Vapaus, January 10, 1973

              Sivu 2 . - Keskiviikko, tammik. 10 p. — Wed.. Jan. 10. 1973
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS "
(LIBERTY) Established Nov, 6, 1917
Editor: W. E K L U N D Manager: V, K E N T A LA
Telephone: Office and Edltorial 674-4264
Published once weekly: Wedhesdays bv Vapaus Publishing: Co. Limited,
102 E l m St. West, Sudbury,\Ontario, Canada.
MaUlng address: Box 69.
Advertising rates upon application, translation free of charg^e.
Second Class M a i l regriStfation Number 1076
* Membef of »ho CANADIAN LANGUAGEPRISS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: .i,.v£".S10.00, 6 k k . $5.25 ~USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 lik. $5.73
1 vk. $11.50, 6 lik. $6.25
Makdollisuuksia antava ohjelmapuhe
Ganadan 29. parlamentin juhlavalle avajaisistunn^le torstaina
esitetty hallituksen ohjelmapuhe on elävä todistus talläkiri"palstalla
useita kertoja esitetystä katsantokannasta, että varsinkin 2-puölue-.
järjestelmän olosuhteissa on ''vähemmistöhallitus-maan j a kansa­kunnan,
etujen kannalta paras mahdollinen. Vaikka nyt esitetty oh­jelmapuhe
ei lupaakaan "mannaa" taivaalta, niin NDP:n parla-
. menttiryhmä oli mielestämme oikeassa luvatessaan pidättyä tois­taiseksi
epäluottamuslause-ehdotuksen esityksestä sen vuoksi kun
tähän ohjelmapuheeseen sisältyy vissejä merkkejä siitä, että: pää­ministeri
Trudeaun johtama liberaalihallitus on valmiina myöhem­min
esittämään lakiluonnoksia, jotka voivat koitua hyödyksi Cana-r
dan kansalle. ••
Juuri tästä onkin sisäpoliittisesti kysymys. \'aikka kummalla­kaan
vanhalla puolueella ei ole enemmistöä alahuoneen paikoista
, niin. yhteenlaskien niillä on kuitenkin valtavan suuri enemmistö.
Toisaalta työtätekeviä nyt yksinään alahuoneessa edustava N D P
on kuitenkin 31 Edustajallaan vaa'an kielellä; se voi joko päästiiä
, tai pidättää, jds n i in halutaan sanoa.
e,-,"' Käytännössä: tämä tarkoittaa, että vähemmistöhallitukselta
voidaan N D P : n ryhmän avulla — varsinkin jos se saa aktiivista
tukea valitsijoilta. — sllada ajetuksi läpi sellaisia lakiluonnoksia
jotka hyödyttävät Canadan kansaa, kuten ohjelmapuheessa anne­taan
ymmärtää. . .
Tällaisia esityksiä on. otettava mm. työttömyystilanteen lie­ventämiseksi
ja.sosiaalihuollon parantamiseksi, varsinkin vanhus­ten
j a sokeiden eläkkeiden korottamisen muodossa. Vaikka asiaa
el niin sanotakaan, ohjelmapuheessa viitataan myös alustaviin toi-m
e n p i t e i s i i n " t a a t u n vuositulon" periaatteen toteuttamista kohti
"työssäolevien köyhien" kohdalta, lupaamalla käytännöllisesti kat­soen
sitä että työssäoleva voi, kuten" pitäisikin, ansaita enemmän
kuin sosiaalihuollon varassa olevat, vaikka se vaatisi osittaista
sosiaalihuollon myöntämistä alipalkatuille, muuten hyväksyttävässä
ajatuksessa on tietenkin se vaara, että sosiaalihuoltoon myönnet­täviä
valtion varoja — väestön verodollareita — käytetään kierto­teitse
hikipajojen ikuistutta-miseksi niiden alhaisten palkkojen tu­kiaisilla,
mitä.ei luonnollisestikaan voida hyväksyä. .
