttömiksi pieniä tehtaita sul-jettaissa.
^lastusarmeija ihuölehtl
viime marraskuulla kuudestasadasta,
sen sijaan että vi|me vuonna oU soo
työttiSmää huollettavanaan. Valtion
työviraston antamien tietojen muka^
jokaista 100 palkkaa kohden on 122
hakijaa. Kuukauden loppmm mennessä
ncdn ^3,000 on täytynyt turvautua
kunnalliseen majataloon.
"CkKis of the -Ughtning" (Salaman
jumalat)-nimistä näytelmää, joka
perustuu, Sacco-Vanzetti-juttuun, ei
saa näytellä Bostonissa. Bostonin
näjrtelmäsensorin mukaan se on "jumala^
pilkp^aava. lanarklstinen ja valtio-petoksellinen."
Sensori lausuu: •
"Minusta näyttää, että koko. näytelmä
. kuvatessaan hiljattain suoritettua
Saccon ja Vanzettin oikeusjuttua
Miassachusettsissa, on yritys saattaa
huonoon valoon meidän oikeuslaitoksemme
ja oikeuden vlrl^Uijat, etenkin
ne oikeuden vlrkaiUjat, jotka ottivat
osaa Saccon Ja Vanzettin juttuun.
, Se ei ole oikein heitä kohtaan,
ja , asettaa;, heidät vain epäoikeuden-mukBisuuderi
Ja pilkan-alaiseksL Todellisuudessa
se on ei>ärehellinen hyökkäys
oikeuslaitoksiamme vastaan. En
usko, että se ansaitsee tulla esitetyk-tumaan.
— S.
• 1
OSASTON KOKOUKSESTA
27 PÄIVÄ
V. K.
sanoa mitään.; Hänet tuUaan hetimiten
muuttamaan Manitobän maakun-tavankilaah
suorittamaan KUigaistus-taan.
KATALAA MENETTELYÄ
Marrask. 26 pnä tapasi Fred Paju,
Uusia jäseniä hyväksyttiin seiuraa-vat:
Min "VValkkari, Irene Kyren.
Katri Saarinen, Olga UOriamo, Väinö
Malmi, Taimo Meriläinen.
Uuaen osaston ;tounintahuoneuston
aikaansaamiseksi ' keskikaupungiUe,
päätettiin ottaa viidenkynunenen tuhannen
doUarin laina, jonka saamiseksi
valmistetaan kymmenen dollarin
lainavelkakirjoja, joita Järjestön
toimeenpanevan, komitean luvalla lä-j
hetetään järjestön osastotovereille
j myytäväksi kautta maan, sekä Yhdys-joka
runnaa metsäkämppää Pearrissa, ^ t ^ m . jarjestoUe, jos sen toimeenpa-kolme
työtä vaiUa olevaa miestä taäl- ^^'^^ komitea suhen luvan antaa,
lä Port Arthurissa ja sanoi heUle o- ; J^^den talon rakennusrahastoa kar^
levänsä juuri menossa työnväUtystoi- J""^^^ toimikuntaan vaUttUn 15
mistoon antaakseen sinne 30 miehen ^»a, jotta iltamiUa ynnä
viennin kämiälleen, ehdottaen mie- ^ Ä . ? " ' ^ ^ ^ kartuttavat rakennus-hiUe,
että jos he voivat saada kooUe '
kolmekymmentä miestä, niin voivat
mennä sinne harien käinpäUeen ja
hän jättää' tilauksen "loimannflle"
rahastoa, sekä huolehtivat paikaiU-sesti
lainan hankirinasta.
t^PaikaUisen sosdem klubin omista-
_^ .....^».u.^^ talon' osaston nimiin otlariiirien
fmtamatta. Kertoen edeUeen, että S^^S^.,.?"^^^ ^^^^^^^'^
sieUä on aiväri u i ^ edeliis^ — -
vähä valmistunut» kämppä. Miehet tekivät
työtä käskettyä ja keräsivät
joukon koolle. Mutta kun he seuraavana
päivänä saapuivat kämpälle,
niin he havaitsivat että mleskäriip-pä.
oU niin "uusi" ettei se öllut vielä
lähesteän vahnis. Ja valmiiksi tultuakin
sopU .siihen ainoastaan 30
miestä. Mutta nyt siellä jb oU toistakymmentä
asukasta, joten ei sieltä
tilaa löytynyt kaikffle vaikka se oUsi
oHut vahniskin- Eikä kamp^iTfi tuntunut
olevan ruokavarojakaan sellai-seUe
joukolle.
