Vapaus, January 25, 1958

              S|wi^E^i^>ifc^ P- — Saturday, Jän. 25; 1958
a lii Xjto Fort
, v •••V'- ,> . •
Tdephonei: Bns. O f fM Oa «HOIM:
jEditorlal Office OB.Js^fM. Ufoiger
•ratei
TtassMtttott fn
ffij
Cana^iHäk: : 1 vk. 7J» 1.76
SuomeoBa: l i * . UtO d kl. 41»
on vaikea ,W
« l ^ i k ^ ö s i i t e j jolioiri^
' lidiattä'?; ö^utW '%yyäa aikaa" ja pamputti nälkäisiä
l^ä^ttiköillia:
i i i i ä ^ ä i s i i k ^ t p ^
H p l i jSjestäm^ ;fyottömiliei päSbttian
i^pjttapiiBta ja kaupankäynnin laajäntaniistk varsiil'-
Jföft&iidahrfattissäv'--•' ./ "
a iiurih tämän asiallisen epälueitamusläus^
Ä J ^ t ^ ^ uuden esiinef kiii siii^,
^ i l j | | | | l a kuin päitäkih; ;
aivan lekkeripeliksi jfr surkeaksi l Ö u Ä .
^^^ImUt^ost^i^as^
a i d 3 i ^ i 0 ) j i v a i e j ä näiltä tiimöj|l^l^i;-
ön pidettävä i n i e l Ä s e u r a i i ^ Ty^t-jrM
pahisiituessä^
sitä j^eisoko^^
>^^^ä|l^ämi^ vähän t ^
fl kiittämätöntä vsd^Uuäi^nelMk^
i i ^ ^ i n ä ) ! ^ - ^ ^ se v(^si j^estäa
l^x^^l^^ ij^^ on poliittiselta Icannältäryöyor^^^
- i i i ^ lliiäcaaliJÄ **vsr6vsdhen taktukka^. • I^beritÄJit
44^t liftii^^ toryjeja lattiainatbksi uulsieil
. ^vi^a^i&a. järjestämisessä.
,MÄt^^^ "ymmärtäminen" ei
: vähetiiTnässäM Määrässä oikeuta libi^aalien epä-liM>
tMilftiii^^flti^^^ sisältna- ^Päinvastoin se öli ker-
"^"—^^^^Ihiöii^^ kaijsakunta on huo-ll$
säak^h^ työttömyystilanteesta, liberaalipiio-iiie^
i^. ^-^^ iaJitaimmassa inieltesä pölili-l^
i^^^ylMimieen kustannuksella töryhallituksen
|iii*SiiQl'd työttöniien
jda|sen^^^ vaaöi liberaalipuolueen
ja töryhallituksen
"^^Virrtjfetftg^ ^flb«>atmt keksivät, sanantarkasti juuri
^ « ^ ^ i i o t i a ^ ^ s^läisäti isiraamuo^
Ma
•^j^^iiK^^^ puoluekaan voi-
^"^^*^iäjfc^^l||^^ puolesta. Lester B: Peärsöhin
uiisni^e-^^
liiicÄta'-|a^ esitetään, fettl psoitet-
;|Sbie^^ nimenomaan "liberaalipuolueen
kaiketi liberaalit!
j^^Sftl p t o ^ ^ töryhallituksen kykenemättö- i ^ l ^ ^ ^ Mtit^ M anna kw^ minkäänlaista mahdollif>
^ 1 ^ ' ^ e ^ ^ että Diefeiibäkerin hallitus kukistuisi epäluot-
^ näsäviisaasta sirkustempusta
^ • johtöjaii itselleen saaneet liberaalit meni-liidän
attc^ jna^mantai-iltana tällaisella sirkustempulla va-
Jxliit^tliiäiia^^^^l^ alahuoneen istuntoon. He
i p U ^ ^ ^ i ^ ^ varmoja siitä että nyt tulee toryhallitus po-
. zdelessä tärratu ja höyhennetyksiniih ettei libe-i
i r t i t s e c ^ ^ ^ sitoifkäsiään käytännpllisihi
läbdieiiilkäib %o
'^r • •. : • ••, • . . . . .
