1953-04-07-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 7 p. — Tuesday, April 7, 1953 C U S E B T T ) ZndepiRuIeat Labor Onsan «f FtnnUsb Casadians. Es* a» eeeoai cUua maa tbe Fost €Htiee Department, Oium. Pub» Uajjed tbrice ve^tly: TiKsdays Tbu»day9 and Saturdays bjr Vapaus f\U>Usbi0ff Company Ltd., at 100-102 S3m St. Sudbu^. Ont., Canada; Telephoncs; 3uslnc£8 Office ^ - i Z M E d i v j n a l OXfice 4-4265; Manager S. SuJiei. Editor 7/. Eklund. M a i l i n s : addregg: Box 63, Sudbury^ Ontario. A d v e r t i s i n g rates upon applicatioa, Traxulätioa Sree oS cbATge. TILAUSHB^NAT.' Canad35ea: l vk. 7JOO 6 kk. 8.75 3 kk, 225 Yhdysvalioissa; t vk. 8X)0 6 kk. A20 Supmessa 1 vk. 8.50 0 kk. 4.75 » » « >« '4 » 4 I I *' I « « I > t I k i I II Henkistä pakkopaitaa vastaan Puhuessaan viime viikolla X e w Yorkissa ''Toivn Hall' kokouksessa, Xew Brunswjckin yliopiston professori tri A. W. Triienian esitti joltakin totuuksia, jotka eivät ehkä saaneet maailmanvalloitta- "jajänkklen kiitosta, mutta jotka kuitenkin edustavatT^anadan kansan syvällisimpiä tunteita. Ilmeisesti viitaten Yhdysvaltain nykyiseen hysteriaan ja erikoisesti senaattori McCarthyn vaatimaan koulujen /'puhdistamiseen", minkä perusteella yhdysvaltalaisista'oppilaito!:sista tulisi aatteiden keskitysleirejä, tri Trueman sanoi, että canadalaiset tarvitsevat valistustyön tekijäin vapautta ja suvaitsevaisuutta niiden suhteen, joita ci pidetä oikeaoppisina. Toisessa yhteydessä tri Trueman sanoi: .. Yhdysvaltain vaikutus on ollut suuri meidän yhteiskunnassamme yleensä ja erikoisesti yliopistoissamme. Meidän mielestämme tämä vaikutusvalta ei ole ollut yleensä auttava. Tästä johtuu, että meillä on taipumusta sen vississä kohdassa vastustamiseen/' Ja huolunatta lainkaan siitä, vaikka täälläkään ei ole kaikki val-imvim kuin olla pitäisi, tri Trueman oli kuitenkin sellaisessa tilan- V teessä, että hän voi nevyorkilaisille kuulijoilleen sanoa ylpeästi, että J «biadalaisissa^^y — mihin J me lisäisimme, ei vielä, mutta vaara on olemassa. . * Kuten sanottu tällaiset lausunnot ovat musiikkia meidän cana- I Msi$ten^ ja yleensä demokraattisten ihmisten korvissa. Mutta tosiasia (kuitenkin on, että "McCarthylaisuus" uhkaa myös canadalaisia, ellei t tällä puolen rajaa oteta oppia siitä, mihin Yhdysvalloissa on jo menty. \ ' . . * ; Tässä yhteydessä on äärettömän rohkaisevaa tieto, 'että"iMc-li^^ rthylaisuus", joka kalvaa demokratian perusteita "kommunisti-huudon" varjossa, Jcohtaa jo laajojen joukkojen vastarmtaa Yhdysvalloissa. ' Siellä on tultu käsittämään, että senaattori Joe McCarthy, senaattori Pat McCarran, entinen FBI:n asiamies kongressimies Velde ja heidän kaltaisensa "punaisten"' syöjät eli amerikkalaisten t mielipiteiden puhdistajat ovat todellisuudessa aineksia, jotka ovat [ "kylmän sodan olosuhteissa tehneet "tuhannen prosentin'V amerikka- ' ^jAi;suud^,ta suurta voittoja tuottavan liikehaaran itselleen. Esimerkkina tästä mi^^^ se tosiasia, että> senaattori MeGarthy — v-flyppivä Joe, joka näkee "punaista" kaikkialla — on "säästänyt" l pankkitiloilleen $172,000 aikana, jolloin hänen palkkatulonsa olivat t ainoästaap $60,OOP. * Alkuaikpina, jolloin nämä epäamerikkalaisen komitean herrat ja narrit kohcUstivatnoitajahtinsa "vain" kommunisteja kohtaan, he saivat miltei mielinmäärin heiluaP Yhdysvaltain yleisen mielipiteen turmelemiseksi. Mutta kun he logiikan tiukkojen lakien mukaisesti ajautuivat kirkkojen, koulujen j4 vieläpä hallituselimienkin "puhdistamiseen", niin se, sai- tuhannet amerikkalaiset näkemään ipitä ''kommunistivastaisen" savuverhon varjossa harjoitettu noita-ijohti^ jamuu mielipidevaino todellisuudessa on. Palautettakoon tässä »' yhteydessä mieleemme se tosiasia, ettjf esimerkiksi €IO:n oikeisto- > joHto on julkisesti tuominnut tämän noitajahdin. Franklin p . Roo- ' si^elt Ji;'. että kongressi erottaisi Velden y kirkkoja vastaan kohdistamansa noitajahdin vuoksi. YTidysvaltain V suurimmat työväenlehdet— AFL Newsijprter, CIO News ja Labor ovat tuominneet tämän hitleriläisen noitajahdin. Kuten sanottu, tämä on suuri edistysaskel siitä missä oltiin vielä osi sitten. Sen perusteella voidaan nyt jo varmuudella ennustaa, että yhdysvaltalaisten ajatusten kontrolliin pyrkivät noitajahtaajat kohtaavat lähitulevaisuudessa kurjan AVaterloonsa! ; Mutta eikö meidän kansakuntana pitäisi oppia Yhdysvaltain kansan kovista kokemuksista? On hyvä, että sellaiset canadalaiset, kuin esim. tri Trueman rohkenevat sanoa joltain kotoisia totuuksia yhdysvaltalaisille kuulijoilleen. iMutta tämä ei suinkaan tarkoita, että me vounme ulkokultaisen farisealaisen lailla lyödä kansakuntana rintoihimme ja kiittää jumalaa siitä "kimemme ole yhtä pahoja kuin • Yhdysvallat»^. ,. *' Tosiasia nimittäin oh, että jos alahuoneen käsiteltävänä oleva rikoslain muutosehdotus Bill 93 tulee nykyisessä muodossaan hyväksytyksi, se aloittaa tässä maassa samanlaisen mielipidesorroh ja noitajahdin, mikä on jo saanut Yhdysvallat huonoon valoon kautta maail-. tr(an - r r ja nostattazT vähitelleh kaikki yhdysvaltalaiset patriootit sitä vastustamaan. Eikö olisi tuhannesti parempi se, että puhdistaisimme omat rappusemme ja huo^htisimme siitä, että tällainen ajatusten kontrolliin pyrkivä noitojahti ei pääjse tässä maassa alu^^^ mikä edellyttää sitä, että lakiehdotus Bill 93:sta karsitaan pois sen epädemokraattiset kohdat, jotka uhkaavat tätä maata amerikkalaismallisella noita- J^tihysterialla. r ^ Varoittavana esimerkkinä siitä, mihin ollaan menossa ja mistä esun. tri Trueman yhdysvaltalaisia kuulijoitaan varoitti — saatiin nnime keskh'iikkona Ed Hadleyn (iMontreal Star) Washingtonin uuti-sesta, jossa kerrpttiin, että Torpnton ja McGUl-yliopistot ovat yhtyneet 1'hdyisvaltain kolmeenkymmeneen kolmeen samanlaiseen oppilaitokseen julistuksessa, että "kommunistit" eivät voi opiskella siellä. Jos Canadan johtavat oppilaitokset kieltävät "kommunisteilta' 'opiskelumahdollisuudet, niin silloin on ajatusten kontrolli täydessä menossa ja noitajahtaajat etsivät kuumeisella kiireellä "kommunisteja" mustepullojenkin alta. Seh-ää myös on, että ennemmin tai myöhemmin/ jos tätä tietä jatketaan, "kommunisteiksi" leimataan kaikki, jotka rohkenevat Olla joissakin asioissa eri mieltä kuin yliopistojen korkein johto tai kulloinkin vallassaole\'a poliittinen puolue! ; Pääseikka oh kuitenkin tämä. McGill ja Toronton yliopistot yh-jtytvät amerikkalaisten oppilaitosten noitajahtiohjelmaan