1924-06-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva 2 Tiistaina, kesäkmai 10 p. — Toes., Jane ID KAPAUS CftMdaa «nomalaisea työväestön äänenkanattaja, iliBes-tjj Sadburyasa. Oat., joka tiistai. torsUi ja Uuantaj. OKSI SAARI AEVO VAAEA Vastaava ' .r. Toimita&apulainaa V A P A U S ( L i b e r t y ) The only orzao of Finnish Wo£kers in Canada. Pub- U^hed in Sudbttry, OnU. every Tuesday, Thursday »nu Batiirday. • Eaglen. J 921 tapahtui suuria taistelu, Djamfaia -öljy-kentifctä Hollannin Intiassa, j o s a se myöskin peri voiton- Tähän taisteluun sekauluivat myöskin dipJomaa-tit. eika sen vaikutukset ole rjeläkään loppuneeL Ja hvvin luultavaa on, että ennen jiitkää täytyy Djambin kysvmys tulla vielä kerran päiväjärjestykseen- Sittemmin on taistelu siirtynyt Dj arabista Yfcd)"»- valtoihin ja jMeksikoön sekä öjnen kaikkea Veni^le, Varsinkin Venäjän suhteen on y h t i ö noudattanut hyAdvertisini? rates 40c percoL''iach. Minimum char«e vin rohkeaa politiikkaa, josU parhain esimerUd ^li for single mseruon 35c. Discount on standing adveruse-1^^^^^.^^^ allekirjoitustaan vailie jaaoyt »ypyiius «en ri^„^:k'^Si;^^^""^'°'"°'''"°' Ne.v».o-Ve„äjä„ väliili. Taan ..lobeen Jclti > M o u i M V A - r . .-yhtiön taholla vaan puhtaasti poliittiset seikat. Canadaan yksi vk. 44.00. puoli vk. 12,25. kolme kk. 11.50 ja yKsi Jck. 75c. i- v YaUjavaUoinin ja Suomeen, ykai vk. J5.50, puoli vic. $3.00 ja kolme kk.$L.75. . . Tilauksia, joita ei »suraä raha, ei tulla lähettämään, paitsi aaiatiufeaten joiila on takaukjseL Työn m Umotoshints kerrar. juUistuista ilmotuksista 40c palslatuumalU. SuurisU ilmotuksista «ekä ilmotuksisLa, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva alennus. Jt^oloilmotukset ;$2,00 kerta ja 50c haaa jokai, •elta" muistovärsyltä. Nimtnmuutosilmotukset oOc kerU. 11.00 kolme kertaa. Aviocroilraotukset *^.00 kerta, |3.bO kaksi kertaa. Syntymi^lmotukset |1>00 kerta. Ha-miaantieto- ja osoteilmotukset 50c kerU. $1.«0 kolme tertaa. Tilapäi^ilmotukgisU pitää raba_8eiurata_mukana. Registered at the Post Offide Department, Ottawa, as second class* matter. ; ' — Tiistain lehteen aijotut Uaiotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauan-tain_ lehteen torstaina kello 3. Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildinsr Lorne St., Puhelin 1038. Postiotote: Box 69. Sadbury. Ont. Jos ette milloin tahansa saa testausta ensimaiseen kirjeeseenne, kiriottakaa uudeileeri liikkeenhoitajan per- •oonallisella nimellä, .T. V. KA.V.VASTO. Ivikkeenhoitaja. Kansainväliset huijariryhmät iMuutama päivä siUen kertoivat Irfiliuutiset Royal- Dutcb öljy-yhtiön epäonni^umisesta ajnerikalaisten öljyalutfidcn valtaamisyrityksessä. Yhtiö on ollut pa- '4cotettu myymään osakkeitaan amerikalaisille, joka osaltlan merkitsee sen syrjään - jäämistä kilpailussa amerikalaisen öljylrustin kanssa tämän mantereen öl- •jymarkkinojlb. MuUa iiljyn merkitys kansainvälisessä taloudessa ja pölitiijiassa tulee silti näyttele-rnään entista keskeisinä osaa. . Suifrin piirtein halTH^vat seuraavat kolme suurta trustia maailman öljymarkkinoita: ' Anglo-Persian- Oil, Royal-Dutch -Shell ja Standard-Oil. Näistä kolmesta jätämme heti Anglo-Persian-Oilin syrjään, sert-vuoksi ettei .sillä vielä ole niin huomattavaa asemaa kuin molemmilla nujilla ja on se oikeastaan puolivi-rallinpn yhtiö, jossa osakkeiden enemmistö kuuluu EngJunmn valtiolle. Alvan viime päivinä jon kuitenkin tSpiSjfin yhtiö alkanut esiintyä aktiivisemmin sen kautta, että aa on ulottanut toimintansa Persiasta Kreikkaan.' Standard Oilin tuntepevatkaikki.^ Se on maailman suurimpia/trusteja, jollei suurin ja on ,se maailman öljymarkkinoiden todellinen hallitsija kunnes Royal Putch alkoj uhat^.^n Vfll^a-asemaa. Standard Oilin suurin kilpailija on, kuten sanot» lu Royal Diitch, ja aloitti se toimintansa jo vuonna ,1890. Sen alkuperäisenä taikoiluksena oli yksii^o-maan raffineerata ja ^ijoilläa öljysäUyilyspaikkoja mahdollisimman tehokkaalla tavalla.