1967-03-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistai, maalisk; 14 p. - - T^i^sday, Mari 14, 1967 w VAPAUS INDEPENDENT LABOR ÖRGAN OF FINNISH CANADIANS ( L IBERT^ t Establlshed Nov. 6. 1917 E^.CORr W EKLUND MANAGER; E. SUKSI TELEPHONE: OFFICE AND.EDITORIAL «74.4284 Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing C6. Limited, 100-102 Elin St. Weat, Suidbury, Ontario, Oanada. Mailing address: Box 69 • Advertlsing rates upon nppllcatlon, tranalaUon free of öhatg^ Authorized as secondclass mail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage in cash. Mon,b.,o„h.CANADIAN LANGUAGE-PRESS Canadassa: 1 v k : $10.00, 6 kk. $5.25 3 kk. 3.00 TILAUSHINNAT: USA:n: Suomeen: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.75 Ivk. 11.50, 6 kk. 6.25 Prof. Myrdälin varoitus ja vähimmäisphjelma Mainitulla lausunnollaan presidentti Johnson. vahvif^ti Kennedyn ei ikoisneuvonantajana toimineen Arthur Schlesinger Jr. syytöksen, eitä USA:n hallitus ei haluakaan neuvotella Vietnamin sodan lopettamisesta. • ' Schlesinger oli varmasti oikeassa selostaessaan, että USA:n hallitus on koventanut viimeaikoina ehtojaan vaatiessaan Hanoilta niitä "vastaehtoja", mistä on yl_enj.pänä mainittu ja mitä ei aikaisemmin ole siten vaadittu. Schlesinger sanoi yhdysvaltain hallit_uksen "logiikkaan" kuuluvan se, että Washington "ei voi neuvotella jälessä ollessia siksi kun olemme heikkoja, ja me emme voi neuvotella liioin edellä ollessamme, sillä, jos jatkamme sitä mitä olemme tehneet (sodankäyntiä), me voimme päästä vieläkin enemmän eteen joskus tulevaisuudessa." Toisin sanoen mr. Schlesinger sanoi nyt — ja hän on niies joka tietää vähän enemmän kuin joku tavallinen kadunmies — että presidentti Johnson ei halua lainkaan neuvotteluja, vaan sodan edelleen jatkamista. Ilmeistä oh, että Washington ei halua muuta rauhaa kuin "hautausmaan rauhaa" eli vietnamilaisten antautumista sellaisilla ehdoilla, että USA saa sanella mitä Vietnami-ssa tehdään tai tekemättä jä- • tetään. ; Mitkään tekopyhät vetoomukset "va.statekojen" puolesta ei voi peittää sen- paremmin Yhdysvaltain sodan hyijkkäysluonnetta kuin Washingtonin tavoitteiden imperialistisia pyyteitäkään. Ne USAn "vastateot" Julistaessaan Viikon lopulla, kuka tietää monennenko • kerran, että Yhdysvallat viittaa kintaalla maailman yleisen mielipiteen toivotuksiin ja jatkaa edelleen JPohjois-Vietnamin pommitusta, Yhdys-valtain presidentti Lyndon Johnson turvautui vanhaan, kuluneeseen ja auttamattomasti läpinäkyvään "vastateko"-verukkeeseen. Yrittäessään oikeuttaa Pohjois-Vietnamin pommituksen jatkamia sen, presidentti Johnson sanoi torstaisessa haastattelutilaisuudessa mm. seuraavaa: "Minä en Usko, että me voimme lopettaa toisen puolen sodasta samalla kun toinen puoli jatkaa miestemme tappamista, meidän lento- • kenttiemme kranaaltipommitusta ja etelä-vietnamilaisten voimakeinoin kaappaamista. "Minä en pidä oikeudenmukaisena pyytää Amerikan asevoimien ylipäällikköä sanomaan: miehilleen, 'pitäkää maassa lehtokoneenne, sitokaa kätenne selkänne taakse, istukaa siellä ja katselkaa kun divisiona toisensa jälkeen menee DMS:n (demarkaatiolinjan —>,.V) poikki, älkääkä iskekö niitä ennen kuin ne tulevat mailin tai kahden läheisyyteen teistä.' Minä en usko sen olevan oikeudenmukaista amerikkalaisille mariineille ja sotilaille." Kansan kielellä sanoen tämä tarkoittaa, että presidentti Johnson pitää edelleen "vastatekoja" Pohjois-Vietnamin pommituksen lopettamisen ehtona. Mutta mitä "vastatekoja"? Pitäisikö vietnamilaisten lopettaa Yhdysvaltain kylien, satamien ja kaupunkien pommituksen? Miten voivat vietnamilaiset tällaisia "vastatekoja" suorittaa kun he eivät ole pudottaneet ainoatakaan pommia sen paremmin Yhdysvaltain pääkaupunkiin kuin muihinkaan paikkoihin? Tässä yhteydessä voidaan sanoa, että presidentti Johnson vaatii "vastatekoa" nimenomaan sikäli, että Pohjois-^Vietnam vähentää sotatoimia Etelä-Vietnamissa. . Tämä sellaisenaan on järjetöntä. Kaikki puolueettomat asian: tuntijat, monet yhdysvaltalaiset mukaanluettuna, ovat osoittaneet, että Etelä-Vietnamin vapautusrintama päättää itsenäisesti siitä, miten se puolustustaisteluaan käy. Totta on, että pohjols-vietnamilal-set ovat avustaneet veljiään ja sisariaan demarkaatiolinjan eteläpuolella ylivoimaisesti aseistettua ulkomaalaista hyökkääjää vastaan. Mutta sellaiset asiantuntijat, kuin esimerkiksi kenraah Charles de Gaulle, Ranskan entinen pääministeri Edgard Faure ja monet muut ovat ilmaisseet mielipiteen,, että kansan- vapautusrintama on se voima, mitä on demarkaatiolinjan eteläpuolella Vietnamissa kuunneltava. . • Tästä tosiasiasta huolimatta presidentti Johnson pitää kiinni siitä kokonaan kestämättömästä asenteesta, että Etelä-Vietnami.ssa käytävät taistelut voidaan muka lopettaa joko Pohjois-Vietnamin, tai peräti Kiinan ja Neuvostoliiton hallitusten määräyksestä, vaikka nämä viimeksimainitut ovat todellisuudessa sivullisia siinä sodassa mikä Yhdysvaltain toimesta aloitettiin ja vielä käydään EteläTVietnamin kansallista vapautusrintamaa (Viekongia) vastaan. Miten voidaan kuvitellakaan, että käsky epätasaiseen viidakkosotaan Etelä-Vietnamissa olisi voinut lähteä joistakin neuvotteluhuoneista maan rajojen ulkopuolelta? Siellä missä henki on päivittäin vaarassa; tehdään päätökset välittömästi paikan päällä. Sen enempää Moskova, Peking kuin Hanoikaan eivät pysty käskemään etelävietnamilaisia lopettamaan vastarintaansa. Kuvaavaa muuten sivumennen sanoen, o n , että Yhdysvalloilla