suurelta dsalta juuri sen vuoksi kun tämän maan valtapiirit suunnittelevat samanlaisia lakitekeleitä, jotka oyat Yhdysvalloissa johtaneet nykyiseen T i o i t a j a h t i i n . Tästä myös johtuu, että lakiehdotus Bill,93 p i i s i joko iiumottava tai jätettävä vaalien yli seuraavan parlamentin käsiteltäväksi, että ^icanadalaisilla yleensä olisi parempi tilaisuus tutustua sen eräitten kohtien todelliseen merkitykseen, 'Mitä taas tulee siihen kun McGill ja Toronton yliopistot aikovat §)jlkea ovensa "kommunisteilta", niin se tarkoittaa akateemisen va-- pauden häviämistä. Se johtaa tilanteeseen, missä opiskelijat ja opettajat joutuvat toimimaan samaistettujen kaavojen mukaan ja pelkäävät lausua eriäviä mielipiteitä sen vuoksi kun on vaara, että heidät leimataan erimielisyyksiensä vuoksi "kommunisteiksi". Mielipidevainoon kaikkialla vaarallista, mutta kun sitä ryhdytään harjoilta-n^ aan oppilaitoksissa, se johtaa taantumukseen. Mitääp'luovaa ja rakentavaa ei voida odottaia sellaisista oppilaitoksista .missä uude^ otteet ja eriävät mielipiteet on julistettu pannaan —-missä opettajat ja opiskelijat toimivat hen^seen pakkopaitaan sidottuina. otto t|rifto»lt Axaöatt^ Ont. s a a v u t t a a t k . 8 pnä 70 vuoden iän. E v a K o r b o n e o , t a r n y e U , O n t . täyttää 69 v u o t t a tie. 9 pnä. y}]dyinme j ^ u l a i s t e n Ja t u t t a v i en ^ r j i t t e l i j l h l n li Suomen ja Canadan kauppa Canadälle hf/in edullinen i; S u c o i c n US(jsna.;uikaiipaUiton kus-tainta^ n'''f1tvd5lL/|(yäde'Beviewn' t&m^n vuJden ensimmälsesBä numeronsa. Jnlkaistut Suomen 'Ulkomaa;n-kaupan tilastot osoittavat Suomen ja C a n a d a n välisen k a u p a n olleen- C a - nadalle v a r s i n e d u l^n-s i l l ä .Canadan v i e n f i Suomeen: c l i m i l t e i .20 k e r t aa suurempi kuin Canadan:. ostoLttet Suomesta. , . Suo;nen i l m o i t e t a a n myyneen C a - nadaan viime vuonna tuotteitaan 38.3;mlljoonan suometfmari^an arvost a eii 0.5 m i l j o o j n a n n i a i f k a n arvosta enemmän kuin>' edellisen "vuoden (1951) aikana'. j S u o m e n o s t O k s o t . C a n a d a s t a kohos i v a t viime Vuonna ^Kaikkiaan "753^ succnenmatttkaan ;ja. olivat siten 181.4 oniUoonaa; mättlckaa' suuremmat k u i n edellisen vuoden aikana. V i i m e vuoden ulkomaankauppa l.uikikien m a i d e n kanssa a i h e u t i Suomelle k a i k k i a a n 25,335 miljoonan suomenmarkan tappion silä Suomi osti uTcomaUta k a i k k i a a n , 182,080 m i l j o o n a n mas^can arvosta J a m y i ul-kccnallle ainoastaan. 156,745 m i l j o o nan maiCcan arvosta. XtdellJsen vuoden aiScana osM Suomi ulkomailta 165.464 miljoonan suomezunarkan arvosta j a m y i ulkomaille 186,883 m i l j c o n a n mairean arvosta, aiheutt a e n s i t e n 31,419 m i l j o o n a n markan suuruisen' tappion. aSaaliskuun 14 päivänä 1953 o^i K a r i M a r x i n , tämän n e r o k k a a n t:edemie-hen j a -horjumattoman vallankumo- , u k s e l l i s en kuoleman 70-vuoti8päiva, tpukokuun 5 päiväBä hänen . s y n t y mänsä 133«vuoti£päivä, m i e h e n . j o ka n e r o k k a a l l a opillaan osoitti l i u n i s - k u n n a l l e t i e n sorrosta Ja r i i s t o s t a , j o k a toteuttaessaan oppraan käytän-pPffjgjt jaff^f vajiaptfjiTi^o^jtetyimfp työväenliikkeen peruskiven. I.AF81JV8 J A NVOR17V8 ^ r l M a r x o l i k o t o i s i n S t e i n i n m a a l - ta.; Hänen vanhempansa. Isä o l i a - s i a n a j a j a , a s u i v a t Trierissä. P e r h e o li varakas, sivistynyt, m u t t a e i - v a l l a n kumouksellinen.' I>ahjakas k o u l u p o i k a kävi lyseon, opiskeli B o n n i s s a Ja Berliinissä lakitiedettä, h i s t o r i a a Ja l i l o s o f l a a Ja s a i . t o h t o r i n a r v o n s a J e - nän yliopistossa, väitöskirjan käsitellessä S!p:3nR0k8en fUosoflaa^,j^uori M a r x h a l u s i t u l l a tiedemieheksi. M u tr ta- iPreussin taantumus ei suvainnut yliopistossa sellaista professoria joka p i t i P r e u s s i n v a l t i o t a läpeensä r a p peutuneena. Niin kävivät hänen o- (1818-1883) K A B L M A B X M a r x i n a i n i a a k s i kotiseudultaan. 34 VUOTTA SIAA.VPAOSSA K a r l Märxa seurasi maanpakoon hänen -urhoollinen vaimonsa, hänen l a i n s a äiti, hänen paras ystävänsä j a elämäntoverinsa. Jenny M a r x o li a a t e l i s t a sitkca,- s y n t y i s i n v o n W ^ t p - halen; S ä n o l i h a r v i n a i s e n k a u n i s, h a r v i n a i s e n l a h j a k a s j a luonteeltaan erinomainen.- Beldäoi r a k k a q t e z^ o l i nuoruudenrakkautta. ^ J o 18-vuo-t i a a n a o l i Karl^^^Kfarx n a e x m y t k i h l o i - h - j i . Opiskellessaan - Berliinissä hän massa elämässään toteen sanat,: Jotka yloppilaskokelas K a r l M a r x oU^ k i r j o i t t a n u t eräässä äidinkielen t b r j ö i - tuksessa: " M e emme a i n a v o i savuttaa sitä asemaa, päästä suorittamaan sitä tehtävää. Jonka uskomme olevan kutsumiUKSemme. Meidän y h t e i s k u n -' n a l l i s e t suhteemme o v a t Jossain "määr i n Jo ^ t y n e e t , ennenkuin'..m9 ;pys-tymme n^itä säätelemään.".^ ;. K a r l M a r x t u l i t a m m i k u i m . l päi-, vänä 1842, 23-vuotlaana, K Ö l n i j ^ ep sanomalehden " R h e i n i c h e Z e i t u n g l n" t o i m i t t a j a k s i ; S i h e n a s t i K a r l M a rx o l i fisolofina v a i n selittänyt " m a a i l maa, antanut siltä oman tulkintansa. T o i m i t t a j a n a h ä n 0];<pi, että tärkeätä o n muuttaa maailmaa. Hän joutui t u t k i m a a n yhteiskunnallisia kysy-ragrksiä j a t e k i sen t a v a l l a , Joka o li erittäin arkaluontoinen Preussin taantumukseUe. Aslakh-jojen todist u k s i i n vedoten K a r l M a r x p a l j a s ti M o s e l i n t a l o n p o i k i e n sanomattoman hädänalaisen aseman. Hän todisti, että h a l l i t t i s o l i j u l m a s t i t u k a h d u t t a nut t a l o n p o i k i e n hätähuudot. Preussiin kuningas vastasi a:to p r e u s s i l a i - 'sepn t a p a a n : ' ^ e i n i s c h e Zeitung" l a k k a u t e t t i i n , .Niin a l k o i K a r l M a r x i n kova, puut- .tee|i täyttämä Ja siitä h u o l i m a t t a n i in ^^IsYoimainen elämä m a a n p a k o l a i - seffe Äanskassa, -Belgiassa j a E n g - ilan/xlssp. Rakkaalla aurinkoisella tkodseudullaan i R e n l n . laaksossa K a rl M a i x Qli s e n jälkeen v a i n l y h y e n a i k a ^ .M{48-49, fcun vallankumouksen myrsky antoi hänelle matidoUisuuden palata. S a k s a a n . Jälleen hän o l i t o i m i t t a j a n a Kölnissä, sillä kertaa ftN&iB iRhelnische