Vapaus, July 13, 1967

              'm
Sivu 2 Torstai, heinäk. 13 p.—ThursdayvJuly 13, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A O I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 674-42614
Publlshed thrlce weeUy:: Tuesdays, Thiirsdaye « i d Sftturdays by V»wm
Publishing Co. Limited, 10()-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario. Oamidii.
: - Mailing address: Box 69 /
Adtcrtlslng r^ites'upon applicatlon, translatlon free of charge.
Authorlzed as seconid qlass mail by the Post Office Defpartment, Ottawa,
{u^ for payment of p o s t ^ .
CANADIAN LÄNGUAGr-PRFSS i l mm
TILAUSHINNAT:^
Canadassa: l vk: $10.00. 6kk.$5.25 USA:n:
. ' 3 kk. 3.00 Suomeen:
il vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk; 11.60; 6 kk. 6.25
USA ja Intian avustus
Sanotaan, että kukaan ei ole niiJn sokea kuin henkilö,
joka ei halua nähdä. ~
Sama määritelmä pätee aika suuressa määrässä Yhdys­valtain
"ayustusöhjelmaiin" tiimoHta. Meille on-esiiHerkiksi
kerrottu Setä Samulin tietävän, että Intian miljoonaiset kan­sanjoukot
näkevät nälMä ja että apua pitäisi sinne saada pi­kaisesti,
muitlta keinoja ya varoja ei muka ole leipäavun anta­misesta
silloin kun on kiertoteitse "avustettava" oman maah,
sotataTvetehtailijoita pakoittamalla "avustettavia" ostamaan
amerikkalaisia sotavarusteita;
Astotuntijat kertovat — ja heidän joukossaan on yhdys­valtalaisia
sellaisia — että maailmanlaajuinen nälänhätäan-gehna
on pahenemassa ja syvememässä ja että ennen pitkää
siitä voi tulla räjähdyksen vaara: ( ;
Valkoisen talon tiede- ja teknologian osaston apulaisjoh­taja,
tri Ivan L. Bennett Jr on arvioiaiut, että tämän vuosi­sadan
lopussa maailman väkiluhu ylittää Tmiljardia. Pari
vuotta, siiten, 1965, meitä maaemon lapsia oli "vain" 3.3 mil­jardia,
joista suurin osa nälkiintymistasoUa.
Noin kuukausi sitten tri Bennettin johtama Valkoisen
taldn erikoislautakunta julkaisi 900 sivua käsititävän yleis­maailmallisen
tilanmekuvauksen ravintotilanteesta osoittaen:
— Maailman vähemmän kehittyneiden maiden lapsista
kärsii 42 prosenttia aliravitsemuksesta;
— Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa
väestönlisäys on 2,5- ja y l i 3-prosenttinen vuodessa, mutta
ruokatavaran tuotanto on viimeksiktuluneitten vuosien ^ k a -
. na kohonnut vain noin 1-prosenttisesti vuosittain.
Tämä sellaisenaian viittaa siihen, että nälkiintymisitilassa
olevien ihmisten lukumäärä lisäänltyy jatkuvasti.
Samassa katsauksessa tri Bennett toteaa, että nälkäisten
ihmisten määrä on nopeasti hsääntymässä hyvin ravittujen
ihmisten määrään verraten. Jälellejääneidcn maiden väestö­määrä
on kaksi kentaa niin suuri kuin kehittyneiden maiden
väkiluku. Mutta jos nykyiinen suunta jatkuu, nälkiintymis-asemassa
olevien jälkeenjääneiden maiden väestömäärä tulee
•'meihin" hyvin ravittuihin verraten vuosisadan, vaihteessa
olemaan neljä yhtä vastaan.
Tässä yhteydessä tri Bennettin jchtema ruokatavarati-lannetta
tutkinut komitea on tehnyt laskelmia paljonko tar­vitaan
kaloreita, proteinia, lannokkelita, ja maanviljelysko-neita
ibmiskunnan ruokkimiseksi seuraavan 30 vuoden aikana
Tuloksena on, että tähän tarkoitukseen tarvittaisiin aluksi
$12 miljardia. Tällä kertaa, todetaan lautafcunnam raportissa,
Yhdysvallait varaa noin 48 prosenttia jälkeenjääneiden mai­den
kehittämiseksi annettavasta avustuksesta, ja jos tämä
•taso tulee jatkumaan, se tarkoittaisi, että Yhdysvaltain pitäisi
varata tähän tarkoitukseen aluksi vuosittain 7 miljardia dol­laria.
