Vapaus, February 16, 1952

              Saturday, Fcb, 1(5. 19521S
'au kixiaLiiauu^
työvuoroa koh«i..
Kaivostyöläiset päättivät koiouSc-
S(^aan laatia ;> korotu£'.Ja joJrai-fifeUe
työvtiöroile, encxnmän Jorhapai-korkeanimä;
cläkemakEUt-
V Vahuutufcsia ja kiiht^iml^t^ä
•KilnteiinistcIsfKOja ja bcndeja
20 Ptne S(. N..' Timmi/M, Ont,
— 3 KAUPPAA — ./.V
SauItStc. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeitä.
Poithitaukset täytetään
huolellisesti.
van. .J:;ri.yt olivat täynnä Isansaav
KexrcU.inpä •. '•uutisls.ji.. . AaJisalatien-paf.
orl'.^Kleinölierinkin • craliAtuneen'
Cilicaoppisten krtiicJialaLvka toilaren
joulunvJettcn. : ••• V.
TäiJafet^ii lehtien lukija joutuiiym-»;
sr.uY.ä kysyy, mitä hänen cn irckc-.
minen,. VicletääD>.Ö Ncu-.cs:o5!^tCÄ;a
jcu.ua vaJ e.»cö vietetä?
V a l k i a ' yarsinairien ;^Ivfnen kan­sanjuhla
;Neuvcstoliltcs^a\onv
täJtteasia, Viettäväl'; Kieliä asuvat or-ulo'/
j.l'.et kreikkalaiskatoliset jouluaan
kuten sanottu, loppiaisen tienoilla ja
kirkoL-sa on «Illoin luonnollisesti av-kovalsia.
P i ^ j u t l u j e n Neuvostoliiton
kirkottoniuudesta Ja
"mkonnon yai-karjaiai:*-
SncmaIaisen musiikki- ja
lanssiyhtycien johlaja Ler KcsinRki,
joka on {lalkitfu kunFamerklliä suo­rittamansa
tyijn johdosta;
fl'r
¥1
f- i - '
J i^ i i :
Täten ilmoitamme
SUOMEEN
matkustaville, että
EAST ASlATIC LINJAN
Mooltorilai\'a
"FALSTRIA''
alkaa liikennöimään New
Yorkin ja Kööpenhaminan
välillä.
Kulkuvuorot Nev7 Yorkista:
Toukokuun 9 p.
; Kesäkuun 20 p. .
Elokuun l p . .
. Syyskuun 12 p,
Kulkuvuorot
Kööpenhaxninasla:
Heinäkuun 11 p.
Elokuun 22 p.
Lokakuun 3p.
"Ainoastaan ensimmäLsen luokan
yhden ja kahden henkilön hyttejä;
LIPPUJEN HINNAT:
PROMENADE-TXKIULÄ:
Kahden hengen huonp
tiiman kylpyhuonetta). ....5275.00
Kahden hengen huone (kylpyhuo­neen
kaassa) ....;;........$325.00
SHELTER-TÄKrLLÄ:
Kahden ^engen huone
(ilman kylpyhuonetta). ..,.$300.00
Kahden hengen huone (kylpyhuo­neen
kan-ssa > . . . . . . . . . . . . . $320.00
Yllämainitut lippujen hinat ovat
yhtääUe päih New Yorkin ja Köö­penhaminan
väiiUä.
Yhtäälle päin lipun h i n U Kööpen­haminasta
Helsinkiin on siinä
813.00-^15.00 \äimä.
Yllamalnittulhih kulkuvuoroihln
on 'vlelä palkkoja saatavana.
Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää
tolmistos.samme:
TRAVEL AGENCY
Puhelin 4-4264
0x69 • Sudbury, Ontario
nosta", olisi Jo vähitellen aika loppua.
NeuVt>sto
inaailmsm
inärkiflbnd^
Äskettäin maailman sahomalehdis
sä julkaistiin Associated Pressin uu-tlstieto.
Jossa kerrotaan Neuvostolii-tori
ryiityvän lähettämään au.bjaan
maailman markkinoille. Tähän men­nessä
on neuvo.stoautoja myyty ai­noastaan
Ruotsissa uikopuölella kan­sandemokratioiden.
