Vapaus, January 5, 1952

              >TläoIevassa kuvassa JGYhdysvatt uhreista, jotka ovat ryhtyneet tdtniokfcaas.
^ ? r ^ " ^ ^ n " n ^ ^ " ^ Smith-lain uhrien puolustustaistelua. . Puolustustalstehia varten on Jo
kerätty S2o0,00Q. Kuvassa istumassa kohnas vasemmalta Israel Amter j a hänen vieressään oikealla Eliza­beth
Gurlcy Flynn. Seisomassa (pinen oikealta Alexander Trachtenberg. x
Siitä alkaen, kun Amerikan hai» laatimaan yleissopimuksen" atomlvoi-litsevat
piirit pudottivat kaksi ato- oian käytön kansainvälisestä valvon-mipommia
Hiroshiman j a Nagasa­kin
kaupunkeihin Japanissa, neu­vostohallitus
on 16 eri kertaa osta­nut
esille kysymyksen atomiasei­den
kieltämisestä. Tällöin se on jo-ka
kerta korostanut sitä, että ato­mivoiman
käyttö on otettava kan­sainväliseen
valvontaan. Amerikan
hallitsevat piirit j a niille uskolli­nen
sanomalehdistö kuitenkin vai­kenevat
neuvostoehdotnksista tai
esittävät ne kokonaan väärässä
• valossa. •
USA:n j a Englannin taantimiuksel-linen
sanomalehdistö väittää^ että
Neuvostoliitto mvka. vastustaa atomi-
«voiiman saattamista (kansainväliseen
valvontaan. Tosiasia kuitenkin on,
että tjuuri U S A m j a Englannin hal­litsevat
piirit : vastustavat tällaista
\alvonita. , ' ' •
Atomiaseen ikieltaimista ja atomi­voiman
kansainväliseen valvontaan
saattamista"•^oifeevftn (kysymyksen on:
ottanut esille- juuri 'Neuvoätoliitto.
Mainittaioon; että i - - ' i--'>' «i
jouluIiuuEsa • 1945 IJSA:n, Englan-
. nin j a Neuvostolifton ulkoministe-
. rien Moskovan kokouksessa tehtiin
päätös atomivoiman käyttöä valvo-
. van komission muodostamisesta
Tammikuussa 194G Y K : n yleisko-
. kous^ teki neavostovaltuuskunnan
aloitteesta t)äatoksen atomiaseen
poistamisesta
valtioiden 'kansallisista asevoimista ja
valtuutti edellämainitun komission
Canadian-Soviet Friendship
Societ>-n kustantamana cn
ilmestynyt 176 sivua
käsittävä kirja
ii
SOCIALISM"
(Me näimme sosialismin)
Jonka ovat kirjoittaneet Neu-vostoliitcss
» vierailleet Char­lotte
j a Dyson Carter.
Tämä kirja on yksi kaikkein
kiinnostavimmista Neuvostolii­ton
kuvauksista. :
HINTA 50c
Tilailkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
Box 69 Sudbury, Onl.
nasta. Yleiskokouksen päätöksen mu­kaisesti
tämä valvontaelin piti aiiuo-dostettaman:
"turvallisuusneuvoston
puitteisiin". V
Vuosien 1943 j a 1947 aikana esitetä
tiin Y K : n komissiolle kaksi ehdotusta
atomiaseen kansainvälisestä valvon­nasta.
•USA:n hallitsevat piirit o l i -
vat siihen aikaan saaneet sellaisen
aatteen, että yksinoikeus atomiasee­seen
nähden voi niille raivata tien
maailman herruuteen. Juuri tätä
pyrkimystä • heijasti niiden esittämä
ehdotus.
Baruchin luonnoksen nimellä tun­nettu
Amerikan suunnitelma edel­lytti
sellaisen kansainvälisen val­vontaelimen
muodostamista, joka
talisi omistamaan atomlraaka-ai-neen
ja kaikki atomituotantolai-tokset.
Se ei olisi mikään valvon­taelin,
vaan Amerikan koko maa­ilmaa
käsittävä atomitrust!, jolla
olisi oikeus sekaantua kaikkien
maiden taloudellisiin j a poliittisiin^
' 'asioiliin*. '
LrSA:n j a sen satelliittien pitäisi olla
enommistcnä tas£'ä "valvontaelimes-,
sa". Kaiien lisiksi ne eivät tahtoisi
raj oittaa • tätä elintä turvallisuusneu­voston
piiriin. - kuten yleiskokouksen
'paätös edellyttää.
Ai:n tokan esittämän luonnoksen
tarkoituksena on Amerikan atomimo-nopoim
säilyttäminen. Nämä laskel­mat
eivat ole 'kuitenkaan onnistimeet,
silla Neuvostoliitto .keksi pian atomi­voiman
salaisuuden j a kumosi Ame­rikan
monopoliaseman. Jopa niin­kin
taantumuäisellmen sanomalehti­mies
kuin New York Herald Tribunen
havainnoitsija Lippman, joka on B a ­ruchin
suunnitelman kannattaja, kir­j
o i t t i Amerikan suunniteknasta syys-iiuussa
1949 seuraavasti: /'Amerikah
'politiikan tärkein edellytys on hävin­nyt,
koska venäJäiset ovat tehneet lo­pun
monopoliasemasta". Hallitsevat
piirit pitävät tosin edelleenkin kiinni
"valvontä"-luonnoksestaan.