Maailman väkiluvun lisääntyessä olisi avustusta lisät­tävä
noin 4Tprosenttisesti vuosittain taxkoittaen tämä sitä,
että 15 vuoden kuluttua Yhdysvaltain osuus jälkeenjääneiden
maiden avustamiseksi olisi noin 10 milj-ardia dollaria vuodes­sa
(Canadan ulkomainen avustus on tällä kertaa noin $320
miljoonaa vuodessa.)
Mutta kiun kansakunnan varoja haaskataan ennenikuulu-mattomassa
määrässä varustehiun ja varsinaisiin sotatoimiin
Vietnamissa, niin USAn kongressi suhtautuu yhä ynseämmin
varsihaiseen kehitysapuun. Saimoin menettelee presidentti
Johnson. Julkaistessaan edellämainitun lautakunnan raportin
presidentti Johnson sanoi mahddllisiimman epämääräisesfti
seuraavaa: "Meidän on liityttävä toisiin maihin jöoikkomiit-tadsessa
ponnistelussa auttaaksemme vähempiosaisia niin, et­tä
ne voisivat auttaa itse itseään. Minä annan tämän raportin
julkisuuteen huomioiden sen tärkeyden Yhdysvaltain kan­salle
ja koko maailman kansoille."
Käytännön kannalta katsoen tilanteen korjaamiseksi ei
tehdä juuri mitään. Nälkiintymistilannetta "tutkitaan" ja
"analysoidaan". Kun joku asiantuntijoista muodostettu komi­tea
rtai lautakunta, kuten tri Bennettinkin johtama elin, saa
tutkimuksensa valmiiksi, se alistetaan "analysoitavaksi". Ja
kun siltä on joitakin vuosia "analysoitu", niin sitten on miuo-jdo^
ttava uusi elin, jcnika tehtävänä on suorittaa uusi "tut­kimus"
jotta nähdään onko tilanne edelleen pahentunut ja
jos on, missä määrin
•-^^ Kukiaan ajatteleva ihminen ei halua Väheksyä tämän on-gelmäh
suuruutta ja vaikemtta. Mutta nykyisenä aikakautena
jolloin puhutaan ydinvoiman käytöstä ihmiskunnan hyväksi,
suoiritetaan laajakantoisia avaruuslentotutkimuksia ja val­mistetaan
ihmisen lähettämistä kuiUhun ja muihin taivaan-ka.
ppaleisiin, ruokatavaran tuoftanito-ongelman ratkaisu ei var
mijstikaan ole ylivoinvainen tehtävä.
Lehdistökuokma Suomasd koe-tellut
eniten poliittisia p$vSkhtiä
Helsinki. — Suomessa on viime
sodan jällteen kuollut 33\pälvä-lehteä.
Näistä on 30 sellaisia, joil­le
ei ole jäänyt pysyvää jatkajaa.
Vuonna 1946 ilmestyi 168 ja vuon^
na 1965 2S9 lehteä. Tällöin epä­poliittisten
ja nifnenomaan P9i-kallis^
lehtien luku on volmakkaqs
ti l^ääi^tynyt.
Kun sitä vastoin puoluelehtien
määrä on - painittuna aikana vä­hentynyt
^.sta 45:een eli 31.8
prosentilla voidaan todeta, et^
lehtikuolema on kohdistunut etu­päässä
puoluelehtiin, joskin leh­distön
taloudellinen toiminta op
;yle^nsä vaikeutupqt. Täiq« yh­teenveto
sisältyy lehdistön talqus
komitean mietintööni joka jätet-
-tUn pääministeri Rafael Paasiolle.
Demokratian olemukseen kuuluu
erilaisten mielipiteiden : ja myös
heikkojen äänen saaminen kuulu­ville,
toteaa komitea korostaessaan
että vapaata lehdistöä pidetään kan-sainvaltaisen
yhteiskunta- ja halli­tusjärjestelmän
toimintojen väittä-,
mättömänä edellytyksenä.
Vaikeuksien todetaan olevan lä­hinnä
taloudellisia ja komitea on
mietintönsä päätteeksi laatinut yk:
siioista kohtaa käsittävän toimcn-pide-
ehdotuKsensa "mahdollisim­man
monilukuisen ja ^puolisen, laa­dullisesti
tyydyttävän ja taloudelli­sista
vaihteluista riippumattoman
lehdistön olemassaolon turvaami­seksi".
Pienille ja vaikeuksissa oleville
lehdille komitea ehdottaa myönnet­täväksi
kuljetusmaksu, ja paperin
hinnanalennuksia. Lisäksi esitetään
mm. Iv-veron poistamista lehtialan
koneilta, telex- ja teleprintcrmaksu-j
en alentamista ja pysyvän lehdis-töneuvo.
ston perustamista.