I Mutta itku tuli jo lyhyen ilon perästä. Vilpilliset poliit-iUiiet:^^
»t saattava joitakin ihmisiä vähäksi
"mut^^^d kovuuksia eivät sellaiset i^kustemput
.vv;:-^^^5^^ tfj^iiksessa kävi niin, että konservatiivit olivat
^ i s Q ^ r ^ v ^ ^ — eivät työttömyystiiäntecNti k6rjaa>
!|iari^ varsinkin liberaalipuolueen uuden
_ """^ ie<n ' - »ri iiberäaHpuolueen halUtuskäutenä
.^yiin^rim^^ tälousmiesteU arviota, jcM^a
IsillQi^ ' U j ^ varoitettiin pääomasijoitusteh
'liu^teelläi^g^yähen^^ johtuvaa taloudellistalläroa-jiiöttif
i ^ ^ ^ ^ Diefenbaker ^ löi ifir. ferspiiia
:iat^^ " f ^ i i i ^ ' sikaa" selittäen puolestaan, ett^ Jiberaälit
^^ä^Vat kymmeheii kuukaXitta sitten, etta iyöitömj^tUanne
>0n u ^ ^ ttiutta kieltäytyivät fylitymästä sen vaati-
Intiih ioimenpiteisiin. Tämä sellaisenäiui pitää tietenkin
; f d U d a i Q s a j A juuri 8 ^ pääministeri Dlefenbakerin puhe
!oli siksi Vaikutteli, että itse- ja voitonvarmoina alahuoneen
.istuntoon tuUeet liberaalit lähtivät pois kuin hyvin piestyt
^ Mutta päämiftisterl Diefenbaker löi Pearson-raukkaa ai-iiiakih
yhtäyilpilllsesti kuin mr. Pearson yritti tervata ja höy-
"}täiaä icftyhallitusta. Tosiasia nimittäin on, että pääminis-
' ^ I l s r l i X e f i ^ b a k ^ ollut juuri ne samat tie-
'dcit ja varoittavat jotka viittaavat työttömyyden
'jcdiittyiniseen, mutta hänenkään hallituksensa ei ole pannut
;Vieli tittu^ilstiin tyÖttömyystU korjaamiseksi. Toism
: i«doäl, Air. Pearsonia juuri
' s a i t i A i U i ^ ^ häneh omakhi halli-i^
viJ^äeiika ön syyllistynyt viime&sikuluneen seitsemän kuu­kauden
aikana. Mikäli on puhe hänen käyttämästään "salai­sesta
asiakirjasta", niin se oli liberaalipuolueen käytettävissä
'*viin^ Icdme kttukfiUtta, jbtavastoin töryhallituksen neuvona
: ja Öbjeaa se on oUiit Jo 7 kuukaut^^^
SeiVaä on, että liberaalien olisi jo viime maaliskuussa
p i t i i ^ ryhtyä toimenpiteisiin työttömyystilanteen välttämi-iseksi,
mutta yhtä tärkeätä se olisi ollut torypuolueen halli-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Ida Klm, W6l)sters: Corners,
il.'C., tiyttää keskiyiikköiia^ taiottd-i(
uun 29 pnS 70 viiottä.
:1^id^me suktOaisten ja tuttÄ-
Vabt oi^ntoivotuksiin.
mSilm
VAUTrAVAT MOi^MpiA
\ HoUywPodVvfaittaa, että televisio
tappaa elbkuväteoUisuuden.
Television ballitsijat puolestaan
välittavjat, että vanhat, äla-arvoiset
elokuvat tappavat televilionu'^
Entä kats^^yfiaj^ 15B qV^
lueettomia, he kun havaitsevat mo­lemmat
yhtä tap^iä^viksi!
~ l^&ni|Mj-EtftBnpäÖ^
rt
Puolan pBäkaupuniiln koillislai-taan
on entiselle autiolle paikalle
aloitettu suuren metallurgisen teh­taan
rakentamineii, joka tulee tuot­tamaan
laatuteräksiä.
Tulevan tuotantolaitoksen monet
osastot, kuten paja, eldctrolyytti-
«^to/ituljetiuosasto ja kaikki apu»
laitokset ov^ jO valmiit Tehdasta
nkenneta^: Neuvostoliiton avulla.
Kaikki tibrkeämpi. tiititantbköneisto
Vetypom^r^lisr jillis^^ Jai
saada^ li^byasta^ liCnto
trtydilta ja Ulorainas^
^ 5 ji«tke!ll.<^
paa^aljplSM^ tcsräsValimoon; jossa
päSteilSäii piurtlaiiildan koneiston
asentamista. - Valimp varustetaan
Husiiiimillä. koneilla: ja laitteilla.
I J h i kuukausina.^^i^ alkaa tuot­taa
terästä tasavallan kansant^out-tä
varten. Samalla rakennetaan teh­taan
muitakMi työosastoja sekS kult-taärivalistuslaitolcsia
tehtaan tule­via
tjföväkeä. v a r t ^
Tehtaan ISUstöäh on rakeniiettu
t i l ^ a kerhotalo, jpnka katsomossa
on noin 1,000 piikkaa. Samalla ra­kennetaan
asuintaloja työläisiä var­ten.
lcft(«bt&, tri Marion HliUurtl tonm-iiSiH4
fA oheUisen klrjottnksen kir-iQkA
JnlkalstUn Chatelaine-fiämn^
kattmlkuiissa. Hörjtt-iniioh
talstelii» naisten oikeuksien
pilplesta. tri HDBaid taisteli enqakr-kMfioIbja
rasiaan äudakseen laS'^
karin todlstaksen Ja nyt bänen ta­kanaan
ön 25 vuoden kf^emos
Toronto Woniens CoUege-sairaalasr
sä. Hän toimU synnytys- ja nais-tautien
jaoston johtajana.
Hänelle myönnettiin palkinto
kelisiniästaän keinosta sy^tandln
havaltiMmlBeksi sen alkuvaiheessa.
kibjrsd CkiUege of Fbysician-slh
llMnssIaattI ja Boyal Coli^fe
of Surseondn jäsen. Hän toimii
Calttdan nälslaältftritjn liiton presi-debttinä.
i^eitäin julkaistiin hä­nen
kirjoittamansa mltienkilntoA-nen
kirja /'A Woman Doctor Löol»
at Xxive and iLlfe".
kiRJr. TBI MARION HILLIARD
Viime Jouluaattona, niinkuin olen
tehnyt joka Jouluaattona lapsuus-ajastani
lähtien, seisoin ulkona jon­kun
minuutin Ja etsin tähteä. Tie­tysti;
en sitä nähnyt enkä kuullut
enkelien laulua, vaiktui pikkulapsena
ollessani kuulin selvästi heidän suloi-sien
ja taivaallisen musiikkinsa. Mutta
rituaali ei ollut tunteelUnen päähän­pisto.