ja . sen hyökkäyskumppaneilla on valtavan suuri ylivoima Etelä-Vietnamissa. Amerikkalaisten komennossa, ottaen huomioon sen apulaisten joukot, on tällä kertaa lähes miljoona hampaisiin asti mitä nykyaikaisemmilla sotavälineillä varustettua sotilasta. Sitä vastoin viidakoissa lymyilevien sissien miesvahvuus on niin amerikkalaispiirien kuin muidenkin lähteiden antamien arviotietojen mukaan vain 200,000 —285,000 miestä. Siitä huolimatta Vietkong-slssit taistelevat sisukkaa.sti ja menestyksellisesti maan vapauden puolesta ulkomaalaisia hyökkääjiä vas- . taan. Ja mitä enemmän tämä hyökkäyssota jatkuu, sitä eristetym-pään asemaan joutuu Yhdysvaltain hallitus. Kaakkois-Aasian vissejä vasallimaita lukuunottamatta Yhdysvallat on nyt yksin jä täysin eristettynä. E i edes propagandapalveluksiin altista Englannin hallitusta ole saatu mukaan Vietnamin sotaan, joka nykyään kehittyy yhä enemmän yksipuoliseksi ihmisteurastukseksi. Kaikista näistä tosiasioista huolimatta presidentti Johnson puolustaa vieläkin Pohjois-Vietnamin pommituksen jatkamista "vasta-tekoihin" vetoamalla? Maailma kulkee kohti historian suurinta nälänhätää, väittää ruotsalainen talousasi^ntuiitija, professori Gunnar Myrdal, joka on monissa kirjoissaan, broshyyrels-saan ja artikkeleissaan käsitellyt taloudellisia kehttystendeiissejä sekä USA:n kaltaisissa hyvinvoih" timaissa että etenkin alikehittyneissä maissa. Professori Myrdal, jota pidetään öräänä' aikammfe johtavimpana kehitysmaiden talousasiantuntijana, on monien vuosien ajan vakavasti varoittanut ja kehot-ianut kehittyneitä maita täyttämään Y K : n yleiskokouksessa 19. 12, 1961 antamansa lupaukset kehitysavusta — 1 % ao. maiden kansantulosta. Professori Myrdalin viimeisimmät asiaa koskevat' puheenvuorot ovat Lundissa toimivan ulkopoliit tisen yhdistyksen - lehdessä Aspekt julkaistu artikkeli, jossa kiinnitetään huomiota kehitysmaiden maatalouden rappiotilan poistamiseen, ja oslolaiselle Dagbladetille annet tu lausunto, jo.ssa: varoitetaan "rikkaiden maiden klubin" itsetyytyväisyydestä. Y K : n elintarvike- ,.ja maatalousjärjestön FAOin laskelmien mukaan on maapallon ravintoaineiden tuotanto kaksinkertaistettava vuoteen 1980 mennes.sä ja kolminkertaistettava vuoteen 2000 mennessä, jos halutaan välttyä nälänhädästä. Prof. Myrdal on .sitä mieltä, että nämä FAO:n arvioluvut ovat alimitoitettuja.: Syntyvyydensäännös-tely, jonka propagoiminen ja osittainen toteuttaminenkin on jo aloitettu, ei vaikuta elintai-vjketilan-teeseen lähitulevaisuudessa — asiantuntijain mukaan sen vaikutus tuntuu.vasta n. 20 vuoden kuluttua. Lähimmän 30 vuoden kuluttua nousee maailman väkiluku 3:sta 6 miljardiin maataloustuotannon li- SYNTYMÄ-^ PÄIVIÄ Arvi Salo, Beavcr Lako, Ont-, täyttää perjantaina, maaliskuun 17 päivä 74 vuotta. Lasse .Sinisalo, Sudbury, Ont.. tävttää torstaina, maaliskuun 16. päivä 72 vuotia. Taina Koskinen, Point, du Bois, .Man., täytliiä perjantaina, maali?- kiuin 17. päivä 60.vuotta. Hilda Feuramäki, Kaministiquia. Ont., täyttää perjantaina, maaliskuun 17. päivä 68 vuotta. fjohn Saloranta, Toronto Ont.. täyttää maanantaina, maaliskuun 20. päivä 70 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja lutla-vain onnentoivotuksiin. Ydinvoimalaratkaisu kireä asia Suomessa Helsinki. — Kahdesti lykättyä ydinvoimalan tilauspäätöstä siirrettiin jälleen. Imatran Voiman hallintoneuvoston viikko .sitten tiistaina pidetyssä kokouksessa. Asiasta annetussa tiedotuk.sessa todetaan, että valtioneuvoston käsiteltyä ato-mivoimalaitosasiaa Imatran Voima Oy:n hallintoneuvosto päätti valtioneuvoston kehotuksesta siirtää vielä ratkaisun teon a.sia.ssa; Ydinvoimalaratkaisu oli tiistaina esillä myös eduskunnassa kauppa-ja teollisuusministeri Olavi Salosen ; va.stattua asiaa koskeneeseen suulliseen kysymykseen. Hän totesi, että kauppa- j a teollisuusministeriön sekä valtioneuvoston o.sallis-tumiselle ydinvoimalan hankintaa koskevien kysymy.sten käsittelyyn on omat tärkeät syynsä; Ydinvoimalan ja ennen kaikkea sen käyttämän ydinpolttoaineen hankinta edellyttää valtiosopimuksia, joiden tekemismahdollisuudet ja vaikutukset hallituksen on todettava ennen kuin valitaan maa, mistä hankinta suoritetaan. Ministeri Salonen huomautti edelleen, että hallituk.sen on kiinnitettävä asiassa huomiota myös maan koko teollisuuspolitiikkaan, tutkittava valtion, rahoitusmahdollisuudet . edeltä käsin, koska Imatran Voima ei pysty hanketta yksin -rahoittamaan, sekä: kilnnltel^ tävä huomiota valtion edun tnukai-sesti hankinnan kauppapolittiseeii merkitykseen, Siitä, milloin ydinvoimalan tilaus tulee -Imatran Voiman hallihtbriou-vostossa uudelleen esille, ei tiistaina oliut saatavissa tietoja. Myöskään hallituksen taholta ei asiasta haluttu sanoa mitään. Virallisesti ovat tarjouskilpailussa vielä mukana länsisaksalainen AEG, canadalainen General Electric sekä Westinghouse Yhdysvalloista. Lisäksi ovat tiedotusluonteiset; tarjoukset jättäneet ruotsalainen ASEA sekä neuvostoliittolainen Technopromexpört, sääntyessä Vain hyvin vähäisessä määrin — ellei ryhdytä radikaaleihin ratkaisuihin. Vuoden 1985 aikana nousi maailman väkiluku 70 miljoonalla elintarviketuotannon pysyessä ennallaan. Kun nälänhätä alkaa, oh rauhan säilyttäminen oleva vaikeaa, professori Myrdal ennustaa ja varoittaa. . Pröf. Myrdal vaatii paitsi maataloustuotannon huomattavaa lisäämistä ja tehokasta syntyvyyden-säännöstelyä myös kehitysmaa^vun lisäämistä ja uudelleen organisointia. Hän arvostelee ennen kaikkea kansallisia