Vapaus, April 9, 1968

              Tiistai, hulhtilk. 9 p. — Tuesday, Aiprtll 9,-1968
V A P A U S < L I B E R T Y )
iNOEPENOENT l - A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
^tftl^llshed «ov. 6. 1917
EDITOR: VV. EKLUh^p
T E L E P H O N E ! O F F I C E A N D EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weeyy: Tues^ays. T^Hrsdaya t^nd S^turdäys by Vapaus
Publishing Co'. Iilmitfed, 100-l(ö" E lm St.'Wea(t, Sudbufy/OntarlD, Canada.
MalUng addres§.: Box 6? \
/\ditfrtlslng r a t ^ upon apB^Qatlon, transl§ttion free of ttifoeo
Au,tl;iprl)5e4 fts\se«Wd .9>ÄW fey the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of pQst^ge In cj^sh A
M . n , . e , o , . s , CANADIAN L A N G U AG f" P R H SS ' ClUB
TILAUSHINNAT:
Oanaaassa 1 VK: «10.00, 61ck.$B.25 ^9lA:o-
• 3 kk. 3.00 Spqmeeci:
lVk.lU.00,'6kk.e&.75
i v k . 11.60. 6kk/
Jiri Hermach:
DEMOKRATIA JA SOSIALISMI
USAn painiostusta jaticettava T - ^
Viime viikoilla otettiin en/^i!miniaijsiä varovaisia, a^eleita
V i ^ n a m ^ sod Yleisen imiölipiteepi pai-nostaiÖcsen
tuiisi osaltaem vaikiittaa ja auttea niin, että tätmä
•Yhdysvaltain lilkainien 'hyökkäyssota s^ad^an viimeinikin Ippte^-
. tetuksi, ja että Vietnamin kans? säa nditil etelässä kuin poh-jöisessäkini
itse ppttää asioi^taauj ken^
lään -teivalla vaikuttamatta- siihen.
Hanoi oäoitti kerta kaikkiaan vääräksi "VVasihinigitonin hauikr
kcijeri aikaisemmat väitökset, - että Pohjois-Vie!tiniaimil'la ei ole
miuiba mitään halua neuvottehiu?^ om^'
soitilaallisen lasemansa lujittamiseen potaraiitulksen lopettami­sen
kohdalta Ny t osoittautui fkuitenM että Hanloi antoi myön-t
e ^ ^ yasteijJcaen Yhdysvaltain ensimmäiselle itodeHiselta r a u -
: hantöimenpiWitä näyttäne vaikka se eil täyttä­nytkään
Pdhjois-Vietnamin parusvaatiimju&ta —^ etitä Yhdys­valtain
tulee eihdqitta lopettaa pqanmitt^fcsen:ja muut sottatoi-menpitetet
Pohjois-Vietnamia vastaan-^.enk^n T Ä ^ e u -
votteluihio:» päästään.
Tosiasiassa^ kuten toirotritolainen a^^
viime torstaina Imiioimiod, Hanoilla oh kaikki miaraalliset oikeu­det
suhtautua fepäilevästi ja kielteiseatiiÄn presidentti John­sonin
edesottamistin. Maimttuleäti esitti" siUoin asian näin
— Presidentti Johnson sanoi: "Me ölemnie hyvin kiLraios-tumeitip
Pää§ihteeri U Thant sanoi sitä "lupaavaksi ke-hitykBetai*\
Täten on ibafiistä, että Hanoin vastaus mr. Joihn-sonin
(viikko sitten) suim-untaiseen lausuntoon oli odotettua­kin
rohkaisevampi.
. Pohjois-Vietnam olisi voinut torjua harhauttamistoimen-piteeiiä'
Amerikan de-eskalatio-ehdot^iksen. Mr. Johnson oli •
salnonut ^sunnuntaina) että hän tulee iopöttamaan poönmituk-sen
sen "suua-impia allu^ösia" vaataan missä asuu miltei 90
prosenttia Pohjois-Vietnamin väestöstä. Hyökkäyksiä jatikie-taan
ainoastaan "demilitarisoidun limjan pohjoispoiolella ole­vaa
aluetta vastaan missäl vihollisen jouikkojen jatlkuva kes­kitys
uhkaa välittömästi liittolaisten etujoukkoasemia.
Hänen (pres. Johnsonin) pitkäaikaisten arvostelijain su^-
sianosoituflcset t^ehtyiyät kap. pommituikset jatkuivat maa­nantaina
ja; itiistakia — iknm."niitä tosiasiassa lisättiin—• alu-etella
mikä. muodostaa lähes-neljäweksein jPohjois-Vieitnaimin
pinta-alasta. Senaattori Fullbright sanoi suruissaan, että tämä
pommituksen lopettaminen "ei varmaankaan innoita Pohjois-
Vietpamjä tulemaan neuvottelupöydän ääreen,"
Näin Globe and Mail.
