Vapaus, February 16, 1952

              JLauaiitaina, helmikuuri 16 p.-~ Saturday, Feb-16,1932
Otgaa m Fbrnisli Canadtona. ES*
tablisbed Nov, 6. 1917. Autbqrtzed
« s eecond class mail tqr ttie Post
Office Oeparttnent, Ottawa. F u b -
llahed ttxrioe inekly: ^taesdajv.
TbuzsdayB and Saturdays ^ V a p a u s
PobliBhlDK Companjr Ltd^ at VXi-va
Ebu S t W.. 8adbuz7f O n t , Canada.
Teletibones: Sosineiss 'OtSiee 4-4Se*.
Editoria! Office 4>42es, Manager
a Sukii. Editor W^ EUund. Mailing
adOraa Box Sudbuiy. Cotäulo.
Advertlslng rates upoa appUeatton,
Translatlon free of cbarge. .
THAUBHINJIAT:
Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.75 • z isiLiss
YhdysvaUolssa: 1 vk. 8X10 6 kJb 4 ^ 0
Suomessa: 1 vk. BJ50 6 kk^ 4.75
s!?41, •
i l * ^
f
i l
K'
IJ
' Saat^ puoluepuljun ulosännpkststa henkistä
selkärankaa, TordfitonVapäa^ Saha julkaisi viime torstaina p^^
jjalsiallaan >*M
:;:jä':;asianäytteita:'V^
. . Mikähän pakana-sitä Kekkosta (Suomen Urho
Kekkosta — Vapaus) oikeJh riivaa?
"Mahtaakohan häntä vaivata pÖhköpäiriensuu^
[ mikä? . V ^ Luoja lienee kUitcihkiiii ajatellut/ että jLTrhön olisi parasta
jättää aikoniansa puheet pitämättä koskapa;Häh katsoi parhaaksi
kaataa Kekkosen sairasvuoteelle . . . Mutta kun ihmieh on itsepäi­nen,
niin häh on samalla myöskin joskus suuripäinen ja niinpä ei
: ottanut ojpikseen llerramme hienoisia viittauksista,
^fiaani otti jä meni antamaan puheen kopion Maakansalle julkaisemista
•\':'wten:. v;.''/;;j--^^^^^
Tässä palautuu väkisinkin mieleemme ne ajat jolloin Vapaa,
tensa puhtauden'' todistamiseksi yrittivät kilpailla itse Ingersollin
f kanssa jiimälanf pieksemisien Mutta jatkakaatitme lainausta:
> pitämättä
jäähyt puhe oli sellainen kollomäinen temppu . . . Sen sisältö ulko­poliittiselta
osaltaan öii ei ainoaltaan sen lähimpiä naapurikansoja
loukkaava, vaan rhyös tyhmänylpeä ele . . , "
Kuten näkyy. Suomen pääministeri Urho Kekkonen, jonka kaik­kia
työväehvastaisia toimenpiteitä a ''vakauttämishumpuukiih"
asti Vapaa Sana on ylistänyt, on nyt Torontossa joutunut yhtä huo­noon
huutoon kuin siellä ovat kommunistit, Vapauden toimittajat,
^ CS): n jäsenet ja rauhanpuolustajat yleensä. Ja minkä vuoksi? Siitä
yksinkertaisesta syystä kun pääministeri Kekkonen puhui vaihteek-vsi
järkeä — ja Toronton V ^ ole raama­tusta
muuta oppineet kuin lausunnon: Järki vangiksi ottakaa . . .
Me käsitämme luonnollisesti, että sotaa vaativa, sotavalmisteluja
tukeva jä 'Neuvostoliiton hyökkäysvaarasta pullikoiva Vapaa Sana
sai vatsanväänteitä kun Suomen pääministeri, joka on aivan N'euvos-toliiton
rajalla ja tietää asioista yhtä ja toista ^ antoi henkilökohtai­sen
vakuutuksen uskostaan rauhan säilymiseen ja varoitti suomalaisia
siellä esiintyvistä sotainto^ijoista. V^apaan Sanan toimitta|^ näkivät
yaurnman punaista kun pääminister^
. .Rohkenen vakuiittaa, että me suomalaiset kuulumme nii-in,
jotka kaikesta sydämestämme toivomme raiihaa. Joskus kuulee
kuitenkin kansalaisten keskuudessa esitettävän mielipiteitä, että uusi
maailman olisi välttämätön. Tuskin nekään> jotka näitä käsityksiä
levittävät, sentään toivovat sotaa. Jos tällaisia henkilöitä meillä kai­kesta
huolimatta on (Kuten oh täällä Toronton Vapaa Sana ^ Va­paus)
— monta niitä ei/voi olla —-, he eivät ajattele, mitkä hirvittä-vätkärsimykset
kolmas sota Suomen kansalle toisi mukana . .
-Vähemmästäkin öh^apaa Sanan tqiniestä"kollon'' leima annet­tu!
Miutta jatkakaamme
" K im Suomen kansa toivoo rauhan säilymistä, uskoo siihen ja työs­kentelee
tässä hengessä> se samalla tjUomitsee sellaisen harvojen ajat­telutavan,
joka ilmenee sodan odottelussa jä sen käsityksen levittä­misessä,
että uusi maailmansota ei ole vältettävissä . . . Uskon, että
Neuvostoliitto, jolla on niin paljon voitettavan siitä, että' rauha säi­lyy,
tekee kaikkensa sodan estämiseksi . .>". Olemme vapaaehtoisesti
oman rauhamme turvaamiseksi ja rauhanpolitiikan edistämiseksi 'Poh-jois-
Euroopassa tehneet ystävyys- ja avunantösopimuksenNeuyosto-
••liiton kanssa >.\-."V- •
Ja ikäänkuin tämä ei olisi ollut jo riittävän paljon, pääministeri
Kekkonen lausui toivomuksenaan:
. .Suomen etujen mukaista sen vuoksi olisi Skandinavian mai­den
toteutettu ja turvattu puolueettomuus — sellainen jota Ruotsi
on lähes puolentoista vuosisataa noudattanut — koska se poistaisi teo­reettisenkin
hyökkäyksen uhan Neuvostoliittoa vastaan Suomen alu­een
kautta. Suomen politiikan päämääränä on turvata rauha maalle
kaikissa olosuhteissa ja rauha pohjoismaissa on läniän tarkoituksen
' saavuttaniiseksi välttämätön edellytys ."
