Vapaus, August 13, 1959

              Torstaina, elok. 13 p. — Thursday Augr 13,-1959
VAPAUS
(UBERTT):.— Independent^ Labor •
Organ pf Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6> 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
.'-thrlce^-^
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing.Ck>mpany Ltd., at 100-102
Elm: St. W., Sudbury, Ont;; Canada.
Telephones:: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265; Manager
e. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address:; Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlslngyrates upon applicatlon.
Translatlon free of charge.
" TILAUSHINNAT:
Canadassa- 1 vk'. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk". 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
KODIN PIIRISTÄ
. TOIMITTANUT E ^A
Retkiruokaa nuotion hiilloksessa^
1
Laosin sisällissodassa
, Useita.viikkoja kytenyt Laosin sisällissota on puhjennut
ilmiliekkiin. Tiistaina saapuneissa uutistiedoissa esimerkiksi
kerrottiin, että Sam Neua nimisessä Laosin maakunnassa,
missä vastarintaiSiesten hallussa on hallituksen tiedon mu­kaan
yhdeksän kylää, on surmattu 90 sissiä ja otettu van­giksi
9, samalla kun maan amerikkalaismielinen hallitus
myöntää itse menettäneensä 50 miestä.
Laosin tilanne on, kuten on meidänkTn lehdessä,mme osoi­tettu,
kulkenut vastustamattomalla voimalla sisällissotaa-kohti
— ja siitä surkeasta tilanteesta vastaa ensikädessä
Laosin taantumuksellinen hallitus taustamiehineen. Tosiasi­assa
tuntuu siltä, että Pohjois-Laosin miehillä ja naisilla on
syytä isanoa, jotta Laosin hallitus on asiallisesti amerikka­laisten
sotiraallisten "neuvonantajain" ts. korkeitten upsee­rien
halUnnassa.
Tämä sellaisenaan vaarantaa äärettömästi, ei vain Lao­sin
väestön elinmahdollisuuksia, vaan myös kansainvälisiä
suhteita sillä maailmankolkalla, sillä Laosin naapurimaat
eivät tule varmaankaan katselemaan hyvällä sitä, että Laos
vedetään vastoin kansainvälisiä sopimuksia Yhdysvaltain ta­lutusnuorassa
olevaan SEATO-liittoon ja että yhdysvaltalai­sia
sotatukiasernia sijoitetaan aivan niiden kotikynnykselle.
Kaikki puolueettomat asiantuntijat myöntävät, että Lao­sin
Phoui Sananikonnen hallitus on avoimesti rikkonut Ge­nevessä
V. 1954 solmittujen kansainvälisten sopimusten kir­jainta
ja henkeä. Juhlallisilla allekirjoituksilfa vahvistetuista
sopimuksista huolimatta tämä hallitus aloitti hyökkäyksen
Pathet-Laon entisiä isotilasosastoja vastaan, sittenkin vaikka
Geneven sopimuksissa taataan perustuslailliset oikeudet mai­nitun
vastarintaliikkeen jäsenille. Patrioottiseen vapaustais­teluun
osallistuneita johtajia on raahattu vankilaan samalla
kUn hallitus on avoimesti valmistunut sisällissodan käyn­tiin!
Indokiinaa koskevat Geneven sopimukset säätävät ni­menomaan,
että Viet Nam, Laos ja Cambödia eivät tule yhr
tymään.mihinkään sotilaalliseen liittoon — mutta tästä huo­limatta
SEATOn äskettäisessä kokouksessa keskusteltiin —
Washingtonin. sanelun mukaan, "Laosin poliittisista ja talou­dellisista
asioista sekä sen asevoimien laajentamisen tarpeel­lisuudesta"
kuten on uutistiedoissa kerrottu. Yhdysvaltalai­set
lehdet, kuten New York Herald Tribune, ovat avoimesti
myöntäneet, että Geneven sopimukset ovat vaikeuttaneet yh­dysvaltalaisia
suunnitelmia Laosissa, mutta nyt kun näitä
sopimuksia on ruvettu julkisesti rikkomaan, on tullut mah­dolliseksi
ennemmin tai myöhemmin vetää Laos SEATOn
jäseneksi. '
• * « *
Oman lukunsa ansaitsee Geneven sopimusten täytän­töönpanoa
valvomaan muodostetun kontrollikomissionin
osuus. Mainitun valvöntakomissionin puheenjohtajina toimi
Englanti ja Neuvostoliitto. Jäsenmaina on Puola, Intia ja
Canada. Kaksi kolmannesta jäsenistä — Puola ja Intia —
on esittänyt, että tämä valvontakomissioni kokoontuisi Lao­sissa
muodostuneen kriitillisen tilanteen johdosta. Selvää tie­tenkin
on, että Laosin taantumushallitus, mikä on toimeksi-antajainsa
uskollisena palvelijana maansa sisällissotaan aja­nut,
vastustaa tämän valvontkomissionin kokoontumista.
Mutta vaikea on ymmärtää sitä, miksi Ottawa ei ole kuullut
sisar-domionin Intian ehdotusta ja esitystä tässä asiassa?