kehitysapuohjelmia ja vaatii avun ohjaamista Y K : n kanavia myöten. Kehittyneiden maiden apu on nykyisellään vain pisara meressä, hän sanoo. Viime vuosina ovat USA ja Canada myyneet ylijäämäelintarvik-keitaan Kiinalle ja Neuvostoliitolle. Niiden varastoja on niin ikään pienentänyt Intian nälänhädän aiheuttama vienti. Lisäksi on USA:s-sa ruvettu selvästi väistämään avunantoa ja kat.sottu, että myös mui^ den maiden olisi osalli-stuttava elintarvikeapuun. A V A I N MAATALOUDESSA Tässä tilanteessa on tärkeintä — .sanoo Myrdal — tehostaa kchity.s-maiden maataloustuotantoa ja tehdä se siten,, että lisääntyvä väki löytää työtä juuri maatalouden piiristä. Kokemukset nimittäin o.soit-favat, .e4tä teollisuuden työvoiman tarve kehitysmaassa teollistamisesta huolimatta vähenee. Maataloussuun nittelun täytyy siis, lähteä ei koneellistamisesta vaan suuresta työvoimareservistä, jonka työllistämä nen tulee tapahtua maatalouden puittei.ssa. Suurimpana esteenä tällaisen ke-hityk. sen tiellä prof. Myrdal pitää poliittisia ja perinnetekijöitä. Uskonnolliset ennakkoluulot (Intia) ovat eräs tehokkaita uudistuksia estävä tekijä, loinen nurinkuriset maanomistu.solot, joiden muuttamista cstämä.ssä ovat suurmaanomistajien, maanvuokraajain ja ra-hanlainaajain muodostamat painostusryhmät; NMissäkin mai.ssa, joissa lainsäätäjät ovat kyllin kaukonäköisiä, py.styvät tämänkaltaiset ryhmät estämään välttämättömän manuudrstuksen, joka siirtäisi maat harvoilta suuromistajilla niiden viljelijöille. Myrdal arvostelee myös Y K - n elinten ja FAO:n maatalousasian-tuntijain asenteita kehitysmaiden maatalouden uudistamisky.symyk- .>-i,ssä. Nämä asiantuntijat väistävät usein ky.symyk.sen ydintä ja takertuvat teknologisiin ky.symyksiin, keämpSä on nostaa työvoiman ja maan tuottavuutta, Myrdal sanoo. HEIKENTYVÄ KAUPPA Kehitysij?^apulmien toisena FUO^ lena ovat kehittyneet maait, joiden tehtävänä Myrdal pitää kebitysmai-den auttamista uudelle tiellie. HÄh toteaa, että kehitysmaiden aseina icansainvälises/ä kaupassa on jatkuvasti huonontunut. Kehitysmaatuotteiden kysyntä on laskenut sanial-la kun kehitysmaiden oma tuontitarve ön kasvanut. Tfetll johtuvat kauppatasevajaukset/ jotka «älhin asti on täytetty ulkomaisilla avustuksilla tai lainoilla. Alueellisten talouskomissioiden arvioiden mukaan tämä epäsuhde, tulee kasvamaan. Tässä tilanteessa kehitysmaiden on pakko suojtfta omaa tuotantoaan. Myrdal katsoo, että kehitysmaiden mahdolliset tullimuurit ovat siinä määrin pakon sanelemia, ettei niitä voida verrata kehittyneiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Myrdal vaatii lisäksi, että teollisuusmaat antavat kehitys-ntaatuotteille suosituimmuuskäsitt«- lyn omissa maissaan. Myrdal toivoo myös, että teollisuusmaat ostiai-sivat kehitysmaista myös näiden maiden teollisuustuotteita. TSssä on kysymys niin epäoleellisesta osuudesta maailmankaupassa, että tällainen järjestely ei vaikuttaisi suurestikaan teollisuusmaiden <oma«n tuotantoon, Myrdal toteaa; Myrdal pitää perinteellisten kehitysmaatuotteiden pienenevän kysynnän tärlceimpfinfi syynä teollisuusmaiden soveltamia tulleja j« muita maksuja, jotka esim. kahviin kohdistuessaan syrjivät vain kehitysmaita — kahvihan ei kuulu teol-iisuusmaiden omaan tuotevalikoimaan eikä siis kilpaile kotimaisen tuotannon kan.ssa. K A K S I O S A I N EN T U L L I O I I J E L MA Myrdal vaatii, että kehittyneet maat ensinnäkin poistavat kaikki kehitysmaatuotteiden tullit ja muut tuontimaksut ja toi-seksi alentavat ja lopulta poistavat kokonaan ne suojamuurit, jotka estävät muiden kehitysmaatuotteiden (siis lähinnä teollisuustuotteiden) kysyntää. Pitkällä tähtäimellä on jopa viimeksi mainittukin toimenpide eduksi kehittyneille maille, jotka silloin voivat sijoittaa omat työvoimareser-vinsä korkeampitasoiseen tuotantoon; Tullimuurien purkaminen on •Myrdalin mielestä vielä tehokkaampaa kehitysmaa-apua kuin ne lantit, joita rikkaat maat vastentahtoisesti myöntävät. ''Meidän ci pidä sulkeutua rikkaiden miesten klubiksi, vaan avata rajat", hän sanoo. Me autamme paljon tehok- Mitä muut danovat SiyiSTYKSENESfE' ' Amerikka, joka on voimakkain ja demokraattisin kansojea,Joukossa on nyt suurimman sivistyksen kynnyksellä, mitä ihminen ön koskaan Voinut tehdS mahdolliseksi, estää oman edistyksensä harrastamalla nopeasti laajenevaa sotaa 10,000 mailin päässä omalta rannikoltaan. Koska amerikkalaisilla on kieltämättömät kyvyt Ijphtaamaai ja rakentaviin päämääriin, maailma ei ole ainoastaan hämmästynyt, vaan myös kj^inapäällä meidän päättäväisyydestämme, äiheuttaraaila hävitystä hillittömästi. Ja aina vain suureneva amerikkalaisten lukumäärä ky^ selee^ että miksi olemme omaksuneet tällaisen suunnan. Onko se niin, ettemnie omahyväisessä koppavuudessamme voi suvaita mitään joka on meistä toisenlaatuista ja - täjrtyykö meidän pakottaa k a i k k i <maotoutumaan meidän itserakkauden narsismi-kuvan kaltaisiksi? Onko tämä meidän laajalle levinnyt vandalismimme takaveto siihen hiivamaiseen rauhattomuuteen . . . perintöön esivanhemmiltamme, jotka etsiskelivät ja löysivät sekä valloittivat väkivaltaisesti uusia maailmoja? Olemmeko kulkeneet jo niin pitkälle tätä tietä (todistaaksemme voittama ttomuutemme itsellemme-ja. maailmalle) että olemme sokeita ja kuuroja rääkkäämiemme ihmisten huudoille ja muun maailman inholle ja pelolle meitä kohtaan? " ~ "• : —Jeanette de L e o n , ;— U.S. Farm News. Kirjapainoalan lakko Suomessa Helsinki.'