Vapaus, September 20, 1924

              kun me j o u k k o n a^
an järjestelmän.
r«JuI.Ut 13^14 p; t V '
^Harvinaisen kannh^^l
«Iti lammin, siUoin
^t^en täydellä terälläiSli
Ixnan houkuttelemana a ! i M
liikehtiä kentäUe.jo^.^
kuin mitä inhÄ5l
^"ä kello kymaoSSI
ane^ kertynyt n ä i h i n ^ -'
n.sieva joukko, kaikö j ^ l
n syvästi innostamina ja
sen joukkovoiman e!äirt#3
Jokainen näytti hetktkä
een monet raskaat hucleaCl
meitä painavat moninaiaTJ j
:on hiljallensa lisääntyessi J
juhlien ohjelma kentällä kd^ 1
a.p. kahden sarjan nrheib. \
lila. Osanottajia oli 16 &. j
tuloksista julaistaan mxi ]
•myöhemmällä. ' "l
> puoli kolme siirryttun ko.] 1
>sastomme juhlasaliin, ja^' I
1 -henkisen ohjelman tm- I
Insiksi Sudburyn osaston soi. 1
i -.puhalti torvistani rep^-l
' voimakkaasti vaikuttava 1
. Venäjä" marssiii ja jsif 1
työväen omaksumaa soitto.!
itta, jotka yleisö palkita TCB- j
lla suosionosoituksillaan, 1
jälestä seurasi avauspuhe H. J
a, joka lyhyesti selosti tyj. 1
juhlien merkitystä, mm p». 1
llisesti kuin myös lalondd- 1
välttämättömän toimima I
3a. !
irunon lausui Hj. Lana |
n ' seurasi Vapauden toinit^ ;|
)^ Saaren juhlapuhe, Saaif |
aan selvin piirtein osoiiiil
kapitalistisen maailman b l " !
kaikkialla hutiloivat ja tuV I
työväen kaikkiluövaa työtl I
saman aikaisesi työväest» I
maissa painuu yhä syrefr 1
•juuden ja kurjuud€n.syräi,fl
taleudellisesti, ' Puhuja »- M
iitä monia suuria saarntidi-.a
ka 'työväestö on rämeiad-J
saanut ja edelleen iehoitff I
taisteluansa tiivistämSJJ,.:;!
tl osansa tästä rikkaode!!! •
rivoinnista joka yhteiskii>*l
allitsee. M
oli kerrassaan läpeensä Bfr^M
inen ja mukaansa tempa-sB
:a yleisö palkitsi innokkaii,;;*
seurasi runonlausuntafa^:»
ta jaettiin kolme palhntot
en palkinnon sai H. L Ä •
;r.. Heikkilä ja kolmanna •
r i . •
esitettiin kolminäj-töksiiio J
kansan plämää^ kuTun •
"Pohjalaisia", jota k8tseI^ fl
akko ofi paisunut ibailtan» •
Laajalta ympäristöltä cl 9
saapunut niin paljon, e* M
Hasalimme ei tahtonut vti- •
ia suojiinsa sulkea. Seb" M
jttä tämänkin ymparu*» •
1 antaa arvoa näytelmit»!-
3e käsittää että työväestö» •
ata omiin käsiinsä kaikb» •
jä tieteiden eri haarot, « I j
kykenevä kehittämään J»
aaan itseään ja nonx^ M
i jälkeensä jättämä M
»va toimintaan siitä ns»- M
kuinka suurin joukoin » m
ympäristön. vro^^^^M
rientää, omiin, johto.* |
;kään matkat eivät ole e^- •
n5.e«rau koko«k.e.a 1
levasta toiminnasta JS M
harjoitusten alaiselca^ fl
Kappale on 7^^^ M
unkarilaisia näytebu^-^ |
nkielell. on käSnnettf^ J
. nävttolemään.neljai':^ |
S. \4ivan lähitBle^^; I
^tään toinen kaums «
länheitnö», samasta . ^ m
nennettu. asas- fl
.ilUn^Ja, Sudburp;^^ I
taiäseura tulee oeiflej^p. M
sunnuntaina t K. H
.idasta". J o ^ ^ " J ^ n 1
siUä Sndbnryn^^ ^ •
s a a v u t t a n e e t ^ " ^ ||
kappale on y k s . ^ ^ ^ I
okaisen sJlom ^ m
UIKKEENHOirAJAN OSASTO
ILMOITAMME ETTÄ
Vapauden liike e L k i i -
ho'^ ketään lähettä­mään
rahaa Suomeen.
Mutta jos sitä kerran
, lähetetään on sep e-duiiisinta
tehdä oman
liikkeensä, Vapauden
välityksellä.
.. 1 •
Suomeen uad^Ueen järjestettynä etu-
- päässä silmälläpitäen kolmea seikkaa:
Varmans — Nopetu — Korkea k a r i tL
Suuret lähe^kset tekevät mahdollisek»
- si korkean- kurssin.
Sähkö san omalähetykset meinevät nopeasti ja sekaannuksitte sen-tähden
että ne nyt lähetetään suoraan Sudburysta Helsinkiin.
Vapauden välitysliikkeen vakavuutta to­distaa
m,ra. se että lähetyksien 8umm|i
tänä vuonna nousee j o syyisk. 18 p. y l i
Lähetyksiä ovat tehneet tuhannet henkilöt.
Jokainen lähetya on mennyt vastaanottajalle j a ainoastaan joku
sähkösanoma j a pari muuta lähetystä on hiukan liian kauan v i i ­pynyt
matkalla.