Tämä oli pääministeri Kekkosen puheessa se "viimeinen olki",
joka katkaisi kaikkien sotavarsojen,jmyös Toronton Vapaan Sanan
selän! -
Suomen kaikki taantumuslehdet ja erikoi.sesti oikeistolaiset sos.-
demien Iphdet nostattivat hysterisen valitushuudon selittämällä, että
Kekkonen antoi Skandinavian maille '"epämiellyttävän neuvon", että
"parempi olisi ollut ellei tätä puhetta olisi pidetty lainkaan", ja että
Suomen hallituksen päämies — joka ilmeisesti puhui tässä yhteydessä
preisidentin neuvojen mukaisella tavalla — saa puhella mielin määrin
puuta heinää, mutta mitään ter\'että järkeä ei! '
Suomen mitkään taantumuelehdet — eipä edes ''Ison Väinön-
Sosialidemokraatti — eivät seiitään huudahtaneet, että "mikähän
pakana sitä Kekkosta \'aivaa". M i k ä ä n niistä ei huutanut "Mahtaa­kohan
häntä vaivata pöhlcöpäinen suuruudenhulluus . . . " Nämä
sievät kohteliaisuuden osoitukset jäivät Canadan suomalaisten " a i ­noan
deniokraattisen" sotahuudon, Toronton Vapaa Sanan yksinoi-
\keudeksi.
Mutta "sisutti" moinen rauhanpuhe taantumusvoimia kovasti.
Niinpä nähtiin, että eduskunnan sosialidemokraattinen puhemies, her­ra
Fagerholm piti puheen, missä kiertäen ja kaartaen annettiin ym­märtää,
että sos.dem. puolueen johto ei Kekkosen puhetta hyväksy.
Sosialidemokraatti selitti, että on muka tahdittomuutta lausua sellaisia
' toivomuksia, että Skandinavian maat olisivat "puolueettomina —•
kuten Ruotsi on ollut puolitoista xniosisataa". Vähän varovaisemmat
porvarien lehdet selittirät tekopyhästi, että hyvähän olisi, että Skan­dinavian
maat olisivat puolueettomana, mutta valitettavasti Tanska
ja Norja ovat jo valintansa tehneet— liittyneet Atlantin paktiin Neu­vostoliittoa
vastaan — ja että näinmuodoln Kekkosen neuvo tuli liian
• myöhään.
Suomen oikeistososialidemokraatteja matkien — ja sen omalla
tyylillään julkaisten — Toromon Vapaa Sana tyytyi vaatimattomaan
ja säädylliseen huomautukseen sanomalla, että Kekkonen teki •kollo-maisen
tempun".
. Mutta sitten tulikin uusi 'mutta". Pääministeri Kekkonen työn­si
"Ison Vämön" parkuvien poikien kurkkuun luun. Suomesta vii­meksi
saapuneissa uutistiedoLssa kerrotaan, että Kekkonen jätti hal-
Jituksensa sosialidemokraattisille jäsenille uhkavaatimuksen, että hei­dän
täytyy joko sanoutua irti Fagerholmin, eli puoluepuljunsa sotai­sesta
linjasta, tai marssia pois hallituslinnasta. Ministerikipeille so­sialidemokraattisen
puolueen oikeistojohtajille tuli pulma. Heidän
täytyi panna Kuukin Eemeli (sotaministeri Emil Skog) radioitse
pyytämään anteeksi Fagerholmin syntejä ja ilmoittamaan, että heillä
— sosialidemokraattisilla ministereillä —^ ci ole mitään erimielisyyttä
m in
mistst mnoral
KAVKÄiBtamiiuz. iriEBAiLVB
. . . Laulu- Ja «öittojuhla (Joka p i ­detään
kesäkuun 23 f4 29 pnä fiudbu-rjresa
» — tarjoaa parasta nautintoa
niin «udburyJaislJle kuin kaukalseai-mUIek(
n vieraille, jolta luonnollisesti
tulee kaikkialta. Rajan toiselta puo­lelta
kuulutaan tehtävän valmistttk-sia
oikein väen Ja voiman kanssa, k u ­ten
micUganllaihen "Kaatuskin" r u ­noilee
tässä numerossa, että "kesä-löjj,
William
TyöttöaJ30'S on Uudelleen alkanut
näytellä iiuomatt^yaa osaa iässä
m a s s a . HäUitulö^n^ v^^^^ tie­doissa
myörmetään työttöailä olleen
t a m m i k u u n 17 pnä: 337.000, Näiiiin
numeromin (eivät sisälly tuhannet
oaa-aiisatyaiälset. N i i h i n ei myös-k
u u l l a ma t k a iSudlnuryyn, C a n a d a a n . , ^ , ^ „ , , . eivät
kaana k a j a h t a a " ^ seen. enempää k u i n nekään j o t k a ovat
jcaana jcajaniaa . kuluttaneet loppuun työttömyysva-
Toivommekin näkevämme paljon y^^^^^^^^ mutta ovat k u i t e n k i n e -
ain(^rikltalaisla v i e r a i t a ^ J u h l a s s a . ^ e n s i ^ ^ ^ ^ työttdmlnä; Jos täbän vielä
lisätään työtoarkkinoiile tulevat nuo­ret
ja heidän tuomansa lisä työttö­m
i e n armeijaan, n i i n todeUihen työt­tömien
määrä ylittää Jiuöma.lavasti
337.CC0, joka kaiken todennäköisyy­d
e n - m u k a a n tulee l i u o n i a t t a v a s t i k o ­hoamaan
muutamien seuraavien k u u ­kausien
a i k a n a . .
H u o l i m a t t a tilanteen vakavuudesta
h a l l i t u k s e n kalkUla p o r t a i l l a s u h t a u ­d
u t a a n tilan.eeseen samanlaisella k y l ­myydellä
k t i i n 30-luvulla. Kunnat
sanovat olevansa kykenemättömiä
toimimaan. O n t a r i o n h a l l i t u s neuvoo
niitä olemaan tekemättä, mitään.