Kaikesta .tästä huolimatta Hanoi huomioi presidenttti John­sonin
puolinaisen askeleen pommitulksen lopettamista kohti ja
ilmoitti, että Pohjois-Vietnam on va!lmiina ryhtymään Yhdys­valtain
kanssa keski^stelmm keskustelujen aloittamiseksi. Sil­le
ilmeisesti tyydyttämättömän presidentti Johcnsonin toimen­piteen
jälkeen Hanoi sanoi olevansa valmiina aloittamaan heti
kesQcustelut "Yhdysvaltain pommitulksen ja maiiden äotatoi-menpiteiden
ehdottomasta lopettamisesta siinä mielessä että
voidaan aloittaa varsinaiset rauhanneuvottelut."
Toronton Liberaalinen päivälehti, Toronto Star sanoi kai­kesta
edelläkerrotusta:
"Tämä on kymmenen vuoden aiikana ensiinmäinen avoin
siirto taistelun lopettamiseiksi j a seQlaisenaan sitä onj terveh-diHtävä.
Mutta meidän tulee' huomioida, että pettymysten ja
petollisten toiveidien välttämisöksi on itarpeellista muistaa,"
että tämä on vaitn ensimmäinen askel = pitkällä mutkaisella
tiellä, mikä johtaa rauhaan." .
Meidän lehtemme, kdten enemmistö kaikista canadalai^
sista, yhtyy varauksetta tähän katsantokantaan. - .
Mutta kuten niin monesti ennenkin Vietnamin sodasta '
puhuessaan, Star lehti on mieleätäimme auttamattomasti vää­rässä
esittäessään ajatuksen, että painostusta rauhanasian e-ddstämiseksi
olisi nytkin kohdistettava Pdhjois-Vietnamia vas­taan.
Tämä on verrattavissa siihen, jos "oikeuden", korkean
"moraalin" tai jonkun muun sellaisen vaikuttimen perusteel­la
ryhdyttäisiin painostamaan pi^tä pahoinpitelyn uhria suu­rikokoista
katuftappelijaa vaataan.
Kaikki hyväätaxktoittavalt ja asiaa vähänkin yksityiskoh-taisenynin-<^
tevat ihmiset katsovat, e^ttä päinlostuksen jat-baanhien
on tarpeellista, mutta tätä painostusta 'on harjoi­tettava
yksinomaan hyökkääjää kohtaan, tässä tapauksessa Yh­dysvaltoja
vastaan, jolla ei ole nunkäänlaista oikeuitta sekaan­tua
Vietnamin sisäisiin asioihin.
Jos koskaan, niin nyt olisi-Ganadan hallituksen viraHisedti
vaadittava, että Yhdysv^tain tulee lopettaa ehdoitta kaikki
gotatpionenpiteensä Pohjois-Viptnamia vastaan, suio^uttava
neuvotteluihin Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman
kasissa, jonka asevoimia vast^an^^lVashington on pääasiassa
taistellut, ja hyvälksyttävä Vietnaniin ongelman ratkaisu Ge­neven
sopimuksen kirjaimnjen ja hengen mukaan, jonka perus-tedla
amerikkalaisjoukot bti tuotettava viim;eistä miestä myö­ten
pois Vietnamista.
Tässä yhteydessä on syytä koro$taa, että tällaiset vaati­mukset
Canadan taholta eivät aui;ilkaan olisi "vihamielisyy­den
osoituksia Yhdysvaltoja vastaan," kuten on u s e in 'aikai­semmin
väitetty.
Viimeaikainen kehitys on,' osoittanut, että presidentti John­son
ja hänen halhtiiksensa ovat olleet Vietnamin lasiassa
täydellisesti väärässä. Ken tätä .vielä -epäilee, hän kysyköön
asiaa presidenitti Johnsonilta, joka viikko sitten sunnunitaina
osoitti sekä samoin että teoin tietävänsä, että väärään ohjel­maan
on tehtävä muuto?.
Todellinen ysJtävä ei työnnä naapuriaan paheiden ja r i ­kosten
tielle, vaan yrittää kaikin mahdollisin keinoin vaikut-taa
niin, että naapuri voi välttää sallakarit jä hairahduksiiäta
huolimatta nousta tounniallisteni Ikansalaisten joukkoon.
Näin on asia myös kansbjen, ja y^iBtojen keökje^./pode^^
DösentU, insh^^rt l[sh(pkkw)l(^
vakiain tiedeakatemiaa filoBofisen
iSstUimti» työntelOi» m »e?-
machtutjlil dialektisen ^ t ^ r i a .
Himiib ia luonnöntieteiilen välisiä
suhteita. Täpäet^fin^n yb4i8^el-nui
p^i^tij^u pnen etikojis^ned-siinsa
lämpödynamiiiikaap ja yir-tau,
s9pjUn tQ^s^Mla, filosofiani
itoisa^ll^. Vii|n$ vuosina dosentti
H^rmacli «n tutkinet!ilimif^tä Itä­nen
om^n ii^lU.tylssensä ja sosiai-listisen
yhteisVunn99 j.oh.t{^ini$on-igetoien
vidossa.