T A K A U K S E I i A Vapandeo kymmenien tuhantien dollarien velaton
omaisuuB j a cnoiret luotettaTat takaukset.
Lauantaina, gyysk. 20 g Sat^ Sept 2 0 t f L 1924
snntensa rahteen vai oliko syynä
ehkä parenununs eli "ylioppinei-sunstunne**
ätä^ en tiedä, mutta Ben
minä tiedän että esimerkikEi se oli
huono j a jos tätä taktiikkaa seu­rataan
eteenpäin on sunnuntaikou-la
meidän piiriimme nähden kuole­maan
tuomittu-
Syntinen'enkeli naimitJMa, on sen
kappaleen nimi, joka näytellään
Beaver Laken haalilla ensi sunnun­taina
eli 21 p. tätä kuuta. Joka. oh
syntisen enkelin kerran nähnyt ei
suinkaan voi olla katsomatta että
kuinka se "hetale" naimisissa on-men
valkoinen haUitos teettää ran.;tön pikku farmareilla. Siihen on
tatieta tänne Dunblaueen, josta niin | ollut syynä ensin kuiva j a kylmä
säikähdin j a säikähtynyt oli mai-j kevät, vaikka sitten kesän aikana
nittn kielinenkin. Sain kuitenkinjsatelikih niin oli se jo myöhäistä,
säikähdykseltäni kysyttyä mistä hänj Talven työlMmmisU ei ole vielä
sellaista on saanut päähänsä? Hän kuulunut mitään, joten ensitalvi
alkoi kertoa että suomea siellä a i ­nakin
haastoi miehet sen mitä hän
on päässyt siitä kielestä kuusalle.
j a sanoi heidän pakkoluovuttaneen
mainitulla rautatiealueella hallituk-sä
puita hakemaan mainitulta seu-nistuu.
Kun sisäänpääsy tulee ole-jdulta vaan eivät olleet suojelijat
maan sellainen että se ei ketään
T»tA4^n/«1rn1ni-. Sähköteitse: $ 3 ^ lähetykseltä. MnftlVSKnlnl^J^*®'^^- lähetyksistä alle 1$30.00,
milDlJOJilUUl. ^lähetyksistä $30.00—$59.99 > asti, 75c
lähetyksistä $60.00—$99.99 j a $1.00 kaikilta $100,00 taikka sitä
suuremmilta lähetyksiltä. "
TORONTOSSA ottaa paikallisia rahavalityluia -vastaan S. G. Neil
957 Broadview Ave., j a PORT A R T H U R I S S A Vapauden sivu-konttori,
316 Bay Street.
KIRJEELLÄ T E H D Y T LÄHETYKSET voi toimittaa siten että
lähettää VAPAUDENt nimelle ostetun joko Posti- tai Expressi
Money^ Orderin j a lähettää sen osotteella
M 69, Sndbng. Out.
rielä kun sanomme että ^hie ovat
sitä - esittäneet hyvillä, tuloksilla,
niin silloin muistaa jokainen saa­pua.
Meidän näytelmäseura menee
Sudburyyn vierailemaan kappaleel-
"Ontuya Leena j a Vinosilmä V i -
ku". Samoin Beaver Lakelle. Long;
aken osastolta päätettiin tiedustaa
Ihaalia vierailunäytösiltaman siellä
toimeenpannaksemme.
Agitatsioonitoimilranta harjoitte-jlee
kappaletta . " E i sovintoa ennen
Inhria", joka joutuu näyteltäväksi
niin pian kuin siihen tulee tilaisuus.
iSiitä tulevat varat anniltaan puö-
|lueemme englanninkielisen sanoma­lehden
"Workerin" tukemiseksi.
Työtä tehdään kaivannossa ko-
Ivalla kiireellä. Pienempiä loukka-
|uksia tapahtuu tuhkatiheään, - s u u ­rempia
ei viime aikoina ole tapah-
Itunut, Työvoiman myyjfe näkyy o-llevan
tarjolla paljon.^ Jöhkuri silr
[loin tällöin saadessa armon raata-naan.
Tuleva talvi näyttää uhkaa-
Ivalta työläiselle. Nou8käwnme l u -
Ijemmin toimintaan. — Rakki. _
kommunistisen yhteiskunnan puoles-i
a . Vain tällainen herääminen aja­tuksessa
j a teossa on ainoa asialli­nen
vastaus porvarivaltion oikeu-dettonialle
uhmailulle joista Suo­men
luokkatuomiot ovat kauhuistut-tavana
esimerkkinä. 'Emme saata
välinpitämätomänä seurata luökka-toyeriemme
sortumista mitä kau-heimpaan
orjuuteen ja me tulem-me
maailman kaikkien vallankumo­uksellisten
työläisten kanssa yhdes­sä
taisteiemaan sorrettujen veljiem­me
vapauttamiseksi vankiluolista.
prokkaa", niin täytetään haali vie­lä
kerran tänä syksynä. Kaikista
päättäen tulee iltamia olemaan har­vemmin
tästä eteenpäin.
Vanhanmaan lahtareita juoksen­telee
aina toisinaan tämän meidän­kin
kontrin toisesta laidasta toi­seen.
Tähän asti ei heillä ole o l ­ut
kuhun olisivat voineet "päänsä
kallistaa", mutta nyt kuuluu itse­pintaisia
huhuja että niitä eräissä
paikoissa suositaan koska nuo kul­kukoiran
tavoin maata kiertävät
luihut kuuluvat- sinne poikkeavan
jalkaansa lepuuttamaan. Heittä-kääpäs
pois se nörssääminen eli
ensikerralla minä pudottelen nimi­sanoja
näiden laatusanojen jouk­koon.