- Kaikki imperialistiset tarkoitukset olivat allissa kaukana sen toimintapiiristä. .Mutta Jiäikäilemättömien johtajiensa avulla alkoi se jo Keti alusta lähtien menbstyä erinomaisesti. Sitä osoittaa m. m. se seikka, että jo v. 1898 sillä oU ÖjOOO tonnia omia öljyflailiolaivöja ja 20,- 000 tonnia muilta vuokrattirja^Sekä varastoja Kiinassa 9a Intiassa. V. 1904 oli se jo saattanut melkein kaikki samoilla seuduilla toimivat suuret öljy-yhtiöt valtansa alle. Samana vuonna laadittiin suunnattomat varastopaikat Rotterdamiin ja teHtiin ensimäiset sopimukset ulkopuolella Intiaa. Ne tehtiin venäläisen <Bnito»-nimisen yhtiön kartssa, ""joilla oli öljylähteitä sekä Mustan- että Kaspian-meren rannalla. Nyt kun yhtio kerran pääsi ulkoinlialaisen öljyn masuun niin laajeni liHce nopeaan. 1906 joutui sen haltuun ro* tnantalainen «Astras>, jonka osakkeet sitten siirrettiin varta Vasten perustetun sisaryluiön haltuun. ,Royal Dutchin historiassa on vuodella 1907 tärkein sija, sillä sillbiiT solmi se Uiton Shell Transpoit and Trading Cyn kanssa. T^mä yhtiö ei itse omistemui öljylähteitä, vaan oli sen omaisuus suurimmaksi osaksi soak» keissa ja oli sillä isen^ Iisaksi suuria varastopaikkoja kaikkialla. Pian omisti Royal Dutch 2/3 Shellin osakkeista (joista* se kuitenkin aivan äskettäin myi puolet, eräälle sisaryhtiölle). Rinnakkain nämä yhtiö toimivat' liittoutumisen Ijäbkeen -mitä suurimmalla menestyksellä.' Altiksi joutuivat m. m. seuraavien suurien yhtiöiden dsak^^enemmislöt niiden haltuun: Asiatic Petroleum Cy, Bataaffche Petroleum Maatsc-happij, Anglo-Saron Petroleilm Cy-Ltd. Tätnän jälkeen kehittj-i yhtiö jättiläisaskelin tarmokkaan v johtajansa Delerdingin johdolla. Tuotanto loi. 1906 593,360 tonnia, 1917 1,120,000 tonnia. Ottaisi liian paljon lilaa, jos rupeaisi. luettelemaan kaikkia niitä yhtiöitä, jotka ovat joutuneet sen alle. Mainittakoon vain, että Grpznyin luona Venäjällä joutuivat suuret öljyalueet sen haltuun, se sai haltuunsa 80*70 venäläisen Nafta Standard osakkeista, samaten kuin 8070 Jiyvin tunnetun Mazutin osakkeista, lisäksi vielä j\ngio-Egypl?an Oiifields y.m. Kuten arvattavaa oli, herätti Royal Dutchin voimakas kehitys, öljy valtiaassa Sandard Oilissa levottomuutta.. Jo heti ensi vuosina koetti Standard Öil kukistaa nuoren kilpailijansa hihtataistelussa, siinä kuitenkaan öiinistumatta. Jo ennen suurta sotaa kirkeni se kilpailemaan Standard Oilin kanssa Aasiassa seks Europassa ja aivaq >nnen suuren sodan alkua siirtyi taistelu itse uuteen maailmaan, Meksikoon Ja OVia-homaan 'Yhdysvalloissai, " jota varten perusteltiin^ erikoinen yhtiöi. 1918 vihdoin onnistui sen saada haltuunsa suurimman meksikolaisen tuottajan !^exican mugselle.» Punainen Jaivasto kimsivuotias Leningradissa ilmestyvä suomalaisten kommunistitn äänenkannattaja Vapau.s lirjolUa jieuvostohallituksea lai.vatton johdosta j-euraavat sanat: 1 Kuusi vuolta 00 -Neuvostovallan Pornainen . Laivasto täy;.tänyt, Ollesaian n>t entistä ehompana — uudesti syntyneenä — Viilmis, vesien poiyoisillakin me-riilä vapauduttua jääpeitteestä, uimaan ulapoille, bn sillä syylä juhlia kuusirvuotismuistoaan. Koko proletariaatin vallankumoustaigtelujen kauden ovat matruusimme kunniakkaasti taistelleet proletariaatin -vallan puolesta. Ahtaimpina ' puristuksen aikoina he urhokkaasti käyttivät kiväärejä ja kuula-ruiskuja kuiiFallakin maalla — kaikilla rintaman osilla. Aina siellä, missä kipeimmin tarvittiin. Usrkplli-sina ja etumaisina he seisoivat proletariaatin taistelulinjalla alkukamppailuista alkaen. . Ja proletariaatti puolestaan on Punaiselle Laivastolleen antanut parhaansa: uskollisimmat, tietolsim-mat poikansa — kommunistiseD Neuvostoliiton parhaita voimia; se on antanut myöskin aineellista lukea sikäli kuin varat ovat sallineet. Totta, kyllä, että paljon ei