Ruotsalainen autojen välittäjä; Joka
on tehnyt kaksi ostomatkaa Neuvos­toliitoon,
sanoo Olevansa hyvin tyy­tyväinen
heuvostpautoihin. Pääasias­sa
valmistetaan Neuvostoliitossa nel­jää
pääautotyyppiä. Suuri kokoisin
on Zis, e r i t t ä in voimakas j a nopea ja
johon ohjaajan lisäksi sopii 6 hepkeä.
Seuraavaksi suurin on Zim, uusin
malli. Se on myöskin voimakas ja
hopea. Pobeda on keskikokoinen, lu­jarakenteinen
vaumi, tarkoitettu eri­koisesti
maaseutijja ja huonompia
teitä varten. Hyvin yleisesti Neuvos­toliitossa
käytetty. Neljä.s malli
Moskvlch, on pieni ja edellisiä heik-kpvoimalsempl,
erittäin säästäväinen
poittoaneeseen nähden.
Yhtejiä etuisuutena neuvostOautois-jsa
on se, etiä. ne eivät ole tarkkoja
siihen nähden minkälaisia gasolilnia
käytetään. Kiin autotuotanto on
Neuvostoliitossa nopeasti lisääntynyt,
ovat ulkomaalaiset mallit käyneet
harvinaisemmiksi ja pian saadaan
odottaa rieuvöstoautojen ilmesiyyän
maailman markkinoille, sanotaan tie­donannossa.
Korealaiset pyrkivät
rauhansopimuksieen
- Lontoo. — Alan "VVinnirigton, Lon­toon
Daily Workcrin kirjeenvaihtaja
Koreassa, tiedoitti helmikuun 5 pnä
kerloo Nev York Times, että "Ylei­senä
mielipiteenä täällä (PanmunJo-nissa)
ön, ettii korealaiset Ja kiinalai­set
ovat tehneet kaiken mahdollisen
rauhansopimusneuvottelujcn edistä­miseksi.
Joten m i t ä ä n syytä ei ole ole­massa
siltä taholta etieikö sopimuk­seen
voitaisi päästä pian".
— Ensimmäisen kerraii iCanadan
historiassa nousi Öanndan rautateiden
bruttotulot viime vuonna noin $1,100.-
000,000.
i kirjastolaki
iek^iHa Smm^ssa
Helsinki. — Hallituksen ilmoitetaan
antavan eduskunnalie tä.män kevään
aikana esityksen uudek.si klrjstoläik-si.
, Ser» mukaan yleisten kirjastojen
y l in hallinto yhdistettäisiin kouluhai-
Jitukseen, johon pierustetaän samalla
kirjastoneuvoksen virka.
Asiaa tutkinut komitea elidöttäa e-delleen,
e t t ä joka lääniin perustettai­siin
maäkuntakirjasto, Jpiden' perus­taminen
tapahtuisi vähinerin 15 vuo­den
kuluessa ja niissji toimisi yksi
hyväksytty kunnankirjasto maakun--
nan keskuskirjas.pna. Ensimmäinen
maakuhtakirja.slo on suunniteltu pe­rustettavaksi
Oulun kaupunglnkirjasr
•toöta.; .
Maalaiskunnat ja kauppalat ovat
ehdotuksen mukaan oikeutetut saa­maan
kirjastohuoneistojen hankkimi­seen
ja kunnossapitoon vaKion apua
j a lainoja .s.tmpjeri perusteiden mu­kaan
kuin kansäkoulurakennuksiin-kin.
Kaupunkikunhiile annettaisiin
valtionapua 10-740 prosenttiin hsm-kintakustannustcn
koko määrästä.
Vuotuisia valtionapua saisivat maa­laiskunnat
2 3, kaupungit ja kauppa­lat.;
Joide.i asukasluku bh .enintään
75,000 50'^; Ja .suurimmat kaupungit:
10% Itirja-stojen yll-llpitokustonnuk-sista..
'•
Jokaisen kunnan on ehdotuksen
niuka.in yllu,';iclcttävii vähintään yhtä
kirjastoa. Kir jojeh lainaamisesta
maksettaisiin kotimaisilla kirjailijoil­le
vuosittain rahamäärä, joka vastaa
kahta proscnt.ia kunnille edellisenä
kalenterivuonna maksettujen valtion­avustusten
mJläräAä.