Neuvostoliiton valtuutetut ovat Y-K
: n atomikomissiossa jä Y K : n Yleis­kokouksessa
vaatineet jatkuvasti ato­mivoiman
käytön tehokasta valvon­taa,.'
.
Neuvostoliitto tahtoo muodostctta-man.
sellaisen kansainvälisen ieli-.
mcn, jolla on vapaa pääsy kaik­k
i in atomituotantolaitoksiln. Täl­le
elimelle on myös annettava oi-ke::
s suorittaa atomiraaka-alneen,
materiaalien ja puolivalmisteiden
analyysi j a vaatia kalkkien valti­oiden
hallituksilta tarkat selostuk-
. set atomiinotannosta sekä tarkis­taa
omakohtaisesti näiden selos­tusten
paikkansapitävyyttä. V
Neuvostoliiton- ehäotös osoittaa
Neuvostoliiton rauhanpjo-kimystä. Se
on koko sodanjälkeisen ajan rauhaa-raHtastavlen
maiden itijfeemana taistel­lut
atomiaseen kieltämiseksi j a sen
saattamiseksi. tehokkaaseen kansain­väliseen
valvontaan;:, aseistuksen su­pistamiseksi
j a viiden; suurvallan vä­lisen
rauhansopimuksen solmimiseksi.
J . Stalinin vastaus ^ a v d a n kirjeen­vaihtajalle
on rohkaissut^ rauhaara­kastavia
ihmisiä j4 "voimistuttanut
kaikissa maissa tais^^lua rauhan säi­lyttämiseksi/
(Jatkoa «.siyulta)
istumassa Jossakin länvpöpatterin vie­ressä,
n i h i kysäisin feeäfö hellästi, o-vatkohe
rakastuneita.'"Menikää nai­misiin!
He sanoivat:'felhän toki vie­lä!
... : .
AJkaiseoamin he olisivat'vastanneet
olevansa rakastuneita Ja tahtovansa
mennä naimisin.. Mutta nyt, vaikka
heille eihdotettaisiin avioUttoa myö-tL'jaisiasen,
niin ihe 'Jjieltäytyvät.
iSai-skVö-v&l mäinios^Trasftfeneet,' et­tä
asunto Ja myötäjäiset eivät muo­dosta
er&olsen suurta onnea .. . K i e l ­tämättä
ei luonnollisesti 'voida ke­tään
kieltää. Ei sak "kieltää, mutta
tarpeen on Ijliätä'Ja siirtää asiaa
tuonnemmaksi.
Suomalaisen iradidtepörtterilJnto Miettisen
kirjoittama kirja vierailustaan Kiinassa
:;^iuinmlalnen radioreportteri V o r
to aUeltlnen oUI^ieldnsIssä Kiinan
. Jetoiu»;atasajraU^ .> pc^;ii0jUDisen
enslgimäjlsen iymodpätvän Johlalli.
snnlulssa ^ U e r d ' - ; maata noin
fcuokauden ajan. Hän on Idrjoit-tannt
havainnoistaan kiinnostavan
matkakirjan ^Täii^Uutonsmi maa",
joka .on ilmestyi^ Helsingissä
. Tammen knistannaluella, 224 sivtm
laajuisena. Aislarikkaana, luotet­tavana
tietokirjana seld samalla
eloisana matkakertomuksena se oa
Jnnil sellaiaen Kllna-kirja mitä
on Icalvatto snomenldelellä. Julkai.
'senimie tSssS erään heldnldlälseh
katsauksen tähän teokseen.
Onpa kuin itse matkustaisi (halki
Neuvostoliiton junalla K i i n a n rajalle,
kun lukee kirjan ensimmäiset luvun
viikon kestäneestä rautatiematkasta.
Kerronta on päiväkirjamaisen Täll-töntäjä
faaAralhnoUlsta. <Uralin j a S i ­perian;
maisemat, pellot, .tcJhtaat ja
asiunukset vyöryvät ohi silmien. Itiiat-katoverit,
samojeedit j a Jakuutit, ker­tovat
elämästään. Laulujen ylistämä
Baikal-Järvi sivuutetaan: saavutaan
rMantshuriaan. Ja sitten alkaa ristei­ly
itse Kiinassa.
Tekijä perehdyttää lukijaa aluksi
K I I N A N MAANTIETOON
kansanarmeijan tiestä vdlttoon. sillä
sitähän el meillä ole ollut saatavissa
missään muualta kuin'tätinomalehtich
hajanaisista uutisista.