Koska paikkakunnalla on ilmen­nyt
huhu, että osastomme luottoa
nauttiva j a sen jäsenenä oleva hen­kilö,
Aaron Aarrett olisi lahtari
voin osaston johtokunnan valtuutta­mana
tuoda ilmi että mitään todis­teita
hiihun todenperäisyydestä ei
ole" olemassa, vaan on todisteita
päinvastaiseen suuntaan joskin lisä­todisteita
on pantu hakemukseen
Suomesta. Siis pidetään Aarrett
toverina eteenpäinkin, jos Suomes­ta
tulevat todistukset ei toisin näy­tä.
— Kirjeenvaihtaja.
^ 0
sen metsän suomalaisille lahtarisuo-jelijoille,
ollen nyt tällä kertaa ko­vin
äkämystynyt. Sanoi menneen-antaneet
Kyllä saavat hakea niin
kauan kuin metsää riittää, minä
ajattelin j a taisinpa jo sanoakin et­tä
sillä laillakos ne lahtarit suhtaan-tuvatkin
varsinaisiin maan asu jä­miin,
että siinäkös Be olikin se fah-tarin
kehuttu laillisuus, j a kehoitin-kaveriani
olemaan . varuillaan ettei
vaan lahtarit valtaa koko Canadaa
Suomen lahtarihallitukselle. Sanoin
että lahtari on kuten susikin, että
kun heitä on useampia ovat he
inyöskin tuhkeilevampia.
Punikkihaamu.
FORT F R A N C E . ONT.
D U N B L A N E , SASK.
BEAVER; L A K E , , O N T.
Cobaltin osasto piti tämän kuun
p päivänä protestikokouksen Suo-imen
asioiden johdosta, jossa L . F ,
[Taipale selitti pääpiirteissään sen
[olotilan mikä Suomessa nykyisin väl-
|litsee ja kuinka epäjohdonmukainen
jhallitus siellä, on j a rtfiten paljo
[syyttömiä vangitsemisia ja vääriä
tuomioita siellä langetetaan, jonka
Jjohdösta kokous hyväksyi seuraavat
jponsilausemat:
Lausumme täten mitä jyrkimmän
vastalauseemme niiden häpeällisten
pa epäinhimillisten tuomioiden joh-
I josta, joita kapitalistinen Pyoveii-
; Suomi on langettanut taisteleville
[tovereillemme. "
:Kokous lau^
nihtonsa t a i s t e l e ^ e punaisille v a -
PausmarttyyreiUe,"' niin hyvin niffle.
jotka jo ovat vuosikausia istuneet
»Ikien takana Jtuin niille, jotka
m on viskattu telkien taakse.?
haemme näissä raakalaismaisissa
tuomioissa Uuden todistuksen — l u -
kemattomien entisten lisäksi — sn-f
ia, miten kapitalistinen yhteiskuiita.
anarkia paljastaa oikean irionteeit
^a^ ^'äikäilemättömähä^^^
Jhktataurina. Ja me keholtamme
«oJcfcat;etoisia työläisiä - ottamaan
/ Syksyn kylmät tuulet tahtoo sor­met
kangistaa j a musteen pulloon
hyytää jä sehtähden tulee harvem­min
kynään tartuttua ja uutisia
maailmalle läbetettyä<-
; Sudburyn osaston näyttelijät kä­vivät
meillä' vierailunäytännöllä e-sittäen
"Läblu vaaleanpunaisesta
^ silkkipaidasta" nimisen laulunsekai-
1 An2llllll~~ mifflCia sen huvinäytelmän. Kappale on to-
VrUUaiUU UllUout — siaan huvinäytelmä, oikea mestari
teos h a l l a a n j a esityskin sujui kes­kinkertaista
paremmin , k u n ' muis­taa
että esittäjät vain työnsä si­vussa
harjotteleVat osiansa. Siis
kiitos käynnistä. ^
Lasten sunnnntaikoula on kuulem­ma
myös . loi>etettu.' Se loppuikin
melkein alkuunsa. Tämän koulun
suhteen olisi' ehkä paikallaan mai­nita;
pari sanaa. Viime kevännä
k i i h 'alettiin koulua herättämään y-lös
talviteloiltaan .oli osastomme ko­kouksessa
sen tarpeellisuudesta e-riäviä
mielipiteitä.^ Toinen suunta
seUttäeU: että lapsille tulisi antaa
ise kahden kuukauden kesöloma,
jonka he kansakoulusta saavat, täy-
Knv,^„ I • . tiellisenä ilmian sunnuntaikoulua.
nuntaikoulu ei lijkaa rasita lapsia,,
joista jälkimäinen suunta pääsi voi:
tolle j a n i i n päätettiin koulu alkaa.