Dosentti ilertnach kuuluu ko^-
Vieen BqikkitieteelJMseen tyoryli-inääi^
j joista yksi tutkii tie.t^llis.
t?knjsen vaUonkuinouksen kysy-i^
yksiä, toinen ^ i u t t i s t ^ valt9ko-neistqa
jja demqkraUan ke^tystä
J9 kolD;ias ilunisea ^län^än^^^ ja
ympäristöä.
SPONTAANISUUDEN JA
MÄÄRÄTIETOISUUDEN
RISTIRIITA.
Histpriaillisen kehityksen pa-kosta,
sipbintaanisten kansannousujen kaut-ta
alkanut suuri kokeilu, sosialismi,
on nyt puolen vuosisadan ajan
edennyt raivaaimattomia teitä jä
tunkeutunut elämän tuntemattomil.
le alueille. Se on merikillisen vasta­kohtaista:
vaihtelua tarpeiden j a t o i ­veiden,
aineiksen ja tieteen, jäljitte­lyn
j a luomisen, tapojen ja k i i v a i ­den
mullistusten väliillä.
Spontaanista! työväenliikettä, joka
alikpi • kehittyä viime vuosisadan
alussa," mimtti marxilainen teoria
hyvin oleellisesti älyllisemmäksi.
Tämä älyllistyminen on ollut ja ori
yhä edelleen vaikea ja monimutkai­nen
pi-ose-si. Toisaalta elämän olo­suhteiden
ja tarpeiden pakosta yh-teisikunnalliset
ikäsitykset j a tunteet
ovat alkaneeit muuttua tietoisuudek­si,
joka vastaa objektiivisia, analyy­seja,
toisaalta täytyy yhteiskunnai­d
e n kehityksen objektiivisten ana-dyysien,
jotka suoranaisesti vaikut­tavat
poliittisiin päätöksiin, säilyt­tää
tieteellinen kriittisyytensä.
°Jo näissä sosialistisen liikikeeh
kaavamaisesti hahniotelluissa piir­teissä
häämöttää dramaattinen risti­riita
spontaanisuuden j a määrätie­toisuuden,"
vapauden ja välttämättö­myyden
välillä — toisaalta yhteis­kunnallisten
käsitysten, tunteiden
ja emootioiden j a toisaalla objektit,
visten analyyttisten melipiteiden
välillä. Jotta nämä ristiriidat voitai­siin
ratkaista myönteisesti, vaadi­taan
historiallisesti aivan uusia ta­poja
näiden tekijäin yhdistämisek-oi
orgaanisesti poliittisissa päätöksissä
ja teoissa,
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Vilhelmiina Häkli Edmonton, A l ­ta
täyttää torstaina huhtikuun 11
pnä, 90 vuotta.
Yhdymme sltkulaisten j a tutta-vain
oanentoivQtuksiin,
MUSTA KIVI V A P A U D EN
K R U U N U U N
Naapurimaasta on tullut jo niin
monenlaisia uutisia nykyisestä "va­paudesta",
että on lia&vanut tunne,
ettei sieltä enää voi tulia mitään
yllättävää. Torstainen uutlstieto ku­mosi
-kumminkin .tämän .luulon.
Martin Luther King, Nobe\in rau-l^
anpalkinnon saaja, kansansa hei­kommassa
asemassa olevien rakas­tama
. j a .rotuvihaajien -silmätikku
ammuttiin kylmäverisesti ystäviepsä
keskeUä.
Vapauden patsas olisi puettava
&uruhunttui|n ja sen kohohtetussa
kädessä oleva tulisoihtu oHsi sam­mutettava,
koska ne ovat aikansa
eläneet Iluninen ei löydä sanoja
tällaisen tap^l^tuman satt,i;e^a.
Murha on raakalaisteko kohdis­tuu
se sitten yitsityiseen henkilööif
^otpna tai toisen maan kansalaiseen
sotarintamana eikä sille, ole mjn-käänlaista
puolustusta. -Voiko histo­ria
koskaan antaä~änteeksi tällaistsf
tekoa. -Koskaan ei murhalla ole;
päästy pitkälle. Jos yksi tapetaan,
niin aina nousee toinen tiiiallc jat­kamaan
hänen työtään. Niin ovat
neekerit nytkin luvanneet jatkaa
Martin Luther Kingin työtä, jonka
iscurauksct ovat kauaskantoiset ei­vätkä
ole ketään vahingoittaneet
Kunnia hänen muistolleen ja hä­peä
työn tekijälle.
