1953-06-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 lÄuantaJna, kesäk, 6 p. — Saturday, JUne 6, 1953 ' ~ Oiv4n'of Ht2Dleb Canadians. Eis-tibUimed Nov. »n. AUtborized M «econd class maU tor me Post Offl4:e X>ep3rt3x>eot, Ottava. Ftib» Jiabed thrice i «reeUy; Tueulay» Ttiundzy» and Saturdays Vapatu Pobliablns Company Ltd., at 100* 102 E2m~8(. W^ Stidbuiy, Ont., Canada, Telephones; Suainess OSUce 4'i26$ Editoria) Office 4-4266. Btonager E. SuJuL Sklitor V/, ^Ound. MalUng addres$: Eox 69, Sudbury, Ontario, Advertiaing rat«« upon appUaMoa. TransJatton fre« of charse. TILAUSHINNAT: Canadaasa: 1 vk. 7.00 « kk. 375 3 kif. 2.25 Yhdyavallolesa: l vt. SM 6 ltk. 420 Suomessa^ 1 vk. 8.50 6 ltk. 4.75 Itauha on turvattava" vaativat IVelshin ItaivostyöJäiset ' Naisten — äitien konferenssi 1 PerjantaJ.sia, kesäkuun viKlennestä i>äivä:5tä. kesäkuun kahteentoista päivään asti on maailmanlaajuinen naisten ja ennenkaikkea ä i tien niieIenos<r>itus elämän, rauhan ja yleensä paremman huomLsen puo- > Iestä. Lainkaan liiuittelematt;! voidaan sanoa, että koko edistysmielisen maailman miljoonaisten kansanjoukkojen katseet kohdi.siuvat nyt tähän merkkitilaisuuteen, mikä pidetään Kö<>penhamina.s.>a, Tanska.^^sa, - .Kuten tiedetään, mainittuna aikana kokrxmtuu K(xi[)enhaminas.sa Xabten' Maailmankon>4«"essi, jonka hv^äksi on viikkokausia tehty valmisteluja kautta maailman, ja mihin o.sallistuumyö.i' Canadan edustajia, mukaanlukien ne, joiden valitsemiseen ja matkarahojen keräämiseen Vapaus-lehteä lukevat naiset ja muut hyvää tarkoittavat maanmiehemme ovat osallistuneet. •'Mitä päätöksiä jä suunnitelmia tässji satoja miljoonia naisia edustavassa kongressissa tehdään, siitä saamme kuulla kokouk.sen päätyt: tyä. Mutta yleistä suuntaa antavana ennakkotietona voitanee pitää kongressikutsua, jossa maailman naisiin vedottiin .seuraava.sti; . "Afdit, JOIUA haluavat kasvattaa lapsensa turvattuna niiltä puutteellisuuksilta, mitä sota\'almistelu aiheuttaa, jotka haluavat nähdä lapsensa hyvin ravittuina, terveinä ja hyvin puettuina, jotka va-itivaf lapsilleen.parempia koteja ja enemmän kouluja; , idit, jotka haluavat pelastaa lajjsensa kärsimyksiltä ja nälkiintymiseltä, äidit, joilla el ole mitään oikeuk.sia, joilta yhdes.sä lasten kanssa on kielletty opiskelumahdollisuudet, ja jotka yhdessä teidän kansanne kanssa taistelevat siirtomaaorjuutusta vastaan: Tämä on teidän kottgressihnef" Tähän vetoomukseen ovat naiset antaneet myunteisen vastauksen yli 70:stä maasta, mis.sä on pidetty kan.sallisia, maakunnallisia, alueellisia ja paikallisia konferensseja nyt alkaneen maailmankongressin asiain käsittelyä varten ja edustajien valitsemiseksi, .Kaikkialla maailmassa naiset ovat esittäneet vaatimuksia rauhan Ja hyvinvoinnin puolesta samalla o-soittaen, että sota ja sotavarustelu aiheuttaa kövhyyttä, kurjuutta ja kärsimyksiä tavallisille ihmisille kokissa maissa. !2^aisten toiminnalle ominaisella pcrusteellLsuudella näi-ssä kan-salii& sa ja maakunnallisissa konferensseissa paljastui todella suuria epäkohtia ja kärsimyksiä, mitä sota ja .sf^tavarustelu on naisille ja äitien Sydäntä niin lähellä oleville lapsille aiheuttanut. .Merkillepantavaa ntjyös on, että nämä onjjelmat ovat hämmästytliivän paljon samansuuntaisia kaikissa nii.ssä mai.ssa, joiden halHtuk.':el ovat sekaantuneet uudelleenaseistumi.svillitykseen — vaikka Euroopan maissa tilanne on. paljon pahempi ja kärkevämpi kuin esimerkiksi täällä Ca-nadassa. Ottakaamme esimerkiksi .se, mitä.Italian naiset ovat todenneet, sillä vaikka Italian tilanne on paljon Canadan olosuhteita huonompi, niin omiin kokemuksiimme verraten siitä näkyy se suuri vaara, mihin kansaa ja valtiota köyhdyttävä aseistumiskilpaihi meitä vie. Nabten Maailmankongressia valmistavissa kokouksissaan 1 talian naiset totesivat, että Italian joissakin maakunnissa on 30—50 prosenttia sellaisia asuntoja, jotka ovat kelpaamattomia ^ilhmisasunnoiksi. Toistakymmentämlljoonäa italialaista on sellaisi.s.sa talqusvaikeuksis-jsa, että he eK'ät saa läheskään riittävää lääkintäpalvelua. Välttämättömien ruoka-ja vaatetavarain hinnat kohoavat jatkuvasti — jois.sa-kin tapauksissa ne ovat kohonneet 25 prosentilla kuluneen kahden vuoden aikana. Kouluissa tarvittaisiin 70,000 luokkahu(metta lisää -— ja samaan aikaan kuin maas.sa on 100,000 opettajaa työttömänä, on 2,000,000.sellaista Muiden inäiden naiset ovat paljastaneet samansuuntaisia olosuhteita. Punaisena lankana näiden tutkimuksien tuloksissa on se. että mitä enemmän ja kauemmin hallitukset ov.at aseistumiskilpalluun osallistuneet, sitä enemmän oyat kohonneet verot ja hinnat sitä vaikeammaksi ön tullut tavallisen kans^jn elämä, Sotavarustelu aiheuttaa poikkeuksetta kaikissa maissa ruokatavaran kulutuksen %'Uhe-nemisen, puutteelliset asuntor ja koulusuhteet. Japani on tästä varoittavana esimerkkinä. 