— Suomen sanomalehtien ilmestyminen keskeytyi keskiviikkona. Ilmestymisen teki mahdottomaksi mainittuna päivänä aUcanut kirjapainoalan lakko. Keskiviikon kuluessa tehdyt »nvittelnyriCykset osoittautuivat tnloksettomlkfli osapuolten hylättyä sovittelueflityksen kaikkien pääkysymysten osalta. Kello 21 aikaan pidetyn lyhyen neuvottelun jälkeen valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa katsoi neuvottelujen katkenneen. Neuvottelut jäivät kiinni lyöaikaj&rjestelyis-tli, |»alkaBltorotuksista ja sopimuskauden pituudesta esiintyneistä erimielisyyksistä. Sekä Graafisen teollisuuden työnantajaliitto että Kirjatyöntekijäin liitto hylkäsivät valtakunnan.sovit: telija Keijo Liinamaan sovittelu-esityksen kaikkien pääkysymysten osalta. Graafisen teollisuuden työnantajaliitto piti vastauksessaan Liinamaan ehdqtukseen sisältyviä taloudellisia ratkaisuja liian kalliina, Myrdal ottaa esimerkiksi Intian ja i kaammin kehitysmaita poistamalla Paki.stanin ja toteaa,-että elintar-i tullimuurit j a lisäämällä siten ke-viketuotanto koko Etclä-Aasia.ssa on viime vuosikymmenien aikana muut tunut — ylituotannon sijalla on nyt alituolan'0. Latinalaisessa Ameri-ka. ssa taas ovat eri etupiirit estäneet todellisen maauudistuksen toimeenpanon ja maatalou.stuotannon kehittämisen. Hylkäämättä kehitysmaiden teol-listamistarvctta — jonka eräs innokkaimpia puolestapuhujia hän on — Myrdal on sitä miellä, että tässä vaiheessa on etusija annettava maa taloudelle, jonka uudistamisessa ei tarvita enempää koti- kuin ulkomaistakaan valuuttaa. Samaan suun taan vaikuttaa sivistys- ja tervey-denhoitotasbn nostaminen, joka sekään ei vaadi suuria pääomia. Teollistaminen yksin ci riitä, vielä tär-hitysmaatuotteiden menekkiä omissa mais.samme, kuin antamalla niille rahalli.sia avustuksia. Myrdal toteaa: Tämän voimme tehdä täällä Pohjolassa toisia maita odottamatta, Myrdal korostaa edelleen. Prof. Myrdal vaatii myös varsinaisen kehitysmaa-avun (avustusten ja luottojen) lisäämistä. Y K : n kauppa- ja kehityselimen (UNCTAD) ilmoituksen mukaan on teollisuusmaista kehitysmaihin suuntautu va.ssa pääomaliikkeessä, jossa mukana ovat myös yksityiset sijoitukset, tapahtunut laskua vuoteen 1963 nähden. Vuonna 1965 kehitysmaihin teollisuusmaista siirtyneet luotot ja avustukset!, olivat vain 0,6 % teollisuusmaiden bruttokansantulosta tavoitellun 1 7o Samaan aikaan on entisten lainojen . takaisinmaksu syömässä suihinsa kaikki uudet lainat ja avustukset. Kehitysmaalainojen ehdot ovat myös huonontuneet:. lainoja an netaan kovin . lyhyeksi ajaksi ja korkokanta on noussut. Lokakuun lopulla - ilmoitettiin Lontoossa, että brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvalta Jamaikalla on vaadittu 7,5 % korkoa lainasta, joka on tarkoitus käyttää saaren maatalouden ja teollisuuden kehittämiseen. Jamaika itsenäistyi V; 1963 ja on hyvin köyhä ja jatkuvan työttömyyden rasittama saarivaltio Karibian merellä. Siltä vaadittua korkoa pidetään viime 40 vuoden ennätyksenä. " A v u n " nimike tuntuu tässä valossa ironialta. H. A. Mikojan muistelee Moskova. — Neuvostoliiton (entinen presidentti Anastan Mikojan alkaa piakkoin julkaista muistelmiaan. Katkelma niistä Julkaistaan aikakauslehdessä Junost ("Nuoruus"). Mikojan, joka on nyt 72-yuQtias, erosi presidentin tehtävistä tei-vey-dellisistä syistä joulukuussa. Sen jälkeen henellä on ollut aikaa omis-sijasta. tautua kirjoittamiselle. mutta o l i valmis hyväksymään so-vitteluesityk. sen muilta osiltaan. Kirjatyöntekijäin liiton neuvottelijat ilmoittivat liiton liittoneuvoston hylänneen sovitteluesityksen yksimielisesti. Liinamaan ehdotuksessa oli sopimuskauden pituudeksi esitetty kahta vuotta. Palkankorotuksissa lähdettiin siitä, että vähimmäispalkkoja korotetaan maaliskuun alusta tänä vuonna 7 prosentilla ja maaliskuun alusta ensi vuonna 8 prosentilla. Henkilökohtaisiin palkkoihin esitettiin maaliskuun alusta 6 prosentin korotusta j a ensi vuonna vastaavaan aikaan 6,5 prosentin korotusta. Lisäksi ehdotettiin viikkopalkka-järjcstelmään siiilymlstä ; vähimmäis- j a henkilökohtaisten palkkojen osalta sopimuskauden alusta lukien. Vuoro-, ilta- ja yötyölisien pitämisestä' pennimääräisinä edelleen sisältyi myös ehdotus sovit-teluesitykseen. Pennimääräisiä lisiä korotettaisiin maaliskuun alusta 7 prosentilla kuitenkin vähintään 2 pennillä ja ensi vuoden maaliskuun alusta 8 prosentilla. Lisäksi on esityksessä indeksiehto 3:n j a 4:n prosentin y l i meneviltä osilta kumpanakin vuonna. Työaikajärjestelyistä esitettiin sovitteluehdotuksessa, että vuoden 1966 työehtosopimuksen työaika-määräykset pidettäisiin voimassa kuluvan vuoden loppuun; ja vuoden 1968 alusta siirryttäisiin kerralla 40-tuntiseen ympärivuotiseen työaikaan. Kirjatyöntekijäin liitto piti vastauksessaan kiinni, yhden vuoden soplmusajasta ja henkilökohtaisten palkkojen korottamisesta 7 prosentilla maaliskuun alusta lukien sekä vähimmäispalkkojen 10 prosentilla samasta ajankohdasta. Liitto katsoi edelleen, että siviilitöissä ei olisi mahdollisuuksia k e s k i määräisen työajan käyttöön viisipäiväiseen 40- tuntiseen työviikkoon siirryttäessä. Lehtityön osalta liitto hyväksyi ns; kiertävän vapaapäivän, mutta piti välttämättömänä sen soveltamista siten, että molemmat vapaapäivät saataisiin peräkkäin. Valtion kirjajlainojen puolesta ilmoitettiin, että ne hyväksyvät Liinamaan välitysesityksen. Demokraattisten kustantajain liiton edustajat totesivat liiton olevan neuvotteluratkaisun kannalla. PÄIVÄN PAKINA t l KIRKASTA KUIN MUTA s r Jotkut korkean raadin edessä olleet henkilöt ovat