Vapaus, September 19, 1922

              Tiistaina, syyskuun 19 p. — Tuesday, Sep. 19.
No.
VAPAUS
;anadan Buomalaisen t y ö v ä e s t ö n ä ä n e n k a n n a t t a j a , flmes-jy
Sudburyfisa, Ont^ joka tiistai, torstai j a lauantai.
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty) ^ «v
The only organ of Finnish Worke« in Canada. Fob-
^ed m Sadbwy, Ont., every Tuesday, Tbursday and
i Advertising Fates 40c per col. inch. MinimBm cnarge
5o? Binde insertloB 75c. Diacount on standing advertis»
SMnt. The Vapaus is the best advertising medmm among
^ Finnish People in Canada. •
flmotushinta kerran julaistuista ilmotnksista 40c.
»aTstatunmalta. Suurista ilmotnksista sekä flmotuksista,
Joiden teScstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Knoloamotukset $2.00 kerta ja 60c. Iisaä
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuptpsilmotukset BOc
kerta. fl.OO iolmekertaa; avioeroilraotukset |2.00 kerta,
83-00 (kaksikertaa; syntymäflmotukset $1.00 kerta: ha-lutaantieto-
ja osotcflmotuiflet BOc. Ikerta, ?1.00 kolme-kertaa.
— Tilapaisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
• • -
tunnustanet ammattijärjestöjä ja ilmoittivat haluavan­sa
neuvotella vain verstas verstaalta.
Lakko riehuu muuten muuallakin, ja tietoisina nii­den
vakavuudesta on hallitus ja porvaristo alkanut
pitää yhä raivokkaampaa ääntä Saksan vahingonkor­vausvelvollisuudesta,
; vierittääkseen päältään syvän
tietämättömyyden voitetun naapurivaltion niskoille.
Mutta tällä manööverillään eivät Ranskan vallassaoli-jat
pysty hämäämään elinehdoistaan taistelevia työ­läisiä.
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.B0 ja yisl kk. 75c. / , . , ^„ „ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
p.OO ja kolme kk. $1.76. , -
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gmitsi asiaiBJesten joillg on takaukset.
Joa. ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseec
Sirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
l. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapaaden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomc St., Puhelin 1038.Postiosote: ' ' ^
~ 69. ' Sndbury, Ont.
vEesristered at the Post Office Department, Ottawa, as
i^ondclass matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-tori?
sa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. '
Ifävallah kaupittelu
Itävallan porvarillisten ja sosialidemokratisen puo­lueen
valtiofaito on, kuten tunnettua, johtanut siihen,
että maan liittokansleri kiertelee Europaa löytääkseen
jonkun, joka ottaisi valvontaansa Itävallan.
Maailmanporvaristo ajattelee vain miten eniten
hyötyä Itävallan konkurssipesästä. Ja varsinkin italin-läinen
ja tshekkoslovakialainen imperialismi kiistele­vät
kuka saisi Itävallan talousalueen haltuunsa. Itä­vallan
porvaristolla puolestaan ei olisi mitään sitä
vafitaan, että maahan saataisiin vieraita pistimiä vai-lankumoutvaaran
torjumiseksi. Italian imperialismi
toivoo saavansa sen Uitetykpi maahansa pannakseen si­ten
alun valtioblokin Jugoslaviaa Ja Tihekkoslovakiaa
vastaan. Tshekkoslovakia taas puolestaan toivoo sen
"'**^pii8lä omaan maahansa, osan Itävallan porvaria-
/ kannattaessa tätä suunnitelmaa, Itävalta kun
/ ' voittaisi takaisin vanhat raaka-aineläTiteensS, ^ -
finn aikaan kun maa olisi tshekkiläisten teollisuus-
(Otteiden menekkimarkkinplna,
Shaljapin
B. Idestam-Almquist, ruotsalaisia porvarillisia mut­ta
venäläisten teatteriolojen tuntija, kirjottaa Shalja-pinista,
venäläisestä suurlaulajasta, seuraavan luon­teenomaisen
kuvauksen:
Muistan kun ensi kerran näin Shaljapinin. Tämä
tapahtui Pietarissa eräässä venäläisessä oopperassa
Näyttämö kuvasi maalaisravintolaa. Se oli tupaten
täynnä ryyppääviä, meluavia talonpoikia. Oli laski-aisjuhla.
Lattialla eräässä nurkassa virui merkillinen olento.
Maankiertäjä, elävä ryysykasa. Maankiertäjä tuijotti
talonpoikiin tylsin, humalaisin silmin ja poimi syöpä
vaatteistaan. Välistä hän nikotti.
