Vapaus, June 10, 1924

              Siva 2 Tiistaina, kesäkmai 10 p. — Toes., Jane ID
KAPAUS
CftMdaa «nomalaisea työväestön äänenkanattaja, iliBes-tjj
Sadburyasa. Oat., joka tiistai. torsUi ja Uuantaj.
OKSI SAARI AEVO VAAEA
Vastaava ' .r. Toimita&apulainaa
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only orzao of Finnish Wo£kers in Canada. Pub-
U^hed in Sudbttry, OnU. every Tuesday, Thursday »nu
Batiirday. •
Eaglen. J 921 tapahtui suuria taistelu, Djamfaia -öljy-kentifctä
Hollannin Intiassa, j o s a se myöskin peri voi­ton-
Tähän taisteluun sekauluivat myöskin dipJomaa-tit.
eika sen vaikutukset ole rjeläkään loppuneeL Ja
hvvin luultavaa on, että ennen jiitkää täytyy Djambin
kysvmys tulla vielä kerran päiväjärjestykseen-
Sittemmin on taistelu siirtynyt Dj arabista Yfcd)"»-
valtoihin ja jMeksikoön sekä öjnen kaikkea Veni^le,
Varsinkin Venäjän suhteen on y h t i ö noudattanut hy­Advertisini?
rates 40c percoL''iach. Minimum char«e vin rohkeaa politiikkaa, josU parhain esimerUd ^li
for single mseruon 35c. Discount on standing adveruse-1^^^^^.^^^ allekirjoitustaan vailie jaaoyt »ypyiius «en ri^„^:k'^Si;^^^""^'°'"°'''"°' Ne.v».o-Ve„äjä„ väliili. Taan ..lobeen Jclti
> M o u i M V A - r . .-yhtiön taholla vaan puhtaasti poliittiset seikat.
Canadaan yksi vk. 44.00. puoli vk. 12,25. kolme kk.
11.50 ja yKsi Jck. 75c. i- v
YaUjavaUoinin ja Suomeen, ykai vk. J5.50, puoli vic.
$3.00 ja kolme kk.$L.75. . .
Tilauksia, joita ei »suraä raha, ei tulla lähettämään,
paitsi aaiatiufeaten joiila on takaukjseL
Työn m
Umotoshints kerrar. juUistuista ilmotuksista 40c
palslatuumalU. SuurisU ilmotuksista «ekä ilmotuksisLa,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Jt^oloilmotukset ;$2,00 kerta ja 50c haaa jokai,
•elta" muistovärsyltä. Nimtnmuutosilmotukset oOc kerU.
11.00 kolme kertaa. Aviocroilraotukset *^.00 kerta,
|3.bO kaksi kertaa. Syntymi^lmotukset |1>00 kerta. Ha-miaantieto-
ja osoteilmotukset 50c kerU. $1.«0 kolme
tertaa. Tilapäi^ilmotukgisU pitää raba_8eiurata_mukana.
Registered at the Post Offide Department, Ottawa,
as second class* matter. ; ' —
Tiistain lehteen aijotut Uaiotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauan-tain_
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildinsr
Lorne St., Puhelin 1038. Postiotote: Box 69. Sadbury.
Ont.
Jos ette milloin tahansa saa testausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kiriottakaa uudeileeri liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä,
.T. V. KA.V.VASTO. Ivikkeenhoitaja.
Kansainväliset huijariryhmät
iMuutama päivä siUen kertoivat Irfiliuutiset Royal-
Dutcb öljy-yhtiön epäonni^umisesta ajnerikalaisten
öljyalutfidcn valtaamisyrityksessä. Yhtiö on ollut pa-
'4cotettu myymään osakkeitaan amerikalaisille, joka
osaltlan merkitsee sen syrjään - jäämistä kilpailussa
amerikalaisen öljylrustin kanssa tämän mantereen öl-
•jymarkkinojlb. MuUa iiljyn merkitys kansainväli­sessä
taloudessa ja pölitiijiassa tulee silti näyttele-rnään
entista keskeisinä osaa. .
Suifrin piirtein halTH^vat seuraavat kolme suurta
trustia maailman öljymarkkinoita: ' Anglo-Persian-
Oil, Royal-Dutch -Shell ja Standard-Oil. Näistä kol­mesta
jätämme heti Anglo-Persian-Oilin syrjään, sert-vuoksi
ettei .sillä vielä ole niin huomattavaa asemaa
kuin molemmilla nujilla ja on se oikeastaan puolivi-rallinpn
yhtiö, jossa osakkeiden enemmistö kuuluu
EngJunmn valtiolle. Alvan viime päivinä jon kuiten­kin
tSpiSjfin yhtiö alkanut esiintyä aktiivisemmin sen
kautta, että aa on ulottanut toimintansa Persiasta
Kreikkaan.'