Vaikka ohjelmapuheessa ei sitä sanottukaan, n i i n finanssimi­nisteri
John Turnerin- aiempien lausuntojen perusteella näyttää
ilmeiseltä,' että hallitus aikoo jyrätä — ehkä konservatiivien tuella
— viime toukokuun budjetissa ehdotetut suuret verohuojennuslah-joitukset
suuryhtiöille. Siitä muodostuu varmaan kJ^erä kysymys
alahuoneessa. Toivottavaa myös olisi, että hallitus luopuisi tästä
. suunnitelmasta "tai tekisi ainakin korjauksia sen kaikkein huuta-vimpiin
epäkohtiin.
Toivottavaac myös on. että yleisen-mielipiteen painostuksen
avulla saataisiin lyödyksi takaisin oikeistovoimien toimesta keino-tekoisesti
nostetut hyökkäykset työttömyysvakuutuslain "väärin­käytöksiä"
vastaan. Suhteellisen pientä väärinkäytöstä tietenkin
tapahtuu siellä j a täällä, eikä sitä halua kukaan puolustaa, mutta
jos näitä työttömyysvakuutuslain alaisia "väärinkäytöksiä" verra­taan
esimerkiksi suuryhtiöiden verovapautus-puijauksiin, Ontarion
lääkärien hirmumaksujen perimiseen ja muihin sellaisiin seikkoi­hin;
niin silloin on ilman muuta selvää, että puheet työttömyys­vakuutuslain
suomien etuisuuksien väärinkäytöstä ovat lievästikin
sanoenVsuuresti liioiteltua". Sellaisen liioittelun perustarkoituk­sena
on saattaa varattomat ihmiset yleensä, poltinraudalla merki­tyksi,
j a heidän hädänalainen asemansa nykyistäkin vaikeammaksi.
Tässä yhteydessä pitäisi työtätekevien seisoa yhtenä miehenä ja
horjumatta taantumusrintaman hyökkäysoperaatiojen torjumi­seksi.
^ • ..
Melko selvältä näyttää, että tällä viikolla alkavassa ohjelma-puhekeskustelussa
tulee näkymään selvä rajalinja isoisia ja r i k a s ta
rahavaltaa puolustavien oikeistolaisten sekä toisaalta varattomia
j a yleensä kansanvaltaa puolustavien edistyksellisten voimien vä­lillä.
Sanomattakin tiedetään, että Suuri Raha tulee tekemään kaik­kensa
omien suunnitelmiensa ja tavoitteidensa läpi ajamiseksi
maan.ja kansan eduista välittämättä.
Toisaalta pitäisi koko työväenliikkeen ja kaikkien edistyksellis­ten
voimien toimia niin aktiivisesti j a päättävästi, että viimeviik­koisessa
ohjelmapuheessa luvatut etuisuudet muodostuvat todella
hyödyksi Canadan kansan suurelle enemmistölle.
Aulis Juvela:
VALTIOSÄÄNTÖ. UUDISTUKSELLA
LAAJENNETTAVA KANSANVALTAA
Helsinki. — (KU) — Kokoomuspuolueen lehdissä kierteli
Suomessa hiljattain uutinen, jossa varoittavaan sävyyn todet-
Min, että "vasemmisto jatkaa tiivistä yhteistyötä jo pari vuotta i
Istuneessa valtiosääntötoimikunnassa".
Tämän jälkeen uutisessa haluttiin terästää porvarien valp­pautta
toteamalla, että vaikka voimasuhteet toimikunnassa
ovatkin ei-sosialistien hyväksi 9—-8 "tksoittuvat voimat vasem­miston
eduksi ei-scsialistisen leirin rikkinäisyyden vuoksi".
Hätkähdyttävää tuossa ei suinkaan ollut se. että vasem­misto
on valtiosääntömme uudistamista tutkivassa toimikun­nassa
esiintynyt samoilla l i n j o i l l a— uutinen toki olisi ollut.se,
jos asia olisi ollut päinvastoin — vaan ennen muuta se, että
kirjoituksessa päädyttiin loppujen lopuksi perustuslakiemme
pyhään koskemattomuuteen.
TUON yUTISEN tosiasiallinen j
sanoma oii se, ettei yli 50 vuoden j
aikavälinkääii jälkeen penislusla- j
kiämme ole tarpeen: oleellisilta ösil j
taan muuttaa, korkeintaan tehdä j
siihen joitakin pieniä mupdollisiä j
korjauksia. •-• . ;'!
