1953-04-07-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. ' • " T T - " — V T * ^
kailMla
i^euduUla, joilla
«monistisen puolue^;
(taa suurenmodsta
monuudistussuunnitein^
ansa Uinen vapäus-aistelu
Bulgarian
Isuudessa
'KIBJ.:G. VESELINOV'.^ . - ,^ '^^M--';^
Blaaliskuussa 1878 saavutti Bulgaria, joka oU ollut viisi vuosisafc^^^fcraau
jn aUa, kansa hsen riippiimattomunden sankarillisen vapa^ÄtaS^
jfkädessä Venajan—Tortun sodan toloksena. Bolearian kan^ ^ t t S lH
'taistelu Torkin valtaa vastaan ilmenee moniy tawto nÄSÄS^
"l^kkUaisten orjnuttaaninakaan bulgarialaiset eivät" lakanneet kapinoi,
cta vieraita isäntiään vaötaan. Mutta vasta f ^ l i s o i i n a i k a ^ JlSL C^toniisen merkkejä Turkissa ja Bulgarian edlstykselÄ^tebkun!
^^UMnlJikkeen alkaessa sat kansallinen vapaustaistelu järjestynem D M Ä .
hdeksanaentoista vuosisadan lopussa ja varsinkin koko y h d e k ^ M f f i :
sisadan oU Bulgarian historiaUe tunnusmerkeistä t a i s t e l O t o i SS
Eppnmattomuuden puolesta. «;.u iu»ua*u«,en
maallisuuteen liän iuottaa.^-Kuvates..
saan historiallista memieJ55ryttä loistavin
värein ja piirtäessään «mkän
kuvan nykyisyydestä Ea^^osoitti
kansalle tien kohti vapauttaiar^Hänen
"Slaavilaisen Bulgarian historiastaan",
muodostui yapausohjelma.-
Ensimmäinen vallankumpii^ellinen
runoilija on Dobri Tshintulov (1822—
1886). Hän selitti, että vapautta ei
saada lahjaksi, vaanise täytyy voittaa.
Hän edusti niitä Bulgarian kansan
DE LTTTKENSTN
UTEOS
det Tähdet Sj
n osa — Sivua yhti
Uinen hinta $5.50
aosmyyntihinta
^BO JÄXSKELälSM '
loisia Juttuij
lUnen hinta $1.00
tnolella.bintaa ...
irinkoisia
»nestä Kaupi
Unen hinta $1.25
Dolella hintaa ...
>lco]amskin Ya
406 sivua
iiMn hinta $2.75
lolella hintaa ....
plamskln valtatie" do^l
äiiien sötakuvau^ te o
timlsistä, Jotka retoantl
syvästi ja kohoti
Itämä "uudestisyntymiseksi" kutsutaika
osuu vuosien 1762 ja 1878
lie ja sen rajatapahtiunina ovat
Bihilendarskyn "Slaavilaisen
garian historian" ilmestyminen ja
•ian vapautuminen. Tämän
heen aikana Umestynsrt uusi kir-uus
ei vain heijastunut kansan
^pauspjTkimyksiä, vaan antoi niille
; suunnan ja ideologisen sisällön,
oivalsivat kirjallisuuden
I herättävän voiman ja asettui-kt
kansan palvelukseen. .
IBulgarian kansaa sortivat silloin se-
, turkkilaiset että kreikkalainen pato,
jonka toimeksiantaja oli saaliin-aen
kreikkalainen porvaristo,
olmannen Bulgarian kansan etuja
toimineen "kolihiyhteyden'
nen muodostivat, "tshoAadjlt",
at. jotka ulkomaalaisten ohella
1 luvalla rosvosivat hansaa. Uudesti-
Qtymisen äibarnen kirjallisuus ku-sen
tähden kolmea lajia konnia
turkkilaisia orjuuttajia, kreikka-pappeja
ja tshorbadji-rilstajia.
irjallisuuden sankarina oli vallan-ousmies
ja vapautensa puolesta
steleva kansa. Bulgarian kansa
hotti pääasiassa omiin voimiinsa^
tutta myös Venäjän veljeskansalta
otettiin apua. Venäjään kohdlstet-
I toivo ja rakkaus Veiiäjän kansaan
avatkin sen tähden tärkeän sijan
Ijan kirjallisuudessa.
\ • * V - •
I Kansan taistelu turkkilaisia, kreik-sia
ja bulgarialaisia tshorbadjeja
aan heijastuu jo Paissin edeUä-tainitussa
historiassa, joka merkitsi
ilgarian uuden kirjallisuuden alka-
Yrittäessääri herättää polut-"
iäinen nykyaikainen kirjaiUja
ntyy kansan puoleen, jonka isän-toiveita,
jotka kohdistuivat avun saamiseen
muilta slaavilaisilta kansoilta,
erityisesti Venäjän kansalta.
• » • . •
Krimin sodan (1853—56) jälkeen
esiintyi Bulgariassa vallankiunouksel-lista
liikehtimistä. Tuohon aikaan i l mestynyt
Georgi Rakovskyn (1821—
1867) runo "Vuoritiellä" vaikutti poliittisella
selvyydellään ja määrätietoisuudellaan
vallankumouksellisen
ideologian kehitykseen.
Viime vuosisadan loppupuolella monet
sellaisetkin kirjailijat; jotka itse
eivät olleet vallankumouksellisia,
edistivät teoksillaan kansan vallankumouksellisia
pyrkimyksiä. Sellaisia
olivat lyyrikko Petko Slaveikov, joka
taisteli alistxunista vastaan ja Vasil
Dnunev ja Ilia Bluskov, jotka kuvasivat
proosatuotannossaan kansan
kärsimyVsiä Turkin ikeen alla.
Liuben Karavelovin (1837—1879)
runoja, ja novellejä hehkuttaa orjuuttajia
vastaan käytävän sovittelemat-tomän
vallankumouksellisen taistelun
ajatus. Vapaiis on saavutettavissa ainoastaan
aseellisen; nousun avulla,
kirjoitti Karavelov. Hän luotti Rahvain
muutamat niistä monista "hnnttareteta". Jotka varomaUomandes'
saan aiheuttavat Sellaisia taUpaloJa koin kuvassa oiMtyvä, näbev&t kos^
kaan aiheuttamaansa tuhoa. Vaikka esim. yllänäkyvä kämppä säilyisi, d
siitä pitkiin aikoiliin olisi mitään hyötyä metsästajUle, koska tuUpalo^
tuhoama alui^ on kelvotonta metsästys Ja ajanvieteaiuetta. Sam^
tuhoutuvat metsärikkaudet, Joiden säilyttän4nen on kaikkien kansalais- -
ten yhteinen velvoUisuns.
ta toimintaa tämä Bulgarian e;i- san voimiin ja teki työtä sen kasvat-
S.C.A. UrheiluUllon
virkailijoiden^osoitteei:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Blvo.
Puhelin H.O. 8195
I Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
|49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont,
Puhelin H. A. 8815 :
I Rahastonhoitaja: Allan Hlbury.