Sellaiset väitteet, että k.o. valvontakomissioni olisi muka jo
työnsä löppuunsuorittaniit ei pidä paikkaansa ensiksi siksi,
että valvontakomissioni on vain "keskeyttänyt" eikä lopet­tanut
työnsä ja toiseksi, ennenkaikkea siksi kun käytäntö
osoittaa, että Geneven sopimuksia ei ole noudatettu. Jos pää­ministeri
Diefenbaker ei huomioi näitä realiteetteja, vaan
toiniii mieluimmin Washingtonin rauhoittamiseksi, silloin tu­lee
Canadan arvovalta suuresti kärsimään kansainvälisen
diplomatian piireissä — puhumattakaan siitä edesvastuusta,
mikä jää kansakuntana kannettavaksemme, jos Laosin sisäl­lissota
jatkuu ja kehittyy täyteen kukkaansa. '
Olkoon näiden asiain kanssa niin tai näin, mutta tosiasia'
kuitenkin on, että Lapsissa on muodostumassa uusi kansain­välinen
vaaratilanne — jokin sellainen, mistä tunnettu ame­rikkalainen
pakinoitsija Walter Lippman sanoi poliittLsista
pomnieista yleisesti puhuessaan viikon vaihteessa, mikä saat­taa
räjäyttää kaikki toiveet kansainvälisen ilmapiirin para­nemisesta.
Santiagon kokous
Yhdysvaltain valtiosihteeri Herter matkusti miltei vä­littömästi
Geneven ulkoministerikonferen.ssista Chilen pää­kaupungissa
Santiagossa eilen alkanee.seen Amerikan valto­jen
ulkoministerikonferenssiin.
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei ole vielä yksityiskohtai­sempia
tietoja siitä, mistä seikoista Santiagon konferenssissa
keskustellaan ja mitä päätöksiä siellä tehdään. Mutta se
kovapaineinen mainostus, mitä-on tässä yhtey-dessä harjoi­tettu;
viittaa kuitenkin siihen, ettei kysymys' ole väin mal­jojen
kalustamisesta. Yhdysvaltalaiset lehdet ja politiikot
ovat jo^pitkän aikla puhuneet "Karibian-alueen kriisistä"
tai- 'siklläisestäl "räjähdysvaarasta". Merkillepantavaa myös
'on että Dominipan ja Nicaraguan toimesta esitettiin jo toista
kuukautta sitten Washingtonissa kokoontuneelle-"Amerikan
•valtojen järjestölle" valitus Kuubaa ja Venezuelaa vastaan
—-vaikka nämä valitukset osoittautuivat silloin täysin kes­tämättömiksi.
" Sen jälkeen on Yhdysvaltain kongressin "vääriä ajatuk-sia"~
tutkivissa elimissä kuulusteltu Kuubasta (?) karkoitet-tuja
tai karanneita politiikkoja ja kenraaleja ilmeisesti siinä
mielessä, että voitaisiin jotenkin tuhria punamultaa porva­rillisen
maailmankatsomuksen omaavan F. Castron vaattei­siin
vain, ja nimenonjaan siksi, kun hän aikoo ottaa — mak­sua
vastaan — amerikkalaisilta suuryhtiöiltä jonkin määrän
rhaata-jä jakaa sen Kuuban maattomalle maatalousköyhälis-tölle!
Juuri Santiagon kokouksen edellä ilmoitettiin, että siel­lä
pitäisi hyväksyttävän jonkinlainen poliittinen sodanjulis­tus,
"diktatuuria" vastaan — ehkä sellaisten suurten "demo­kraattien"
kuin Kuubassa vasta virasta syöstyn Batistan tai
Se minne retkeläinen matkansa
suuntaa, ei ole tärkeintä. Pääasia
on, että osaamme tehdä- siitä ;pai-kasta.
missä olemme: aikoneet päi­vämme:
viettää -r- olkoon se sitten
erämaassa . n i i t y U ä , meren- tai jär­venrannalla
tai vaikkapa vain omas­sa
kotipuutarhassa — niin viihtyi­sän
kuin mahdollista ja oppia sii­nä
uusia taitoja hyödyksi, vaihte­luiksi
ja sekä vatsan että mielen
virkistykseksi — todelliseksi retki­päiväksi.
-
Leiriytymispaikka on huolella va-littaviV.
Valintaan vaikuttaa suures­ti
keittopaikka. Nykyään ~ön saa­tavissa
mitä erilaisimpia keittimiä
leiiikäyttöön. Sopii vain valita mi­kä
parhaiten reppuun, autoon, ve­neeseen
tai kanoottiin mahtuu —
mutta silloin jää ruuan valmistus
äidin huoleksi, perhe hajaantuu o-mille
teilleen ja äidin osa on vielä
huonompi kuin kotona. Todellinen
r e t k e i l i j ä pian huomaa parhaim­maksi
keittiöksi koneiden eränkävi:
joiden suojan kylmää, kosteutta ja
pimeyttä vastaan — nuotion. Nuo­tio
antaa puuhaa kaikille ja per
heenäidille runsaasti apulaisia.
Tottahan vain perheenpää muis­taa
tulenaran kasvullisuuden nuo­tion
välittömästä; läheisyydestä ja
reunustaa lasten avulla kivillä ke­hän
nuotion ympärille sekä varata
vesisangon kaiken vartaita välittö­mään
läheisyyteen, jos ci olla ve^
dcn rannalla.
Sillävälin kun isä ja lapset raken­tavat
nuotion, keräävät ja pienivät
tarvittavat puut. purkaa äiti repuis­ta
ja laukuista tarvittavat kattilat
ja pannut. Jos hän haluan no jäl­keenpäin
puhtaiksi on ne suojalta
va ulkopuolelta sjiippualla tai liitu-vellillä.
Nuotion syttyessä liekit lyövät
korkealle ja kietovat kattilat lämpi­mään
syleilyynsä — siis ensimmäi­seksi
tulelle ruuat, jotka on keitct
tävä tai paistettava pannussa. Kun
liekit tasaantuvat ja syntyy hiillos­ta,
tulee paahdettavien ruokien
vuoro ja lopr.ksi hiillokses.sa ja tuh­kassa
haudottamalla valmistetta
vien herkkujen aika. Siis aivan ku­ten
parhaimmis.sakin pidoissa —
hoittaa>ruokahaluia ja: makuhermoja
n i i n , että on; oikein vaikea odottaa
lopullista nautinnonhetkcä. Multa
paahtaminen vie aikaa -;T- älkää kii­rehtikö,
sillä päältä palanut ruoka
ei kypsy sisältä, ja kuka nyt .nokea
syö kun herkullinen paistos on val­mistumassa.