Itävallan asemaa kuvaava öii Vanderlipln lausunto,
että paras keino maan pelastamiseksi olisi sen asetta­minen
joiikun amerikalaisen pankin holhoukseen,
Mutta Itävallan kommunistipuolue vaatii maan
työväenluokan pelastamiseksi proletaHaatin yhtipisen
rintaman muodostamista ja isänmaataan kaupittelevien
rosvoporvarien huijausvälineiden, tuc^antplaitpsten ja
arvoi4ri asettamista työtätekeväin kontrolliin, jos työ-
,väeiyluokka mielii välttää joutumasta afrikkalaisten
tömaakansain kohtaldn jakajaksi.
Havren lakko
fla,
a.
Havressa alkoi tavallisena palkkataisteluna,
' itti 12,000 työläiltä. Mutta niiden yhdentoista
"kuluessa, jonka se on kestänyt, on se vähitellen
iut yleislakoksi, johon ottaa, osaa 40,OÖÖ työ-
'mi,
tyi
iakkojen puhjetessa lähetti hallitus departementin
aaaherran Havreen. Tämä lujitti poliisivoimaa useilla
sadoilla miehillä, kielsi kokoukset, mielenosoiiakset
jne. Tämä synnytti äärimmäisen Jtotkeran mielialan,
tnka tuloksena kehittyi myötätuntoisuuslakot kutomo-
^läistett, rakeimustyöläisten ja kaikkien satamatyö-
•*;n taholta. Satamatyöläiset esim. päättivät 3,500
;llä 3 vastaan ryhtyä lakkoon. Ja poliisilaumat pro-irasival
verisiä yhteentörmäyksiä. Tilanteen' tällai-
I ^ i t y s teki hallituksen rauhattomaksi. Maaherra
•Jj^iin takaisin; oltiin sitä mieltä, eitä hän oTi
Jynyt liian uhittelevasti. Mutta työnostajal eivät
neet taipua. He hylkäsivät pilkallisesti jopa vali­tuksen,
jonka Havren porvarilliset edustajaka-jäsenet
tekivät. Tämä juuri aiheutti jopa niinkin
vanhoii^en lehden kuin «Tempsin» lausumaan veroi-tuksen
satfja- Työläisten taistelua johtaa vallanku-mouksellinel.
ammatillinen keskusjärjestö, eikä vanha
reformistinen. \Tästä ovat porvarilehdet saaneet ai­heen
nostaa. hä|nän, että «Moskova» olisi lakkojen
takana. Multa mi^n raivo on vain lisännyt työläis­ten
taistelularny^t työläisten, jotka kumouksellisessa
johdossa ovaiÄ"o<lostaneet kaikkiin suuntiin kuulu­vain
työläist/ yhteisrintaman. Viimeinen sotilas-; ja
pqli»#;^oim^n salakavala hyökkäys päättyi useihin
.iSalleisiirf-ja haavoittuneihin, eivätkä työnantajain hur­tat
itsekään välttäneet himoamaansa verikastetta. Mut­ta
Havren työläiset ovat tästä huolimalta päättäneet
kestää taistelun onnelliseen loppuun asti. Tässä on heil­lä
takana järjestyneet työläiset kautta maan, jotkia
pitkin Ranskaa ovat järjestäneet myötätuntoisuuslak-koja
havrelaisten puolesta.
Kuten sanottu, alkoi Havren lakko tavallisena palk­kataisteluna,
vaikka se viranomaisten provoseeraukses-ta
on pakosta saanut niin vallankumouksellisen lei­jan,
että ranskalaisissa sensuurin siivilöimissä uuti-sV
puhutaan jopa juoksuhaudoista. Työläiset vaati-at
minimipalkkaa eivätkä suostuneet työnoslajain eh-otlamaan
10 pros. palkanalennukseen, mutta olivat
ilmiit jättämään asian välitysoikeuden ratkaistavaksi.
Tähän eivät työnantajat kuitenkaan suostuneet; eivät
Se oli Shaljapin. Yleisö tiesi etukäteen mistä sen
oli etsittävä suosikkiaan, ja kaikki katseet olivat her­keämättä
suunnatut maankiertäjään, joka istui siinä
liikkumattomana ja noukki täitä kainalokuopistaan,
tutki niitä läpi kolasin ja pisti sitten ne — suuhunsa.
Väliitelien tuli häneen elämää. Talonpojat alkoivat
laulaa ja tällöin tahtoi hänkin olla mukana. Iloisen
riehakkana horjui hän sinne tänne, joi, huitoi käsillään,
ilvehti talonpoikain kanssa ja suuteli heitä.