'Noin 7*0 pro.senttia Japanin budjetista käytettiin viimevuonna sotilaallisiin tarkoituksiin. Toisella p,uolcn sanotaan, että Japanin yksinäiset'äidit ovat synnyttäneet^ 300,000 lasta, joiden isinä ovat amerikkalaiset sotilaat. Näillä lapsilla ei ole juuri mitään sosiaalista turvaa Japanissa, .Nigeriassa kuolee joka toinen lapsi ennen viidettä vuosipiiivään-sä. Algeriassa on ainoastaan yksi lääkäri 75.000 ihmistä kohti. Turkissa sanotaan kolmanneksen kuolemantapauksista johtuvan siitä, että iljiniset ovat aliravittuja. Kyprok.sessa asuu 37 prosenttia kailsbta perheistä yhdessä huoneessa. ' • Nämä ovat seikkoja, joita nai.set ovat paljastaneet Maailmankongressin valmistelun .yhteydessii. \ \ e puhuvat korutonta kieltä sii tä, miksi miljoonaiset naiset kaikkialla maailmassa ovat rauhanpuolustajain eturintamassa. Suurta mielenkiintoa on herättänyt kaikissa maissa se, mitä Naisten ;Maailmankongressi tulee näiden olosuhteiden ja tosiasiain perusteella päättämään ja minkälaisia toimintanniötoja .se tulee hyväksymään vallitsevien epäkohtien poistamiseksi ja maailman rauhan tur-vaamiseLsi, mistä kaikki sosiaaliset parannukset ovat riippuvaisia. Loaioo. —HOjm Houth VVale-tin kaivostyöUtUtä cdiisiara fcon- . fer«iMisJ.ioiis pidettiin tookokauo iZ pnä Portb<awlisi)a, b)r*äk<yi yiivoUtuisteUa. ääoteo cnetnmis-töllä päätoslautelmao. Josta vaa« diUan: "ViJdeo snarrallab kokous katntttava pikaisesti; Kiinao Kahsantasavaita k o t s a t t a T a T K :n Jäsenyyteen Ja nlkomaalalset Joa-kot poistettava BriUoniästa sekä Britannian omaksuttava Itsenäi» nen olkopolitfikka", Huomaltujen italialaisten sähke , sir Winstonille Rooma. — Italian rauhanliikkeen Johtoon kuuluvat tunnetut peraoo-nallisuudet ovat lähettäneet «Ir Winj?tbn Churchillille sähkieen, jossa esJtfitään Churchillin Ja Attleen lau-sunnoi5. sa esitettyjen mielipiteitten pikaista loteultamiBta. Kätifceessä sanotaan: "Berliinin rauhan vetoomuksen allekirjoitta* neiden 17 miljoonan italialaisen nimessä kansallinen rauhanneuvosto, tulustattoaan teidän antamaanne iausnnloon, kuten myöskin opposition Johtajan mr, .ttt-leen lausiintoon, pyytää esittää toivomuksensa, että ehdotus sopia neuvottelemalla maailman raahaa vaarantavat erimielisyydet, kaikkein ensimmäiseksi lopettaa v i hollisuudet Koreassa, toteutettaisiin mahdollisimman nopeasti". Sähkeen allekirjoittajien Joukossa ovat mm. seuraavat tunnetut henkilöt: Pietro Nenni, entinen Italian va- .••apääininisteri; JEmillo Sareni, se-n. iatLori; Saverio Brlgande,; Rooman vetoo.Tiusoikeuden ensimmäinen kun-riiapresldenttl; Andrea Aprile, parlamentin Jäsen; Prof. Donini, entinen lähettiläs Ja Guidotti, korkea-arvoinen Ilmavoimien upseeri. 3'miljoonainen kansa dn taistellut Ranslcan harjoittamaa sortoa vastaan alittiisesti sen jälkeen kun ranskalaiset valtasivat maan 1893 Maailman tapahtpmista kerto, irien uutisten Joukossa ovat kau-i^ isen Indokiinan taisteläista aaa> pavat tiedot viime aikoina vallanneet merkittävän sijan. Näiden i taistelujen bnlkaa, niiden taustaa j a merkitystä valaisee I. Podkopa- Jev seuraavassa kirjoituksessa. Johon tutustuminen tarjoaa lukijoille tervetullutta lisävalaistusta ou-tisaineistoon, '' PATIIET LAG — VANIIA.V KCLTTL' URIN .MAA Pathet Lao, Jonka nimen ranskalaiset snrtomaavalciaat muuttivat Laosiksi vallattuaan sen viime vuosisadan lopussa, sijaitsee Indokiinan niemimaan keskustassa. Pathet Lao on vuoristomaa. Korkeat, miltei luokse-pääsemättömät vucriharjanteet erottavat sen junnanista. Kiinan kansantasavaltaan kuuluvasta maakunnasta. Vuorijonoa pitkin kulkee myös idässä Pathet Laon Ja Vietnamin demokraattiseen tasavallan raja, samoin eteläinen raja Khmerin eli Kambo dian valtiota vastaan. Lännessä ovat Pathet Laon naapureina Burma ja Thaimaa (Siam», Joiden rajat kulkevat pitkän matkaa maailman suurimpiin Jokiin kuuluvaa Mekongia pitkin, • auttoi niitä valtaamaan suuren osan luksi. Vuonna 1919 nousivat meot, yiä-Laon vuoristobeimot, taisteluun ranskalaista dlrtomaasortoa vastaan. Toisien maalimansodan ail<ana Pathet Lao» samoin koin Vietnamin Ja Kfunerinkin kansat kävivät aseellista taLstelna uusia surUjia. japanilaisia miehittäjiä Ja näiden kanssa yhteistoiminnas- ' sa olleita ransakataisia siirtomaaherroja vastaan. V.