Kustannusten kokonaislisäys arvi­oitiin
.vuonna noin 03 miljoonak­si
markaksi.
Aiotaanko^
jionkinlmn
Suomen kanimrunous on joutuma vmnt päivinä vilkkaan
väittelyn kohteeksi prof. Martti Haa-^ion esittäessä äidinkielen
opcttajien: päivillä pitämässään esitelntässä yllättäviä väitteitä,
kuten lehdessämme aikaiseni min on selostettu. Seuraavassa jitt-kaisemme
etevän kansanriinoutemme tutkijan lii. tri Väinö Kau­kosen,
keskustelua jatkavan kirjoituksen, jossa hän tuo esiin eräi­tä
viime päivien KgleVala-kiistaan liittyviä hänm^
asioita. (VS),
Lähettäkää
SAL
TYPEFA $10.75
4 paunaa kahvia: 2 paunaa r i i ­siä:
2 pakettia kuivattuja .vekä-hedelmlä;
1 pauna luimiuja: 4
- 4 un.ssin pakettia makeata
suklaata: ^J paunaa Bakerin
kaakaota: 2 pakettia savukkei­ta:
1 pari Nylon-sukkia, vain
No. 10 . Kokonaisp. 14 paun.
TYPE FB $7.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä .
1 pa^^etti kuivattuja
heaf?lmiä
1 pauna kuiv. luumuja
unisia Kanelia
Kokonaispaino 11 paunaa
Pääsiäiseksi
HUHTIKUUN 13,
SUOMEEN
Valittavaksenne kolme pa­kettia,
joissa on vähissä
olevia tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota, savuk­keita
ja nylon-sukkia.
Nopea ticdoitus . . . pikainen pe.
rUletoimltu.s varastosta meren
takana. TuUi kuuluu hintaan.
Parhain valikoima ruokia. Va-kuumlpakkaus
pcltlkannui.^a.
Tecä.5\'yötteinen pahvilaatikko.
Säästää aikaa &stassa Ja pastit-tamise,
s5wi. Täydellinen lähetys-kontrolli.
SAL takaa laadun Ja
perilletoimituksen.
- TYPE FC S5.98
4 Paunaa KAirVIA
Kokon.ai.spalrio 7 paunaa
Mo.n-kää Suo.mecn keväällä.
Jolloin kaikki maksaa vä­hemmän
! M a t k u s t a k aa
m o o t t o r i i n ivoilla GRIPS-MOL
ta i S T I C K H O LM f
Sisalto ja hinnat voivat muuttua
Tilatkaa pakcttinne T.tNAAN lähimmältä asiamieheltä tai
SWEDISH AMERICAN LINE
1255 Phillips Sq.
Montreal 2, Que. I 470 ÄLiIn St.
Wimiipeg, Man.
Union Bank BIdff.
Calgar)-, Alta.
71 Uppcr Water St,. Halifa.x .V. S.
mm
rauta-juhaa
päivässä
H a m i l t o n . Ont.- — Ungavän ,ja
Lnbrr.ciorin rauta-alueen kehittämLs-töiden
johtaja W. H . Durrell on ker­tonut:
tääliä. että parhaillaan raken­teilla
oleva 3oO :iiallin .'pituinen Un-gavan
rautamalmivautatie valmistuu
kesällä ,1354. _ v; ;
Suunnitel:riat edellyttävät; että
yrityltsen kannattavai.suus vaatii lä­hetettäväksi
noin kymtnenen miljoo­naa,
tonnia kesiikauden aikana. Sitä
varten pitää kulkea seitsemän junaa
päivä.s.^ä edestakaisin. LastLs.sa ole-v.
i.n 115 vaunua käsittävän junan
laskctnnii kulkevan matkan 14 tun-nLs^
a ja tylijiä vaunuja kuljettavan
juiian 12 tunnissa. . ' '
Rautatielle hankitaan 95 tonnin
kantoiyct vaunut, suurimmat mitä ori
käytännö.^sii Ccinädassa j . i niiden sa­notaan
lultn^an kuulalaakereilla vä-rustpuiik.^
i.. Liikennettä varten tar­vitaan
kaikkiaan 2,400 tällaista vau-.
nua, 55 diejeiveturiyksiicköit ja suur;
määrä muita vaunuja. .