L i i t t o h a l l i t u s sanoo, että se huomioi
t i l a n t e e n vakavasti heti k u n työttö­m
i e n lukumäärä nousee 10 p r o s e n t t i in
työvoiman kokonaismäärästä. N y k y-ääa
työttömiä työnnetään paikasta
toiseen Ja m o n i l l a heistä ei ole n u k -
'kaaD:'r
kumäpaikkaa enempää k u i n r u o k a a -
Järjestynyt työväeriliike e i voi s u h ­tautua
välinpitämättömästi tällaiseen
tilanteeseen joutumatta perikatoon.
VAARALLISESTI SAMANLAINEN
V. 1949 T I L A N T E E N KANSSA
Työttömyyskysymys näyttää tänä_
kesänä. K a l k k i tiet Johtavat s U l o i n'
Sudburyyn — j a ypimmepa sane», e t ­tä
hyvät tiet; — " L i e k k i '%
F O U I S I U R K K i J A T MYtf^^
•Noin 2.000 vancouverilaista kuuli
P a u l Robesonin l a u l a v a n j a puhuvan
M - M - u n l o h kansalftsessa kOnventiq-nissa
Dehmän ' A u d i t o r i u m i s s a . . . T o t ­t
a , ettei Robeson voinut: Olla henkilö­kohtaisesti
esityksiään . antisunassa.
y h d y s v a l t a l a i s e t viranomaiset olivat
huolehtineet siitä, ettei hän päässyt
r a j a n y l i . . . • '- ..^•.••^
•Puheenjohtaja Harvey M u r p h y l i i ki
protesttpäätöslauselmah sen j o h d o s,
t a k u n Robesonia j a H a l l l m a n i a e i
päästetty r a j a n y l i — nämä päätös­lauselmat
lähetetään Ottavaan*
W a 8 h i n g t o n i i n j a Y K : l l e . .
*>Önko täällä ketään. Joka haluaa
puhua tätä-päätdslauselmaa vastaan",
k y s y i kaivostyöläisten union johtaja
M u r p h y ?
K u k a n e i noiisstit i s t u i m e l t a a n . ;
" k a i k k i he. j o t k a hyväksyvät t ä ­män
päätdslauselmah. o l k a a hyvät Ja
nouskaa seisomaan," sanoi >Miu-phy»
K a i k k i salissa olleet nousivat selso-
.maan., • • '•
' J o s on ketään sellaisia. J o t k a vas­tustavat
iämän päätöslauselman h y ­väksymistä,
o l k a a t ; hyvät j a nouskaa
seisomaan'' sanoi M t u p h y . E i k u k a an
noussut./; \.
" T ä m ä ö n m a i n i o t a " i r v i s t e l i M u r p ­hy.
' M e tiedämme;;että täällä on
F B I : n j a R O M P : n asiamiehiä joiikos-samme,
mutta näyttää siltä että me
k a i k i n olemme yksimielisiä tästä^pää-töslauselmasta."
— B e r t h W h i t e n u u -
tistieto, P a c i l i c Tribune-lehdessä, h e l -
mlk. 8 p. [-
Y L E I S ÖN
T i l l i oMttoua {anFtidua jhitSa kirJdU Ja M
•ii* eduiunt kirjoiiujdo miclipitelli. KirjMt
p l l i l i i tajoitlu. Jot nuhdolliau, 300 u a u a . TUäs
oMMooo UheUttjji kiijeiti »i pilaaltu.
YtEiSÖLTA
k o s k a t o i m i t t a j a E . S n e l l m a n / V a n ­couverissa
. Ilmestyvässä " A j a n S a ­n
a n " tammikuun numerossa k i r j o i t t aa
Suomen Punaisen R i s t i n osaston t o i ­m
i n n a s t a Vancouverissa vuosina 1939
- - 4 0 tavalla, j o s t a yoisl saada sen k ä ­sityksen,
että kerätyltä varoja ei o le
t i l i t e t t y , saa a l l e k i r j o i t t a n u t , m a i n i t un
komitean sihteeri täten i l m o i t t a a seu­raavaa:,'
: •
Keräyksen a l o i t t i Vancouverissa e n ­sin
n.k. F i n n i s h R e l l e f F u n d , j o k a j o u ­l
u k u u n a i k a n a lähetti $6,000.00 Suo­men
silloiselle pääkonsulille M o n t r e a -
Uin edelleen toimitettavaksi Suomen
Punaiselle R i s t i l l e . Pääkonsuli t o i ­m
i t t i saamansa rahat edelleen C a n a ­d
a n Punaiselle R i s t i l l e Suomeen l ä ­hetettäväksi.
K o s k a määräyksiä, kos­k
i e n , r a h a n keräyksiä t i u k e n n e t t i in
v a l t i o n puolelta, m u u t t i F i n n i s h R e l l e f
F u n d toimintaansa siten, että se l l i t -
tj-i alajäseneksi Canadan Punaisen
R i s t i n Vancouverin osastoon j a s a i
nimekseen "FinnlÄh U n l t , Vancouver
B r a n c h , C a n a d i a n R e d Cross Society."
TäUä nimellä keräystä J a t k e t t i i n j a
nyt o l i osastomme t i l i v e l v o l l i n e n C a ­nadan
Punaisen R i s t i n Vancouverin
Osastolle. Rahat t i l i t e t t i i n k u u k a u ­s
i t t a i n mainitulle seuralle, joka t o i ­m
i t t i rahat edelleen Suomen P u n a i ­selle
R i s t i l l e.
Suomen Punaisen R i s t i n Vancouve­r
i n osaston puheenjohtaja ja r a h a s ­t
o n hoitaja 'Mr. H . E k e n g r e n antoi
j o k a kokouksessamme t i l i t y k s e n r a h o ­j
e n keräyksestä. Keräyksen lopetet­tua
komitean jäsenet ensin t a r k a s t i ­vat
t i l i t j a kutsuivat s i t t e n k a u p a n ­h
o i t a j a t Tenhusen j a S i m d h o l m l n v i e ­lä
tarkastamaan tilejä, j o t k a h a v a i t ­t
i i n olevan täydessä kurmossa. (Mitä
r a h o j a oli Jäljellä, Suomen taasen
jouduttua sodan J a l k o i h i n , (tehden
J a t k u v a n työn mahdottomaksi) säi­l
y t e t t i i n rahat talletustilillä j a l u o v u ­t
e t t i i n sodan loputtua "Suomen V e h -
närahastollc".