Pääministeri tähdensi mietinnön
luovutustiläisliudessa lehdistön tär­keää
tehtävää ja totesi, että "mie­tintö
ei jää pölyttymään hyllylle".
Komitean jäsenet luonnehtivat nä­kymiä
hälyttäviksi: jo lakanneiden
lehtien lisäksi on 'kuoleman odo­tushuoneessa"
13 lehteä, jotka toi­mivat
ilman omia varoja. Tutkituis­ta
89 lehdestä ilmestyy 31.8 pros.
eräänlaisessa "herran varjehik-ses-sä".
'
KOI^IITEAN EHDOTUKSET
Valtion budjettiin varaftaisiin
vuosittain Posti- ja lennätinhallituk-selle
merkittyyn määräraiiaan sano-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Kaisa Korpi, Sudbury. Ont, täyt­tää
perjantaina, heinäkuun 14 päi­vänä.
60 vuctta.
Matti Salo, Toronto. Ont., täyt-laätiiaain;..
heinäkuun 18 pnä 80
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
USA "tutkii'' nyt
Mihail Frunzen
pommitusta
Washington. — Yhdysvallat on
ilmoittanut Neuvostoliitolle tutki­vansa
neuvostoliittolaisen Mihail
frunze-aluksen vahingossa tapah­tunutta
pommitusta Haiphongin sa­tamassa
viime viikolla, ilmoitti Yh­dysvaltain
ulkoministeriö maanan-tai-
iltana.
Neuvostoliitto esitti vastalau­seensa
viime perjantaina sen joh­dosta,
että aluä oli vahingoittu­nut
amerikkalaisten pommittaessa
Haiphongin öljyvarastoja.
Yhdysvaltain puolustusministeriö
ilmoitjti välittömästi aluksen saat­taneen
saada vahingossa osumia
kaliden amerikkalaiskoneen yrit­täessä
tuhota ilmatorjuntapatteria
500 metrin päässä aluksesta.
tön ja Can$a dan kuin kaikkien
muidenkin valtojen kohdaltta:
.yaikoisen talon ruokatavaraongelmaa tutkinut laiutakiun- Varustelumenoja vähentämällä
ta arvioi tilajiieen korjaamisen vaativan sitä, että käyteittäi- mihin päästäisiin aseilstarii-siin
Maailmanlaajuisesti $12 milijiardia jälkeenjääneiden mai- suntasopimuksen perusteella —
den rubkatavaratuotannon kohottaimisen hyväksi,-ja että sii- voitaisiin vapaiuittaa suiiria ra­ta
summasta jäisi nykyistä suunltaa seuraten Yhdysvaltain hamääriä jälkeenjääneiden maii
osalle $7 miljardia. den talouselämän elvyttämisen
Tämä"on suiuri, todella tähtitieteellinen rahasumma. hyväksi. Yksistään meidän
Mutta jos ryhdyttäisiin vihdoin viimeinkin puhteista te- omassa maassamme, Cainadas-koihin
aseistariisumisen toteuttamiseksi niin tällainen maail­manlaajuinen
avustusohjelma voitaisiin panna täytäntöön
heti. Jos kaikki maat suostuisivat sanokaamme siihen, että
ensimmäisenä toimenpiteenä aseistariisuntasopimuslta kohti
baikki maat vähentävät varustölumenoja yhdellä neljännek­sellä,
siitä saataisiin jo paljon suurempi säästö, mitä Valkoi­sen
talon ruokatavara-asiarn erikoistuntijat arvioivat nyt tar- varustelukilpaan ja hyökkäys-vittavan.
Kun muistetaan, että esint. Yhdysvaltain isudjetista sotien käyntiin, ei (maailman
menee nyt vuosittain noin 70 miljardia dollaria sotavaruste- ruokatavarapuutetta saada pois
luun ja sodankäyntiin, niin edellämainitun 7 miljardin dol- tetuksi, sillä sen ongelman rat-laritn
rahasumma saataisiin aivan kivuttomasti vähenitämäl.lä kaisu vaatii tekoja eikä vain
10-prosenttisesti maan sotamenöja. puheilta ja puheita on pidetty
Sama pitää paikkansa muiden maiden, niin Neuvostolii- jo liiankin paljon.
sa, 10-prosentrtinen varustelu­menojen
vähenftäminen antaisi
hallitukselle 160 miljoonan d o l r
larin vuotuisen säästön.