\PALSARMEIJA SYNTYY Lokakuussa 1945, kun Japanin im-periaKstit cli nujerrettu. Laon kansa, jota innosti Vietnamin icansan saavuttama menestys riippumattomuus- •ta.stelussa, kukisti siirtomaasortajien vallan Ja julisti maansa riippumattomaksi. Pathet Laoon muodostettiin väliaikainen hallitus. Mutta maaliskuussa 1946 Ranskan imperialistit a-loittivat Laon kansaa- vastaan raa'an, epäinhimlll sen sodan, joka on jatkunut tähän päivään saakka. He uskoivat pystyvänsä miehittämään maan ja palauttamaan sinne entisen siirtomaasortojärjestelmän. Mutta he erthtyivät. Ranskalaisten joukkojen miesvoiman Ja aseistuksen suuri ylivoima Nälkää ja 'liikatuotantoa" YK:n Ruokatavara- ja maatalousjärjestö on jälleen varoittanut, että kapitalistisen maailmanosan edessä on entistä vakavampi nälkätilanne— vaikka esinf. Canadassa ja Yhdysvalloissa puhutaan ruokatavarain *;liikatubtannosta'. •!Mainitun järjestön rajjortissa todetaan. ettJi maataloustuotanto on vähän lisääntynyt, mutta ei niin paljoa mitä li.sääntyy ihmisten lu-kaniäärä. Toisin sanoen, maataloustuotannon pienestä numerollisesta lisääntymisestä huolimatta nyt tuotetaan vähemmän ruokatavaraa henkilöä kohti kuin S vuotta aikaisemmin. Tilastojen muodos.sa osoitetaan, että ruokatavaratuotanto on lisääntynyt 'S prosentilla (vaikka teollisuus- ja ruokatavarain tuotannon yleinen lisääntyminen on noin 2 prosenttia). .Maailman väestö lisääntyy vuosittain 1—2 prosentilla, eli 50,000.000 ihmisellä vuodessa ja siis SO.OOO nälkäisellä suulla joka päivä. ;Kulnka avuton kapitalistinen järjestelmä on tällaisia kysymyksiä ratkaisemaan, se näkyy parhaiten ehkii siitä, että tässä njiikiintynees-sä n^ailmassa ole\-assa Canadassa ollaan huolestuneita siitä mitä tehdään ruokatavaratuotannon "ylijäämällä". Juuri äskettäin ilmoitettiin, että liittohallitus on päättänyt antaa juuston tuottajille hallituksen apua, jotta tuottajat selviytyisivät myymättä jääneistä juustoyaras-toist^ n ilman hintojen laskua. Käytönnöllisesti katsoen liittohallitus ostaa 5,500,000 paunaa juustoa, mitä ei ole saatu myydyksi, ja maksaa siitä juustomeijereille 30 senttiä paunalta, mikä toimenpide -vakaut-taa"^' uuston hinnan toistaiseksi 28—29 sentin ta.solla paunalta, Canadan viljaelevaattomit ovat täynnä ensiluokkaisen h>'vää vehnää; CBC:n vapaa käyttö tulevassa liitto-vaalitaistelussa Ottawa, — CBC:n johtokunta on julkaissut määräykset niistä ehdoista, jotka ovat edellytyksenä CBC:n radion vapaaseen käyttöön tulevien llitr tovaallen yhteydessä. Näiden määräysten mukaan saavat ne kansalliset puolueet, Jotka nimittävät vähintään 66 ehdokasta vähintään, kolmessa eri maakunnassa, käyttää CBC:n verkostoa vapaasti vaalitaistelun yhteydessä. Määräykset edellyttävät, °että sellaisetkin puolUect, joilta ei ole ollut edustajia alahuoneessa, saavat käytettäväkseen vissin rhäärän radioaikaa. Jos ne täyttävät edellämainitun 66 ehdokkaan ehdon. Johtokunta on sitä mieltä, että on mahdoton täsmälleen määritellä mikä muodostaa kansallisen poliittisen puolueen, mutta on esittänyt siinä suhteessa seuraavat ehdot: 1. Että sen ohjelma käsittää laajalti kansallisia kysymyksiä. 2. Että sillä on tunnustettu johtaja. 3. Että sillä on maanlaajuinen Järjestö, seurauksena kansallisesta konferenssista tai konventionlsta. 4. Että se nimittää vähintään kolmessa maakunnassa vähintään 66 ehdokasta vaaleihin. 