Zeitungissa". V a l lankumouksen kärsiessä tappion Preussin h a l l . t u s t i m s i ole/ansa tar-f e e k s i voimakas k a r k o i t t a m a a n syntyperäisen reinlnmaalaisen Karl Kilpailun kärjistyminen maailman markkinoilla (NenvostoUiton lehdistön lausuntoja kansainvälisistä kysymyksistä) T o i s e n maailmansodan Jatkeen on maitklcinointiongeima käynyt k a p l - tailk-nme vieJä Ixirkevämmäksi. K a p i t a l i s t i s e n r i i s t o n valtaplhrl o n Jyr-f k a s t i suplstimut. M a a i l m a n k a p i t a listisesta järjestehnästä o n lohjennut pois K i i n a J a Euroopan kansandemokraattiset maat, jotka muodostar . vat yhdessä -Neuvostoliiton kanssa m a h t a v a n sosialistisen l e i r i n . K a h - \ d c n - v a s t a k k a i s e n l e i r i n olemassaolon I taloudellisena tuloksena on yhte-r naisten ka£cklkäsittävien m a a i l m a n - m a r k i k i n a i n hajoaminen, minkä seu-v rauksena meillä o n n y t tehdet tois i a a n vastassa caevat maäilmanmanik-k h i a t . J. V . S t a l i n sanoi, että tämä m a a i l m a n m a r k k i n a i n hajoaminen on toisen maallraanscdan tärkein t a l o u d e l l i n e n tulos. " P r a v d a ' ' k i r j o i t t a a , että " r i n n a k k a i s t e n m a a l h n a n m a r k k i n a i n sosialistiseen l e i r i i n kuuluvien maiden nuu^Bkinahi m u o d o t on s a a nut aikaan s u u r i a muutoksia kansainvälisen l u u p a ^ a l a l l a . Yhdysvaltojen, E n g l a n n i n j a R a n s k a n yritykset saada nämä uudet maaUman-manrkklnat k u r i s t e t u k s i ovat menneet mjrttyyn: todellisuudessa ei ole t a pahtunut mJtään kuristusta, vaan n i i d e n l u j i t t i u n i n e n . Mitä k a p i t a l i s t i s i i n m a r k k i n o i h i n tulee, n i h i n i i den maKäollisuuäet ovat r a j o i t t u neet; niiden suhteellisesta vakaan-txunisesta, mikä o l i v a l l a l l a toista maailmansotaa eiinen, on tullut loppu. Yhtenäisten maallmanmarlDkinaJn hajoamisen tidoksena supistuu j y r kästi tärkeimpien tupitalistlsten maiden (Yhdysvaltojen. E n g l a n n in ja Ranskan) voimien sijoitus m a a i l man varalähteislln, supistuvat k a p i talististen nudden, m a r k k i n o i n t i m a h dollisuudet, siu>lst}Ui |^cm|en^^^$^ t u s p l i r i Ja. teoiusiuuj^aitosten a l i k u o r mitus lisääntyy m a i n i t u i s s a maissa". K a p i t a l i s t i s t e n maiden u&omaanr k a u p a n y l e i n e n taso on n y t m e l k e in sama fcuin se- o l i 20 vuotta sitten. Sitä p a i t s i , k u t e n Neuvostoliiton l e h - . det k o r o s ^ v * t . i t a p l i ^ t l s t e n m a i den ulkoniaanlkaupan k<^tyt?iessä on havaittavissa äärimmäinen epä-s u h t a i s u u s . ' S a m a a n aikaan kuin Y h d y s v a l t o j e n monc^ollyhtlöt ovat käyttäneet hyväkseen k U p a i l i J o i t t e n - s a heikentymistä ?pöa^ jälkeen, o v at haalineet käsiinsä »viomattavan osan k a p i t a l i s t i s e n m a a i l m a n m a r k k i n o i s ta j a ovat sen vttck^. saaneet k t d i o - tetuksi vientinä jo vuoteen 1951 mennessä enemmän L u i n -kaksinkertaiseksi vuoteen 1937 verraten, n i in B e l g i a n , Ruotsin, B r a s i l i a n ^ ja useiden m u i d e n k i n m a i d e n y l e n t i o n pysynyt vuoden 1937 tasolla. Intian vienti oli taas v. 1951 miltei k o l - mattaosaa pienempi, mutta Argent i i n a n ja B u r m a n v i e n t i — yli Ocaksl kertaa pienempi k u i n vuonna 1937. " N o v c j e vremja" k i r j o i t t a a , että "Yhdj-svaltoJen ulkomaaiOcaupan pol i t i i k k a synnyttää yhä suurempaa häiriötä kapitalistisen 'maailman m a i k k i n o l l l a . Washlngtonln kanssa-osakkioat eivät ole vielä koskaan niin räikeässä sävyssä syyttäneet Y h d y s v a l t o j a eparehrfllsesiä k a u p p a p o l i t i i kasta eikä koskaan ole vielä niin monta maata uhannut mi}tei suorasukaisesti ryhtyä vastatolmenpltel-. sttn Y h d y s v a l t o j e n kauppapolit i k an suhteen. K a i k k e i n ' ankäfinta lä^ös-! telua j a 'protestoimista on viime? 'ai-' k o i n a saanut osakseen vienhin- r a j o i t t a m i n e n Yhdysvaltoihin 'sekä myösljJn aimertkkalalsten' tavaroiden polkumyynti Länsi-Euroopan m a i h i n " . " YleLne^ sopimus t u l h t a r i f f e i s t a ja kaupankäynnistä, «jonka Yhdysvallat vuonna 1947 solmivat useideii k a p i t a l i s t i s t en maiden kanssa, muodost u i Itseasiassa Yhdysvaltojen -hyökkäyksen aseeksi. Tämän sopimuksen a l l e k i r j o i t t a n e i d e n maiden seitsemännessä sääntömääräisessä kolcouk-sessa viime vuoden marraskuussa Canadan, A u s t r a l i a n , Tansban, U u den Seelannin j a H o l l a n n i n edustaj a t sanoivat, että Y h d y s v a l t o j e n v o i - maansaattamat laittomat tuontirajoitukset ovat aiheuttaneet suuren vahingon m a i n i t t u j e n maiden k a n - salliseduille. " V i i d e n maan edustajien protes-t e l h l n " ^ k i r j o i t t a a "Novoje vremja", "yhtyivät useiden m u i d e n k i n maiden edustajat. E n g l a n n i n edustaja sano>i ettei Y h d y s v a l t o j e n k a u p p a p o l i t i i k ka ole v a i n huonona sopimuksena' a l l e -' k i r j o i t t a n e i d e n « l ä i d en asemaa,' vaan vieläpä rikkoo koko kapitalistisen m a a i l m a n f i n a n s s i - j a taloudellisen tasapainon." M a i n i t u s s a kokousessa tuli ilmi tyydymättömyys myöskin Y h d y s v a l t o j e n , polkianyyntlpohtiik-kaan, jota Vaataan protestoivat sellaistenkin Y h d y s v a l t o j e n orjuudessa olevien m a i d e n kUin K r e i k a n ja Turluh' edustajat. E s i m e r i i i k s i K r e i k a n edust a j a syytti Y h d y s v a l t o j a rusinoiden polkumyynnistä, jonka tuloksena KreEOka menetti sangen tärkeitä me-hekklmarjcklnolta. Samaa valitteli myös!'ln T u r k i n edustaja. K a i k k e i n käikevämmäksi.on käynyt laistelu mcnekkimarickinoliita Yhdyavaltojen j a E n g l a n n i n välillä. Huolimatta, siitä, että, englantilaiset ka^HaUstit tekevät' epätbivoisla p ö n - nisteiuja.tayaiTolttensa v i e i mm lAa- Jentamisäksi, Ehgtennin csuus m a a i l - mankaupa,s&Ei ' alenee ^ lskkaamat|a: sen osuus onaallman kapitalististen maiden viennissä on supistunut 10.7 prosentista (v. 1047) 9,4 prosenttiin (V. 1951). Yhdysvaltojen osuus i-pn . s a ^ a ^ l ajassa kasvaiiut 13,4 p r o s o i - tlsta..l9.4 prosenttiin^ " T r u , d " tofrjoittaa, että "kuvaavan e s i m e i k i n siitä a n t a a Englaxinin a s e m a n m u u t t i u n i n e n ILatinalaisen -Amer i k a n m a i k k i n o l l l a . " S t a t i s f lehden lausunnon m u k a a n nämä maat "oUvat useita vuosia m a i n i o i n a k a i k e n l a i s t e n englantilaisten tavajroiden menekfcimartckinoina". Mut|a " E n g l a n n i n .kaupankäynti Argentiinan, B r a s i l i a n j a C h i l e n kanssa o n vähit e l l en lamaantunut j a viime a i k o i na on kokonaan halvaantunut**. JSuo-m a t t a v a l t a . o ^ t a a n se on t a p a h t u nut sUcsi; että ' Y h d y s v a l t o j e n jvientl näihin m a i l t o o n llsääntyn3rt.: Y f a i t e - . tääri V. 1951 kasvoi a m e r i k k a l a f s j ^ . tavaroiden vienti B r a s i l i a a n k a k s i n kertaiseksi. Kolmasosa keko B r a s i l i a n tuonnista lankeaa "Jrhdysvalto-j e n osalle". - • . Kukistaaksei^n E n g l a i m i n aseman raalka-aine- ja; m e n e k k l m a r k k i n o l l la anier^fc.ulälset TimperlaHstit käyttäv ä t . häikäilEimätlömästi Englantia vastaan huomattavassa määrin n i i s tä r i i p p u v a i s i a länsl-saksalaisla mo-nopoliyhtymiä, j c t k a chdlstavat yhä a k t i i v i s e m m i n E n g l a n t i a s e n e n t i s i l tä r a a k a - a i n e - ja m e n e k U m a r k k l - n o i l t a . "Krasnyi^r^flot" k i r j o i t t a a , . että "teollisuustuotteiden vienti Länsi- Saksasta Euroopan Tiseimplin k a p i t a l i s t i s i i n m a i h i n o n nykyään saavuttanut soj^nedelllsen tason, m i n kä tuloksena cn E n g l a n n i n «vienti näihin m a i h i n supistunut t u n t u v a s t i. K u n esunez^ksl H o l l a n t i osti vuonna 1948 englantilaisia tavaroita toaiksl k e r t a a enommän k u i n läuslsaksalal-s i a , n i i n vuonna 1951 o l i Länsi-Saks a n vienti H o l l a n t i i n 50 prosenttia suurem^pi E n g l a n n i n vientiä. Länslsaksalaiset tavarat tunkeutuvat yhä enemmän j a yhä. suuremmassa . (määrässä Canadan, Etelä- A f r i k a n , I n t i a n , A u s t r a l i a n j a m u i den maiden m a r k k i n o i l l e , j o i l l a a i kaisemmin o l i e n g l a n t i l a i s e l l a pääomalla-- rajoittamaton v a l t a . V u o i ua 1951; k a s v o i Länsl-Saiksan. v i e n t i I n t i a a n kolminkertaisesti. Lähsi-Sak-k i r j o i t t i kaipuUn täyttämiä runoja, j o t k a ' k a ' 1 ^ o l i phUstiettu hähe^^ h i l l e , ikuisesti rakastamalleen j r e n - n y l l e . IHeidänhäänsa p i d e t t i i n , m a a n paossa V. •< i843. - Lt^toossa MaiTdn perhe e l i mitä niuikimmissa oloissa. K a k s i pieniä huonetta oli v u o s i k a u det suuren p<rhieen asimtona. V . 1850 J e i m y I f e r x l a h j p l t t l m i e helleen neljännen lapsen. P o i k a s y n t y i i i i i n k i t t j i c n olosuhteid^^^ tessa, että >salra8teli jatkuvasti ja vuoden kuluttua k u o l L V. 1952 o li puute iMärxin perheessä n i i n suuri, että E l a r l -AEarx^ei enää voinut mennä ulos vaatteiden ollessa ; p a n t t i l a i naamossa eikä voinut syödä lihaa, k u n e i saanut enää velkaa l i h a k a u p p i a a l t a . Tänä. . a h d i n k o a i k a n a k u o li t o i n e n lapsi. Talossa e i o l l u t r a h aa pienen tyttären hautaamiseen. A r k k u a v a r t e n K a r l M a r x i n täjrtyl l a i n a ta rahaa eräältä r a n s k a l a i s e l t a (pakolaiselta... ,• , ., A i n e e l l i s e t huolet seurasivat K a rl M a r x i a melkein hänen elämänsä l o p p u u n saakka., M u t t a .puutten hän ei antanut l a n n i s t a a isteään. (Runsain määrin >hän s a i lohdutusta j a r o h k a i s u a tieteellisestä työstä. Hän i s t u i k e l l o 9 :stä a a m u l l a k e l l o 7:ään i l l a l l a B r i t i s h 'Museumin k i r j a s t o s s a t a i työskenteli koko päivän kirjoituspöytänsä ääressä. Työhönsä uppoutuneena hän u n o h t i syömisen j a j u o m i sen. 'Hänen kylbymkätöntä t u t k i j a - vasfaaoottaDiaaii : >- Maurice Tborezui — Täällä j l m o i t e t t i t o jo maalisktrUn 27 pnä, että R a n s k an k o m m u i ^ t i p u o l u e e n yleissihteeri aSaurice Thores p a l a a R a n s k a a n l ä - faitulevafsuudessa. Vastaanottoval-mlstelut ovat käyxmissa k a u t t a m a a n . Thorez o n o l l u t 'Neuvostoliitossa s a a massa lääkärinhoitoa viimeiset kiaksi v u o t t a ." J a i i i j a e i ' s a a tehdä työtä a n s a i t a k s e n i v a a i i että hänen, tulee a n s a i ta voidakseen tehdä työtä. M u t t a tämä ans'otyd ^ o l i k a t k e r a k a l k k i . K e r r an K a r l M a r x haki toimistoapulaisen paikkaa '"^eräässä rautatieyhtiössä. Hudhon käsialan t a k i a häntä e i otett u työhön. M s i r x k i r j o i t t i useille sanomalehd i l l e h i s t o r i a l l i s i a , t a l o u d e l l i s i a j a ^ - l i i t t i s i a - a r t i k k e l e i t a . 'New "York T r i - bune". j o l l a j o . l S 5 0 - h i v u l l a o l i 200,- pOO t i l a a j a a , maksoi 'vuosisadan s u u rimmalle . tiedemiehelle 40 saksanm a r k k a a a r t l k k e h l t a . Tämäkin m a k s u s u o r i t e t t im vasta, k u n a r t i k k e li Julkai%ti n . YSTÄVYYSLIITTO, J O L L A E I O L E V I H T A A •Ilman ystävänsä F r i e d r i c h E n g e l sm epäitsekäsfä, aulista, j a t k u v a a apua K a r l ' M a r a i n ei o l s i ollut m a h d o l l i s t a s u o r i t t a a tieteellisiä tö.tään. Heidän väliseMän ystävyydellä ei o l e h i s t o r i a s s a ' v e r t a a . Yhdessä he olivat päätyneet s i i h e n tulokseen, että ei ollut a n o a s l a a n tehtävä tunnetuksi tieteellistä '"sosialismia, vaan että oh myös Opetettava järjestynyttä työ-r väenliikettä käyttämään tätä y l i t e i s - kuhtatledettä aseena vapausaistelus-sa. ' i p i i e d r i c h Engels o l i s u u r i tiedem i e s , ystävänsä K a r l M a r x i n k o r v a a m a t o n tieteellinen neuvormntaja ja apilläineii. Antaakseen K a r l M a r x l Ue m a h d o l i i s u i l d e n suorittaa tehtävänsä, tiete^eilisj^n s o s i a l i s m i n oppien muokkaamisen •valmiiksi k a i k i l t a osiltaan. Eriedricfc'1 E n g e l s l i i o p u l m o n i s t a t i e teellisistä töistä,, j o i h i n hänellä suur- 'ten lahjojensa ansiosta olisi ollut mahdollisuus. Näistä l a h j o i s t a on o-soltuksena se tosiasia, että Engels h a l l i t s i rj^li 20 kieltä k i r j a U l s s s t i ja SITÄ E I OULITT T A B I 'Uuai kL^kkoherra tapasi" talaisensa isäntä KäatösenT tä naimisissa. K u n l ^ ^ , teinen, muistutti krkkohem nassa ilmastusta totuude^* miehen ole hyvä olla yWjä^ holtti Kähköstä ajattelS vastl.arlcsäätyyn a s : u a i i s^ - - O l i s i k o h a n tuo tarpjeiL. li Kähkönen. Minulla kuaS sisarusta Kähkölän taloattaf sä. — M u t t a eihän kaka äsnfii tään -.astaa vaimea, sanoi kj.