Se oli täynnä merkitystä^ mi­nulle.
Kun mietiskelin ajatonta Ja
rajatonta mustuutta yläpuolellani,
taas sain kokea Ihmettelyn Ja kun­nioituksen
tunteen; rauha Ja hyvän-tahto
hohti Joka puolella.
(Mutta tämä vuosi on toisista eri­lainen.
viime sjrksynä uutisten kommen­toija
neuvoi minua seisomaan pihas­sani
toisesta sysrstä. "Nouse aamuUa
keUo 6.15 Ja katso Itään. Jos taivas
on kirkas, näette tähden. Ja se kul­kee
pohjoiseen," selosti hän,
rramä uusi tähti on Sputnik.
Nousin kello 6.15 Ja etsin Sputnikia.
Mutta en nähnyt sitä. Enkä kuullut
musiikkia liioin. Radlokommentolja
sanoi minulle, että oli olemassa ääni
- - pieni melkein valittavan luontoi­nen
"bilp. bUp" — ainutlaatuinen Ja
min^iPa&n esitys l^|ä>:|^^^
MINiKALAISEN MAilJlMN
AkNÄilME LAPSm^^^i' :
Koetin haavema, tSW^^^^ m
mittta seoli iauthdbtähta;: .Koetin 'pa­lauttaa
mieleeni Ihiitä-o oppinut
f y s l i ^ ^ JaVmä^^ mdtta
sittenkään en voinut täydellisesti ^ -
sittää sitä. Vieläpä sana "Sputnik"
oli haudan tavulheh. i^e oli vitsikäs
nimitys^ enkä käsittänyt kuinka vitsi
päättyy.
Minulla on seitsemänvuotias sisa­ren
poUiia Ja nli^uin pienenä olles­sani
Jouluaattona minä^ selvästi kuu­lin
er&ellen suloisen lauli^i, hän kä­sittää
Sputhlkh) täydellisesti. Hyvto
rauhaUisesti hän tiedoltti, "Marion-täti,
matkustan kuuhun kun kasvan
ispiiuniaksi."' ^, ,
yhä Canadassa
Ottawa, r - Puolan lähetystön tie­donannon
mukaan puolalainen viik­kolehti
"Tygednlk Powszechny", Joka
on hyvin läheisissä yhteyksissä Puo­lan
kirkon hallinnon kanssa, selostaa
niitä tuloksia. Jolta saatihi kun FoUsh
Canadian Congresshi tphnesta suori­tettiin
ylelsäänestys sen jäsenten kes­kuudessa
siitä, että pitäisikö Cana­dassa
olevat puolalaiset kansanaar-teet
palauttaa Puolaan. Siinä kerro­taan,
että ainoastaan 2 prosenttia
Jäsenistä kannatti aarteiden edelleen
pitämistä Canadassa.
Puola on monta kertaa pyytänyt
Canadaa palauttamaan nämä taide­aarteet.
Jotka tuotiin Canadan säily-'
tettäväksi sota-aikana. Eivätkä ca-nadalaisetkaan
ole välttäneet, etteikö
ne kuulu Puolalle. '
Taideaarteet ovat Quebecin maa­kuntahallituksen
säilytettävänä Ja
pääministeri Duplessls on Julkisesti
lausunut, että niitä ei palauteta Puo­laan
niin kauan kuin siellä on kom­munistinen
hallitus.
saada
taisteltava
. Pohaiea Knut Heikkisen kar-kDittaqUj^
Vtoasp; saadhs^
-1« kaaislMatbisesta yyitost» —.
Jonka l ^ d o j & o a s ^^
dnnltieltaTii liajNn etdSptioIella
olevia kattsalalslanime - - Tyo-ipies-
Eteenpäin lehti julkaisi vii­me
perjantaina totnutuspalstal-
' laan senraavan ajankohtaisen ar-tikkeltn:
.^Amerikan suomalainen työväen-.
Uike yhd^sä muiden työväen oi­keuksien
puolesta kamppailevien
joukkojen l»nssa on juuri saavut­tanut
suiuvn voitoh, joka on samal­la
koko demokratian voitto taantu­muksen
synkistä ^olmista. Ylioikeu­den
päätös ,Knut Heikkisen jutuajsa
on kauaskantoisempi kuin mitä yht­äkkiä
jaksetaan käsittää. Kysymys
ei stdnkaän ole yhdestä persoonas­ta,
vään kokonaisasta ihnfisluokas-ta,
miljoonista ulkomailla synty­neistä
ihmlsistS ja heidän oikeuk-sis;
taan sekä vapauksistaan. Heikki­sen
jutussa voitettiin takaisin niitä
oikeuksia, joita viime vuosien .ai­kana
mcCarthyliEdsella vimmalla
on . pyritty. riistämän, ulkomailla
syntyneiltä osana yleisesti hyök­käyksestä
ja noitajahdista demokra-tiap
kannattajia jä ptlblustajia vas­taan
Amerikasi^, bsanä hyökkäyk­s
e t maaihme työväenUUcettä ja
kidkkea edistystä v a s U .
tuskautena:jolloin työttömyy­destä
tuli käytännön kysymys.