Vielä voimme huomauttaa, että
Suomen Punainen R i s t i aikoinaan
k i r j e e l l i s e s t i k i i t t i jokaista komitean
jäsentä heidän työstään j a että M a ­dame
Gripenberg, Suomen sodan a i ­k
a i s e n 'Lontoossa olevan lähettilään
puoliso, käydessään Vancouverissa v.
1940 a n t o i koinitealle t u h n u i t u k s e n j a
s e l i t t i , että hän o l i vastaanottanut,
Suomen Punaisen R i s t i n edustajana
E n g l a n n i s s a , meidän rahamme j a että
niillä esimerkiksi o s t e t t i i n ehsimmäi-se;
Englannista suomeen lähetetyt
ambulanssit.
O n ihmeteltävää, että pastori S n e l l ­man,
j o k a itse ei o l l u t p a i k k a k u n n a l la
keräyksen a i k a n a , n y t , 11 v u o t t a k e ­räyksen
loputtua ottaa asian käsitel­täväksi.
P a s t o r i S n e l l m a n n i n t i e d o k si
v o i n s a a l t a a , että M r E k e n g r e n k e ­räyksen
a i k a n a teki a i v a n y l l v o i i n a l -
sen työn. ollen toiminnassa melkein
vuorokaudet läpeensä, j a hänen a n ­s
i o t a a n o h suuremmaksi osaksi, että
keräys o n n i s t u i näin h y v i n . Keräyk­sen
lopetettua komitea myönsi M r
E k e n g r e n i l l e $100.00 p o s t i k u l i i j e h ja
a j a s t a koituvien mcfnojen peittämi­seksi.
•
MyÖtäliitän englannin kielisen s e l i ­tyksen,
j o n k a on a l l e k i r j o U t a n u t seit­semän
alkuperäistä komitean jäsentä,
j o s t a käy selville, että, k a l k k i t i l i t oVat
t i l i t e t y t j a mitään v a a t i m u k s i a uudes­ta
tllitykses.ä ei ole tehty tälle k o ­mitealle.
Alkuperäisessä komiteassa
oli useampiakin Jäseniä, vaan heistä
j o k u häipyi pois ensimmäisten koko-usten
jälkeen, yksi heistä o n k u o l l ut
j a osa m u u t t a n u t toiselle p a i k k a k u n ­nalle.
Kokouksen kielenä käytettiin
e n g l a n n i n kieltä. Tämä asian sel­vittämiseksi
pastori S n e l l m a n n i l l e . ja
m u i l l e k i n h a r h a a n johdetuille.
l i A J U R I A L HO
1340 West S S t h A v e . , Vancouver. B . G .
to WHPM IT M A Y C O N C E B N.
We. the undersigned, members of
t h e F i n n i s h U n l t . Vancouver Branch.
C a n a d i a n R e d Cross Society (1940),
hereby ^ i s h to state. that when the
drive f o r funds ended- i n 1940, t he
books were audlted. flrst by members
of the committee. and t h e n by t w o
outsiders, elected b y the committee,
and the books were iQund i n order.
The monies v e r e forwarded to F i n ­l
a n d , t h r o u g h the C a n a d i a n R e d Cross
Society and the Vancouver B r a n c h of
the said Society received a pionthly
Statemcnt pf monies collected a n d
spent. (As f a r a s we know there h a s
been no demands made for a n ew
audlt of the books b y a n y responsible
party. \
, V a n c o u v e r . B. C , J a n u a r y 30th. 1952
L a u r i A l h o . Otto S u n d e l l.
A . W e s t l l n . Victor Johnson.
J . V a r i l a . John Scutnabb.
G u m i a r d A. AbbOrs. tnistee.
- • • -—: ——: -<&
iäil\zx)& vaarallisen 'samanlaiselta
k u i n V. 1949. S i l l o i n työttömyys " e s -
lettiin" K o r e a n EOdällaja aseistautu-m
i s k a m p a n j a l l a , Kuitenicih. . huoli-matta
aEeisiautiimiskähkoiia, jonka
pitäisi estää k r i i s i , -huolimatta siitä
että biljoonia pannaan aseisiin, työt­tömyys
o i i päässyt valloilleen, n i in
täällä . k u i n Yhdysvalloissakin^ Tästä
syys.ä e i o l e k a a n mikään sattuma, e t ­tä
r a u h a e i ole s a a t u Koreassav Wall
St. etsii UUsiau m a h d o l l i s u u k s i a pro-vosoidakjscen
• •'tiliahtelta'. Jotka o i ­keuttaisivat
aselstautu.mlska.mpan
Jatkamiseen, m i l i t a r i s o i n t i i n j a pak­ko-
ottoon. Tämän osoit.aa kumoa-mattomasti
Dean Achesonin j a Pear­s
o n i n viimeinen löytö, että on olemas­sa
uuisi "hyökkäysvaara" K a a k k o i s -
Aasiassa K i i n a n taholta.
Suurbisnes haluaa r a j o i t t a a työttö­myyden
lisäämällä asevoimia, nopeis-tuttämalla
aseis^autumlsohjelinaa ja
y l l ä p i t ä n i ä l l ä n y k y ^ t ä hiipivää M
taa. Mutta silläkään, h u o l i m a t t a k a i -
k l s . a sodista j a siitä mitä ne i h m i s ­k
u n n a l l e merkitsevät, el voida rat­k
a i s t a työttömyy.skysymystä. Tosi­asia
o n se, että mitä enemmän aseis-tautumisohjelmaa
voimistutetaan sitä
suuremmaksi kasvaa työtlömyys;
Tämä a l k a a t i i l ^ selväksi myöskin
työläisille, j o t k a olivat iseilaisen- har­hakäsityksen
yallassa, että aseistau-tumlsohjelmä
estää' työttömyVden ja
p u l a n . Tämä/osoitettiiriUAW:n joh­t
a j a n George B u r t i n , äsken pidetylle
OFL-ÖGL;n vuosikokoukselle anta­massa
raportissa missä hän sanoi et­tei
'•puolustusöhjelma ratkaise työttö-myyikvsyinystä''.
Antamalla' e i e l l ä -
m a i i i i c u i i lausunnon Burt otti v a s -
l a k k a s i e n asenteen R e u t h e r i i h näh­den,
jöiia edelleeii huu.äa lisää "|.u(j-l
u s : u s ' > t i l a u k s i a YhdysvaltaLn auto­teollisuuden
työttömyystilanteen s e l -
vittämiseksi.