-"* i a . - r - M i n u n mielestäni iiyyiui» ? ti Kähkönen. — Eiväthän nun s".sarlani. - MAINOSTUSTA , Kehoituslappunen kuppjijj/ nassa: ^: '"Syökäapä kerran meillä. Bg| jälkeen ette syo missään muiaä.' suullisesti. Siinä siöiteessa 'hän o li intohimoansa j o h t i periaate, että kh:-1 edellä K a r l M a r x i a , joka kykeni l u - s a n j a I n t i a n -välillä viime vuoden maaliskuussa sohnittu kauppasopimus edellyttää länsisaksälalsten t a varoiden rajoittamattoman vieimln I n t f i n marLLCtnbille". E n g l a n n i n k a u p p a - j a teollisuuspiireissä synnyttää suurta levotto-m u u t a imyöskin kysymys E n g l a n n in j a J a p a n i n , "kauppasodasta^'. Teks-t i m t u o t t e i d e n menekkimax^kinoilla englantUalsten ija/.JapanUai8t<^ noiÄlijfhtyäiien'' kilpällk k a i k k e i n kialkkaim-min. " K r a s n a j a zvezda" ikhrjoittaia, että "amerJkbalaisten konsernien kanssa kiinteässä yhteydessä olevat j a p a n i laiset monopoliyhtiöt osoittautiÄvät r , - i g l a n h i n v a a r a l l l s l m m i k s i k l r p a i l i - j o i k s i . "Financial Times" lehden tiedonannon m u k a a n J a p a n i k o h o t ti vuonna 1951 k u i d u n j a kankaiden vientiä 4.7-kertalsesti Ja p u m p u l i - k a n k a i d e n vientiä 3,5-kertalsesti vuoteen 1947 v e r r a t e n. P u m p u l i k a r i - -kaiden viennissä J a p a n i ön Jo edellä E n g l a n n i s t a . -Alistettuaan J a p a n i n k a u p a n v a l vontavaltaansa - j a -klstJoen suuria v o i t t o j a raaka-aineiden h a n k k i m i - sesta j a p a n i l a i s i l l e l i i k k e l U e amerikkalaiset mcnopolistit myyvät. v e r r a t e n h a l v a l l a h i n n a l l a t a v a r o i t a E n g l a n n i n entisille m a r k k i n o i l l e h u o j u t t a e n siten'; pääkllpalHjansa — E n g l a n n i n taiöudellisla asemia. Vas-tautks^ Esi s i i h e n E n g l a i m i n haUitus o n asettanut aflJkaria x a j o i t u k s l a j a - panHaisten t a v a r o i d e n v i e n n i l l e E n g l a n n i n siirtoinaiden m a i ^ l k i n o i l l e >ja painosrt^anut K a a k k o i s - A a s i a n m a l ta pakottaakseen ne; s u p i s t a m a a n j a p a n i l a i s t e n tavaroMen^ostamlsta. K a i kesta tästä h u o l i m a t t a j a p a n i l a i s t en t e k s j ^ t a ^ i a r o i d e n vienti E n g l a n n in siirtoöiaihln o l i viime -vuoden alkup u o l e l l a k u i t e n k i n , sxiremiii e n g l a n t i l a i s t e n .tekstiilitavaroiden vientiä". Viontivaikeudet kasvavat kaikille -kaprtalistisUle m a i l l e . ItaUan, T a n s kaa;--( Baflilkan j a muiden maiden v i e n t i Hlaskee l a l ' i a a m a t j t a , " I z v e s t i j a " -kirjoit! taaV^^ettäeskiie^ aiah' v i e n n i n väheneminen y'^e •vuonna. kösikettl u s e i t a t a v a r o i t a . l i hasäilykkeiden v i e n t i väheni 56 p r o - eentinai kulivattujen h e d e h n i e n v i e n t i 39 p r c s e n t i l l a . r i k i n v i e n t i 27 p r o s e n t i l l a , äluininiumin vienti 13 pros e n t i l l a . ' - autonrenkaiden vienti 34 «prcsentille. siliaklikankaiden v i e n t i 24 iprosenitmä, ttikokuidun v i e n t i 51 p r o s e n t i l l a ; tekcboituikankaiden; v i e n t i 60 iprosentilla jne. •Leliti • tekee johtopäätöksen, että "näldeii t a v a r o i d e n viennin • vähene-onlnen, j o t k a ovat I t a l i a n tärkeimpiä Vientita-väfoita. sekä I t a l i a n t u o n n in (lisääntyminen e c s i -tUassa Y h d y s v a l l o i s t a ^supistaa entisestään I t a l i an •teoilisuatta sekä lisää työttömyyttä, •ja Itälän- työtätekevien kurjuuden k a s v u a " . • Nämä fosiasiat osoittavat h a v a i n nollisesti. kuln!"5a t u r m i o l l i s t a ö n k a - pltalfetisten m a i d e n ulkomaankaupan yksipuolinen orientoituminen j a näiden maiden kieltäytyminen t a l o u d e l lisista'^ suhteista demokraattiseen l e i r i i n iViUhivien m a i d e n kanssa Y h d y s v a l t o j e n •painostiiksesta. kemaan helposti kaikkia ge j a romaanisia kieliä. Vol^ k e a virallisissa tutkimuksessa t u j a a s i a k i r j o j a , joiden ju t s a a r i n hallitus ni dsn p a l j a s t u s s t e n joi:dDsta esti M a r x opetteli venäjänkielen,-^ osasi lukea jopa muinaialaaiä serbiaa. S U U R E T K L A S S I L L I S ET Ne suuret klassilLset teokset, meidän on kiittäminen Karl Ejnty-vätmitä vaikeimmissa ja suctuisimmissa olosuhteissa, ' s a a i t o i kuuluisa k i r j a ' Ludvig p a r t e n 18. Brumarakuuta", täiä rokas teos Ranskan por /Vallankumouksesta 1848, v o i s t a , - j o i U a Ludvig Bonaparte y l l e e n kelsarinmanttelin, v a i n sen ansiosta, että eräs a n t o i säästönsä paina tuskulajen " samisoksi. . Myös suurimmasta tieteelliseni oksestaan. Pääomasta, Karl iM^ v a i n vähäpätöisen palkkion, r v a l t a v a teos. j o l l a ei ollut v e r t a i s t a , joka paljasti nyk y h t e i s k i m n a n . kapitalistisen k u n n a n , taloudellisen toimistalai^ vapauttanut K a r l Marxia s l s t a huolista. Mutta hänelle ratkaisevaa, että i tämä niä kestäneen tieteellisen työn a u t t o i työväenluokkaa järje : mään, havaitsemaan päämääiäiia määrittelemään; vapaustaiS 'menettelytavat. Siitä valtavasta tesillsestä työstä,; jonka Karl Pääoman kirjolttalessaan on; -taiiut;-on^^spittiksena se tosiasia, •hän t u t k i sitä v a r t e n 355 tiet: teosta j a sitäpaitsi. 150 aik j a a . sanomalehtiä, parlamentin täkirjoja j a viranomaisten ja; t y s t e n j u l k a i s u j a . K a r l Marx oli k i n u t k a i k e n taloudelllsan kirj! den. joka o l i saatavissa koko massa. Joka ainut Pääomassa t y periaate nojautuu runsaaseen, jaliisUudessa tai muissa ju t a v a t t a v a a n aineh-istoon. K a r l M a r x o n julkaissut ratk p o l i i t t i s i a tapahtumia käslti k i r j o j a , j o t k a kuuluvat parhaisia" t e e l l i s i i n ' teoksiin, mitä koskaan k i r j o i t e t t u . Siitä ovat osoi hänen nuor uudenteoksensa p e r h e ' . Peuerbachia koskevat iiänen kirjoittamansa tieteeUUQi s i a l i s m i n syntymätodistus n i s t i h e n M a n i f e s t i " , josta 'Lenäi n o i . että hänen henkensä vielä nykyäänkin maailman järjestynyttä j a taistelevaa r l a a t t i a j a s a a sen hikkeelle. Surö n i i d e n teosten lukumäärä, joita senaankäytettiin kansainvälisen väenlukkeeo, oppaina. Kar Pekka ei tiedä mitään kuHtuurlsfa Torontolaisen sotahuudon maalis-k u u h 28 päivän numerossa pörristeli kiviiiierän P e k l j a ankarasti karvojaan" sen johdosta, että Sudburyn F i n n i i ^ - h a a l i l l a pidetyssä kuorojen •konsertissa oli p u h u j a ' m a i n i n n ut k a i k k i e n suomalaisten ryhmien y h - t e i s t o i m l i m a n mahdollisuudesta k u l t tuurityön a l a l l a. 