Vapaus, April 7, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 7 p. — Tuesday, April 7, 1953
C U S E B T T ) ZndepiRuIeat Labor
Onsan «f FtnnUsb Casadians. Es*
a» eeeoai cUua maa tbe Fost
€Htiee Department, Oium. Pub»
Uajjed tbrice ve^tly: TiKsdays
Tbu»day9 and Saturdays bjr Vapaus
f\U>Usbi0ff Company Ltd., at 100-102
S3m St. Sudbu^. Ont., Canada;
Telephoncs; 3uslnc£8 Office ^ - i Z M
E d i v j n a l OXfice 4-4265; Manager
S. SuJiei. Editor 7/. Eklund. M a i l i n s :
addregg: Box 63, Sudbury^ Ontario.
A d v e r t i s i n g rates upon applicatioa,
Traxulätioa Sree oS cbATge.
TILAUSHB^NAT.'
Canad35ea: l vk. 7JOO 6 kk. 8.75
3 kk, 225
Yhdysvalioissa; t vk. 8X)0 6 kk. A20
Supmessa 1 vk. 8.50 0 kk. 4.75
»
»
«
>« '4
»
4
I
I
*'
I
«
«
I
>
t
I
k
i
I
II
Henkistä pakkopaitaa vastaan
Puhuessaan viime viikolla X e w Yorkissa ''Toivn Hall' kokouk­sessa,
Xew Brunswjckin yliopiston professori tri A. W. Triienian
esitti joltakin totuuksia, jotka eivät ehkä saaneet maailmanvalloitta-
"jajänkklen kiitosta, mutta jotka kuitenkin edustavatT^anadan kan­san
syvällisimpiä tunteita.
Ilmeisesti viitaten Yhdysvaltain nykyiseen hysteriaan ja erikoisesti
senaattori McCarthyn vaatimaan koulujen /'puhdistamiseen", minkä
perusteella yhdysvaltalaisista'oppilaito!:sista tulisi aatteiden keski­tysleirejä,
tri Trueman sanoi, että canadalaiset tarvitsevat valistus­työn
tekijäin vapautta ja suvaitsevaisuutta niiden suhteen, joita ci
pidetä oikeaoppisina.
Toisessa yhteydessä tri Trueman sanoi: .. Yhdysvaltain vai­kutus
on ollut suuri meidän yhteiskunnassamme yleensä ja erikoisesti
yliopistoissamme. Meidän mielestämme tämä vaikutusvalta ei ole
ollut yleensä auttava. Tästä johtuu, että meillä on taipumusta sen
vississä kohdassa vastustamiseen/'
Ja huolunatta lainkaan siitä, vaikka täälläkään ei ole kaikki val-imvim
kuin olla pitäisi, tri Trueman oli kuitenkin sellaisessa tilan-
V teessä, että hän voi nevyorkilaisille kuulijoilleen sanoa ylpeästi, että
J «biadalaisissa^^y — mihin
J me lisäisimme, ei vielä, mutta vaara on olemassa. .
* Kuten sanottu tällaiset lausunnot ovat musiikkia meidän cana-
I Msi$ten^ ja yleensä demokraattisten ihmisten korvissa. Mutta tosiasia
(kuitenkin on, että "McCarthylaisuus" uhkaa myös canadalaisia, ellei
t tällä puolen rajaa oteta oppia siitä, mihin Yhdysvalloissa on jo menty.
\ ' . . *
; Tässä yhteydessä on äärettömän rohkaisevaa tieto, 'että"iMc-li^^
rthylaisuus", joka kalvaa demokratian perusteita "kommunisti-huudon"
varjossa, Jcohtaa jo laajojen joukkojen vastarmtaa Yhdys­valloissa.
' Siellä on tultu käsittämään, että senaattori Joe McCarthy,
senaattori Pat McCarran, entinen FBI:n asiamies kongressimies
Velde ja heidän kaltaisensa "punaisten"' syöjät eli amerikkalaisten
t mielipiteiden puhdistajat ovat todellisuudessa aineksia, jotka ovat
[ "kylmän sodan olosuhteissa tehneet "tuhannen prosentin'V amerikka-
' ^jAi;suud^,ta suurta voittoja tuottavan liikehaaran itselleen. Esimerk­kina
tästä mi^^^ se tosiasia, että> senaattori MeGarthy —
v-flyppivä Joe, joka näkee "punaista" kaikkialla — on "säästänyt"
l pankkitiloilleen $172,000 aikana, jolloin hänen palkkatulonsa olivat
t ainoästaap $60,OOP.
* Alkuaikpina, jolloin nämä epäamerikkalaisen komitean herrat
ja narrit kohcUstivatnoitajahtinsa "vain" kommunisteja kohtaan, he
saivat miltei mielinmäärin heiluaP Yhdysvaltain yleisen mielipiteen
turmelemiseksi. Mutta kun he logiikan tiukkojen lakien mukaisesti
ajautuivat kirkkojen, koulujen j4 vieläpä hallituselimienkin "puh­distamiseen",
niin se, sai- tuhannet amerikkalaiset näkemään
ipitä ''kommunistivastaisen" savuverhon varjossa harjoitettu noita-ijohti^
jamuu mielipidevaino todellisuudessa on. Palautettakoon tässä
»' yhteydessä mieleemme se tosiasia, ettjf esimerkiksi €IO:n oikeisto-
> joHto on julkisesti tuominnut tämän noitajahdin. Franklin p . Roo-
' si^elt Ji;'. että kongressi erottaisi Velden
y kirkkoja vastaan kohdistamansa noitajahdin vuoksi. YTidysvaltain
V suurimmat työväenlehdet— AFL Newsijprter, CIO News ja Labor
ovat tuominneet tämän hitleriläisen noitajahdin.
Kuten sanottu, tämä on suuri edistysaskel siitä missä oltiin vielä
osi sitten. Sen perusteella voidaan nyt jo varmuudella ennustaa,
että yhdysvaltalaisten ajatusten kontrolliin pyrkivät noitajahtaajat
kohtaavat lähitulevaisuudessa kurjan AVaterloonsa!
; Mutta eikö meidän kansakuntana pitäisi oppia Yhdysvaltain
kansan kovista kokemuksista? On hyvä, että sellaiset canadalaiset,
kuin esim. tri Trueman rohkenevat sanoa joltain kotoisia totuuksia
yhdysvaltalaisille kuulijoilleen. iMutta tämä ei suinkaan tarkoita,
että me vounme ulkokultaisen farisealaisen lailla lyödä kansakuntana
rintoihimme ja kiittää jumalaa siitä "kimemme ole yhtä pahoja kuin
• Yhdysvallat»^. ,.