proletariaatti yleisen puutteen ja köyhtyneisyjfden aikana voinut (aineellisesti Punaista Laivastoansa tukea. Vasta viimeisen vuoden aikana pn aivastoinme saanut perinpohjaisen kunnostuksen — ensikerran koko kuuden vuoden aika na. Siksi voikin Punainen Laivasto nyt irroittautua rantalaitureista ikäänkuin uudestisyntyneenä — korjat luna ja polttoaineilla varustettuna. ' / Neuvostovallan merirajat ovat pitkät'— lähes 2/3 osaa laaijan Liittovaltiomme koko suunnattomasta ra-japituudesta. Sitä ja Punaisen Laivastomme. heikkoutta imperialististen suurvaltojen» laivastoihin verrattuna, ovat viholliset kansalaissodan kaudella käyt täneet hyväkseen. Tämä heikkoutemme on poistettava Ja sikäli kuin saamme taloutemme nousemaan, on kiinnitettävä vakavaa huomiota ennen kaikkea pitkien merirajojemme turvaamiseen. Kuusivuotias on vuosi vuodelta varttuva, kyetäk-seen osaltaan antamaan täydet tdkeet työläisten ja talonpoikain Neuvostovallalle , rauhantyön .häiriintymät-tömän jatkamisen jdiahdolUsuuksista, kaikkea imperialistien uhkaa vastaan. Norjan puolueriita 'Kuten muistettaneen, kehotti Komintern Norjan Työväenpuoluetta lähettämään edustajansa viidenteen maailmankongressiin. Kutsuun on tranmaelilaisten johto vastannut seuraavalla kirijelniällä: cNorjan ty^öväenpuolue on ottanut vastaan toimeenpanevan kes»kuskomitean kehoituksen, että puolue lähettäisi valtuuskunnan viidenteen. maailmankongres siin. Norjan työväenpuolueen keskushallintp toivoo noudattavansa tätä kehoitusta. Keskushallinto on kuitenkin sita mieltä, että puolueen on myöhäistä käyttää veto-oikeutta,sen jälkeen, kun toimeenpaneva keskuskomitea on asettanut puolueh Intematsionalen ulkopuolelle ja tukenut uuden puolueen yiuodpstamista, mikä puolue toistelee Norjaif^työväenpuoluetta vastaan.' Valtuuskunta ei tämän johdosta tule vetoanjiaan kongressiin. Norjan työväenpuolue ei liioin katso nykyisellä ajankohtana sopivaksi elimellisesti yhtyä Internatsionaleen. .f Sensijaan saa valtuuskunta tehtäväkseen koettaa saada aikaan keskeytymättömän ja ystävällisen yhteistoiminnan edellytykset Internatsipnäl;|^n kalissa, myön' taen,- että ^Internatsionale; edustaa periaa^^ ja poliittisesti samoja näkökantoja ]a päärfiäärää kuin mitä Norjan työväenpuolue toivoo edistävänsä* Norjassa. ..' Keiskushallinto toivoo saavansa etukäteen ^selvyyden siitä, onko' valti!ku|fkunnan tämänmukainen kanta sopusoinnussa niihin edellytyksiin, jotka ovat toimeenpanevan keskuskomitean Norjan työväenpuolueelle lähettämän kutsumuksen pohjana. Koska aika jour duttaa, pyydämme' saada vastauksen'' lenriätintietä.» * Toista Versaillesin, pakkosopimusta vastaan' Saksan, Ranskan ja Belgian kommunistipuolueiden yhteinen konferenssi on antanut julistuksen, jossa sar notaan m. m. seuraavaa: «Asiantuntijan komitean vahingonkorVausohjelma oiiy uusi Versaillesin sopimus, jota vastaan bn.välttämätöntä- taistella-voimakkaasti. Tämäi\ phjeiman toteuttaminen - merkiisee Saksan tekemisti alusmaaksi, työväenluokan saattamista järjestäytymättömälle asteelle ja proletaarisen vallankumouksen tukahduttamista, sillä voittajamaat koettavat tätä tietä Vapauttaa kätensä; uuteen sotaan Neuvostotasavaltojen Liittoa vastaan. Asiantuntijain ohjelma merkitsee proletariaatin tuomitsemista pakkotyöhön. On välttämätöntä asettaa maailman kapitaalin ja Toisen Internätsionaa^ den tunnuslauseita vastaan Konmiunistisen Intematsio-naalen vallankumoubellisel tunnuslaiiseet. Kommunistinen Internatsionaale, Punainen Ammatillinen In-tematsionaale ja Neuyosto|asavaltojenLikto jäävät samoiksi uudeii Versaillesin sopimuksen vihollisiksi kuin mitä ne olivat ensimäellekin •Versaillesin sopi- Marx sanoo: «Työvoiman arvo määrää työn arvon eli rahassa i l maistuna Sfcn välttämättömän hinnan, joten on itsestään selvää se, että jos työvoiman hinta poikkeaa pois sen arvosta, täytyy myösldn työn hinnan poiketa sen arvosta.