5. Sellaiset puolueet, jotka eivät ole olleet edustettuina alahuoneessa saavat vapaata radioaikaa. Jos ne täyttävät edellämainitut ehdot. Johtokunta on myöskin määrännyt näiden radiolaajallusten järjestämiseen nähden, että vaalitaistelu katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin parlamentti hajoitetaan. tai Jos vaalipäivä ilmoitetaan ennen hajolttamis-tn. Johtokuiman määräämänä päivänä, mutta ei missään tapauksessa ha-jqituspäivää myöhemmin. Edellisissä liittovaltion vaaleissa antoi CBC maksutta puolueille yhteensä 18 tuntia laajallusalkaa. joka jaettiin eri puolueiden kesken. Eri puolueita kehoitetaan sopimaan keskenääti myönnetyn maksuttoman laajallus-ajan jakamisesta. Jota veslrunsautensa tähden cn sanottu "vetten valtiaaksi'. Pathet Laon pinta-ala on 220,003 neliökilm., väkiluku noin 3 miljoonaa. Väesön pääryhmän muodostavat laot, ja tämä ryhmä jakaantuu kolmeen kansallisuuteen nimeltään lu, luon Ja tai. Niillä on yhteinen kieli. Laot asustavat enimmäkseen Ylä- Ja A l a - Laen vuoritasangdllla. Vuoristossa elävät kha- ja meo-heimot. Kaikkia näitä kansallisia ryhmiä yhdistävät toisiinsa lujat ystävyydensiteet. Väestön valtava enemmistö asuu kylissä ja viljelee riisiä, Joka on maan tärkein maatalouskas/i, sekä puuvillaa. suuria kaupunkeja ei Pathet Laossa ole. Pääkaupungissa Vien Tianissa on vain 20,000 asukasta. Kaupunki on perustettu vuonna 574 ja siellä on säilynyt paljon ihania rakennustaiteeUi-sla muistomerkkejä. Erikoisen suurenmoinen on vuonna 1612 rakennettu Vat P u Keon valtava pagodi. Lao-jen vanhan rikkaan kulttuurin muistomerkkejä ovat myös Luang Pra-bangln kuninkaanhovin mahtavat pagodit. Luang Brabangista . tuli Pathet Laon pääkaupunki 13 vuosisadalla. Tällä vuosisadalla maa eli kukoistiiskauttaan yhtenä kaakkols- Aasian sivistyskeskuksena. Laon kansan korkeasta kulttuurista on olemassa myös kirjallisuuden muistomerkkejä. SIIRTOMAAORJUUS Vallattuaan Pathet Laon'vuonna 1893 ranskalaiset siirtomaa valtiaat pystyttivät maahan armottoman sorto- ja riistojärjestelmän. Väestö jäi vaille kaikkia poliittisia oikeuksia. Ranskalainen hallinto" yritti kylvää eripuraisuutta Patiiet Laon eri kansallisuuksien välille. Kolme valloitettua maata — Vietnam, Pathet Lao ja Klimer — joille annettiin yhteiseksi nimeksi Ranskan Indokiina, a-listett. ln siirtomaaliallintoon. Jonka tarkoituksena oli ehkäistä Laon kansan yhtyminen naapurimaiden kansojen kanssa taisteluun vieraita Valloittajia vastaan. Siirtohiaavaltiaat pitivät kansallisen kulttumin hävittämistä tärkeänä keinona herruutensa säilyttämiseksi. Pathet Laossa oli vain muutamia a l - keiskouluJ.T, kaffikiaan kolmea tuhatta lasta varten ja yksi keskikoulu 150 oppilaalle. 95 prosenttia väestöstä oli lukutaidotonta. . Pathet Laon kansa ei kuiten-kaan koskaan pitänyt itseään voitettuna. Vuonna 1901 puhkesi vieraita orjuuttajia vastaan kapina. Vuonna 1911 alkoi Ala-Laossa vapausliike, joka kehittyi 25 vuotta kestäneeksi aseelliseksi taiste- Pathet Laon alueesta, mutta kansa ei alistunut. Alkoi sissisota. Jossa sissi-osastot antoivat miehittäjille raskaita iskuja ja vapauttivat laajoja alueita. Vähitellen alettiin vapautetuilla alueilla muodostaa sissiosastoista säännöllistä kansanvapautusarmeijaa. Tämän vuoden alussa tämän armeijan hallussa oli jo kolmasosa koko Pathet Laon alueesta, pääasiallisesti maan pohjois- j a luoteisosissa. Vietnamin tietotoimiston välittämien tietojen mukaan Pathet Laon kansanvapautusarmeijail-la on hyvä aseistus, osaksi sota-saaliina saatp, osaksi taas vapan-tetuilla alueilla sijaitsevissa asepa-joisaa valmistettii. 'Armeija svor rittaa suuria ~ oman ylijohtonsa suunnittelemia sotaliikkeitä, Pathet Laon kansanvapautusarniei-jan muodostamiselle oU välttämättömänä edellytyksenä maan poliittisten voimien vapauttaminen. : Elokuussa , 1950 Pathet Laon vapautetulla alueella kutsuttiin koclle KansaUisko-kous ja muodostettiin kansan vastarintaliikkeen kansallinen hallitus sekä paikalliset kansanvallan elimet. Samalla muodostettiin myös Pathet Laon kansallinen yhteisrintama, johon yhtyivät maan demokraattiset voimat: edistykselliset poliittiset puolueet, ammattiliitot, nuoriso-, nais- ja muut yhteiskunnalliset järjestöt. Kansalliseen yhteisrintamaan kuuluu työlä-siä, talonpoikia, edistyksellistä sivistyneistöä ja imgerlalisminvastai-sla aineksia pikku- j a keskivarakkaan porvariston keskuudesta. Indokiinan kaikkien kansojen vapaustaistelulle tavattoman merkityksellinen tapahtuma oli Vietnamin, Pathet Laon Khmerin yhdistyneen kansallisen rintaman perustaminen maaliskuussa 1951. Sen perustamiskirjoissa määritellään kansallisen rintaman perustehtäväksi näiden kolmen kansan ponnistusten yhdistäminen taistelussa ranskalaisia miehittäjiä vastaan. Vietnamin kansan ä sr kettäin thaänsa pohjoisosissa saavuttamat voitot samoin kuin Pathet Laon känsanvapautuaärmeijan menestykselliset taistelutoimet ovat selvänä osoituksena Indokiinan kansojen kasvavasta voimasta. Imperialistien propagandassa pyritään kuvaamaan