*' Tosiasia nimittäin oh, että jos alahuoneen käsiteltävänä oleva
rikoslain muutosehdotus Bill 93 tulee nykyisessä muodossaan hyväk­sytyksi,
se aloittaa tässä maassa samanlaisen mielipidesorroh ja noita­jahdin,
mikä on jo saanut Yhdysvallat huonoon valoon kautta maail-.
tr(an - r r ja nostattazT vähitelleh kaikki yhdysvaltalaiset patriootit sitä
vastustamaan.
Eikö olisi tuhannesti parempi se, että puhdistaisimme omat rap­pusemme
ja huo^htisimme siitä, että tällainen ajatusten kontrolliin
pyrkivä noitojahti ei pääjse tässä maassa alu^^^ mikä edellyttää
sitä, että lakiehdotus Bill 93:sta karsitaan pois sen epädemokraatti­set
kohdat, jotka uhkaavat tätä maata amerikkalaismallisella noita-
J^tihysterialla. r
^ Varoittavana esimerkkinä siitä, mihin ollaan menossa ja mistä
esun. tri Trueman yhdysvaltalaisia kuulijoitaan varoitti — saatiin
nnime keskh'iikkona Ed Hadleyn (iMontreal Star) Washingtonin uuti-sesta,
jossa kerrpttiin, että Torpnton ja McGUl-yliopistot ovat yhty­neet
1'hdyisvaltain kolmeenkymmeneen kolmeen samanlaiseen oppi­laitokseen
julistuksessa, että "kommunistit" eivät voi opiskella siellä.
Jos Canadan johtavat oppilaitokset kieltävät "kommunisteilta' 'opis­kelumahdollisuudet,
niin silloin on ajatusten kontrolli täydessä me­nossa
ja noitajahtaajat etsivät kuumeisella kiireellä "kommunisteja"
mustepullojenkin alta. Seh-ää myös on, että ennemmin tai myöhem­min/
jos tätä tietä jatketaan, "kommunisteiksi" leimataan kaikki,
jotka rohkenevat Olla joissakin asioissa eri mieltä kuin yliopistojen
korkein johto tai kulloinkin vallassaole\'a poliittinen puolue!
; Pääseikka oh kuitenkin tämä. McGill ja Toronton yliopistot yh-jtytvät
amerikkalaisten oppilaitosten noitajahtiohjelmaan suurelta
dsalta juuri sen vuoksi kun tämän maan valtapiirit suunnittelevat sa­manlaisia
lakitekeleitä, jotka oyat Yhdysvalloissa johtaneet nykyiseen
T i o i t a j a h t i i n . Tästä myös johtuu, että lakiehdotus Bill,93 p i i s i joko
iiumottava tai jätettävä vaalien yli seuraavan parlamentin käsiteltä­väksi,
että ^icanadalaisilla yleensä olisi parempi tilaisuus tutustua sen
eräitten kohtien todelliseen merkitykseen,
'Mitä taas tulee siihen kun McGill ja Toronton yliopistot aikovat
§)jlkea ovensa "kommunisteilta", niin se tarkoittaa akateemisen va--
pauden häviämistä. Se johtaa tilanteeseen, missä opiskelijat ja opet­tajat
joutuvat toimimaan samaistettujen kaavojen mukaan ja pelkää­vät
lausua eriäviä mielipiteitä sen vuoksi kun on vaara, että heidät
leimataan erimielisyyksiensä vuoksi "kommunisteiksi". Mielipide­vainoon
kaikkialla vaarallista, mutta kun sitä ryhdytään harjoilta-n^
aan oppilaitoksissa, se johtaa taantumukseen. Mitääp'luovaa ja
rakentavaa ei voida odottaia sellaisista oppilaitoksista .missä uude^
otteet ja eriävät mielipiteet on julistettu pannaan —-missä opettajat
ja opiskelijat toimivat hen^seen pakkopaitaan sidottuina.
otto t|rifto»lt Axaöatt^ Ont. s a a ­v
u t t a a t k . 8 pnä 70 vuoden iän.
E v a K o r b o n e o , t a r n y e U , O n t . täyt­tää
69 v u o t t a tie. 9 pnä.
y}]dyinme j ^ u l a i s t e n Ja t u t t a v i en
^ r j i t t e l i j l h l n li
Suomen ja Canadan
kauppa Canadälle
hf/in edullinen
i; S u c o i c n US(jsna.;uikaiipaUiton kus-tainta^
n'''f1tvd5lL/|(yäde'Beviewn'
t&m^n vuJden ensimmälsesBä nume­ronsa.
Jnlkaistut Suomen 'Ulkomaa;n-kaupan
tilastot osoittavat Suomen ja
C a n a d a n välisen k a u p a n olleen- C a -
nadalle v a r s i n e d u l^n-s i l l ä .Canadan
v i e n f i Suomeen: c l i m i l t e i .20 k e r t aa
suurempi kuin Canadan:. ostoLttet
Suomesta. ,
. Suo;nen i l m o i t e t a a n myyneen C a -
nadaan viime vuonna tuotteitaan
38.3;mlljoonan suometfmari^an arvos­t
a eii 0.5 m i l j o o j n a n n i a i f k a n arvosta
enemmän kuin>' edellisen "vuoden
(1951) aikana'.
j S u o m e n o s t O k s o t . C a n a d a s t a koho­s
i v a t viime Vuonna ^Kaikkiaan "753^
succnenmatttkaan ;ja. olivat siten
181.4 oniUoonaa; mättlckaa' suurem­mat
k u i n edellisen vuoden aikana.
V i i m e vuoden ulkomaankauppa
l.uikikien m a i d e n kanssa a i h e u t i Suo­melle
k a i k k i a a n 25,335 miljoonan
suomenmarkan tappion silä Suomi
osti uTcomaUta k a i k k i a a n , 182,080
m i l j o o n a n mas^can arvosta J a m y i ul-kccnallle
ainoastaan. 156,745 m i l j o o ­nan
maiCcan arvosta. XtdellJsen vuo­den
aiScana osM Suomi ulkomailta
165.464 miljoonan suomezunarkan
arvosta j a m y i ulkomaille 186,883
m i l j c o n a n mairean arvosta, aiheut­t
a e n s i t e n 31,419 m i l j o o n a n markan
suuruisen' tappion.
aSaaliskuun 14 päivänä 1953 o^i K a r i
M a r x i n , tämän n e r o k k a a n t:edemie-hen
j a -horjumattoman vallankumo-
, u k s e l l i s en kuoleman 70-vuoti8päiva,
tpukokuun 5 päiväBä hänen . s y n t y ­mänsä
133«vuoti£päivä, m i e h e n . j o ka
n e r o k k a a l l a opillaan osoitti l i u n i s -
k u n n a l l e t i e n sorrosta Ja r i i s t o s t a , j o ­k
a toteuttaessaan oppraan käytän-pPffjgjt
jaff^f vajiaptfjiTi^o^jtetyimfp työ­väenliikkeen
peruskiven.