> •«Työn arvo on vain työvoiman .arvon järjet<'n ilmaisu.» Tästä johtuu, että työn arvon täytyy aina olla pienemmän kuin sen arvo-tuotteen. Tämän ymmärtää helposti, kun vain ottaa huomioon sen, että 'kapitalisti antaa työvoiman 'Olla työssä päivittäin aina kauem- Triin kuin mitä on tarpeen sen o-man arvon uudistamiseen. Olettakaamme, että 12 tuntia työssä olevan työvoiman arvo olir s 3 mk. ja se tarvitsisi tuon arvon uudistamiseen 6 tuntia. Täst ä johtuu että sen arvo on todellisuudessa johtuu etta sen arvo on todellisuudessa 6 mk., ioska se toimii 12 tuntia ja sen arvontuote ei ole nippuvainen sen »»niasta arvosta, vaan sen toiminnan icestä-misajasta. ^ Näin olemme tulleet siihen luonnottomaan tulokseen, että työllä, joka luo 6 m:kan arvo<. onkin vain 3 m:kan arvo. Tämän mukaan on siis 3 mrkan arvo vain työpäivän maksetun osan arvo, s,t.B. 6-tuntisen työpäivän arvo, vaikka se esiintyykin kapitalistisen omanvoiton tähden koko 12-tunti-sen työpäivän hintana. Siis tämän esimerkin mukaan riistää- kapJta:?s-ti puolet työläisen työstä, vaikka työpalkka sokaisee • työläisen silmät niin, että hänestä tunsuu, että hän saa palkassaan koko työvoi mansa arvon. «Voimme sentähden hyvin ym^ märtää, miten tärkeä on työvoiman arvon ja hinnan muuttuminen työpalkan muotoon eli itse työn arvoksi ja hinnaksi. Tähän Ilmiöön, joka peittää todellisen suhteen näkymättömiin ja tuo ilmi päinvastoin sen vastakohdan, perustuvat kaikki sekä työläisten ett ä kapitalistien oikeuskäsitykset.» 'Asetukaammepa työläisen ''kan nalle, joka saa 12-turitisesta työstään 4)-tuntisen työin arvotuotteen, 3 .mk. Hänelle merkitsee tuo 12- tiintinen työnsä vain' 3 m Jean os-tovälinettä. Hänen työvoimansa •arvo vaihtelee rinnan hänen käyt- .lämiensä välttämättömien elintarpeiden .hinnan kanssa 3:€8ta ,;4:äan markkaan, tahi 3:sta/2 markkaan, .huolimatta siitä, että , hän joka tapauksessa antaa vastikkeena 12- työtuntia, joten siis jokainen muutos sen vastikkeen suuruudessa, jonka hän' saa, on muutos hänen 42 työtuntinsa arvossa. Jos taas vastaavasti tarkastelemme kapitalistia . (työvoiman ostajaa), niin näemme, etta Jiän pyrkii saamaan mahdollisimman paljon työtä mahdollisimman pienellä rahamäärällä, joten hänen mieltään kiinnittää vain se erotus, nii-kä vallitsee työvoiman hinnan ja sen arvon ^€lillär, jonka se synnyttää. Hän koettaa ostaa kaiken tavaran mahdollisimman halvalla jä selittää, kaiken voiton aiheutuvan siitä, että ostaa alle arvon ja myy yli arvon. Hän ei jaksa tai ei tahdo käsittää, että jos todella oli si olemassa sellainen arvo kuin työn arvo ja hän maksaisi työläi-. selle hänen työstään tämän arvon, niin hänen rahansa ei voisi muuttua päaomaksii - Edelläolevat lyhyet todistelut 0- vat kyllin s^Jvänä todisteena siitä, että työläisen työstä ei kapitalistisen yhteiskunnan aikana makseta sen .täyttä arvoa, sillä j ^ h j i h ti6h-täisiin lakkaisi kapitalismi kehittymästä, se häviäisi. K^italisti riistää siis työläisiltä maksamatonta •työtä ja ^ u u t t a a sen'' tavaraksi, •jonka j ^ n taas tasaa «öisten kapitalistien 'kanssa, maanomistajien y. m. Näin jakautuu riistetyn työvoiman arvo useisiin eri ostin. Sen murto-o^dt, jakautuvat eri henki-löiille ja saavat erilaisiin toisiinsa verrattuina itsenäisiä* mubtojar, kuten voitto,, korko,-, kauppavaihto, maakorko, y. m. Näin kantaa siis työmies hartieillaan koico ?rap!Ta listista yhteiskuntaa" maksamattoman työvoimansa osalla. iVasta sosialistisessa yhteiskunnassa, joka hävittää jrKsttylskapj-talismin, on^typläinen. saava työ-aoimastaan sen täydellisen arvon. alaisena j a Santo Domlngon todellinen valtias on Yhdysvaltain ko-missloneri Wells, vaikka uusi presidentti onkin yllänimitetty Velaz-que. Ne henkilöt. Jotka eivät hyväksy Yhdysvaltain imperialismia, nimiUäin ne mitkä eivät ole vankilassa tahi karkoitetut, eivät uskaltaneet mennä äänestyspaikalle. Argentiinan työväenliike kokoaa kailtki