'Historiaa s e u )^
SIL&IXYS TULEVAISUUTEEN:
K i i n a n , kansantasavallan hallituk­sen
<^jelma, joka tulee merkitsemään
mullistavia muutoksia kaikilla elä­mänaloilla
ja jonka toteutunlsesta
ovat >takeena hallituksen n a u t t i ma
rajaton luottamus kansan keskuudes-sa,
Kiinan suuret luonnonrikkaudet,
kansan ahkerat, taitavat kädet j a sen
lahjakas, opinhaluinen nuoriso.
K i i n a n kansantasavallan ensimmäi-selle
miehelle
NEITOSIA OPETETtAVA
SCURERIPAAN
ITSEKUNNIOITUKSEEN
•Sitäpaitsi minim mielestäni sellai­sissa
tapauksissa on :!hyddyksi suora
keskustelu rakkaudtjsta nuorukaisen
kanssa erikseen ja > neitosen kanssa
erikseen. Suorat puheet raCdcaudesta
17—18 vuoden' iässä^ olevalle nuori­solle
eivät ole ainoastaan mahdollisia,
vaan tarpeellisia. Rj^3cautta on ope­tettava,
niin öudolta'!ä'ilih se kuulos­taakin.
Neitosia on. Opetettava suu­rempaan
Itsekuimioltukseen. naiselli­seen
ylpeyteen. Neitoseiie cn opetet­tava,
että <hän suUtatituisi 'häntä
miellyttäviin nuoriin miehiin Joten­k
i n pippurimalsestl (salissa naurua,
suosionosoituksia). '
E^mS SAA VÄISTÄÄ VASTUUTA
Tytöille j a pojille ori-jrerrottava vas­tuustamme
.jokaisesta eletystä päi­västä,
jokaisesta tunteeiisirusta, sillä
kaikesta tästä joudunune maksamaan
elämällä. Eikä riitä} että kerrotaan
pari kobne kertaa, heitä on kasvatet­tava
yastuimtuntoon jok^ päivä.
Me neuvostopedagpgit enuhe voi r i i ­sua
vastuuta yltämme. - Meidän vel­vollisuutemme
on kasvattaa tulevia
isiä ja tulevia äitejä,.,, Pedagogilla
on kaikki mahdollisuudet.antaa hyviä
neuvoja. -nj -
Uusi englanfilais-suomalainen
UUSI PAINOS HALOSEN ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
S A N A K I R J A S T A ^ %
® Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se pn painettu jpa-remmalle
paperille ja on sidottu parhaaseen vedenkestäviin köviiii
.kansiin.'.;.:; , •^ '. " /'J-':'
® Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se ön^
kooltaan 4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua. " '
Englanninkielen oppimiseen ja tahtenuseeh mitä
käytännöllisin sanakirja.
HINTA 3.50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMltiett
aBOk 69. SUDBtrav; ONTABf
j a kirjaan liitetty kartta o n sUnä h y ­vänä
apuna. K i i n a n monien maakun­tien
— jotka ovat Euroopan valtakun­tien
kokoisia — nimet j a sijainti p a i ­nuvat
vähitellen mieleen. Xuonnon-merkilUsyydet:
pölymaa, ympäröivän
tasangon pintaa korkeammalla vir­taava
Keltainen joki. K e i s a r i n kana-va.
padotut riisipellot j a monet muut
saavat sellaisen, yksityiskohtaisen ja
ymmärrettävän iiiVaiÄcsfen kuto l u k i ­ja
tolvooklh. Lyhyt tärkeitoplenkau-punkien,
elhikeUiojenJa kansaUIsuuk-.
slen.eslttely -rr- kaikki edelleen omin
silmin nähtyjen asioiden valossa -r
tekevät tästä luvusta valaisevan r^Jä
samalla hauskan, maantieteen oppi­tunnin.
• - rt
PÄÄKAUPUNKI P E K I N G ^ . '
on avain K i i n a n historiaan Ja kult­tuuriin,
j a siellä teeihme Miettisen
mukana monia mielenkiintoisia ret­keilyjä.
Ja kaupungin asemakaa<va
J a rakennukset sinänsä kertovat o-;
maa järkyttäää' kieltään itsevaltais-'
ten hallitsljaln ylellisestä elämästä
Ja halveksivastareristäytymisestä kan­sasta,
joka uurastuksellaan loi maan
rikkaudet, mutta Itse eli suunnatto­massa
kurjuudessa. «,000 kerjäläistä
paleltui Pekingin kaduille belmlkuus
sa ;1796, kurjissa s a v i - j a olklhökke-leissä
raivosivat viime aikoihin asti
tarttuvat taudit, vastasyntyneideh
kuolleisuus oli hirvittävän suuri — ei
ihme, että hallitsijat rakensivat siio-
Jakseen moninkertaisia -13—.H metrin
paksuisia muureja Ja kielsivät kuole-
^nrangäistuksen uhalla kansaa as­tumasta
Jalallaan palätslensa alueil­le!