Kalaa paahdettaessa sc ensin
puhdistetaan huolel?a kuivataan ja
viilletään puukolla muuttamia viilto-ja
selkä ja kylkilihaan paistumison
nopeuttamiseksi. Vatsaosan auki-pysymiseksi
on puolikkaiden väliin
hyvä panna pari pientä tikkua.
Maustetaan huolella. Tuoreesta
puusta tehty, teräväksi veistetty
paistinvarras pistetään kalan suus­ta
sisään ja kiinnitetään hyvin
pyrstöosaan ja sitten voikin itse
paistaminen alkaa hehkussa, ei tu'-
lessa hitaasti varrasta kääntäen.
Näin paistettu kala on vähän kui­vahkoa,
mutta tuoreempaa saa, jos
käärii puhdistetun ja maustetun ka­lan
märkiin sanomalehtiin tai savi-kuoreen
ja hautaa hiillokseen tai
tuhkaan.
Hiillokses.sa tulevat myös peru
nat parhaimmiksi. Nokinen hiilty­nyt
peruna halkaistaan ja mauste­taan
suolalla sekä syödään lusikalla
aivan kuten kananmuna kuores­taan.
Märi.«sä sanomalehdissä saa
tietysti myös perunasta maukasta
ja pinnaltaan puhdasta syötävää.
HiPoksesta kaivetaan perunat esil­le
sitten, kun muu ruoka on valmis­ta:
hiillos on kuin lämpökaappi ret­keläiselle.
Tuoreita kananmunia otanimc
harvemmin mukaan niiden herkän'
rikkoUumisen vuoksi, mutta jos o j
lettc onnistuneet saamaan ne eh­jinä
jauhoissa tai laatikossa kulj','-
tetuiksi, niin niiden paistaminen i l ­man
paistinpannuakin on hausk:ia
virki.stystä. Etsikää laakea tasainen
kivi. Pankaa se hiillokseen kuume
nemaan. Sitten kuumalle kivelle
vähän rasvaa ja muna rikotaan
päälle. Se hyytyy nop»asti ja on
aivan yhttä puhdas ja maukas kuin ;
pannusta otettu ellei vähän mai..k
kaainpikin. Munan voi myös "keit-lää"
savikuorcn sisällä hiilloksessa
kuten kalat ja perunan.
Tikkupullan paisto on hauskaa
Amerikkalaisten elintaso
USAn propagandan kerskailu:
; amerikkalaisten^ '^korkealla elin-i;
tasolla" ei pidä yhtä~ totuuden
kanssa; toteaa amerikkalainen sa-'
nomalehtimics Harri Friman; Iz­vestijassa
ja .oikaisee useissakin'
kirjoituksissaan niitä tietoja, joir
ta esim; USAn: näyttelyssä Mos-;
kovassa annetaan keskitason ame­rikkalaisen
elintasosta. Jos uskoi-si
Amerikan teollisuuden harjoit­tajien
kansallisen yhtymän ja
"Amerikan äänen? propagandaan,
voisi luulla, e t t ä : jokainen ame­rikkalainen
perhe elää loistota-lossa
tai asunnossa, jossa on mitä
nykyaikaisin kalusto ja mukavuu­det.
Voisi luulla, että jokaisella
perheellä On vähintäin yksi auto
j a että kaikki viettävät talviai-kaansa
Floridan kylpyrannikolla
ja-kcsäänsä jossain maan pohjois­osassa
sijaitsevassa kylpylässä^
e t t ä jokainen perhe lähettää lap­sensa
yliopistoihin ja elää onnel­lisesti
vailla minkäänlaisia talou-
(lellisia huolia.
T I E T E E L L I N E N TUTKIMUS
ELINTASOSTA
Mutta millaista amerikkalaisten
elämä sitten on todellisuudessa, mi­ten
paljon keskitason amerikkalai­nen
perhe ansaitsee ja miten se
käyttää ansiotulonsa?
.Amerikkalainen lehtimies ottaa
kaksi esimei-kkiä, toisen New York-i.
sta ja toisen San Franciscosta, jois­sa
on suoritettu tieteellisiä tuiki-nniksia
siitä, millaisia ovat näillä
alueilla elävien amerikkalaisten
henkilökohtaiset budjetit. Tutki­mukset
suoritettiin syksyllä vuonna
19.58 ja niitten tulokset on julkaistu
ä.skcttäin.
Kauppaministeriön julkaisemien
tietojen mukaan — Friman jatkaa
— työläisen tai toimenhaltijan kes­kimääräinen
vuosiansio oli vuonna
1958 noin 4.324 dollaria eli noin
:}60 dollaria kuukaudessa. Tämä
saattaa näyttää .suurelta tulolla, jos
.se vaihdetaan ulkolaiscksi valuu­taksi.
KaLsokaanimc kuitenkin, mi­tä
sillä voidaan ostaa USAssa. Ole­tamme,
että New Yorkissa asuu
perhe, jonka päämies on nimeltään
vaikkapa Ceorfje Brown. Hänellä
on vaimo, 13vuotias poika ja B-viiotias
tytär. Oletamme, että Brow-nin
ansio on hiukan suurempi kes­kimääräistä:
Ja -että hän saa^^s
vuoksij:4.737> dollaria vuodessav^eli
noin 394 dollaria Iciiukaudessa.