Jos missään, niin tässä sopii
sanonta, että '^pata kattilaa soi­maa,
musta kylki kununalla-kin".
.
$eivää myös on, että samalla
kun molenunai vanhat puo-liieiet
ovat vastuussa nykyisestä
lama ja työttömyyskaudesta,
ne kuihmatkään eivät tul6 sitä
korjaamaan, elleivät ne joudu
yleisen mielipiteen pakon eteen.
Tämä tosiasia on pidettävä n^t
mielessä kun molemmat van­hat
puolueet manööveräilevat
miten pääsisivät toistensa nis­kan
päältä vääntämään.
Melko varmaa on, että en-sinunäisen
sopivan tilanteen
tullen hajoitetaan parlamentti
ja järjestetään uudet vaalit.
Sillohi olisi nyt esitetyn sur­kean
murhenäytelmän perus--
teellä huolehdittava siitä, ettei
kumpikaan vanha puolue saisi
ehdotonta enemrhistöä alahuo­neessa
— ja tähän päästään
vain siten, että valitaan mah­dollisimman
paljon työväen-
Isdustajia, jotka uskaltavat esit­tää
, asiallisia ehdotuksia myös
työttömyystilanteen korjaami­seksi.
Jos "taantumus olisi onnistunut
katalissa aikeissaan Heikkisen ju-
: tussa, hiih monta muuta samanlais­ta
juttua olisi syntjmiyt, ja väärin
laskevat he, jotka uskovat voivan­sa
säästyä siltä olemalla sivussa
ja vieläpä tuomitsemallakin noita-jahdin
uhreja. Kokemuksesta tie­dämme,
että mikään työväenliik­keen
ryhmäix.joka taistelee tai on
joskus taistellut työväenasian puo­lesta,
ei voi pitää itseään pois taan­tumuksen
vainöllstalta. Jokaisen
vuoro tulee, jos hyökkäyksen salli­taan-
vapaasti jatkua.
Tämä seikka on tultu näkemään
mitä seivimihin Amerikan unionis­tisessa
liikkeessä. Niinkuin Smith,
Walter-McCarran ja muiden erikoi­semmin
ulkosyntyisiä koskevien
vainolakien oli määrä kohdistua
'^ain kommunisteja" vastaan, niin
oli myös Taft Hartley lain tarkoitus
"ajaa punmset pois unioista". Ja
alussa hyökkäys kohdistuikin vain
vasemmistolaisten johtamiin, jäse­nistön
demokraattisesti kontrolloi­miin
unioihin, joissa sellainen toi-minte
kuin 'mitä Beckit. ja Hoffat
ovat ylläpitäneet, ei olisi voinut tul­la
kysymykseenkään. Iklutta ei ku­lunut
pitkää aikaa siihen, kun kaik­kia
vainolakeja alettiin kohdistaa
koko työväenliikettä, kaikkia edis-tykselUsiä
liikkeitä, yksmpä libe­raalista
porvaristoakin vastaan.
Kaikista niistä alettiin tehdä tämän
maan vihollisia,- maanpettäjiä ja
vaikka mitä — kai vielä muistamme
syytöksen "20-vuotisesta maanpe­toksesta"!
Tänä päivänä uusi kongressi val­mistuu
ajamaan voimaan lakeja,
joiden tarkoituksena on murskata
koko työyäeniiike. Tämän tosisei-ksih
näkevät ja tunhustayat jo
misianime työväenliikkeen korkeim­mat
johtajat, jotka eivät tehneet
ihitään silloin kun hyökkäys aloi­tettiin
vasemmistolaisia vastaan,
vaikka he olisivatvoiheet saada pal­jon
aikaan ja estää nykyisen vaino-liikkeen,
jos he olisivat heti alussa
lähteneet nostamaan työväke.ä tais­teluun
sitä vastaan.
Se työväenliikkeen ryhmä, johon
me kuulumme, ei lannistunut hyök­käyksen
edessä. Me lähdimme tais­teluun.
Me nostatimme joukkoja
taisteluun ja vastahyökkäykseen
työväen vihollisia vastaan siinä var­massa
uskossa, että meillä on maam­me
perustuslaki puolellamme, joka
seikka on tullut todistetuksi useissa
Ylioikeuden tekemissä päätöksissä.
Työväenliikkeen taistelijoina, niin
monien kokemusten karkaisemina
ja vahvistamina, me tieisimme, että
vain taistelemalla jotakin saavute­taan.
Perääntymisellä ja antautu­misella,
pelkäänjiisellä ja pakene­misella
ei mitään saavuteta, päin­vastoin
annetaan yllykettä hyökkää­jille.
Alulsa taistelumme tuntui epä­toivoiselta.
Ei ollut helppoa pienenä
ryhmänä lähteä uhmaamaan mah
dJfllia ennakkoluuloiseksi tehtyä kan­saa.
Mutta jö silloin me tiesimme,
että tästä taistelusta, jota pieni ryh­mä
johtui alussa käymään yksin,
tulee varmasti myöhemmin kehit­tymään
taistelu, joka pakoittaa ei
vain maamme työväenliikkeen, vaan
vieläpä rohkaisee koko .demokraat­tisen
kansan lähtemään liikkeelle
pelastamaan demokratiaamme, oi-keuksiamme
ja vapauksiamme. Ja
hiinhän on myös tapahtunut.