Työnjohtaja koetti seUttää, että
miehet varmaankin ov^ tidleet väärälle
kämpälle, sUlä hänelle oli i l -
moitettn ainoastaan kolmen mielien
tulosta. Miehillä sUs el oUut muuta
k^noa kun jiSlata takaisin kaupun-päätökseksi,
ettei osasto ota sanottua
huoneustoa, koska se ori kaikin puolin
toiminnaUemme sopimaton.
Toimikunta, jonka huolena oU tutkia
joidenkin osastonune naisjäsenten
kesken syntynyttä erimieUsyyttä työ-paikaUaan,
antoi lausunnon, Jonka
perusteena päätetöin, että heidän,
natetoverien. oUsl erimieUsyytensä sovittava
ja toimittava iiUn, että eroi-tetut
toverit pääsisivät takaisin työpaikkaansa.
Koska työstä eroitukseeri
oU Juuri vaikuttanut heidän keskinäinen
riitansa.
MUISTETTAVAA NAISILLE
_ Osaston huoneustolla tohnli osas-tOT
JäiJ^tämä neulomasetua Jbkalsen
viikon torstai-ilialla, alkaen keno kahdeksan.
Paikkakunnan nai^oUda
- ^^l^ ^<^a. pyydetään otta-^
* palkakseen ja n^aan tama huomioon. Toimikunnalla
joutuen maksamaan vähistä varois- vielä paljon jakamatonta
rautatieyhtiölle tm- Jotta jokainen t y ö n h a l u m ^ ^ teh
kiin, saaden
Tämä, samainen "Nip^
mia. Jotka tulevat tuottamaan sme 10-j Paju" kuuluu harjoittaneen saman-; aa tehdä. TilaisuudS terjoSS^
Pullisen tappion. ^ *uaan
si iniUäänramerikalal^ella näyttämöllä,
eikä ainakaan Bostonin näyttä-möUlä."
'
20,000 rhodelslanidiialsta tekstim-työläistä
tulevat kärsimään palkanalennuksista
New Bedfordin puuvilla-tehtalUjata
liiton Buoriutuessa voittajana
työtaistelus|5% useita viikkoja
sitteia. Rhode Islandhx tekstUUpomot
sanovat palk^Euderi^^ vält-tämäittömän
voidak^iai. kilpaiUa New
Be^brdhi / tekÄftehtaiden, kaiissa.
TekstliUtyöiäisten liiton hätätilanneko-xiUteä
kokbontjd^ Yorkissa ja"
pyysi palkanaleimusten kbimeUakym-mMieUä
p^väUä siirtänijstä, ja neu-votteluii
käymistä, tekstilUtyöläisten-
Ulton virkalilÄrlamssä sovit-tsmilseksi.
PalkanaJenhxi^ tuomittiin
epäÄuteÖsina ''jb ennestään
kurjien tekjstillit^jöiäistett- palkkojen
varkautena.» SeUaisIa työläisiä, jotka
ovat saaneet 12 dollaria viikossa
erotetaan cbätein tehtailta ja otetaan
uudeUeen I^Qhön 9 doUarin viik-kopaikalla,,
lausui tekstiiUtyöläisten
Uiton varapresidentti Francis J .Gor-man.
Hätätilannekomltea kannatti
lakkoutumista. . '
Uuden kansaJiiisen - tekstUhtyöläisten
Uiton järjestäjiä lähetettiin Rhode
IslandiinävustauiaämL näiden palkan
alennuksien vastustamisessa. Tämän
Uiton sUiteeri; Albert; ^\W^ tiedottaa,
että he aikovat taistella viimaiseen
asti ..näitä palkanalennuksia
vastaan.
Makuuvaunutyöläisten veljesliittoon
hanl^lnut 17,800 dollaria maksavan
rakennuksen Harlemissa, Nevsr Yorkissa.
Tämä rakennus tulee olemaan
päämajana New Yorkin neljännes-miljoonaUe
neekArityöläiseUe, Juhla-saU,
klupihuoneet, veljesliiton virasto,
ja työläisten keskuspaikka tuUaan
ylläpitämään tässä "kolmikerroksisessa
rakennuksessa. - -
kahvia ja pidetään yllä > kehittävää
keskustelua, sekä samaUa valmistuu
niitä välttämättömiä tanikkeita, joita
osasto on. tottunut neulomaseuraltaan
saamaan Jokainen viiosi pidettäviin
myyjäisUn. Koettakaa sUs paikkakunnan
naiset järjestää niöi, että teillä
on aikaa kerran viikossa käydä näissä
neulomaseuran tilaisuuksissa, jotka
kestävät Vain,kaksi tuntia kerrallaan.