Unto (Miettinen haastattelee riks-hanvctäjää,
koulutyttöä. Kiinan
Nuorten (Naisten Kristillisen Liiton
presidenttiä, valistusministerlön kor­keaa
virkamiestä, silkkikatrppiasta;
hän kuuntelee teetalossa sokeaa p a i -
laadllaulajaa, eksyy käsityöläiskaup-pialden
basaarien kirjaviin j a k i i n t o i ­siin
sokkeloihhl Ja kuulee PeklngUi
kauppakamarin edustajalta hämmäs­tyksekseen,
että ruokapuikotkin tuo­t
i in K i i n a a n tilkomallta sen merkllU-seh
kauppapolitiikan ansiosta^ joka
kuristi kuoliaaksi K i i n a n oman teolli­suuden
j a teki siitä lännen Imperla-listlvaltioiden
siirtomaan. Kiinan
kielen kirjoitustapa on (herättäyt hä­nessä
samaa uteliaisuutta kuin meis^
sä kalkissa, j a olemme kiitollisia y k -
sityiskohtals^ta kuvaulcsesta kirjoi­tustavan
historiasta ;J(^jnykylsestä o-petuksesta,
jolla hän » m ä n uteliai­suutemme
tyydyttää.
Teoksen TV luku oh kokonaan ö-mlstiettu
•
MAO TSE-TUNGILLE
on Unto.Miettinen kirjassaan omis­tanut
kokonaisen luvun. Maon lap­suus
on samanlainen kuin miljoonien
muiden K i i n a n lasten. Maon nuo­ruus
on K i i n a n vallankumouksellisen
nuorisson historiaa, j a hänen miehuu-tensa
tie kulkee yhdessä K i i n a n kom­munistisen
puolueen tien kanssa. L u ­kijalle
tulee ymmärrettäväksi, miksi
Juuri Mao Tse-tung on tänään K i i ­nan
kansan enshnmälnen johtaja:
hänessä yhdistyvät monipuoliset Ja
loistavat kansanjohttajan, puhujan,
oiga^htsaattorin j a teoreetikon lahjat
palavaan rakkauteen kansaansa koh­taan,
rohkeuteen ja' nskollisuuteen,
joka: on kestänyt kokeen vuosikym­menien
raskaissa ja valkeissa talste-luisia.
mehättävlmplä kohtia Unto Miet­tisen''
matkakertomuksessa on luku
««RUSIPELLON PIENTAKEILLA*'
Joka kertoo tekijän käynnistä Tienin
kyläh talonpoikien luona. Tämän
htvim monista herkkupalyoista mai-n
l t t ^ o o n kuvaus maailman vanhim-maJj^
a Urjasta, K i i n a n "Keisarillisesta
ahn^akasta". joka alkoi Ihnestyä Jo
vucjjpa 2357 elfrj Ja; Ilmestyy edel-l
e e ^ kuvastaen- siekin l^ansan olosuh­teissä
tapahtuneita muutoksia. >: • :
fVieläl'pikainen silmäys eräisiin
kultfiituAh erikolsllmlöihin — teatte­riin..^
klrjakaur.poihln Ja kiinalaiseen
ruo^pöytään — «Itten' lähtee kuu­kauden
päivät lillinaa tutkinut re­portteri
kotimatkalle y l i Crobin erä­maan.'
: : . • .• . • •"
(Eräässä kohdin Unto Miettinen ohi-
MlnlOtlalsta, tesoa olivat viime
JoatelojBSsii Ja yleensä viime vuo­den
alldina Suomessa vleraiilM
nenvostolUtolalset taiteiUjai, Jot­ka
esityksillään valloitUvat täy-
^elUs(»U byl^nji. pidetyn'
, loisen"j;leison^ dltä antaa. Jonkin-
' laisen kuvan Beaitiay|L "VV^f mai­ninta
vilmeisesia.. n<^?hygl)a^' an-netosta
Jäähyvfiiskonsertlsbu '
€UIc£tin; joka Jo* Aseassa atkai&i^-
massa yihteydessävolLpoilut tOalsuu-.
dessa kuulemaan neuvostolilttolkisten
taiteilijoiden .suorituksia yhdessä Ja
erikseen ibuoäosbul heidän jäähyväis-,
konserttinsa onulstettavaksi tapaujE-;
seksi. Jäehkäipä eron ajatus oli omi­aan
tekemään kuuntelemisen entistä
inte^vIsemmäksL Kuulimme Alek-,
sejevin reihevää bassoa, Olga Elaverz-nevan
hienoa vluhitaidetta. Larissa
Advejevan taehkuvaa laulutaidetta,
E^nil Gilelsin mestarillista pianonsoit­toa.
Feodorovin : sisarukset esittivät
kansanmusiikin. parhaita saavutuksia
hienolla j a kultivoidulla tavallaan Ja
NlneliPetrova-hurmasi katsojat su­lokkaalla
tanssillaan niinkuin aina.