I.AF81JV8 J A NVOR17V8
^ r l M a r x o l i k o t o i s i n S t e i n i n m a a l -
ta.; Hänen vanhempansa. Isä o l i a -
s i a n a j a j a , a s u i v a t Trierissä. P e r h e o li
varakas, sivistynyt, m u t t a e i - v a l l a n ­kumouksellinen.'
I>ahjakas k o u l u p o i ­k
a kävi lyseon, opiskeli B o n n i s s a Ja
Berliinissä lakitiedettä, h i s t o r i a a Ja
l i l o s o f l a a Ja s a i . t o h t o r i n a r v o n s a J e -
nän yliopistossa, väitöskirjan käsitel­lessä
S!p:3nR0k8en fUosoflaa^,j^uori
M a r x h a l u s i t u l l a tiedemieheksi. M u tr
ta- iPreussin taantumus ei suvainnut
yliopistossa sellaista professoria joka
p i t i P r e u s s i n v a l t i o t a läpeensä r a p ­peutuneena.
Niin kävivät hänen o-
(1818-1883)
K A B L M A B X
M a r x i n a i n i a a k s i kotiseudultaan.
34 VUOTTA SIAA.VPAOSSA
K a r l Märxa seurasi maanpakoon
hänen -urhoollinen vaimonsa, hänen
l a i n s a äiti, hänen paras ystävänsä
j a elämäntoverinsa. Jenny M a r x o li
a a t e l i s t a sitkca,- s y n t y i s i n v o n W ^ t p -
halen; S ä n o l i h a r v i n a i s e n k a u n i s,
h a r v i n a i s e n l a h j a k a s j a luonteeltaan
erinomainen.- Beldäoi r a k k a q t e z^
o l i nuoruudenrakkautta. ^ J o 18-vuo-t
i a a n a o l i Karl^^^Kfarx n a e x m y t k i h l o i -
h - j i . Opiskellessaan - Berliinissä hän
massa elämässään toteen sanat,: Jotka
yloppilaskokelas K a r l M a r x oU^ k i r ­j
o i t t a n u t eräässä äidinkielen t b r j ö i -
tuksessa: " M e emme a i n a v o i savut­taa
sitä asemaa, päästä suorittamaan
sitä tehtävää. Jonka uskomme olevan
kutsumiUKSemme. Meidän y h t e i s k u n -'
n a l l i s e t suhteemme o v a t Jossain "mää­r
i n Jo ^ t y n e e t , ennenkuin'..m9 ;pys-tymme
n^itä säätelemään.".^ ;.
K a r l M a r x t u l i t a m m i k u i m . l päi-,
vänä 1842, 23-vuotlaana, K Ö l n i j ^ ep
sanomalehden " R h e i n i c h e Z e i t u n g l n"
t o i m i t t a j a k s i ; S i h e n a s t i K a r l M a rx
o l i fisolofina v a i n selittänyt " m a a i l ­maa,
antanut siltä oman tulkintansa.
T o i m i t t a j a n a h ä n 0];<pi, että tärkeätä
o n muuttaa maailmaa. Hän joutui
t u t k i m a a n yhteiskunnallisia kysy-ragrksiä
j a t e k i sen t a v a l l a , Joka o li
erittäin arkaluontoinen Preussin
taantumukseUe. Aslakh-jojen todis­t
u k s i i n vedoten K a r l M a r x p a l j a s ti
M o s e l i n t a l o n p o i k i e n sanomattoman
hädänalaisen aseman. Hän todisti,
että h a l l i t t i s o l i j u l m a s t i t u k a h d u t t a ­nut
t a l o n p o i k i e n hätähuudot. Preus­siin
kuningas vastasi a:to p r e u s s i l a i -
'sepn t a p a a n : ' ^ e i n i s c h e Zeitung"
l a k k a u t e t t i i n ,
.Niin a l k o i K a r l M a r x i n kova, puut-
.tee|i täyttämä Ja siitä h u o l i m a t t a n i in
^^IsYoimainen elämä m a a n p a k o l a i -
seffe Äanskassa, -Belgiassa j a E n g -
ilan/xlssp. Rakkaalla aurinkoisella
tkodseudullaan i R e n l n . laaksossa K a rl
M a i x Qli s e n jälkeen v a i n l y h y e n a i ­k
a ^ .M{48-49, fcun vallankumouksen
myrsky antoi hänelle matidoUisuuden
palata. S a k s a a n . Jälleen hän o l i t o i ­m
i t t a j a n a Kölnissä, sillä kertaa
ftN&iB iRhelnische Zeitungissa". V a l ­lankumouksen
kärsiessä tappion
Preussin h a l l . t u s t i m s i ole/ansa tar-f
e e k s i voimakas k a r k o i t t a m a a n syn­typeräisen
reinlnmaalaisen Karl
Kilpailun kärjistyminen
maailman markkinoilla
(NenvostoUiton lehdistön lau­suntoja
kansainvälisistä kysymyk­sistä)
T o i s e n maailmansodan Jatkeen on
maitklcinointiongeima käynyt k a p l -
tailk-nme vieJä Ixirkevämmäksi. K a ­p
i t a l i s t i s e n r i i s t o n valtaplhrl o n Jyr-f
k a s t i suplstimut. M a a i l m a n k a p i t a ­listisesta
järjestehnästä o n lohjennut
pois K i i n a J a Euroopan kansande­mokraattiset
maat, jotka muodostar
. vat yhdessä -Neuvostoliiton kanssa
m a h t a v a n sosialistisen l e i r i n . K a h -
\ d c n - v a s t a k k a i s e n l e i r i n olemassaolon
I taloudellisena tuloksena on yhte-r
naisten ka£cklkäsittävien m a a i l m a n -
m a r k i k i n a i n hajoaminen, minkä seu-v
rauksena meillä o n n y t tehdet toi­s
i a a n vastassa caevat maäilmanmanik-k
h i a t . J. V . S t a l i n sanoi, että tämä
m a a i l m a n m a r k k i n a i n hajoaminen on
toisen maallraanscdan tärkein t a l o u ­d
e l l i n e n tulos.