Njrt seiiraisi^opettajain valinta, jos­ta
cdi aika paljon vaikeuksia, kun
ei knkäan:olisi halunnut ottaa toin­ta
, vastaan,: lukuunottamatta hen­kilöä
joka oli. osaston avustamana
ollut opettejaknraseilla. Viimein
kumminkin saatiin opettajisto Va-litttiä
i a koulu alkuun. Mutta ope­tettava
tuli vain joku. Ja mikä
I yarteen tämän uuden " todistuksen
; f ^«räämään tietoisuuteen työväen
}. «akpnie yhä välttämättömämmän
i '^puolustuksen luomisesta ja oi-i
g j ^ r v a n a i k a m ^ a a m i »^
ff^^aista porvarisanarkiaa
taan ia tulevan uuden, järkveaesn-merkiUisinta"
koko jutussa oli se:
eftä n e jokta mehevimmät
puhcenvttorot koulun alkamisen puo­lesta
kokouksessa käyttivät, eivät
panneettaan - 1 ^ ^
Oliko tämä ehkä mielenösotus o-pettajistoa
kohtaan heidän kelpol-
Elonkorjuu täällii on melkeinpä
jo lopullisesti valmis. Ei sitä taas­kaan
näytä siltä, että farmarit l i i ­aksi
lihoisivat, sillä kovin ovat v i l ­japellot
harvaan kuhiloituna, joka
ön todistuksena että farmarin r i ­kastuminen
siirtyi ainakin vuoden
eteenpäin. Mutta parempihan se­kin
kun e i milloinkaan kun vain ei
farmarit, pitkästyisi odotukseen.
Kyllä herrain on hauska niin
kauan kuin farmari «Odottaa rikastu­mistaan.
Siinä odotushuumaukses-saan
ei huomaa kuinka viljakeinot-telijat
rikastuvat vuosi vuodelta.
Heillä ei ole aikaa odotella kuten
tyhmemmällä veljellään farmarilla.
Olen aina miettinyt sitte Suo­men
sisällissodan miksi lahtarit pyr­kivät
sieltä nyt oikein kilvan pois
j a olen päässyt siitä nyt vasta h il
jattain selville. Siellä kun nämä
lahtarit kävivät auttamaan Suomen
porvareita että työläisten palkat
pysyisirät vaan hyvin pieninä, joi
ta niin sanotut punikit aikoivat her
roilta puristaa vähän suuremmiksi
ettiä olisivat voineet elää hiukankin
ihmisarvoista elämää. Nämä lah-tariroikaleet
ovat joko pikkutalon
poikia tai ainakin vetelehtijöitä
jotka ovat tuskin kunnon päivätyö­tä
tehneet yhteiskunnan rikastutta
miseksi, vaan ovat eläneet toivos­sa
saada Suomen herrasluokalta pre-nikan
eli jonkun "varapiällysmie-hen"
paikan, mutta kohtalo oli ko­va
ja ei kaikki sopineet punasten
vahdeiksikaan, jotenka nyt kun pu­nikit
pantiin linnaan olisi jonkun
lahtarin pitänyt ruveta työhön. —
Mutta kuten sanottu, palkathan jus­tiin
tapeltiin pieniksi j a . k un ei kos­kaan
oltu työhön perehdytty tuli
pula eteen j a niin päätettiin lähteä
Amerikan kultalaan, tietenkin sii­nä
vanhurskaassa uskossa, että tääl­lä
kypsät pyyt lentävät suuhun kun­han
vaan sen verran viitsivät että
suutansa- auki pitävät, taikka jos
korkeintaan . jonkun herrasmiehen
autoa ohjailisivat sillä pelkkä työ
on ehtä lahtarille kauhistus.
J a kuinkas kävi Amerikassa lah­tarille?
Työ, kauhea työ odotta­massa.
Mitä tehdä, mennäkkö far­mille
jos farmari ottaisi j a elättäi­si
lannan lisääjänä j a onhan niitä
aina ollut niinkin kilttejä farmarei­ta,
jotka ovat ottaneet sillä kaupal­la
useita. En -tiedä sitten miksi,
kun tämä ainerikalainen rflaa, jos
se vaan saa kosteutta, kasvaa kyllä
ilman lantaakin, sillä työhön ei heis­tä
kuulemma ole. Eräskin heistä
kun farmari kokeili, josko lahtari
ainakaan pystyy työhöii, niin otti 3.0
eekkerin kuhiloiminen viisi päivää,
minkä työn suorittaminen yhdeltä
punikilta ottaa korkeintaan puoli­toista
päivää;
Tassa erääni tuulisena päivänä
pistäysin I)unWanen , kauppalassa,
siellä säikäytti _eräs mainitun kaup­palan
asukas minut, etten ole saa­nut
siitä säikähdyksestä vieläkään
itseäni takaiisin normaaliin. Näh-kääs
hän halusi tietää minulta, s i l ­lä
hän tiesi että olen suomalainen,
hän kyllä itse oli englantia puhu­va,
j a tiukkasi minulta josko Suo-
Kun tiiltä ei ole näkynyt pit­kään
aikaai} uutisia Vapauden pals­toilla,
niin ajattelin vähän selos­taa
tämän 'paikkakunnan oloista.
Täällä mennään eteenpäin vaan niin
hiljaisuudessa ettei kukaan halua
edes lehteen kirjoittaa pientäkään
pätkää. En tiedä onko kaikilla
niin kiire näin kesän aikana vaan
onko se huolimattomuutta.
Työsuhteet ovat tiiliä olleet huo­nonlaiset
kevätkesästä, mutta nyt
syyspuolella ovat työsuhteet vähän
paremmat. Kaupunki on alottanut
likavieraärityöt, johon on joitakin
miehiä päässyt työhön. Mutta s i l ­tikin
on työmiehiä* liikaa. Ja kun
taasen työVomaa on liikaa niin sii­lon
työnantajalla on tilaisuus käyt­tää
sitä hyväkseen. Niinpä tääl­läkin
ovat saaneet kokea työvoi­man
liiallistiudesta. Jos mies ei tee
oikein kovasti työtä niin saa lähtö­passin
ja toinen otetaan tilalle.