'Todennäköisesti peläten, että y h - telÄtolmintä kulttuujrityöh alalla saattaisi v o i t t a a -kannatiista. rientää PeSds» ruiskuttamaan rapaa r a t t a i s i i n . -^Sanialla häii paljastaa itsensä täydellisesti tietämättömäksi ' m i tä k u l t t u u r i l l a tarkoitetaan, mitä se on. • E l u n ' tuo hyökkäys IJälttuurltyön a l a l l a mahdollistä yhteistoimintaa vacstaan on '"perustelematonta ja l i k a i s t a parjausta alusta loppuun. oA s i i h e n ttirhä m u u t e n k a j o t a k u i n to-r idetä se. että siinä jyrkästi kielletään k a i k k i k u l t t u u r i - y h t e i s t o i m i n t a i h m i s t e n kanssa, j o t k a ajattelevat t o l - sliT k i l i n Ktvlperän P e k k a y h t e i s k u n n a l l i s i s t a asioista. Mitä sitten k u l t t u u r i on? " . . . Laajinnmassa merkity&sses-sä sillä taikpitetaan kaik&ea sitä sielunelämän sisällystä, j o h k a I h miset sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, o l l e n ovat s a a v u t t a n e e t o i - . v a l l u k s e n j a o p p i m i s ^ tietä J a t ä - _, „'ten kohpnnejBt ^11 eläin* a s t e e n . . ' ." "; . . arvonäkökannalta katsoen - tasMS Järjestelmä ihmisten t i e t o i sesti aikaansaamia, yhteiskunnass a syntyneitä j a sukupolvesta t o i -, (seen siirtyviä, j a t k u v a s t i lisääntyviä arvon omaisia (tieteen, t a i teen, sosiaalisen elämän jne) " muodosteita ja o l o t i l o j a . " ( A l a nen, " K r l s t l n u s L u j a k u l t t u i n i " —. P i e n i Tietosanakirja) Ja edeUeen - s a n o t a a n "Pienessä •netosanakirjassa" näTn: " . . . knlttanrtn kohotessa va-päämielisyyden perisat(eits on yhä enemmän noudatettava inhi-. miUisea yhteiskunnan järjestelyssä, mm. saomalla täydellinen vapaus erilaisten mielipiteitten rcsittämiiseen.'' ; ' K u t e n l u k i j a huomaa, eivät edelläm a i n i t u t lainattkset ole kommunist i e n l a a t i m i s t a k i r j o i s t a , v a a n täysin p o r v a r i l l i s i s t a suomalaisista lähteis-t ä . ' ; Ne k u i t e i ^ i n kolauttavat pahasti korvalle.Kivlperän P e k a n " k u l t t u u r i a " , j o k a näyttää perustuvan k a i k - L'Ien toisin ajattelevien ihmisten suun tukkimiseen j a täydelliseen s u vaitsemattomuuteen. P e l f k a h a n määrittelee ensiksi, että k a i k k i kommunistit ovat kelvottomia ihmisiä, Konpnunisteiksi h ä n s i t t eq luokittelee k a l k k i J c f t a eivät hyväksy W a l l S t r e e t i n suurrahamiesten sbta-j a -maailmanvalloitussuimnitelmia. Kaiiäji'''rauhan puolustajat; k a i k ki rauhanomaisia kansainvälisiä kaupp a ym. suhteita kannattavat ja yleensä k a l k k i hyväntahdon omaavat ihmiset. • P e k a n ^ ' k u i r t u u r i " näyttää m a i n i o s t i passaavan samoilun f o r m u i - h i n k u i n A a t u - v a i n a a n k i n " k u l t t u u r i " , jonka valtaansaattamiseksi kärv e n n e t t i i n polttouuneissa t a i m u u t en t a p e t t i i n viitisen m i l j o o n a a j u u t a l a i s t a j a m i l j o o n i t t a i n m u i t a r a u l i a n , kansojen riippumattpmuuden ; j a j d e - mokraattisen yhtelskimtajärjestel-hiän k a n n a t t a j i a. O n selvä asla, että S u d b i u y n k o n - siertlssa pidetyssä puheessa ei esitettykään- - yhteistoimhitaä Pekan ja A a t u - v a i n a j a n " k u l t t u u r i n " kanssa, v a a n k a i k k i e n suomalaisten r y h m i en kesÄuude^sa olevien perinnäisen, " o l v a l l t i k s e n j a oppimisen" kautta saavutettujen kulttuuriperinteiden vaalimisessa työskentelevien kesken. " T ä s - ä - € u o m e n kansan k u l t t u u r in vaalimisessa. 'k«3hittäniisessä j a sen Istuttamisessa uuden kotimaamme C a n a d a n ; k u l t t u u r i i n , ei hyökätä k e nenkään p o l i i t t i s t e n , näkökantojen ikimppuun, v a a n s a l l i t a a n "täydellin e n vapaus erilaisten m i e l i p i t e i t t en esittämiseen". K a i k e n lisäksi on pantava merk i l l e se, että k u l t t u u r i el v o i menestyä eikä kehittyä' m u u t a kuin\ r a u - 'hanolosuhteissa. K u n A e tiedämme, että k a i k k i se ml'1'i k o h o t t a a iitmisen eläimen yläpuolella, n i i n henkinen k u i n t a l o u - delUnenkin kehitys, j o u t u u sodassa hävitj-ksen kohteeksi — rakennelmia j a viljelyksiä tuhotaan j a henkistä rto eteenpäin kulkemisen. — tasoa poljetaan alas ra ajstetta; k o h t i — käsitämme olevan k u l t t y u r l n vihollisen. •Puhumattakaan nyt siitä, että tuhoaa hirvittävässä määrässä mlselämää, , jonika onnellis setoi- j a 'lisäämiseksi balttuurl nistelee eteenpäin. •Sekään e l s o v i yhteen Pekan t u u r i n " ^ kanssa. • P e k a n ' - " k t U t t u u r i " , kuten v a i n a a n k i n , on vUllP^^oJ^'^ ria. joka perustuu siihen, että j a t u h o t a heikommat, j a jos s a l l i i , vahvemmatkin. - S u d b m y n suomalaisten k o n s e r t i s s a el esitetty yhte' t a a täUalsta "kulttuuria" v i e n ihmisten kanssa. Jos PeäÄa n i i n erehtyi lu — j a m i k s e i erehtypyt, kun on k i n p a l j o n pärepuita kainalossa P e k a l l a o n — n i m hän haksabö hemman k e r r a n. M e •tavalliset suomalaiset kuulmnmepa me Suomalaiseen jestöön, klTkkoseurolhin. rab" r o l l d n t a i m u i h m , emme * kanssaihmlstemme suun emmekä raakalalsuuteen pa Me bannatamme deniQ ell^mänjärjestystä, jossa kailclö mlsillä c n vapaus mlelipit" iimaisemlseen, missä kunntoi' r a u h a a j a ihmisten veljellisiä v e r t a i s i a suhteita, jotka ovat t y k s e l l i s e n k u l t t u u r i n saav -Vain nUden kunnioittajiunBi._, den turvaaminen j a laaje tekee mahdolliseksi meille s i l l e k i n arvokkaiden kultt teittemme edeUeen kehittämiset, yieenisa takaa ihmidcunnao
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 7, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-04-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530407 |
Description
Title | 1953-04-07-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 7 p. — Tuesday, April 7, 1953
C U S E B T T ) ZndepiRuIeat Labor
Onsan «f FtnnUsb Casadians. Es*
a» eeeoai cUua maa tbe Fost
€Htiee Department, Oium. Pub»
Uajjed tbrice ve^tly: TiKsdays
Tbu»day9 and Saturdays bjr Vapaus
f\U>Usbi0ff Company Ltd., at 100-102
S3m St. Sudbu^. Ont., Canada;
Telephoncs; 3uslnc£8 Office ^ - i Z M
E d i v j n a l OXfice 4-4265; Manager
S. SuJiei. Editor 7/. Eklund. M a i l i n s :
addregg: Box 63, Sudbury^ Ontario.