1488 Brock Ave. Toronto, Ont.
Puhelin LL. 1054
J Kirjeenvaihto sihteerille. Huomioikaa
sihteerin uusi osoite.
smyyntikirjoista ei i
ä t ^ n äsiamie
kää tilauksenne
IPANY LI
Box 6 l SudbuTY.I
FINNISH STEAM BATH8
56-58 lVidmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
LKesklviikkona ja torstaina 3-12 l.p.
Perjantaina 1-12 l.p.
jlauantama 1 l.p.-2 a.pi.
ISunnuntaina 8 a.p.-l Lp.
NAISET:
I Keskiviikkona ja torstaina 3-12 Lp.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 Lp.
PUHELIN EL. 2571
PeterA.Vesa,B.Ä.
Barrister, Solicitör, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danferili Ave., Toronto
tamiseksi ja organisoimiseksi,:.
Johdonmukaisin valiähkumbul^elli-nen
ja sorrettuja joukkoja lähinnä on
Bulgarian suurin runoilija Hristo
Botev (1848—1876). Hänelle vapautuminen
Turkin ikeestä tnerkitsi myös
vapautimilsta "alhaisesta tshorbadjis-ta",
rahanhimoisesta kauppiaasta ja
papista. Toisaalta hänen^asenteensä
Turkin kansaa kohtaan oli ystävällinen,
sillä hän piti sitä juuri samalla
tavalla sorrettuna ja riistettyniä kuin
Bulgarian kansa. Botevin hehkuvissa
runoissa kuuluu kuolemattomuus niille.
jotk£i kuolevat kansan, vapauden
puolesta. Hänen kuuluisa säkeensä
"Se joka kaatuu taistelussa vapauden
puolesta, ei kuole" innoitti Bulgarian
nuorisoa myös fasismin vastaisen taistelun
aikana. Runoilijana ja vallankumouksellisena
Hristo Botev eteni yli
kansallisen vallankiunoukseri rajojen.
Hän vastusti sortoa yleensä — sekä
kansallista,^, että yhteiskunnallista.
Hänen vallankumouksellisessa runoudestaan
tuli useimpien bulgarialaisten
runoil ljoiden, etenkin kommunististen
nmoilijoiden opas. ; •
W I L L I A M LEE A L D E N :
Patentoituty ttö
Bulgarian kansan .talstelif kansallisen
ja yhtelskunnallismV vapauden
puolesta sekä Bulgarian itsenäistyminen
v. 1878 olivat parhaiden kirjailijoiden
innoittajia itsenäisyyden alkuaikoina.
,^ .
Huomattavin tämän ajan-kirjaiU-joista
on ivan Varzov (1850—1921).
Runokokoehnassaan "Lippu ja viulu",
joka ilmestyi huhtikuun; löpinän
(1876) aattona, hän kuvasi; lönsansa
vallankumouksellisia pyrkimyksiä ja
sankaruutta. Myös Varzovin tolmin-
Sattuipa kerran, taisi olla vuonna
1899, Tularen kaupungissa
merklbtävä oikeusjuttu, joka antoi
alh£en palkalliselle oikeudelle pohtia
kysymystä juurta jaksain.
Eras rouva fimythe, jolla on erit-
•täin hyvätapainen ja sijstl tytär, 16-
vuotias Martha, oli kauniina lokakuun
päivänä vierailulla hyvän ys-tävä.
ttaren^ rauva Mullockin luona.
Siinä istuttiin ja. juteltiih; kaikesta
maan ja Tularen kirkontornin, välillä
Tyttö istd yksin nurkassa ja oli ikävystynyt
kuten arvata - sa.ättaa', Lo-puita
hän ei jaksartut pysyä paikallaan,
vaan lähti Jciertelemään huoneessa
sitä joka puolelta tarkastellen-
Takan äänessä oli kauola kirjaikaappi
ja enempää ajattel^atta istui -tytär
talran rfimidcseHe huomaamatta lain-'
kaan. että se oli tiUikuumav Hänen
aikomuksensa oli (katsella takan vieressä
olevia kirjoja, niutta'siitä ei
tuHutkaän mitään, sillä kuuma rau-
•ta poltti merkin siihen. paikkaan,
josa iäJsteh h.s." "kasrvatiisherraot"
ovat. Kun haune oli: tulessa, ei ollut
muuta mahdollisuutta kuin sammuttaa
se ja sitten äiti ja tytär säntäsivät
kifa-een kaupalla •takaisin kotiin
saadaisseen palon jäije t lääkl-
•tyiksi... •
Kului muutamia päiviä ja pajon
jälki parani. Kauhuissaan havaitsi
äiti kuitenkin tyttärensä "nurjalla
puolella'V hämmästyttävän; leiman:
Patentii n:o 2335 luki siinä selvästi,
tosin vain nurinpäin, kuten pei-
•likirjoiti&sessa. Vahinkossa oli sattunut
niin, että takan reunnuksen
patenttiteksti oli sattunui paikkaan,
johon tyttö istui ja siitä syntyi jälki.
Joka vavmasti pysyi olihan
se tulikirjaimln poltettu. ."^
Mikä neuvoikui! Kaiihulssaan äiti
juoksi täheiien. lääikärln' puheille.
Tämä seOitti, «ttä jos palon arpi oli
pairantunut.. ei hänellä sen kanssa
oUut mitään tekemistä. Ja kud Ity-symys
kerran oli patentlstii, oU parasta
; kääntyä , jonkim lakimiehen
'pucleen. jcka paremmin tuntlal tällaiset;
a«iat.;., ', r - ' • . '
<Mlkäpä .siinä Itouya ;j^iiiytben
seuraava etappi oli kuuluissa i t^U
mies, joka tunsi suurta kiiimbstu^
asiaa,"kcriitaan:; ; , /
: — Jos asia on toärran näin,' «apoi.
hän mietteliäästi., on selväkö . i&ttä
tyttärenne on nyt patentoitu. Tal-Xt«uU säännölllBestI lännestä Itään ja
IN KAUTTA
HALUATTEKÖ OSTAA TALOI^
TAI MiTYDÄ OMANNET
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO REAL ESTATB BÖABDIN JÄSEN t ,
38 Lawrence Ave. W ^ PuheUn MO 5464 Toronta ö , Ont.
Suomeen - Tanskaan^ Norjaan - Ruotdtn
Asiamiehinä kalkille laiva- ja lentolinjoille, me järjestämme matkanne
Canadasta tai New Yorkista suoraan Suomeen tai Englannin tai
'Mannermaan kautta.
LAIVALLA GOOTEPÖBHN — Turistiluokassa:
Säästösesongin min. $195.00 yhtääUe pata — S390X0 edestafcaidn
Kesäkauden min. $215.Q0 yhtääUe pata — H20M edestaltaiirfn
LE.NTXEN MONTBEAL HELSINKI — Tutistilnokassa:
Säästösesongta min- $365.00 yhtääUe i»ta — $589.30 edestakaista
Kesäkauden min. $365i>0 yhfääDe pata — $657i)0 edestakaista
Jos aiotte tuottaa sukulaisianne tai ystäviänne Canadaan, me järjes-tänune
matkaliput etukäteen Ja autamme tarpeellisten paperien saannissa.