Me luotimme ja uskoimme voit­toon
Heikkisen asiassa. Ja me luo­tamme
lopulliseen voittoon, vaikka
uusi hyökkäys alettaisiinkin Heik
kistä vastaan. Sillä me tiedämme,
että ne voimat, jotka ovat takanam­me,
kasvavat jatkuvasti, kun taas
mcCarthyismin voimat menettävät
jatkuvasti otettaan ja tulevat lopul­ta
heitetyksi historian roskatunkiol-le.
Me käännymme Amerikan suo­malaisen
työväenliikkeen ihmisten
ja kaikkien demokratian ja vapau­den
ystävien puoleen kehojtuksella
katsella Heikkisen juttua hyvänä
esimerkkinä siitä, mitä työväenliik­keen
taisteluiden avulla voidaan
saada aikaan; esimerkkinä siitä,
mitä tulevissakin taisteluissa voi­daan
saavuttaa, jos peräänantamat-tomasti
ja pelkäämättä taistellaan
oikeuksiemme puolesta.
— Toimeenpaneva komitea.
"Hyvhi pian."
"Mlkgl?^ kysyhi vielä,"Siellähän ei
ole Juuri mitään, tiöläthän sen —
vain vuoria Ja e^ihaitä, El ihmisiä."
"Eikö ihmis^,?'* fiäif^ tiedusteU, us­komatta.
"Miksi el?'.' . "
"koska siellä e! 6l6 Hmäkehää. Ih­miset
tarvitsevat hengittämisessä
happia Ja happi on ilmakehässä. Kyl­lähän
sen käsität, ettei Uimiset voi
asua: kuulla. Jos siiellä ei ole ilma­kehää."
Hän seurasi minua ajattelevalsestl
hetkisen aikaa Ja sanoi, niinkuin asia
olisi nihi yksinkertainen, ettei siitä
juuii kannattaisi puhua :/'^len'var­ma
siitä, että Jumala voi tehdä ih­misiä.
Jotka eivät tarvitse Ilmakehää."
Lapsillemme matkustaminen kuu-him
on yhtä mahdoHinen kuin At­lantin
yli kulkeminen^ Täiöä uusi
maailma, jonka Julistuksena on Sput­nikin
toitotus, on heidän. Se on
mahtava, laaja Ja rajaton maaUma.
Mutta kun seurasin sisareni poikaa,
ihmettelin, että mlnkähänlaisen maa-
Ilman me annamme näille avaruuteen
kiinnostuneille lapsille.
On olemassa jättllälsslenen miio-tohien
varjo, joka kohoaa uhkaavasti
yli maaUman Ja kaksi sanaa, "radio­aktiivinen
sade", uhkaavat lapsemme
ja lastenlapsemme tulevaisuutta. E i ­vät
edes tiedemiehet ole yksimielisiä
sUtä kuinka suuresti radioaktiivinen
sade- ydinräjähdykslstä vaikuttaa tu­levaisuuteen.
Mutta he ovat yksi­mielisiä
siitä, että sen vaikutus on
vahingolUnen. Kuten toisetkin kan­salaiset
olen pelossa Ja hämillä.
Mutta lääkärinä olen tietohien kah­desta
seikasta Ja alkaessamme vuo­den
1958 olen vakuuttunut, että mi­nun
pitäisi niistä puhua. Ensiksi,
käsitän sen, että suurin tappio, ininkä
nahien voi kärsiä, on tuoda maail­maan
fyysillisesti tai henkisesti raa-
Jarlkkolsen lapsen...Kuolleena syn­tynyt
lapsi Ja lapseton pariskunta
ovat tragedioita, mutta epämuodos­tunut
lapsi on tappio mikä iskee* nai­sen
rohkeuteen Jä itseluottoon.
Vuosia sitten, kovin koettelemus,
jonka minun oli läpäistävä oU sanoa
äidlUe, että hänen lapsensa oli epä­normaali.
Lääkärinä tämä epämiel­lyttävä
tehtävä on langeimut minulle
monta kertaa, mutta sillä kertaa tra­gedia
oli melkein kestämätön. Paris­kunta
oli ollut naimisissa 19 vuotta!
Näiden lapsettomien vuosien petty­myksen
jälkeen he pääsivät onnelli­seen
asemaan, nainen pii ensi kerran
-askaana. Naapurit, ystävät Ja suku­laiset
odottivat Ilomielin lapsen saa­pumista.
Ja sitten lapsi saapui —
epänormaalina. Minuil tiskoni Juma­lan
rakkauteen joutui kovaan koetuk­seen
sinä yöiiä kuti selostin lapsesta
vanhemimlle.
Nyt. uuden vuoden ja uuden aika­kauden
alkaessa, on olemassa suuri
vaara, että tämä kaamea kertomus
toistuu monituhatkertaisesti meidän
lapsillemme ja lastenlapsillemme. Me
käsitamme nykyisin, että radioaktii­visuus
vaikuttaa Ihmisen syimytys-kvkyvn
ja aiheuttaa muutoksia. Täta
ilmiötä kutsutaan mutaatioksi Ja
luonnonlain mukaan mutaadiot kal-li$
tuvat enemmän huonon kuin hyvän
puolelle. Tämän johdosta on hyvin
mahdollista, että vastaisuudessa syn­tyy
enemmän epämuodostuneita lap­sia.