" P r a v d a ' ' k i r j o i t t a a , että " r i n n a k ­k
a i s t e n m a a l h n a n m a r k k i n a i n so­sialistiseen
l e i r i i n kuuluvien maiden
nuu^Bkinahi m u o d o t on s a a ­nut
aikaan s u u r i a muutoksia kan­sainvälisen
l u u p a ^ a l a l l a . Yhdys­valtojen,
E n g l a n n i n j a R a n s k a n yri­tykset
saada nämä uudet maaUman-manrkklnat
k u r i s t e t u k s i ovat menneet
mjrttyyn: todellisuudessa ei ole t a ­pahtunut
mJtään kuristusta, vaan
n i i d e n l u j i t t i u n i n e n . Mitä k a p i t a ­l
i s t i s i i n m a r k k i n o i h i n tulee, n i h i n i i ­den
maKäollisuuäet ovat r a j o i t t u ­neet;
niiden suhteellisesta vakaan-txunisesta,
mikä o l i v a l l a l l a toista
maailmansotaa eiinen, on tullut
loppu.
Yhtenäisten maallmanmarlDkinaJn
hajoamisen tidoksena supistuu j y r ­kästi
tärkeimpien tupitalistlsten
maiden (Yhdysvaltojen. E n g l a n n in
ja Ranskan) voimien sijoitus m a a i l ­man
varalähteislln, supistuvat k a p i ­talististen
nudden, m a r k k i n o i n t i m a h ­dollisuudet,
siu>lst}Ui |^cm|en^^^$^
t u s p l i r i Ja. teoiusiuuj^aitosten a l i k u o r ­mitus
lisääntyy m a i n i t u i s s a maissa".
K a p i t a l i s t i s t e n maiden u&omaanr
k a u p a n y l e i n e n taso on n y t m e l k e in
sama fcuin se- o l i 20 vuotta sitten.
Sitä p a i t s i , k u t e n Neuvostoliiton l e h - .
det k o r o s ^ v * t . i t a p l i ^ t l s t e n m a i ­den
ulkoniaanlkaupan k<^tyt?iessä
on havaittavissa äärimmäinen epä-s
u h t a i s u u s . ' S a m a a n aikaan kuin
Y h d y s v a l t o j e n monc^ollyhtlöt ovat
käyttäneet hyväkseen k U p a i l i J o i t t e n -
s a heikentymistä ?pöa^ jälkeen, o v at
haalineet käsiinsä »viomattavan osan
k a p i t a l i s t i s e n m a a i l m a n m a r k k i n o i s ­ta
j a ovat sen vttck^. saaneet k t d i o -
tetuksi vientinä jo vuoteen 1951
mennessä enemmän L u i n -kaksinker­taiseksi
vuoteen 1937 verraten, n i in
B e l g i a n , Ruotsin, B r a s i l i a n ^ ja usei­den
m u i d e n k i n m a i d e n y l e n t i o n py­synyt
vuoden 1937 tasolla. Intian
vienti oli taas v. 1951 miltei k o l -
mattaosaa pienempi, mutta Argen­t
i i n a n ja B u r m a n v i e n t i — yli Ocaksl
kertaa pienempi k u i n vuonna 1937.
" N o v c j e vremja" k i r j o i t t a a , että
"Yhdj-svaltoJen ulkomaaiOcaupan po­l
i t i i k k a synnyttää yhä suurempaa
häiriötä kapitalistisen 'maailman
m a i k k i n o l l l a . Washlngtonln kanssa-osakkioat
eivät ole vielä koskaan niin
räikeässä sävyssä syyttäneet Y h d y s ­v
a l t o j a eparehrfllsesiä k a u p p a p o l i t i i ­kasta
eikä koskaan ole vielä niin
monta maata uhannut mi}tei suora­sukaisesti
ryhtyä vastatolmenpltel-.
sttn Y h d y s v a l t o j e n kauppapolit i k an
suhteen. K a i k k e i n ' ankäfinta lä^ös-!
telua j a 'protestoimista on viime? 'ai-'
k o i n a saanut osakseen vienhin- r a ­j
o i t t a m i n e n Yhdysvaltoihin 'sekä
myösljJn aimertkkalalsten' tavaroiden
polkumyynti Länsi-Euroopan m a i ­h
i n " . "
YleLne^ sopimus t u l h t a r i f f e i s t a ja
kaupankäynnistä, «jonka Yhdysvallat
vuonna 1947 solmivat useideii k a p i ­t
a l i s t i s t en maiden kanssa, muodos­t
u i Itseasiassa Yhdysvaltojen -hyök­käyksen
aseeksi. Tämän sopimuksen
a l l e k i r j o i t t a n e i d e n maiden seitse­männessä
sääntömääräisessä kolcouk-sessa
viime vuoden marraskuussa
Canadan, A u s t r a l i a n , Tansban, U u ­den
Seelannin j a H o l l a n n i n edusta­j
a t sanoivat, että Y h d y s v a l t o j e n v o i -
maansaattamat laittomat tuontira­joitukset
ovat aiheuttaneet suuren
vahingon m a i n i t t u j e n maiden k a n -
salliseduille.
" V i i d e n maan edustajien protes-t
e l h l n " ^ k i r j o i t t a a "Novoje vremja",
"yhtyivät useiden m u i d e n k i n maiden
edustajat. E n g l a n n i n edustaja sano>i
ettei Y h d y s v a l t o j e n k a u p p a p o l i t i i k ka
ole v a i n huonona sopimuksena' a l l e -'
k i r j o i t t a n e i d e n « l ä i d en asemaa,' vaan
vieläpä rikkoo koko kapitalistisen
m a a i l m a n f i n a n s s i - j a taloudellisen
tasapainon."
M a i n i t u s s a kokousessa tuli ilmi
tyydymättömyys myöskin Y h d y s v a l ­t
o j e n , polkianyyntlpohtiik-kaan, jota
Vaataan protestoivat sellaistenkin
Y h d y s v a l t o j e n orjuudessa olevien
m a i d e n kUin K r e i k a n ja Turluh'
edustajat. E s i m e r i i i k s i K r e i k a n edus­t
a j a syytti Y h d y s v a l t o j a rusinoiden
polkumyynnistä, jonka tuloksena
KreEOka menetti sangen tärkeitä me-hekklmarjcklnolta.
Samaa valitteli
myös!'ln T u r k i n edustaja.
K a i k k e i n käikevämmäksi.on käy­nyt
laistelu mcnekkimarickinoliita
Yhdyavaltojen j a E n g l a n n i n välillä.