....-.«•«»•.«I-Järjestämme
myöskin khlkpnt^jgia VAKUDTIJKSIA mitä tarvitsette,
Halutessanne matkustusta koskevia tietoja, soittakaa tai khrjoittakaa
Miss Pontfinn'ni<» Ja vakiniit"Vg^«^ «nhteen Mr. AL Nummiseile.
O. K. JOHI^SÖN fr CO.^^
VAKUIJTUS-JA BIATKAILCTOilinSTO
<»J Bay SL. Toronto 2. Ont. WA. 1403. WA. 316?, WA. 1588
taa sävytti rakkaus Venäjän kansaa
kohtaan. Maan itsenäistymisen jälkeen
Varzov kirjoitti joukon teoksia,
joissa hän kuvasi kansan; talsteliia f'
Turkin valtaa; vastaan. • .
Itsenäisyyden ensimmäisen vuosikymmenen
aikana Väzov kirjoitti joukon
syvästi liikuttavia ruhoja, jolderi
yhteisenä Otsakkeena oli "Unohdettujen
sankarirunoelma,". Nämä runot
ovat raivoisa • vastalause^ -Bulgarian
saaliinhimoiseile porvarfctollie, joka
oli luoptffiut menneisyydenvVaUanku-mouksellisista
ihahteista, 1^^ ja
unohtanut - "uud^tisjmtjTOidtaudjen'^
sankarit. Myös suuri bulgariajlaiheh
romaani ''Ikeen ^lla" • on omistettu
kansaUisille vapau(SpyTki9iy^ Siinä
Vazov ylistää Buljgariän kansan
taistelua kansallista ja yhteiskuniuil'
lista .sortoa vastaan ja sen rakkautta
Venäjän veljeskansaa, kohtaan.
"Uudestisyntymisen" aikaicausi on
edelleenkin Bulgarian kirjailijain
innoittaja heidän kasvattaessa nykj^--
siä ja tulevia sukupolvia rakentamaan
sosialistista yhteiskuntaa.
oikeastaan häntä ei ole koskaan patentoitu,
mutta sUtä huoliiniätta h^-
nct on m^erkitty patentoidulcsL ;Näin.
ollen ei teiliä ole mtiu^a ttiahdolUT
suutta kuin vedota lakiin Ja.^p^t^
patenttioikeudeh kumoamilta'.;' Jos
; tytt^en<^^x»i pafteeöftd,'
: tä.; se,' että. teidät voidaian haastaa
oikeuteen patenttioikeuden, rlkkotni-iesta,
sUlä olettehan; patentoineet
hänet väärän käytäiniön, mukaan.
Oikea patentti ^^adaan siteh,'^ ett$
patentoivasta yahnli^tetaan mallikappale,
minkä j ä U ^ ^ e e , jätetään
patenttilautakuhnalle arvost;eltavai&i
sl. Ja vasta ,<tämä. - lautakunta. voi
lyödä., leiman. Luulen muuten,: että
teidän on parasta väittää ollkeudes-sa;
röyhkeästi, että- t y t t ö d n kyllä
patentoitu, mutta että patatttihäke-muspaperit
ja mallikappaleet ovait
tuhoutimeet tulipalossa. Jos saatte
oikeuden myöntämään tyttärellenne
patenttioikeuden, on hän samalla
kaikenlaisen «nyymis Ja bukkaramis-kieljon
alainen. Teidän kuolemzhanne
jälLjien perilliset perivät .Jiänet eivätkä
perintöoikeuden mukaan voi
luovuttaa häntä kenellekään muulle,
sjllä hän kiiuluu kuolinpesän irtaimeen
o m a i s u u t e e n . . .
Lakimies puhui paljoni muutakin,
mutta rouva el enää välittänyt hänestä,
vaan • kiirehti juokBUjalkaa
pormestarin luo. TSao& kuuntfäi selostusta
ja sanoi, että oikeus ker-
'naastt ottaa asian käsitetlääkseen,
matta patentoitn esine on luoviitet-iava
sille •tarkastusta varten,.jhlideä
llsäbsi kaikki asianomaiset pn iiaas-tettava
imultavlksL ;,
Semrasi oikeudenkäynti. Jota sieu-rasl
• koko maa. ; Tuomioistuimen
Jäsenet vatkasivat asiaa puolin' Ja
toisin, mutta eiyät päässä > yksimielisyyteen.
Eräs väitti, että - patentti
.-oli väärennetty, toinen, /ettei
oUitt epäUystäkään.: etteikö^ iyttö
olisi : asianmtikaisesti i>ateatpitu. i
iPatenttltoimliion edustaja .-kertoi
palvelleensa 28 yuotta tohxiistpua,
muttei miiiistanut tällaisen patentin
flmasto Sfyk}-aikalnen rakennustekniikka
ifimmitys-. tuuletus-, ilmastointi- ja
valaistuslaltteneea on tdmjrt Ihmiset
suuressa määrin riijn)umattomlk8i
asuntonsa Ja ty&palkkapsa vaiheilla
vallitsevista ulkonaisista olosuhteista.
Ihminen on luonut Itselleen Jonkinlaisen
"keinotekojlsen ilioaston". n\\tc&
tel^ee hänelle mahdolliseksi elää ver-
Jrattata mieUytt&västi, vaikka ulko-
Ja&iset olosuhteet olisivat kuinkakin
Ikävät. Ottaakseoune esimerkta ää-rimmdl8iE^
t£^ tapauksista tpteamme.
ettiei edes n^paseutututkijan tarvitse
i^karohkeUla retkillään enää palel-
^ eikä oUa vailla >ärkeimplä elämän'
zpukavuuksia.
Kaikesta ihuolimatta on ilmastolla
-Ja sääsuhteilla edelleen sangen suiu-.'
merkitys terveydellemme Ja salrau*
4ellemme.' Talviset influenssakaudet;'
Jollahien meilläkin on jälleen vallta-nut,
ovat siltä yhtenä havannnolli-
«ena esimerkkinä. Muutenkki ilmfis-to.
lyö leimansa Jroko elinympäristöömme,
niin kauan kuin kokonaisten
yhdyskuntien ja maanosien sää- ja
lämpöoloja ei pystytä säännöstele-qiäan.
Umaston terveydellisiin vaikutuksiin
onkin viime aikoina Idinnitet-ty
paljon huomiota. Ja näiden kysymysten
tutkimiseksi on syntynyt erityinen
tieteenhaara, lääketieteellinen
klimatologia.
Ilmastolle antavat aina ominaislei-mansa
monet eri tekijät: ilmah paine.