Juuri tämä: summaa vaaditaan^ jot­ta
perhe: voisi säilyttää- "riittävän,
mutta vaatimattoman elintason",
kuten N e w Yorkin kunnallisneuvos-
;ton suorittamasta tutkimuksesta
käy selville. Neuvostoon kuuluu
suuria hyväntekeväisyysjärjestöjä,
New Yorkin kauppakamari, kaur
pungin ammattiyhdistysten, neuvos­to
ja lääketieteen akatemia. Miten
Brown sitten elää-näiden tutkimus­ten
esille saamien tilastotietojen
valossa?
VEROT J A ASUMIS­K
U S T A N N U K S E T
Ennenkuin Brown voi ajatella pu­vun
tai ravinnon ostamista perheel­leen
hänen on maksettava verot,
jotka tekevät miltei 522 dollaria
vuodessa eli noin 43 dollaria 50
c e n t t i ä kuukaudessa. Toisin sanoen
Brownin on tehtävä työtä joka vuo­si
miltei 6 viikkoa voidakseen mak­saa
verot.
Sitten Brownin pitää maksaa asu­miskustannukset.
Neuvoston tutki­musten
mukaan ne muodostavat
hiukan y l i 88 dollaria kuukaudessa:
61 dollaria asunnon vuokra, loput
lämmityksestä, sähköstä, kaasusta
jne. Brownin on siis käytettävä
miltei kokonainen viikko työajas­taan
joka kuukausi maksaakseen
asumiskustannukset. Tällöin on vie­lä
huomautettava, e t t ä 61 dollarilla
kuukaudessa Brövvnin perhe ei saa
sellaista asuntoa, jota näytellään
ulkomailla, vaan ainoastaan asun­non
jossain slummissa. .New York
World Telegramm and Sun-lehdes-sä
kerrottiin äskettäin eräässä ar­tikkelisarjassa,
että monet perheet
saavat maksaa paljon korkeamman
vuokran yhdestä tai kahdesta likai­sesta
huoneesta, jotka ovat luhistu-maisillaan
ja joissa rotat ovat asuk­kaiden
vakituisina seuralaisina.
TERVEYDENHOITOMENOT
Mutta jatkakaamme: Br9wnin pi­tää
maksaa myös terveydenhoidos­ta.
Neuvosto laskee vaatimattomas­ti,
että hän tarvitsee siihen 23 dol­laria
' 60 centtiä kuukaudessa.
Brownin täytyy siis joka vuosi an­taa
3-viikkoincn työansionsa mak­saakseen
nämä menot, ja jos joku
ensin liemiruuat, sitten paisti ja j
jälkiruoat. 1 puph"" ^oko perheelle., Vehnäjau-
Nykyaikaiset, kaupoista saatavat; hot. suola ja leivinjauhe sekoite-keittolevyt
j a pakkaukset ovat hel­posti
kuljetettavia ja nopeasti val­mistuvia
perheen ensi nälkää tyy
dyttämään.
Paistaminen on yhtä helppoa nuo­tiolla
kuin kotonakin. Kevyt alu-taan
en.sin keskenään ja sitten lisä
tään vettä hyvin varovasti, kunnes
taikina on sopivaa leivottavaksi.
Taikinasta muO(losfctaan pitkä "jöt
kö'", joka kierretään tuioreen oksan
ympärille spiraalimai.scsti tasapak-
POHTIVAT URHEILUN
OSUUTTA KULTTUURISSA
miinipannu ei vain ole paras mah : suksi pitkoksi ja p«iistetaan tulen'
doHinen sillä se polttaa helposti huhku.ssa ei lieki.ssä hitaasti, koko,
paistettavan ja vaatii paljon rasvaa, ajan käännellen, niin että pull.ii
Parhain on tava'linen peltipannu. [paistuu tasaisesti; Jos pinta pää.see!
Jos .siinä on yielä vähän ulospäin i palamaan jää pulla sisältä raa'aksi.
vinot reunat sitä parempi. Ajatel-1 Kypsä pulla irtoaa helposti tikusta
kaa ja kokekaa sitä hauskuutta kun; j a syödään voi tai hillon kera. Hy
kukin perheenjäsen itse opettelee j Vää kahvileipää saa samasta taiki
heittämällä kääntämään ja paista-] n a t a kun käärii .sen metallipape
maan ohukaisannoksensa. Taikina,
olisi kaikkein yksinkertaisinta val­mistaa
kotona ja tuoda pullossa tai
kannussa mukana. Jättäkää sokeri
pois taikinasta, niin pannuunpala-misen
vaara pienenee — s<iahan
makeutta syödessä lisätä mielin
määrin. On vain muistettava pais-
.tamisessa, että hyvin paistunuit o-hukainen
kääntyy helpoimmin. En
nen heittämistä ohukaisen tulee ol­la
irti pannusta. Se heitetään u-lointa
reunaa myöten luistaen i l ­maan.
Samalla vähän nykäistään
pannua, jotta ohukainen saisi kään­tyvän
suunnan. 'Nyt vain pannu
nopeasti alle. ja toinenkin puoli
paistetaan. Olisikohan äidin syytä
varata muovipalanen mukaan, jon­ka
yläpuolella nuo heittoharjoituk-set
voisi suorittaa, jottei aivan
kaikki taikina joutuisi liekkien saa­liiksi?