Mitä itse Unillekin jää mieleen tuosta
värikkäästä ja:kauniista kokonalsuu-desat
riippuu asianomaisesta kuulijas­ta,
hänen, maustaan j a mieltymyk­sistään./
Allekirjoittanut haluaisi o h ­jelmasta
erikoisesti mainita Proko-flevin
mainion viulusovituksen nUn
aikuisten k u i n lapsienkin rakastamas­ta
"Pekka j a susi"-sarjasta., Avdeje-ya
lauloi suorastaan mestarillisesti 61-
beUuksen laulun, " T u l i tjrttö luota
armaihansa". ^ Sellaista äänen j a l i n ­jakkuutta
ei tapaa usein. Gilelsin
soittama Lisztin CampaneUa oli todel­linen
ihme, kuvioinnin. helmeilevä
kirkkaus, rytmin pikantti nasevuus
Ja; oktaavien mahtava Jylinä yhtyivät
tuossa demonisessa sävellyksessä. I l ­lan
erinomaisia säestäjiä Begunovaa,
Rodlnia Ja Jakovlevia ei ole tarvis
amlnita vain velvollisuudesta, kaikki
olivat ensi luokan taiteilijoita omalla
alallaan. — M r .
Lauantaina, tammikuun 5 p. iiiiilÄ^BiS'' X
makaa jä dävä, että se tekee tästä to­distusvoimaisesta
teoksesta erään v i i -
mevu()slen;valkuttavim{Dan yhteis­kunnallisen
romaanin. '
Teoksen neljä kertomusta muodos-taivat
yhtenäisen asiakokonaisuuden.
Jossa o a a n vapautumisen jälkeisten
vuosien yhteiskunnallinen muutos
maaseudulla tulee valaistuksi oleelll-simmMta
puoliltaan:: Kuvaus-ei ole
pelkistettyä eikä kaavamaista, vaan
Veres esittää suureen maanjakoon s l -
s^tyvät oiigelmat rlenuistuttavan; vl-v
i ^ d u s r i k k s i a s t i kaunistelematta.' rea-lisUsen
selävästl. Ensimmäisen ,kerl
' t o ^ i ^ n ' i i ä k o ä l a : j. suurlperhelnen
;inaatyöIäispioletaari istdi K i s ' Varga.
.kj^Ittymätön.-yhteiskunnallisesti he-iifäämätän:
](ansanmles ;;t^
telemassa muutoksen yuoslna eri voi­matekijäin,
eri puolueiden häntyrlnä,
passiivisena, selkärangattomana mu-kanakulkijana',
jonka pienenä pyy-;
teenä on v a in saada 'HiankltuksI* j o ­takin
itselleen.. Ennen venäläisten
tuloa liehlmässä herroja, maan va­pauduttua
lähestyen Kommimisttpuo-luetta,
saatuaan maanjaossa .oman
maapalstan liittyen pienviljelijäin
puolueeseen, omistuksen vakiinnuttua
pistäytyen Talonpoikaispuolueessakin,
aina odottaen lisää etuja, milloin sie-
'mentä, milloin karjaa Ja hevosia,
kunnes häntä, häntyriä katsotaan^
icarsaasti joka taholla. Lopulta tä­mä
selkärangaton, laiska j a Itsekäs
tomaai^ t i l an i70)veluskutttaa,^i]än tofJ
xnU tarmokkaasti maaoi^om, pmts^;
taa t i l an kartanoon lapsille k i u l u n je»
uusUle. viijeUJdille' kuittuurlsalib/ eo»? ~
maila h|^n itse «piskel6e. ha|i]ckU'^t'y
tämättflmiä tietoja. ,Ga^;1&arna!;/;
edustaa ^ niitä maaproletaareji^': Joi&lait'
heräävät Ja tcasvävd^" muutokfieav^'<
mukana. K u n entuien tilatihmapaC''
l a a j a vaatii omaisuuttaan tolrätsin^.'
Galior (Barnalla on vapaan oiieBätt^;
ryhtiä, itseluottamtvsta ^^a .uskiälustfi^V' <
sanoa: iMaata emme anäa'takaisina
Jbi's^n hän toleuttaa^ myOs kMiinV\'ff*^
nOssä.' " l i l i n u n isäntätii' e l ; oIe\ enää T t||f
herra Exiäxe Kelemen,'vaankansail-v
Yhteisö.-
^ ^ a l i c i t a yhteiskunnan penistuk8Un.>
ulottuva muutos kuvastuu, emväsA'
Peter Veresin realistisesti Ja räidU:.^?
Eesti kirjoitetusta teoksesta :^Uill(ar£Et)''l
sodanjälkeinen todellisuus. Tebdmer-,/1''
kltsee suomenkielelle saatettuna uuU^^v^ {
ta vaihetta suhteessamme iieiiitokan*|^:^f
samme elämään j a kulttuuriin, t ', \
Maija eavutle. '
— Valaita o n k a i k i l l a merillä/imitsi .'^ ^
el kaikkein kylmimmillä seuduilla: nk-s
pamerlllä.