Alueen • kehitiämi.s- ja rautatien
rakeriiu::ityUi:i s.-.notaan olevan noin
4.000 henkilöä. Noin kolmaso.sa rau­tatien
l:nja.sta on jo tasoitettu ja
noin 140 mailia on raivattu puhtaaksi
puista. . _ _ ..
:'^le%'ala''^^^ o Elias Lönmrotin
t«os ja hänen klrjalllseii tyän.sä
tulos. Sen tärkeimmät, ainelcset
ovat kansanrunojen iniinlstiinpanot.
Jolta hänellä oli tuhansittain. Si­ten
"Kalevala" ön yksilön ^-arsinai"
sista Icansahruhoi&ta luoma eepos.
Kansanmiesten ^ja--naisten esittä­mät
kertovat Ja lyyrilliset laulut sekä
loitsut, siis varsinaiset kansanrunot
— niiden joukos.sa myös "Kalevalan'
aineistona olleet — ovat jossain mää­r
in tulleet suomalaisen yleisön tietoi­suuteen
eri y:iteyksis.sä näy tteinä j u l -
kaistuiria,. vaikkakaan ne eivät ole ol-ieet
siinä määrin tunnei-tuja kuin mo­nessa
suhteessa olisi ollut toivottavaa.
Viime syksjmä vihdoin valmistui 33-
ösainen •'Suomen kansan vanhat ru­not"'
teos; jossa laulajien esittämät
runot on julkaistu tieteellistä tark­kuutta
noudattaen. Tämä teos sekä
eräät arkistojen julkaisemattomat ko-kolemat
sisältävät runomitallisec ai-dot-
Ja alkuperäiset kansanrunomme.
"Kalevalaan" kohdistu vati harras­tuksen
lisääntyessä viime aikoina
myös kiinnostus sen aineicsiin ja n i i ­hin
rinnastettaviin muihin kansanru­noihin
on suuresti kasvanut. Sen yhr
teydessä myös kysymys "Kolevalah''
opetustavasta kouluissa j ä siihen l i i t ­tyvät
seikat ovat tulleet keskustelun
kohteeksi.
Professori Martti Haavio on esit­tänyt
harkittavaksi, eikö varsinai­nen
kansanrunous olisi kelvollista
luettavaksi kouluissa "Kalevalan'
ohella. Ja ilmoittanut, että häneltä
tullee lähiaikoina .ilmestymään
kaksi, ^'Kalevalaa' Ja "Kanteletar­ta''
vastaavaa kansaioninöjen ko­koelmaa.
Virinneeseen keskuste­luun
ovat .monet tiedemiehet ja
muut julkisuuden henkilöt osallis-
, , tuneet. ' • . .
mat vaatimukset. Edustavampaa
kansanomatsten runojen valikoi­maa
el hevin, ole toimitettavissa.
On hämmästyttävää, että pro­fessori
: Martti Haavio suositelles-saan
tulevia omia teoksiaan julki-
Msti oppikirjoilcsi maamme koului­hin
täydeiiisesti,vaikenee tästä te-
• '^oksestä.' y
K a i k k i koL"-.!? Johtavaa kirjallisuu­dentutkijaamme
ovat käsitelleet jul­kisesti
odotettavissa olevia teoksia.
Professori Aarne Anttila ilmoI;taa
suhtautuvansa . täysin myönteisesti
professori Haaviph "hämmästyttäviä
paljastuksia aiheuttaneen tutkimuk­sen
tuloksiin", ; professori Unto K u ­piainen
pitää professori Haavion ha­vaintoja
' • k ä ä n t e ^ t e k e v ä n ä tieteelli­senä
paljastuksena" ja professori
Lauri Viljanen katsoo vanhan kan­sanrunoutemme,
saaneen "esteettisesti
suuremman arvon" j a olevan "paljon
korkeampaa taiderunoutta kuin ön
luultukaan". Mikäli ilmiestyvät teok­set
ovat kansan laulamien runojen va­likoimia,
täytynee huomiola herättä­neiden
kolmen kirjallisuudentutki­jamme
ennakkoarijolntien peinistua
juuri valikoinnin arvosteluun, sillä
yksinomaan formaalista ja kaiken l i ­säksi
kansanlaulujen ja loitsujen y-leiseh
esitystavan vastaista jakoa sä­keistöihin
sekä mahdollisia muita ty­pografisia,
pelkän ulkoasun muutok­sia
ei voitane pitää näin yllättävien
ennakkolausuntbjen riittävänä perus­teena.