Ja kosteus, ultraviolettisäteily, läm-pötla.
ilmahdukkasten sähköinen vauraus
Jne. Näitä tekijöitä kutakin e-rikseen
tutkittaessa on tultu siihen
tulokseen, että korkealla tai matalalla
ilmanpaineella samoin kuin k(nr'^
kealla tai matalalla lämpötilalla on
tosin merkityksensä, mutta että ilhmi-sen
elimistöön on suuri vaikutus i l man
-paineen, lämsjötilan; kosteudeb
Ja sähkövarauksien vaihteluilla.
Osaksi sen takia, että auringon säteily
lämmittää eri tavoin eri paikkoja
maapallolla, osaksi maan kiertoliikkeen
vuoksi Joutuvat ilmamasisat
päiväntasaajalla Ja napaseuduilla
liikkeeseen tiettyyn smmtaan. Tto-piikelssa
syntyvät tällä tavoin tasaisesti
puhaltavat pasaatituulet, joilla
oli niin suuri merkitys purjelalvojep
aikakaudella. Johjölsella pallonpuOf
liskolla; puhaltava koillispasaati ja,
etiäisen pallonpuoliskon kaakkois-päsaati.
Ns. ibiämtöpilrelllä puhaltaa
liapaseudU-lla yhtä vakinaisesti Idästä
länteen. Laiihkeissa vyöhykkeissä.
Joihin Suomikin kuuluu, kohtaavat
hapaiseutu- Ja tropiikkituulet toisen-jpllbin
syntyy jjyörretuulia Ja eri-llmamasBat
sekaantuvat tol-fäktjilan
tiettynä, päivänä tietyllä
seudulla määrää siis se, vallitseeko
sieUä tropiikki- vai napaseutullma,
vjii kiilkeeko ilmamassojen raja juu-*
ri tämän seudun-vaiheilla. Napaseu-tuifana
on kylinää Ja verrattain ras-ki^
tä Ja panee siis ilmapuntarin
häyfitämään kosteaa. ' T*opIHtkl-ihna
taas on kuivaa Ja kevyttä Ja saa Ilmapuntarin
osoittamaan matolaa.
Näiden erilaisten lUnamassoJen
kamppalilessa yliyaliasta syntyy ns.
ilmaxiiitama. Jos napaseutullma kar
ht^eimusta l^jskevia asiakirjoja eikä
tyttöäkään, mihin taas vältettita,
ettei hän muistanut paljoa muutakaan,
olihan hän jättänyt vuokran-sakin
maksamatta. Asiasta kehittyi
pitkä Ja mutkallinen,
Aalaä Jahkailtiin puoleen Ja toiseen;
Tuomari olisi ollut vahnls Jo
pari kertaa päättämään asian (Patentin
vuoksi, hän sanoi), mutta erinäiset
asiantuntijat tahtoivat sitä
edelleen tutkia, ja pöytäkirjojen sivut
täyttyivät useista merkinnöistä
Ja kiiulusteluleta. Tyttö, Jonka
nimi oU Marilla, unohti lopulta
oman nlmensäi^n, hän kun papereissa
esiUityl nimellä "Tutkimus
A/C657834". Jota oli aina aivan
mabxlotain muistaa.
NÄYTÖS^ JA OfllELiVl^
Sunnimtainä iiuht^^ kello 4 ip.r
' OHJTELMASSA:
Yksinäytöksinen näytehnä
HURSKAS lÖÄ iÄ II^INEN TYTÄR"
^ KlrJ. JVtJTAS KÄKBIÄINEN
Ohjaus: AINO OKSANEN
— V Ä L I A I K A — V,
Soittoa . ,.
Runo --.-...-,>..,,,
Hanurinsoittoa ja laulua
"T>uhe
Laulua
Hanurinsoittoa ..,,
Kansantanhuja, ...
TERVETULOA
.. - , .Osaston soittokuntta
, . . . — . . . . . . . . . .Eino "rarvaihen
. — .,', Unto Mäkinen
.. - - — , , ..,G, Sundiivist
.............Sekakuotv Ptalandia
. . . . . . .... . V . j „ J, 'Hubeni^,
•' - - --> .t.,QbJ. Siiri Lahti
• ' • • . • • v.,:;r,;'-;, ;^
OSASTON BAUHANKOBCrrEA
koittaa tropiikUpUman «jtniyys kyU
mä ilmartntamattlniapuntari nousee.
Ifimp&tila laskee ja ssä pilMatnr. saadaan
ehkä sadetakin. Äopiikki-U-man
päästen voitolle lOmpOtUa J(6-
hoaa, ihnapuntari laaL«je jä lätepi-män
Ja kylmän liman sekaantua^a
voidaan sUloinUn isaäda sädettä.
NUtä voimakkaita pyfirtetuuiia.
Jotka muodostuvat UmBmatgOTjaii
tynnätessä vastakkain, sanotaan syk-loonelksi.
mlUohi ne v Uikkuyät ' sa-,
maan suuntaan kiiii^ maa^ pyOril. Ja-antisyklooneiksi.'
milloin ne kulkevat
(rastakLubeen j«iuntaan. . Nildpn
syn,tymiseen vaikuttavat' i euure^
määrin merivirrat, Joilla on muuten-,
xln tärkeä onerkitys Um^toa-sääte-levänä
tekijänä. - ' ,
Lääketieteelliseltä kannalta katn
soen ilmastonvaihtelut ovat Sekä hyväksi
että pahaksi. Ne koettelevat
Ihmisen elimistöä, mutta: pitävät sitä
toisaalta paremmassa kunnbssa; E-räUIä
alueilla ne; aiheuttavat fau<>-
inattavaa sairauksien, lisääntymistä,
mutta merkillistä kyUä ihmisten
kesl!l-lkä täUääilla seudlullä näyttää
olevan suurempi kuin siellä, missä
ilmasto on vakaampaa., Sräs amerlk-^
kalataen tutkija. Petersen on tutkinut
U3A:h aluetta' Sekä säävaihtelu
ja että terveyd^Uislä oloja slbnäUä-pitäen
ja toclennut,;'että siellä niissä
säävaihtelut olivat smurimmkt, esiin
tyi myös ehiten reumaattisia sydän»^
vikoja, sokeritautia ja erältä hermO'
sah-auksiakhi, mutta että »äUlä sa
mollia seuduilla ihmisten fceski-ikä
oli suurin Ja heidän keskuudessaan
esUntyi vähiten tyteä- Ja vaJaami6U-syyttä.