Standard Oilin tuntepevatkaikki.^ Se on maailman
suurimpia/trusteja, jollei suurin ja on ,se maailman
öljymarkkinoiden todellinen hallitsija kunnes Royal
Putch alkoj uhat^.^n Vfll^a-asemaa.
Standard Oilin suurin kilpailija on, kuten sanot»
lu Royal Diitch, ja aloitti se toimintansa jo vuonna
,1890. Sen alkuperäisenä taikoiluksena oli yksii^o-maan
raffineerata ja ^ijoilläa öljysäUyilyspaikkoja
mahdollisimman tehokkaalla tavalla.- Kaikki imperia­listiset
tarkoitukset olivat allissa kaukana sen toimin­tapiiristä.
.Mutta Jiäikäilemättömien johtajiensa avul­la
alkoi se jo Keti alusta lähtien menbstyä erinomai­sesti.
Sitä osoittaa m. m. se seikka, että jo v. 1898
sillä oU ÖjOOO tonnia omia öljyflailiolaivöja ja 20,-
000 tonnia muilta vuokrattirja^Sekä varastoja Kiinassa
9a Intiassa. V. 1904 oli se jo saattanut melkein kaik­ki
samoilla seuduilla toimivat suuret öljy-yhtiöt val­tansa
alle. Samana vuonna laadittiin suunnattomat
varastopaikat Rotterdamiin ja teHtiin ensimäiset so­pimukset
ulkopuolella Intiaa. Ne tehtiin venäläisen
<Bnito»-nimisen yhtiön kartssa, ""joilla oli öljylähteitä
sekä Mustan- että Kaspian-meren rannalla. Nyt kun
yhtio kerran pääsi ulkoinlialaisen öljyn masuun niin
laajeni liHce nopeaan. 1906 joutui sen haltuun ro*
tnantalainen «Astras>, jonka osakkeet sitten siirrettiin
varta Vasten perustetun sisaryluiön haltuun. ,Royal
Dutchin historiassa on vuodella 1907 tärkein sija, sil­lä
sillbiiT solmi se Uiton Shell Transpoit and Trading
Cyn kanssa. T^mä yhtiö ei itse omistemui öljyläh­teitä,
vaan oli sen omaisuus suurimmaksi osaksi soak»
keissa ja oli sillä isen^ Iisaksi suuria varastopaikkoja
kaikkialla. Pian omisti Royal Dutch 2/3 Shellin
osakkeista (joista* se kuitenkin aivan äskettäin myi
puolet, eräälle sisaryhtiölle). Rinnakkain nämä yh­tiö
toimivat' liittoutumisen Ijäbkeen -mitä suurimmalla
menestyksellä.' Altiksi joutuivat m. m. seuraavien
suurien yhtiöiden dsak^^enemmislöt niiden haltuun:
Asiatic Petroleum Cy, Bataaffche Petroleum Maatsc-happij,
Anglo-Saron Petroleilm Cy-Ltd. Tätnän jäl­keen
kehittj-i yhtiö jättiläisaskelin tarmokkaan v joh­tajansa
Delerdingin johdolla. Tuotanto loi. 1906
593,360 tonnia, 1917 1,120,000 tonnia. Ottaisi liian
paljon lilaa, jos rupeaisi. luettelemaan kaikkia niitä
yhtiöitä, jotka ovat joutuneet sen alle. Mainittakoon
vain, että Grpznyin luona Venäjällä joutuivat suuret
öljyalueet sen haltuun, se sai haltuunsa 80*70 venä­läisen
Nafta Standard osakkeista, samaten kuin
8070 Jiyvin tunnetun Mazutin osakkeista, lisäksi vielä
j\ngio-Egypl?an Oiifields y.m.
Kuten arvattavaa oli, herätti Royal Dutchin voi­makas
kehitys, öljy valtiaassa Sandard Oilissa levotto­muutta..
Jo heti ensi vuosina koetti Standard Öil ku­kistaa
nuoren kilpailijansa hihtataistelussa, siinä kui­tenkaan
öiinistumatta. Jo ennen suurta sotaa kirkeni
se kilpailemaan Standard Oilin kanssa Aasiassa seks
Europassa ja aivaq >nnen suuren sodan alkua siirtyi
taistelu itse uuteen maailmaan, Meksikoon Ja OVia-homaan
'Yhdysvalloissai, " jota varten perusteltiin^ eri­koinen
yhtiöi. 1918 vihdoin onnistui sen saada hal­tuunsa
suurimman meksikolaisen tuottajan !^exican mugselle.»