I
i
mennen mainitsee, että hänen op­paassaan
ilmeni väsymisen ohrelta. S i ­tä
emme:totl8estl ihmettele, sUlä U r -
j a on todistuskappale siltä, ettei sen
tekijä ole Kiinassa viettämänsä kuu^
kauden aikana paikallaan Ist\mut.'E-rUiomaistä
työtä hän on tehnyt, työ­tä.
Jonka tulokset radloreportaashien
kautta jo tuntuv^J )sautta Suomen
Jatkuvastt-kasvavana mielenkiintona
"päivännousun maata" kohtaani jä'
nyt Ilmestynyt kirja lujittaa yhä e-ncmraän
tätä harrastusta.
° K i i n a kuuluu niihin maihin. Joista
uutta maailmansotaa lietsovat voimat
levittävät valheita Ja vääristelyjä.
Kertomalla totuuden Kiinasta on U n -
to Miettinen tehnyt suuren palveluk-sen
rauhan asialle; f .
"KOETUS"
Unkarin talonpojan murrosvuodet
Suuirelta osaltaan on ollut.ahkeras­ti
esitettyjen unkarilaisten laulunäy­telmien
j a operettien sekä suomeksi
käännetyn unkarilaisen kirjallisuuden
syytä, että suomalaisten käsitykset
heimokansansa, elämästä ovat yuo-sikymmenlen
ajan olleet romanttisen
k o r i s ^ i i l s i a j a iisehi valheellisiakin.
Ainakin suurin Ja oleellisin osa, U n ­karin
kansan todellisesta elämästä
on niistä puuttunut. Mistä j(Aitunee-kaan,
että paitsi suuria u n k a r i l a i s ia
klassikkoja, 'Sandor Petöfiä j a Janos
Aranyltä,: joiden nuioutta Otto M a n ­nisen
lolstayhia käännöksinä on saa­tu
suomenkielelle, samoinkuin Imre
Madacihln ruriöhäytelmä "Ihmisen
murhenäytehnä", muusta kirjallisuu­desta
tunnetaan parhaiten vain men­neitä
aikalcausia kuvaavia teoksia tai
— dikä kaikkein yleisimmin — Mauri
Jokain tai Mikszatliin huumoria tai
H e r c z ^ i n "Guyrkovicin tyttäret"
näyttämöltä. lUnkarilaisIa nykyajan
kuvaajia -täällä ei tunnettu ennen so
K I I N A N HISTQBIAIXE
Siile, joka; lukee kirjaa ajanviet-teeiueen,
se oh sijoitettu juUri oikeaan
kohtaan: edellisten lukujen värikkäät
kxtvat ovat liettäneet unellalmmah-k
l n kaipiaazmian. syvempää', perlnpoh-jalsempaa
selitystä K i i n a n nykypäi­vän
monille merklUIsyyksIlle, ja se
selitys piilee kansan historiassa. ttKbit-ta
oppiakseen lulcevan pitäisi olkeas-taan
aloittaa kirjaan tutustumisensa
juuri tästä luvusta, sillä keskitettynä
hyvin jäsenneltynä esityksenä K i i n an
Icansan monituhatvuotisen: historian
teakaan, el juuri; nimeksikään esim.
ensitumäisen maailmansodan jälkeis­tä
kansanelämänkuvausta, Joko usein
sentään kuvaslroyös syviä yhteiskun­nallisia
^äkohtla.
Juuri ennen toista maailmansotaa
julkaistiin p a r i romaania, naturalisti­sen
kansankuvaajan Zrigmond iMo-ricsdn
'Onnellinen ihminen" j a keski­luokan
. k i r j a i l i j an Janos Kodolanyin
maaseudun sivistyneistön kuvaus
kulusta, jossa yhteiskunnalliseen ice-hltykseen
vaikuttaneet syyt myöskin
pätevästi eritellään, se antaa vanlcah
pdbjan koko kiinalaisen yhteiskunnan
ja kulttuiu-ln ymmärtämiselle.
KUnan historian kertominen 40 s i ­vulla
el ote mikään helppo tehtävä,
mutta tekijä on suoriutunut siitä e-rlnoiiialsesti
säilyttäen Jopk tässäkin
tuon koko kirJaUe ominaisen, havalh-nolllSMi
"sllmlhnäkijän" kerronnan
sävyn. (Erikoisen .oJTOkas on kuvaus
'^Mustajoki", Joissa el romantisolml-sesta
oUut jälkeäkään. Mutta U n k a ­r
i n maatyöläisten Ja plentalonpölkain
elämästä el ainoatakaan perusteellis­ta
Ja. totuudellista kuvausta. Unka­rilaisen
feodalismin jatkuvasta vai­kutuksesta
kansan suuren enemmis­tön
Jokapäiväiseen elämään ei suo­meksi
julkaistu klrjalllsutis ole anta­nut
oikeata käsitystä. Juuri sehvuok.
si tietomme heimokansan maasta ja
elämästä on.oUut pinnallinen j a ro-mantlsoltu.