Oilicuden puolesta.
yätävyydenosoitusta Yhdysval­toja
kohtaan on se, jos tluomi^
taan; ehdoitta Washingtonin
surkea sotapolitiikka ja siten
menetellen autetaan Yhdysval­tain
kansaa ja valtiota pääse­mään
pois siitä kuirjuudesita,
mihin sotapolitiikka on sen
Vietnamissa vienyt. •
" Y K S I N K E R T A I S T U M I N E N "
N i i n ; kauan kulTi taisteltiin val-jlasta,
niin kauan 'kuin oli kysymys
siitä, miten luoda edeUytyikset sosia­listisen
muutoksen aloittamiselle
jossakin' kokonaisessa maassa-hel­potti
näiden risiliriitojen ratlkäise-mista
se, että poliittinen tilanne oli
ikaöan aikaa kasannut padottuja y h ­teiskunnallisia
eroavaisuuiksia, vas­takohtia
ja tarpeita, joiden luonne
suurimmaksi osaiksi o l i vaihtoehdo­ton,
yksiselitteisesti ratikaistava. Tä­mä
poliittisten tilanteiden objektii­vinen
yksinkertaistuminen helpotti
sosialististen muutosten ensi aske­lia,
mutta synnytti samalla kuvitel­man,
että olisi mahdollista tyytyä
supistettuun .teoriaan, joka koostui
helposti ymmärrettävistä j a hyväik.-
syfctävistä "kaavoista" joitä voidaan
pitää eiidottomina ija yleispätevinä
Rplitiikapsa. Marxin pelkäämä tilan-,
ne, ^tä "yksityisomistuksen positii-
Yi|S?n voittamisen tarve" vaarantuu
siten, että yksityisomistus "yksin­kertaistetaan"
joksikin yleiseksi, le­visi
sitteai vähitellen vallankumouk-;
sellisessa liikkeessä, Samalla k un
syntyi kollektivismin ylivoima kaik­kea
yksilöllistä vastaan^ määrätie-toisuuden
ylivoima spontaanisuutta
vastaan -syntyi ^Tiyös tietynlainen
luottamus, että kaikki mitä tulevai­suudessa
tai-vittiin oli jo keksitty,
että täytyi vain "liittää' nämä piie-lipiteet.
"joukkojen" toimintaan, ,
Tällaisten tendenssien täytyi suu­remmassa
tai pienemmässä määrin
johtaa luovan toiminnan aliai-vioin-t
i i n ja toimeenpanevan toiminnan
yliajrvipintiin. Aktiivisuus alkoi alen­tua
alttiudeksi, aloitteellisuus alen­tua
sopeutuvuudeksi. Nuoressa so­sialistisessa
yhteiskuntaorganismis-sa,
joka oli kehityksen Ulassa j a
jonka, täytyi ponnistaa kaikki älylli­set
ja yhteiskunnalliset voimansa
oppiakseen tuntemaan itsensä, jossa
tarvittiin rohkeutta ihmisten yhteis,
kunnalliseen itsensä toteuttamiseen
yksilöinä, aiheutti tämä '^helppous"
alu£:a myös yhteiskunnalliseen ke­hitykseen
kohdistuvien vaatimusten
vähenemistä.
Tällä tavoin alkoi monimutkainon.
kamppailu ihmisen kohottamiseksi
sellaiseksi aineellisesti tehokkaaksi
yhteiskuntaolennoksi, joka havaitsee
"aukot" elämänsä väitlämättömy>'l:-
sien ke-kelläja oppii tunkeutumaan
niihin, niin eUä ne " i n h i m i l l i s t v -
väf. Demokratian täytyi nousta
korkeammalle puolapuulle kehityk­sen
tikapuilla, ^ e n täytyi voittaa
tendenssi "käsitellä" ihmisiä edisty­neessä
sosialistisessa yhteiskunnassn
riippumalta siitä, missä määrin he
asian ymmärsivät ja hyväksyivät,
T S H E K K O S L O V A K I AN
ERIKOISOLOT
Konflikti niiden yhteiskunnallis­ien
ja älyllisien voimien tarpeiden
ja toimimojen kanssa, jotkia etsivät
uusia elämänolosuhteita vastaavia
demokratian muotoja, on esiintynyt
vaativissa yhteyksissä erityisesti sel­laisessa
maassa kuin'Tshekkoslova­kia,
j o l l a on sj-vä historiallinen va­pauden
tarve. Se on maa, j o l la on
vallankumoukselliset perinteet. Maa
jonka sijainti Euroopan vilkkaassa
tienristeyksessä on muinqisista
ajoista asti opettanut sitä ymmärtä­mään
käytännöUiseäti hedelmällistä
aatteellista suvaitsevaisuutta. Maa,
joka niin monet kerrat historias­saan
on saanut luottaa aatteiden ja
kulttuurin mahtiin, että se ratkai­sevina
hetkinä on aina ollut valmjg
myöntämään, että "kansakunnan ja-loimmat,
ai-vokkaimmat ja näkymät­tömimmät
elinncsteet kiertävät sen
filosofisissa aatteissa , . . " (Marx).
Maa, jonka historia niin monta ker^
taa on pakottanut itsekiduttavaan
realismiin, että kansa on monet Iker-rait
saanut ikätkeä aatteellisen kyp­syytensä
käsityöläismäisiiri ja teikni;
siin taitoihin. Lisäksi se on niaa,
jonka maantieteellinen ja ihistoirigV
linen asema ja taloudellinen nousu
varsinkin 18()04uvuin alussa, i p ^ t t i
sen ikyilin syvästi tajuamaan, miteii
^ällekäypä edistyilcsellinieii merki­tys
on Ikansainvälisellä: yhteistyöllä
ja osaillistumisella ' 'kansainväliseen
työväenliikkeeseen:,
Näiden tekijäin dynamiildca ga s ir
säinen: yihteenpunouiuminen
misti Tisbejckosldvakiaa kaösaa yin^
märtämään j a toivomaan sosialis­mia.