Osastomme toiminnasta sananen.
Meidän osastomme on kaikista vas­tustuksista
huolimatta kasvanut jon­kun
verran tänä kesänäi Sen toi­minta
on ollut kokolailla tyydyt­tävää,
verrattuna edellisen vuoden
toimintoan: Kesän kuluessa on o-sastb
pannut toimeen useita ilta­mia,
m. m. pidettiin kirjailtomat,
jotka onnistuivat kokolailla hyvin
verrattuna täkäläisiin olosuhteisiin.
Elokuun 10 päivänä pidettiin i l ­tamat
agitatsioonirahaston kartutta­miseksi.
Niistä oli yleistulot $33.
50 ja menot $15.00, joten puhdas
jäännös oli $18,50. Mutta kun i l -
tomatulot eivät olleet sen suurem­mat
niin päätti osaston kokous
myöntää agitatsionin järjestämisra­hastoon
$20.00.
T i m i n kuun 7 palvina pidettiin
kansalaiskokous, johon • ottivat osaa
koko tämän paikkakunnan suoma­laiset.
. Heitä olikin kokoontunut
haali aivan täyteen lausumaan mie­lipiteensä
Suomen hallituksen me­nettelyn
johdosta Suomen järjesty­nyttä
työväestöä kohtaan. Kokous
alettiin yhteislaululla. Sen jälkeen
H. Mäki avasi kokouksen, joka
myöskin valittiin kolcouksen puheen­johtajaksi
ja kirjuriksi Aino Lehto;
Sen jälkeen A. Salo luki Kommu­nistipuolueen
keBkusvirastolta tul­leen
kirjelmän, jossa selostettiin
kokouksen tarkotusta. Tämän jäl­keen
luettiin, vastalauesponsi Suo­men
hallitukselle lähetettäväksi.—
Ponsi, joka hyväksyttiin yksimieli­sesti,
kuuluu seuraavasti:
Vastalauseponsi.
Me Fort Francesin j a sen ympä­ristön
suomalaiset joukkokokouk­seen
kokoontuneina, panemme jyr­kän
vastalauseemme Suomen hal­lituksen
menettelyyn , Sosialistista
Työväenpuoluetta ja sen yksityi­siä
jäseniä vastaan kohdistemen vai­non
ja Turun hovioikeuden heille
angettamien t u o m i o i d e n joh­dosta
sekä vaadimme kaikkien val­tiollisten
vankien tuomioitten ku­moamista,
ajojahtien lopettamista
,a työläisille j a niiden järjestöille la^
kien turvaamaa toimintavapauden
takaamista.
Tilaisuudesisa kerättiin kolehti,
joka tuotti-sievosen tuloksen $32.
49, joka tuHaan lähettämään kes­kusviraston
kautta Suomen Työvä­enpuolueen
oikeudenkäyntirähas-toon.
VasUlausekokonksen loputtua a-ettiin
juhlimaan N o o r i s o p i i v i i - S i ­tä
varten olikin varattu roonipuo-inen
ohjelma, jossa m. m- oli k o l -
minä>'töksinen kappale "Kevätjuh-a
" . Sen esitys oli tyydyttävää. Sa­maten
oli muukin ohjelma kokolaij-la
sujuvaa, koska :,yleis5 oli tyyty­väinen.
Ilmat t i i l l i ovat muuttuneet sa­teisiksi
j a kylmiksL Talvi lähenee.
Koko kesänkin on ollut niin kj^mää,
ettei ole juuri tiennyt kesän ole­vankaan.
Vnodentulo kuuluu -ole­van
huononlainen tämän- ympäris-nähtävästi
tulee olemaan hyiin an­kara
mon^e työläiselle ja nyt jo
panee heidät ajattelemaan että m i ­ten
sitä taasen sen ylitse pärjää.
Kapitalistiluokalle se on vaan nau­tintoa
kun työläiset ovat mitä k u r -
jimmassa asemassa toimeentulonsa
puolesta. Kapitalistiluokka v*aan
nauraa työläisten puutteille j a kär­simyksille
sekä samalla ajattelee et­tä
kun työtätekeväluokka saadaan
mitä kurjimpaan ahdinkotilaan, niin
silloin on se taasen nöyrä heitä
palvelemaan.
Nämä on kohtia, joita ei voida
korjata muuten kuin järjestymällä
yhteiseen rintamaan kapitalistiluok-kaa
vastaan. Siis toverit, muis­takaa
täyttää velvollisuutenne työ­väenluokkaa
kohtean liittymällä jä­seneksi
työläisten taistelujärjestöi-hin.
— Sivustakuulija.
— o — - ——
G A R S O N M I N E , O N T .
roen kärsivien toverien, heidän per­heidensä
ja asiansa av-uksi, sillä
tiedetään että raha on ainoa lääke
Sivn S
E>TEk. Valmistajille kunseUle kir-jottautui
19 oppilasta. Opettajin»
ovat toimineet Severi Alanne eng»
kun tulee kysymykseen leipä, paino-i lanninkielessä j a laskennossa k i r -
koneiston uudistaminen sekä oikeus, janpidossa H. W. N u r m i
puolustus. Yksi totuus on myös et­tä
työväestö kaipaa sanomalehteä
yhtä paljon kun leipää.