Huolimatta, siitä, että, englantilaiset
ka^HaUstit tekevät' epätbivoisla p ö n -
nisteiuja.tayaiTolttensa v i e i mm lAa-
Jentamisäksi, Ehgtennin csuus m a a i l -
mankaupa,s&Ei ' alenee ^ lskkaamat|a:
sen osuus onaallman kapitalististen
maiden viennissä on supistunut 10.7
prosentista (v. 1047) 9,4 prosenttiin
(V. 1951). Yhdysvaltojen osuus i-pn .
s a ^ a ^ l ajassa kasvaiiut 13,4 p r o s o i -
tlsta..l9.4 prosenttiin^
" T r u , d " tofrjoittaa, että "kuvaavan
e s i m e i k i n siitä a n t a a Englaxinin a s e ­m
a n m u u t t i u n i n e n ILatinalaisen -Ame­r
i k a n m a i k k i n o l l l a . " S t a t i s f leh­den
lausunnon m u k a a n nämä maat
"oUvat useita vuosia m a i n i o i n a k a i ­k
e n l a i s t e n englantilaisten tavajroiden
menekfcimartckinoina". Mut|a " E n g ­l
a n n i n .kaupankäynti Argentiinan,
B r a s i l i a n j a C h i l e n kanssa o n vähi­t
e l l en lamaantunut j a viime a i k o i na
on kokonaan halvaantunut**. JSuo-m
a t t a v a l t a . o ^ t a a n se on t a p a h t u ­nut
sUcsi; että ' Y h d y s v a l t o j e n jvientl
näihin m a i l t o o n llsääntyn3rt.: Y f a i t e - .
tääri V. 1951 kasvoi a m e r i k k a l a f s j ^ .
tavaroiden vienti B r a s i l i a a n k a k s i n ­kertaiseksi.
Kolmasosa keko B r a s i ­l
i a n tuonnista lankeaa "Jrhdysvalto-j
e n osalle". - •
. Kukistaaksei^n E n g l a i m i n aseman
raalka-aine- ja; m e n e k k l m a r k k i n o l l la
anier^fc.ulälset TimperlaHstit käyttä­v
ä t . häikäilEimätlömästi Englantia
vastaan huomattavassa määrin n i i s ­tä
r i i p p u v a i s i a länsl-saksalaisla mo-nopoliyhtymiä,
j c t k a chdlstavat yhä
a k t i i v i s e m m i n E n g l a n t i a s e n e n t i s i l ­tä
r a a k a - a i n e - ja m e n e k U m a r k k l -
n o i l t a .
"Krasnyi^r^flot" k i r j o i t t a a , . että
"teollisuustuotteiden vienti Länsi-
Saksasta Euroopan Tiseimplin k a p i ­t
a l i s t i s i i n m a i h i n o n nykyään saa­vuttanut
soj^nedelllsen tason, m i n ­kä
tuloksena cn E n g l a n n i n «vienti
näihin m a i h i n supistunut t u n t u v a s t i.
K u n esunez^ksl H o l l a n t i osti vuonna
1948 englantilaisia tavaroita toaiksl
k e r t a a enommän k u i n läuslsaksalal-s
i a , n i i n vuonna 1951 o l i Länsi-Sak­s
a n vienti H o l l a n t i i n 50 prosenttia
suurem^pi E n g l a n n i n vientiä.
Länslsaksalaiset tavarat tunkeutu­vat
yhä enemmän j a yhä. suurem­massa
. (määrässä Canadan, Etelä-
A f r i k a n , I n t i a n , A u s t r a l i a n j a m u i ­den
maiden m a r k k i n o i l l e , j o i l l a a i ­kaisemmin
o l i e n g l a n t i l a i s e l l a pää­omalla--
rajoittamaton v a l t a . V u o i ua
1951; k a s v o i Länsl-Saiksan. v i e n t i I n ­t
i a a n kolminkertaisesti. Lähsi-Sak-k
i r j o i t t i kaipuUn täyttämiä runoja,
j o t k a ' k a ' 1 ^ o l i phUstiettu hähe^^
h i l l e , ikuisesti rakastamalleen j r e n -
n y l l e . IHeidänhäänsa p i d e t t i i n , m a a n ­paossa
V. •< i843. - Lt^toossa MaiTdn
perhe e l i mitä niuikimmissa oloissa.
K a k s i pieniä huonetta oli v u o s i k a u ­det
suuren p<rhieen asimtona.
V . 1850 J e i m y I f e r x l a h j p l t t l m i e ­helleen
neljännen lapsen. P o i k a s y n ­t
y i i i i i n k i t t j i c n olosuhteid^^^
tessa, että >salra8teli jatkuvasti ja
vuoden kuluttua k u o l L V. 1952 o li
puute iMärxin perheessä n i i n suuri,
että E l a r l -AEarx^ei enää voinut men­nä
ulos vaatteiden ollessa ; p a n t t i l a i ­naamossa
eikä voinut syödä lihaa,
k u n e i saanut enää velkaa l i h a k a u p ­p
i a a l t a . Tänä. . a h d i n k o a i k a n a k u o li
t o i n e n lapsi. Talossa e i o l l u t r a h aa
pienen tyttären hautaamiseen. A r k ­k
u a v a r t e n K a r l M a r x i n täjrtyl l a i n a ­ta
rahaa eräältä r a n s k a l a i s e l t a (pako­laiselta...
,• , .,
A i n e e l l i s e t huolet seurasivat K a rl
M a r x i a melkein hänen elämänsä l o p ­p
u u n saakka., M u t t a .puutten hän ei
antanut l a n n i s t a a isteään. (Runsain
määrin >hän s a i lohdutusta j a r o h ­k
a i s u a tieteellisestä työstä. Hän i s ­t
u i k e l l o 9 :stä a a m u l l a k e l l o 7:ään i l ­l
a l l a B r i t i s h 'Museumin k i r j a s t o s s a t a i
työskenteli koko päivän kirjoituspöy­tänsä
ääressä. Työhönsä uppoutu­neena
hän u n o h t i syömisen j a j u o m i ­sen.
'Hänen kylbymkätöntä t u t k i j a -
vasfaaoottaDiaaii : >-
Maurice Tborezui
— Täällä j l m o i t e t t i t o jo
maalisktrUn 27 pnä, että R a n s k an
k o m m u i ^ t i p u o l u e e n yleissihteeri
aSaurice Thores p a l a a R a n s k a a n l ä -
faitulevafsuudessa. Vastaanottoval-mlstelut
ovat käyxmissa k a u t t a m a a n .
Thorez o n o l l u t 'Neuvostoliitossa s a a ­massa
lääkärinhoitoa viimeiset kiaksi
v u o t t a ."
J a i i i j a e i ' s a a tehdä työtä a n s a i t a k ­s
e n i v a a i i että hänen, tulee a n s a i ta
voidakseen tehdä työtä. M u t t a tämä
ans'otyd ^ o l i k a t k e r a k a l k k i . K e r r an
K a r l M a r x haki toimistoapulaisen
paikkaa '"^eräässä rautatieyhtiössä.