Ne johtivat päätöikseen iläihteä
sosialismin tielle. K u n kansajn enem­mistö
teiki tämän päätöksen," se e i
tiennyt eikä voinutlcaan tie^ä nai-tään
siitä, että on suunnaton ero
sosialismin "toteuttamisea tehtäväl­lä"
ja kdhoituiksella luoda sosialis­mia.
"Toteuttaminen" tarjosi tien, jos­ta
voitiin olla varmat, että se o li
aatteellisesti j a tietojen suhteen hy­vin
poljettu. Toinen käsitys näki
päämääränään välttämättömyyden
luoda, mikä kuuluu kaikkeen uu-teen
elämässä. lEnsin mainittu käsi­tystapa
yliarvioi sitä yksinkertaista
realismia, joka sisältyy jo kehitty­neisiin,
olemassa oleviin ilmiöihin,
tosiasioihin, j a olosuhteisiin. Toinen
(^atstittavuuden ulkopuolella olo)
luonnollisena, elämän etenevään
liikkeeseen kuuluvana, Käsiiykseni
mukaan taisteli ,kaksi tälliasta ten­denssiä
demokratian synn}rstä ja
kehityksestä Tshekkoslovakiassa,
TOTUUDEN J A V A L L A N
RISTIRIITA
Ensin mainittu käsitystapa ("to­teuttamisen
tehtävä') voitti yhteis­kunnallisen
ymmärrettävyytensä an­siosta.
Toinen menetti jalansijaa sik
si, että.se oli poliittisesti hyvin vaa­tiva-
Sen sijaan että molemmat
suuntaukset olisivat yhdistyneet
edistyksellisissä teoissa ja luovissa
mahdollisuuksissa, ne loittönivat
toisistaan ja synnyttivät ke^inäistä
vihamielisyyttä.
Uuden edistyksellisen demokrati­an
synty- ja organisaatioprosessia
rasitti tässä maassa lisäksi eräs eri­koisvaatimus.
Historiallinen taistelu
tshekkien ja slovakkien itsenäisyy­destä
on tehnyt nämä kansakunnat
erikoisen herkkätuntoisiksi totuu­den
me.-kitykselle historiassa. To­tuuden
tarvetta j a sen merkitystä
yhteiskunnan kehitykselle on hyvin
herkkäkuuloisesti otettu vaarin his­torian
monimutkaisissa yhteyksissä.
.Kun siis kamppailu sosialistisen
demokratian muotoutumisesta alkoi
joutuivat kansan syvät aatteelliset
ja intellektuaaliset. voimat liikkee­seen.
Sosialistinen demokratiahan
merkitsee pohjimmiltaan kehoitusta
perusteelliseen poliittiseen uudis­tukseen,
totuuden ja vallan ristirii­dan
myönteiseen ratkaisemiseen.
Näin on j o sen vuoksi^ että demo­kratia
p y r k i i olemaan tehokas väli­ne
sosialismin kehittämisessä, eikä
sosialismi voi ottaa yhtään todellis­ta
edi-tysaskelta, ellei se voimak­kaasti
kehitä tiete^listä kriittistä
itsetuntemustaan. Tämän vuoksi de­mokratian
on välttämättä oltava
muodoltaan sellaista, että se voi toi­mia
tehokkaana katalysaattorina,
kun • on muutettava ihmisten aktii­visuudessa
ja kyvyissä piilevät voi-,
mat teoiksi, jotka poistavat kuilun
•'ihmisten pelkän olemassaolon ja
heidän olemuksensa välillä" (Marx),
Toisaalta tarvitaan syvää tietellistä
itsetuntomusla, toisaalta ihmisten
täytyy saada toteuttaa itseään luo­vina
yhteiskuntaolentoina.
Tshekkoslovakialainen yhteiskun­ta
raivasi tietään syviin demokraat-
Dmiiai Gidteoy:
KESÄNODOTUKSESI
Valkoinen talo nimitti "kansalais-medlaikikavaliokunnan'?
tutkimaan
keinoja, joilla voitaisiin ehkäistä
i]jcaijipi|nidea Jcöyhalistön kapinat,
jjoita . ikoetettiin viime vuonna
yU ai)aieri]^9isessa' ikaupungis^
sa. Vailiolkunnan johtoon määrättiin
Illinoisin osavaltion kuvernööri
Kemer. Sen jäseniin kuuluu "puo­litoista
neeikeriä". Toinen heistä on
ns. "Värillisen väestön edistyksen
auttamisen kansallisen liiton'* joh­taja
Roy Wilkins. Toinen on Mas-i=
i^schu^ettsin os^altion ^naatbori
Bdrook, joka Oin vain puoliksi nee:
keri. Komissio esitti tuhateivusen
raporttinsa Valkoiselle talolle nel­jä
kuukautta ennen määräaikaa. Tä­mä
Qn te^ty silmälläeitäen kesää,
josta ubkaä tuijlä vielä kuumempi
kuin edellinen,
Raiportin tekijät ovat- osoittaneet
tietynlaista roihkeutta. Hev eivät ole
pelänneet.'ininuttää asioiia oikeilla
nimiiUä, Siinä todetaan, että USAssa
on ghettoja mustaihoisille amerik­kalaisille,
j o i t a ooi 21,8 miljoonaa.