Jos radioaktiivista sadetta Jatkuu
pommien ja kauko-ohjuksien atomi-latauksista.
Toinen seikka. Josta tiedän lääkä­rinä
on, että me emme koskaan ota
r ö n t gensädekuvaa raskaudentilassa
olevasta naisesta, jos se ei ole aivan
välttämätön. Silloin kun'se on vält­tämätön
el ole muita keinoja. Esi­merkiksi,
todetaakseen lapsen asento
tai todetaakseen onko kysymyksessä
kalcsoset tai onko lantioaukko riittä­vän
suuri, me suoritamme potilaasta
röntgensädekuvan. Mutta Womens
College-salraalan radiologi tri Beth
Forbes varoittaa: "Vaarat (tarpeetto­mista
röntgensädekuvaukslBta) ovat
niUi suuret, etta radiologit tuntevat
moraalisena velvollisuutenaan tiedoit-taa
ttiistä. On välttämätöntä uudel-
{een -tarkistaa ja saada tarkemmin
itelvllle nuUologian mericityksen qrn-nytysalallft-
ja aittea käyt^ sitä vata
sellaisissst; j l^rk^tuk^s^^ JoesA on
^ttamätön tietää % r d e ] i ^ niistä
vaaroista, jotka uhkiavat. syntyn^-
töntä lasta." ;>
NAISTEN KAIKKIALLA I ON
SANOTTAVA "QN AIKA
LOPETTAA"
Mtausta tuntuu säälittävältä Ja ty­perältä,
etta me ryhdymme nita huo-leUisii]:^
Joiinenpitei3iin iröntgen-säteet'^
pääse viahingöittamaan
syntymättömiä lapsia, kun samanai­kaisesti
jnaaihhan vallat räjäyttävät
pommia-^ toisensa Jälkeeti aiheuttaen
kenties minkälaisia vahinkoja tule-
Trtlfe-Stitapöivilles.
Uskon (äeyah aika maailmian nais­ten
— köift) maailman, idän Ja lännen
— nousta' ja .sanoa: "Onjiika lopet­taa.
Olkaamme käyttämättä sellai­sia
aseita, 'joista irtaantuu radioaktii­visuutta
maailmaamme. Minun lap-sellahr.'
kalkilla maailman lapsilla, pi­täisi
olla tilaisuus alkaa elämä fyy­sillisesti
Ja henkisesti mahdollisim­man
terveen^." '
Naisina olemme elämän Synnyttäjiä
ja holhoojia. Tulevaisuuden maail­ma
ei edes kuulu meille. Se kuuluu
minun sisareni pojalle, teidän tytta-relleime
Ja kalkille tepsllle. Jotka pi­tävät
Itsestään selvänä rajattomat
mahdollisuudet. Meillä ei ole oikeut­ta
myrkyttaä sita eikä vahingoittaa
sitä — tel antaa kenenkään toisen
vahingoittaa stä. IMeldän velvolli­suutemme.
on suojella sitä tulevai­suutta
varten. .
SITÄ
Nuori ami^ik&alainen n^l^iji|^
tär ^apui asianajotoiniisltQOQ Käff
Yorkissa ja sanoi: '
-^Mott ottaa ei^h^ i)(lfeheä6toi;i
mitä se maksaa?
— 300 dollaria ja voitte menut
tthsiin baiiiilsiin vaikka Mömenna.;
— 300 doUaria? Ei ttde mitäinl-
Mieh?ni ampuneen tulee J^Vem*
maksi. Siitä minulta.peiritään vain
100 dpllaria . . . ' ~; .
Toron^. ^ Li^klmiR^lkl^
taholta tää^ kielletty torohtolal-selta
Evan ' Robiftirtson Peacddldlta
virantohhitusoikeus. koska häh ei voi*-
nut selostaa mitä 6U tapahttmuti
eräälle hänen asiakkaalle^ kuulh-valle
rahasummalle. I^Ui±iaie8yh<ils-tyksen
taholta kdtsottim salaisen
olevah lakinliehelle sopimatonta lätyt-täytymista.
Quebec. — Montrealilainen lakhnles
Harry Ptaker tuomlttibi täällä 12
kuukaudeksi vankilaan äyytettynft.
että hänen hallussaan oU $73,300 ar­vosta
lahiapapereita. Joiden hän tiesi
olleen varastetun. Lainakirjat ^olivat
osa $200<000 varkaudessa viedyistä
lainapapereista Jä rahasta 12 kuu­kautta
sitten Charlesbourglssa, Que.
Pap^ritehtaidefi työläisten laktto voi
myosKin
Noin 6,000 työlaista käsittavässä
British Columbian paperipuu- Ja pa­perityöläisten
lakossa, mikä alkoi jo
marraskuun-14 pnä. ei öie vielä näh-tävls^
mltaän loppua ja se voi hy­vällä
syyllä, muodostua koko maata
käslttaväksi taisteluksi, johon voi yh­tyä
vielä 50,000 ita-Canadan samojen
alojen työlaista kun heidän työehto­sopimuksistaan
tulee kysymys ensi
huhtikuun aikana.