E u r t ei k t i i t e n k a a n vielä pääse r a t ­k
a i s u u n lausunnossaan. Hän s a ­noo
kyllä, että.hallituksen tulee s u u n ­ni
. e l i a .ohjelma, jonka puitteissa v a ­r
a t a a n . työtä ; k a i k i l l e työttömille,
m u l t a hän e i osoittanut minitälainen
tuon ohjelman pitäisi o l l a.
Ön selvää, että k a i k k e i n v a i k u t t a ­v
i n j a p o h j i m m a i s i n syy nykyisessä
h a l l i t u k s e n ohjelmassa, joka aiheut­taa
työttömyyden j a e l i n k u s t a n n t i s t en
l a s k u n o n Y h d y s v a l t a i n u l k o p o l i t i i k an
tukeminen, aseistautuminen j a r a j o i ­t
e t tu kauppa. N i i n kauan k i m tämä
h a l i i t u k s e n ohjelma, pysyy muuttu­m
a t t o m a l l a , n i i n kauan k u n e i s o t a t a -
l o u t t a Vluute:a. räuhantaloudeksl,
työttömyys tulee lisääntymään.
Mitä p i k e m m i n u n i o l i i k e pääsee t ä ­hän
tulokseeri sitä parempi. K a i k e s ­ta
huolimatta iBurtih esitys minkä
hän teki O F L T G C L : n yuosikpkouksel-le,
et.ä u n i o U i k k e e n tulee ryhtyä y h ­t
e i s t o i m i n t a a n työttöinien kanssa' on
sanottava tervetulleeksi. E i o le k y - ,
symystäkään . etteikö työttömien ja
työssäolevien y h t e i s t o i m i n t a o l i s i t a r ­peellinen.
Jokaisella uniolla tulee
o l l a . työttömyyskOmitea, joka omis­tautuu
tälle kysymykselle. Jokaisen
uhio-osaston tulee esittää h a l l i t u k s e l -
Washington. — V i i m e a i k o i n a on
päivä päivältä ilmaantunut uusia t a ­pauksia
siitä mädännäisyydestä m i ­kä
vallitsee v i r k a k u n n a n keskuudes­s
a tässä maassa. Eräänä esimerk­kinä
siinä suhteessa on maataloUshal
l i n n o n alaisena toiminut Commodity
Credit Corporation, joka. on. ostanut
h a l l i t u k s e l l e viljaa, jota on säily­tetty.
hallituksen omissa tai s en
vuoltraamissa, 'varastoissa. Tämän
C C C : h virkailijain o n todettu saa­neen
l a h j o j a j a irahaa niiltä yhtiöil­tä,
joiden kanssa C C C on o l l u t l i i k e ­asioissa..
Siten o n . t u h l a t t u miljoo­n
i a dollareita tiirpeettomiin v i l j an
säilytysmaksuihih. C C C o n vuok­rannut
yksityisiltä v i l j a n säilytysti­l
o j a vaikka h a l l i t u k s e l l a olisi ollut
t i l o j a viljan säilyttämistä varten.
Edelleen ort todettu,.^ että C C C . on
vuokrannut a i n a k i n 109. vara-stopdUc-k
a a , jotka ovat vuorostaan vuokran­neet;
nämä varastotilat C C C : l l e , tie­t
e n k i n varsin korkeasta vuokrasta.
Näiti asioita tutkinut . e d u s t a j a ­huoneen
koniitea on syyttänyt m o i ,
'että 15 C C C : n D a l l a s i n toimiston
v i r k a i l i j a a on ottanut yksityisiltä
yhtiöiltä kaikenlaatuisia / ' l a h j o j a ".
Eräänä esimerkkinä m a i n i t a a n , että
C C C on maksanut eräälle Kansas
C i t y n yhtiölle .20 kuukauden aikana
varastojen vuokrina k a i k k i a a n 382.-
pOO d o l l a r i a Yhtiö o l i vuokrannut
varastot, h a l l i t u k s e l t a 11.270 d o l l a r in
vuosivuokrasta.
F^äs toinen yhtiö o l i saanut 290,-
335 d o l l a r i a vuokrina varastoista, j o t ­k
a se o l i vuokrannut armeijalta 16,-
713 d o l l a r i n \-uosivuokrasta.
K a i k k e i n parhaiten o l i k u i t e n k in
" t i e n a r m u t " Emergency G r a i n Sto­rage
Co., j o k a o l i p e r i n y t CCC:lta
kolmen vuoden a i k a n a vuokrina 965.-
000 d o l l a r i a \'arastoista, j o t k a se o li
vuokrannut h a l l i t u k s e l t a 23,985 •dol­l
a r i n vuosivuokrasta;
M i t e n julkeita C C C : n v i r k a i l i j at
ovat. Olleet ilmenee siitä tosiasiasta,
että eräs v i r k a i l i j a oli a l l e k i r j o i t t a ­nut
4,000 d o l l a r i n shekin; h a l l i t u k s en
v i l j a n säilyttämisvuokrista vaikka
hän-.oli todennut, että h a l l i t u k s en
ostamaa viljaa ei ollutkaan kysy­myksessä
olevassa varastossa siltä
yksinkertaisesta .syystä, että v i l j aa
säilyttänyt yhtiö o l i m y y n y t h a l l i t u k ­sen
v i l j a n omaan; laskuunsa. K y s y ­myksessä;
oleva v i r k a i l i j a bll pidä­tetty
toimestaan '•virkavirheen" t a - ,
k i a . •
;• Näitä rötöksiä; •tuticinut valamie­histö
o l i F o r t Worthissa asettanut
syytteeseen Stephen G . B e n i t - n i m i -
sen v i r k a i l i j a n s en t a k i a , että hän
oli ottanut 1,750 d o l l a r i n lahjukset
eräältä b k l d h o m a n viljansäilytysyh-tiöltä."
Komitea o l i h a v a i n n u t , että
kun Benit o l i e r o i t e t tu C C C : h p a l v e ­luksesta,
o l i hänet h e t i s e n jälkeen
otettu erääseen toiseen hallituksen
virkaani: ;
K a k s i C C C m Kansas C i t y n toi­miston
v i r k a i l i j a a o l i v a t hyväksyneet
erään yhtiön tarjouksen v a i k k a se
o l i k a i k k e i n k o r k e i n saapuneista t a r ­jouksista.