Ghetot ovat syntyneet valkoisten
yihteiskunnallisten in^ltuuttioiden
toimista, jotka niitä myös pitävät
yllä. Komissio toteaa, että valkoi­nen
rotusorto on pääasiallisesti va:-.
tuussa siitä räjähdysaineesta, jota
on kerääntynyt USA:n kaupunkei­h
i n toisen maailmansodan päätytä
lyä. Amerikkalaisten kaupunkien
ghetoissa asuu 70 prosenttia maan
koko neekeriväestöstä- Lapsikuollei­suus
on niissä 58 prosenttia korke­ampi
kuin kaupunkien " v a l k o i s i l l a"
alueilla, 40,6 prosenttlia värillisistä
on aineellinen asema huonompi
kuin virallinen "köyhyystaso". Ghet­tojen
neekereistä on 33 prosenttia
työttömiä, mikä on yhdeksän kertaa
suurempi kuin työttömyyden keski­taso
koko maassa.
Viime vuoden tapahtumissa oli
USA:n porvarillisella lehdistöllä
lietsova osuus. Liioitellen ^kapinan'
mittoja se synnytti hysteriaa ja y l ­lytti
väestöä barbaariseen väkival­taan
mustaihoisia kohtaan, jotka
vastustivat rotukiihkoa. Komission
oli paibko paljastaa tiettyjä m y y t ­tejä,
joita lehdistö: ja viranomaiset
olivat luoneet kukistaakseen viime
kesän mellaikat. Muuan näistä oli,
että mustaihoiset tarkka-ampujat
istuivat talojen katoilla ja ammus­kelivat
sieltä valkoisia- Komissio to­tesi,
että mellakoiden synnyttäjinä
olivat useimmissa' tapauksissa polii­si
tai kansalliskaarti. Newarkin po­liisipäällikön
Snipen lausunnon mu''
kaan^oli sattunut tapauksia, j o l l o in
poliisi j a kansallistkaarti oli am­muskellut
toisiaan, mutta ammuske­lu
ja uhrit pantiin neekereiden nis­koille.
Komissio esittää raportissaan, et­tä
neekereille järjestettäisiin kaksi
miljoonaa -työpaikkaa, miljoonia
asuntoja j a hyväkuntoisia koulura­kennuksia.
E i ole unohdettu sellai­siakaan
toimenpiteitä kuin poliisin
toiminnan tehostaminen, sen orga­nisaation
parantaminen jne. Time-lehti
samoo, ettei komissio; ole; bt-lanut
huomioon niitä (vailtavia kuiu-
>ja, joita koituu sen ehdottamien toi­menpiteiden
toteuttamisesta. Useim.
niat ameriikkalaiset epäilevät, että
aiiioa tulos komibioa^^^9fyitttke
olemaa» > vainotoimenpiteiden te­hostaminen.
Mutta rotujjen välinen jäm^^tys
kasvaa maassa. Newsweelk ilnoait-taai
'että kuilu mustien ja valkois­ten
välillä on maassa ybä: l a a j ^ t ^ -
m t Ghettojen elinehdot eivät jiju-r
i ole kohemtuneet. Asuimöt ,f
vastaa .standardeja, kouluitovat y l i -
kasoitettuja, työpaiScoista on puute.
Kaikiki tämä pitää neekerit y^np^sti
Amerikan yhteisikunium iubjalilä.
Aivan l i i an usein supistetun )iitto
taikka' paikallisia olijelmia häiden
epäkchtien parantamiseksi t a U ^ ne
'keskeytetään varojen puutte»^^
kuitenkin USA:Ila on varaa syytpä
Vietnamissa ainakin 70 miijQon|a:
dollaria päivässä.
Sotaministeri ilmoitti puphistus-asiain
valiokunnan senaatissa ,etlä
Pentagon valmistuu ensi kesän •'rp-tumellakoihin".
Newswee!k k^too
ministeriä referoiden, että Penta­gon
on laatinut USA:n kaupuQ-geille
tarkat taisteluoperaatiosuunr
nitelmat. Valiojoukot — seitspmän
armeijan erikoisprikaatiaeU 15,
000 miestä ja upseeria — o n s i i r ­retty
kansalliskaartin svvvk^i ja ne
ryhtyvät toimimaafl, jos kaupun­geissa
syntyy levottomuuksiaup­seerit
valmsnnetaan rangaistusope-raatioihin
Fort Gordinin erikois-koulutufikeskuksessa
Georgiassa.
Pentagon on luonut myös rahgaiST
tu:jou'kkojen erikoisfauolto^stee-min.