sanoneet, että pötyä, puhuvat ne jotka sanovat, että Vtisiakkaat ovat aina oikeassa". Kun esimcrkik.si joltakin syytetyltä ky.sytään, että "oletko jo lakannut pieksämästä vaimoasi", niin miespoloiscsta tulee aina "vaimonsa picksäjiä", huolimatta siitä, miten hän kysymykseen vastaa. Muita, miltei yhtä kiperiä ja kuperia kysymyksiä voidaan oikeudessa, oppineiden ja. liipattujen lakimiesten loimesta tavalliselle - kuolevaiselle esittää. Tällä pohjalta katsoen, sen avoimesti myönnämme, tunnemme vissinlaista vahingoniloa — ja supisuomalaisen, käsityksen, mukaan vahingonilo aidointa iloa — kun oikeudellekin esitetään joitakin sellaisia kysymyksiä, joiden takia menee vuorostaan tuomarien, ja muiden herrojen lakiinies-ten sormi suuhun. Meillie puhutaan paljon "sielusta", mutta kun eräälle yhdysvaltalaiselle oikeuslaitokselle ja luor märille annettiin; tehtäväksi määritellä, että onko sielu olemassa, niin vastauksen antaminen ei ollut niinkään helppo asia. "Tuomion" langettaminen oli lykättävä tuonnemmaksi ja asiaan kiintyneenä, me puolestamme yritämme auttaa palkkiota pyytämättä tämän kiperän kysymyksen eteen joutunutta tuomaria. Pinnallisesti tuntuu sielusta puhuttaessa, että kysymys on jostakin henkisistä arvoista. Tässä tapaukscs.sa on kuitenkin asia siten, että sielun oleminen tai olemattomuus liittyy varsin materiaaliseen käsitykseen rahasta, eli siihen, miten käytetään huomattava perintö. Näinollen meitä maallikkojakin kiinnostaa tämä sielukysymys. Mutta lainatkaamme nyt Phoenix, Arizonasta maaliskuun 7. päi- ~vä 1967 tulleesta A P : n uutistie-dosta seuraavat, tärkeimmät koh-dat: — L«ikimiesten toistuneista vaatimuksista huolimatta tuomari Robert L. Myers lykkäsi eilen lausunnon antamisen sielun olemassaolosta.: Kolmekymmentäyhdeksän yksilöä ja järjestöä on anonut 200, 000' dollaria "tutkiaksech tai hankkiakseen tieteellisesti jonkun todistuksen sielusta .mikä.' jättää ihmiskehon . kuolemantapauksen yhteydessä." Tämä raha on jäänyt perintönä vuonna 1950 kadonneelta yksinäis seltä arizonalaiselta kaivosmjehel-tä, James Kiddilta. Hän antaa tämän määritelmän perintörtsä käytöstä käsin kirjoitetussa testamentissa, mikä löytyi sen jälkeen kun mr. Kidd julistettiin laillisesti kuolleeksi. Yksi lakimies pyysi eilen Mari-cope Superior oikeuden tuomaria antamaan päätöksensä, onko sielu olemassa. Sitten, hän selitti, jos sielu on olemassa^ ne ihmiset jotka haluavat suorittaa tulkimusr töitä sielun olemassaolosta, yrittävät saada selville jotakin sellaista minkä olemassaolo on jo tiedos- •••sa. ••• . . . Jos oikeus julistaa,, että sielua ei ole olemassa, mikäU oikeuslaitos asiaa katsoo, silloin tulevat ei-kelpoitetuiksi ne henkilöt jotka haluavat todistaa, että sielu (mitä ei ole) on olemassa .. •. .• Toiset lakimiehet, kerrotaan uutistiedossa, jakaantuivat ilmei- .sesti palkanmaksajiensa mukaan kahteen ryhmään, niihin, jotka halusivat. saada tämän rahamäärän; tutkimustyöhön yleensä ja niihin, jotka haluavat "todistaa" että sielu on olemassa. • Vaikka allekirjoittanut ei ole maallikkona kiintynyt sielun asioihin yleensä, niin lähimmäisiämme auttavana henkilönä olemme kuitenkin valmiina tarjoamaan, ilman maksua kuten on jo sanottu, kaikki ne tiedot, mitä Suomian Pieni Tietosanakirja sielusta antaa. Siis näin. Sielu on sahan laajimmassa tomuus). Suppeammassa merkityk sessä sielulla tarkoitetaan vain' tajuisten ilmiöiden kokonaisuutta, joita psykologia voi empiirisesti tutkia. Alkukantaisen ihmisen käsityksen mukaan sielun elinvoiman antajana oli ilman tai höyryn tapainen, hienoaineinen olento. Sielun ja ruumiin välistä suhdetta on koetettu selittää neljällä e r i tavalla. Materialismi (Holbach, Bychner) johtaa sielullisen ruumiillisesta ja käsittää sen aivojen toiminnoiksi Spiritualismi (Leibniz) pitää sielua varsinaisena olemuksenamme, ruumistaan vain sen elimistönä. Dualismi (Descartes) olettaa, että sielu ja ruumis, . jotka molemmat käsitetään tosi-oleviksi, ovat keskenäisessä vuorovaikutuksessa, ja paralleliteoriä (Spinoza) taas, että sielliset ja ruumiilliset tuomiot on käsitettävä kahdeksi rinnan kulkevaksi i l - miösarjaksi, jotka eivät koskaan leikkaa toisiaan. \ Tietosanah perusteella ei siis ole lainkaan ihmeteltävää, vaikka jotkut "pikkurahan puutteessa" olevat yksilöt ja järjestöt haluavatkin . " t u t k i a " , onko sielu ole-, massa vai eikö ole. • Ja siltä, varalta, jos esim tieto-.' sanakirjasta otetun lainauksemme merkityksessä aineeton, tajuinen lukee joku pierheen nuoremmista, puoli elävätssä olennoissa, etenkin ihmisessä, siis aineellisen i"uu-miin vastakohta. Vanhan metafyysisen käsityksen mukaan sielji on llsenäineri olio, joka voi säilyä ruumiin kuoltua (sielu kuolemat-jonka englanninkieli on parempi-kuin suomenkieli, niin mikään i h - - me ei o l i s i vakka hän sanoisi mutisten "Clear as a mud" eli "muta— kirkasta" — Känsäkoura. >
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 14, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-03-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670314 |
Description
Title | 1967-03-14-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistai, maalisk; 14 p. - - T^i^sday, Mari 14, 1967
w
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L IBERT^ t Establlshed Nov. 6. 1917
E^.CORr W EKLUND MANAGER; E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND.EDITORIAL «74.4284
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing C6. Limited, 100-102 Elin St. Weat, Suidbury, Ontario, Oanada.