Keräyslista, joka toimeenpantiin
paikkakunnalla asuvan Mrs. Ander­sonin
veljen Uuno Öbergin hyväk­si,
joka viruu poliittisena vankina
Tamhiisaaren vankilassa kärsimäs­sä
edinkautista vankeutta, tuotti
$21.25, josta kiitokset kaikille to­vereille
jotka ovat ottaneet osaa
punikkivangin kärsimyksiin siellä.
Itse puolestani olen suuresti kii­tollinen
että on niinkin palion tie­toa
omaavia tovereita^ täällä jotka
ovat kieltamättii täyttäneet velvolli­suuttaan
ymmärtäen itsensä j a tois­ten
puolesta kärsivän toveri Öber­gin
kohtalon.
Siispä eläköön Uuno Öberg sekä
kaikki muut poliitilliset vangit. Sil­lä
vahvasti uskomme heille koetta­van
vielä uuden huomisen joka va­pauttaa
heidät kahleistaan joita
heistä sadat ja taasen sadat kanta­vat
pää pystys.sä, ylväinä.
Rahat lähtettiin Vapauden kaut­ta
16 p:nä syyskuuta 1924.
Toverillisuudella
Matti Koski.
o
I N T O L A , O N T .
Tämäkin Intolan kylä, joka on
iuuremmasti edustettu suomalaisel>
la väestöllä, joutuu luonnollisesti
kehityksessään kaikkien niiden vai-kuttimicn
alaiseksi, jotka perustuvat
suomalaisen luonteen ominaisuuteen
j a etupäässä siksi, että tähän omi­naisuuteen
kuuluu kehityksen joh­to,,
plipa se sitten eteenpäin eli t a ­kaisinpäin
menoa. Suomalaisen luon­teen,
jonka ristiriitai.set tprnmellyk-set
ovat aina helposti nähtävissä
voidaan selittää jotenkin .seuraavil­la
sanoilla:
Se on ensiksi johtava, sitten y l ­peä,
tarmokas, innokas, .sitkeä, pelo­ton,
uhrautuvainen, tunnekas, uskol­linen;
mutta katsokaapas näitä—en­siksi
kaikissa äärimmäinen, sitten
kunnianhimoinen, herkkä, kiukkui­nen,
sitten itsepintainen ja lopulta
petollinen, raaka ja barbaari.
N i i n sanotaan että onhan kaikis­sa
hyviä sekä huonoja puolia, mut­ta
olemmeko missään kylmänmaan
kansallisuudessa tavanneet sellaista
äärimmäisyyteen menevää taipumat­tomuutta?
Tästä voisimme suoma­laista
hyvällä s:^yliä kutsua kylmän-maan
kuumaveriseksi, sillä se hän
todella on käytännö.s8ä näyttänyt
olevansa.
Ne tapahtumat, jotka ovat pientä
Suomenmaatamme viime vuosina
mullistaneet ja jossa jo äärimmäi­sissä
kiihoituksessa kuviteltiin ko­ko
tunnetun maailman valtaamis­ta
Suomen pienen suon alamai-seksij
ovat todisteita ylläolevaste,
Kaikki mikä oli pyhää ja oikeata
tuli tässä taantumuksen temmellyk­sessä
maahan poletuksi, mutta kos­ka
totuutta -ei voitu polttaa j a hä­vittää
niin »e uudelleen nousi. Mut­ta
antaako totuudelle vähän pe­rään?
E i l Ei sonmalaihen voinut
perääntyä jolla oli vähääkään isku­voimaa
jälellä, »e ei kuulu hänen
ominaisuuteenBa, Hänelle kuuluu
koittaa viimeiseen hetkeen, vaikka-,
pa totuuden kanssa, että kuka tässä
mestaroi. Tästä seurauksena on
otettava käytäntöön kaikkein alku-peräisimmät
alhaiset sivistysaistit,
jotka periytyvät aina alhaiselta raa-kalaiskaudelta
asti, mutte jotka voi­daan
nykyaikana käytettävissä ole­villa
sivistysvälineillä panna tehok-kaammasti
käytäntöön. Totuus kär­sii
suunnattomia tuskia mutta sen
on mahdotonte perääntyä. Se ko-hottaa
jo päätänsä tälläkin puolen
valtamerien, myrskyisillä vastalaur
seilla vääryyttä vastaan j a koska se
ei voi perääntyä niin se tulee tois­telemaan
. taistelunsa voittoon huo­limatta
pienen Suomemme suureste
mahdisto, ^
Intolankin maanviljelystyöläiset
j o t k a olhrat kokoontuneet illanviet­toon
13 p. t, k. hyväksyivät alla­olevan
vastalauseen lähetettäväksi
Suomen valkohallitukselle. Tilaisuu­dessa
myöskin kerättiin vapaa ko­lehti
joka tuotti $10.80. Tämä
summa tulee lähetettävälcsi Suo-
PROTESTI '
Koska Suomen hallitus on lak­kauttanut
maan Sosialistisen Tjö-väenpuolueen
ja sulkenut vankilaan
kaikki sen toimitsijat, niin lausum­me
me, Intolan maanriljelijät: et­tä
me syj-ästi halveksumme ja pa­heksumme
Suomen hallituksen hal­pamaista
tekoa, jonka se on tehnyt
kulkiessaan vankilaan satoja Suo­men
työräenluokan etumiehiä ja
naisia. ' *
Kaikissa sivistysmaissa on kuiten­k
i n , annettu työväenluokalle järjes­täytymisoikeus,
eikä minkään maan
perustuslaki kiellä kommunistisen
puolueen toimintaa, koska se toimii
yleisenä valtiollisena puolueena, jos
kohtakin se kasvattaa jäsenistään
vallankumoukselliseksi, pyrkitn ku­kistamaan
sitä riistovaltoa joka nyt
suurinta osaa maailmaa hallitsee.