Miesten varusteisiin kmiluu
luodinkestäviä liivejä, ipegafoneja
ja valcnheittimiä. Salaiset varastot
kaikkialla maassa ovat täynnä ki'«-
naatinhaittimiä j a kyynelkaasukrä-naatteju,
kirjoittaa Times-lehti.
Itä- j a länsirannikon eri pisteisiin
on koottu radiolaitteita kahdelle
jalkaväkidivisioonalle, jotta ne voi­daan
levottomuuksien puhjete,»?
siirtää nopeasti tarpeellisiin paik-.
koihin.
l i s i in muutoksiin siirtämällä ratkai­sevat
tuotantovälineet yhteiskunnan
omistukseen. Tähän sisältyi ei vain
niahdollisuus vapauttaa kansan pii­levät
voimat taloudellisen nousun
hyväksi, vaan myös mahdollisuus
luoda demokraattista itseluottamus­ta
kansassa, joka o l i vapautunut ta­loudellisen
riippuvuuden pakko-ot­teesta.
V o i t i in pitää päämääränä de­mokratian
kahden merkityksen he­delmällistä
yhdistämistä: toisaalta
demokratia on väline, ihmisten yh­teiskunnallisessa
osallistumisessa
kaikinpuoliseen kehitykseen, toi­saalta
ihmisten yhteiskunnallisen
toiminnan muoto,
(Jatkuu seui'aavassa numerossa)
Neuvostoliitto voisi yltsin
tyydj^ttää maailman
Maapallon metsävaroista on kol­mas
osa Neuvostoliitossa. Metsät
peittävät lähes puolet N L : n alueista
— yli 12 miljoonaa neliökilometriä,
ja siitä kolme neljäsosaa.on hyöty-metsää.
Puuainetavarat on arvioitu
80 miljardiksi kuutiometriksi,' j a
vuoden lisäkasvu on noin 800
miljoonaa kuutiometriä. Pelkästään
tämä lisäikasvu riittäisi tyydyttä­mään
koko maailman puuntarpeen.
Neuvostoliiton metsäyyöhyke u -
lottuu Itämeren raraiaita Tj^men
valtariieren rantaan. Pobjpise?sa §e
muuttuu tundraksi j a etelässä met-säaroksi,
Euroopan puolen pohjoisosien ja
Siperian havumetsissä eri taigassa
on satojen tuhansien kilometrien
alueella lehtikuusia, mäntyjä, kuu­sia,
jalokuusia ja seetrejä. Euroo­pan
puolen eteläosissa j a kaukoi­dässä
ovat yleisimpiä tammet, vaah­terat,
pyökit, lehmukset ja saarnit.
Etelän valtavilla aroilla metsät
säilyvät jokien varsilla. A r o i l l a ja
aavikoilla on saksaulmetsiä. Keski-
Aasiassa on runsaasti katajaa ja
Tjan-shanim vuoristossa ikuusia se­kä
maailman ainoat s^anpähkinä-metsiköt.
Metsällä on suuri kansantaloudelU
•nen merkitys. Neuvostoliitto on en­simmäisellä
sijalla metsänh^uis-sa.
Vuonna 1967 hakattiin n. 400
milj. kuutiometriä puuta, mitä vie­dään
loinsaasti myös ulomaille.
PÄIVÄN PAKINA
HYVIN OVAT PULLAT UUNISSA
Näitä rivejä naputeltaessa on
perjantaipäivä. Onneksi ei ole kol­mastoista
vaan nai jäs päivä.
Elämme sii.s aikaa jolloin meille
canadalaisille tarjoillaan sanoma­lehtien,
television j a radion väli­tyksellä
"llboralisnua" n i in paljon
että sitä-pur.suaa ulos jo scicä s i l -
_inistä että korvista.
Multa .sydämen kyllyydestä on
puhuttava, kuten koirankin sano­taan
näkevän unta luustaan.
kuten tiedotään j a tunnetaan,
mc eanadalaiset elämme hyvin-vointivaltio.
ssa ja siinäkin erikoista
"hyvää aikaa". E i ole työttömiä­kään
täyltä neljääsataa-iuhatta
Puutteessa ja köyhyydessä eläviä
canadalaisia, kehnosti ptdkatluja
työläisiä, yhtä heikoista tuloi.sta
eläviä pikkufapmareita ja nälkä-laistclua
harrastavia eläkeläisiä,
ei ole .täyttä kolmannesta kansas­tamme.
\
K a i k e n itämän johdosta lankeaa
itsestään kuin hK-saroctin suurus,
että • liberaalien kokouksessa pu­huttiin
myös sosialistisista huollo-kysymyksirflä
täi oikeammin niitä
vastaan.
Liberaalien johtajanvaalikokous
oli sivumennen sanoen turvallinen
paikka esittää "e.stablishmcntiä"
eli "valtakomontoa;' lähenteleviä
- — ' C i t t e i n n i c sanoisi liehakoivia —
ajatuksia sosiaalihuollon edistä­mistä
vastaan.