Punainen Jaivasto kimsivuotias
Leningradissa ilmestyvä suomalaisten kommunistitn
äänenkannattaja Vapau.s lirjolUa jieuvostohallituksea
lai.vatton johdosta j-euraavat sanat:
1 Kuusi vuolta 00 -Neuvostovallan Pornainen . Laivas­to
täy;.tänyt, Ollesaian n>t entistä ehompana — uu­desti
syntyneenä — Viilmis, vesien poiyoisillakin me-riilä
vapauduttua jääpeitteestä, uimaan ulapoille, bn
sillä syylä juhlia kuusirvuotismuistoaan.
Koko proletariaatin vallankumoustaigtelujen kau­den
ovat matruusimme kunniakkaasti taistelleet pro­letariaatin
-vallan puolesta. Ahtaimpina ' puristuksen
aikoina he urhokkaasti käyttivät kiväärejä ja kuula-ruiskuja
kuiiFallakin maalla — kaikilla rintaman osil­la.
Aina siellä, missä kipeimmin tarvittiin. Usrkplli-sina
ja etumaisina he seisoivat proletariaatin taistelu­linjalla
alkukamppailuista alkaen. .
Ja proletariaatti puolestaan on Punaiselle Laivas­tolleen
antanut parhaansa: uskollisimmat, tietolsim-mat
poikansa — kommunistiseD Neuvostoliiton par­haita
voimia; se on antanut myöskin aineellista lu­kea
sikäli kuin varat ovat sallineet.
Totta, kyllä, että paljon ei proletariaatti yleisen
puutteen ja köyhtyneisyjfden aikana voinut (aineelli­sesti
Punaista Laivastoansa tukea. Vasta viimeisen
vuoden aikana pn aivastoinme saanut perinpohjaisen
kunnostuksen — ensikerran koko kuuden vuoden aika
na. Siksi voikin Punainen Laivasto nyt irroittautua
rantalaitureista ikäänkuin uudestisyntyneenä — korjat
luna ja polttoaineilla varustettuna. '
/ Neuvostovallan merirajat ovat pitkät'— lähes 2/3
osaa laaijan Liittovaltiomme koko suunnattomasta ra-japituudesta.
Sitä ja Punaisen Laivastomme. heik­koutta
imperialististen suurvaltojen» laivastoihin ver­rattuna,
ovat viholliset kansalaissodan kaudella käyt
täneet hyväkseen. Tämä heikkoutemme on poistettava
Ja sikäli kuin saamme taloutemme nousemaan, on
kiinnitettävä vakavaa huomiota ennen kaikkea pitkien
merirajojemme turvaamiseen.
Kuusivuotias on vuosi vuodelta varttuva, kyetäk-seen
osaltaan antamaan täydet tdkeet työläisten ja ta­lonpoikain
Neuvostovallalle , rauhantyön .häiriintymät-tömän
jatkamisen jdiahdolUsuuksista, kaikkea impe­rialistien
uhkaa vastaan.
Norjan puolueriita
'Kuten muistettaneen, kehotti Komintern Norjan
Työväenpuoluetta lähettämään edustajansa viidenteen
maailmankongressiin. Kutsuun on tranmaelilaisten
johto vastannut seuraavalla kirijelniällä:
cNorjan ty^öväenpuolue on ottanut vastaan toi­meenpanevan
kes»kuskomitean kehoituksen, että puolue
lähettäisi valtuuskunnan viidenteen. maailmankongres
siin. Norjan työväenpuolueen keskushallintp toivoo
noudattavansa tätä kehoitusta. Keskushallinto on kui­tenkin
sita mieltä, että puolueen on myöhäistä käyttää
veto-oikeutta,sen jälkeen, kun toimeenpaneva keskus­komitea
on asettanut puolueh Intematsionalen ulko­puolelle
ja tukenut uuden puolueen yiuodpstamista,
mikä puolue toistelee Norjaif^työväenpuoluetta vas­taan.'
Valtuuskunta ei tämän johdosta tule vetoanjiaan
kongressiin. Norjan työväenpuolue ei liioin katso
nykyisellä ajankohtana sopivaksi elimellisesti yhtyä
Internatsionaleen. .f
Sensijaan saa valtuuskunta tehtäväkseen koettaa
saada aikaan keskeytymättömän ja ystävällisen yhteis­toiminnan
edellytykset Internatsipnäl;|^n kalissa, myön'
taen,- että ^Internatsionale; edustaa periaa^^ ja
poliittisesti samoja näkökantoja ]a päärfiäärää kuin
mitä Norjan työväenpuolue toivoo edistävänsä* Nor­jassa.
..'