A d v e r t i s i n g rates upon applicatioa,
Traxulätioa Sree oS cbATge.
TILAUSHB^NAT.'
Canad35ea: l vk. 7JOO 6 kk. 8.75
3 kk, 225
Yhdysvalioissa; t vk. 8X)0 6 kk. A20
Supmessa 1 vk. 8.50 0 kk. 4.75
»
»
«
>« '4
»
4
I
I
*'
I
«
«
I
>
t
I
k
i
I
II
Henkistä pakkopaitaa vastaan
Puhuessaan viime viikolla X e w Yorkissa ''Toivn Hall' kokouksessa,
Xew Brunswjckin yliopiston professori tri A. W. Triienian
esitti joltakin totuuksia, jotka eivät ehkä saaneet maailmanvalloitta-
"jajänkklen kiitosta, mutta jotka kuitenkin edustavatT^anadan kansan
syvällisimpiä tunteita.
Ilmeisesti viitaten Yhdysvaltain nykyiseen hysteriaan ja erikoisesti
senaattori McCarthyn vaatimaan koulujen /'puhdistamiseen", minkä
perusteella yhdysvaltalaisista'oppilaito!:sista tulisi aatteiden keskitysleirejä,
tri Trueman sanoi, että canadalaiset tarvitsevat valistustyön
tekijäin vapautta ja suvaitsevaisuutta niiden suhteen, joita ci
pidetä oikeaoppisina.
Toisessa yhteydessä tri Trueman sanoi: .. Yhdysvaltain vaikutus
on ollut suuri meidän yhteiskunnassamme yleensä ja erikoisesti
yliopistoissamme. Meidän mielestämme tämä vaikutusvalta ei ole
ollut yleensä auttava. Tästä johtuu, että meillä on taipumusta sen
vississä kohdassa vastustamiseen/'
Ja huolunatta lainkaan siitä, vaikka täälläkään ei ole kaikki val-imvim
kuin olla pitäisi, tri Trueman oli kuitenkin sellaisessa tilan-
V teessä, että hän voi nevyorkilaisille kuulijoilleen sanoa ylpeästi, että
J «biadalaisissa^^y — mihin
J me lisäisimme, ei vielä, mutta vaara on olemassa. .
* Kuten sanottu tällaiset lausunnot ovat musiikkia meidän cana-
I Msi$ten^ ja yleensä demokraattisten ihmisten korvissa. Mutta tosiasia
(kuitenkin on, että "McCarthylaisuus" uhkaa myös canadalaisia, ellei
t tällä puolen rajaa oteta oppia siitä, mihin Yhdysvalloissa on jo menty.
\ ' . . *
; Tässä yhteydessä on äärettömän rohkaisevaa tieto, 'että"iMc-li^^
rthylaisuus", joka kalvaa demokratian perusteita "kommunisti-huudon"
varjossa, Jcohtaa jo laajojen joukkojen vastarmtaa Yhdysvalloissa.
' Siellä on tultu käsittämään, että senaattori Joe McCarthy,
senaattori Pat McCarran, entinen FBI:n asiamies kongressimies
Velde ja heidän kaltaisensa "punaisten"' syöjät eli amerikkalaisten
t mielipiteiden puhdistajat ovat todellisuudessa aineksia, jotka ovat
[ "kylmän sodan olosuhteissa tehneet "tuhannen prosentin'V amerikka-
' ^jAi;suud^,ta suurta voittoja tuottavan liikehaaran itselleen. Esimerkkina
tästä mi^^^ se tosiasia, että> senaattori MeGarthy —
v-flyppivä Joe, joka näkee "punaista" kaikkialla — on "säästänyt"
l pankkitiloilleen $172,000 aikana, jolloin hänen palkkatulonsa olivat
t ainoästaap $60,OOP.
* Alkuaikpina, jolloin nämä epäamerikkalaisen komitean herrat
ja narrit kohcUstivatnoitajahtinsa "vain" kommunisteja kohtaan, he
saivat miltei mielinmäärin heiluaP Yhdysvaltain yleisen mielipiteen
turmelemiseksi. Mutta kun he logiikan tiukkojen lakien mukaisesti
ajautuivat kirkkojen, koulujen j4 vieläpä hallituselimienkin "puhdistamiseen",
niin se, sai- tuhannet amerikkalaiset näkemään
ipitä ''kommunistivastaisen" savuverhon varjossa harjoitettu noita-ijohti^
jamuu mielipidevaino todellisuudessa on. Palautettakoon tässä
»' yhteydessä mieleemme se tosiasia, ettjf esimerkiksi €IO:n oikeisto-
> joHto on julkisesti tuominnut tämän noitajahdin. Franklin p . Roo-
' si^elt Ji;'. että kongressi erottaisi Velden
y kirkkoja vastaan kohdistamansa noitajahdin vuoksi. YTidysvaltain
V suurimmat työväenlehdet— AFL Newsijprter, CIO News ja Labor
ovat tuominneet tämän hitleriläisen noitajahdin.
Kuten sanottu, tämä on suuri edistysaskel siitä missä oltiin vielä
osi sitten. Sen perusteella voidaan nyt jo varmuudella ennustaa,
että yhdysvaltalaisten ajatusten kontrolliin pyrkivät noitajahtaajat
kohtaavat lähitulevaisuudessa kurjan AVaterloonsa!
; Mutta eikö meidän kansakuntana pitäisi oppia Yhdysvaltain
kansan kovista kokemuksista? On hyvä, että sellaiset canadalaiset,
kuin esim. tri Trueman rohkenevat sanoa joltain kotoisia totuuksia
yhdysvaltalaisille kuulijoilleen. iMutta tämä ei suinkaan tarkoita,
että me vounme ulkokultaisen farisealaisen lailla lyödä kansakuntana
rintoihimme ja kiittää jumalaa siitä "kimemme ole yhtä pahoja kuin
• Yhdysvallat»^. ,.
*' Tosiasia nimittäin oh, että jos alahuoneen käsiteltävänä oleva
rikoslain muutosehdotus Bill 93 tulee nykyisessä muodossaan hyväksytyksi,
se aloittaa tässä maassa samanlaisen mielipidesorroh ja noitajahdin,
mikä on jo saanut Yhdysvallat huonoon valoon kautta maail-.
tr(an - r r ja nostattazT vähitelleh kaikki yhdysvaltalaiset patriootit sitä
vastustamaan.
Eikö olisi tuhannesti parempi se, että puhdistaisimme omat rappusemme
ja huo^htisimme siitä, että tällainen ajatusten kontrolliin
pyrkivä noitojahti ei pääjse tässä maassa alu^^^ mikä edellyttää
sitä, että lakiehdotus Bill 93:sta karsitaan pois sen epädemokraattiset
kohdat, jotka uhkaavat tätä maata amerikkalaismallisella noita-
J^tihysterialla. r
^ Varoittavana esimerkkinä siitä, mihin ollaan menossa ja mistä
esun. tri Trueman yhdysvaltalaisia kuulijoitaan varoitti — saatiin
nnime keskh'iikkona Ed Hadleyn (iMontreal Star) Washingtonin uuti-sesta,
jossa kerrpttiin, että Torpnton ja McGUl-yliopistot ovat yhtyneet
1'hdyisvaltain kolmeenkymmeneen kolmeen samanlaiseen oppilaitokseen
julistuksessa, että "kommunistit" eivät voi opiskella siellä.