N-tii
'Moskova.^ (KU) — Suoml-Seu-ra.^
lloskovassa perustettiin maa-näntpiQitaha
koko Neuvostoliittoa
käsittävä SNTL—Suomi Seura. Pe­rustava
kokous pidettiin VOKSin
huoneistossa. Läsnä oli edustajia
MoskovastaQ Leningradista, Petros-koista^
jliyilinnasta ja Zaporozhjes-ta,
Lä|i{di(it(.'^ystävyyskaupungista.
Venäiäi^n li&äksi kokouksessa
oli paljpn^Neuvostoliiton suomalai­sia.
Suomia edustivat suurlähetti­läs
Eero Wuori ja useat Moskovan
suurlähetyslömme virkailijat. Ti­laisuus
päättyi konserttiin.
Kokouksen avasi VOKSin puheen­johtaja
Nina Pöpova, joka selosti
neuvostoliittolaisen ystävyysseuran
perustamisen tarpeellisuudesta. Kir­jailija
Gennadi Fish*in ehdotuk­sesta
valittiin 32 henkinen puhemie­histö.
Alustuksen kysymyksestä
esitti pedagogisten tieteiden akate­mian
varapresidentti A. Markushe-vitah,
joka valittiin myös seuran
puheenjohtajaksi.
Suurlähettiläs Eero Wuori käytti
lyhyen puheenvuoron tähdentäen
siinä nyt perustetun ystävyysseu­ran
suurta merkitystä.. Seuran hal­lintoon
valittiin 45 henkilöä. Pu­heenjohtaja
Markushevitshille va­littiin
12 sijaista, jotka edustavat
Neuvostoliiton yhteiskunhallisen
elämän jä kulttuurityön eri aloja.
Ensi maaliskuun kifliivssia Interna­tional
Brotherhood of Pulp, Sulphite
and Paper. Mlll Workers-union jäse­net
tulevat pltamään kaksi kokousta
(Fort Frahcesissa Ja Quebec Cityssä)
laatien vaatiinusohjelmaahsa kieskl-ja
ita-Canadalle. ^ Hyvin mahdoUl-sesti
United Paper Makers and Palpeir
Workers-unlo tulee kannattatnäälh
taistelua paiiuaikorotuksien ja Aul-den
reunäparatmuksien puolesta,
joista päätett^ee näissä ktdcouk-sissa.
Teollisuuden omistajien äanehkan-nattaja
'Financial Post-lehtl eimus-taa,
etta paperi- jä hiet^paroonlt tu­levat
tekemään kaiicketaa «Ih^Jan a i l -
lyttämis.^i.'., mikäU palkat. ,o^t kyr
symyksessä ja tiilevat olethaan "arit^
täla- viileitä -uidold«DVm
nähden, jotka s i i u r ^ iltb^
palkkakustannuksia." ; *^
"l^ölUsuiiB l ^ t i f i a 0^^ tt^
joonim jättiläinen,^ J<mka
vienti on yli ihOjirdhi dollaria air-vohiert",
sinoo Financial ppst. "Työ­väestön^
suhtaUtuhilnen-itäinäp ja
muiden huoinattavlinpteh tyOehtosb-pimuksien
yhteydessä tulee antamaan
leiman J^anadan työlj^isten Ja työn­antajien
välisille subtäUe. Näitä
suuria rlltaky^ymykää ympäröivä B-^
mapiiri antaa Johtolangan kansalli­selle
suuntautumiselle."
Työväenjohtajat eivät ole lähimain­kaan
epävarmoja silta mihin teoUI-suus
on suuntautumassa kansallisessa
mittakaavassa. Teollisuuden omista­jat
ovat päättaväisiä sihiä. etta ha­luavat
käyttää hyväkseen yhä lisään­tyvää
työttömyytta palkkojen alen­tamiseksi,
retmaetujea karsimiieksl ja
työväenliikkeen heikentämiseksL
"Vaarana vuodelle 1958", sanoi
United SteleIworkers-unk>n julkl-suusjohtaja
Mtutay Cotterill "näen
sen. etta työnantajat tulevat käytta-mään
omintakeisesti aiheuttaman ta­louden
lamaantumista keinona ahumn
ilmeisen ulospääisytlen ehkälsfmi-selMl
— lisääntyvän östtAyvyn kehittämi­nen
kollektiivisen neuvottelun tietä."
Pulp, Sulphite and Paper Mill Wor-kers
Unionilla on Canadassa 99 osas­toa.
Joissa on 33,690 jäsenta. United
Paper Makers Unionissa on 61 osas­toa.
Joissa on 8,500 jäsentä.
siis suurempia
Kuten tiedetään, hyvien^ liikeperi
aatteiden mukaan me, asiakkaat
olemme "aina Oikeassa" ja se juuri
nostattaa nytkin Hntäan^ne niin,
että liivinnapit ovat vaarassa len­tää
peräseinälle saakka.
Tästä johtuu, että emme malta
olla vieläkään koskettelematta vii-nasjuttuja,
vaikka siinä on häkö-jään
meille käymässä kuteneille
entiselle harakalle, jonka ^ k k a
tarttui tervaan, sitten pyrstö ja taas
nokka. Voi nimittäin käydä niin,
että emme voi suorittaa lainkaan
"irtaantumisliikettä" ja niin ollen
joudumme lopun, ikämme tavalla
tai toisella juttelemaan pullotetusta
iloliemestä.