. I l m e i s i s t i k i n oli kysy­myksessä
etuicäteen tapahtUniit v i r ­k
a i l i j a i n voiteleminen.
Torcntc. — Kclmekymxentä nuorta
työtSntä työläistä j o t k a saavat.työttö-myi-?
7akuutU;ta tai J p l l t i se o n k a t ­k
a i s t u , %-ieraili äi-ken työ:tömien jär­jestöä
piiheenjohtajan A r r D a v i s in
j o h d o l l a kaupunc-;n pcrmsstar.n • Ja
v a l t u a s t c n luona. • Lähstystö esitti
porma;:äri21e vaatlmukien. että E x ­h
i b i t i o n kentän Colisc-um a v a t t a i s i i n:
työttömien: työläisten asunnoksi, sillä
nykyään c n T o j t n t c s s a hein 800. s e l ­l
a i s t a työtöntä työiä..5tä. j o i l l a e l e le
minkäänlaista asuntoa j a n l l h j o u t u ­vat
harhallcnaaah' i l m a n minkäänlais­ta
k u n n o l l i s t a n t i k k u i n a p a i k k a a.
Monet työttömistä miehistä ovat
pakoitetut nukkumaan täyteen ahdet­t
u j e n avustuspaikkcjen l a t t i o i l l a ja
toiset St. Lawrence Marketissa. V a l -
t u i i s t o päätti pyytää lausuntoa h y -
väntekeväisyyskomissionerilta. että
niinkälaisia asuntoja olisi m a h d o l l i ­suus
v a r a t a työttömille j a asunnotto­m
i l l e . . Myöskin se l u p a u t u i ottamaan
selvän minkälaiset mahdollisuudet
o l i s i C b l i s e i m i i h avaamiseen.
le vaatimus, että sen t u l e e ' v i i p y m a i ­la
..valmistaa l a a j a työohjelma, v a r a ­takseen
käytännöllistä työtä työttö­m
i l l e linion; p a l k a l l a ja; viipymättä
korottaa; työttömyysvakuutusta 50
prosentilla.
K a i k e n lisäksi, jokaiseua päikka-i
i u n n a l l a missä työttömyyttä ilmenee.
uniOiden t a i y h d i s t y k s i e n tulee perus­taa
työttömien komiteoita, j o t k a t o i ­m
i v a t läheisessä yhteydessä u n i o l i i k -
keen kanssa j a ovat samalla kertaa
kykeneviä järjeestämääh p u h u j i a y j n .
puolustamaan työttömien etuja.
TYÖLLISYYTEEN R.ABIIAN
K A t l i T A ' ' ' '
Kenenkään ei tule unohta.a sitä,
että V. 1949 työttömien järjestetty
t o i m i n t a yhdessä unioUikkeen kanssa
p a k o i t t i hallituksen korottamaan
työttömyysvakuutusmaksua.; Tämä.
korotus ön k u i t e n k i n tähän päivään
mennessä käynyt olemattomaksi e l i n ­kustannusten
nousun takia. Voima­kas
y h t e i s t o i m i n t a voi pakoittaä h a l l i -
t u l i s en hyväksymään 50 pros. koro­tuksen.
; Nykyään on olemassa enää
v a i n muutamia' ihmisiä jotka l a n k e a -
A s e i s t a u l m l n e n o n j o h t a n u t 2
vat ihmettelemään mistä, t a r k o i t u k ­seen
saadaan rahaa. H a l l i t u k s e n bud­jetissa
o n s u u r i ylijäämä j a osa siitä
v o i t a i s i i n käyttää tähän tarkoituk­seen.
.Työttömyysvakuutuskassa on
tällä k e r r a l l a l i o i n $800,000,000. ,
Voimakas, järjestetty j a yhtenäinen
u n i b l i l k k e e h painostus, yhdistettynä
työttömien toimintaan, tulee j o h t a ­maan
voittoon tällä r i n t a m a l l a . T a i s ­t
e l u n , yhdistettynä vaatimukseen
"työllisyyteen rauhan k a u t t a " , tulee
} saada hetikohtäinen huomio u n i o l i i k -
keessä. • ' . .
EROAKO?
' Sorvaaja Kaukonen s=tuu.
aamupäiväkahvlaan insiaöfc
lessa verstaalle.
Insinööri: — Eikö .teilli QT,
siitä, että k a h v i n j u o n i i työaii
k i e l l e t t y?
— Saako vettä juoda? :
— T i e t y s t i se käy.
,_ — Teieekös' se sitten miti;
vadessä o h j o i t a k i n papuja? \
•'; ;,• .; ' • ' : ' , »
LINCOLN J A KENRAAI
K e r r o t a a n , 'että. L i n c o l n ke:
•kerran sotapolitiikasta kema^
Clekanan kanssa. Tämä tulija
tuntemattomasta syystä kovju
seksi j a . sähöi: '
;. — Luuletteko, että minä ofe
kään n a r r i ? . :
— En mitenkään, vastatsl
Mutta.;—r sanoi h ä n sitten, öiij
erehtynyt.
m
Opiskelijat eivät halua
Lontoo. — Lontoon yliopiston Opis­k
e l i j a i n keskusteluseura päätti t k . 1
pnä 64 äänellä 36 v a s t a a n , että opis­k
e l i j a i n ei pitäisi osallistua uuteen
sotaan.
K e s k u s t e l u tapahtui ehdotuksesta,
että "tämä kokous ei h a l u a taistella
missään sodassa."
0 . x f o r d in yliopiston samanlainen
seura päätti vuonna 193i3 275 äänellä
153 vastaan, että se e i aiissään' t a ­pauksessa
h a l u a t a i s t e l l a " k u n i n k a an
j a m a a n puolesta."
60 prosentilla
Toronto. — Täällä julkaistun
Telephone Co. of Canadan' viime
den tilikertomaksen mukaan &
tyivät yhtiön voitot viime i-uoda
kana lähes 60 prxjsentilla, ollen
203.208 doUaria 10323544 doli
vastaan edellisenä . vuorina, YI
t u l o t oliva t -vuoden äi-kana. lähes
m i l j o o n a a dollaria eli 24 pross:
suurenunat kuin. edellisen vuoden
-kana. ..;;••.