Keiskushallinto toivoo saavansa etukäteen ^selvyy­den
siitä, onko' valti!ku|fkunnan tämänmukainen kanta
sopusoinnussa niihin edellytyksiin, jotka ovat toimeen­panevan
keskuskomitean Norjan työväenpuolueelle
lähettämän kutsumuksen pohjana. Koska aika jour
duttaa, pyydämme' saada vastauksen'' lenriätintietä.» *
Toista Versaillesin, pakkosopimusta
vastaan'
Saksan, Ranskan ja Belgian kommunistipuolueiden
yhteinen konferenssi on antanut julistuksen, jossa sar
notaan m. m. seuraavaa:
«Asiantuntijan komitean vahingonkorVausohjelma
oiiy uusi Versaillesin sopimus, jota vastaan bn.välttä­mätöntä-
taistella-voimakkaasti. Tämäi\ phjeiman to­teuttaminen
- merkiisee Saksan tekemisti alusmaaksi,
työväenluokan saattamista järjestäytymättömälle as­teelle
ja proletaarisen vallankumouksen tukahdutta­mista,
sillä voittajamaat koettavat tätä tietä Vapauttaa
kätensä; uuteen sotaan Neuvostotasavaltojen Liittoa
vastaan. Asiantuntijain ohjelma merkitsee proletari­aatin
tuomitsemista pakkotyöhön. On välttämätöntä
asettaa maailman kapitaalin ja Toisen Internätsionaa^
den tunnuslauseita vastaan Konmiunistisen Intematsio-naalen
vallankumoubellisel tunnuslaiiseet. Kommu­nistinen
Internatsionaale, Punainen Ammatillinen In-tematsionaale
ja Neuyosto|asavaltojenLikto jäävät
samoiksi uudeii Versaillesin sopimuksen vihollisiksi
kuin mitä ne olivat ensimäellekin •Versaillesin sopi-
Marx sanoo: «Työvoiman arvo
määrää työn arvon eli rahassa i l ­maistuna
Sfcn välttämättömän hin­nan,
joten on itsestään selvää se,
että jos työvoiman hinta poikkeaa
pois sen arvosta, täytyy myösldn
työn hinnan poiketa sen arvosta.>
•«Työn arvo on vain työvoiman
.arvon järjet<'n ilmaisu.» Tästä
johtuu, että työn arvon täytyy ai­na
olla pienemmän kuin sen arvo-tuotteen.
Tämän ymmärtää helpos­ti,
kun vain ottaa huomioon sen,
että 'kapitalisti antaa työvoiman
'Olla työssä päivittäin aina kauem-
Triin kuin mitä on tarpeen sen o-man
arvon uudistamiseen.
Olettakaamme, että 12 tuntia
työssä olevan työvoiman arvo olir
s 3 mk. ja se tarvitsisi tuon ar­von
uudistamiseen 6 tuntia. Täs­t
ä johtuu että sen arvo on todelli­suudessa
johtuu etta sen arvo on
todellisuudessa 6 mk., ioska se toi­mii
12 tuntia ja sen arvontuote ei
ole nippuvainen sen »»niasta ar­vosta,
vaan sen toiminnan icestä-misajasta.
^ Näin olemme tulleet
siihen luonnottomaan tulokseen, et­tä
työllä, joka luo 6 m:kan arvo<.
onkin vain 3 m:kan arvo. Tämän
mukaan on siis 3 mrkan arvo vain
työpäivän maksetun osan arvo,
s,t.B. 6-tuntisen työpäivän arvo,
vaikka se esiintyykin kapitalistisen
omanvoiton tähden koko 12-tunti-sen
työpäivän hintana. Siis tämän
esimerkin mukaan riistää- kapJta:?s-ti
puolet työläisen työstä, vaikka
työpalkka sokaisee • työläisen sil­mät
niin, että hänestä tunsuu, et­tä
hän saa palkassaan koko työvoi
mansa arvon.
«Voimme sentähden hyvin ym^
märtää, miten tärkeä on työvoi­man
arvon ja hinnan muuttumi­nen
työpalkan muotoon eli itse
työn arvoksi ja hinnaksi. Tähän
Ilmiöön, joka peittää todellisen
suhteen näkymättömiin ja tuo ilmi
päinvastoin sen vastakohdan, pe­rustuvat
kaikki sekä työläisten et­t
ä kapitalistien oikeuskäsitykset.»
'Asetukaammepa työläisen ''kan
nalle, joka saa 12-turitisesta työs­tään
4)-tuntisen työin arvotuotteen,
3 .mk. Hänelle merkitsee tuo 12-
tiintinen työnsä vain' 3 m Jean os-tovälinettä.
Hänen työvoimansa
•arvo vaihtelee rinnan hänen käyt-
.lämiensä välttämättömien elintar­peiden
.hinnan kanssa 3:€8ta ,;4:äan
markkaan, tahi 3:sta/2 markkaan,
.huolimatta siitä, että , hän joka ta­pauksessa
antaa vastikkeena 12-
työtuntia, joten siis jokainen muu­tos
sen vastikkeen suuruudessa,
jonka hän' saa, on muutos hänen
42 työtuntinsa arvossa.