Millaisen nälcöalan avaakaan yht­äkkiä
Peter Veres, nykjiictken Unka­r
i n parhaimpiin ja rakastetuin»piln
kuuluva kirjailija teoksessaan "Koe­tus"
(Ilmestyi suomeksi Kansanlcult-tuurhi
icust. 1951) Unkarin talonpoi­kien
j a maatyöläisten, kansan valta­van
sUin-en enemmistön elämääni
Tuntuu k u i n sucmukset yhdellä leer-taa
puboiaisivat silmistä j a V n k a r lh
kanisah UKleUlsuus avautuisi koko laa-juudessaan
ja totuudellisuudessaan
tarkasteltavaksi. Peter Veres, v. 1897
syntynyt kirjailija on Itse yksi t&on-pplkaiskansasta,
köyhän maatyöläls-perheen
poika, joka muutaman kou­luvuoden
perästä 'sai lähteä ansait­semaan
leipäänsä isuurkartänoltten
työntekijänä, sikopaimenena,; maatyö­läisenä,
maailkalvajana. -Hän tun­tee
kuvattavansa perinpohjin, ja .hä­nellä
on oikea j a syviä näkemys feoda-lismln
orjuuttaman maaseudun: kan­san
todellisesta elämästä, siitä, josta
Euiroppaa kiertävien laulunäytelmien
ja operettien ruusuisen romanttiset
kuvaukset "armollislne herroincen"
j a "kunnioltettuhie Isäntineen^' eivät
ole antaneet oikeata käsitystä.
Peter Veres heräsi varhain tinJua-maan
leodaäUsen yhteiskunnan .vää­ryydet,
j a osallistuttuaan ensimmäi­seen
maailmansotaan, jona älkatja
hän Jo kirjoitti ensimmäisen romaa­ninsa
"Taistelu rauhan puolesta",
hän tuli mukaan kansan vallanku­moukselliseen
liikkeeseen. Kestetty­ään
. vankeusvuotensa 9iän palasi t a ­lonpoikien
keskuuteen j a raivasi te
mies, edistyksen jarru, päätyy kirk­koon,
yrittää sieltäkin jotakin: "Nyt
hän seuraa vähän haluttomasti tä-r
män' maallnutn menoa, hän kyttää,
h i i p i i , suunnistautuu Ja nuuhkii tuu­l
i a . "
S u l i K i s Varmassa Veres on. piirtä­nyt
realistisesti lubkkatledottomän ja
yihteispyrklmyksestä täysin tietämät-tömän
maatyöläisproletaarin, . Jolle
suuri muutos antaa uudet elämisen
mahdollisuudet, mutta Joka ei kasva
muutoksen mittaiseksi.
Seuraavan kertomuksen päähenkilö
Janos iDanko edustaa toisenlaista
maatyölälstyyppiä. Hänkin saa suu­ressa
maanjaossa oman palstansa en­tisen
Isäntänsä ulkotilan laidasta/
Mutta maa; sinänsä el vielä tee itse­näistä
talonpoikaa. Tarvitaan karjaa,
vetohärklä. koneita, tarvitaan työtä
suurelle lapsilaumalle, maantuotteet
täytyy saada myydyiksi, tarvikkeita
ostetuiksi. Janos Danko on hyvää jai-nesta,
sitkeä,^ työteliäs, lanillBtuma-ton.
Puhdas todellisuus Ja oma ym*
märrys avaa hänen silmänsä näke
mään osuuskunnan merkityksen ^ a»,
Iplttelealle, maanomistajalle, HätV,'
yhteistoimintaan valmis j a , pystyVä,
liittyy talonpoikien osuuskuntaan.'
Scaraava, keskels.n^ksrtcmus "Koe­tus"
ai aa. näköalan osuuskunnan toi
mintaan. Verrattoman elävästi Ve­res
kuvaa eriluonteisten Ja crltasols-ten
Ihmisten yhteistoimintaa, jossa
ongelmia syntyy päivittäin silloinkin,
kun ihmiset ovat halukkaat kollektii­viseen
työhön. Joukkoon liittyy aina
niitäkin, joiden tekoja ei ohjaa vain
ioslaalinen jhtclstuhne, erilaiset
luonteet saattavat työprosessissa lei­mahtaa
vastaklcain, ka'teus, keskinäi­nen
kilpailu, omanvoltonpyynti on a i ­na
vaanimassa. Mutta Jos joukon joh­tajaksi
pääsee voimakas,.lujaluontel-nen,
yhteisetua vaaliva mies. sellainen
kuin entinen maatyöläinen Gabor
k i s , ihmisluonnetta ' ymmärtävä; ja
ölkeudemhukaineh, selviävät ongel­mat
kerta kerralta. Ja yhteistoiminta
tuottaa tuloksia, . Pystyminen kollek­tiiviseen
toimintaan cn vapautettujen,
maata saaneiden talonpoikien suUrIn
koetus näinä murrosvuosina, siitä
Veresin teoksen nimi.