Hiilloksella, ja tulcnloimussa
paahtaminen on jo taitoa ja kärsi.
vällLsyyttä kysyvämpää työtä. E i ykr
sikään polttava tai nokeava liekki
saa yltää paahdettavaan ruokaan^ o-lipa
se sitten lihaa, kalaa, makka-raa.
lai leipää. Vaitaa.ssa tai tikus-.
sa - olevaa paahdettavaa keirretään
hitaasti ympäri j a annetaan paistua
tasaisesti; -joka puolelta:,.hiilloksen
hehkussaija.lämmössä: .Herkullinen
tuokio j a Tasvasta ja. mehusta tiri-
^"vä paisti, kala -tai makkara kii-
DominicanvoimamiehenTru-jillon
puolesta!
ToLsaalta kiintyy pakosta
huomio siihen, että Guatema­lan
vallankaappauksen edellä
— mi.ssä sen maan isännyys
siirtyi takaisin' amerikkalaisil­le
jättiläismäisten ; plantaasien;
omistajille — valmisteltiin y-leistä
mielipidettä jotakuinkin
samaan tapaan Guatemalaa
vastaan, mitä sitä nyt ilmeises­ti
valmistellaan Kuubaa _vas-taan.
Kommunistihysteriaan pei­tetty
Kuuba-vastainen propa­ganda
ei ;'kui tenkaan • voi pettää;
enää ketään muita kuin niitä;
jotka .eivät halua tai uskalla
katsoa tosiasioita suoraan sil­miin.
riin ja hautaa tunniksi hiillok-seon,
Pullasta leikattu viipale kuui-mana.
voita ja marmelaadia, hilloa
tai hunajaa päällä parempaa leivos
ta ette pysty edes kolona vieraillen
ne ja perheellenne tarjoamaan!
Tässä muutamia viilteitä kesän
rctkilijoille. —(Kotiliesi).
Juhlien jälkeen
Tämänvuotiset urheilu- ja mu­siikkijuhlat
Toronton Tarmolassa
olivat vertaansa vailla sen sanoi jo­kainen
mukana ollut. Monasti on
kuulunut epäilyjä mitä sitten ta-jahtuu/
kun vanhempi, polvi siirtyy
.syrjään, onko työlle jatkajia.
Ilomielin voimme todeta, että ei
mpne tieto maan rakohon. vaikka
tietäjät menevät sen todistivat nä­mä
juhlat. Jo :V:almisleluvarhce.s.sa
luimme lehdestä, että; nuoret ovnt
innolla mukana suunnitellen uutta
j a uusien vanhaa, niin aineellista
kuin henkistäkin. Nuorien on tulc-vaisuuis
ja toivotamme nuorille kcs;
tävyyttä ja altista mieltä tulevissa­kin
tehtävi.ssä. .Samalla kun kiitäm­me
heitä hyvästä suorituksesta, sil-l
i unohtamalta jo hyvän päivätyön
t e h n e i t ä - veteraaneja^' Sanomme
vaan yhteisesti kaikille: Kiitos hyv
vistä juhli.sta j a onnea edelleenkin
työssänne;;,;työväen ikulttUAUiiricn-noissa.
^
* * *
: Seuraava kalan valmistustapa
sopii huonovatsaiscllekin,: kun .sitä
ci rasvansa käristetä; Tannuun -pan­naan
hiukan^rasvaav ja; kalat lado­taan
siihen, :kaikki tuoreet kalat 07
vat tähän sopivi. Ripotetaan hiu­kan
suolaa j a pippuria, valkopippu;:
ri :on kalassa parempaa: kuin musta.
Lisäksi sipulia ja tomaattiso.sctta
(ketchup);;, Pieniä kuorittuja peru­noita
:: pannaan päälle sekä kaade­taan
vähän lientä ja jos hiiikan l i ­sää
munaa niin aina vain maku pa
ranee. Kansi pannaan päälle ja
paistos kypsennetään - uunissa j a on
valmis kun perunat ovat,kypsiä.
Sen voi kypsentää hellan päälläkin
kunhan varoo pohjaan palamista .se­kä
silloin on perunoita käännettävä
että-kypsyvät tasaisesti.
* * *
Tiedättekö cllä ' piciii ripponen
suolaa kaikissa ruuissa, makeissa­kin,
parantaa makua tunttivasti?'
Helsinki. — Urheilu on saavutta­nut
kansainvälisessä elämässä niin
suuren laajuuden ja niin tärkeän
paikan, ettei sellainen kansainväli­nen
kasvatuskysymyksiä käsittelevä
j ä r j e s tö kuin UNESCO voi jäädä
tämän alan ulkopuolelle, ummistaa
si'miään tältä valtavalta tekijältä,
lausui eilen lehdistölle järjeste-tys.
sä haastattelutilaisuudessa UN­ESCON
pääjohtajan sijainen Rene
Maheu, joka on saapunut maaham­me
osallistuakseen Ruotsalaisessa
kauppakorkeakoiilu.ssa maanantai­na
alkavaan kan':ainväliseen urhei­lun
asemaa kulttuurissa käsittele­vään
konferenssiin.
UNESCO on ollut mukana tällai­sessa
yhteistoiminnassa, jo Heisin­kin
olympiakisoista alkaen. Sinä
vuonna lähetettiin eri valtioille ky­sely,
jotta saataisiin selville, onko
näiden keskuudessa kiinnostusta
yhtcMstoimintaa kohtaan. Ensim
mainen konkreeUinen askel otettiin
Melbournen olympiakisojen yhtey­dessä,
jolloin 400 osanottajaa oli
perustamassa pysyvää elintä asiaa
kehittämään. Helsingin konferens­siin
on ilmoittautunut edustajia
kaikkiaan .'^8 eri maasta, joka omal­la
tavallaan osoittaa asian osakseen
saamaa; kiinnostusta.
Haastattelutilaisuudessa esiintyi
vielä professori Fritz Duras Mel­bournesta.