voimansa yhteen yrittäessään vastust^ asestautumisohjel-maa,. jonka tarkoituksena on valmistaa sotaan Brasilian kanssa, ja taas Brasilia valmistuu sotimaan Argentiinaa vastaan. Tätä asestautumiskiihoitnsta ja sodan valmisteluja johdetaan Amerikan liikemiApiu-ien taholta, jotka myyvät molemmille .maille ampumatarpeita, j a jotka ;Jcäsittävät, että Argentiina, Brasilia ja Chile o-vat Yhdysvaltain imperialismin ainoana esteenä Etelä-Amerikassa. Yhdysvaltain Mvästolähetystö a-miraali Vogelsangin ' johdolla on Brasiliassa armeijaa ja laivastoa uudelleen järjestämässä. Sa^iallai-nen lähetystö on Perussa.: Argentiinan työväenliike johtaa propagandaa tätä sotakiihkoilua vastaan ja samalla suosittaa Argentiinan} Brasilian ja Chilen väestön yhteisrintaman todellista vihollistaan^, Ameiri-kan imperialismia vastaan, • I . tunut tapaus, joka ehki tohanaien muiden samanlaisten joukosta on herättänyt pahaa verta Espanjan rajojen jilkopuolellakin. Direxro-riöhallitus on aaitanut maasta kar koitusmääräyksen Salananqaen yfil opiston vanhalle rehtorille Miguel de UnamunoBe sen johdosta, että tämä on rohjennut nyt esittää o. mia mielipiteitään, ilfntta Ean». kassa on-tapaus herättänyt oikean vastalauseitten myrskyn, ja Hik-keen johdosta on[ Hanskan tiedeakatemian huomattuja johtonriehiä, jotka tietysti ovat porvarilljsmieli-siä. Niinpä julkaistaan NouveUa Litteraires-lehdessä direktoriohalli-tuksen toimenpidettä paheksuva »a itse direktoriota ankarasti tuomitseva kymmenien tunnettujen Ranskan kansalaisten vastalause. > Vastalauseen esittäjäin joukossa ovat m. m. Parisin yliopiston rehtori Paul Appel j a saman yliopiston si-losofisen tiedekunnan dekaani Pre-dinand Brunot, joka kirjoittaa, seuraavaa: ^ • «Unamunon m a a s j ak arkoitus saattaa häpeään Espanjan nykyi-set valtiaat Miitta on johdonmukaista, että väkivallalle rakennettu hallitus murskaa vapaan ajattelun. Tämä antaa opetuksen. Se on muistutuksena niille, jotka, tääl- ,lä ovat olleet taipuvaista siihen erehdyttävääh. lujuloon, että diktaattorit palvelevat kansanvaltaa tahtoessaan hävittää sen.> Mahtaakohan JBspanjan milita-ristineh sapelinkalistaja Brimo de Törn Mooney on yhä vankilassa.'Rivera ottaa varoituksen varteen- Huolimatta siitä, että ne tbdista-sa ja parantaa tapojaan? Tuskin, jat, joitten todiistusten perusteella Mutta näin hän kaivaa vain maa-tämä työväenmies vankilaan sul- perää jö muutenkin horjuvan,_;pis-jettiin, ovat , myöhemmin tunnus- 'timille pystytetyn ' valtaistuimensia TomMöoney Päätettiiö ett-' ^^tettiin niak^ ' ^ ^erot uuden h ^ i h n e a i ° ^ ^ * J t ^ - ^"oden e n ä f f l ä i s ^ , ?^ j - . i o t e r ^^ vaksi siis 8 kV Petettiin If!?: Amerikan suurvalta-pyi* imyks«t ete^^^ Ensimäiset vaalit sen jälkeen kun Yhdysvaltain laiya*sto valtasi Santo Domingbn, pidettiin Amerikan silmälläpidon alaisena. Kenraali Velazquen Xaittopuolue sai' vaaleissa huomattavan voitohi iPuolue sai 90 pros. Icunnallisista edustajista ja 25 sijaa 31 sijasta kongressin alahuoneessa. Kenraali Velazquen i l moitetaan olevan Yhdysvaltain in>' perialistimin puoltaja; Vaalit pidetöm, kuten sanottu, Yhdysvaltain sneriväen kontrollin taneet, että heidän todistuksensa olivat silkkaa petosta, kurjain os-tokkaiden juttua, pidetään miestä vielä vankilassa, se on — monien muitten samallaisten tapahtUr main ohella — kuvaava näyte «oikeudesta. » , Äskettäin julaistiin-sanomalehdissä uutinen, joka kertoi, että Englannin työväenjärjestöt ovat lähettäneet kirjelmän amerikalaiselle järjestyneelle työväestölle, viitaten tähän huutavaan vääryyteen, jonka uhrina Mooney on ja vaatien tarmokasta asiaan , ryhtymistä hänen vankilasta vapauttamisekseen. iabor Defence Concil, työläisten puoluBtusjärjestÖ, on heti kirjeen tähän maahan tultua vastariut Lontoon Ammattineuvostolle — jonka nimissä kirje tuli — kirjelmällä,^ 'jossa sanotaan .m m. seuraavaa: •• \ - ' - leKirjeenne maaliskuun 20 päivältä tulee saada vastakaikua jo-toaisen todellisen työväenjärjestön puolelta tässä maassa. Mikäli La-bor Defence Councilista on kysymys, kiiruhdamme me vakuuttamaan teille, että me täydellä sy-dämellämme kanatamme teidän j ä ältä. loa pyrkimystänne. 