Kaikki se niinkä vuoden 1918 j
luokkasodassa voittanut porvaristo ;
hallitusmuotoönune ja vältiosään- j
töömme k i i j o i l l i olkoon pyhää, i - |
kuista j a muuttumatonta.
JA N E , jotka pyrkivät aikaan
saamaan uudistiiksia kansanvaltai­seen
suuntaan, lujittamaan edus­kunnan
Valtaa, jotta valtiosään­tömme
vastaisi paremmin muut­tuneen
j a alati muuttuvan yhteis­kunnan
tarpeita, .siiunnittelevat
porvarien mielestä vähintääh^ v a l ­lankumousta.
. ' "
PÄR V A R I S T O on kuitenkin säi­kähtänyt
turhaan; Ei tässä yallio-gäantötoimikunnassa
tehdä, perus­tuslakia
sosialistista •yhteiskuntaa
VAPAAKAUPPA
: Tuo vapaakauppa Euroopassa
on ollut huomion kohteena. On ol­tu
myötään ja vastaan. .Ulkomaan­kauppa
on. hyödyllinen kaikille
maille, jos se tehdään harkitusti,
koko kansan etujen hyväksi ja ot­taen
huomioon oman maan luon­nonrikkaudet
ja rahanarvon. Mut­ta
niin kauan kun on tuo "yksilö­vapaus"
ulkomaankaupassa niin
siinä huolehditaan vain yksilöeduis
ta. Tuodaan ulkopuolelta tavaraa
mitä voitaisiin tehdä omassa maas­sa
ja jos niitä tuodaan enempi
kuin voidaan, myydä, alentaa se
rahan arvoa ja lisää työttömyyttä.
Hyvänä esimerkkinä on Suomi.
Kun se joutui maksamaan niitä
sotakorvauksia niin se joutui laa­jentamaan'
teollisuuttaan ja lyh-käisessä
ajassa siitä kehittyi huo­mattu
teollisuusmaa. Raaka-ainei­takin,
mitä ennen tuotiin ulkomail­ta,
viedään nyt jo ulkomaille.'
Mutta Suomeen myös on tuotu ta­varaa
ulkomailta mitä olisi voitu ^
valmistaa omassa maassa. Esimer-| %
kiksi autoja. Suomessa on jo vuo- j
sia valmistettu noita busseja jot- '
varten. .Sosialismiin siirtymisen
ensimmäinen edellytys on talou­dellisen-
valtarakenteen perusteel-
Hnen muuttaminen. Ja siitä ei ole
nyt kysymys. Sen sijaan kansan­demokraattien
ja rohkenen sanoa
valtinsääntötoimikunnan vasemmis
ton edustajien tavoitteena on pyr­kiä
uudistamaan^ perustuslakejam­me
siihen suuntaan, että kansan­valtaa
kaikilla elmän. aloilla laa­jennetaan.
Ja tämä merkitsee sitä
~c'.tä kansan valitseniän^eduskun-nan
vallankäyttöä lisätään ja yh-i
teiskunnallisen kehityksen jarruk-j
sl muodostuneen taloudellisen val­i
t a n mahtia rajoitetaan.
( VUODELTA 1919 peräisin ole-
I vassa hallitusmuodossamme sano-
{ taan juhlallisesti mm. näin: " V a l -
I tiovalta Suomessa kuuluu kansal-
1 le, jota edustaa valtiopäiville ko­koontunut
eduskunta."
i PORVARISTO PELKÄSI
i EDUSKUNNAN VALTAA
j V A I K K A hallitusmuodon 2 ^:n en-
! simmäiseen kohtaan näin kirjoitet-
; tiin, tehtiin kuitenkjn eduskunn-^n
Ivallankäyttöön nähden samaan ai-
! .;:an useita epäkansanvaltaisia ra-
' joituksia. Ja varsin keskeisenä täl-i
löin nousee.esiin kysymys ylikorostu
j,Meistä presidentin valtaoikeuksista,
IjoiMa eduskunnan valtaa tuntuvasti
j. rajoitettiin. Hallitusmuotomme eräi
) epäkansänvaltaisin piirre onkin ni-
! menomaan siinä, että se antaa suo-
,1 . • • ^ ••••
\ lastaan peloittavan paljon valtaa
i i i i i i i n i i M i i i i i i r i i i i i i i M i i
Mitä muut sanovat
; ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ TERRORIA. N.Y. J I M ES
New York, — Arvovaltainen amerikkalaislehti New York
Time3 vertasi pörjantaina (jouluk. 22 pnä) Yhdysvaltain lento-hyökkäyksiä
Hanoita vaataan Hiroshiman atomipommiin ia ve^
tosi amerikkalaisiin, jotta nämä "omantunnon ja masjn nimissä
väatlsivpt iervetlä järkeä" hallitukselta ja rauhaa IndolSinalle.