Kun viinasta ja kaljasta puhumi­nen
on kaikenlaisen politiikan ylä-ja
ulkopuolella, niin se antaa kui­tenkin
pakinoitaijaparalle oivan ti­laisuuden
puhua niistä ei-poliittisis
ta asioista, ja niinmuodoin meille
suotanee ilo jatkaa asian käsittelyä.
Huomasimme nimittäin toronto-laisista
uutistiedoista. että Ontarion
Hotellinomistajain Yhdistys on suo­tavaa
taantumusta ja sen propagan- rittanut tutkimuksen ja todennut —
kuten Daily Star tiesi tiistaina ker­toa
—• että heidän asiakkaansa, ts.
oluen latkijat, haluavat saada tätä
houkuttelevasti säkenöivää ja kieli-jänteitä
löyhdyttävSiä lientä suu­remmista
laseista. Nykyiset kahdek­san
unssin lasit-ovat liian pieniä,
ovat Ontarion oluttupien asukkaat
kuulema aivan yksimielisesti selit­täneet
ja esittäneet vaatimuksen,
että olutta pitäisi täsfedes antaa
kymmenen tanssin laseissa.
Ja kun "asiakkaat ovat ama oi
keassa", 751 anniskelupaikan puhe-huehenä
toimiva Ontarion Hotelli-yhdistys
esittää nyt maakunnan vä­kijuomien
kontrollitautakunnalle,
että "janoisen kansan" ääntä on
kuultava. Kun kansa haluaa juoda
olutta kymmenen unssin laseista,
niin sille on aiinettava juiiri kym­menen
unssin «mnoksia — vaikka
yhden unssin tila menisikin vaah­dolle.
HoteUiyhdistys ei luonnollisesti­kaan
halua esiintyä hintojen polki­jana.
Kittiä kans'! Kun hoteUit ker­ran
kuulevat "kuluttajain vaati­muksia"
ja ovat valmiina antamaan
olutta 10 unssin laseissa, niin kaik­kien
pelisääntöjen mukaan on hin-taaldn
nostettava vastaavasti, ynnä
hyvästä -korotusprosentista.
Nykyisten mittojen ja hintojen
mukaan (10 senttiä 8 unssin lasis­ta)
imssi olutta maksaa IVi senttiä.
Mutta jos "kansa saa tahtonsa läpi"
niin, että ruvetan saamaan 10 uns­sin
oluttaseja 15 sentin hinnalla,
silloin tulee kaljan hinnaksi 1%
senttiä unssilta. Ja-olutpullon hin­ta
nousee siinä sivussa 30:een sent-
Uin. _
Toisin sanoen, jos tämän uuden
taksan mukaan annettaisiin olutta
entisissä 8 unssin taseissa, sillä jou­duttaisiin
maksamaan 12 senttiä la­sista!
Pyhisin kirkossa käydessään ho
teliin osakkeiden omistajat ja hei­dän
rouvansa nyökäyttelevät luon­nollisesti
hartaasti päitään kun
saarnastuolista puhutaan vimasten
villityksen aiheuttamista synneistä,
mutta "käytännöllisinä" liikemiehi-nä
. he haluavat tietenkin antaa
"mahdollisimman hyvän palvelun
asiakkailleen" ja niin HoteUiyhdis­tys
suosittelee myös, että hotelit
saisivat uudelleen oikeuden tarjoil­la
ilolilentä myös asuntohuoneisiin!
* • •
On se muuten kummallista tämä
maajyimah meno.
Liikemiespiirien korkeimmalla
huipuilla pauhataan meille pikku-ihmisille
hirveällä paatoksella ditS
kuinka tärkeää on tyytyä Vähem­pään
ja siten kukin omsdta kohdat­taan
auttaa taistelua inflaatiota vaso­taan.
Joka kerta kun työläiset pyy­tävät
pientä palkanlA>rotustav; jotta
saisivat maksetuiksi hintojen jatku­vasta
kohoamisesta koituvat lisäine-nönsa,
isoiset nostavat suuren me­lun
siitä koituvasta inflaatlot^aras-ta.
Mutta kun esimerkiksi jättiliis-?
maiset olutpanimoyfatiöt korottavat;
hintojaan, kiTten tapahtui viime ke-'
sänä ja kun Suurhotellien tälutiiS'
nuorassa kulkeva HoteUiyhdistys
vaatii tuntuvaa hintojen korotusta
oluttuvissa, niin se ei ilmeisesti vai-kuta
tainkaan ihnaaiioon: Emme ole
ainakaan vielä huomannut, että se,
oUsi. juuren Rahan lehtien mukaan
mitenkään siUien vaikuttanut .
Ei sittenkään vaikka eshnerldksi
"Ldbattm" voitot olivat syyskuun
30 pnä päättyneen vuoden aikana
toista miljoona doUaria suuremmat
kuin vastaavan» ailuma edellisenä
vuonna. eU $9,446,632 vastaavan lu­vun
ollessa edelliseni vuonna
$8,238.001
Iloitkaamme ja riemuitkaamme
sentään sutä, että kaljan ja muuii
UoUemen hintojakin kohotetaan ai- ^
n a d o i n kun "kuluttajat vaaUvat"
suurempia laseja tai suorastaan
vain hintojen kohottamista. — K i b ;
säkoura.