iPpiilsi Käytti k^^^
atojtiipommitusta j)t
vää ijpikaa vastaan
, JJaUixnoreu — Potiti
Li kyynelkaasua' lizrkc!'
.' 15-vu3liaaxi po>n haoato
hän oli piiloitta-jtcaut, k,
V':. »'.äji;ato3a;-omicIa.;;
Fo^an %anhenia:at kerto
Jan 5op;ttamaan koaJca
• vltme syyskuussa, Jtun j
ryhdyttiin toinieenjaneea
tonii; öatiiiih y ökkäy s".har;^
ti'lä h ä h pelkäsi kaiilunpö
mistä. Tätä ylid.vHvaitahfe
. villit; sh painaa yriteliän;n
tali rrivÖ3kin Canadaan.
TYöTTÖMYYä LIS.*Ä.\rYX]
; ITÄVALLASSA-
: Virallisten' numeroiden; nu>
• sääntyi Itävallassa työttöayjj
^ilii^: :kuun aikana, noin 64 prosemili
raskiiuhun verrattuna.
Karjalais-Suomaläisen; Neuvostolasavailan taiteilijan G. Strankin, maalaus,
joica palkittiin äskettäin karjalais-suomalaisten maalausten näyttelyssä
Moskovassa.''"-' :'-'":',.••,••"'•'•,'.••: •".'.
ii
Ser£:ei Eisensteinin luomalla elo­kuvalla
"Panssarilaiva Potemkln",
joka 25 vufi^tta syntymänsä jälkeen
on yastilcäan esitetty suomalaiselle
yleisölle, bh elokuvan historiassa
kunniasijansa. TaiteiUja Antti
Halonen kiivaa seuraavassa es-seessään
Eisensteiriin suurtyön
merkitystä ceuvostofilmille ja ko­ko
elokuvataiteelle.
— Cal:-:u:n .sulfaattia c.-iintjy mö-nilia
paikoilla . A l b e r t . ! v a r s i n k in
pohioi.'^osa.s>a. Kaikkoin puhtaimpia
cjiititymi.-iiä on Peacc Riverin seu-riuilia.
/
Tk. IC pnä lIcLslnjrissä pidetj-ssä Ylei­sen
Lehtimiesliiton littokokoukscssa
valittiin päätoimittaja Kaisu-Mirjami
Kydberg yksimielisesti liiton uudeksi
puheenjflht:*jaksi. Uusi puheenjohta­ja
on tuttu tämän mantereen suoma-lätsille
sen kirjan johdosta ("Katselin
Amerikka.-»".) minkä hän kirjoitti vie­railunsa
johdcsla tällä mantereella,
viime maailmansodan Jälkeen.
• Epäilemättä "Suomen kansan van­hat
runot" teos Euuren kokonsa, tie­teellisen
toimitustapansa j a ' pienen
painoksensa takia ei ole suuren ylei­sön
ulottuvilla. , Y h . ä ilmeistä ön, et­tä
edustava valikoima aitoa ja alku­peräistä
kansanrunouttamme tulisi
olla kaikkien saatavissa. Jos sellais­ta
ei ole, sen julkaiseminen olisi tär­keä
ajankohtainen kulttuurit2htävä:
Jos taas on, siiloin tulee harki.tavaksi,
onko eiikä toinenkin tarpeellinen ja
miten se olisi toimitettava, jos kat­sotaan
tarpeelliseksi. Professori
Martti Haavio ei ole esitelmässään ei­kä
kukaan muiikaan sen johdosta sa­nomalehdissä
virinneessä keskustelus­sa
viitannut sellaisen olemassaoloon.