- %
Euroopasta tiedetään, että eniten
yli 80-vuotlaita ihmisiä elää Ruotasissa,
Norjassa, Suomessa, (P6hJoi8-
Irlannissa Ja Fär-saarilla, muun 1^-
roopan jäädessä tässä siditeessa huomattavasti
jälkssen. idCainltsemlssa/m-me
maissa vallitsee sangen vaihteleva
Ja raaka ilmasto. Ruotsalainen
tutkija Edström on puolestaan todennut
useita tauteja, joita esiintyy
eniten juuri sellaisilla seuduilla ja
minä alkotaa. Jolloin ibnarintaima on
näiden seutujen kohdäUa. Tällaisiksi
osoittautuivat mjn. kuristus-tauti,
raskaudentilan aikaiset Ja pikkulapsia
kohtaavat kouristukset^
astma' ja migreeni. XaikiUe yliteis-tä
ovat kouristukset, joten kouristustila
ilmeisesti syntyy helpoimmin; 11-
marintaman yhteydessä. Samoin on
arpeutuneissa haavoissa esiintyvien
Kpujen yjn,5. kolotusten laita. Joiden
usein sanotaankin ennustavan
säänmuutosta. Tietty yhteys säänmuutoksiin
tuntuu olevan myös ai-
(ro- Ja 4keuhkoverenvuodollla > sekä
veritulpjilla. Tuntuukin luonnolli-
6elta, että säänmuutokset eivät voi
olla vaikuttamatta sydämeen Ja sen
kautta myös verenpaineeseen.
Mikä säätä'sääntelevistä tekijöistä
on tärfcein terveydentilan kapnalta,
bn vaikea pääteOlä, mutta näyttää
siltä, että ilman sähköisyyden vaihtelut
näyttelevät; pääosaa. Tutkimus
on vasta alussaan,-mutta säätieteilijäin,
lääkärien ja miksei myös ra-
'cnnusteknlkkojen yhteistyöstä voi-,
daan odottaa arvokkaita saavutuksia
Vasta kun ilmaston Ja säiden vaikutuksesta
terveyteen ollaan «tyydyttävästi
selvillä, voidaan todella tehokkaasti
ryhtyä torjumaan tai ainakin
rajoittamaan: säänvaihtelujen vali^in-gollisia
vaikutuksia. El liene mah
dotonta Järjestää asuntöjemmc ja
työpalkkojemme "llma4tointla" Ja
hUdcn Ilman-spikdisyyttäkln sellaiseksi,
että olemme ulkoilman vaihteluista
entistä , riippumattomampia.
Voidaanpa ajatella, että esim. kor-l*;
asta verenpaineesta tai muista
säänmuutoksille 'alttiista vaivoista
kärsiviä ihmisiä kehoitettaisiin tällaisten
muutosten lähestyessä hakeutumaan
"suojahuonelslta" siksi, kunnes
meteorologit Umplttalslvat "vaaran
olevan ohi".
Siioniiitaiiieii nieriiiiies ajeiehtini^ji
lautatta valtamerellä 34 vuoMkaiitfä!
LbpuUa iuskaannuUiln koko asiaan
Ja vaiamldiistö pyysi tuomaria*
pyytämään neuvoa Keskusoikeusvl-rastolta
Vashingtonlsta, Paperit lähetettiin
sinne ja aikanaan siellä
saapui pitkä kirje, jossa m.m, selitettiin:/
— •Rouva Smytheä el voi syyttää
patenttioikeuden rikkomisesta, koska
lian el itse ole ollut syypää pä-tentiii
hanlÄlmlseen^ Tyttö on päästettävä
4^tkimiacsesta vapaalisL
Sen sijaan asiakirjassa oU eräs kohta,
jo^' vclvoItettUn näin:
"Tularen kaupungin ' valamlehte-tön
on i>idettävä iarklcaa lukua siltä,
ettei tätä erikoislaatuista patet-tioikeutta,
joka selviää tutkimuksesta
"A/'c697834" mitenkään loukata
ja ettei patentoimisen merkkejä ja
leimoja muuteta Jä että asiaan el
enää julkisuudessa bjjota, kot^ se
uhkaa naurulla koko Yhdysvaltain
Helmik. lopulla oli
Canadan asevoimissa
103,573 ItenkUöä
Ottawa, —' Canadan sotavoimissa
oli «viime helmikuun lopulla kaikkiaan
103,S7a henkilöä, ilmoitettiin alahuo-;
neessa tehdyn kyselyn Johdosta. Samalla
ibnoitettiin,!että sotalaitoksen
i4>seerien kustannukset olivat viime
viionna keskimäärin 6X)94 dollaria ku-.
takin henkilöä kohden ja sotilaiden
vastaava Iteskhnäärä oU 3,216 dollaria.
Näihhi kustännukslbi ;slsäIt<;rKät^
paikat, vaatetus,. ruoka; /matkustaminen,
lääkärbihuolto. Ja haUituluten
siuxrittamatmaksut eläkerahastoon.
oikeuslaitosta".
Ei »le tied<»sar miten tämän
säännätoen täyttämisen laita
on. E i ^ huhupuhe kertoo, että
Biartha Smythe on nyt naimisissa,
eikä hänestä lainkaan näe onko hän
patentoitu vai eikö ole. Loppuikänsä
hän kuitekin saanee pitää l nimeä
"Patenttltyttö". jonka Iloiset
kaupunkilaiset hänelle antoivat.
Minun mielestäni olisi piUcan tähteeksi
pitänyt joutua valamiehistö
eikä p^;mtti, mutta eihän elämässä
koskaan saa oikeutta. Varokaa siis
fcmtm^*^t^^ Ja ennenkaikkea
mutkikkaäa dlkeosjuUuJa. alemmista
saa pysyvän leiman koko eih'
mänaJaksL
Levottomuus jatkuu
Xtvf Kotk. -r- psal^markklnoUte
Jatkuu rauhattomuus edelleen sen
johdosta, että keskustelut tSjörean
rauhanneuvotteluista ovat käyiinls-sä.
Useiden yhtiöiden osakkeet ovat
l^shkeoeet, joskaan ei vielä erittäin
suuressa määrässä.
Barnes Drag Co.
— SKAUFPAA—
Saoli Sfe; Blatle Ostarfo
RCA Victor Radioita
NyaUlääkkeitä
«iydeUlnen nuasto Hgfctrifi
PottUUaukset täytetU»
huokUUesth
Singapore. — Brittiläinen 7,000 tonnin
h ö ^ a i v a AlendiHiU löysi hiljat
lain I m e l l ä merellä haakshrikkoutu-neen
suomalaisen merimiehen, Ensl9
Tiiran. Joka oli ajelehtinut pienellä
lautalla S4 vuorokautta. Pelastustyöt
pantUn väUttömästi käyntiin, mutta
oU l^uskairvon v^urassa/ettei lopen uupunut
mies kuitenkhi päässyt hengestään
» slU^Jiiuri kun. l ^ t ä hUmttiin
ylös laivaan, teki eräs hal&ala jätti-läishypynt
Ja' mcnet^ saaliinsa vain
inuutamalla^ millimetrillä.-
OH vai^. yksi mahdollisuus miljoonasta,
että mc ylimalkaan huopuisinji-.
1^ Tiii;an.spApi Alendi HilUn päälUk-'
kö, kapteeni Humby ja sittenkin oli
hai vähällä tuhota kaiken.