Hän kertoi yksityiskoh­taisemmin
sen kansjiinvälisen eli­men
. perustamisvaiheista, joka pan­tiin
alulle Melbournen olympiaki­sojen
yhteydessä. Melbournen jäl­keen
pidettiin ensimmäinen kokous
heti seuraavana vuonna Mynchenis-jä
ja vasta vuonna 19.'>8 järjestö
varsinaisesti perustettiin Pariisissa.
Se sai nimekseen International
Council of Sports and Physical Edu-cation.
Urheilun ja fyysillisert kas­vatuksen
kansainvälinen neuvosto.
Tässä samassa kokouksessa tehtiin
myös aloite Helsingin konferenssin
koollekutsumisesta.
— Konferenssissa tullaan pitä
mään useita eri aiheita käsitteleviä
alu.stuksia, kertoi järjestelytoimi­kunnan
edustaja tri Martti J. Kar^
vonen. Alustuksien aiheet käsitte-:
levät urheilun suhdetta työhön,
kulttuuriin ja kansainväliseen yh­teisymmärrykseen.
Alustuksien pi­täjät
ovatkin jo saapuneet luikuun-ottamatta
neuvostoliittolaista alus­tajaa
Grigori Kukushkinia; joka
saapuu sunnuntaina.
— William Shakespearen perhe-asiakirjat
osoittavat, että jälkinimi
on kirjoitettu useammalla kuin yh­dellä
tavalla.
perheenjäsenistä sairastuu vakavas-ti,
saattaa tämä menojen erä mu6-
:dostua moninkertaiseksi.;^--"^
kalaisen :sairaalayhdistyksen"lasr.
kelmien^ mukaan olivat amerikka'
lajsten menot vuonna 1957 keski­määrin
23. dollaria. 38 centtiä hen-:
kilöä kohden lukuunottamatta lää­käreille
meneviä maksuja, jotka
ovat Yhdysvalloissa korkeat. Sar^J
malehti "Atlanta Journal Constitu-tion";
kertoi äskettäin tyypillisestä
tapauksesta, j o l l o i n henkilö vietiin
sairaalaan umpuisuolen leikkauksen
vuoksi. Hänelle esitettiin leikkauk­sen
jälkeen 365 dollarin lasku, jo­hon
vielä ei sisältynyt häntä hoita­neiden
lääkärien eikä kirurgin
palkkaa. Umpisuolen leikkaus tuli
maksamaan kaikkiaan 600 dollaria.
Synnytys maksaa 300 dollaria tai
enemmän.
Sen jälkeen J o i n Brown on mak­sanut
veronsa, asumiskustannuksen­sa
ja terveydenhoitonsa hänen kuu­kausipalkastaan,
joka oli 394 dol­laria,
jää 239 dollaria vaatteita, ra­vinto
ja muita menoja varten.
O P P I K O U L U M A K S U 1.000
D O L L A R I A VUODESSA
Neuvoston laskemassa budjetissa
e i ' o l e otettu huomioon säästöjä,
j o i t ä olisi tehtävä Brownin lasten
kouluttamiseksi. Jos Brown tahtoo
lähettää 13-vuotisen poikansa oppi­kouluun,
hänen täytyisi jo 5 vuol­ta
aikaisemmin aloittaa säästämi­sensä
koulukustannuksia varten ja
nämä säästöt on tehtävä supista­malla
välttämättömiä menoja.
Vain pieni osa nuorisosta voi opis­kella
maksuttomasti valtion oppi­kouluissa
ja yliopistoissa mutta
melkoisen enemmistön on pakko
käydä yksityisten omistamissa kou­luissa,
joissa koulumaksu on vuo­dessa
n. 1,000 dollaria tai enem­män.
Vain pieni määrä erittäin lah­jakkaita
oppilaita saa osittaisen täi
täydellisen stipendin.
AUTON OSTO JÄÄ
Vaikka amerikkalaisen kapitalis­min
puolustelijat väittävät, että au­to
kuuluu erottamattomasti "ame­rikkalaiseen
elämäntapaan", ei
neuvoston laskemassa Brdwnin bud­jetissa
ole tuloja autoa varten. Jot­kut
perheet, jotka ovat suurin piir­tein
samanlaisessa asemassa kuin
Brownin perhe, voivat ostaa auton,
mutta se. voi tapahtua vain supista­malla
välttämättömyystarvikkeiden
ostoa. esim. nauttimalla huonompaa
ruokaa ja käyttämällä huonompia
vaatteita tai tekemällä velkaa, josta
on maksettava suurta korkoa.
25 PROS. PERHEISTÄ ELÄÄ
PUOLTA HUONOMMIN
Kerrottuaan vielä San Franciscos­sa
asuvasta Smithin perheestä, jol­la
on tutkimuksia suorittaneen neu­voston
mielestä riittävä palkka
kunnolliseen toimeentuloon, 508
dollaria kuukaudessa, lehtimies F r i ­man
toteaa, että nämä esimerkit
kuvaavat sitä, miten Yhdysvallois^
sa elävät keskipalkkaa korkeampia
saavat perheet. Mutta 25 pros. kai­kista
perheistä Amerikan Yhdys­valloissa
elää tuloilla, jotka ovat
noin .50 pros. Smithin tuloista. Näi­hin
perheisiin kuuluu 4 milj. työ­töntä,
7 milj. perhettä, jotka elä­vät
yhteiskunnallisten laitosten hy-väntekeväisyysalmuista,
neekerei­den
ja puertoricolaisten perheet,
jotka on tuomittu elämään alimmil­la
palkoilla. Amerikassa on satoja
tuhansia perheitä, jotka näkevät
nälkää Länsi-Virginian ja Kentuc-kyn
hiilialueilla. Uuden Englannin
teollisuuskeskuksissa j a muissa val­tioissa.