Me vaadimme että iSuomen hal­lituksen
on heti avattava vankilan
ovet kaikille poliittisille vangeille,
samoin kuin myönnettävä avonainen
toimintaoikcus maansa sosialistiselle
työväenpuolueelle.
Jos Suomen hallitus jatkaa enti­seen
tyrannimaiseen tapaansa puhe
j a painovapauteen niihden kieltämäl­lä
ne kokonaan työläi-siltään, tulem­me
me käytettävissämme olevilla
keinoilla halventamaan Suomea hai-litustn
ja selitUimuän sen barbaarien
maaksi, jos.sa sana vapaus on koko­naan
tuntematon.
Hyväksytty Joukkokouksessa Can.
K. P. S. J . Intolan Osaston tulolla
13 päivä .syy.Mkuuta 1924.
Intolan Osaston Agitatsioni komi*
tea.
Rap—.
————o ' •
WINDSOR, O N T .
Varsinaiset kurssit alkoivat maa­nantaina
15 p . . Oppilaita on n yt
kaikkiaan 30. Varsinaiset kurssit
avasi H . W. Nurmi, selittäen kurs­sien
tarkoitusta, että kurssit on toi­meenpannut
Keskusosuuskunta tar­koituksella
saada kykeneviä osuus-toimintahenkilöitä,
joko osuuskaup­poihin
tai eri osuusliikkeisiin kuin
myöskin johtokuntiin. Seuraavan
puheen piti Keskusosuuskunnan pre­sidentti
.M. Tenhunen, selostaen sitä
tärkeyttä ja vastuunalaisuutta mitä -
henkilöillä on ollessaan palvelukses­sa
osuustoimintaliikkeis.^ Seuraa­van
puheen piti E. Ronni, keskus-osuuskunnna
liikkeenhoitaja. Hän
selitti kuinka vaikea on saada kun­nollisia
liikkeenhoitiijia osuuskaup­poihin,
että parhaimpia liikkeenhoi­tajia
on saatu henkilöisbä, jotka o-vnt
olleet kursseilla, sillä perusteel­la
että he ovat tietoisia osuus­toiminnasta.
Iltapäivän tunnit avasi toveri Se­veri.
Alanne, selittäen kurssien tar­koituksen
J H myö.s selosti, että on
tarpeellista osuu.stoiminnalle tulla
tiotänfäiin työväenliikettä jn ihmis­kunnan
kehitysiUi sen alkuasteelta
nykyaikaan.
Koulun loputtua päätettiin pe­rustaa
toveriseura. Kokoukset tu­lee
olemaan kerta viiko.ssa, nim. j o ­ka
torstai-iltu. Valittiin kirjeen­vaihtajat
sanomalehdille: Työmie­heen,
Toveriin, Eteenpäin-lchteen,
Industrialistille jii Vapaudelle.
Tovcrikunnalla on myös. omo
ruokala keskusosuuskunnan talon y-läkerrassa.
Lopetan tällä kertoa,
toiste lisää, — Valittu.
Kesä on mennyt menojaan ja
syysilmat alkavat olla kusilla. 0-
saston toimintakin oli hiljaisempaa
kesän kuuman vallitessa, mutta nyt
ilmojen virkistyttyä toimintokin v i r -
kisyy. Osastolla oli rikussisältöinen
ohjelmailtomu 14 päivän illalla, jos­sa
esitettiin humoorista sekä aat­teellista
ohjelmaa. Voin mainita
että meidän käsinkirjoitettu sano­malehti
nimeltä " N y r k k i " , joka i l ­mestyi
ensimuisen kerran, oli si­sällöltään
tyydyttävä sattuvinc kir-joituksineen
sekä kansikuvinecn.-
Toivon seuraavalta toimitukselto
samanarvolsto päinosto.
Osaston huvitoimikunta on myös.
kin hommannut iltomut tämän kuun
20 päiväksi jossa .kuulemani mu­kaan
on tonssiukin riittämuun asti
hyvällä tanssilhusiikilla.
Työnsaanti pailtLakunnalla on hy­vin
lujassa. TeolliBUualaitokset käy­vät
vähennetyllä voimalla ja käsiä
on tarjolla enemmän kuin l a r v i -
toan, joten en pidä edullisena tul­la
tänne työvoimaansa kuupaHd täl­lä
kertoa. — Kiil^eenvaihtoja,
• • ; 0 • '
V E R M I L I O N RIVER. ONT.
Suomesta
Kommunistipuolueen oSaston työ­kokous
pidettiin t. k. 14 pnä, jossa
keskusteltiin ja päätettiin seuraavat
asiat: jäseneksi osastoon hyväk­syttiin
Emmi Penttinen täysillä jä-
Hcnoikeuksilla ja Erik Penttisen jä-
Bcnoikeudet Toimeenpanevan Komi­tean
kchoituksesto iopulliseHti hy­väksyttiin
ja annettiin täysi tove-riluotto.