Tiira. Joka on hyvin nääntynyt rasituksista,
toimitettiin sairaalaan A-iendl
Hillin saavuttua Singaporen sa-tanuuin/
Hän puhuu murteellista eng-lantia.
vtanÄkaa Ja alasaksaa Ja hän
on kertonut., että hänellä alussa oU
toveri mukana.lautalla Ja että ho
kuuluivat ' erään norjalaisen laivan,
Jonka nimeksi: hän ilmoittaa Skau-^
hrumi0,'hiiehistÖön. Sitä. miten hän
Ja hänen ioverinso olivat joutuneet
: lautalle, hän ei pystynyt selvittämään.
Tiira'löydettiin aikaisin maaliskuun
27 päivä.n (MU9una ppit^ SOO kilometriä
itään Ceylonista. Heti keskiyön
Janeen HDUU Alendi Hillin tähystäjä
b\mdQn> Ja vähitellen; keksittiin lautta,
Joka oli neliskulmainen ja hyvin pieni
12) djeslmetriä pitkine slvuhieen. Alendi
fillL pysähtyi heti, mutta kuoppa-sella
merellä kadotettiin lautta näkyvistä.
Kello 3 aikaan aamulla löydettiin
se uudelleen ja kun Tiira sitten
aiottiin hinata laivaan, menetti
hän otteensa ja putosi veteen. Juuri
kun häntä vedettiin uudelleen ylös
i i y p p ^ suuri hai vedestä ja viilsi oivan
Tiiran vierestä. Koko vesi vilisi
haikaloja, jotka nähtävästi olivat jo
päiväkausia kierrelleet lauttan ympärillä.
tcun Tiira löydettiin, oli hän täysin
kuihtunut, eikä painanut ed^s SO kiloa.
Aiirinko oU polttanut hänet pahoin
ja hänellä oli suuria; suolaveden
aiheuttomia haavoja kaikkialla
ruumiissaan.
Lautalla, jonka nellkulmalsttir keskustaa
ympäröi lauttaa^nnattavat
llmasäillöt, oU Tiiralla ja hänen toverillaan
aluksi ollu^ muovipussi, jossa
oU leipää Ja puUo vettä. Km Wt(iK '
ja vesi olivat loppuneet, olivat hfe ke*,"
ränneet sadevettä muovipussUn.' Ito*''^.
veri kupU 18 lautalla vietetyn vtio»^,
kauden Jälkeen, mutta Tiira väitti,'et»,%
tä liän oU fiäUyttänyt ruuoOsta teutal^f
!a useita päiviä. ^
Tlha oli pukeutunut ^liutf^sta^
housuihhi, ihokkaaseen Ja lujatäräl*'
slln. ranskalaisiin ke^ldin. Ti)U^ssa>>^
käsivarressa oli tatuoituna saibä-i^uo-^-^ '
mi. , . ; » t'..
Kapteeni Humby-uskoq, että>latttta<\
oli koillistuulen mukana ajel^tinvti"'
Malakan salmesta. . • i ''
Alumiinivoitot \ V
$22,372^98 ^
MontreaL ~ Alumhlium •
ansaitsi viime vuoden tolmbinästioähf
puhtaaksi voitoksi'<22373^89,,i^de^;^^
taon täällä julkaistussa Tta(;ldn ,ioi«;
mlntakcrtomuksessa. '<Vaikkä^i|^|>^IÖA ^>
voitto oli 6.4 miljoonaa «dollaria 'Vä'-^^^^^^^^
häisempi kuin edelliseltä.-vu^eltaii,'-
Jacttlln yhtiön osakifiaiUe yoKto^c^f'^
koina kaksi dollaria kutäkih osal^tia - ^:
kohden cli 23 senttiä enexnmmäns
kuin edeUiseltä vuodelta. yii|^iSii.'>
myynnit saavuttivat vuoden al)(eiWj!;
liuden eniiätyl^^en. 489»30a 9ietrl|ön<:i'^.;
nla; Joista 63 pros.'mVytiintenglaivtiInr)'
Yhdysvaltoihin ja Canädaan. \
Suurin osa savuiskeidetl ^
lii];ina,$ta on verQ9 i
Ottawa;' Rahaminlsterin^iäl^^i^'^
nen Lessage sanoi ilaiMamehttiÄ fiv ^
kcttäin, että sellaisiata. Viv.u)äuis.ta.,'v;
Joiden tehtaan hinta on $3^9 tti^n*!:
nelta, maksetean nyt yei^4^.16i tu**4
hannelta. .' öen mukaan sisältjfff 20! r
savuketta käsittävän 'paUui^n,7'
hintaan nyt seuraavat erät: T^laaiiV
hinta 7-1 senttiä, verot 176 senttiä Ja/
voitot «.4 senttiä. Mis^ määrto. te^^^^^^^^
taan hintakin sisältyy -voitt9a,;8ii|ft el
llräoltettu mitään! ' !
Simm & PickeiiU
. Vakdutuksia Ja kUntelmisittIft
^ Kllntelmistolamoja J a ^ ö d « l«
WPRKERS' Cja^pPERATlVE |
OF NEW ONTARIO UMITI^J
• ^IMMINS • SOUTH PORCtJPINE-j
^IRKLAND LAKE o CONNAUGHT S
•WPPgWi|IIM^
Valitkaa äänilevynne tästä Mai^$täM
Ä Ä N I L E V Y J E N i
V A L I K O I M A S T A H
joka on juuri saapunut kauffpaanmS
# COLUMBIA . ."'^Zz':
MY Z AI, AI, miten pieni ruusu, valssi, Eugen Malmsten r: .?g
Margooa,— Tango-Bumba, Eugen Malmsten S •
® TRIOLA • 5:
T fOiS Epnen Muinoin, fox-trot. Kipparikvartetti . B| i
Vain tavallinen tyttö, slow-fox, "Hertta" S
T 4043 Vashan vaahteran laulu, tango, laul> Vdkko Tuomi S V
Laitan laulun Uitämähän,^ valsdl, laul, VeiljJco TupBii , « '
T 4044 Maasta se pienikin ponnistaa, Jenkka, Vilho Vartiainen j» :
Tee näin älä näin, valssi, Vilho Vartiainen «
T 4045 Minä laulan onnestain, tango Veikka Tuomi »i
Aatoksin luokse armaan, valssi, Veikk» Tuomi * .
T 4050 Ensimmäisenä iltana, Olavi Virta - ^
Tsivaajia loisteli kultainen kuuhnt, ballaadi Kauko KäJrUU^
• T 4051 Mitäs Me taiteilijat, valssi. Kipparikvartetti
pyyUMnaru, Jenkka, Kipparikvartetti /
T 4052 Manuhan pikba pipana, foksi. Kipparikvartetti r
Kimmon puoheironen, lastenlaulu. Kipparikvartetti;
r 4053 Bomanlalalnen Serenaadi, tango, laul. Veikko Tuomi"
Soittajaa Sävel, valssi, laul. Veikko Tuomi ^
T4055 Osa elämääni, tango, Olavi Vbta ^ .