Hudhon käsialan t a k i a häntä e i otet­t
u työhön.
M s i r x k i r j o i t t i useille sanomaleh­d
i l l e h i s t o r i a l l i s i a , t a l o u d e l l i s i a j a ^ -
l i i t t i s i a - a r t i k k e l e i t a . 'New "York T r i -
bune". j o l l a j o . l S 5 0 - h i v u l l a o l i 200,-
pOO t i l a a j a a , maksoi 'vuosisadan s u u ­rimmalle
. tiedemiehelle 40 saksan­m
a r k k a a a r t l k k e h l t a . Tämäkin m a k ­s
u s u o r i t e t t im vasta, k u n a r t i k k e li
Julkai%ti n .
YSTÄVYYSLIITTO, J O L L A E I O L E
V I H T A A
•Ilman ystävänsä F r i e d r i c h E n g e l sm
epäitsekäsfä, aulista, j a t k u v a a apua
K a r l ' M a r a i n ei o l s i ollut m a h d o l l i s t a
s u o r i t t a a tieteellisiä tö.tään. Heidän
väliseMän ystävyydellä ei o l e h i s t o r i ­a
s s a ' v e r t a a . Yhdessä he olivat pää­tyneet
s i i h e n tulokseen, että ei ollut
a n o a s l a a n tehtävä tunnetuksi tie­teellistä
'"sosialismia, vaan että oh
myös Opetettava järjestynyttä työ-r
väenliikettä käyttämään tätä y l i t e i s -
kuhtatledettä aseena vapausaistelus-sa.
' i p i i e d r i c h Engels o l i s u u r i tiede­m
i e s , ystävänsä K a r l M a r x i n k o r v a a ­m
a t o n tieteellinen neuvormntaja ja
apilläineii. Antaakseen K a r l M a r x l Ue
m a h d o l i i s u i l d e n suorittaa tehtävänsä,
tiete^eilisj^n s o s i a l i s m i n oppien muok­kaamisen
•valmiiksi k a i k i l t a osiltaan.
Eriedricfc'1 E n g e l s l i i o p u l m o n i s t a t i e ­teellisistä
töistä,, j o i h i n hänellä suur-
'ten lahjojensa ansiosta olisi ollut
mahdollisuus. Näistä l a h j o i s t a on o-soltuksena
se tosiasia, että Engels
h a l l i t s i rj^li 20 kieltä k i r j a U l s s s t i ja
SITÄ
E I OULITT T A B I
'Uuai kL^kkoherra tapasi"
talaisensa isäntä KäatösenT
tä naimisissa. K u n l ^ ^ ,
teinen, muistutti krkkohem
nassa ilmastusta totuude^*
miehen ole hyvä olla yWjä^
holtti Kähköstä ajattelS
vastl.arlcsäätyyn a s : u a i i s^
- - O l i s i k o h a n tuo tarpjeiL.
li Kähkönen. Minulla kuaS
sisarusta Kähkölän taloattaf
sä.
— M u t t a eihän kaka äsnfii
tään -.astaa vaimea, sanoi kj.-"*
i a .
- r - M i n u n mielestäni iiyyiui» ?
ti Kähkönen. — Eiväthän
nun s".sarlani. -
MAINOSTUSTA
, Kehoituslappunen kuppjijj/
nassa:
^: '"Syökäapä kerran meillä. Bg|
jälkeen ette syo missään muiaä.'
suullisesti. Siinä siöiteessa 'hän o li
intohimoansa j o h t i periaate, että kh:-1 edellä K a r l M a r x i a , joka kykeni l u -
s a n j a I n t i a n -välillä viime vuoden
maaliskuussa sohnittu kauppasopi­mus
edellyttää länsisaksälalsten t a ­varoiden
rajoittamattoman vieimln
I n t f i n marLLCtnbille".
E n g l a n n i n k a u p p a - j a teollisuus­piireissä
synnyttää suurta levotto-m
u u t a imyöskin kysymys E n g l a n n in
j a J a p a n i n , "kauppasodasta^'. Teks-t
i m t u o t t e i d e n menekkimax^kinoilla
englantUalsten ija/.JapanUai8t<^
noiÄlijfhtyäiien'' kilpällk
k a i k k e i n kialkkaim-min.
" K r a s n a j a zvezda" ikhrjoittaia, että
"amerJkbalaisten konsernien kanssa
kiinteässä yhteydessä olevat j a p a n i ­laiset
monopoliyhtiöt osoittautiÄvät
r , - i g l a n h i n v a a r a l l l s l m m i k s i k l r p a i l i -
j o i k s i . "Financial Times" lehden
tiedonannon m u k a a n J a p a n i k o h o t ti
vuonna 1951 k u i d u n j a kankaiden
vientiä 4.7-kertalsesti Ja p u m p u l i -
k a n k a i d e n vientiä 3,5-kertalsesti
vuoteen 1947 v e r r a t e n. P u m p u l i k a r i -
-kaiden viennissä J a p a n i ön Jo edellä
E n g l a n n i s t a .
-Alistettuaan J a p a n i n k a u p a n v a l ­vontavaltaansa
- j a -klstJoen suuria
v o i t t o j a raaka-aineiden h a n k k i m i -
sesta j a p a n i l a i s i l l e l i i k k e l U e amerik­kalaiset
mcnopolistit myyvät. v e r r a ­t
e n h a l v a l l a h i n n a l l a t a v a r o i t a E n g ­l
a n n i n entisille m a r k k i n o i l l e h u o j u t ­t
a e n siten'; pääkllpalHjansa — E n g ­l
a n n i n taiöudellisla asemia. Vas-tautks^
Esi s i i h e n E n g l a i m i n haUitus
o n asettanut aflJkaria x a j o i t u k s l a j a -
panHaisten t a v a r o i d e n v i e n n i l l e E n g ­l
a n n i n siirtoinaiden m a i ^ l k i n o i l l e >ja
painosrt^anut K a a k k o i s - A a s i a n m a l ta
pakottaakseen ne; s u p i s t a m a a n j a p a ­n
i l a i s t e n tavaroMen^ostamlsta. K a i ­kesta
tästä h u o l i m a t t a j a p a n i l a i s t en
t e k s j ^ t a ^ i a r o i d e n vienti E n g l a n n in
siirtoöiaihln o l i viime -vuoden alku­p
u o l e l l a k u i t e n k i n , sxiremiii e n g l a n t i ­l
a i s t e n .tekstiilitavaroiden vientiä".