Pathet Laon kansanvapautusarmeljan voitot jonakin yllätyksenä, ikäänkuin Indokiinan tässä osassa olisi tähän Canadan rauhanneuvosto kelioittaa pääministeriä tubemaan Churchillia Toronto. — Canadan raoban-neorosto on läbeitänyt päaminis^ teri St. Laurentille Xontposeen seuraavan sähkeen: "Comntonirealtblo ministerien konferenssi antaa mainion tilai- Kouden maailman ranbanpyrki myksen edistämiselle. Täällä kannatetaan Churchillin suosittelemaa pikaista lännen j a i d än neuvottelua ja halutaan sopimusta eikä ultimaattumeja Kimassa". dassaiS,^ ei ole vielä :ii miehittäniä maa VirkaUijain liitto tuomitsee Britannian yii^kailijoita vastaan kohdistetut toimenpiteet Lontoo, — Kaksi viikkoa sitten Prestatynissa pidetty Civic Service Clerical Association konferenssi j u listi vastustavansa heihin kohdistettuja USA:n p>oliisimenetelmiä. Kcnferenssi hyväksyi päätöslauselman, jossa ilmaistiin suuri huolestuneisuus sen johdosta, että brittiläiset siviilivirluilijat ovat joutuneet tutkittavaksi ja kuulusteltaviksi Britanniassa olevilla XJSA:n tukiasemil- F,-;ittäessään päätöslausehnan T. H . Wells sanoi: "Me emme ole vielä miehitetyssä maassa. Me emme ole vielä kukistettu kansa ja me emme tule kär.^imään sellaista menettelyä kenenkään taholta, emme amerikkalaistenkaan. Senaattori McCarthyn pitkä l ' i s i kurottautuu tänne yli At-lantm". Edustajat vaativat kaikkein jjTkemplä toimenpiteitä USA:n toimenpiteiden torjumiseksi Ja kannatti lähestystön ähettämistä pääministeri Churchillin puheille mahdollisimman, pikaisesti keskustelemaan tästä kysymyksestä. Ranskan rauhanliike vaatii sopimusta, vaikka osittaistakin Pariisi. — Toukokuun 16 ja 17 pnä pidettiin täällä Ranskan rauhanliikkeen kansallisen neuvoston kotjjus, jossa hyväksyttiin päätöslauseLmä, missä vaaditaan joko täydellistä tai osittaista sopiinusta kansanväMsen Jännityksen lieventämiseksi. Päätöslauselmassa . sanotaan: "Kansallinen rauhanneuvosto kehoit-taa Ranskan kansaa tukemaan^ jokaista pyrkimystä, toimenpidettä ja aloitetta, joiden tarkoituksena on johtaa sopimukseen, täydelliseen tai osittaiseen, mikä helpottaisi kansainvälistä jäimitystä". saakka ollut "raohaUista**. Kuitenkin on syytä korostaa, e t t ä Pathet Laon kansanyapautu-sarmeija on viime vuosien kuluessa vapauttanut ranskalaisten maaliantun-keutujain vallasta kolmannen osan maan koko alueesta! Vapautetulla alueella on miljoona asulcasta. Ja tämä väestö toimittaa armeijalle aseita, ampumatarvikkeita j a e-lintarvilikeita. HYÖKKÄYS EI ALKANUT VIETNAMISTA Tappion kärsineet ranskalaiset miehittäjät yrittävät kieltää koko seu tosiasian, että on olemassa Pathet Laon kansanvapauhisar-meija, joka antaa heille raskaita iskuja. Miksi he yrittävät sen kieltää? Julistaakseen hyökkääjäksi Vietftamin demokraattisen tasavallan joukot j a syyttääkseen t ä t ä tasavaltaa hyökkäyksestä! Tämä halpamainen temppu paljastaa imperialistien voimattoman raivon sen tosiasian edessä, että on olemassa Vietnamin, Pathet Laon ja Khmerin yhtynyt kansallinen rintama ja e t t ä kokin näistä maista käy menestykseiiislä taistelua kan-saliisen riippumattomuutensa puolustamiseksi. Lehtitiedot ovat kertoneet Pathet Laon kansanvapautusarmeijaa päättävästä hyökkäyksestä maan pchjois-osissa. Sen valmistelu tapahtui miehittäjistä; vapautetuilla alueilla. Yksi näistä alueista sijaitsee lähellä Sam Nean maakuntaa, kaksi muuta Luang Prabangin pohjois- jä koillispuolella. Ensimmäinen isku annettiin miehitysjoukoille huhtikuun. 13 päivänä Sam Neassa, joka on Pathet Laon viidenneksi suurin kaupunki. Edetessään Xieng Khouangin kaupunkia kohden Pathet Laon joukct vapauttivat ihuhtikuun 17 päivänä Nong He-tin tukikohdan ja 19 päivänä Xieng Khouangin marssittuaan 6 päivässä 200 kilometriä. Huhtikuun 13 päivänä vallattiin Ban Banin kaupunki. Sam Nean maakunta oli silloin kokonaan vapautettu. Hyökkäystä kehit- 'täessään kansanvapautusarmeljan itäinen • sivusta eteni aivan lähelle Jarresin. tasankoa, ranskalaisten joukkojen keski tyspaikkaa Pathet Laessa, ja piirittivät sen kokonaan. Myös Laon joukkojen pohjoinen ja koillinen sivusta kehittivät menestyksellä edelleen hyökkäystä. Huhtikuun 25 päivänä Reuterin tietotoimisto i l moitti, että taolaiset joukot "uhkaavat vakavasti tärkeimpiä kaupunkeja. Uhan alaisiksi evät joutuneet Laosin pääkaupunki Vien Tiang ja kuninkaan elinpaikka Luang Pra-bang." Hiihtikuun