Lehti tuomitsi Hyökkäykset ja nimitti niitä "ennennäke­mättömäksi
terrorismiksi". Kahden ensimmäisen hyökkäyspäl-vän
aikana Pöhiols-Vietnamiin pudotettiin 20.000 tonnia pom­meja,
mikä vastaa räjähdysvoimaltaan Hiroshiman pommia.
Lehti totesi, että vielä edellisellä viikolla Yhdysvaltain
virallinen edustaja Pariisissa antoi ymmärtää, että umpikuja
johtui lähinnä* presidentti Thieun vaatimuksesta, jonka mu­kaan
sopimuksessa on erityisesti tunnustettava Saigonin yli­valta
kaikkialla Etelä^Vietnamissa. "Tämä on samaa kuin vaa­dittaisiin
kommunisteja tunnustamaan tappion, jota he eivät
ole kärsineet taistelukentillä." lehti sanoi, — (AFP).
" H U L L U POMMITTAJA . . . "
Kun New Yorkin hullu pommittaja — Mad Bomber —
esiintyi ensimmäisen kerran, yleisön keskuudesta nousi niin
raivoisa vastalauseiden myrskyrettä hänen oli juostava piiloon.
Samalla kuri halien laittomat tekonsa vaurioittivat omai­suuksia
tuhansien dollarien arvosta- hänen räjäytysten koh­teena
ei ollut kertaakaan lapset.
Siihen verraten Amerikan n y k y i n e V Hullu pommittaja an­taa
määräyksiä kuoleman levittämiseksi Vietnamissa repien
ketään säästämättä käsiä ja jalkoja sekä aikuisilta että lapsilta.
- -_ Henry Leahy (kirje T. Starin toimitukselle).
iiiiiiiiiii iiiliiliiniiiMHiiiiMiuiiimniiuiiiniinuMiiriitiMiMiiniiiiiiinuuiniirMrnMM
"Jos vaikenemme, hyväksymme hirmuteot";
KANSANMURHA VIET­NAMISSA
LOPETETTAVA,
SANOVAT SUOMALAISET
Helsinki. ^ "Jos vaikenem-he
hyväksymme hirmu'.cot."
Tiiman takia mars.si nelisen­tuhatta
helsinkiläistä työläistä,
eläkeläistä, opiskelijaa ja kou-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
1 yhden henkilön käsiin. Presidentin
1 valtiashahmo nousee eduskunnan ylä i . luiajgta 2. tammikuuta Viet?
puolelle varsin_monissa_ keskeisissä} nam-seuran järjestämässä vas:
} 1 valtakysymyksessä: presiiTe^ ni- talauscmielenosoituksessa
1^ j niittää maan haHituksen, hän. vas-;
taa yiimo kädessä maan ulkopolitil-1
kasta, hän on armeijan ylipäällik-r
' kö, hän voi jättää vahvistamatta i
^ 'i eduskunnain hyväksymän lain. Edel- j .
I leen presidentillä on eduskunnan.:
Väinö Järvi. Kirkland Lake. "hajotusoikeus ja hän nimittää vai-i
ka ovat paljon edullisempia koko j Ont... täyttää lauantaina,, tammi-itakunnan johtavat virkamiehet. I
kansan liikenteeseen kuin nuo yk- kuun 13 pnä 70 vuotta. . ^ NÄILLÄ presidentin ylikoroslu-silö-
autot. i Anton Laari. St. Catharines, j neilla valtaoikeuksilla on oraa histo-
Ulkomaankaup'a ssa olisi : a i n a ' O n t . täyttää tiistaina, tammi
•huolehdittava koko kansan asemaa j 16 päivänä 81 vuotta. tua vuoden. 1918 kansalaissodassa
tulevaisuuden harkinnalla. Se o n , " " " ' - i Rauhala, Waters Twsp..' vpittaneen porvariston kaikkein taan-1 j^^^.^^.