Mailing address: Box 69
• Advertlsing rates upon nppllcatlon, tranalaUon free of öhatg^
Authorized as secondclass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
Mon,b.,o„h.CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Canadassa: 1 v k : $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suomeen:
1 vk. $10.00, 6 kk. $5.75
Ivk. 11.50, 6 kk. 6.25
Prof. Myrdälin varoitus ja vähimmäisphjelma
Mainitulla lausunnollaan presidentti Johnson. vahvif^ti Kennedyn
ei ikoisneuvonantajana toimineen Arthur Schlesinger Jr. syytöksen,
eitä USA:n hallitus ei haluakaan neuvotella Vietnamin sodan lopettamisesta.
• '
Schlesinger oli varmasti oikeassa selostaessaan, että USA:n hallitus
on koventanut viimeaikoina ehtojaan vaatiessaan Hanoilta niitä
"vastaehtoja", mistä on yl_enj.pänä mainittu ja mitä ei aikaisemmin
ole siten vaadittu.
Schlesinger sanoi yhdysvaltain hallit_uksen "logiikkaan" kuuluvan
se, että Washington "ei voi neuvotella jälessä ollessia siksi kun
olemme heikkoja, ja me emme voi neuvotella liioin edellä ollessamme,
sillä, jos jatkamme sitä mitä olemme tehneet (sodankäyntiä), me
voimme päästä vieläkin enemmän eteen joskus tulevaisuudessa."
Toisin sanoen mr. Schlesinger sanoi nyt — ja hän on niies joka
tietää vähän enemmän kuin joku tavallinen kadunmies — että presidentti
Johnson ei halua lainkaan neuvotteluja, vaan sodan edelleen
jatkamista.
Ilmeistä oh, että Washington ei halua muuta rauhaa kuin "hautausmaan
rauhaa" eli vietnamilaisten antautumista sellaisilla ehdoilla,
että USA saa sanella mitä Vietnami-ssa tehdään tai tekemättä jä-
• tetään. ;
Mitkään tekopyhät vetoomukset "va.statekojen" puolesta ei voi
peittää sen- paremmin Yhdysvaltain sodan hyijkkäysluonnetta kuin
Washingtonin tavoitteiden imperialistisia pyyteitäkään.
Ne USAn "vastateot"
Julistaessaan Viikon lopulla, kuka tietää monennenko • kerran,
että Yhdysvallat viittaa kintaalla maailman yleisen mielipiteen toivotuksiin
ja jatkaa edelleen JPohjois-Vietnamin pommitusta, Yhdys-valtain
presidentti Lyndon Johnson turvautui vanhaan, kuluneeseen
ja auttamattomasti läpinäkyvään "vastateko"-verukkeeseen.
Yrittäessään oikeuttaa Pohjois-Vietnamin pommituksen jatkamia
sen, presidentti Johnson sanoi torstaisessa haastattelutilaisuudessa
mm. seuraavaa:
"Minä en Usko, että me voimme lopettaa toisen puolen sodasta
samalla kun toinen puoli jatkaa miestemme tappamista, meidän lento-
• kenttiemme kranaaltipommitusta ja etelä-vietnamilaisten voimakeinoin
kaappaamista.
"Minä en pidä oikeudenmukaisena pyytää Amerikan asevoimien
ylipäällikköä sanomaan: miehilleen, 'pitäkää maassa lehtokoneenne,
sitokaa kätenne selkänne taakse, istukaa siellä ja katselkaa kun
divisiona toisensa jälkeen menee DMS:n (demarkaatiolinjan —>,.V)
poikki, älkääkä iskekö niitä ennen kuin ne tulevat mailin tai kahden
läheisyyteen teistä.' Minä en usko sen olevan oikeudenmukaista
amerikkalaisille mariineille ja sotilaille."
Kansan kielellä sanoen tämä tarkoittaa, että presidentti Johnson
pitää edelleen "vastatekoja" Pohjois-Vietnamin pommituksen lopettamisen
ehtona.
Mutta mitä "vastatekoja"? Pitäisikö vietnamilaisten lopettaa Yhdysvaltain
kylien, satamien ja kaupunkien pommituksen? Miten voivat
vietnamilaiset tällaisia "vastatekoja" suorittaa kun he eivät ole
pudottaneet ainoatakaan pommia sen paremmin Yhdysvaltain pääkaupunkiin
kuin muihinkaan paikkoihin?
Tässä yhteydessä voidaan sanoa, että presidentti Johnson vaatii
"vastatekoa" nimenomaan sikäli, että Pohjois-^Vietnam vähentää sotatoimia
Etelä-Vietnamissa. .
Tämä sellaisenaan on järjetöntä. Kaikki puolueettomat asian:
tuntijat, monet yhdysvaltalaiset mukaanluettuna, ovat osoittaneet,
että Etelä-Vietnamin vapautusrintama päättää itsenäisesti siitä, miten
se puolustustaisteluaan käy. Totta on, että pohjols-vietnamilal-set
ovat avustaneet veljiään ja sisariaan demarkaatiolinjan eteläpuolella
ylivoimaisesti aseistettua ulkomaalaista hyökkääjää vastaan.