Se on hämmästyttävää, sillä todel-suudessa
on. olemassa ansiokas ja
arvovaltaisten tutkijain julkaisema
varsinainen kansanrunoutemme
valikoimaleos. josta syystä ta'i toi­sesta
on tahdottu täydellisesti vai­eta,
sekä sen ohella toinen, maam­me
rajojen ulkopuolella ilmestynyt
karjalaisten eepillisten kansanlau­lujen
\-alikoima.
Vuonna 1943 ilmestyi "Suomen kan­salliskirjallisuus''
sarjan (kustantaja
Otava) III osana "Suomen kansan
:annel" niminen laaja teos. jonka toi-kuolemaansa
saakka v. 1935), kansle-nlttajlna
olivat kansleri E. N . Setälä
• I V . Tarkiainen ja filosofianmaisteri
•lertta Harmas — kaikki jo vainajia.
:'ässä teoksessa on julkaistu vanhaa
ansanrurioutla - alkuperäisten kir-
'aanpanojen mukaan, sisällykseltään
Hnä muodossa, missä kerääjät ovat
l e laulajilta muistiinmerkinneet. S i i ­rien
on valittu "Suomen kansan van­hat
runot" teoksesta aiheeltaan edus­tavia,
sisällykseltään selviä ja muoto-isultaan
turmeltumattomia runoja
kaikkiaan 616. Pyrkiessään esittä-n
ä ä n runot mahdollisimman kansan­omaisessa
muodossa toimittajat ovat
)ltäneet periaatteenaan, että toimi-
.ustyössä ei ryhdy.ä toisintojen avul­la
kokoonpa noyrityksiin runojen loo-
?lllisen eheyden tai niiden runollisen
tehon parantamiseksi. Esipuhcessa-ja
viittauksissa on lueteltu tarkoin ne
varsin vähäiset korjaukset, mitkä ovat
olleet tarpeen, ja kunkin rimon koh­dalla
on mainittu, mikäli se on ollu:
tiedossa, muistiinpanopaikka, kerää­jä
ja laulaja.
pitkäaikaiseen, vaativaan Ja mo­nien
asiantuntijain »riistamaan
työhön perustuva teos täyttääkin
siten sekä kokoonpanoltaan että
Julkaisatavliltaan mitä korfceim-
Aikanaan teosten ilmestyttyä he^
tahtonevat juuri kirjallisuuden-tutkijoiiia
Ja • esteetikkoina Julki-seisti
esittää perustellui kfeityksen-sä
erityisesti ottaeni hubmiobn ver­tailun
sekä Elias Lönnrbiin teok­siin
että "Suomen kansalliskirjalli­suuden''
I i i osaan; Vainajien muis-to
oikeuttänee.sitä erityisesti tässä
tapauksessa odottamaan.
• Professori Martti Haavio on esiteJ
mässään väittänyt kansanrunojen ja­kautuvan
säkeistöihin ja tämä hänen
"keksintönsä- on saanut aikaan häm­mästy
t l ä v i ä . seurauksia: Kysymys
s i i t ä / missä kulloinkin tarkasteltava­na
olevan runon kohdassa sisällyksen
kannalta on katsottava Olevan säkeis-töjakoon
olJteutetta van taitekohdan,
on ratkaistava jokaisen runon kohdal­ta
erikseen. Olisi hyvin mielenkiin­toista
tarkastella "Suomen kansallis­kirjallisuuden"
in osan kaikki 616
runoa t ä l t ä kannalta ja säkesitöittäin
julkaiseminen saattaisi sitten esteet­tiseltä
kannalta ehkä olla perusteltua­kin,
•;
mutta toistaiseksi ei ole voitu o-soittaa,
että laulajat esityksissään
olisivat tällaisia taitekohtia mil­lään
tavalla tuoneet ilmL .
En ole itse aitoja kansanrunoja
kuullessani ja muistiinpannessani sel­laisia
ha^/ainnut, mutta ehkä en ole
ollut tarpeeksi tarkkalcorvainen. Mut­ta
tuskinpa se olisi muilta kerääjiltä
jäänyt hiin täydellisesti huomaamat­ta,
kuin on tapahtunut, jos olisi ky­symys
niin. laajakantoisesta asiasta
kuin väicetaän olevan. Kaikeksi' on­neksi
kansanrunousarkistossa On jo
melkoinen äänitettyjen kansanruno­jen
levykokoelma ja sinne on saatu
myös V C K S i n lähettämät ääninauhat,
jotka sisältävät Karjalais-suomalal-sessa
Neuvostotasavallassa äänitetty­jä
alkuperäisiä kansanrunoja.