samoin kuin maanviljelijän asema , Ont. täyttää keskiviikkona, tam-• i,mukscllisimmalla osalla oli kova
tUOr
mittiin voimakkain sanoin I S -
A : n hirmuleot Indokiinassa ja
vaadittiin Suomen hallituksel­t
a ' tuntuvaa tukea Vietnamin
kansalle juuri nyt; sen raskaim­malla
hetkellä.
Esplanaadin puistosta, Kaivo-puiistoon
puikkelehtinut vasta-lausemarssi
vaati:
" I J S A r n allekirjoitettava rau­hansopimus",
" U S A pois Indo-,
kiinasta", "Kansanmurha lopc-jonka
on huolehdittava palloistaan • "^i^uun 17 pnä 84 vuotta. halu tehdä Suomesta kuningaskunta,
että eivät alkaisi kasvaa rikkaruo-, N^^"^ Grundsten. Whitefish, Kun historian vääjäämätön kulku
hoja Suomikaan ei ole niin pieni | 0»^. (Little Penage) täyttää kes- -johti kuitenkin hankkeen epäonnis-ja
köyhä maa ettei se voisi elättää i kiviikkona, tammikuun 17 pnä 82 tumi-een, muodostettun kuninkaan
kansaansa mutta niin kauan kun ' vuotta. ; korvikkeeksi ja kuningasmielisille!
•maan rikkaudet j a ulkomaankaup-! Anton Kaisila. Sudbury. Ont.. hyvitykseksi vahva presidentin vai-1
pa on yksilöiden omistuksessa ja täyttää lauantaina, tammikuun 20 ta. Porvaristo. pelkäsi omaa kan-'
heillä vaoaus ulkomaankauppaan. P"ä 77 vuotta. saansa ja kansan valitsemaa edu--
A l i n a Jackgon.-THtinder Bay;kuntaa ja tästä syystä se halusi
' F ' , Ont.- täyttää sunnuntaina, i eduskunnan yläpuclelle presidentin
tammikuun 21' pnä SO vuotta. ivjltiashshmon laajoine valtaoikeu^^^
Einar Eljrbacka, McKerrovv. iineen,jcka tarpsen tullen voi hol-
Ont. täyttää sunnuntaina, tammi- ihola eduskuntaa ja asettua uudis-kuun-
21 pnä 71 vuotta. .•tiiksien jarruksi. Ja näistä presiden-
Yhdymme sukulaisten ja tutta-: tin :vallänk'^3^ön kielteisistä puolista
vien onnentoivotuksiin. ' . Jatkuu sivulla 4.
heiliä vapaus ulkomaankauppaa
huolehtivat'he vain yksilö-eduis-taan.
•
Elsimerkkinä voimme ottaa Ca­nadan,
jossa nuo luonnonrikkaudet
on niin suuret että väkilukuun
nähden se on ensimmäisellä tilal­la.
Mutta .ulkomaankaupassa 36
jää aina huonommalle puolelle,
kun ulkopuoliselle pääomalle on.
annettu omistus noihin luonnon­rikkauksiin,
joita ei kehitetä tääl­lä
vaan ulkomailla,: josta on seu­rauksena
jatkuva työttömyys ja
taloudellinen riippuvaisuus.
LS.. Thunder Bay.
, [^ähellä , U S A : n suurlähetys­töä
(jonne johtavat tiet olivat
poliisiketjun sulkemat) pidcr
tyssä joukkokokoukses-sa ver­r
a t t i in USA : n Vietnamissa jär-:
jeslämiä hirmutekoja Natsi­nakaan
viimeisinä päivinä toi­meenpanemiin
massamurhiin.
— .Koko maailmanlaajui.sen so­lidaarisuusliikkeen
. voiman yhdis­täminen
vietnamilaisten sanka­rilliseen
taistclukykyyn on ainoa
keino pakottaa amerikkalaiset
allckirjoittnmaan Pariisissa val­miiksi
neuvoteltu rauhansopimus.