Sitten alkoi hän laulaa säestäen itse itseään ba­lalaikalla.
Hän antoi ihanan, valoisan bassonsa pai­sua
pitkiksi, hyväileviksi äänibi, joka täytti joka
kuuliomelrin vahaisessa salissa. Sen jälkeen siirtyi hän
leikkisään tanssisäveleeseen.
Rytmi oli kiihoittava. Maankiertäjän ruumis alkoi
nytkähdellä — hän ei voinut vastustaa tahtia. Ja hän
pisti tanssiksi. Pienet siansilmät hikisessä, likaisessa
naamassa paloivat innostuksesta.
Shaljapin lanssasi, talonpojat tanssasivat. Kaikki
olivat täynnä votkaa ja elämäniloa. Näyttämöllä keh­keytyi
varsinaiset balkanaalit. Ja Shaljapin johti koko
lälyä balalaikka ylinnä. — : •
En ollut koskaan uneksinut, että näyttelijällä saat­taisi
olla sellainen mahti yleisöön. Ihmiset istuivat sa­lissa
kuin hypjiptispituina. Shaljapinin tanssiessa
vääntelehtivät he tuoleillaan — haneh rytminsä tart­tui.
Ja väliverhon laskiessa Syntyi salissa todellinen
hirmumyrsky. Parkettiyleisö nousi paikoillaan. La­valle
kiittämään astunutta Shaljapinia kohti satoi kuk­kia,
puuhkia ja käsilaukkuja. Hän viskasi takaisin kä­silaukut
ja puuhkat, ja tällöin saavutti ihastus huip­pukohtansa.
Tuhannet äänet huusivat yhtenä kuorona:
3haljapin! Shaljapin! -
Ryysypekkaa voi sellaisella aitoudella esittää vain
se, joka itse on ollul ryysyläinen. Niinkuin miljoonat
venäläiset talonpoikaispojat vietti Shaljapinkin varhai­semman
nuoruutensa samoilemalla maata kulkurina.
Kaukasiassa tapasi hän Maksim Gorkin, joka siihen
aikaan itsekin oli «luffari». eli avojalka, kuten hän
sittemmin kutsui tyyppejään. He sopivat hyvin yh­dessä.
He päättivät siirtyä musiikin alalle ja pyrkivät
johonkin kuoroon. Gorki solahtikin vaalissa läpi, mut­ta
Shaljapinia pidettiin vähälahjaisena! Shaljajpin e\
kuitenkaan luopunut ajatuksesta hankkia leipäänsä lau­lamalla.
17-vuotiaana onnistui hän takertumaa nerää-seen
kiertävään oopperaseurueeseen, missä hän aluksi
lauloi kuorossa. Mutta eräänä päivänä sairastui erään
osan esittäjä, mitään reserviä ei ollut, ja Shaljapin
sai astua esiin.
Sillä oli hänen onnensa tehty. 20-vuotiaana pääsi
hän erääseen yksityisyritykseen Moskovassa, 23-vuo-tiaana
tapaamme hänet Keisarillisessa Oopperassa Pie-taClSSfl,
' .!«(•. •»«aM<«*<»««*-'~ •
Ja entisestä kulkurista tuli kansallissankari, yksi
Venäjän kulttuurielämän keskipisteistä, rajottamatto
maila vallalla miljoonia ihmissieluja hallitseva valtias.
Ja .hänessä olikin miestä siihen hän oli niitä
persoonallisuuksia, jotka kykenövSt kantamaan suurta
mainetta. Kun hän astui näyttämölle tsaari Boris Go-dunovina
välkkyen kultakirjalluissa, arvokkaan majes-teetillisena,
niin tunsivat kaiklcl, että tässä saapui to­dellinen
tsaari. Häneen verrattuna vaikutti Nikolai II
keisarillisessa aitiossa piskuiselta operetliruhlinaalla.
Kertoessaan valkoisten veriporva-rien
uusista raakalaisteoista Unka­rin
työläisiä vastaan, jotka nälän­hädän
uhan edessä ovat nouBseet
palkkataisteluihin, mutta joita hei-jaslaiset
tämän takia metsästelevät
kuin ajoriistaa konsanaan, lausuu
adlerilaisten pää-äänenkannattaja
muka suurenkin viisauden huomaut­tamalla,
ettei tällaista koskaan oli­si
Unkarissa tapahtunut, ellei siellä
joskus maailmassa olisi ollut neu­vostovalta.