— J .
TÄBKEJC KOKOUS '
Ensi sunnimtalnst t i ^ 9 pnä klo 3
lp. on Toronton suomalaisten puoluejäsenten
yhteinen kOkbuis Don-haalil-la.
Kalkkien puoluejäsenten on välttämättä
saavuttava SiUä kokouksessa
tullaan erikoisesti käsittelemään trots-
Jtiiaisuuta j a M. Spectorin erottamista
puolueesta.
Htäkää kalkki puoluejäsenet tämä •
mielessänne Ja saapukaa kokoukseen.
UUDISTAKAA
ti»
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 5, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-12-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus281205 |
Description
| Title | 1928-12-05-02 |
| OCR text |
No. 269 >~ 192»
VAPAUS
Xlf aalf ( » t n «f TiaaiA Wo(ke» is
VAPAUS (JJbtnr) „ ,
aJtOTCSHDOIAT VAPADDESSA:
nj» fam. 92JQ U » l fatt». - A.tol^.eg^>nyg^tag^^
iNwHy*itgi « t d c t t M h . — nnlEiiiu l o i t » «i «i «ali*
1 K * • tt. ftia. S kk. «.35 P ^ ^ ^ ^ V M » - ^ *• ' ^ • ^
, 1 1 * . tijM fkk. «SJO. S kk. 12X0 S< t tk- « J * : —
•IV
Sanrbritaiiiffiio i l harambp
Kuten etusivuHa oleva lyhyt postitse
saapunut uutinen kertoo, on
työläiskirjailija Kössi Kaatra kuollut.
Tuo lyhyt, koruton uutinen
kertoo suomalaiselle proletariaatille
'synkän viestin. Se kertoo meille,
että Suomen työväenliikkeen c-räs
huomattavin kulttuuripersoonallisuus
on ummistanut ikuisiksi a-joiksi
'silmänsä. Sen runoilija ja
kirjailija on kuollut maanpakolaisuudessa^
henkipattona.
Tov. Kaafra on esiintynyt runoilijana
jo neljännesvuosisadan
ajan. Hän nimittäin julkaisi en-simaisen
runoteoksensa, "Kynnyksellä",
jo 1903. Ju siitä lähtien
ön häneltä aina tämän tästä
ilmestynyt yksityisiä runoja, novelleja,
novelli- ja runokokoelmia,
romaaneja, esseitä y.m.s. Viimei-simpinä
aikoina ovat hänen his-toriaHiset
' kertomuksensa, joissa
hän on käsitellyt Ruotsin vanhempaa
historiaa, herättäneet suurta
huomiota etenkin Amerikassa ja
Suomessa.
Hänen ensimäinen esiintymisensä
runoilijana oli melkoisessa määrässä
kansallisen hengen läpitunkema.
Itse hän kertoo silloisesta
käsityskannastaan: "Olin alkanut
kirjottaa runoja, ja olin «|iiii$ hurskaassa
uskossa, että tämä/merkitsisi
' suuria; asioita, että köyhäin-kortteleissakin
pystyttiin toisaalta,
toisaalta taas, että kansan oli vähitellen^
laottava kahta puolta tietäni.
Olin itse ihaillut jrun6ilijoi-ta;
minkä vuoksi oli illman muuta
selvää, että minuakin ^ihailtaisiin.*^
Ja öitten h ^ »kejtoo edelleen,
mit^n hän "suunnilleen tällaisten
tunteiden «vallassa liikkui kerran
suvisena sunnuntai-iltana tehdas-kaupunkinsa
kesäjuhlakentällä muiden
joukossa, mutta^ ylväässä eristyneisyydessään.
Elin taivaasta ja
sinivetten aalloista.^
Sitten hänen Volymponsa" taivaaseen
astui muuan tavallinen "kuolevainen":
Yrjö Mäkelini ja kohtaus
Mäkelinin kaijssa tuli merkit-
'semään hänessä täydellistä käännettä;
hänestä tuli proletaarirunoi-lija.