Nämä perheet ajattelevat vain.
miten voisivat saada ravintoa. Jos
nämä kaikki eivät vastaa sitä ilois­ta
kuvaa, jota "amerikkalaisesta
elämäntavasta" esitetään propagan^
dassa, on elävä todellisuus syynä
siihen.
SYNTYMÄ- i
PÄIVIÄ i
!.g-gJJLgJL9-P>.PAiUL9JULILO-t>-g-g.a
Vikki Silta, Port Arthurista, viet­t
i 70-vuotispäiväänsä perjantaina^
elokuun 7 päivänä. ^
Yhdymme ystävien, onnentoivo­tuksiin.
Oilceistoterroria
Keralan valtiossa
New Delhi. — Intian parlamen­t
i n alahuoneen kommunistiset jä­senet
esittivät, että kommunistit ja
heidän kannattajansa ovat joutu­neet
vainon kohteiksi Keralan osa­valtiossa,
joka alistettiin suoraan
Intian presidentin Prasadin joh­toon.
Useissa puheenvuoroissa to­dettiin,
että kommunistisen puo­lueen
jäsenten kimppuun on Hera­lassa
hyökätty heidän kotonaan ja
e t t ä heidän liikkeitään on sytytetty
tuleen.
Puhemies esti asian käsittelyn
parlamentissa selittäen, e t t ä asia on
otettava esille silloin, kun presiden­tin
julistus Keralan hallinnosta tu­lee
parlamentin käsiteltäväksi.
Oikein hyvä sato
Neuvostoliitossa
Moskova. — (SIB) — Elonkorjuu
Neuvostoliiton pelloilla on täydes­sä
käynnissä. Maatalousministeriihi
yliagronomi Pjotr Zabasnyi on i l ­moittanut,
että satotulokset ovat tä­nä
vuonna useimmissa Neuvostolii­ton
osissa hyvät. Krasnodarin vilja-alueelta
Pohjois-Kaukasiasta on jo
myyty valtiolle 1,300.000 tonnia vil­jaa,
josta pääosa vehnää. Moldavian
ja Ukrainan hankintakeskuksiin on
jo nyt tullut viljaa enemmän kuin
ostosuunnitelmat edellyttävät. Erit­täin
ilahduttavia uutisia on tullut
Kasakstanista ja Altailta, missä
maanviljelijät uskovat saavansa tä­nä
vuonna talteen vielä suurem­man
sadon kuin viime vuonna.
Seitsenvuotisohjelman tavoittee­na
on saada mäataloiis tiiottamaän
vuonna 1965 180 miljoonaa tonnia
viljaa vuodessa, huomautti yliagro­nomi
Zabasnyi.
SITÄ
JA
llllllllllllllll
TÄTÄ
A I N A K I N NE K A K S I SAI
K Y N S I L L E E N
Amerikan suomalainen on käy­mässä
kotimaassaan. Torilla hän
huomaa vihannesmyyjättären laati­koiden
joukossa myöskin vesimeloo-nilaatikon
ja päättää esiintyä ame-rikka'aisittain.
Hän menee myyjät­tären
luokse, osoittaa laatikkoa ja
kysyy:
— Mitä nuo omenat maksavat?
Myyjätär katsoo laatikkoon ja
vastaa sitten:
— Herran täytyy olla ulkomaalai­nen,
sillä nuo ovat karviaismarjoja.
T A R P E E L L I S U S
Johnny oli häntä ihailevan ryh­män
keskellä sen j ä ' k e e n kun hän
oli pelastanut leikkikumppaninsa
j ä i s e s t ä lammikosta.
"Sinä olet erinomainen poika",
huudahti muudan naisista. "Ker-roppa
meille nyt miten sinä olet
kasvanut niin urheaksi ja pelastit
kumppanisi".
"Minun oli pakko se tehdä", selit­t
i Johnny. "Hänellä oli jaloissaan
minun luistimeni".
MYÖHÄINEN TUTUSTUMINEN
— Tunsitko äidin kauan ennen
kuin menitte naimisiin, kysyi poika.
— En, päinvastoin, tulin tuntemaan
hänet vasta sitten, kun olimme,ol­leet
pitkän aikaa naimisissa,. vastasi
hän.
PÄIVÄN PAKINA
Se "turvallisuuskysymys"
/rorontossa ilmestyvän suomen­kielisen
lehden virkaveljet, jotka
eivät; normaalLscsli suui-iakaan vä­litä
sosialistisen' maailmanosan vai
tiomiesten • kohtaloista, ovat ilmei­sesti
suuresti v k i i n t y n c i t ä N - l i i t on
pääministeri Hrushtshevinturvalli^
suiiskysyniyksiin —-tietysti pelkäs:
tä inhimilli-syyssyistä.
Mainittu lehti huomauttaa ' luki­joilleen
• e t t ä - mr. Hruhstshcvin vie­railu'.
Yluly.svalIoissa aiheuttaa:; sel­laisen
turvallisuuskysyrnyksen, että
i''viranoinaisten; tukka nousee pys­tyyn
jo numeroista." Selittäen sit­ten
syntyjä syviä mainittu lehti
esittaa pontevasti:
"Mutta ky.syä sopii, ^miksi äärim­mäisyyksiin
meneviin; turvallisuus­toimenpiteisiin
on ryhdyttävä. Syy
ön yksinkertainen. Se on Nikitassa
itsessään . . . Ellei hän ja hänen
edeltäjänsä olisi tehneet mitä ovat
tehneet, ei viettäisi (Yhdysvallois-
.sa ja vain siellä — K!) orjuutettu­jen
kansojen viikkoa. Eikä tarvit­sisi
ryhtyä , suurikustaiinuksisiin
puuhiin yhden miehen^ hengen var­tioimiseksi
. •. ." Tummennus alle­kirjoittaneen.