'Labor Defence Counciliin voitte luottaa, että se yoh uudistetun taistelun' ^rmokas kannattaja Mooneyn vapauttamisen puolesta. .«Mpöneyn juttu oh tärkein, mi tä .tässä maassa on koskaan tunnettu. Vaikka jokainen häntä .vastaan esiintynyt tärkeä todistaja on kauan sitte tunnustanut. telineensä vääränvalan, on Mooney vielä vankilassa. Hän jää sinne, " elleivät työläiset pakota\^ avaamaan vankilan ovia hänen vapauttamia sekseen. «Että alote uuden vapiauttamis-; taistelun . alkamiseksi on; otettu- Lontoossa, osoittaa nittä iShelsia suhteita, jotka yhdistävät JEnglan-nin ja Yhdysvaltain työläiset, toisiinsa. Se osottaa teidän ^prioletaa-risen Msidaarisuudentuntoatinfe, muistutamme «18, . . e t tä Mooneyn asia tuotiin laajojeii amerikalaisten. väestöjoufckojen huomioon sen 'vetoomuksen' kautta, mikä tuli NeuVosto-Vehäjältä. Tä-inäii maan työläiset eivät;ole sitä unhottaneet, eivätkä ne tule un-hottamaail pian sitä hyvää askelta, minkä te nyt otatte.» Inkvisiittorien valtakunnasta E^anjassa, tuossa inkvisiittorien luvatussa maassa ja jesuiittain veljeskunnan perustajan Ingnatius 'Loijolan synnyinsijassa on fascisti-kenraali. Brimo de Rivera halHn-nnt Ja vallinnut direktorionsa pää-miehena .jo, kuukausimääriä. Ja hänen hdllituskautensa vetää epäilemättä kaikissa suhteissa vertoja uskonnollisen fanatismin, inkvisit-sioriin pahimmalle ajajalle^ A"!- keellisimmatkin • kansaiaisväpaudet on tehty olemattomiksi, kansa' saa tyytyä siihen, mitä «jumala» sSrt-tää, s. o. mitä fascistinen dir^ek-^ thriohallitusv suvaitsee määrätä. Jos jfinakin taholla ilmenee uppiniii-lj^ shutta> lannistetaan se säälittiL \, Työväestö on tällaisissa 'oloissa tietysti aivan turvaton, sen si.u pn 'kapaloitu ilmanpitävästi. Tämä Icäy sitä käsitettävämmksi, kun otamme huomioon, että porvarillisetkin oppositsionimiehet saavat visusti vaieta jos mielivät nahkansa säilyttää. Äskettäin on näet sat- Pöjiäkirja \ tehty K. Ö . Piiritoimikun-nan kokouksessa, töukok. 28 /pnä 1924. Saapuvilla'olivat K. V. Nurmi, Aug. - Kannisto, Olga Äsiala,"W. Lehti j a sihteei^. • 5 '. 1 | . . Kokouksen ayhsi K. Nurmi.' Luettiin j a hyväksyttiih edellisen kokouksen pöytäkirja;, 2 §.. Luettiin Sopn osaston johtokunnalta tullut kurje, koskeva T. Holmin matkasuunnitelman valmistamista. Päätettiin i huomauttaa e-rikoisella kirjelmällä heidän suhtaii-tumisestakh mainitun matkan^ järjestämisessä, jonka tuloksena oli koko matkasuunnitelman raukeaminen, sillä aika dnnsrt^ jo liian myo-tnä lähettää tupa-agitaattorlH uittomiesten keskuutiöen. < 3 §. Päät^ttiin/^ lähettää miies kiertämään Su4t>uryn ympäristön kaivos- ja fariiniji^utuja tekemään ägitatsioonityötä vja myymään kirjallisuutta. Suunnitelma laaditaan kuukauden ajaksi. . 4 §. ^ Keskusteltiin kesäjuhlista, hyväksyttiin juhlatoimikunnan toiminta,, päätettiin »Bmalla sunnuntai-illan suhteen pysyä osaston tekemän päätöksen kannalla, 5 §, Ljjettiin!^'t. p., komitean kir-je luentokurssien ^alkuvalmistelujen suhteen. . Asiain lähempi käsittely jaettiin ^seuraavaan kokoukseen. , 6 §. Selostx^in puolueen piiri-, sihteeriltä tullut kfr^^ tetfiiri kääfttyä ja^^ t p. komitean puoIeKiiVselo^ netta, joba tulisi olemaan isilloin jos ukrainalaiset j a •suomaiateet, l i i tetään ^yhteen piurijärjestoön« , 7 §. Luettiin t.. p. komitealta tullut kirje„ [koskeva hehldtdn valitsemista piiritoimikunnau puolesta; v , koipiteaan' joka määrittelee; White Fishin osastolle talon paikan. Piiritoimikunnan - edustajaksi määrättiin K." V.; Nurmi aika, jolloin tämä-» yhteinen komitea kokoontuu määrättiin kesäk. 