Lähtien luultavasti siitän että
meillä canadalaisilla on "aivan l i i ­an
hyvät sosiaaliset oloit j a huol­lot",
suurin osa niistä "vakavahen­kisistä"
joMajamanttelin tavoitte-
, Iijoista vetosi ''maan i s i i n " eli l i -
heraalipuoluoen kuninkaitten teki­jöihin,
että jos joku heistä — kuka
se heistä on, se on yksi ja sama
asia tältä kohdin — tulee hyväksy­tyksi
puoluejohtajaksi j a sitä tietä
pääministeriksi, he huolehtivat sii­tä,
ettei kansalle anneta enää mi-r;
tään "ilmaiseksi' kuten sanoi mil­jonääriksi
sanottu perintöprinssi,
lehtemme ilmostymispärvään, tiisr
taihin mennessä ilmeisesti valmiik­si
johtajaksi kruunattu Pierre
Trudeau,
Yhden lorontolaisen päiväleh­den
kertoman mukaan o l i m r T r u ­deau
ensimmäisenä kokouspäivänä
siis torstaina, vatkannut, että "me
tarvitsemme ememmän valinnalli-suutta
huolto-ohjelmissa" j a edel­leen:
"Minun mielestäni meillä on tar­peeksi
sitä ilmaiseksi tulevaa
huoltpa."
Tiiman lausunnon kerrotaan nos­tattaneen
voimakkaita suosionosoi­tuksia
"työkokouksessa", mihin
kuumtelijain eiiemmistö tufli mr,
Trudeaun mukana ja luh{i ians
pois hauen jälkeensä.
Pitäen kokouksessa ensinunäisen
puheensa mr. Trudeau sanoi:
"Meidän on heitettävä vettä tähän
lisääntyvään toiveitten vallanku­moukseen.
. . Me emme saa pelätä
sitä mörköä köyhyydentodistus-ta",
sanoi kaikella hurmiuitaidol-laan
mr, Trudeau.
""Meidän täytyy olla enemmän
valinnalli,9ia auttaaksemme niitä
jotka asuvat taloudellisesti kannat­tamattomilla
mailja tai Jjiqupun-kien
slummiosissa", hän jatkoi,-
tarkoittaen tämä kaikki sitä, että
sosiaalista huoltoa pitäisi varatta-man
vain ihmistä alentavan köy-hyydentodistuksen
perusteella.
Tähän kun vielä lisätään se, että
esimerkiksi kansallista sairaus-huoltolakia
vastustava Mitcheill
Sharp luopui ehdokkuudesta jo
ennen ko}:ouksen alkamista voi­dakseen
alusta pitäen antaa kan­natuksensa
mr Trudeaulle, niin
s i l l o in voidaan todeta, että "siinä
löysi kansi vakkansa".
Mutta mr Trudeau ei ollut suin­kaan
ainoa sosiaalÄruollon vastus­taja
liberaalien kokouksessa.
Maatalousministeri J , J , Grecno
sanoi torstaina, että jos "hallitus
hyväksyy vielä joitakin uusia so­siaalihuolto-
ohjelmia ilman maan
vastaavanlaista taloustuotannon l i ­sääntymistä,
se c i . olisi vain edesr
vastuuttomuutta vaan suoranaista
epärehellisyyttä."
Huoltoministeii Allan MacEea-
Chen ei halunnut olla muita huo­nompi
j a i i i in hänenkin kerrataan
suositelleen "odotusta kunnes saji-raushuoltolaki
on astunut täydelli­sesti
voimaan".
Ja kulkulaitosministeri Paul
Hellyer, jota mainostetaan erikoi­sesti
y l i 6-jalkaisea fyysisen ko­meutensa
perusteella ,Huten ?ikaf-semnlin
ylistettiin Geoi-ge Drewia
sanoi, puolestaan, että jos, l^änestä
tulee pääministeri, niin hänen hal­utuksensa
kääntää selkänsä sosiaa­liselle
kehitykselle ja keskittyy
tuotanto-ongelmien käsit<)elyyn.
Selvää tietenkin on, että vaöcka
kaikilla halukkailla e i olekaan
Iai.suutita päästä j^aikk^in ylieipiv|#l
le poitaallc, johtajan pukille, n i in
tällaisilla puheilla voi oUa, niin
kaiketi he toivovat, seillainien vai­kutus,
että heidät huomioidaan mi-
. nisteri- ja muiden sellaisten paik­kojen
jaon yhteydessä aina sonaa­tin
pehmeille tuoleille nimittämis­tä
myöten.
Mutta pankaamme meiicille tä­mä:
Johtajanvaalissa ollessaan nä­mä
"vakavahenkiset" kokelaaTpu-huivat
ja vetosivat "establishmen-tia"
ja kuninkaitten tekijöitä hyvi-telläkseen.
Seuraavien vaalien tul­tua,
jolloin pitää luvata yhtä hyvää
j a kahta kaunista tavaillulle vir­tasille
eli valitsijoille ei sydämen
syvyyksissä plevia mustia aivoituk­sia
esitetä lähetät)- nitin^bvonai-sosti.
— Känsäkoura.