Mutta niin kteuuan kuin kan­sakuntien
varoja haaskataan
malelntiieri kuljetuKsie&ta aiheutuvicjll
tappioiden peittämiseksi tarpeelli­nen
lisäavustus pienten ja taloudel­lisissa
vaikeuksissa olevien lehtien
lukemiseksi.
Myös ehdotetaan budjettiin mää­rärahaa
jolla voitaisiin korvata pie­nille
ja heikoille sanomalehdille ne
menot, joilla näiden maksama pape­rin
hinta ylittää suurten j a varak-j
kaiden sanomalehtien Riakspm^n
paperin hinnan.
Edelleen esitetään, että sanoma­lehtien
sekä kotimaisten uutis- ja
tie((otvisto,imistojen telex- ja tel^-
printermaksuja alennettaisiin ^0
prosentilla ja- korv^ttaisiiq tapp|o
valtion budjetista pqsti j a Jeiinätiri-
Vallitukselle^ .
— Kun lehdistö on vuosittain
myöntänyt huomattavan määrän \\-
maisuvuosikertoja valtion virastoi­hin
ja laitoksiin ja kokenut talou­dellisia
menetyksiä, ehdottaa komi­tea,
eUä valtio siirtyisi maksullisiin
tilauksiin.
— Valtio ja muut julkiset laitok­set
saavat lehdiltä tiedotul^sia var­ten
huomattavan määrän julkaisu­tilaa.
Komitea ehdottaa, että valtio
varaisi- määrärahan näiden tiedo
tusten julkaisemiseksi tarvittavassa
laajuudessa maksullisina.
Huomattavan määrän lehdistö
joutuu antamaan tilaa myös Yleis­radion
ohjelmatietojen maksutto­maan
julkaisemiseen. Komitea suo-
.sittelee tämän julkaisutoiminnan
muuttamista maksulliseksi.
— .Sanomalehtileknisen tutkimus­ryhmän
käynnistämistä varten ehdo­tetaan
vuoden 1968 budjettiin mää­rärahaa
mm. kahden tutkimusinsi­nöörin
palkkaamiseksi.
— Sanomalehtityössä käytettävät
koneet, laitteet ja tarvikkeet ovat
nykyisin Iv-veron alaisia. Ehdottaes-
.sann veron poistamista komitea to
teaa, että se parantaisi tuntuvasti
heikkojen lehtien asemaa. ,
— Pienteollisuuslainojen sään^
nöksiä komitea ehdottaa muutetta­vaksi
siten, että lainaa voitaisiin
myöntää, lehdistölle.
— Komitean käsityksen mukaan
lehtien toimituskunnan ja kirjapai-nohenkilökunnan
koulutus on yh­teiskunnan
tehtävä. Mietinnös.sä
esitetään tutkittavaksi millä tavoin
kaupallishallinnoIli.sta opetustointa
voitaisiin täydentää sanomalehtita-louden
opetuksella.
— Valtioneuvoston olisi asetetta­va
pysyvä Ichdistöneuvo.sto, jonka
tulisi seurata iehdi.stön tilaa ja ke­hitystä,
hankkia selvityksiä, antaa
lausuntoja j a tehdä ehdotuksia val­tion
viranomaisille lehtialaa koske­vissa
kysymyksissä Ja hoitaa mm.
valtion Postimaksulautakunnalle
kuuluvat tehtävät.
TUTKllVIDSKOHTEENA
89 LEHTEÄ
Mietintöön on hallitusneuvos
Väinö Knuutti liittänyt eriävän mie
lipiteensä. jossa todetaan tarpeetto­maksi
määrärahojen varaaminen
valtion budjettiin sekä Iv-veron
poi-staminen lehtialan koneilUi ja
laitteilta.
Valtioneuvo.sto asetti heinäkuun
7. päivänä 1966 komitean, joka sai
tehtäväkseen tutkia maan sanoma­lehdistön
taloudellista asemaa ja
sen toimintaedellytysten paranta­mismahdollisuuksia.
8-jäsenisen komitean puheenjoh­tajana,
toimi toimitusjohtaja Visa
K i v i . Demokraattisten Kustantajain
Liitosta osallistui komitean työhön
sihteeri Leo Kaspio. Komitea on
kokoontunut 44 kertaa. Tutkittavak­si
valituista 94 lehdestä 89 antoi ko-n^
it^ll9 tämän pyytämät tili ja. t i ­lastotiedot.