Viontivaikeudet kasvavat kaikille
-kaprtalistisUle m a i l l e . ItaUan, T a n s ­kaa;--(
Baflilkan j a muiden maiden
v i e n t i Hlaskee l a l ' i a a m a t j t a , " I z v e s t i ­j
a " -kirjoit! taaV^^ettäeskiie^
aiah' v i e n n i n väheneminen y'^e
•vuonna. kösikettl u s e i t a t a v a r o i t a . l i ­hasäilykkeiden
v i e n t i väheni 56 p r o -
eentinai kulivattujen h e d e h n i e n v i e n ­t
i 39 p r c s e n t i l l a . r i k i n v i e n t i 27 p r o ­s
e n t i l l a , äluininiumin vienti 13 pro­s
e n t i l l a . ' - autonrenkaiden vienti 34
«prcsentille. siliaklikankaiden v i e n t i 24
iprosenitmä, ttikokuidun v i e n t i 51 p r o ­s
e n t i l l a ; tekcboituikankaiden; v i e n t i 60
iprosentilla jne.
•Leliti • tekee johtopäätöksen, että
"näldeii t a v a r o i d e n viennin • vähene-onlnen,
j o t k a ovat I t a l i a n tärkeimpiä
Vientita-väfoita. sekä I t a l i a n t u o n n in
(lisääntyminen e c s i -tUassa Y h d y s v a l ­l
o i s t a ^supistaa entisestään I t a l i an
•teoilisuatta sekä lisää työttömyyttä,
•ja Itälän- työtätekevien kurjuuden
k a s v u a " . •
Nämä fosiasiat osoittavat h a v a i n ­nollisesti.
kuln!"5a t u r m i o l l i s t a ö n k a -
pltalfetisten m a i d e n ulkomaankaupan
yksipuolinen orientoituminen j a näi­den
maiden kieltäytyminen t a l o u d e l ­lisista'^
suhteista demokraattiseen l e i ­r
i i n iViUhivien m a i d e n kanssa Y h d y s ­v
a l t o j e n •painostiiksesta.
kemaan helposti kaikkia ge
j a romaanisia kieliä. Vol^
k e a virallisissa tutkimuksessa
t u j a a s i a k i r j o j a , joiden ju
t s a a r i n hallitus ni dsn
p a l j a s t u s s t e n joi:dDsta esti
M a r x opetteli venäjänkielen,-^
osasi lukea jopa muinaialaaiä
serbiaa.
S U U R E T K L A S S I L L I S ET
Ne suuret klassilLset teokset,
meidän on kiittäminen Karl
Ejnty-vätmitä vaikeimmissa ja
suctuisimmissa olosuhteissa,
' s a a i t o i kuuluisa k i r j a ' Ludvig
p a r t e n 18. Brumarakuuta", täiä
rokas teos Ranskan por
/Vallankumouksesta 1848,
v o i s t a , - j o i U a Ludvig Bonaparte
y l l e e n kelsarinmanttelin,
v a i n sen ansiosta, että eräs
a n t o i säästönsä paina tuskulajen "
samisoksi.
. Myös suurimmasta tieteelliseni
oksestaan. Pääomasta, Karl iM^
v a i n vähäpätöisen palkkion, r
v a l t a v a teos. j o l l a ei ollut
v e r t a i s t a , joka paljasti nyk
y h t e i s k i m n a n . kapitalistisen
k u n n a n , taloudellisen toimistalai^
vapauttanut K a r l Marxia
s l s t a huolista. Mutta hänelle
ratkaisevaa, että i tämä
niä kestäneen tieteellisen työn
a u t t o i työväenluokkaa järje
: mään, havaitsemaan päämääiäiia
määrittelemään; vapaustaiS
'menettelytavat. Siitä valtavasta
tesillsestä työstä,; jonka Karl
Pääoman kirjolttalessaan on;
-taiiut;-on^^spittiksena se tosiasia,
•hän t u t k i sitä v a r t e n 355 tiet:
teosta j a sitäpaitsi. 150 aik
j a a . sanomalehtiä, parlamentin
täkirjoja j a viranomaisten ja;
t y s t e n j u l k a i s u j a . K a r l Marx oli
k i n u t k a i k e n taloudelllsan kirj!
den. joka o l i saatavissa koko
massa. Joka ainut Pääomassa
t y periaate nojautuu runsaaseen,
jaliisUudessa tai muissa ju
t a v a t t a v a a n aineh-istoon.
K a r l M a r x o n julkaissut ratk
p o l i i t t i s i a tapahtumia käslti
k i r j o j a , j o t k a kuuluvat parhaisia"
t e e l l i s i i n ' teoksiin, mitä koskaan
k i r j o i t e t t u . Siitä ovat osoi
hänen nuor uudenteoksensa
p e r h e ' . Peuerbachia koskevat
iiänen kirjoittamansa tieteeUUQi
s i a l i s m i n syntymätodistus
n i s t i h e n M a n i f e s t i " , josta 'Lenäi
n o i . että hänen henkensä
vielä nykyäänkin maailman
järjestynyttä j a taistelevaa
r l a a t t i a j a s a a sen hikkeelle. Surö
n i i d e n teosten lukumäärä, joita
senaankäytettiin kansainvälisen
väenlukkeeo, oppaina. Kar
Pekka ei tiedä mitään kuHtuurlsfa
Torontolaisen sotahuudon maalis-k
u u h 28 päivän numerossa pörristeli
kiviiiierän P e k l j a ankarasti karvo­jaan"
sen johdosta, että Sudburyn
F i n n i i ^ - h a a l i l l a pidetyssä kuorojen
•konsertissa oli p u h u j a ' m a i n i n n ut
k a i k k i e n suomalaisten ryhmien y h -
t e i s t o i m l i m a n mahdollisuudesta k u l t ­tuurityön
a l a l l a.
'Todennäköisesti peläten, että y h -
telÄtolmintä kulttuujrityöh alalla
saattaisi v o i t t a a -kannatiista. rientää
PeSds» ruiskuttamaan rapaa r a t t a i ­s
i i n . -^Sanialla häii paljastaa itsensä
täydellisesti tietämättömäksi ' m i tä
k u l t t u u r i l l a tarkoitetaan, mitä se on.
• E l u n ' tuo hyökkäys IJälttuurltyön
a l a l l a mahdollistä yhteistoimintaa
vacstaan on '"perustelematonta ja l i ­k
a i s t a parjausta alusta loppuun. oA
s i i h e n ttirhä m u u t e n k a j o t a k u i n to-r
idetä se. että siinä jyrkästi kielletään
k a i k k i k u l t t u u r i - y h t e i s t o i m i n t a i h ­m
i s t e n kanssa, j o t k a ajattelevat t o l -
sliT k i l i n Ktvlperän P e k k a y h t e i s k u n ­n
a l l i s i s t a asioista.
Mitä sitten k u l t t u u r i on?