Jos Canadan johtavat oppilaitokset kieltävät "kommunisteilta' 'opiskelumahdollisuudet,
niin silloin on ajatusten kontrolli täydessä menossa
ja noitajahtaajat etsivät kuumeisella kiireellä "kommunisteja"
mustepullojenkin alta. Seh-ää myös on, että ennemmin tai myöhemmin/
jos tätä tietä jatketaan, "kommunisteiksi" leimataan kaikki,
jotka rohkenevat Olla joissakin asioissa eri mieltä kuin yliopistojen
korkein johto tai kulloinkin vallassaole\'a poliittinen puolue!
; Pääseikka oh kuitenkin tämä. McGill ja Toronton yliopistot yh-jtytvät
amerikkalaisten oppilaitosten noitajahtiohjelmaan suurelta
dsalta juuri sen vuoksi kun tämän maan valtapiirit suunnittelevat samanlaisia
lakitekeleitä, jotka oyat Yhdysvalloissa johtaneet nykyiseen
T i o i t a j a h t i i n . Tästä myös johtuu, että lakiehdotus Bill,93 p i i s i joko
iiumottava tai jätettävä vaalien yli seuraavan parlamentin käsiteltäväksi,
että ^icanadalaisilla yleensä olisi parempi tilaisuus tutustua sen
eräitten kohtien todelliseen merkitykseen,
'Mitä taas tulee siihen kun McGill ja Toronton yliopistot aikovat
§)jlkea ovensa "kommunisteilta", niin se tarkoittaa akateemisen va--
pauden häviämistä. Se johtaa tilanteeseen, missä opiskelijat ja opettajat
joutuvat toimimaan samaistettujen kaavojen mukaan ja pelkäävät
lausua eriäviä mielipiteitä sen vuoksi kun on vaara, että heidät
leimataan erimielisyyksiensä vuoksi "kommunisteiksi". Mielipidevainoon
kaikkialla vaarallista, mutta kun sitä ryhdytään harjoilta-n^
aan oppilaitoksissa, se johtaa taantumukseen. Mitääp'luovaa ja
rakentavaa ei voida odottaia sellaisista oppilaitoksista .missä uude^
otteet ja eriävät mielipiteet on julistettu pannaan —-missä opettajat
ja opiskelijat toimivat hen^seen pakkopaitaan sidottuina.
otto t|rifto»lt Axaöatt^ Ont. s a a v
u t t a a t k . 8 pnä 70 vuoden iän.
E v a K o r b o n e o , t a r n y e U , O n t . täyttää
69 v u o t t a tie. 9 pnä.
y}]dyinme j ^ u l a i s t e n Ja t u t t a v i en
^ r j i t t e l i j l h l n li
Suomen ja Canadan
kauppa Canadälle
hf/in edullinen
i; S u c o i c n US(jsna.;uikaiipaUiton kus-tainta^
n'''f1tvd5lL/|(yäde'Beviewn'
t&m^n vuJden ensimmälsesBä numeronsa.
Jnlkaistut Suomen 'Ulkomaa;n-kaupan
tilastot osoittavat Suomen ja
C a n a d a n välisen k a u p a n olleen- C a -
nadalle v a r s i n e d u l^n-s i l l ä .Canadan
v i e n f i Suomeen: c l i m i l t e i .20 k e r t aa
suurempi kuin Canadan:. ostoLttet
Suomesta. ,
. Suo;nen i l m o i t e t a a n myyneen C a -
nadaan viime vuonna tuotteitaan
38.3;mlljoonan suometfmari^an arvost
a eii 0.5 m i l j o o j n a n n i a i f k a n arvosta
enemmän kuin>' edellisen "vuoden
(1951) aikana'.
j S u o m e n o s t O k s o t . C a n a d a s t a kohos
i v a t viime Vuonna ^Kaikkiaan "753^
succnenmatttkaan ;ja. olivat siten
181.4 oniUoonaa; mättlckaa' suuremmat
k u i n edellisen vuoden aikana.
V i i m e vuoden ulkomaankauppa
l.uikikien m a i d e n kanssa a i h e u t i Suomelle
k a i k k i a a n 25,335 miljoonan
suomenmarkan tappion silä Suomi
osti uTcomaUta k a i k k i a a n , 182,080
m i l j o o n a n mas^can arvosta J a m y i ul-kccnallle
ainoastaan. 156,745 m i l j o o nan
maiCcan arvosta. XtdellJsen vuoden
aiScana osM Suomi ulkomailta
165.464 miljoonan suomezunarkan
arvosta j a m y i ulkomaille 186,883
m i l j c o n a n mairean arvosta, aiheutt
a e n s i t e n 31,419 m i l j o o n a n markan
suuruisen' tappion.
aSaaliskuun 14 päivänä 1953 o^i K a r i
M a r x i n , tämän n e r o k k a a n t:edemie-hen
j a -horjumattoman vallankumo-
, u k s e l l i s en kuoleman 70-vuoti8päiva,
tpukokuun 5 päiväBä hänen . s y n t y mänsä
133«vuoti£päivä, m i e h e n . j o ka
n e r o k k a a l l a opillaan osoitti l i u n i s -
k u n n a l l e t i e n sorrosta Ja r i i s t o s t a , j o k
a toteuttaessaan oppraan käytän-pPffjgjt
jaff^f vajiaptfjiTi^o^jtetyimfp työväenliikkeen
peruskiven.
I.AF81JV8 J A NVOR17V8
^ r l M a r x o l i k o t o i s i n S t e i n i n m a a l -
ta.; Hänen vanhempansa. Isä o l i a -
s i a n a j a j a , a s u i v a t Trierissä. P e r h e o li
varakas, sivistynyt, m u t t a e i - v a l l a n kumouksellinen.'
I>ahjakas k o u l u p o i k
a kävi lyseon, opiskeli B o n n i s s a Ja
Berliinissä lakitiedettä, h i s t o r i a a Ja
l i l o s o f l a a Ja s a i . t o h t o r i n a r v o n s a J e -
nän yliopistossa, väitöskirjan käsitellessä
S!p:3nR0k8en fUosoflaa^,j^uori
M a r x h a l u s i t u l l a tiedemieheksi. M u tr
ta- iPreussin taantumus ei suvainnut
yliopistossa sellaista professoria joka
p i t i P r e u s s i n v a l t i o t a läpeensä r a p peutuneena.
Niin kävivät hänen o-
(1818-1883)
K A B L M A B X
M a r x i n a i n i a a k s i kotiseudultaan.
34 VUOTTA SIAA.VPAOSSA
K a r l Märxa seurasi maanpakoon
hänen -urhoollinen vaimonsa, hänen
l a i n s a äiti, hänen paras ystävänsä
j a elämäntoverinsa. Jenny M a r x o li
a a t e l i s t a sitkca,- s y n t y i s i n v o n W ^ t p -
halen; S ä n o l i h a r v i n a i s e n k a u n i s,
h a r v i n a i s e n l a h j a k a s j a luonteeltaan
erinomainen.- Beldäoi r a k k a q t e z^
o l i nuoruudenrakkautta. ^ J o 18-vuo-t
i a a n a o l i Karl^^^Kfarx n a e x m y t k i h l o i -
h - j i . Opiskellessaan - Berliinissä hän
massa elämässään toteen sanat,: Jotka
yloppilaskokelas K a r l M a r x oU^ k i r j
o i t t a n u t eräässä äidinkielen t b r j ö i -
tuksessa: " M e emme a i n a v o i savuttaa
sitä asemaa, päästä suorittamaan
sitä tehtävää. Jonka uskomme olevan
kutsumiUKSemme. Meidän y h t e i s k u n -'
n a l l i s e t suhteemme o v a t Jossain "määr
i n Jo ^ t y n e e t , ennenkuin'..m9 ;pys-tymme
n^itä säätelemään.".^ ;.
K a r l M a r x t u l i t a m m i k u i m . l päi-,
vänä 1842, 23-vuotlaana, K Ö l n i j ^ ep
sanomalehden " R h e i n i c h e Z e i t u n g l n"
t o i m i t t a j a k s i ; S i h e n a s t i K a r l M a rx
o l i fisolofina v a i n selittänyt " m a a i l maa,
antanut siltä oman tulkintansa.
T o i m i t t a j a n a h ä n 0]; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-07-02