Sen sijaan, että tämä
malliteoreetikkojen lehti ottaisi vai-vakseen
lähemmin analyseerata, mi­kä
johtaa nykyaikaisen työnriistä-j
ä n turvautumaan keskiaikaisiin ki­dutus-
ja vainotoimiin työläisiään
vastaan, jolloin laihemmillakin teo­rioilla
varsin helposti saataisiin sel­ville,
että tysymys on työnriistäjien
monivuotisella hävityssodallaan ha­jalle
lyömän talousjärjestelmän epä­toivoinen
pystyssäpitämisyritys hin­nalla
millä hyvänsä, sts. työläisten
elämän, kärsimyksen ja kuoleman
hinnalla, sen sijaan hyppäävät ad-lerilaiset
niinkuin kaikki muutkin
sosialidemokratiset viisaat yli siitä
missä aita on matalin ja hökäsevät
kuin papukaijat yhdestä suusta:
syy on työläisten, jotka neuvosto­järjestelmän
puitteissa ovat nous­seet
maailmansodan luhistustilan-teen
luojia vastaan.
Ja kuitenkin pitäisi juuri adle­rilaisten
tällä haavaa olla niin his-supäin
kuin suinkin, jotta eivät ve­täisi
esiin omaa häpeäänsä ja kur­juuttaan,
joka kirkuu lahjomatto­malla
äänellään yli maailman hei­dän
oman maansa häpeästä ja kur­juudesta,
maan jossa ei koskaan ole
ollut mitään neuvostovaltaa, maan
joka päinvastoin on ollut heidän
ylen viisaiden teoriojensa kokeilu­kenttänä
missä he ovat hallinneet
ja vallinneet, mutta joka maa hei­dän
muutamia vuosia kestäneiden
kokeilujensa jälkeen on niin syvässä
alennuksessa, ettei koskaan mikään
muu; missä ei ainoastaan kurjuus
ole sanoin kuvaamton, vaan jonka
poliittinenkin arvovalta on painu­nut
niin syvään lokaan, että jokai­nen
sen naapurimaa ja jopa sen
suojelija, ententekin, nostaa sille
koipehsä kuin '^oira. Meille on to­sin
yhden tekevää, nostavatko ka-ijtaljstisej
koirayaltiot toiselleen
häntänsä vaiko koipensa, meidän
mieltämme kiinnittää vain työväen­luokan
asema tässä koirain leikissä
ja Itävallassa on se niin kaamea
kilin vain voi olla sen läpikotaisin
pettäneiden csuurten sosiatististien
teaireeti!kkojen> maassa. Maassa ei
koskaan, kuten sanottu, i -ole . ojlut
mitään neuvostojärjestelmää, mut­ta
: yhtäkaikki hyökkäävät poliisit
karjain nälkäisten työttömäin kimp­puuni
yhtäkaikki oh inaassa aleiri-mät
palkat Jkuin' missään maailmas­sa,
ja yhtä kaikki oh koko maa
vasaran alla, mikä ei merkitse mi­tään
muuta kuin ulkoisten voutien
ja piisktitien hankkimista kotimai-sen
proletariaatin vieläkin voima-peräisempää
nälkiinnyttämistä ja ki­duttamista
varten! Mutta kuitenkin
puhuvat adlerilaiset unkarilaisesta
fsurullisesta asiaintilastasi, minkä
muka neuvostojärjestelmä on aihe­uttanut,
vaikkei tilanne heidän
maassaan suinkaan ole parempi sen
kautta, että siellä on tähaii men-nessä
pidetty soveliaampana työvä­enluokan
menehdyttämistä vähitel­len
rriutta varmasti kuin sen niit­tämistä
maan päältä kerta kaikki­aan,
-kuten • Unkarissa; ero koskee
joka tapauksessa vain menehdyttä»
mistapaa.
Taikka onko neuvostovaltaa ollut
Italiassa, Ranskassa, Amerikassa?