Mutta sellaiset asiantuntijat, kuin esimerkiksi kenraah Charles de
Gaulle, Ranskan entinen pääministeri Edgard Faure ja monet muut
ovat ilmaisseet mielipiteen,, että kansan- vapautusrintama on se voima,
mitä on demarkaatiolinjan eteläpuolella Vietnamissa kuunneltava.
. •
Tästä tosiasiasta huolimatta presidentti Johnson pitää kiinni siitä
kokonaan kestämättömästä asenteesta, että Etelä-Vietnami.ssa käytävät
taistelut voidaan muka lopettaa joko Pohjois-Vietnamin, tai peräti
Kiinan ja Neuvostoliiton hallitusten määräyksestä, vaikka nämä
viimeksimainitut ovat todellisuudessa sivullisia siinä sodassa mikä
Yhdysvaltain toimesta aloitettiin ja vielä käydään EteläTVietnamin
kansallista vapautusrintamaa (Viekongia) vastaan.
Miten voidaan kuvitellakaan, että käsky epätasaiseen viidakkosotaan
Etelä-Vietnamissa olisi voinut lähteä joistakin neuvotteluhuoneista
maan rajojen ulkopuolelta? Siellä missä henki on päivittäin
vaarassa; tehdään päätökset välittömästi paikan päällä. Sen
enempää Moskova, Peking kuin Hanoikaan eivät pysty käskemään
etelävietnamilaisia lopettamaan vastarintaansa.
Kuvaavaa muuten sivumennen sanoen, o n , että Yhdysvalloilla ja
. sen hyökkäyskumppaneilla on valtavan suuri ylivoima Etelä-Vietnamissa.
Amerikkalaisten komennossa, ottaen huomioon sen apulaisten
joukot, on tällä kertaa lähes miljoona hampaisiin asti mitä nykyaikaisemmilla
sotavälineillä varustettua sotilasta. Sitä vastoin viidakoissa
lymyilevien sissien miesvahvuus on niin amerikkalaispiirien
kuin muidenkin lähteiden antamien arviotietojen mukaan vain 200,000
—285,000 miestä.
Siitä huolimatta Vietkong-slssit taistelevat sisukkaa.sti ja menestyksellisesti
maan vapauden puolesta ulkomaalaisia hyökkääjiä vas- .
taan. Ja mitä enemmän tämä hyökkäyssota jatkuu, sitä eristetym-pään
asemaan joutuu Yhdysvaltain hallitus. Kaakkois-Aasian vissejä
vasallimaita lukuunottamatta Yhdysvallat on nyt yksin jä täysin eristettynä.
E i edes propagandapalveluksiin altista Englannin hallitusta
ole saatu mukaan Vietnamin sotaan, joka nykyään kehittyy yhä
enemmän yksipuoliseksi ihmisteurastukseksi.
Kaikista näistä tosiasioista huolimatta presidentti Johnson puolustaa
vieläkin Pohjois-Vietnamin pommituksen jatkamista "vasta-tekoihin"
vetoamalla?
Maailma kulkee kohti historian
suurinta nälänhätää, väittää ruotsalainen
talousasi^ntuiitija, professori
Gunnar Myrdal, joka on
monissa kirjoissaan, broshyyrels-saan
ja artikkeleissaan käsitellyt
taloudellisia kehttystendeiissejä
sekä USA:n kaltaisissa hyvinvoih"
timaissa että etenkin alikehittyneissä
maissa. Professori Myrdal,
jota pidetään öräänä' aikammfe
johtavimpana kehitysmaiden talousasiantuntijana,
on monien
vuosien ajan vakavasti varoittanut
ja kehot-ianut kehittyneitä
maita täyttämään Y K : n yleiskokouksessa
19. 12, 1961 antamansa
lupaukset kehitysavusta —
1 % ao. maiden kansantulosta.
Professori Myrdalin viimeisimmät
asiaa koskevat' puheenvuorot
ovat Lundissa toimivan ulkopoliit
tisen yhdistyksen - lehdessä Aspekt
julkaistu artikkeli, jossa kiinnitetään
huomiota kehitysmaiden maatalouden
rappiotilan poistamiseen,
ja oslolaiselle Dagbladetille annet
tu lausunto, jo.ssa: varoitetaan "rikkaiden
maiden klubin" itsetyytyväisyydestä.
Y K : n elintarvike- ,.ja maatalousjärjestön
FAOin laskelmien mukaan
on maapallon ravintoaineiden
tuotanto kaksinkertaistettava vuoteen
1980 mennes.sä ja kolminkertaistettava
vuoteen 2000 mennessä,
jos halutaan välttyä nälänhädästä.
Prof. Myrdal on .sitä mieltä, että
nämä FAO:n arvioluvut ovat alimitoitettuja.:
Syntyvyydensäännös-tely,
jonka propagoiminen ja osittainen
toteuttaminenkin on jo aloitettu,
ei vaikuta elintai-vjketilan-teeseen
lähitulevaisuudessa —
asiantuntijain mukaan sen vaikutus
tuntuu.vasta n. 20 vuoden kuluttua.
Lähimmän 30 vuoden kuluttua
nousee maailman väkiluku 3:sta 6
miljardiin maataloustuotannon li-
SYNTYMÄ-^
PÄIVIÄ
Arvi Salo, Beavcr Lako, Ont-,
täyttää perjantaina, maaliskuun 17
päivä 74 vuotta.
Lasse .Sinisalo, Sudbury, Ont..
tävttää torstaina, maaliskuun 16.
päivä 72 vuotia.
Taina Koskinen, Point, du Bois,
.Man., täytliiä perjantaina, maali?-
kiuin 17. päivä 60.vuotta.
Hilda Feuramäki, Kaministiquia.
Ont., täyttää perjantaina, maaliskuun
17. päivä 68 vuotta.
fjohn Saloranta, Toronto Ont..
täyttää maanantaina, maaliskuun
20. päivä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja lutla-vain
onnentoivotuksiin.