Jos taas vastaavasti tarkastelem­me
kapitalistia . (työvoiman osta­jaa),
niin näemme, etta Jiän pyr­kii
saamaan mahdollisimman pal­jon
työtä mahdollisimman pienellä
rahamäärällä, joten hänen miel­tään
kiinnittää vain se erotus, nii-kä
vallitsee työvoiman hinnan ja
sen arvon ^€lillär, jonka se synnyt­tää.
Hän koettaa ostaa kaiken ta­varan
mahdollisimman halvalla jä
selittää, kaiken voiton aiheutuvan
siitä, että ostaa alle arvon ja myy
yli arvon. Hän ei jaksa tai ei
tahdo käsittää, että jos todella oli
si olemassa sellainen arvo kuin
työn arvo ja hän maksaisi työläi-.
selle hänen työstään tämän arvon,
niin hänen rahansa ei voisi muut­tua
päaomaksii -
Edelläolevat lyhyet todistelut 0-
vat kyllin s^Jvänä todisteena siitä,
että työläisen työstä ei kapitalisti­sen
yhteiskunnan aikana makseta
sen .täyttä arvoa, sillä j ^ h j i h ti6h-täisiin
lakkaisi kapitalismi kehitty­mästä,
se häviäisi. K^italisti riis­tää
siis työläisiltä maksamatonta
•työtä ja ^ u u t t a a sen'' tavaraksi,
•jonka j ^ n taas tasaa «öisten ka­pitalistien
'kanssa, maanomistajien
y. m. Näin jakautuu riistetyn työ­voiman
arvo useisiin eri ostin. Sen
murto-o^dt, jakautuvat eri henki-löiille
ja saavat erilaisiin toisiinsa
verrattuina itsenäisiä* mubtojar, ku­ten
voitto,, korko,-, kauppavaihto,
maakorko, y. m. Näin kantaa siis
työmies hartieillaan koico ?rap!Ta
listista yhteiskuntaa" maksamatto­man
työvoimansa osalla.
iVasta sosialistisessa yhteiskun­nassa,
joka hävittää jrKsttylskapj-talismin,
on^typläinen. saava työ-aoimastaan
sen täydellisen arvon.
alaisena j a Santo Domlngon todel­linen
valtias on Yhdysvaltain ko-missloneri
Wells, vaikka uusi pre­sidentti
onkin yllänimitetty Velaz-que.
Ne henkilöt. Jotka eivät hy­väksy
Yhdysvaltain imperialismia,
nimiUäin ne mitkä eivät ole vanki­lassa
tahi karkoitetut, eivät uskal­taneet
mennä äänestyspaikalle.
Argentiinan työväenliike kokoaa
kailtki voimansa yhteen yrittäes­sään
vastust^ asestautumisohjel-maa,.
jonka tarkoituksena on val­mistaa
sotaan Brasilian kanssa, ja
taas Brasilia valmistuu sotimaan
Argentiinaa vastaan.
Tätä asestautumiskiihoitnsta ja
sodan valmisteluja johdetaan Ame­rikan
liikemiApiu-ien taholta, jotka
myyvät molemmille .maille ampu­matarpeita,
j a jotka ;Jcäsittävät, et­tä
Argentiina, Brasilia ja Chile o-vat
Yhdysvaltain imperialismin ai­noana
esteenä Etelä-Amerikassa.
Yhdysvaltain Mvästolähetystö a-miraali
Vogelsangin ' johdolla on
Brasiliassa armeijaa ja laivastoa
uudelleen järjestämässä. Sa^iallai-nen
lähetystö on Perussa.: Argen­tiinan
työväenliike johtaa propagan­daa
tätä sotakiihkoilua vastaan ja
samalla suosittaa Argentiinan} Bra­silian
ja Chilen väestön yhteisrinta­man
todellista vihollistaan^, Ameiri-kan
imperialismia vastaan,
• I .
tunut tapaus, joka ehki tohanaien
muiden samanlaisten joukosta on
herättänyt pahaa verta Espanjan
rajojen jilkopuolellakin. Direxro-riöhallitus
on aaitanut maasta kar
koitusmääräyksen Salananqaen yfil
opiston vanhalle rehtorille Miguel
de UnamunoBe sen johdosta, että
tämä on rohjennut nyt esittää o.
mia mielipiteitään, ilfntta Ean».
kassa on-tapaus herättänyt oikean
vastalauseitten myrskyn, ja Hik-keen
johdosta on[ Hanskan tiedea­katemian
huomattuja johtonriehiä,
jotka tietysti ovat porvarilljsmieli-siä.