Kuinka objcktiivista__tai asiapi­toista
yllälainattu: sananselitys on,
se näkyy ehkä parhaiten siitä jos
menemme aja.ssa taaksepäin muu-tamia
päiviä Ja : kerromme ; uudeU
leen siitä tapauksesta kun presi­dentti
Eisenhower . p ä ä t t i vierailla
Neuvostoliiton New Yorkin näytte­lyssä
ennen sen virallista ^.avajais­juhlaa.
"
KutciLticdctään, presidentin vie­railu
tähän näyttelyyn tuli suurena
"yllätyksenä" New Yorkin viran­omaisille,
sillä ilmeistä elimettä sii­hen
liittyi jotakin muutakin - kuin
mr. Eisenhowcrin halu tutustua^
minkälaisia: nähtävyyksiä siellä on:
Ja tästä "yllätyspäätöksestä" puhut­taessa
New Yorkin poliisivirano­maiset
valittivat, että heillä oli suu­ria
vaikeuiksia presidentin turvalli­suuskysymyksen
järjestetyssä sillä
vakituisena tapana on, jotta New
Yorkin poliisipäällystö komentaa
tavallisesti 1,000 poliisia vartiopal-veluun
silloin kuin presidentti E i ­senhower
vierailee siinä kylässä.
E l i kuten meille on opetettu, kun
näin "on tuoreessa puussa, niin mi-lä
sitten kuiv.nssa?"
Toisin s;»noen, kun Yhdysvallois­sa
Ohi oman maan 'presidentille jär­j
e s t e t ä ä n yhdessä kaupungissa täl­lainen
tuhatpäinen poliisivartio
hengen suojelemiseksi, niin mikään
ihme ci ole, vaikka ulkomaiden
johtaville: valtiomiehille -ja -naisil­le
j ä r j e s t e t ä ä n vastaavanlainen hen^
kivar.tio. Tosiasiassa olisi; suurta
edesvastuuttomuutta ellei näin • me­netellä
isii olkoon sitten kysymys
englantilaisen kuningattaren, rans
;ka'aisen presidentin tai neuvosto­liittolaisen
pääministerin ^ vierailus­ta.
Tässä epätäydellisyyksien maail­massa
-on nimittäin paljon sellaistar
k i n . jota ei lainkaan tarvittaisi. Tu­lee;
vielä aika tosin vasta.kommu:
nistisessa yhteiskunnassa ; — missä
ei poliisilaitosta tarvita lainkaan.
Mutta vielä sitä taTvitaan n i i n kapi­talistisessa
kuin sosialistisessakin
maailmanosassa.i Niinpä saamme
pitää itsestään selvänä asiana, että
kun - presidentti Eisenhower; menee
vuorollaan vierailulle Neuvostoliito
toon. niin hänen turvallisuutensa
hyvqpisi järjestetään poliisivartio
kuten, menetellään Hrushtshovin
vierailun yhteydessä Yhdysvallois­sa.
Jos taas pitää paikkansa Vapaa
S a n ä n o l e t t a m u s i että Yhdysvallois­sa'
on tällaisten "vastapuolien vie-railuoQU
yhteydessä järjestettävä
voimakkaampi "poliisivartio :kuin
Neuvostoliitossa—-niin se on:VJ\in
kaunis todistus neuvostomaan ja
•kansan kehityksestä.
•Yhdestä seikasta haluamme kui-;
lenkin tältä palstalta antaa tunnus­tuksen
Yhdysvaltain valtapiireille^:
Kaikki merkit viittaavat nyt sii­hen,
ettei tämän vierailun yhtey-;
dessä kiihoiteta eikä yllytetä visse­j
ä harkintakyvyttömiä piirejä mi­tään
rääkyjäisiä järjestämään Neur
vostoliitosta ; • tulevan ; vierailijan
kintereille. Tosiasia, pitäen mie­lessä,
miten k o. piirejä on aikai­semmin
hyväksikäytetty ja kasva'
lettu Yhdysvaltain valtalehdistö ja
viranomaiset saina varapresidentti;
Nixonia myöten ovat; nyt pitäneet
luentoja hyvien käyttäytymistapo­jen
aakkosista.
Tämä on suuri edistysaskel jos
muistetaan, miten "kylmän,sodan"
kuumimmillaan riehuessa naapuri­maassa
kiihoitettiin vissejä "Vieras­kielisiä'
'ryhmiä sellaiseen likaiseenv
karkeistyöhön neuvostovieraita; vas­taan,
mitä ei kehdattu ottaa sen pa­remmin;
:;Yhdysvaltain; varsinaisen;
kansan "ansioluetteloon".
Nähtäväksi vain jää, oppivatko k.
o. ryhmät "ulkoinaalaisryhmät'* - ja
järjestöt mitään — vai ovatko ne
edelleenkin sellaisia sätkyäijämäi-,
s i ä laitoksia,; -mitä voidaan : taantu-:
muksen hyväksi' käyttää miten kul-;
loinkin parhaaksi katsotaan?
Ja mikäli Vapaa Sana haluaa joi­takin
"erikoisuuksia" h a k e a ' t ä s tä
puoleen ja';toiseen;;tehtävästä valtio-;
vierailusta, niin _ edellämainittu
seikka sopii sen ipohdittavaksir y h t ä:
hyvin k u i n lapikkaan sanotaan sopi­van
lehmän; sellaiseen.. — Känsä*
koura.