Osaston kouluveron maksun avus-tomiseksi
päätti osasto pitää iltor
mat lokakuun 4 pnä kello 8 j . pp.
jolloin osaston jäsenten olisi kaik­kien
saavuttova näihin iltomiin et­tä
sääteisiin verot maktietuksi ettei
jäsenkohtoinen verotus tulisi kovin
raskaaksi. Te tiedätte että nyky­ään
osastolla on jo ennestäänkin
kolme ylimääräistä verotusto ja jos
te*" nyt toas pysyttelette poi» niin
kun ennenkin niin: silloin toiset o-saston
jäsenet joutuvat uhrautu­maan
liika paljon toisten hyväksi.
Muistakaa että osästotolminnaBsa
on jokaisen jäsenen velvollisuus ol­la
mukana vointinsa mukaan.
Osaston kokous päätti antaa va­roituksen
järjestysmiehille etteivät
salli tästä edes osaston tontilla, ei­kä
tololla ketään asiamiehiä, jotka
puhuvat, eli levittävät puolueelle
vahingollista pimitVBkirjallisuutta e-li
muute rahankeräystä, vaan jär­jestysmiesten
on heti sellaisten hen­kilöiden
toiminto ehkäistävä.
Muuten sivumennen »aan maini­ta
että eräs osastomme j ä s e n / j o ­ka
kuului periaatteiltaan^^stustus-ryhmään,
otti "tulstrt" ja rupen
tuplajuun asiamieheksi
Raportteri.
K0RTTIHUIJAR1T T Y Ö S S X XN
Kun Puumalasta kotoisin olevan
«Arku>-niminen halkojaalan laivuri
Petter Smolander kulki Mikonka­d
u l l a HelsiiigiHRJi, liittyi hänen seu­raansa
kaksi hönelle tuntematonta
mieshenkilöä. Miehet tiedustelivat
laivurilta, haluaisiko tämä lähteä
heidän kanssaan matku-stajukoti
Irekseen, Alcksanterik. 19 todista­maan
heidän villilliUln tehdyn kaup­pakirjan.
Toinen miehistä oli muka
toi.sclta ostanut paremmanpuoleisen
maotilan. Miehet lupasivat laivv-rin
vaivain korvaukseksi terjota hä-nclle
kahvia j a ehkä vielä jotakin
hyvää sen kanssa. S, seurasi mie­hiä
matkustajakotiin, missä aluksi
tarjottiin kahvia. Väkevämpiä juo­mia
.odotellessa ehdottivat miehet
laivurille, että ryhdyttäsiin paina­maan
korttia, n.s. rkölmcn kortin
pellä,> Aluksi oli laivurilla hyvii
onni, mutta pian se kääntyi ja
ennenkuin väkijuomia oli torjöttu,
oli hun menettänyt I3,ö00 markkaa.
Kun laivuri alkoi epäillä, «tteivät
vastopcluajat olleet oikein pelan­neet,
katosivat hänen uudet t u t t a ­vansa
teille tietämättömille. Poliisi
etsii huijareita.
S U P E R I O R . W I S .
Osnustoimintakursseil ta. Keskus^
osuuskunnan toimeenpanemiste o-suustoimintokursseista,
jotka kestv
vät tänä syksynä kahdeksan viik­koa,
alkoi valmistova kurssi 1 p.
I K X V X TAPATURMA NURMEK­SESSA
Nurmeksen Palomäen kestlkieva-ritalon
Nyyssösen 12;nnella ikävuo­della
ok'va Toivoniminen poika oli
tuonut kyytiä Savikylään ja oli pa­luumatkalla
kotiinsa. Kiin hän,erään
mökin kohdalla hätyytti äkästä koi­raa
ohjaspcrillä, säikähti hänen he­vosensa
ja suistui rattaat maantien
ojaan ja karrin k<^ri kohosi akselis­ta.
Toivo Nyyssösen meni tällöin
karrin korin alle «itä korjaamaan
sillä kamalalla .seurauksella, että
hänen kaulansa joutui korin j a ak­selin
väliseen puristukseen hevosen
lähtiessä juokscmaon. . "Siinä asen­nossa
täytyi pojan kulkea mukana
noin yhden kilometrin matkan, kun­nes
Ikolan mäen, kohdalla hevonen
pysähtyi tienviereen syömään. K un
mökkiläiset huomasivat, ettei kär­ryissä
ollutkaan ajajaa, menivät he
hevosen Juo ja totesivat kamalan
tapauksen. Poikanen irroitettiin k a ­malasta
pinteestään ja huomattiin»
että hän oli jo menettänyt nuoren
elämänsä tässä harvinaisessa kyy-disHä.
; o '• —r—•
E P X T O I V O I N E N TEKO
Hinnerjoella kotonaan Nummelan
u l . lopetti talon tytär A l l i Nummela
päivänsä sotifaskiväärillä ampumalla.
Hän suoritti tekonsa keinutuoli.-j-a
istumalla ja varpaalla laukai.semai-la
kiväärin. Itsemurhan tekijä ei
kuollut heti vaan lähdettiin häntä
autolla- heikossa tilassa viemään
lääkärinapua saamaan Raumalle,
jonne matkalla hän kuitenkin heit­ti
henkensä. .Syytä kamalaan te­koon
ei vielä voida varmuudella
sanoa, mutte kun tyttönen on vii­me
aikoina ollut varsin synkkämie-linen,
ön syytä olettaa sen tapah­tuneen
mielenhäiriössä. Kerrotaan
hänen kirjoittaneen vanhemmilleen
kirjeen, jossa sanoo, että pelkää
tulevansa mielipuoleksi, minkävuok-si
katsoo parhaaksi vapautua elä­mästä,
— Alli Nummela oli vasta
noin 21-vuotias.
•ii ^
ii
lii' '
, .