Niinpä julkaistaan NouveUa
Litteraires-lehdessä direktoriohalli-tuksen
toimenpidettä paheksuva »a
itse direktoriota ankarasti tuomit­seva
kymmenien tunnettujen Rans­kan
kansalaisten vastalause. > Vas­talauseen
esittäjäin joukossa ovat
m. m. Parisin yliopiston rehtori
Paul Appel j a saman yliopiston si-losofisen
tiedekunnan dekaani Pre-dinand
Brunot, joka kirjoittaa, seu­raavaa:
^ •
«Unamunon m a a s j ak arkoitus
saattaa häpeään Espanjan nykyi-set
valtiaat Miitta on johdonmu­kaista,
että väkivallalle rakennet­tu
hallitus murskaa vapaan ajat­telun.
Tämä antaa opetuksen. Se
on muistutuksena niille, jotka, tääl-
,lä ovat olleet taipuvaista siihen
erehdyttävääh. lujuloon, että dik­taattorit
palvelevat kansanvaltaa
tahtoessaan hävittää sen.>
Mahtaakohan JBspanjan milita-ristineh
sapelinkalistaja Brimo de
Törn Mooney on yhä vankilassa.'Rivera ottaa varoituksen varteen-
Huolimatta siitä, että ne tbdista-sa ja parantaa tapojaan? Tuskin,
jat, joitten todiistusten perusteella Mutta näin hän kaivaa vain maa-tämä
työväenmies vankilaan sul- perää jö muutenkin horjuvan,_;pis-jettiin,
ovat , myöhemmin tunnus- 'timille pystytetyn ' valtaistuimensia
TomMöoney
Päätettiiö ett-'
^^tettiin niak^ ' ^
^erot uuden h ^
i h n e a i ° ^ ^ * J t ^ -
^"oden e n ä f f l ä i s ^ , ?^
j - . i o t e r ^^ vaksi siis 8 kV
Petettiin If!?:
Amerikan suurvalta-pyi*
imyks«t ete^^^
Ensimäiset vaalit sen jälkeen kun
Yhdysvaltain laiya*sto valtasi San­to
Domingbn, pidettiin Amerikan
silmälläpidon alaisena. Kenraali
Velazquen Xaittopuolue sai' vaaleis­sa
huomattavan voitohi iPuolue sai
90 pros. Icunnallisista edustajista ja
25 sijaa 31 sijasta kongressin ala­huoneessa.
Kenraali Velazquen i l ­moitetaan
olevan Yhdysvaltain in>'
perialistimin puoltaja;
Vaalit pidetöm, kuten sanottu,
Yhdysvaltain sneriväen kontrollin
taneet, että heidän todistuksensa
olivat silkkaa petosta, kurjain os-tokkaiden
juttua, pidetään mies­tä
vielä vankilassa, se on — mo­nien
muitten samallaisten tapahtUr
main ohella — kuvaava näyte «oi­keudesta.
» ,
Äskettäin julaistiin-sanomaleh­dissä
uutinen, joka kertoi, että
Englannin työväenjärjestöt ovat lä­hettäneet
kirjelmän amerikalaiselle
järjestyneelle työväestölle, viitaten
tähän huutavaan vääryyteen, jon­ka
uhrina Mooney on ja vaatien
tarmokasta asiaan , ryhtymistä hä­nen
vankilasta vapauttamisekseen.
iabor Defence Concil, työläisten
puoluBtusjärjestÖ, on heti kirjeen
tähän maahan tultua vastariut Lon­toon
Ammattineuvostolle — jon­ka
nimissä kirje tuli — kirjelmäl­lä,^
'jossa sanotaan .m m. seuraa­vaa:
•• \ - ' -
leKirjeenne maaliskuun 20 päi­vältä
tulee saada vastakaikua jo-toaisen
todellisen työväenjärjestön
puolelta tässä maassa. Mikäli La-bor
Defence Councilista on kysy­mys,
kiiruhdamme me vakuutta­maan
teille, että me täydellä sy-dämellämme
kanatamme teidän j ä ­ältä.
loa pyrkimystänne. 'Labor Defence
Counciliin voitte luottaa, että se
yoh uudistetun taistelun' ^rmokas
kannattaja Mooneyn vapauttami­sen
puolesta.
.«Mpöneyn juttu oh tärkein, mi
tä .tässä maassa on koskaan tun­nettu.
Vaikka jokainen häntä .vas­taan
esiintynyt tärkeä todistaja on
kauan sitte tunnustanut. telineen­sä
vääränvalan, on Mooney vielä
vankilassa. Hän jää sinne, " ellei­vät
työläiset pakota\^ avaamaan
vankilan ovia hänen vapauttamia
sekseen.
«Että alote uuden vapiauttamis-;
taistelun . alkamiseksi on; otettu-
Lontoossa, osoittaa nittä iShelsia
suhteita, jotka yhdistävät JEnglan-nin
ja Yhdysvaltain työläiset, toi­siinsa.