Italiassa murhaavat, ryöstävät ja
polttavat fascistit valtioissaan. Ei
mikään laki eikä hallitus ole estä­mässä
heitä. Sosialistiset kuntain ja
kaupunkien valtuustot pakotetaan
eroamaan, fascistit jopa määräävät
yksityisten työnantajain ja työläis­ten
väliset palkkasuhteet, kontrol­loisivat
jopa koko maan yhteis­kuntaelämän,
elleivät kommunistit
tekisi heille tenää ja silloin tällöin
päästäisi maailmasta jonkun moni-murhaajan
ja murhapolttajan. Ja
koko fascistiriehunta on mahdollis­ta
vain siksi, että Italian serrati-laiset
— samaa maata olevat teo­reetikot
kuin Adler & kumppanitkin
— eivät tahdo, että työläiset järjes
taisivat itsepuolustuksensa, eivät
tahtoneet, että työläiset olisivat pi­täneet
vallan silloin kuin se tosi­asiassa
oli heillä, eivätkä vastakaan
tahdtf, että työväenluokka kokonai­suudessaan
yhteisellä rintamallaan
tekisi tyhjäksi porvarillisten murha-koplain
kamalat pyrkimykset. Sa­nalla
sanoen on maa niin vähän
neuvostollinen kuin suinkin, mutta
missään maassa ei avoin väkivalta
ole niin vallanpäällä kuin Italiassa,
kiitos siitä työväen petturijohtajien
Mussolinista Serratiin saakka, joi­den
vastavallankuraouksellisuutta ei
erota muu kuin muoto;
Ja Ranskassa teurastetaan lakko­laisia
ilman muuta> maassa, missä
järjestyneiden työläisten' liiku tekee
tuskin muutamia prosentteja koko
väestöstä, ja missä vasta parisen
vuotta on ollut luokkatietoinen kom­munistipuolue,
teurastetaan työn-ostajien
viittauksesta, kun eivät nä-mä
voi nälällä ja muilla «siveelli­sillä
keinoilla» murtaa lakkolaisten
vastarintaa, jotka passiivisesti tais­televat
kaikkein alkeellisimmista
elinehdoistaan. Ja Ranskankin ylim­mällä
istuimella istuu ellei nykyi­nen,
niin entinen «sosialisti», *joka
nyt onnellistuttaa «omaa luokkaan­sa
» yhteislaukauksilla, kuten hänen
aatetoverinsa Italiassa.
Ja Ainerikasta nyt puhumatta­kaan,
Sielläkään ei mikään neuvos-tokummitus
ole ollut häiritsemässä
dollarikuninkaiden yöräiihaa, mutta
yhtäkaikki lähettävät nämä hurttan­sa
tekemään selvää lakkoilevista
kaivostyöläisistä, murhaamaan ja
tuhoamaan, joMn siellä on nälkä
opettanut kaivostyöläiset pai'emmin
torjumaan kimpustaan porvarilliset
murhaajat kuin koskaan', mitkään
^^lerit, Serratit taikka miksei Gom-persit.
Ei suinkaan Saksankääft Esimerk­ki
ole vailla mielenkiintoaan. Tääl­lä
tukahduttivat «suuret teoreeti­kot
» vallankumouksen jo alkuun­sa.'
Mistään neuvostovallasta ei voi­nut
olla puhettakaan. Sen uljaim-mait
kuuluttajat salamurhattiin he­ti
kohta vallankumouksen alussa ja
heidän oppinsa' seuraajilla on täy­tetty
tuhannet sorakuopat ja sadat
vankilat. Mutta vältakuhnah tilan-ni
^ pn silti täysin pitämätön, se
on siekä sisä- että ulkopoliittisesti
Itävallan likaisessa vanavedessä, sen
talouselämäkin Samaa maata. Ja
työläisten nälkä oh sanoin kuvaa­maton.
Jo ennen viime viikkoisia
«tuhoisia markänromahduksia», mit­kä
merkitsevät suurkapitalisteille ai­van
arvaamattomia voittoja mutta
työväenluokalle perikatoa, oli työ-laiöteh
ostokyky heikontunut niin,
ettei se enä^ voinut osapuillekaan
tyydyttää nälkäänsä, että sen ras-vankulutua
oli vähentynyt 2/3, mai-donkulutus
puolella, ettei se voinut
hankkia lihaa, - ei vihanneksia,, ei
— Kapitalistisella valtiolla on tavallista armeijaa
lukuunottamatta vielä valikoitujen lurjusten armeija
ja erikoisesti kouluutelut sotajoukot, jotka ovat tar­koituksellisesti
sovitetut taistelemaan työläisiä vastaan.
Tosin näillä laitoksilla (esim. poliiseilla) on tarkoi­tuksenaan
myöskin taistelu varkauksia vastaan ja niin
sanottu «kansalaisten persoonallisen turvallisuuden
ja omaisuuden» suojelus; mutta samaan aikaan ka­pitalistinen
valtio ylläpitää näitä tyytymättömien työ-
Iäisten kiinniottamista ja rankaisemista varten. Ve­näjällä
olivat tilanherrojen ja tsaarin kaikkein luo­tettavimpia
puolustajia. Erikoisen pelomaisesli toi­mii
kaikissa kapitalistisissa valtioissa salainen poliisi
(vaUiollinen, poliisi) sekä \antarmikunta. Niiden
kanssa toimii käsikädessä kokonainen liuta urkkijoita,
provokaattoreita, salanuuskijoita, lakonrikkureita jne.