Pääluottamusmies Heikki Hai­ko
vanti puheessaan S A K : l t a ja
kaikkien maiden ammattiliitoilta
Hclvää linjaa Vietnamin tukikam­panjan
voimistuttamiseksi. ,—
Italian ja Aus{,ralian satamatyö-
Uiisteri sekä T;?nskan ammattiyh-
•Jistysten. keskusliiton toimia on.
teivehdittävä.tyydytyksellä.
— Tuskin mikään yksittäinen
maailmanpoliittinen kysymys on
vaikuttanut ..• yhtä ratkaisevasti
viime vuosina- suomalaisten ja
yleensä- vkapitalististen;'^hiaidcn
väcs.ön tiotoisuuslason kohoami­seen
kuin Vic-tnnmin sota. arveli
kansa nedust.a j a . Ilkka Taipale
i s d ) ' .V.^-: •.
Boikotti Italiassa
Rooma.- Vastalauseeksi .Yhdysyal-.
rauhanpuolustajain tain suorittamia VDT:h pomrtiituksia
vastaan ovat GenoVan ja Savonan
satariiiien •^•työnlekijät jiilistaneei:
mittava suhteet myös Etelä-Viet- amerikkalaiset aluk-narain
väliaikaiseen vallanku-' ^^'^ kieltaytynoet kaikesta .pur-mous
hallitukseen ja kokous to- kaus- sekä lastau.stöistä l:seen lam-tesi:
• • : . mikuuta saakka. •
Suomen
pääsihteeri kansanedustaja Mir-
:jani Vire-^Tuominsn. (kd) vaati,
että Suomen hallituksen on soi-
PÄIVÄN PAKINA
TÄHDEN LENTO II
Suomen hyvä esimerkki
Suomen hallituksen joulukuun lopulla antama tieto Pohjois-
Vie^aamin tunnustamisesta ei suinkaan tullut yllätyksenä, sillä
r.<iaa on siellä pohdittu pitkän aikaa sekä julkisen sanan palstoilla
että hallituspiireissä. Meillä suomalaista alkuperää olevilla canada-l
a i s i l l a on syytä iloita tapahtumastg j a osoittaa kanssaihmisillem­me
Canadassa tätä Suomen hyvää j a seurattavaksi kelpaavaa esi-jBjerkkiä.
^
; • "Suomen suhtautuminen Etelä-Vietnamiin ei ole; muuttunut
Idiksikään; Suomi ei ole Saigonin hallitusta tunnustanut. Suomi-ei___
.hallituksen tiedonannon mukaan aiokaan tunnustaa Etelä-Vietna-
,mia ennen kuin poliittiset olot siellä selkiintyvät", kirjoitti asiasta
; suuriinman hallituspuolueen äänenkannattaja Sosialidemokraatti
'^jjoulukuun 29 pnä ja lisäsi: "Jos aikoo tunnustaa jonkun-maan-
- diploimaattisesti, täytyy tietää, mistä osoitteesta hallitus löytyy —
riiiiävpe hallitus joka pitää valtaa j a edustaa kansan todellista tah-
'/ .TftUaista "osoitetta" ei Etelä-Vietnamissa ole, sillä Etelä-Viet-
|1M^?(!^ hallitusta — Saigonin juntta, mitä
t?)rjuäpj4ötään Yhdysvaltain pistinten varassa.ja Väliaikainen vallan- .
••;^^^'^ha\liiuB, jonka vapautusjoukot kontrolloivat suuria alueita
f^^i0in Etelä-Vietnamin maaseudulla.