V o i t t o j e n ' lisääntymLseh Johd;
j a e t t i i n yhtiön osakkaille viime va
« a yoitto-osinkomä 15,814,336 doii
eli y l i k a k s i m i l j o o n a a dollaria
mäh k u i n edellisen -vuoden aikana.
Yhtiön palveluksessa oli ;vuodeiii
p u l l a 30,292 henkilöä eli 238 enena
k u i n ' edellisen 'VUoden lopulla. K
tä o l i 19,368 naisia.; palkkoina Ei
s e t t i i n vuoden kuluessa; 78..066Ä4 d:
lariä.;'- J
Vuoden kuluessa lisättiin yhd
verkostoon 113,424 puhelinta, joita
Vuoden lopulla kaLkiciaan "1333,"
Puhelinta, odottavien lukumäärä
vuoden l o p u l l a n o i n 76.000. /i
Suomen viinalasku
yli 20 mii jaardia
. H e l s i n k i . — V i i r n e vuoden alk
Suomessa m y y t i i n v i i n a a 7.492.5';5 S
r a a vastaten raha-arvoltaan 6AE
244,600 mk, m u i t a väkeviä juos
7,596,348,9 l i t r a a — 9,824,352,575 c
viinejä 2,455i006,2 l i t r a a — 1527,'S
145 mk sekä mallasjuomia 29,132,0«
l i t r a a — 2,959.783,904 mk. Yht£e
käyrtettiih v u o d e n 1951 aikana allÄ
lijuömien ostoon 20,517,175.424 mt
K o k o vuoden inyyntiä osoittari i
n i i m e r o i s t a ilmenee myös, että •viis !
k u l u t u s on - melkoisesti vähentjiJ
m u t t a toisaalta hiulden väkevien js
m i e n kulutus lisääntynyt suunnite j
saman verran J a v i i n i e n j a olueni
lutus h u o m a t t a v a s t i , enemmän,'
väkijuomien kokonaiskulutus löO'
a l k o h o l i k s i laskettuna o n vuoden ]
a i k a n a lisääntynyt 5,3 5i.
Näiden tilastotietojen täydeai!
seksi o n k u i t e n k i n syytä mainita,!
viime syyskuusta alkaen voidaan!
v a i t a kokonaiskulutuksessa sitä (
ilmenneen kasvun pysähtymistä;:
Mike ei käsitä historiaa oikein
ulkopoliittisissa asioissa Pääministeri Kekkosen kanssa: Näin saivat
sosialidemokraattiset herrat ministerit pitää paikkansa j*a jatkaa ko-koomusmamman
hameiden suojassa, yhdessä maalaisliiton pamppujen
kanssa sitä vakauttamishumpuukia, minkä tarkoituksena on kuristaa
kansan- hiestä ja verestä lisää miljoonia suurporvarien pankkitileille.
Suomen demokraattiset lehdet ovat aprikoineet, että minkähän-laisia
meriselityksiä antaa nyt sos.dem. puoluetoimikunta, jonka jä­sen
myös sotaministeri Skog on?
Ja meitä ihmetyttää se, että sovcltaako Toronton Vapaa Sana
pääministeri Kekkoselle lähettämät sievät kohteliaisuudenosoituk-sensa
myös sosialidemokraattisiin ministereihin, jotka vannovat sie­lunsa
autuuden kautta, että he ovat samaa mieltä kuin pääministeri
Kekkonenkin — ja koko sosialidemokraattisen puolueen oikeistojoh-doUekin,
jos sattuisi niin kuten me rohkenemme epäillä, että se antaisi
siunauksensa ministcricnsi^kannanilmaisulle?
Meidän ulkoministerimme L . B .
"•Mike'' Pearson p u h u i tammikuun 21
pnä Sudburyn naapurikylässä; N o r th
Bayssa Kauppakama.rin päivällisillä
j a ulkooijnisterin tiedoitusosasto on
lähettänyt ; sanomalehdille hienosti
painetun M i k e n puheen tekstin m ä ­rehdittäväksi.
Että tämä tekele ei
o l i s i , lähetetty ihan turhan vuoksi,
olemme katkoneet olevan syytä puut­tua
ulkoministerimme puheeseen.
Hän alkoi puheensa mainitsenialla
siitä,, että piemme siirtyneet uuteen
vuoteen "hirvittävällä 20. vuosisa­d
a l l a . On hyvä a i k a . k a t s a s t a a taak-jsepäin
j a katsastaa myöskin eteen­päin",
sanoi ministeri. "Taaksepäin
katsastaessamme — hyvin paljon
taaksepäin — voimme saada histo­r
i a s t a hyödyllisiä opetuksia, jotka
auttavat tneitä kohtaamaan edessä
olevat pulmat, v a i k k a k i n minä uskon,
että historialliset näkemykset usein
käsittävät, kuten joku on sanonut,
veikkaamista niiden puolesta, jotka
ovat jo voittaneet. Historian tunte­minen
auttaa meitä k u i t e n k i n totea­maan,
että äskeisinä vuosina on t a ­pahtunut
perusteellisia muutoksia
karisainvällsellä näyttämöllä."
N i i n todellakin, tämä on todella­k
i n ollut "hirvittävä vuosisata"'
kauppakamarin j a M i k e n näkökul­masta
katsoen. Ajatelkaapa esimer­k
i k s i Lokakuun suurta - sosialistista
vallankumousta. Itä-Euroopan mai­den
astumista sosialismin tielle, p u ­h
u m a t t a k a a n nyt K i i n a n suuresta
vallankumouksesta mikä päättyi pari
v u o t t a sitten kansanhallituksen pe­rustamiseen.
Mikäli aikaisempi h i s t o r i a on k y ­symyksessä
voisimme luetella l u k u i ­sia
Nfaliankumouksia... joissa kansat
ovat työntäneet sivuun entiset val­lanpitäjät
j a entisen järjestelmän ja
ovat valinneet, uuden j a paremman
järjestelmän ormensa, a vapautensa
v a a l i m i s t a j a kehittämistä varten.