— Kommunisitinen Aapinen.
— Siveyskäsilteet. samoin kuin muutkin inhimilli­sen
toiminnan ilmiöt, ovat sen taloudellisen materia­lismin
lain alaiset, jonka mäariltelyn/Marx muodosti:
Aineellisen elämän tuotantomuoto määrää yleensä yh­teiskunnallisen,
valtiollisen ja lienkisen elämän kehi­tyksen.
— Paul Lafargue.
«Teolliien vallanknmouluen puo­lesta
»
todistelee duluthilainen «Tuhrijalis-ti
» n:s3aan 209 toimituskirjoitukses-sa
mitenkä kapitalismi hallitsee Ve­näjällä.
Onnettomasti kyllä maini­tun
kirjoituksen . kirjoittajalle, ei
hänelle ole annettu niin paljon nä-jua
päähän, että/hän jaksaisi olla
omalle asialleen johdonmtikaineto',
vaan sukii «todistuksillaan» itseään
päin naamaa. Näin nimittäin kuu­luu
ensimäinen parakraafi:
«Soviieti-Venäjän ö 1 i tikoitsijat
uudelleen rakentamisohjelmansa ra­kensivat
sille pohjalle, että —• vaik­kakin
yksityisten kapitalistien talou­dellinen
asema vaurastmi —he kui­tenkin
valtiovaltaansa käyttäen tu­levat
edelleenkin pysymään satu­lassa.
»
SelväJäTkiselle työläislukijalle, jo­ka
ei ole vielä pilalle huumaantu­nut
«teollisen •vallankumonksen» uni-juomasta,
käy tuosta kappaleesta
selville, että huolimatta näennäisis­tä
tilapäisistä myönnytyksistä, joita
Venäjällä on kaipitalisteille annettu,
työväenluokan ylivalta on edelleen­kin
turvattu. Ikäänkuin tuplajuu-laisuuden
kiusalla on siis Venäjän
proletariaatti rakentanut uudestaan-rakentamisohjelmansa
sellaiselle poh
jalle, ettei se anna mitään tilaisuut­ta
koyhälistövallan kukistamisyri-tyksille.
'Mutta mainittu lehti näkee kui­tenkin
kuinka kapitalistivalta Ve­näjällä
voimistuu. Tätä todistaak­seen
. käjrttää kirjoittaja Suomen
Sosialideniokraatissa ollutta uutista,
joka ikävä: kyllä taaskin kääntyy
todistamaan kirjoittajan omaa teo­riaa
vastaan:
«Trustit pyrkivät' vapautumaan
valtiokapitalismin kapalosta.... Venä­jän
neuvostohallitus suhtautuu vas­tahakoisesti
trustien johtajien vai­kutusvallan
• lisääntymisten. Niim-pä
ei korkein känsantalousneuvosto
ole hyväksynyt valtion' syndikaat­tien
ja trustien konferenssin pää­töstä
jonka mukaan, mainitut liik­keet
olisivat muodostaneet yhtymän
ja asettaneet sitä varten yhteisen
pysyvän toimiston. Samoin hylät-tiin
saman konferenssin tekemä «si-tys
että syndikaatit olisivat saaneet
oman ' edustajansa Nishni-Nov^oro-dln
messujen järjestämiseksi asetet­tuun
valiökuntaaa Hallituksen vi-ralFmen
trilotndellinen lehti «Ekön.
Shisn» hyökkäsi julkaistesssan tie­don
trustien •yhteenliittymisestä an-karasti
valtion teollisuuselimien
kimppuun, syyttäen näitä siitä, että
ne pyrkivät täydelleen Yapantnmaan
valtion holhouksesta ja saattamaan
valtiokapitalismin sijalle selväpiir­teisen
anarkistisen kapitalismin. Leh­ti
vaatii hallitusta tiukkaamaan oh­jia
ja n ä y t t ä m ä ä n syndikaateille ja
trusteille niille kuuluvan paikan.