•^^jiPphjois-Vietnam, eli oikeammin Vietnamin demokraattinen
'"'"^ ' ' t a f on sen sijaan ollut olemasisa jo 27 vuotta. Pohjois-Viet-
£|ll(riöia suvereenisen valtion tutinusmerkit: se hallitsee täysin .
i»)r», sen hallitus vastaa kansan enemmistön tahto» Yhdys-mperialismln
raakamaise^ ^pommituksenkin olosuhteissa.
|toJ^öla^Vietnamintynnu8tainlnett juuri nyt,^
Suomen kohdalta alleviivasi ja te­rävöitti
osaltaan niitä vastalau­seita
j a kannanottoja, joita Suo­mesta
on Yhdysvaltain terrori-1
pommitusta vastaan esitetty. |
Juuri tältä pohjalta katsoen \
olisi Canadankin seurattava tätä i
hyvää esimerkkiä. Vaikka onkin !
totta, kuten pääministeri T r u -
deau ja ulkoministeri Sharp ovat
selittäneet, että liittohallitus on
esittänyt Vl^ashingtonille vaisuja
" v a l i t t e l u j a " terroripommituksen
aloittamisesta, niin totta on myös
että laajat canadalaispiirit olisi­vat
odottaneet Ottawalta päättä-vämpää
pommituksen tuomitse­mista
sanokaamme— Australian
esimerkkiä seuraten.
Mikäli Canada ei ole vielä val­miina
Pohjois-Vietnarain tunnus­tamiseen,
j a se tehtävä on joskus
suoritettava, mikään mahti maail
massa ei saa estää Ottavtraa liit­tymästä
maailmanlaajuiseen pro­testiliikkeeseen,
mikä tuomitsee
kuuluvasti jä varauksitta Yhdys­valtain
, hyökkäysohjelman Indo­kiinassa
j a vaatii Washingtonia
allekirjoittamaan jo lokakuussa
neuvotellun : rauhansopimi^ksen
niin« että vietnamilaisilla on lo­pultakin
täysin vapaa mahdolli­suus
omien kansalliskysymysten-
Bä ratkaisuun.
. J o s k u s - a i n a silloin tällöin sat­tuu,
että ke^uuteemme tulee
kirkasta tähden lentoa muistutta­via
suuruuksia joiden maine ja:
urotyöt, ovat miltei häikäiseviä.
Yksi tällainen tähden lento t a ­pahtui
syyskuussa 1971, jolloin
eräs "neuvostoliittolaisen "sukel­lusveneen
upseeri" tulil yliloikka-rina
Canadaan.
Uutistietojen mukaan tämä 21T
vuotias . merimies oli hypännyt
eräästäi neuvostoliittolaisesta ka-,
lastusaluksesta mereen ja uinut
sitten luonno'lisesti kovassa myrs
kyssä ja hirveän pitkän matkan
B C : n rannikolle.
Aina huomaavaiset .^iirtolgjsyi-ranomaisemme"
ottivat '"Fergei
Kourdakoviksi itseään, sanoneen
hepun avosylin vastaanr Hänelle
anncittiin ilman muuta siirtolaisen
maassaolo-oikeus, ynnä valtion
apua pikakoulutuksen saamiseksi
• englanninkielen oppimiseksi jne.
Veronmaksajien' varojen turvin
tälle "poliittiselle pakolaiselle"
opetettiin siis myös englannin
kieltä.
"Ssllaista taivaan mannaa ei
meille muille siirtolaisille ole an­nettu",
y_irkahti\ ^siihen aikaan
eräs ystävämme,
"Sukellusveneupseerin" arvo
ja, maine kohosi edelleen hyvin
nopeasti.
Julistautuen oikeaksi huligaa-.
niksi, joka maansa lakeja ja ta­poja
rikkoen kävi omien sano­jensa
mukaan hajoittamassa van­hojen
mummojen ja muiden r u -
kousfeokouksia, Kourdakov sanoi
äkkiä kääntyneensä kristinus­koon.
Siitä tuli lisää sulkia hänen
hattuunsa.
Suurena "sukellusveneupseeri-na"
ja "uskonsa vuoksi vainottu­na
pakolaisena" tänne Canadaan
tullut. rukouskokousten hajoitta-ja
menestyi erinomaisen hyvin
mustamaalatessaan synnyinmaan
sa kommunismia, ateismia j a j u ­malattomuutta
yleensä. Hän oli
estahlishmentillemme todellinen
ihmelöytö.
Mutta hänen silmiinsä oaui a i ­dan
toisella puolen oleva "vihre­ämpi
laidunmaa". Niin Kourda­kov
puhdisti Canadan tomut,ja­loistaan
ja meni Yhdysvaltoihin.