22 p. 8 §. Keskusteltiin E. Penttisen asi^n suhteen,* ei kuitenkaan tehty-mitään varman, päätöstä ennen kun on neuvoteltu t p. komitean kanssa.. . ^" . , . Kokous Imetettiin.' / . -~ ' ä . Elimen, ?iht Olemme tarkastaneet ylläolevan pöjrtäkirjan ja .huomanneet sen yhtäpitäväksi kokouksessa tehtyjep esityksien, keskustelujen j a päätokr sien kanssa.- Aug. Kannisto.v^^Vi^ LehtL • p ö y t ä k i r j a n tarkastajat n ä l ä u h ä t ä ä l s ^ ^ * ^ nos kuponkeja. Kataja, Albin ia Alex Vm.^'^^ Vapauden levittäjfiU-,. tit päätettiin jakaTS^^^' Holmberg. ' / " ^ ^ - ^ tafi Osaston alaosastot « huomatkaa. Sulkekaa ti& tehkää toimintakertTni,^ »niiksi t. k. iT^'?"'^»^' , 15 paivaän im* kuluneelta puolelta vuodei-r.. kuten kaikki tiedätte tiT^. ton Puolivuosikoko^'-;^. uyan kesäk. 25 päivä,S? ?o;minta' ja tilikertomikJM-^^ julkaisemaan. Siis pitäki.,-: ^"".e t. k. 25 p ä i v ä , ^ . ; saavutte moriilukuisi^a seen. Haalikomitea toi ilmi ettj on annettu lupa nykyis«, myyntiin, mutta ettei ole ~ telty hintaa, mistä summaslk heille annettiin, samalla huoP tim että pitää koettaa jaad» korkea hinta kuin sulnKn i lista. Samalla velvoitettiin ^ huomauttamaan Libert.". M' jSudburyyn, että h? koctti\-ai I saa osastollemme velkahss »»• lisimman pian, sUlä jös haali daan myytyä, nun Billoin me rahaa uuden haalTiv taka seen. Otettiin keskusteltavaksi keslj lien vietto, jotka yksinueiisesti " tettiin vietettäväbi tnlem 1 päivä ja jota varten vslittiiB henkinen juhlakomitca, johon seuraava^t henkilöt: Richard Ws!i" Matt Jalänen, Mrs. Koski, Mrs. mäläinen ja' Ui;ho Kataja, velvoitettiin kaikkia alaltoa olemaan heillä apuna. "Tylto ja nkkojnhlaf• viime aniai-iltana onnistuivat yli ten, rahallinen 'tulos ilenee tuossa $700.000 vaiheilla pi Ohjelma oli monipuolista ja leensa. tempaavaa, saAoin ri' la, -kahvit ja leivokset nia- Ilmankos se vielä poikia ja No en sano enempää, taitaiä heitä enemmän sap^f&a, Tiimniiisin anlisk ; Viime syktynä kemint metsätyöläiset Suonen Ko tlpuolueeh puplustusrahastoon ^ joka sen aikaisen kurssin teki Suomen rahassa-3080.00 Huhtikuun 26 päivä Kanassa" detty kokous V«lvotti lähetyst tean julkaisemaan lähempi ' siitä mihin rahat on käytetä,, pian ^kun Suomesta saapan tänne. - j Seuraavassa 6n jäljennq? Sna ta lähetetystä kuitista: Kuitti. : Olen tänään vastaanottosi Heikkisen ja Joh. VäiäKn' tamänä; Kanan metsäty5l|Bt«a, koamia rahoja Smk. kolm?J kahdeksarikyramentä (3,080),.; ka, rahat olivat lähetetty tista Työväenpuoluetta vastau dyn oikeusjutun avustamisekj ^ tilittänyt ne asianomaiselle " tealle. Summa Smk. 3,080. Helsingissä 19' pna 1924. Kuittaa c*atö yllämainitun summan Smfc *-, on Hj. IJiemelä tänään/ oikeusavustuskomitealle JO» lehtii Sosialistista Työvaenp' vastaan käydyn oikeusjutun a misesta. . ^,,5 Aika ja paikka ^^J^^ Amm. Keskusjärj. «ikeu«vnst«s toimikunta, k-tt^ Kaarlo Ota ^^'''^^.if^ SaätSte. Hiirien ''KetSk.' 1- p:n kokönsasloita. Uusina -jäseninä -osastoon hyväksyttiin seuraavat* henldlSt: Yrjo^ A . Nuuttila, Jaakko Tervasmäki j a Ax^io Oivanen täydellä toveriluotollflj sekä Hento Hurme' väBaikaJsella to-veriluotolia. '. \^ / - LuettSn töiiäeenpanevalta komir tealta saapunx^ kirjehnä, koslden littänyt sen oiK-ten niukana seuraava k ^ , taa,-lausun teiUe J» ^ ^ ; tänne kaikille lahjoitt^jiö^ P. „ ä t kiitokset. Summa J *» on saatu, on «uureste t ä j o s e n suuruuterian^oah^ dän oloissamme. se osoittaa sen piailla olevat f , ^ ^^ fa tuntevat joto^ Mn Suomessa olcvai ovat joutuneet ja ^ tamassa uattavan Vielä kenair P » "^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 10, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-06-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240610 |
Description
Title | 1924-06-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siva 2 Tiistaina, kesäkmai 10 p. — Toes., Jane ID
KAPAUS
CftMdaa «nomalaisea työväestön äänenkanattaja, iliBes-tjj
Sadburyasa. Oat., joka tiistai. torsUi ja Uuantaj.