Samoihin aikoihin julkaisi korkein
känsantalousneuvosto määräyksen,
jonka mukaan trustit ja syndikaatit
eivät saa hankkia itselleen sekayhti-öitten
osakkeita eikä osuuksia / l -
Cana
'doUai
LÄHETYSKUSTANNUKSET,
UHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle S30- SOe ]ä>,cf -
40; 60c lähetyks. $40-|60; 75c ffl Sfin '
dan dollarin 25c sadalta dollarilta S !!%-'?*'- j . lähetyksille $3.50 lisämaksu. ^^n&oi^^
S ; Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill T,
s view Avc. I ''OI a
I Rahavälityksenne ovat Suomessa maksetut v a s t a s i rt ••„ 5 raeroon 1378 asti viimeiset niistä elok. 12 p. ^ ^ ^ ' ^ ^ - - ^ « ^ J i»
1 Paettejä Suomeen ja Suomesta täni
2 Tiedustelkaa hintoja y. m.
5 Suurimpien valtamerilinjojeh valtuutettu asiamies
1 BOX 6» VAPAUS.
5 BOX 69. » SUDBURY,
S Pilettiliike tebtäpä J.i V. Kannaiton nimeasä.
illliiHHIIIHIIHIIIillllllllllllliliilllllllllllllHlllllllllllllliiiiiiiiiiii,,!^,^^^^
kananmunia. Ja viime aikaisten va-luuttahuononnusten*
sts. reallipal-kan
äärettömän alenemisen kautta
on sen tietysti ollut mahdotonta
hankkia kolmannestakaan välttä­mättömästä
rasvasta, puoltakaan
maidosta jne., on sen tie toisin sa
noen noussut täysin pystyyn. Työ­väenluokkaa
uhkaa siis täydellinen
perikato, mutta työväenliikkeen
suuret johtajat ja mahtayain jär-jestöjen
nerokkaat johdot eivät tie­dä
muuta keinoa kuin neuvotella
kadotuksen ajheuttjaneiden kapita-listiryhmäin
edustajain kanssa hal­lituksessa
ja pyytää saada olla mu­kana
näiden kanssa toimenpiteissä
«katastrooffin torjumiseksi». Mutta
mitään ei työväenluokka saa vaatia,
vielä vähemmän ajaa läpi näitä vaa­timuksiaan
suunnattomalla joukko,
voimallaan. Jos joukot murisevat
rasvaa, maitoa ja vihanneksia, on
se bolshevismin oppia, ja sellainen
murina on tukahutettava. Joukko-jen
äänenkannattajat kuristetaan,
kuristajana on äosialidemokratinen
ministeri Sillä sosialidemokratian
viimeinen tehtävä ei ainoastaan
Saksassa vaan kaikissa r
maissa — siksihän sosiali
mouksellisetkin ovat, pyh
—• on joukkojen äänen ti
minen, sen liikehtimisen e'
sts. heidän historiallinen te
on olla merkki, millä kap
pitäisi voittaa.
Mutta tämä häpeällinen
toimi pitäisi verhottaman
lehdillä, ja siksi puhuvat .
set ja kaikki muut tätä kai
vat työväenjohtajat onnettc
ta, minkä, neuvostojärjeste
ylipäänsä kommunismi ovat
taneet. Ja kuitenkin on ta
huutava totuus se, että jlr
dän petostaan ei maailman
luokka olisi voinut piehtaro
vuolaissa työläisverivirroiss
työväenluokka vaipua niin
kurjuuteen, epätoivoon ja 1
toisuuteen kuin mitä nyt c
päinvastoin olisi työväenvalt
sa tapauksessa jo monessa
ennättänyt panna kuolaime
ripedon suuhun ja varmeni
tätekevän luokan elinehdot
misturvallisuuden. — M. eri maista
Krökotiilinkyyneleet
Että «Vonvärts» ja «Freiheit» ja
2 Internationale ja 2i Internatio­nale,
ja.kuinka niitä kaikkia kutsu­taan,
ulvovat ja huutavat, on itses­tään
selvää. 'Kuinka eivät ne ulvoi­si,
kun sellainen jailokivi on juo­tettu
niiden kruunuun, ei ainoas­taan
maanpetoksen jalokivi sanan
poliittisessa mielessä vaan myös en-tenten
hyväksi harjoitetun tavalli­sen
vakoilun. Juudas Iskariot In-ternationaleh
itseoikeutettuna jäse­nenä
taikka ainakin sen suojattina!
Kuinka ei siis huudet^isi ja mu­ristaisi!
Elleivät ne tekisi tätä, voi­sivat
niiden jäsenet osoittaa niille
kysymyksen: Kuinka joutuivatkaan
nämä hampuusit teidän perhee­seenne?
Mutta tämä ulvontakaan
ei heitä pelasta, sillä tyhminlcin työ­läinen
on pitävä kiinni tosiasiasta:
"Rikoksesta, ' josta muissa maissa
tuomittu hirtetään, ei olekaan hir­tetty
Venäjällä. Sosialivallankumo-ukselliset
6lävät ja beidän henken­sä
on heidän oman puolueensa kä­sissä.