Jos siis runonkeriiäjien kokemuk­sia
ei pidetä riittävinä, niinainakin
äänile\-)arkiston näytteiden avulla
laulajain esitystapa saataneen var­masti
selville, '«'äitetty laulajien
. e.sitystcn «elvästä, aistein havait-tava.
sta ja silloin myös kojein mi­tattavasta
jakautumisesta .säkeis­töihin
— muustalian ei voi olla ky­symys
— täytyy toistaiseksi pitää
täysin mielivaltaisena eivätkä tä­hän
asti esitetyt seikat vählmmäs-
! äkään määrässä Järkytä E. N. Se
— tälän. V. Tarkiaisen Ja Hertta
Ilarmakscn omaksuman täysin
luonnollisen JuUcaisutavan oikeu­tusta.
Mutta niin , arvoituksellinen kuin
kc:to •'ke:cslntÖ" vielä tolsuiscksi ru­nojen
esitystavan kannalta onkin, n i in
Helsingin Yliopiston dosentit Jouko
Hautala ja Maiti Kuusi ovat jo rien­täneet
— cilnen luvassa olevien teos­ten
ja niihin liittyvän tutkimuksen i l -
Jatkuu 5. sivulla
Niinä aikoina, jolloin äänielokuva
suoritti läpimurtoaan ja. tavoitteli,
eipätoivoisesti omaa tyylimuotoaan.
Juotiin venäläisen filmitaiteen klas­sillisin'-
luku. Suuret uudistajat oli­vat
Eisenstein ja.Pudovkin. He eivät
pitäneet 'kiirettä äänielokuvan r>-n-nä.
tessä, vaan valmistelivat rauhal­lisesti
suuria mestariteoksiaah puh­taan.
Ja absoluutti-sen filmin kuva-rytmin
voimalla. Ihnehikkään ja
rytmillisen kuvaskaalan annettiin
virrata tarihan alusta loppuun, ja
tarinoille annettiin dokumentaarinen
perusta., .
Samanaiicaisesti 'Moskovan Taiteel­linen
Teatteri teki omaii alansa; val­lankumousta.
Vanha tähtisysteemi
hyljättiin, ja yksilön ahnettiin sulaa
Soiliksi joukkoon. Joiikoille annet­tiin
päärooli ja yksilö j ä t e t t i in vä-rii.
iiskiiksi suureen kollektiiviseen
kuvaan. ' ' - . . ;
Eisenstein toteutti samaa..' taiteel­lista
ohjelmaa elokuvassa. Niinpä "
hänet tunnetaan elokuvan ensim--
mäisenä suurena ohjaajana, joka on
antanut pääroolin massalle ja valin­nut
sen toimintamucdoksi; vallaniiu-mouksen.
Filmillisessä mieles-sä tä­mä
oh rohkean kumouksellista, ja
niinpä Eisehsteininjklassilliscn Suur­elokuvan
"Pänssäriristeilijii Potem-kinin"
tulles.sa. julkisuuteen neljän­nesvuosisata
sitten, katsottiin neu-
/ostoelokuvan vapautuneen murros-
.lauden kaaokselta ja alkaneen ra­kentaa
vahvaa kansallista perinnet­tä.
Tämä suurelokuva oli kiihkeä
julistus ajanvietteen . j-icsinomaisia
tarkoitusperiä vastaan; samalla .se oli
julistus aatteiellisen elckuvai: jo f i l ­mattujen
dokumenttien • no-stamiseksi
etusijalle.