LEHDISTÖN IVIERKITYS
Y H T E I S K U N N A S SA
Komitea toteaai että Suomen hal­litusmuodon^
10. pykälä on eräs sa-n()
malehde|i julkai^toimlnnan pe'
rust^e j? sajifialla myös demoHr^-
tfari^ kiilmakivi- Lehdistöä on pi­dettävä
kMisainvälisten yhteiskunr
ta- j a hallitusjärjestelmän toimin­tojen
- välttSipätt^m^irä edellytyicse-nä.
Poliittisessa elämässä — po­liittisena
tpkijäna — on panonva-lehdistö
tavallaan kansan j a sen
valtaa käyttävien ^dtJst^jieii väli­nen
side, sanotaan tutkimuksessa.
Afletinnö^sä tarkastellaan so­danjälkeistä
kehitystä ja tode­taan,
ietta maamme sanomalehtien _
luku 011 J9 vähentynet suorastaan
hVoIestuttav^ssa (päärin. Erityi-sesU
tämä köske^ poUittista leh­distöä,
jota lehtikuolema ori eni­ten
koetellut toteaa komitea.
K E H I T Y S SODAN JÄLKEEN
Mitä muut sanovat
TUOMION EHKÄISYPILLEREILLE ^
lausua t r i Kafevt Niemineva Turun Päivälehdessä. Saraanlaiäjla kantaa
pdustaa 'myös Helsingin Naistenklinikan johto.
•'On valitettavaa, että nämä syntyvyyden säännöstelytabletit, jotka
saattavat tehdä suuria palveluksia monien naistentautien hoidossa, ovat
joutuneet teollisen kilpailun kohteeksi. , .
On muistettava, mikä on hyvä yhtäällä on 'sudenkuoppa* toisaalla.
Olen henkilökohtaisesti nähnyt kymmenittäin kukoistusiässä olevia'
naisia, jotka sinänsä hyväksytttävän päämäärän eli normaalilapGiluvun
vuoksi ovat alkaneet käyttää ehkäisytabletteja ja menettäneet ihmisyy­destään
ja naisellisuudesiaan suunnattonuisti. Meidän oloissamme qn
täysin ilmeiltä, että ehkäisypillerii hyvissäkin mi^esBä aoniaitUEQa^-
heuttavai melkoiselle joukolle nuoria naisiam:ne monasti korjaamatto­mia
häiriöitä. E n puutu tässä kohonneeseen v«ritulppa-mahdollisuuteen
tai vastaavaan^ ne ovat ainoastaan pionia tiefteollisiä osasia ongelmassa.
Henkilökohtiiisen kokemukseni mukaan,ehkäisypillereiden käytöstä seu­raa
varsinkin pidempään käytettynä seuraavat neljä häiriötilaa:
1. Nop-ea lihavoituminen
__2. Voimakas yleinen hermostuneisuus
3: Kuukautiskierron sekaisin meno
4. S u k u p u i n e n välinpitämärttömyys..
Esimerkkejä, jolloin potilaalT^ehkäisyplllerciden käyttö on nostanut
painoa jopa 10 kg, löytyy hyvin usein, tai hänen suhteensa työpfiika^a
hermostumisen vuoksi on tullut kestämättömäksi. On täysin luoimolliata,
ettei naisen herkkään kehoon voi työntää keinotekoisia hormponeja.
Menetelmän luotettavuus on myös kyseenalainen, puhumaljtakaansiit^
sielullisesta seikasta, että naisen on muisteltava ottaa tabletti päiviitt^.
Meillä on käytettävissä syntyvyyden saännöstelyttapoja, joiden luo­tettavuus
vastaa ehkäisypillereiden käyttöä eivätkä missään tapauksessa
aiheuta suomalaiselle naiselle haittaa."
Sanomalehtien taloudellista ase­maa
ja vaikeuksia tarkasteltaessa
on rakennemuutoksia vertailtaessa ^
otettu lähtökohdaksi vuosi 1946 —I Lehtikuolema on siis vuoden 1946
maamme ensimmäinen rauhanvuosi jälkeen tuntuvasti vähentänyt
PUOLUELEHDET VÄHENEVÄT,
SAMOIN LUOVA
KESKUSTELU
V. 1938 jälkeen. Tällöin olivat kan­sandemokraattiset
lehdet alkaneet
jo ilmestyä ja eräiden: äärioikeisto­laisten
lehtien ilmestyminen päät­tyi.
Tilaston mukaan vuonna 1946
ilmestyi 168 lehleij ja vuonna 1965
yhteensä 239 lehteä.