" . . . Laajinnmassa merkity&sses-sä
sillä taikpitetaan kaik&ea sitä
sielunelämän sisällystä, j o h k a I h ­miset
sosiaalisessa vuorovaikutuk­sessa,
o l l e n ovat s a a v u t t a n e e t o i -
. v a l l u k s e n j a o p p i m i s ^ tietä J a t ä -
_, „'ten kohpnnejBt ^11 eläin* a s t e e n . . ' ."
"; . . arvonäkökannalta katsoen
- tasMS Järjestelmä ihmisten t i e t o i ­sesti
aikaansaamia, yhteiskunnas­s
a syntyneitä j a sukupolvesta t o i -,
(seen siirtyviä, j a t k u v a s t i lisäänty­viä
arvon omaisia (tieteen, t a i ­teen,
sosiaalisen elämän jne)
" muodosteita ja o l o t i l o j a . " ( A l a ­nen,
" K r l s t l n u s L u j a k u l t t u i n i " —.
P i e n i Tietosanakirja)
Ja edeUeen - s a n o t a a n "Pienessä
•netosanakirjassa" näTn:
" . . . knlttanrtn kohotessa va-päämielisyyden
perisat(eits on
yhä enemmän noudatettava inhi-.
miUisea yhteiskunnan järjeste­lyssä,
mm. saomalla täydellinen
vapaus erilaisten mielipiteitten
rcsittämiiseen.''
; ' K u t e n l u k i j a huomaa, eivät edellä­m
a i n i t u t lainattkset ole kommunis­t
i e n l a a t i m i s t a k i r j o i s t a , v a a n täysin
p o r v a r i l l i s i s t a suomalaisista lähteis-t
ä . ' ;
Ne k u i t e i ^ i n kolauttavat pahasti
korvalle.Kivlperän P e k a n " k u l t t u u ­r
i a " , j o k a näyttää perustuvan k a i k -
L'Ien toisin ajattelevien ihmisten
suun tukkimiseen j a täydelliseen s u ­vaitsemattomuuteen.
P e l f k a h a n määrittelee ensiksi, että
k a i k k i kommunistit ovat kelvottomia
ihmisiä, Konpnunisteiksi h ä n s i t t eq
luokittelee k a l k k i J c f t a eivät hyväksy
W a l l S t r e e t i n suurrahamiesten sbta-j
a -maailmanvalloitussuimnitelmia.
Kaiiäji'''rauhan puolustajat; k a i k ki
rauhanomaisia kansainvälisiä kaup­p
a ym. suhteita kannattavat ja
yleensä k a l k k i hyväntahdon omaavat
ihmiset. •
P e k a n ^ ' k u i r t u u r i " näyttää m a i ­n
i o s t i passaavan samoilun f o r m u i -
h i n k u i n A a t u - v a i n a a n k i n " k u l t t u u ­r
i " , jonka valtaansaattamiseksi kär­v
e n n e t t i i n polttouuneissa t a i m u u t en
t a p e t t i i n viitisen m i l j o o n a a j u u t a ­l
a i s t a j a m i l j o o n i t t a i n m u i t a r a u l i a n ,
kansojen riippumattpmuuden ; j a j d e -
mokraattisen yhtelskimtajärjestel-hiän
k a n n a t t a j i a.
O n selvä asla, että S u d b i u y n k o n -
siertlssa pidetyssä puheessa ei esitet­tykään-
- yhteistoimhitaä Pekan ja
A a t u - v a i n a j a n " k u l t t u u r i n " kanssa,
v a a n k a i k k i e n suomalaisten r y h m i en
kesÄuude^sa olevien perinnäisen,
" o l v a l l t i k s e n j a oppimisen" kautta
saavutettujen kulttuuriperinteiden
vaalimisessa työskentelevien kesken.
" T ä s - ä - € u o m e n kansan k u l t t u u r in
vaalimisessa. 'k«3hittäniisessä j a sen
Istuttamisessa uuden kotimaamme
C a n a d a n ; k u l t t u u r i i n , ei hyökätä k e ­nenkään
p o l i i t t i s t e n , näkökantojen
ikimppuun, v a a n s a l l i t a a n "täydelli­n
e n vapaus erilaisten m i e l i p i t e i t t en
esittämiseen".
K a i k e n lisäksi on pantava mer­k
i l l e se, että k u l t t u u r i el v o i menes­tyä
eikä kehittyä' m u u t a kuin\ r a u -
'hanolosuhteissa.
K u n A e tiedämme, että k a i k k i se
ml'1'i k o h o t t a a iitmisen eläimen ylä­puolella,
n i i n henkinen k u i n t a l o u -
delUnenkin kehitys, j o u t u u sodassa
hävitj-ksen kohteeksi — rakennelmia
j a viljelyksiä tuhotaan j a henkistä rto eteenpäin kulkemisen. —
tasoa poljetaan alas ra
ajstetta; k o h t i — käsitämme
olevan k u l t t y u r l n vihollisen.
•Puhumattakaan nyt siitä, että
tuhoaa hirvittävässä määrässä
mlselämää, , jonika onnellis
setoi- j a 'lisäämiseksi balttuurl
nistelee eteenpäin.
•Sekään e l s o v i yhteen Pekan
t u u r i n " ^ kanssa. •
P e k a n ' - " k t U t t u u r i " , kuten
v a i n a a n k i n , on vUllP^^oJ^'^
ria. joka perustuu siihen, että
j a t u h o t a heikommat, j a jos
s a l l i i , vahvemmatkin.
- S u d b m y n suomalaisten
k o n s e r t i s s a el esitetty yhte'
t a a täUalsta "kulttuuria"
v i e n ihmisten kanssa.
Jos PeäÄa n i i n erehtyi lu
— j a m i k s e i erehtypyt, kun on
k i n p a l j o n pärepuita kainalossa
P e k a l l a o n — n i m hän haksabö
hemman k e r r a n.
M e •tavalliset suomalaiset
kuulmnmepa me Suomalaiseen
jestöön, klTkkoseurolhin. rab"
r o l l d n t a i m u i h m , emme *
kanssaihmlstemme suun
emmekä raakalalsuuteen pa
Me bannatamme deniQ
ell^mänjärjestystä, jossa kailclö
mlsillä c n vapaus mlelipit"
iimaisemlseen, missä kunntoi'
r a u h a a j a ihmisten veljellisiä
v e r t a i s i a suhteita, jotka ovat
t y k s e l l i s e n k u l t t u u r i n saav
-Vain nUden kunnioittajiunBi._,
den turvaaminen j a laaje
tekee mahdolliseksi meille
s i l l e k i n arvokkaiden kultt
teittemme edeUeen kehittämiset,
yieenisa takaa ihmidcunnao