fViimeincn kertomus "Mies paikal­laan"
kuvaa murrosvuosien talonpo­j
a n henkistä ryapautumlsta, vuosisa­taisesta
"palvelijahengestä",; herran­sa
pclcötä Ja väärästä h<^yydcstä,
johon olosuhteet ovat crjuudch<a!ka-na
kansan alistaneet, Gabor Sarna,
suurtilallisen renki, Joutuu, isäntän­sä
paettua venäläisten vapauttajien
tuloa, maanjakoyaltuuskuntaah edus-
Yhdistyneen velJes}eh(ioa
Työmies-Efeenpäifi
T(UUSHiNÄl
Canadaan tilattima ova^-
seuraavat: ' ; , l ..
(Canadan rahassa) ^
1 vuosikerta ;., .$84SO l '
Ynnä kurssin ero .42 ,i J-
——' tsJfi
6 kuukautta 4.S0 /(
Ynnä fcurbin ero .22
3 kuukautta RSO
Ynnä kttnslo ero . . . . . ,13 —>- tm
VäUtämme tilauksia 1 -
yhdistyneelle vcljeslehdelle^. -
<'TyömIes-fiteenpäln". -
Lähettäkää tUaukset osoitteella:
Vapaus Publishing
<:k>.Ltd.
Box 69. Sudbury, . Ontario
li:
m
Tunnettujen
lii
JOHN OAL8WORTH7:
Herraskartano
283 sivua / Hinta sld.
Hienostunut romaani 1
s u 1 k e u t u oeesta eiiglantlla:
maalalsyllmystöstä vanhassa
raskartanossa.
G U Y D B MAUPASSANT:
Himissydän I:
304 sivua — Hinta sld. $^.00
Suuren mestarin syvää J a t a i ­teellista
rakkauden analyysia; |:
A L I C E L Y T T K E N 8 : ^
Uudet tähdet syttyvät
L osa 277 sivua - I I osa 248 sivua
Molemmat osat sid. $5.50 *,
Tämä kaksiosainen menestys jro-maani.
kertoo Tollman-suvun J i a -
nlttäVIstä vaiheista 1830-lufun
loisteliaassa Tukholmassa Ja sen
henkilöt ovat tuttuja Jo a l k a i s i n * ;
mista suosituista teoksista "Onnen
temppeli" ja "Kaipuun sininen
kukka".
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus PuUishii^
Company Limite^
Box 69 Sudbury«
I
oksillaan jatkuvasti tietä uusille y h ­teiskunnallisille
aatteille. Teokses­saan
'^ase'' hän käsltteU'Unkarin t a -
lonpolklen j a maatyöläisten olosuh-
.telta,.--,-^. .'.
Toisen maailmansodan jälkeen Pe­ter
Veres on ollut aktilvisestL muka­na
talonpoikien edustajana suuressa
muutosprosessissa, joka oni Jcoskenut
koko kansan elämänehtoja, vapautu­mista
vuosisataisesta orjuudesta, pää­syä
oman maan omistajaksi. Tätä
valtavaa muutosprosessia hän kuvaa
V. '1949 ilm(tstynuu& teoksessaan
'Koetus", jonica ansiot dynaamisena
ajankuvauksena tunnustettiin niin
suuriksi, etäjteos sai 19S0 Kossuth-palklnnon,
suurimman kirjallisen p a l ­kinnon
mllcä Vudessa Unkarissa a n ­netaan.
Palkinto tuntuu täysin a n ­saitulta,
samoinkuin se suuri rakkaus,
ja ihailu, jota Veresin teokset saavat
osakseenjuuri., talonpoikialskansan
keskuudessa. Ne tuovat suuren kan­san
k^kelslmmät ongelmat ilmielävi­nä
eteemme, ne kuvaavat nykyhetken
eläviä ihmisiä ratkaisevassa murros-valheessa.
Unkarin kansan nykypäl-vää,
joka tulee eilisestä siirtyen huo­miseen".
^Historiallisen kehitystapOh-tuman
läsnäolo öii Viftreiln nyt suo­meksi
ilmestyvjissä teoksessa nUn v o i .
JAMES H. DAVEY
KOKSIA - K O U A - PUITA ^
Parhaimpaa öljyttyä
BtrolrärMcolla
; K.-
P U H E L I N 5-5647
177 Kathleen St. W. Bodlmiy*
- \
LÖYDÄTTE SOPIVAT
LAATUkOTIVARUSTEET
ISOSTA VARASTOSTAMME
EINO AHONEN SUOMALAINEN MYYJÄMME
MIELIHYVXLLÄ P A L V E L E E TEITÄ
ov­Durhiaa
nmi St^'S.'^i^-^.. Sudbury
tl iMmi iHNt'ii'(ii(miM .liiJimiltifniili mnmlumimnmTii-ii'» mm mhn > i i Mm 11 l u i i m ' ^ . t t it o
f»
i
m.
i
4