Mr. Törrönen, Jenkka, Olavi Virta ja "Kulkurltf - : '
T 40Se SyysmleUeitä, valssi. Veikko Tuomi
Otuieqifpy^rä valssi Kauko Kokkonen kufflppanelneen f
T4<|ST Nuori Ihanteeni, tango, Olavi Virta
Ahkera-Aniti, jenkka, Olavi Vhrta Ja "Kulkurit"
' T 4009 Isä Ma«n polkka, laul. Jorma Ikävalko
,roto surut puserosta, jenldia, laul, Jorma Ikävalko i
T 8034 Hurmalan häät, jenkka, laul. Kipparikvartetti
' Kisällit kesällä; fox. lauL Kipparikvartetti
® RYTMI
n eizi. Raviradan tyttö, jenkka, Justeeri
' EavIralU, Jenkka, Justeeri
B 0093 Katuviertä pitkin, tango, laul. Henry Thecl
Minä myös, laul. Reino Helismaa
HINTA $1.25 KPL.
(Ostajan maksettava läbetysfcnlnt)
'Postitilauksen tulee käsittää vähintäin kolme levyäl
Lähetämme levyjä kaikBclalle Canadassa.
.Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. UD.
P.O. BOX 69
iii, iM. rr,\ ) j f , . f , - , , .i.-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 7, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1953-04-07 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus530407 |
Description
| Title | 1953-04-07-05 |
| OCR text |
. ' • " T T - " — V T * ^
kailMla
i^euduUla, joilla
«monistisen puolue^;
(taa suurenmodsta
monuudistussuunnitein^
ansa Uinen vapäus-aistelu
Bulgarian
Isuudessa
'KIBJ.:G. VESELINOV'.^ . - ,^ '^^M--';^
Blaaliskuussa 1878 saavutti Bulgaria, joka oU ollut viisi vuosisafc^^^fcraau
jn aUa, kansa hsen riippiimattomunden sankarillisen vapa^ÄtaS^
jfkädessä Venajan—Tortun sodan toloksena. Bolearian kan^ ^ t t S lH
'taistelu Torkin valtaa vastaan ilmenee moniy tawto nÄSÄS^
"l^kkUaisten orjnuttaaninakaan bulgarialaiset eivät" lakanneet kapinoi,
cta vieraita isäntiään vaötaan. Mutta vasta f ^ l i s o i i n a i k a ^ JlSL C^toniisen merkkejä Turkissa ja Bulgarian edlstykselÄ^tebkun!
^^UMnlJikkeen alkaessa sat kansallinen vapaustaistelu järjestynem D M Ä .
hdeksanaentoista vuosisadan lopussa ja varsinkin koko y h d e k ^ M f f i :
sisadan oU Bulgarian historiaUe tunnusmerkeistä t a i s t e l O t o i SS
Eppnmattomuuden puolesta. «;.u iu»ua*u«,en
maallisuuteen liän iuottaa.^-Kuvates..
saan historiallista memieJ55ryttä loistavin
värein ja piirtäessään «mkän
kuvan nykyisyydestä Ea^^osoitti
kansalle tien kohti vapauttaiar^Hänen
"Slaavilaisen Bulgarian historiastaan",
muodostui yapausohjelma.-
Ensimmäinen vallankumpii^ellinen
runoilija on Dobri Tshintulov (1822—
1886). Hän selitti, että vapautta ei
saada lahjaksi, vaanise täytyy voittaa.
Hän edusti niitä Bulgarian kansan
DE LTTTKENSTN
UTEOS
det Tähdet Sj
n osa — Sivua yhti
Uinen hinta $5.50
aosmyyntihinta
^BO JÄXSKELälSM '
loisia Juttuij
lUnen hinta $1.00
tnolella.bintaa ...
irinkoisia
»nestä Kaupi
Unen hinta $1.25
Dolella hintaa ...
>lco]amskin Ya
406 sivua
iiMn hinta $2.75
lolella hintaa ....
plamskln valtatie" do^l
äiiien sötakuvau^ te o
timlsistä, Jotka retoantl
syvästi ja kohoti
Itämä "uudestisyntymiseksi" kutsutaika
osuu vuosien 1762 ja 1878
lie ja sen rajatapahtiunina ovat
Bihilendarskyn "Slaavilaisen
garian historian" ilmestyminen ja
•ian vapautuminen. Tämän
heen aikana Umestynsrt uusi kir-uus
ei vain heijastunut kansan
^pauspjTkimyksiä, vaan antoi niille
; suunnan ja ideologisen sisällön,
oivalsivat kirjallisuuden
I herättävän voiman ja asettui-kt
kansan palvelukseen. .
IBulgarian kansaa sortivat silloin se-
, turkkilaiset että kreikkalainen pato,
jonka toimeksiantaja oli saaliin-aen
kreikkalainen porvaristo,
olmannen Bulgarian kansan etuja
toimineen "kolihiyhteyden'
nen muodostivat, "tshoAadjlt",
at. jotka ulkomaalaisten ohella
1 luvalla rosvosivat hansaa. Uudesti-
Qtymisen äibarnen kirjallisuus ku-sen
tähden kolmea lajia konnia
turkkilaisia orjuuttajia, kreikka-pappeja
ja tshorbadji-rilstajia.
irjallisuuden sankarina oli vallan-ousmies
ja vapautensa puolesta
steleva kansa. Bulgarian kansa
hotti pääasiassa omiin voimiinsa^
tutta myös Venäjän veljeskansalta
otettiin apua. Venäjään kohdlstet-
I toivo ja rakkaus Veiiäjän kansaan
avatkin sen tähden tärkeän sijan
Ijan kirjallisuudessa.
\ • * V - •
I Kansan taistelu turkkilaisia, kreik-sia
ja bulgarialaisia tshorbadjeja
aan heijastuu jo Paissin edeUä-tainitussa
historiassa, joka merkitsi
ilgarian uuden kirjallisuuden alka-
Yrittäessääri herättää polut-"
iäinen nykyaikainen kirjaiUja
ntyy kansan puoleen, jonka isän-toiveita,
jotka kohdistuivat avun saamiseen
muilta slaavilaisilta kansoilta,
erityisesti Venäjän kansalta.
• » • . •
Krimin sodan (1853—56) jälkeen
esiintyi Bulgariassa vallankiunouksel-lista
liikehtimistä. Tuohon aikaan i l mestynyt
Georgi Rakovskyn (1821—
1867) runo "Vuoritiellä" vaikutti poliittisella
selvyydellään ja määrätietoisuudellaan
vallankumouksellisen
ideologian kehitykseen.
Viime vuosisadan loppupuolella monet
sellaisetkin kirjailijat; jotka itse
eivät olleet vallankumouksellisia,
edistivät teoksillaan kansan vallankumouksellisia
pyrkimyksiä. Sellaisia
olivat lyyrikko Petko Slaveikov, joka
taisteli alistxunista vastaan ja Vasil
Dnunev ja Ilia Bluskov, jotka kuvasivat
proosatuotannossaan kansan
kärsimyVsiä Turkin ikeen alla.