Ydinvoimalaratkaisu
kireä asia Suomessa
Helsinki. — Kahdesti lykättyä
ydinvoimalan tilauspäätöstä siirrettiin
jälleen. Imatran Voiman hallintoneuvoston
viikko .sitten tiistaina
pidetyssä kokouksessa. Asiasta
annetussa tiedotuk.sessa todetaan,
että valtioneuvoston käsiteltyä ato-mivoimalaitosasiaa
Imatran Voima
Oy:n hallintoneuvosto päätti valtioneuvoston
kehotuksesta siirtää vielä
ratkaisun teon a.sia.ssa;
Ydinvoimalaratkaisu oli tiistaina
esillä myös eduskunnassa kauppa-ja
teollisuusministeri Olavi Salosen
; va.stattua asiaa koskeneeseen
suulliseen kysymykseen. Hän totesi,
että kauppa- j a teollisuusministeriön
sekä valtioneuvoston o.sallis-tumiselle
ydinvoimalan hankintaa
koskevien kysymy.sten käsittelyyn
on omat tärkeät syynsä; Ydinvoimalan
ja ennen kaikkea sen käyttämän
ydinpolttoaineen hankinta
edellyttää valtiosopimuksia, joiden
tekemismahdollisuudet ja vaikutukset
hallituksen on todettava ennen
kuin valitaan maa, mistä hankinta
suoritetaan. Ministeri Salonen huomautti
edelleen, että hallituk.sen
on kiinnitettävä asiassa huomiota
myös maan koko teollisuuspolitiikkaan,
tutkittava valtion, rahoitusmahdollisuudet
. edeltä käsin, koska
Imatran Voima ei pysty hanketta
yksin -rahoittamaan, sekä: kilnnltel^
tävä huomiota valtion edun tnukai-sesti
hankinnan kauppapolittiseeii
merkitykseen,
Siitä, milloin ydinvoimalan tilaus
tulee -Imatran Voiman hallihtbriou-vostossa
uudelleen esille, ei tiistaina
oliut saatavissa tietoja. Myöskään
hallituksen taholta ei asiasta
haluttu sanoa mitään.
Virallisesti ovat tarjouskilpailussa
vielä mukana länsisaksalainen
AEG, canadalainen General Electric
sekä Westinghouse Yhdysvalloista.
Lisäksi ovat tiedotusluonteiset;
tarjoukset jättäneet ruotsalainen
ASEA sekä neuvostoliittolainen
Technopromexpört,
sääntyessä Vain hyvin vähäisessä
määrin — ellei ryhdytä radikaaleihin
ratkaisuihin. Vuoden 1985
aikana nousi maailman väkiluku 70
miljoonalla elintarviketuotannon
pysyessä ennallaan. Kun nälänhätä
alkaa, oh rauhan säilyttäminen oleva
vaikeaa, professori Myrdal ennustaa
ja varoittaa. .
Pröf. Myrdal vaatii paitsi maataloustuotannon
huomattavaa lisäämistä
ja tehokasta syntyvyyden-säännöstelyä
myös kehitysmaa^vun
lisäämistä ja uudelleen organisointia.
Hän arvostelee ennen kaikkea
kansallisia kehitysapuohjelmia ja
vaatii avun ohjaamista Y K : n kanavia
myöten. Kehittyneiden maiden
apu on nykyisellään vain pisara
meressä, hän sanoo.
Viime vuosina ovat USA ja Canada
myyneet ylijäämäelintarvik-keitaan
Kiinalle ja Neuvostoliitolle.
Niiden varastoja on niin ikään
pienentänyt Intian nälänhädän aiheuttama
vienti. Lisäksi on USA:s-sa
ruvettu selvästi väistämään avunantoa
ja kat.sottu, että myös mui^
den maiden olisi osalli-stuttava elintarvikeapuun.
A V A I N MAATALOUDESSA
Tässä tilanteessa on tärkeintä —
.sanoo Myrdal — tehostaa kchity.s-maiden
maataloustuotantoa ja tehdä
se siten,, että lisääntyvä väki
löytää työtä juuri maatalouden piiristä.
Kokemukset nimittäin o.soit-favat,
.e4tä teollisuuden työvoiman
tarve kehitysmaassa teollistamisesta
huolimatta vähenee. Maataloussuun
nittelun täytyy siis, lähteä ei koneellistamisesta
vaan suuresta työvoimareservistä,
jonka työllistämä
nen tulee tapahtua maatalouden
puittei.ssa.
Suurimpana esteenä tällaisen ke-hityk.
sen tiellä prof. Myrdal pitää
poliittisia ja perinnetekijöitä. Uskonnolliset
ennakkoluulot (Intia)
ovat eräs tehokkaita uudistuksia
estävä tekijä, loinen nurinkuriset
maanomistu.solot, joiden muuttamista
cstämä.ssä ovat suurmaanomistajien,
maanvuokraajain ja ra-hanlainaajain
muodostamat painostusryhmät;
NMissäkin mai.ssa, joissa
lainsäätäjät ovat kyllin kaukonäköisiä,
py.styvät tämänkaltaiset
ryhmät estämään välttämättömän
manuudrstuksen, joka siirtäisi maat
harvoilta suuromistajilla niiden viljelijöille.
Myrdal arvostelee myös Y K - n
elinten ja FAO:n maatalousasian-tuntijain
asenteita kehitysmaiden
maatalouden uudistamisky.symyk-
.>-i,ssä. Nämä asiantuntijat väistävät
usein ky.symyk.sen ydintä ja takertuvat
teknologisiin ky.symyksiin,
keämpSä on nostaa työvoiman ja
maan tuottavuutta, Myrdal sanoo.
HEIKENTYVÄ KAUPPA
Kehitysij?^apulmien toisena FUO^
lena ovat kehittyneet maait, joiden
tehtävänä Myrdal pitää kebitysmai-den
auttamista uudelle tiellie. HÄh
toteaa, että kehitysmaiden aseina
icansainvälises/ä kaupassa on jatkuvasti
huonontunut. Kehitysmaatuotteiden
kysyntä on laskenut sanial-la
kun kehitysmaiden oma tuontitarve
ön kasvanut. Tfetll johtuvat
kauppatasevajaukset/ jotka «älhin
asti on täytetty ulkomaisilla avustuksilla
tai lainoilla. Alueellisten
talouskomissioiden arvioiden mukaan
tämä epäsuhde, tulee kasvamaan.
Tässä tilanteessa kehitysmaiden
on pakko suojtfta omaa
tuotantoaan. Myrdal katsoo, että
kehitysmaiden mahdolliset tullimuurit
ovat siinä määrin pakon
sanelemia, ettei niitä voida verrata
kehittyneiden maiden vastaaviin
järjestelmiin. Myrdal vaatii lisäksi,
että teollisuusmaat antavat kehitys-ntaatuotteille
suosituimmuuskäsitt«-
lyn omissa maissaan. Myrdal toivoo
myös, että teollisuusmaat ostiai-sivat
kehitysmaista myös näiden
maiden teollisuustuotteita. TSssä on
kysymys niin epäoleellisesta osuudesta
maailmankaupassa, että tällainen
järjestely ei vaikuttaisi suurestikaan
teollisuusmaiden |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-03-14-02