Se osottaa teidän ^prioletaa-risen
Msidaarisuudentuntoatinfe,
muistutamme «18, . . e t tä
Mooneyn asia tuotiin laajojeii
amerikalaisten. väestöjoufckojen
huomioon sen 'vetoomuksen' kautta,
mikä tuli NeuVosto-Vehäjältä. Tä-inäii
maan työläiset eivät;ole sitä
unhottaneet, eivätkä ne tule un-hottamaail
pian sitä hyvää askelta,
minkä te nyt otatte.»
Inkvisiittorien valta­kunnasta
E^anjassa, tuossa inkvisiittori­en
luvatussa maassa ja jesuiittain
veljeskunnan perustajan Ingnatius
'Loijolan synnyinsijassa on fascisti-kenraali.
Brimo de Rivera halHn-nnt
Ja vallinnut direktorionsa pää-miehena
.jo, kuukausimääriä. Ja
hänen hdllituskautensa vetää epäi­lemättä
kaikissa suhteissa vertoja
uskonnollisen fanatismin, inkvisit-sioriin
pahimmalle ajajalle^ A"!-
keellisimmatkin • kansaiaisväpaudet
on tehty olemattomiksi, kansa' saa
tyytyä siihen, mitä «jumala» sSrt-tää,
s. o. mitä fascistinen dir^ek-^
thriohallitusv suvaitsee määrätä. Jos
jfinakin taholla ilmenee uppiniii-lj^
shutta> lannistetaan se säälittiL
\, Työväestö on tällaisissa 'oloissa
tietysti aivan turvaton, sen si.u
pn 'kapaloitu ilmanpitävästi. Tä­mä
Icäy sitä käsitettävämmksi, kun
otamme huomioon, että porvarilli­setkin
oppositsionimiehet saavat vi­susti
vaieta jos mielivät nahkansa
säilyttää. Äskettäin on näet sat-
Pöjiäkirja
\ tehty K. Ö . Piiritoimikun-nan
kokouksessa, töukok. 28
/pnä 1924. Saapuvilla'oli­vat
K. V. Nurmi, Aug. - Kan­nisto,
Olga Äsiala,"W. Lehti
j a sihteei^. • 5 '.
1 | . . Kokouksen ayhsi K. Nur­mi.'
Luettiin j a hyväksyttiih edel­lisen
kokouksen pöytäkirja;,
2 §.. Luettiin Sopn osaston joh­tokunnalta
tullut kurje, koskeva T.
Holmin matkasuunnitelman valmis­tamista.
Päätettiin i huomauttaa e-rikoisella
kirjelmällä heidän suhtaii-tumisestakh
mainitun matkan^ jär­jestämisessä,
jonka tuloksena oli
koko matkasuunnitelman raukeami­nen,
sillä aika dnnsrt^ jo liian myo-tnä
lähettää tupa-agitaattorlH uit­tomiesten
keskuutiöen. <
3 §. Päät^ttiin/^ lähettää miies
kiertämään Su4t>uryn ympäristön
kaivos- ja fariiniji^utuja tekemään
ägitatsioonityötä vja myymään kir­jallisuutta.
Suunnitelma laaditaan
kuukauden ajaksi. .
4 §. ^ Keskusteltiin kesäjuhlista,
hyväksyttiin juhlatoimikunnan toi­minta,,
päätettiin »Bmalla sunnuntai-illan
suhteen pysyä osaston tekemän
päätöksen kannalla,
5 §, Ljjettiin!^'t. p., komitean kir-je
luentokurssien ^alkuvalmistelujen
suhteen. . Asiain lähempi käsittely
jaettiin ^seuraavaan kokoukseen.
, 6 §. Selostx^in puolueen piiri-,
sihteeriltä tullut kfr^^
tetfiiri kääfttyä ja^^ t p. komi­tean
puoIeKiiVselo^
netta, joba tulisi olemaan isilloin
jos ukrainalaiset j a •suomaiateet, l i i ­tetään
^yhteen piurijärjestoön« ,
7 §. Luettiin t.. p. komitealta
tullut kirje„ [koskeva hehldtdn va­litsemista
piiritoimikunnau puoles­ta;
v , koipiteaan' joka määrittelee;
White Fishin osastolle talon paikan.
Piiritoimikunnan - edustajaksi mää­rättiin
K." V.; Nurmi aika, jolloin
tämä-» yhteinen komitea kokoontuu
määrättiin kesäk. 22 p.
8 §. Keskusteltiin E. Penttisen
asi^n suhteen,* ei kuitenkaan tehty-mitään
varman, päätöstä ennen kun
on neuvoteltu t p. komitean kans­sa..
. ^" . , .
Kokous Imetettiin.'
/ . -~ ' ä . Elimen, ?iht
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöjrtäkirjan ja .huomanneet sen yh­täpitäväksi
kokouksessa tehtyjep
esityksien, keskustelujen j a päätokr
sien kanssa.-
Aug. Kannisto.v^^Vi^ LehtL
• p ö y t ä k i r j a n tarkastajat
n ä l ä u h ä t ä ä l s ^ ^ * ^
nos kuponkeja.