Liuben Karavelovin (1837—1879)
runoja, ja novellejä hehkuttaa orjuuttajia
vastaan käytävän sovittelemat-tomän
vallankumouksellisen taistelun
ajatus. Vapaiis on saavutettavissa ainoastaan
aseellisen; nousun avulla,
kirjoitti Karavelov. Hän luotti Rahvain
muutamat niistä monista "hnnttareteta". Jotka varomaUomandes'
saan aiheuttavat Sellaisia taUpaloJa koin kuvassa oiMtyvä, näbev&t kos^
kaan aiheuttamaansa tuhoa. Vaikka esim. yllänäkyvä kämppä säilyisi, d
siitä pitkiin aikoiliin olisi mitään hyötyä metsästajUle, koska tuUpalo^
tuhoama alui^ on kelvotonta metsästys Ja ajanvieteaiuetta. Sam^
tuhoutuvat metsärikkaudet, Joiden säilyttän4nen on kaikkien kansalais- -
ten yhteinen velvoUisuns.
ta toimintaa tämä Bulgarian e;i- san voimiin ja teki työtä sen kasvat-
S.C.A. UrheiluUllon
virkailijoiden^osoitteei:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Blvo.
Puhelin H.O. 8195
I Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
|49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont,
Puhelin H. A. 8815 :
I Rahastonhoitaja: Allan Hlbury.
1488 Brock Ave. Toronto, Ont.
Puhelin LL. 1054
J Kirjeenvaihto sihteerille. Huomioikaa
sihteerin uusi osoite.
smyyntikirjoista ei i
ä t ^ n äsiamie
kää tilauksenne
IPANY LI
Box 6 l SudbuTY.I
FINNISH STEAM BATH8
56-58 lVidmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
LKesklviikkona ja torstaina 3-12 l.p.
Perjantaina 1-12 l.p.
jlauantama 1 l.p.-2 a.pi.
ISunnuntaina 8 a.p.-l Lp.
NAISET:
I Keskiviikkona ja torstaina 3-12 Lp.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 Lp.
PUHELIN EL. 2571
PeterA.Vesa,B.Ä.
Barrister, Solicitör, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danferili Ave., Toronto
tamiseksi ja organisoimiseksi,:.
Johdonmukaisin valiähkumbul^elli-nen
ja sorrettuja joukkoja lähinnä on
Bulgarian suurin runoilija Hristo
Botev (1848—1876). Hänelle vapautuminen
Turkin ikeestä tnerkitsi myös
vapautimilsta "alhaisesta tshorbadjis-ta",
rahanhimoisesta kauppiaasta ja
papista. Toisaalta hänen^asenteensä
Turkin kansaa kohtaan oli ystävällinen,
sillä hän piti sitä juuri samalla
tavalla sorrettuna ja riistettyniä kuin
Bulgarian kansa. Botevin hehkuvissa
runoissa kuuluu kuolemattomuus niille.
jotk£i kuolevat kansan, vapauden
puolesta. Hänen kuuluisa säkeensä
"Se joka kaatuu taistelussa vapauden
puolesta, ei kuole" innoitti Bulgarian
nuorisoa myös fasismin vastaisen taistelun
aikana. Runoilijana ja vallankumouksellisena
Hristo Botev eteni yli
kansallisen vallankiunoukseri rajojen.
Hän vastusti sortoa yleensä — sekä
kansallista,^, että yhteiskunnallista.
Hänen vallankumouksellisessa runoudestaan
tuli useimpien bulgarialaisten
runoil ljoiden, etenkin kommunististen
nmoilijoiden opas. ; •
W I L L I A M LEE A L D E N :
Patentoituty ttö
Bulgarian kansan .talstelif kansallisen
ja yhtelskunnallismV vapauden
puolesta sekä Bulgarian itsenäistyminen
v. 1878 olivat parhaiden kirjailijoiden
innoittajia itsenäisyyden alkuaikoina.
,^ .
Huomattavin tämän ajan-kirjaiU-joista
on ivan Varzov (1850—1921).
Runokokoehnassaan "Lippu ja viulu",
joka ilmestyi huhtikuun; löpinän
(1876) aattona, hän kuvasi; lönsansa
vallankumouksellisia pyrkimyksiä ja
sankaruutta. Myös Varzovin tolmin-
Sattuipa kerran, taisi olla vuonna
1899, Tularen kaupungissa
merklbtävä oikeusjuttu, joka antoi
alh£en palkalliselle oikeudelle pohtia
kysymystä juurta jaksain.
Eras rouva fimythe, jolla on erit-
•täin hyvätapainen ja sijstl tytär, 16-
vuotias Martha, oli kauniina lokakuun
päivänä vierailulla hyvän ys-tävä.
ttaren^ rauva Mullockin luona.
Siinä istuttiin ja. juteltiih; kaikesta
maan ja Tularen kirkontornin, välillä
Tyttö istd yksin nurkassa ja oli ikävystynyt
kuten arvata - sa.ättaa', Lo-puita
hän ei jaksartut pysyä paikallaan,
vaan lähti Jciertelemään huoneessa
sitä joka puolelta tarkastellen-
Takan äänessä oli kauola kirjaikaappi
ja enempää ajattel^atta istui -tytär
talran rfimidcseHe huomaamatta lain-'
kaan. että se oli tiUikuumav Hänen
aikomuksensa oli (katsella takan vieressä
olevia kirjoja, niutta'siitä ei
tuHutkaän mitään, sillä kuuma rau-
•ta poltti merkin siihen. paikkaan,
josa iäJsteh h.s." "kasrvatiisherraot"
ovat. Kun haune oli: tulessa, ei ollut
muuta mahdollisuutta kuin sammuttaa
se ja sitten äiti ja tytär säntäsivät
kifa-een kaupalla •takaisin kotiin
saadaisseen palon jäije t lääkl-
•tyiksi... •
Kului muutamia päiviä ja pajon
jälki parani. Kauhuissaan havaitsi
äiti kuitenkin tyttärensä "nurjalla
puolella'V hämmästyttävän; leiman:
Patentii n:o 2335 luki siinä selvästi,
tosin vain nurinpäin, kuten pei-
•likirjoiti&sessa. Vahinkossa oli sattunut
niin, että takan reunnuksen
patenttiteksti oli sattunui paikkaan,
johon tyttö istui ja siitä syntyi jälki.
Joka vavmasti pysyi olihan
se tulikirjaimln poltettu. ."^
Mikä neuvoikui! Kaiihulssaan äiti
juoksi täheiien. lääikärln' puheille.
Tämä seOitti, «ttä jos palon arpi oli
pairantunut.. ei hänellä sen kanssa
oUut mitään tekemistä. Ja kud Ity-symys
kerran oli patentlstii, oU parasta
; kääntyä , jonkim lakimiehen
'pucleen. jcka paremmin tuntlal tällaiset;
a«iat.;., ', r - ' • . '
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-07-05