viimeisenä päivinä kansanVapautusarmeija saavutti uusia voittoja. France Pressen tietotoimiston mukaan se: valtasi huhtikuun 28 päivänä Pak Senin tukikohdan Nam Suongin joen varrella 60 kilometriä Luang Prabangista pKJhjpi-seen. Huhtikuun 29 päivänä kansan-vapautusarmeijan joukko-osastot oli- Ottava. Yhdysvaltain kapitalis. tit omistivat viime vuoden lopuUa 52 prosenttia Canadan petrooliteol. lisuudesta. todetaan täällä julkais-tuissa Canadan tilöstollisen toimis-ton keräämlssä teidoissa. Yhdysvaltalaisten sijoittajien tähän maahan tekemät sijoitukset qll-vat viime vuoden lopulla uudessa' ennätysmäärässä, Luikkiaan noia 8,000 miljoonaa dollaria j a rajantakaisten rahamiesten ilmoitetaan kon-trolloipeen kaikkiaan 2.821 canada-laista yhtiötä. Viime vuoden aikana ihnoitetaan maahan virraneen kaikkiaan noin f 332 miljoonaa dollaria ulkomaalaisia pääo.mla, josta noin 9/10 oli yhdys-valtalaisten pääomia. Viime vuosikymmenien aikana on yleisenä virtaiikisena ulkomaalaisten pääomien tänne sijoittamiseen nähden olliit se, että brittiläisten rahamiesten sijoitukset Canadaan ovat ' vähentyneet j a yhdysvaltalaisten si-joituluet ovat samaan aikaan lisääntyneet paljon suiu-emmassa määrin' kuin brittiläiset sijoitukset ovat yä-' hentyneet. Canadan ja canadalaisten varat ja sijoitukset ulkomailla ovat sitten vuoden 1939 kohonneet 1,900 miljoo- -•! nasta dollarista 6,400 miljoonaan ' dollariin, sanotaan tilastollisen toimiston tiedoissa. SITÄ — JA — O L I U T E L I A S Mies ja vaimo istuivat aamiäispöy-dässä ja vaimo yritti aikaansaada • keskustelua, mutta mies vain murahteli lyhyesti sanomalehtensä takaa ' Lopulta vaimo sanoi: 'Ihmiset kertovat, että olet jo kaksi kuukautta kasvattanut viiksiä. Olisipa hauska nähdä minkälaiselta nyt: näytät." OSASI VASTATA Pikku poika meni kauppaan Ja sanoi: — Pität taata hevotelle päittet, kun itä lähtee markkinoille. — Yksinkö isä menee? kysyi kauppias. — E i , hevonen menee kant. — Et ehkä saa päitsiä, kun noin' viisastelet. — E n minä niitä talttekaan, hevonen ne talvittee. iijsy] liSAI -:!Jör2ementx rjosDistelujej 'isääa kestJ heidän päi pääsevät i Tj^nä pide l^meiUe on. ^eKäkaikkier i asin silmin r toimii 1 fie, [ säin vaalien kesi dista) se joka osoi että todellis f.^utta löyti en riveist neropat lu. HanseU: "1 ministerin ljuaunasta sa jotakin, : pitää . j Asiaa [kuitenkaan pi< Minä toiraenpitek .voidaan ryhtyi siitä, mii uttomaksi liiJi 1 mielessäni o vyö, m ylhäällä", konnioitetta Hansen: Kun Janukset saatts vyön ostaja iäuppaan •.. ; oli leiinattu i".Hänc sitä ja havaite ituxsi todellista ajatteli että s» ja osti sen. Mi V) se ensim sitoessaan, n se meni poij tiudeleen hän 1 mitään lehm paperia. Ny jiinisterille. Häi läynämättä sitä, jossain määrin Vanhuudeneläkeläisiä viime joulukuussa 768,254 henkilöä Ottawa. — Viime vuoden lopulla oli Canadassa kaikkiaan 768,254 henkilöä. Jotka saivat vanhuudeneläkyttä. Alle 70-vuotialden työkyvyttömyyseläkettä maksettiin kaikkiaan 680,579 henkilölle. Varsinaisen vanliimdeneläkkeen saajista Qli 253.188 henkUöä eU yli 37 p.-^osenttia Ontarion maakimnas-sa. Tim voin kertoa Sfei asiasta. Herra 1 ia t>'ön osti, men, I au luo Ja sanoi:.' adelliseksi lehmä Ijljappias katseli' s huono juttu". T u hän huomasi, samanlaisia v "Sm toivon, että kysymykseer asemassa myyjä tällaise Toiseksi, minkäl; pitäisi henkilö iThtyä? 'MINÄ ] mrasTEBi p PÄÄTÄ". — Vuonna 1951 ilmoitettiin Canadassa kadonneiksi 12,143 henkilöä, joista vuoden loppuim mennessä löydettiin 11,811. vat 40 kmn päässä kuninkaan olinpaikasta ja pääsivät toukokiiun alkupäivinä aivan sen läheisyyteen. PÄIVÄN PAKINA Canadalainen Don Quixote Canadan hyvät kala- j'a hcdelmätuotteet .seisovat varastoissa vain sen vuoksi kun ei muka ole markkinoita. Samanlainen tilanne vallitsee rajan elelapiiolella. Yhdysvaltain hallituksen käsis.sä .sanotaan nyt olevan noin 3,000,000,000 dollarin arvosta sellaista ruokatavaraa, jota ei ole '-markkinapuutteen" vuoksi saatu myydyksi ja ruokatavan •ylijäämän"" odotetaan nousevan siellä 5,000,000,000 dollarin arvoon tämän vuoden loppuun mennessä: ja kuitenkin suuri o.sa ihmiskunta elää jatkuvassa nälässä!. Se ettei Canadan ja Yhdysvaltain •ylijäämätuolteita"" saada Tinaailman markkinoille, johtuu luonnollisesti nykyisestä kylmän ja kuuman sodan ohjelmasta, ionka tilalle olisi välttämättä, niin Canadan kuin muidenkin maiden etujen uioksi saatava rauhanomainen ohjelma, jonka peru.steella voitaisiin käydä kauppaa kaikkien maiden kesken. Nälkätilannetta pahentaa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön selostuksen mukaan se kun ei ole visseissä niaissa_suoritettu tarpeellista maareformia ja huolehdittu maanviljelijäväestön eduista. Kii-nas.