Mainittuna aikana on epäpo/iittis-ten
ja nimenomaan paikallislehtien
luku voimakkaasti kasvanut. Sitä
va.sto:n poliittisten lehtien luku on
samanaibaiiiesti vähentynyt 66:sta
45:een eli 31.8 pros.
Tutkimuksissa todetaan v. 1940
—65 poliittisen lehdistön kehityk­sessä
tapahtuneista muutoksista
seuraavaa: sci.dem. puolueella 11
lehteä (15 lehteä 1946). keskusta­puolueella
14 lehteä (ennen 16),
S K D L : l l a 8 (12), kokoomuksella
8 (19). Liberaalisella kansanpuolu­eella
ei ollut 1965 yhtään vai-si-nai-
sta omaa sanomalehteä, mutta se
sai muissa, m.m. kolmessa keskusta­puolueen
lehdessä poliittista palsta­tilaa.
Sen edeltäjällä edistyspuolu­eella
3 lehteä 1946. T P S L Julkaisi
yhtä lehteä 1965 j a S M P (Vennamo)
samoin yhtä lehteä. Ruotsalaiset
lehdet on tutkimuksessa erotettu
puoluelehtien ryhmästä omaksi
ryhmäksi. Niiden lukumäärä o l i 20
V. 1946 ja 22 vuonna 1965. Samaan
«ukaan ns. epapoUiiUisteh lehtien lu­ku.
kasvoi 82:sta 174:ään.
maamme sanomalehtiä. Sellaisia la­kanneita
sanomalehtiä, j o i l l e ei ole
jäänyt pysyvää jatkajaa, on vuo­desta
1946 lähtien ollut kaikkiaan
30.
Tosin poliittisten paikallislehtien
°pää'.tynyt toiminta on yritetty kor­vata
lähpaikkakunnälla tai pää­kaupungissa
ilmestyvällä lehdelllä.
Tämäkään ei ole muuttanut sitä
tosiasiaa, että poliittista mielipi­dettä
luovan j a poliittista keskus­telua
ylläpitävän sanomalehdistön
luku on vähentynyt, toteaa komitea.
Näin ollen myös poliittisen kes­kustelun
piiri on tullut entistä
suppeammaksi, mikä omalla ta­vallaan
on rajoittanut vapaata
vmielipidemuodostusta ja keskus­telua.
Vuosisadan vaihteessa ilmestyi
puoluelehtiä enemmän kuin nyt eli
puoli3e.".3a-.;ia ja tämä luku edusti:
noin kolmannesta maan sanomaleh­tien
yhteisluvusta. Äänioikeusuudis-tus
ja uusien puolueiden synty l i -
.säsivät poliitt'.sten lehtien: lukua
niin, että niitä huippuvaiheessa v.
1918 ilmestyi 105. Sen jälkeen eri­tyisesti
30-luvulla pakkotoimenpi­tein
lakkautettiin vasemmiston leh­tiä.
Sen sijaan tyypillinen lehtikuo­lema
on vuodesta 1946 harventanut
jatkuvasti poliittisten lehtien lukua
Vetoomus Suomesta pres. Johnsonille
Helsinki.— Suomen Rauhanpuo­lustajat
r.y. on lähettänyt Yhdys­valtain
presidentille seuraavan kir­jeen,
joka on allekirjoitettu 55 eri
tilaisuudessa:
Y K r n peiiiskirjassa ja Ihmisoi­keuksien
julistuksessa timnustetaan
kansojen itsemääräämisoikeus. Yh­dysvaltain
suoriitamiV. pommituk­set
ja sotatoimet Vietnamissa ovat
isku kansainvälistä oikeutta vas­taan.
Myrkyllisten kaasujen ja ke­mikalioiden
sekä napalmin käyttö
rikkoo kansainvälisiä sopimuksia,
amerilckalaiaten sqtilaiden tuonti
Etelä-Viet.namiin on vastoin v. 1954
solmitun Geneven sopimuksen mää­räyksiä,
joissa nimenomaan kiel­lettiin
ulkomaisten joukkojen maa­hantuonti
ja ulkomaisten sotilas:
tukikohtien perustaminen Vietna­miin.
Yhdysvaltain nykyinen politiikka
aiheuttaa suunnatonta kärsimystä
ja tuhoa Vietnamin kansalle ja uh­kaa
koko maailman rauhaa. Nykyi­sen
politiikan jatkaminen vie koko
ihmiskunta.! kohti suurta sotaa, va-i-
oitti Y K : n pääsihteeri U Thant,
Yhdymme kautta maailman nou­sevaan,
rauhanvaatimukseen: Yh-dysvahain
tulee viipymättä lopet­taa
pommitukset ja sotatoimet
V i e ( ' n a m i s 3 a . ja vetää sieltä pois
aseelliset joukkonsa. Vain n i in voi­daan
tui-vata Vietnamin kansalle
kuuluva oikeus itse määrätä omis­ta
asioistaan ja turvata rauha ko­v
i a kokeneelle maalle.