Emmo ryhdy tässä yhteydessä
..yksityiskohtaisemmin käsittelemään
lov. Kaalran henkilökohtaisia o-suutta
Suomen työväenliikkeeseen.
Samoin vaatii hänen kirjallisen tuo-tantonsakin
tarkastelu paljon laajemman
tilan, mihin tässä yhteydessä
on mahdollista. Huomautamme
vain, että tov. Xaatra oli, innokkaasti
mukana marraskuun suurlakossa
yli kaksikymmentä vuolta
sitten, d^ä hän on toiminut m.m.
työväenteatterien johtajana ja toimittajana
työväen sanomalehdissä.
Toiminut välillä kirjain kustantajana
ja kauppiaana. Vuoden 1918
luokkasotaan hän otti osaa runoili-jasielunsa
palavalla innolla. Oli
pakotettu sitten vetäytymään Tukholmaan,
jossa on oleskellut yhtä
mittaa aina kuolemaansa astL
Tukholmassa hän oij toiminut
Suomen ja tämän mantereen työväen
suomenkielisten vasemmisto-lehtien
verrattomana kirjeenvaihtajana.
Samallq. hän on viljellyt e-delleen
runoutta, ja Tukholman a-joilta
ovatkin hänen parhaat runonsa
lähtöisin, ne, jotka tekevät
hänet yhdeksi kaikkein merkityfcsel-lisimmäksi
pfoletäarirunoilijaksi.
Tältä ajmijaksolta ovat peräisin
m-m. teokset "Punaiset ja valkoiset",
jossa on keskushenkilönä Ilmari
Rantamatji, ja "Äiti ja poika'*,
,(Ö.y. Työn kustantama), jossa hän
kuvailee omaa elämäänsä — melkeinpä
lukemattomia muita tuotteita
mainitsematta, jotka yhdessä muodostavat
köyhään Suomalaiseen proletaariseen
kirjallisuuteen venratto-man
aarteen.^ ,
Toveri Kössi Kaatra (ent. nimeltään
Lindström) on syntynyt
Lohjalla marraskuun 6 p :nä 1882,
ollen siis kuollessaan vasta 46 vuoden
ikäinen. Hän oli, voimme täydellä
syyllä sanoa^ vasta pääsemässä
kehityksensä huipulle. Tukholmassa*
oloaikansa hän käytti, mikäli
. sumkii^ sai monilta töiltäätf
aikaa, syventyäkseen leimuavan runoili
jatempperamenttinsa koko ^ innolla
maaifmankirjallisunt^n, etenkin
ranskalaiseen ja venäläiseen.
Hänen kuolemansa muodostuikin
suomea puhuvalle ''proletariaatille
suureksi tappioksi, melkeinpä korvaamattomaksi.
- • , ,
Taistelulippumme verhoutuvat
hetkeksi suruharsoon suuren runoi;
lijamme ja kulttuuripersoonamme
paarien ääressä. ' .
Toveri Kaatran elämäntyö tulee
dna säilymään soihtunamme tais-tellcssamme
taantumuksen alhossa
suurta päämääräämme :kohden
Jolm aika sitten luvi Neuvostoliitossa
englantilainen työläistiaisten e-dustajisto.
Sex>]i kokoonpantu puolueettomista
naistyOiäisistä. työläisten
vaimoista ja sodan vastaisen yhdiSH
tyksen aktiivisista jäsenistä. Edustajat
oli valittu yleisissä työläisten kokouksissa
ja matlnistivat niiden järjestöjen
kustannuksella, mihin kuuluivat
Edustajisto halusi tutustua etupäässä
il^euvQstoIiiton n^styöläisten elämään,
heidän työoloihinsa ja elämisen
ehtoihin ja Punaiseen Armeijaan. He
! tahtoivat tulla tuntemaan totuuden
Neuvostoliiton suhteesta sotaan. Edustajiston
joukossa oli pasifisteja, työväenpuolueen,
naisjärjestöjen ja o-sinistoiminnallisten
järjestöjen Jäseniä.
Lähetystö, vierailtuaan useissar'teollisuuskeskuksissa
nun. Donin alueella,
Leningradin^ kehruu- ja kuttnnateh-taissa,
palasi kotimaahansa, jossa aitä
oli vastaanottamansa laajat työläisnaisten
Joukot. Jokaisella alueella,
jonne lähetystön;Jäseniä:pU- saapunut,
on ollut /tnnfinkiini]imiatt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-12-05-02