Kataja, Albin
ia Alex Vm.^'^^
Vapauden levittäjfiU-,.
tit päätettiin jakaTS^^^'
Holmberg. ' / " ^ ^ - ^ tafi
Osaston alaosastot «
huomatkaa. Sulkekaa ti&
tehkää toimintakertTni,^
»niiksi t. k. iT^'?"'^»^'
, 15 paivaän im*
kuluneelta puolelta vuodei-r..
kuten kaikki tiedätte tiT^.
ton Puolivuosikoko^'-;^.
uyan kesäk. 25 päivä,S?
?o;minta' ja tilikertomikJM-^^
julkaisemaan. Siis pitäki.,-:
^"".e t. k. 25 p ä i v ä , ^ . ;
saavutte moriilukuisi^a
seen.
Haalikomitea toi ilmi ettj
on annettu lupa nykyis«,
myyntiin, mutta ettei ole ~
telty hintaa, mistä summaslk
heille annettiin, samalla huoP
tim että pitää koettaa jaad»
korkea hinta kuin sulnKn i
lista. Samalla velvoitettiin
^ huomauttamaan Libert.". M'
jSudburyyn, että h? koctti\-ai
I saa osastollemme velkahss »»•
lisimman pian, sUlä jös haali
daan myytyä, nun Billoin
me rahaa uuden haalTiv taka
seen.
Otettiin keskusteltavaksi keslj
lien vietto, jotka yksinueiisesti "
tettiin vietettäväbi tnlem
1 päivä ja jota varten vslittiiB
henkinen juhlakomitca, johon
seuraava^t henkilöt: Richard Ws!i"
Matt Jalänen, Mrs. Koski, Mrs.
mäläinen ja' Ui;ho Kataja,
velvoitettiin kaikkia alaltoa
olemaan heillä apuna.
"Tylto ja nkkojnhlaf• viime
aniai-iltana onnistuivat yli
ten, rahallinen 'tulos ilenee
tuossa $700.000 vaiheilla pi
Ohjelma oli monipuolista ja
leensa. tempaavaa, saAoin ri'
la, -kahvit ja leivokset nia-
Ilmankos se vielä poikia ja
No en sano enempää, taitaiä
heitä enemmän sap^f&a,
Tiimniiisin anlisk
; Viime syktynä kemint
metsätyöläiset Suonen Ko
tlpuolueeh puplustusrahastoon ^
joka sen aikaisen kurssin
teki Suomen rahassa-3080.00
Huhtikuun 26 päivä Kanassa"
detty kokous V«lvotti lähetyst
tean julkaisemaan lähempi '
siitä mihin rahat on käytetä,,
pian ^kun Suomesta saapan
tänne. -
j Seuraavassa 6n jäljennq? Sna
ta lähetetystä kuitista:
Kuitti. :
Olen tänään vastaanottosi
Heikkisen ja Joh. VäiäKn'
tamänä; Kanan metsäty5l|Bt«a,
koamia rahoja Smk. kolm?J
kahdeksarikyramentä (3,080),.;
ka, rahat olivat lähetetty
tista Työväenpuoluetta vastau
dyn oikeusjutun avustamisekj ^
tilittänyt ne asianomaiselle "
tealle. Summa Smk. 3,080.
Helsingissä 19' pna
1924.
Kuittaa c*atö yllämainitun summan Smfc *-,
on Hj. IJiemelä tänään/
oikeusavustuskomitealle JO»
lehtii Sosialistista Työvaenp'
vastaan käydyn oikeusjutun a
misesta. . ^,,5
Aika ja paikka ^^J^^
Amm. Keskusjärj. «ikeu«vnst«s
toimikunta,
k-tt^ Kaarlo
Ota ^^'''^^.if^
SaätSte. Hiirien
''KetSk.' 1- p:n kokönsasloita. Uu­sina
-jäseninä -osastoon hyväksyttiin
seuraavat* henldlSt: Yrjo^ A . Nuut­tila,
Jaakko Tervasmäki j a Ax^io
Oivanen täydellä toveriluotollflj se­kä
Hento Hurme' väBaikaJsella to-veriluotolia.
'. \^ / -
LuettSn töiiäeenpanevalta komir
tealta saapunx^ kirjehnä, koslden
littänyt sen oiK-ten
niukana seuraava k ^ ,
taa,-lausun teiUe J» ^ ^ ;
tänne kaikille lahjoitt^jiö^ P.
„ ä t kiitokset. Summa J *»
on saatu, on «uureste
t ä j o s e n suuruuterian^oah^
dän oloissamme.
se osoittaa sen
piailla olevat f , ^ ^^
fa tuntevat joto^
Mn Suomessa olcvai
ovat joutuneet ja ^
tamassa uattavan
Vielä kenair P » "^