Gibraltarissa ei
kansanäänestystä
YK, New York. — Espanja U-moitti
ke.>kiviikkona hylkäävänsä
Englannin ehdotuksen Gibraltaris­sa
pidettäväsilä kansanäänestykses­tä.
Elspanjan valtuutettu Manuel
Aznar väitti U Thantille lähettä­mässään
kirjeessä, että Englanti
on rikkonut Y K : n päätöslauselmaa
ka kaisemalla Gibraltai-in tulevai­suutta
koskevat neuvottelut j a val­mistelemalla
kansanäänestystä neu^
vottelematta Espanjan kanssa. Az->
nar kehotti lähettämään Y K : n
uarkkailijoita Gibraltariin ja pyy­si
pääsihteeri U Thantia valvo­maan,
että Englanti noudattaa pää­töslauselmaa,
jossa vaadittiin hal­lituksen
välisiä neuvotteluja.
siten, että 239 lehdestä varsinaisia
puoluelehtiä oli v . 1965 vain 45.
20 LEHTIKUOLEMAA
15 PAIKKAKUNNALLA
Maivmme lehtikuolemat ovat olen­naisella
tavalla muovanneet lehtien
keskeistä kilpailutilannetta eri paik­kakunnilla
ja varsin huomatta­vasti
rajoittaneet näillä paikka­kunnilla
Jehdistökeskustelua. Sa­manaikaisesti
on tapahtunut keskit­tymistä
ja kehitys on kulkenut koh­ti
suurempia lehtiä. Komitean laati­man
tilaston mukaan 15 kaupungis­sa
ilmestyi v. 1946 yhteensä 51
lehteä yhteislevikin ollessa 620,800
mutta v . 1967 v a in 31 lehteä levikki-luvun
kohotessa 693,000:een. Leh­tien
lukumäärä o l i vähentynyt 20:llä
eli 39.2 prosentilla, mutta harvalu­kuisemman
lehdistön yhteislevikki
oli 32,1 prosenttia suurempi kuin
V. 1946 lehtien.
Mainitussa tapauksessa ilmes­tymisensä
lopettaneet lehdet ovat
lähes kaikki olleet puoluelehtiä ja
puoluekunnan mukaan jakautuma
oli seuraava: Kok. 9, SDP 3,
SKDL 5, ruots.. 1, kepu 1 seka
yksi riippumaton, joka sekin oli \
alunperin puoluelehti.
Näistä 15 paikkakunnasta on 6 eli
40 prosenttia jäänyt yhden sanoma­lehden
varaan. Yhdeksällä paikka­kunnalla
johtava lehti on lisännyt
nettolevikkiään keskimäärin lähes
50 pros. mutta ns. "kakkoslehdet"
ovat eläneet kituen jopa taantuen
(Jatkuoa S i v . 3)
PÄIVÄN PAKINA
TÄMÄKIN O N A M E R I K K A A
Tällä paLstalla oli viime viikolla
puhetta Siitä, miten Neuvostoliiton
pääministeri Kosyginin tyttären,
mrs. Ludmila Gvishinin arveltiin
Island Beach State Parkissa, Y h -
dysvallois.sa ihaille<?,n osavaltion
kuvernöörin viimeistä huutoa ole­vaa
keittiötä. Meille kerrottiin —;
ja epäilemättä aivan totuudenmu­kaisesti,
että mainittu vierailija
tykkäsi myös pyykki- ja kuivaus­koneista,
astiainpesukonecsta ja
lasten leikkihuoneesta.
Lopuksi meille sanottiin mrs.
Gvishianin todella "ihastuneen
nähtyään miten amerikkalaisper­he
elää."
Kuten muistettanee, me rohke­nimme
silloin esittää .sellaisen
mielipuolisen ajatuksen, että tok­kohan
kaikilla amerikkalaisilla
perhcenemännillä sellaisia muka;
vuuksia on.