OKSI SAARI AEVO VAAEA
Vastaava ' .r. Toimita&apulainaa
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only orzao of Finnish Wo£kers in Canada. Pub-
U^hed in Sudbttry, OnU. every Tuesday, Thursday »nu
Batiirday. •
Eaglen. J 921 tapahtui suuria taistelu, Djamfaia -öljy-kentifctä
Hollannin Intiassa, j o s a se myöskin peri voiton-
Tähän taisteluun sekauluivat myöskin dipJomaa-tit.
eika sen vaikutukset ole rjeläkään loppuneeL Ja
hvvin luultavaa on, että ennen jiitkää täytyy Djambin
kysvmys tulla vielä kerran päiväjärjestykseen-
Sittemmin on taistelu siirtynyt Dj arabista Yfcd)"»-
valtoihin ja jMeksikoön sekä öjnen kaikkea Veni^le,
Varsinkin Venäjän suhteen on y h t i ö noudattanut hyAdvertisini?
rates 40c percoL''iach. Minimum char«e vin rohkeaa politiikkaa, josU parhain esimerUd ^li
for single mseruon 35c. Discount on standing adveruse-1^^^^^.^^^ allekirjoitustaan vailie jaaoyt »ypyiius «en ri^„^:k'^Si;^^^""^'°'"°'''"°' Ne.v».o-Ve„äjä„ väliili. Taan ..lobeen Jclti
> M o u i M V A - r . .-yhtiön taholla vaan puhtaasti poliittiset seikat.
Canadaan yksi vk. 44.00. puoli vk. 12,25. kolme kk.
11.50 ja yKsi Jck. 75c. i- v
YaUjavaUoinin ja Suomeen, ykai vk. J5.50, puoli vic.
$3.00 ja kolme kk.$L.75. . .
Tilauksia, joita ei »suraä raha, ei tulla lähettämään,
paitsi aaiatiufeaten joiila on takaukjseL
Työn m
Umotoshints kerrar. juUistuista ilmotuksista 40c
palslatuumalU. SuurisU ilmotuksista «ekä ilmotuksisLa,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Jt^oloilmotukset ;$2,00 kerta ja 50c haaa jokai,
•elta" muistovärsyltä. Nimtnmuutosilmotukset oOc kerU.
11.00 kolme kertaa. Aviocroilraotukset *^.00 kerta,
|3.bO kaksi kertaa. Syntymi^lmotukset |1>00 kerta. Ha-miaantieto-
ja osoteilmotukset 50c kerU. $1.«0 kolme
tertaa. Tilapäi^ilmotukgisU pitää raba_8eiurata_mukana.
Registered at the Post Offide Department, Ottawa,
as second class* matter. ; ' —
Tiistain lehteen aijotut Uaiotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauan-tain_
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildinsr
Lorne St., Puhelin 1038. Postiotote: Box 69. Sadbury.
Ont.
Jos ette milloin tahansa saa testausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kiriottakaa uudeileeri liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä,
.T. V. KA.V.VASTO. Ivikkeenhoitaja.
Kansainväliset huijariryhmät
iMuutama päivä siUen kertoivat Irfiliuutiset Royal-
Dutcb öljy-yhtiön epäonni^umisesta ajnerikalaisten
öljyalutfidcn valtaamisyrityksessä. Yhtiö on ollut pa-
'4cotettu myymään osakkeitaan amerikalaisille, joka
osaltlan merkitsee sen syrjään - jäämistä kilpailussa
amerikalaisen öljylrustin kanssa tämän mantereen öl-
•jymarkkinojlb. MuUa iiljyn merkitys kansainvälisessä
taloudessa ja pölitiijiassa tulee silti näyttele-rnään
entista keskeisinä osaa. .
Suifrin piirtein halTH^vat seuraavat kolme suurta
trustia maailman öljymarkkinoita: ' Anglo-Persian-
Oil, Royal-Dutch -Shell ja Standard-Oil. Näistä kolmesta
jätämme heti Anglo-Persian-Oilin syrjään, sert-vuoksi
ettei .sillä vielä ole niin huomattavaa asemaa
kuin molemmilla nujilla ja on se oikeastaan puolivi-rallinpn
yhtiö, jossa osakkeiden enemmistö kuuluu
EngJunmn valtiolle. Alvan viime päivinä jon kuitenkin
tSpiSjfin yhtiö alkanut esiintyä aktiivisemmin sen
kautta, että aa on ulottanut toimintansa Persiasta
Kreikkaan.'
Standard Oilin tuntepevatkaikki.^ Se on maailman
suurimpia/trusteja, jollei suurin ja on ,se maailman
öljymarkkinoiden todellinen hallitsija kunnes Royal
Putch alkoj uhat^.^n Vfll^a-asemaa.
Standard Oilin suurin kilpailija on, kuten sanot»
lu Royal Diitch, ja aloitti se toimintansa jo vuonna
,1890. Sen alkuperäisenä taikoiluksena oli yksii^o-maan
raffineerata ja ^ijoilläa öljysäUyilyspaikkoja
mahdollisimman tehokkaalla tavalla.- Kaikki imperialistiset
tarkoitukset olivat allissa kaukana sen toimintapiiristä.
.Mutta Jiäikäilemättömien johtajiensa avulla
alkoi se jo Keti alusta lähtien menbstyä erinomaisesti.
Sitä osoittaa m. m. se seikka, että jo v. 1898
sillä oU ÖjOOO tonnia omia öljyflailiolaivöja ja 20,-
000 tonnia muilta vuokrattirja^Sekä varastoja Kiinassa
9a Intiassa. V. 1904 oli se jo saattanut melkein kaikki
samoilla seuduilla toimivat suuret öljy-yhtiöt valtansa
alle. Samana vuonna laadittiin suunnattomat
varastopaikat Rotterdamiin ja teHtiin ensimäiset sopimukset
ulkopuolella Intiaa. Ne tehtiin venäläisen
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-06-10-02