Nuoren ".-ukellusvsneupseerin"
maine kohosi yhä ja toimiala laa­jeni
Setä Samulin maassa. Siellä
hänestä tuli taivaan lähettämä
uusi Mooses Kaliforniasta toimin,
taansa harjoittavalle "Maanalai­selle
evankeliumille" (Under-:
ground Evangelism), jonka yhte­nä
perustehtävänä oli toiminta
salakuljetuksen hyväksii eli varo­jen
keräämiseksi raamattujen sa­laa
lähettämiseksi Neuvostoliit­toon.-
Kauniit laulut eivät ole kuiten- '
kaan kovin pitkiä. Oltuaan suu­ren
sankarin osalla Canadassa ja
Yhdysvalloissa noin vuoden j a 2
kuukautta, Kourdakov ampui vii­me
viikolla tyttötuttavansa läsnä­ollessa
.38 kaliberin pistoolilla
kuulan kalloonsa. .
Viranomaiset arvelivat, että
kysymys oli itsemurhasta. Mutta
Kourdakovin ihailijat ja tausta­voimat
yrittivät kuitenkin levit­tää
ajatusta, että ehkä tämä uut­tera
evankelista käänsi vahingos­sa
pistoolin päätään kohti, painoi
vahingossa" liipaisimesta j a kuor
li siten "vahingonlaukauksen" uh
.rina; •
Mene ja tiedä.
Mutta torontolainen iltapäivä­lehti,
jokaerehtymättömästi hais­taa
makkaran- eli rahankäryä
kaikista sensaatiojutuista, jukai-viima:
joulukuussa, että hän pa­hoittelee
suostumustaan pitkäai­kaiseen
evankelista-kontrahtiin,
ja että ainoastaan kuolema voi
hänet 3:itä vapauttaa.
" H ä n pahoitteli joutumistaan
tähän businekseen. Hän kirjoitti,
ettei hän näe siinä mitään jär­keä
. . . vain kuolema voi siitä
vapauttaa. :
"Miss WyszoW3ka, joka sanoo
Kourdakovin kertoneen hänelle 'it
sestään miltei kaiken' sanoi, että
Kourdakov ei uskonut Jumalaan.
'21-vuotinen elämä Venäjällä on
liian paljon muutoksen tekemi­seksi,'
sanoi miss VVyszoska . . ."
Dundas St. W. olevan Calvary
Asssmblyn venäjänkieltä puhuva
Rev. G. B . Derkatch, joka tutus­tui
Kourdakoviin [Torontossa, i l ­maisi
mielipiteen, että Yhdysväl-si.
taparitiimasta laaMkon^tari-r-_tain evankelismi-toiminnan nopea
nan ja suuren kuvan, sekä sen tempo voi olla hänelle liikaa. ...
!'Ehkä elämä oli hänelle l i i an
vaativaa, painostus oli - l i i a n ' ko­va,"
sanoi Derkatcih. Hän iceirtoi
Kourdakovin sanoneen, että^hän
on kyllästynyt saarnaamiseen
kääntymyksestään j a oli'etsimäs­sä
vakituista työpaikkaa aikana
jolloin Underground Eyängelism-järjeatö
kääntyi hänen puoleensa.
Pastori sanoi tämän yhdysval-talaisjärjest(
in "käyttäneen"/ hy­väkseen
Köurdakovia, suurennel­len
hänen karriäariäan (Ullaansa)
ja puskien hänlsä liian paljon, jul­kisuuden
valokeilaani
Sen pituinen 36,, ilman mitään
lisähuomautuksia. ' ^
Känsäkoura.
alla selostuksen minkä mukaan
Kourdakov oli vain "löydetty
päähän ammuttuna" ja siis "kuol
leena':! — mikä, jätti':ukijalle kai-kemlaisia
"tulkinnan" maihdoHi.
suukaia.
Jorinansa (loppuosassa lehti tie­si
kuitenkin kertoa noin nimeän­sä
"19-vuotias Martha Vl^yszow-ka
. •:. . joka tutustui Kourdako­viin
George Brown Collegessa,
sanoi kuitenkin,, että hilpeydas-tään
huolimatta hänellä (Kour-dakovilla)
oli epätoivon (des-pair)
hetkiä.
"JMliss Wyszowska sanoi mie­hen
kertoneen hänelle kirjeessään
mmmm