< a suoritettiin maareformi ja järjestettiin maanviljely kannattavalle lahjalle. Siellä on varsinaisesta nälkiintymisestä selviydytty. Mutta erinäisi.s.sä siirto- ja polisiirtomaissa leimataan ^kommunismiksi"" kansan itsenäisyystaistelut, joiden onnistumisesta riippuu myös tarkotustaan vastaavat maa- ja muut reformit. Mutta olemmeko me kansakimtana auttaneet näiden reformien toteuttamista — vai olemmeko liittyneet niihin, jotka ovat niitä vastustaneet esim. \ iet Xaniissa, Indoneesiassa, Koreassa jne.' Meidän ulkoministerimme Mitoe Pearson on samallainen surullisen hahmon ritari kuin kirjailija Cer-vantesin luomus, Don Quixote, joka näki ritarillisuuden innostuksessaan tuulimyllytkin jättiläisinä ja lähti taisteluun niitä vastaan. Samaan tapaan on meidän ulkoministerimme nähnyt pöpöjä siellä missä niitä ei ole. Vaikka se ei ole oikeastaan, mi- *^.tään outoa kapitalistisiin politikoit^ sijoihin nähden koska heidän tapoihinsa kuuluu kääntää kaikki tosiasiat päälaelleen, aivan päinvastaisiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Siten menetellen voi kehitellä vaikka min- j kalaisia olkiukkoja j a vaikka minkälaisiin tarkoituksiin tahansa. Nämä ajatukset tulivat mieleemme irain luimme selostuksen siitä Ulkoministerimme puheesta, jonka h än oli pitänyt viime maanantaina Torontossa, Canadan kansainvälisen kauppanäyttelyn avajaisissa. Hän puhui muuten oikeasta asiasta ja suurin piirtein oikealla tavalla, n i - mittäi.i esteiden iwistamisesta Kansainvälisen kaupan tieltä. Mutta h ä n ei malttanut siinä yhteydessä olla kehiitiimattä eräänlaista olkiuk-koa tai tuulimyllyä, jota vastaan p i täisi taistella ulkomaankaupan kehittämisen alalla. Hän nimittäin vältti, että kjjmmunlstit pyrkivät jakamaan maaihnan kaupan eri etupiireihin ja sanoi samalla, että se pyrkimys saattaa olla "heidän viimeisin salainen aseensa. Se saattaa olla heidän taloudellinen atomipom- [ mlnsa", sanot ulkoministeri- "Hlten kehittämäänsä "taloudellista atomipommia" 'heiluttaen hän suuntasi sanansa erikoisesti Yhdysvallan hallitukselle, rukoillen sitä luopun aan siitä suojelustulli-kauppapolitiika.sta mitä Yhdysvalloissa on noudatettu pitkät ajat ja mikä merkitsee käytännöllisesti puhuen sitä, että j ä n - kit ovat haluk'kaat myymään tuotteitaan ulkomaille, mutta eivät halua Cctaa ulkomailta, Canada .mukaan luettuna, mitään muuta kuin sellaisia tavaroita mitä Yhdysvalloissa ei ole, toisin sanoen etupäässä raaka-aineita. E>on Mike tietää varsin hyvin, että sosialismin tiellä olevat maat haluavat saada kaupan suhteen yhden ainoan maailman sen ;'sijaan, että maailman kauppa on nykyään jakaantunut kahteen leiriin, kapitalistiseen ja sosialistiseen leiriin. Hänen on turhaa syyttää siitä "kommunisteja" sillä kaik<ki vähänkin asioita tuntevat ihmiset tietävät, että.asiat ovat kehittyneet tähän pisteeseen juuri sen Yhdysvaltain sota- ja u l kopolitiikan johdosta mitä meidänkin ulkoministerimme on mahdollisimman uskollisesti noudattanut. Mikäli ^ tämänlainen kapitalistista maailmaa uhkaava "taloudellinen atomipommi" on kysymyksessä on senkin kehittänyt Yhdysvaltain imperialismi, mutta ero tuntuu olevan siinä, että tällä atomipommilla uhataan myöskin kupltalistisen maailman maita, Canadan mukaan luettuna. Me muistamme miten Ybysvallat ovat kaikin mahdollisin keinoin yrittäneet saada Neuvostoliiton, Kiinan ja muut sosialismin tiellä olevat maat kauppasartoon. Se on uhaiuiut lopettaa sota-avun antamisen niille maille, jotka harjoittajat kauppaa esimerkiksi Kiinan kanssa. Koska Ceylon cstaa Kiinasta riisiä ja myy sinne kumia, on se Joutunut Yhdysvaltain imperialismin mustalle listalle, mainitaksemme vain yhden esimerkin. Meille suomalaisille ori varsin tuoreessa muistissa "Viiman juttu". Tämä suomalainen laiva oli rohjennut ottaa Romaniasta öljy-lastin Kiinan. Mutta Eisenhovverin hallituiiien mielestä. sitä ei olisi saanut tehdä ja siitä syystä ryhdyttiin kaikin mahdollisin keinoin ehkäisemään sen perille saapumista. Kaikenlaatuisten uhkausten