Ja samana päivänärkun neu-man
joka kerta kansantalousneu-vostoh
myöntämää lupaa.»
Taaskaan ei johdonmukaisella
päätöstä edelläolevasta, kuin että
kapitalistit ovat tässäkin tapaukses-'
sa täysin köyhälistön valtiovallan
armoilla jä sen komennettavia, sen
sijaan että Amerikassa ja muissa
kapitalistisissa maissa trustit ko­mentavat
valtiota.
Mutta hautausmaallaan kompuroi­va
oikeistotuplajuulaisuus hapuilee
itselleen tukea, etsii sitä pörvärima-ilmaakin
pahemmasta Neuvosto-Ve­näjän
parjaajalehdestä — Suomen
Sosialidemokraatista — mutta tä-mälalän
untinen ei ole kylliksi vää­ristelty,
ja niin pilkistää siitäkin
väkisinkin totuus esiin, ja tämä to­tuus
puhuu oikeistotuplajunlaisuu-den
teoriaa vastaan.
Mutta kirjoittaja on sisukas, edel­leen
hän ottaa itse vetääkseen joh­topäätöksen
«todisteluistaan». Täs­sä
johtopäätöksessä han panee mer­kille
kuinka kapitalismi Venäjällä'
käy yhä nppiniskaisemmaksi ja niin
hän neuvoo Venäjän työläisiä käyt­tämään
«amerikalaisen sekä länsi-enropalaisen
työväestön kehittämiä
taistelutapoja». Siis saraan reseptin
kuin antavat sosialidemokraattiset
ja ammattiunionistiset petturitkin
vallankumoukselliselle työväelle. Jo­ka
suoraan tulkittuna merkitsee:
älkää hyvät ihmiset "kukistako ka­pitalismia,
perustako neuvostovaltaa
ja työväen diktatuuria, sillä se
kaiklfi on ennen aikaista! Antakaa
kapitalismin kehittyä ja aikaa voit-taih
kyllä kypsä hedelmä tipahtaa
suuhunne!
vostohallitus antoi määräyk
tei sosialivallankumouksellisi
tajain kuolemantuomiota pai
täntöön, samana päivänä 1
kaksi irlantiHaista hiljaisess
Lontoon vankilassa, dem
maassa, maassa, missä 2
tionale johtaja on kuninki
neuvoksena, hirtettiin siks
olivat tappaneet marsalkka
nin, kansansa: verivihoUisei
yksikään lehti rapissut 2 In:
palen lehdissä. Ja samana
hirtettiin lättiläinen työmie
muniäti' Purin, maassa, mir
iituksessa istuu sosialidemc
jotka äskettäin olivat ottan
taan herra Vandervelden U
rinnoilla herra Vahdervelde
dattanut kyyneleitä vallanl
sallisen venäläisen tribunaa
nbuden tähden, hirtettiin,
Purin oli vangitsemistilaii
«tehnyt aseellista vastarinta
tettiin, vaikka hallitus, mis;
sosialidemokrateja — to
sen — oli sitoutunut vai
hänet Neuvosto-Venäjälle. I
sikään lehti rapissut 2 Inl
'Mutta kumouksellinen pr
aines ei enään halua kuunn
den porvariston apurien lörj
se on niihin perin pohjin 1
nyt ja siksi se kulkee o:
tään köyhälistön yliherr
neuvostovaltaa kohti.
kUi Karjalan ukko aji
Gyliingittä.
Mitä Karjalan rahvasukoi
levät 'päämiehestään tov.
Gyllingistä, siitä antaa ki
seuraava Karjalan ukon 1
— A olie sei Kylljngi I
tukkizavodassa.
— Ettäkö itse Gylling?
— ka niin, ruhkalla i
Mustabikisellä. ('Mustapiki
nimeltään huomattava kosi
lasta Lieksaan virtaavassa
Sä, noin puolentoista ki
päässä rajalta Venäjän pu
Minkänäköinen tuo
hekseen?
— Ka oli heän pidähkö
hänpuoline muschikka; mu
vie (sukkela) da uimah rou
mato!
— Mitenkä niin?
— A kuin Hustabikisch
jätti tukit ruhkoa loadi, d;
Kylljngi oli toisten musc
kera tukkiruhkoa burkamai
nä roadoassa tukkiruhka
viereraäh de venehen irti
— kokkakoari niin si ^
Kylijngin rahkalta veneh
yrittöässä,. veneh kuohnh
da siinä muschikka. venet