Ullcoministerimme ei varmaankaan
tarkoittanut näitä, h i s t o r i a l l i s i a t a ­pauksia
k u n h än k e h o i t t i katsasta­maan^
taaksepäin. V a i k k a sosialismi
on se tulevaisuuden ihanne, j o k a t u ­lee
voittamaan siinä y h t e i s k u i m a l l i -
sessa taistelussa mitä parhaillaan
käydään k a i k k i a l l a maailmassa niin
M i k e /pelkkaa yhdessä kauppakama­r
i n kanssa tietenkin kapitalismin
puolesta vaikka liän v a r o i t t l k l n veik­kaamasta
jo voittaneiden puolesta.
Hän pitäisi tietää, että tuleva voit­t
a j a on sosialismi mitä osoittaa se
tosiasia, että noin kolmasosa m a a i l ­m
a n väestöstä asuu j o sosialismin
tiellä^ olevissa maissa. Niin, me e m ­me
h a l u a sanoa sen johdostamitään
muuta kuin kerrata ulkoministerin
sanat, että '-Historian tunteminen
auttaa meitä k u i t e n k i n toteamaan,
että äskeisinä vuosina o n tapahtunut
perusteellisia muutoksia kansainväli­sellä
näyttämöllä" — j a ne ovat
M i k e l l e j a kauppakamarille " h i r v e i ­t
ä " muutoksia.
Hänen kunnianarvoisuutensa M i ­ken
pitäisi tietää oppineena miehe­nä,
että tänä päivänä j a t k u u entistä
voimakkaampana se uusien aattei­den
edistarminen. j o k a j o h t a a vanhan
hylkäämiseen j a kukistumiseen ja
että sosialismi merkitsee edistystä ja
k a p i t a l i s m i merkitsee taantumusta ja
k a i k k e a sitä mitä siihen yhdistyy.
M u t t a kaikesta huolimatta hän on
taantumuksen kartnalla. Hän on
pannut yhdessä kaiken maailman
kauppakamarilaisten kanssa sormen­sa
s i i h e n p e l i i n mikä merkitsee veik­k
a a m i s t a n i i d e n puolesta, j o t k a ovat
jo voittaneet, eivätkä ole siis tule­vaisuuden
voittajia.
" J o s Aasia muuttuu kommunisti­seksi
— j a sitä ö n pidettävä vähin­tään
mahdollisuutena — e i se t a p a h ­d
u mistään rakkaudesta Venäjään
t a i M a r x i i n , , v a a n sen t a k i a , että
Venäjän j a M a r x i n (lue sosialismin)
asiamiehet ovat kyenneet käyttä­mään
t i l a i s u u t t a hyväkseen valjas-taakseeh
leivänpalan, majan katon
j a pää pystyssä seisomisen tavoitte­lemisen
vallankumoukseksi Ainoas­t
a a n omin ponnistuksin j a omaa o h ­jelmaansa
noudattaen voivat Aasian
kansat saada nämä etuisuudet",^ j u ­l
i s t i ministerimme.
S i i h e n el ole mitään muuta lisät­tävää
k u i n se, että A a s i a n kansojen-ainoa
oikea ohjelma — j a se on
myöskin heidän oma ohjelmansa —
on kansainvälisen sosialismin ohjel­ma,
mitä M i k e j a hänen kauppaka-marilaisensa
nimittävät Moskovan
punaiseksi Imperialismiksi.
V a i k k a Mike sanoo Aasiassa. ole­v
a n kysymyksessä leivänpalan, m a ­j
a n j a katon sekä oikeuden seisoa
pää pystyssä, X i i i n ei hän k u i t e n k a an
lupaa apua A a s i a n kansoille taiste­lussaan
paremman elämän puolesta.
Hän tarjoo kyllä apua sinnepäin —
m u t t a ainoastaan vallassaolijoille,
j o i t a olisi "avustettava'* taistelussa
omia kansojaan vastaan siten, että
olisi neuvottava heittämään muuta­m
i a murusia enemmän kansalle n i in
että se pysyisi tyytyväisenä. K a i k en
m a a i l m a n kauppakamarilaisten omat
edut ovat- kysymyksessä Aasiassa s i l ­lä
he kykenevät samaan runsaita
\ * •
r i i s t o v p i t t o j a A a s i a n maista a:
t a a n n i i n kauan k u i n siellä v
nyJcyinen " v a p a a demokratia".
; K o s k a kaakkois-Aasiassa on jati
nut jo .vuosikausien ajan kansoj
l i i k e h t i m i n e n niin Imperi:
s o r t a j i a a n kuin heidän kotimais
kätyTeitäänkln vastaan, katsoi ,l£
sopivaksi luonnehtia tämän liikey
misen vaaralliseksi koska on mal
doUista, että kapinalliset saavat 8F
muualta, jossa tapauksessa ;pit
ryhtyä avustamaan entistä julies:
m i n j a runsaammin näiden i22=
j e n s o r t a j i a j a riistäjiä.
M i k e sanoo "Kremlissä oleri
Cominförmin j o h t a j i e n olevan
vällisiä j a r e a l i s t i s i a suurmitteliji
j o i l l a on käsitys siitä historia
-kiertämättömyydestä inikä on
t o i s i n M a r x i n evarikeliumin lufc
sesta." Hän sanoo heidän
neen sodan aloittamisesta A
s o t a l i i t on ja atomipommin
M i k e n johdonmukaisuus on
s a m a n l a i n e n k u i n k a i k k i e n mi
k i n kapitalistimaiden dipi'
k u n he. antavat käsittää yhtläl
että lännen "vapaat demo'«ra'^
eivät ole vielä valmiit sotaan
ehkä vuonna 1954 j a toisaalla
tavat Neuvostoliiton vai
hyökkäyk-seen j a olevan jo vi
s i i h e n . Sen johdosta pitää
että mitä r i i v a t t u a ne Mos^
miehet oikein odottavat, vai
vatko he saada selkäänsä sitten
aloittavat sen_sodan, jonka
listit haluavat saada j a jonka fci
etukäteen julistavat Moskovan
si.
Jos M i k e o n t u t k i n u t h i s t o r ia
hän tietää, että sosialismi on
j a on yhä edelleenkin rauhan
n a l l a ; i i l u t t a hän tulkitseekin
t o r i a a aivan samalla tavalla
p i r u tulkitsee raamattua.
_ Kalle Teri
ti h jkjJu.