tuloksena oli, että Viiman lasti myytiin ennen sen perille saapumista, todennäköisesti yhdysvaltalaisille. On siis turhaa parranpärinää, ktm Eton Mike yrittää syyttää "konamu-nisteja" . siitä mitä Yhdysvaltain hallitus tekee. Varsinkin kun kaikki tietävät sosialismin tiellä olevien maiden olevan varsin halukkaita kaupankäyntiin kapitalististen :nai-den kanssa. Mutta nämä maat haluavat käydä kauppaa tasavertaisuuden pohjalla, eikä sellaisen yksipuolisuuden perusteella kuin Yhdysvallat, joka haluaa ainoastaan myydä ja r a joittaa ostoksensa raaka-aineisiin, mikäli niitä tarvitaan. Sosialismin tiellä olerten maiden kauppapolitiik-t u perustuu siihen, että myyjämaa cstaa suunnilleen samanverran siitä maasta mihin myynnit on tehty. Tämänlainen tasapuolisuus kansainvälisessä kaupassa on jokaiselle ytitä edulUnen. eikä saata toista maata sellaiseen vaikeaan asemaan, jossa esimei^iksi Canada on ollut pitkät ajat Yhdysvaltain kanssa käytyyn kauppaan nähden. Kaikkihan tietävät, että Canada oh ostanut paljon enemmän arvosta Yhdysvalloista kuin mitä-se on myynyt sinne. K a i - l ' jn lisäksi on Canada myynyt "VTi-dysvaltoihin etupäässä puolivaknis-teita ja raaka-aineita ja ostanut sieltä etupäässä valmiita tehdastuottei-ta. F.=. ole siten kumma, että Canadan ulkomaankauppa on esimerkiksi tämänkin vuoden aikana ollut tuonti-yoittoinen, mikä merkitsee tappiota tämän maan taloudelliselle elämälle. Jos meidän ulkoministerimme olisi ollut totuuden Ja tosiasioiden mukainen niin olisi h ä n julistanut mainitussa puheessaan, että Yhdysvaltain imperialismi cn se maa mikä käyt-telee sitä "taloudellista atomipommia" minLu h ä n väitti olevan "kommunisteilla". Wall Streetin miehillä on kaksitahoinen tarkoitus harjoittaessaan nykyistä kauppapolitiikkaansa. Yhtäällä sillä on tarkoitus saada sosialismin tiellä olevat maat kauppasaartoon, voidakseen siten vaikeuttaa sosialismin rakennustyön edistymistä Ja puolustusvalmiutta sitä hyökkäystä vastaan, mitä Yhdysvaltain imperialismin johdolla Ja Atlantin hyöfckäysUiton avulla valmistellaan sosialistista maailmaa vastaan. Toisaalla on sen tarkoituksena lujittaa Yhdysvaltain imperialismin asemaa maailman markkinoilla sUnä määrin, että se pääsisi kukoksi tunkiolle. , Mutta Britaimia. Ranska, Canada, Saksa j a lukuisat muut maat eivät voi alistua n i i n täydellisesti Wall Streetin käskyihin kuin fcaikkiavaltiaan dollarin taholta toivotaan, sillä se merkitsisi niille taloudellista itsemurhaa. Siitä syystä näissä maissa . ka pinoidan ja tämä kapiru)inti muodostuu päivä päivältä entistä voimakkaammaksi. Vaikka Don Mike teki sen varsin kaunisti, oli liänen- , k i n puheensa mertitinä moisesta ka-pinoimlsesta. — K a l l e Terä. Haluamme 1 rijoukolle, jotl uudessa kodisj käyntinsä mui Kaunis kiitä nille siitä kaui Kiitos niille eivät voineet s SI 523 Evans Avei S I i i • PARHA Helmi heidän ! ^yy^ ja Frank ^ ja Harry I ^ren, Martha ja «»rtha ja Tobi ] ^nald, Hazel ja «ilrtey, Ida ja Hi forse Haapala f«ie ja Johnny! f«> ja Walter M («^ ja George i ?*°«>na ja Kalev ]«fflo Kaksonen ^ Luoma ja Wilfred ja mrs. WillL l^: Hamälämen Eino Hm rfWm. Klnnune ^ Helin ^foder TowiishI
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 6, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-06-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530606 |
Description
Title | 1953-06-06-02 |
OCR text |
Sivu 2 lÄuantaJna, kesäk, 6 p. — Saturday, JUne 6, 1953 ' ~
Oiv4n'of Ht2Dleb Canadians. Eis-tibUimed
Nov. »n. AUtborized
M «econd class maU tor me Post
Offl4:e X>ep3rt3x>eot, Ottava. Ftib»
Jiabed thrice i «reeUy; Tueulay»
Ttiundzy» and Saturdays Vapatu
Pobliablns Company Ltd., at 100* 102
E2m~8(. W^ Stidbuiy, Ont., Canada,
Telephones; Suainess OSUce 4'i26$
Editoria) Office 4-4266. Btonager
E. SuJuL Sklitor V/, ^Ound. MalUng
addres$: Eox 69, Sudbury, Ontario,
Advertiaing rat«« upon appUaMoa.
TransJatton fre« of charse.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7.00 « kk. 375
3 kif. 2.25
Yhdyavallolesa: l vt. SM 6 ltk. 420
Suomessa^ 1 vk. 8.50 6 ltk. 4.75
Itauha on turvattava"
vaativat IVelshin
ItaivostyöJäiset
' Naisten — äitien konferenssi
1 PerjantaJ.sia, kesäkuun viKlennestä i>äivä:5tä. kesäkuun kahteentoista
päivään asti on maailmanlaajuinen naisten ja ennenkaikkea ä i tien
niieIenos |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-06-06-02