Ettei kukaan voisi sanoji, että
me katselemme asiaa "puolueelli­selta
näkökannalta", me otamme
vapauden lainata päivälehtien tun­netun
kirjeenvaihtajan Jimmy
Breslinin New Yorkista kesäkuun
viimeisellä viikolla lähettämän kat­saukseen,
mi.ssä sanotaan mm. seu­raavaa:
. . i Suurvaltain johtajain kes-ku.
stelujen jatkuessa, puertoricolai
set istuivat makuulavoillaan kasar­mien
'kuumuude.ssa, Glassboro
Farm Associationin siirtotyöläisil­l
e valinistamissa rakennuksissa.
Tämä kämppä on sen kauppa­lan
(Gla.ssborosta, mistä kaksi
.suurta kokoontui r— K) lähiseu­dulla.
Siihen (kämpikköön) kuuluji yh­deksän
harmivata kasarmirakennus
ta- betohilattianen kanttiini
(kenttäravintola) missä on televi­sio,
.sairasosasto, ruokahuone ja
hallintorakennus. Rakennukset
ovat hiekka-alueella.
Puertoricolaisia kutsutaan kova­äänisen
avulla hallintorakennuk­seen.
Siinä rakennuksessa palka­taan
ja otetaan heitä n i i n monta
kuin farmillaan tarvitaan. Työläi­sille
maksetaan $1.35 tunnilta.
He nousevat ylös kello 5 aamulla
ja odottavat että heitä kutsutaan
hallintorakennukseen. Työn pää­tyttyä
he tulevat takaisin leirille
syömään.
Sitten heidät jätetään kaksiker­roksisiin
makuulavolhinsa . . .
Yksikään puertoricolaisista ei
osaaja englantia. Heidän kieltään
osaava mies tuli New Yorkista
meidän mukanamme. Mc menim­me
yhteen kasarmiin. S e o l i him­meä
ja kuuma iltapäivä.
Me puhuttelimme kahdeksaa
puertoricolaista, jotka olivat istu­massa
makuulavansa reunalla toi­nen
toistaan katsellen. Heillä ei
ole mitään luettavaa Glassborossa.
eikä mitään paikkaa minne he to­della
voisivat mennä, paitsi pel-.
lolle.
. Yksi työläisi.stä. Jose Moralos.
näytti heistä vanhimmalla. Minun
kanssani tullut mies puhutteli hän
tä. Puertoricolaiset tykkäävät sii­tä,
jos ensiksi puhutellaan i-yhmän
vanhintji.
• Morales oli laiha; hänen ihonsa
oli ryppyinen ja syvän ruskea . ; .
"Kuinka vanha olette", häneltä
ky.syttiin.
"Neljäkymmentäkaksi-vuotias",
'"hän sanoi,
"Mistä olette tullut tänne?"
"Poncesta".
"Oletteko naimisissa?"
'Kyllä. Minulla on kolme lasta".
"Koska tulitte tänne?"
"Huhtikuun 1 pnä. Olen täällä
marraskuun 1 päivään."
"Käyttekö tapaamassa vaimoan­ne
vai kirjoittaako hän teille?" ,
'Kyllä, me kuulemme toinen toi-sist^
tmme — postikorttien välityk­sellä."
" E i k ö ole vaikeata olla erossa
heistä 7 kuukautta vuodessa?"
" K y l l ä . Se on hyvin vaikeata.
Mutta tärkeämpää on että heillä
on kotona rahaa ruoan ostoa var­ten."
. . . H e istuivat makuulavoilla,
jotka oli peitetty sinisellä purje­kankaalla.
Harmaat sairaalapeit-teet
oli käärittyinä lavojen päihin.
Matkalaukkuja, joita piti sidenau-hat
koossa, oli lattialla makuulavo-j
en alla.
Kasarmissa e i ollut mitään muu­ta
kuin pyöreävatsalnen lämmi-tyshella,
jonka avulla rakennusta
pidetään keväällä aikaisin lämpi­mänä.
Nämä työläiskämpät sellaise­naan
edustavat suunnattoman suur
ta edistystä aikaisemmin vallinr
neista olosuhteista . . ._
Tänään (maanantaina) siirtolai­set
ovat taas Glassboron ympäris­tön
pelloilla; he elävät, ja työsken­televät
maailmassa, mikä on yhtä
epätasainen kuin se on järjetön-kin.
• ••
Mitä siihen lisätään, se on d i
keastaan pahasta. Todettakooti
kuitenkin uudelleen, että todellis­ta
kuvaa siitä, miten amerikkalai­set
elävät ei saada sen paremmin
puertoricolaisten fiarmityöläis-ka-sarmilta
kuin siitä kuvernöörin
palatsistakaan, mitä mrs. Gvishia-n
i l l c näytettiin Island Beach State
Parkissa, vaan jostakin,niiden vä­limailta;
— Känsäkoura.