K u n nyt, hieman yli 25-n vuoden
kuluttu olenune näimeet t ä m ä n ki:!h--
keän ja impulsiivisesti; sjkkivän
mestariteoksen, tuntee katsoja, vas­tustamatonta
halua rinnastaa näke­määnsä
Chaplinin vastaaviin suur­elokuviin.'
jotka tehtiin samoina voio-sina,
myös amerikkalaisen filmiteol­lisuuden
klzissillisina .päivinä. Toi­sessa,
taistelee massa, toisessa kapi­noi
avuton yksilö: mutta pohjavire
on sama J a inhimillisen'kärsimyksen
tragiikka yhteinen. Kummankin ku­vakieli
on liekehtivän elävää, eikä
elokuva vieläkään ole tässä sulitees-sa
näitä mestariteoksia ylittänyt.
Mitä erikoisesti tulee juuri Eisen-steinin
"Potemkiniin", se ei ollut-rohkean
vallankumouksellinen yksin-o.
maan sisäisen julistuksensa puoles­ta;
myös sen kuvaustapa, lähinnä ja
ennenkaikkea tuo paljon puhuttu
ituvarytmi, ilmestyi kuin taistelun
vaatimus kaikkea sovinnaista ja lat­teaa
tekotapaa vastaan. Nämä ku­vat
elävät vielä tänä päivänä kuin
harmaat, valkeat ja mustat liekit.
Puhuttiin Eisensteinin leikkaustek-niikasta.
montagesta, kuvien häikäi­sevistä
vastakohdista ja hänen luo-,
mansa elokuvan uudesta todellisuu­desta.
: H ä n oli tuonut elokuvaan
yllätyksellisen ja räjähdyksenomai-ien
tehon, jonka voima on sugges­tiivinen
ja samalla maalauksellinen
pienimmissäkin ' kuvavälähdyisissä.
Näiden 'j&uvien Ja välähdysten alla
kulkee kUhkeä ja syvällä inhimilli-sj-
ydellä nähty, joukkojen tarina jä
dramaattinen jTltys nousta sortajaa
vastaan jo kauan ermen varsinaisen
vallankumouksen puhkeamista, p a ­hemmin
sanoen vuonna 1905.
Panssarilaivan miehistö nousee
kapinaan, koska se pakotetaan syö­mään
pilaantunutta ruokaa. Valkeat
toukat kihisevät lihavarastossa —-
hyvinvoivat, lihavat toukot sortajien
vertauskuvana.
— Eivät ne ole toukkia, selittää y l i ­mielinen
panssarilaivan lääkäri. Ne
ovat kotelolta. Ruoka on täysin
syötävää! . . .
Sillä hänkin näkee toukkien kihl-sevän.
Mutta ilkivalta ja; Jvalhe
kuuluyat; yiitcc-n.; Miehet määrätään
ammuttaviksi,, koaka he eivät syö
mädännyttä ruokaa.
Niin syntyy kapina, ja kansan en­simmäisen
uJirin ruumiin edessä
Odessan ka-jpungin asukkaat var­mistuvat
tehtävästään.' Vällanku-m.
ouksen kipinä ön leimahtanut;-
ku*/atTytmi kuljettaa katsojan ohi
nopeana skaalana karis"an ka,svöt:
; työläisiä', naivet t y n e i t ä pikkuporya-reita,
huivipäisiä vaimoja, ' uurteisia
piirteitä ja piirteissä; kauhistuneen
eleen. Kaupungin. ä.sakkaiden ka.s-vayat
'Virrat vierivät katuja; siltoja
j a portaita pitkin sat.amaa ; kohti.
Yhteistunne on. herännyt, j a ;kansan
ensi-mmäinen nousu on tapahtunut
tosiasia. Tähän kasvavan draaman
rakennelmaan Eisehsteih piirtää j y l ­h
ä n ' f ilmaa ttiseii kadenssin, erään­laisen
codavaikutelman, jota pider
t ä ä n elckuvataitesn iiistorias-sa oh­jaus-
ja kameratyön suurena esi­merkkinä:
massojen j.a sotilaitten
kohtaaminen leveillä portailla: Tais­teluun
nousevat alkuvoimat ja hir­muvallan
aseistettu sotilaallinen me­kanismi
f lyövät : tässä vastatusten..
Ensin nähdään vain sotilaitten, maii-tipontiilen
saapäsrivi. sitten pisti­mien
kimaltelevat riv^.t, sitten taas
r i v i saappaita ja sarja portaita, joi­ta
pitkin säapasfivit astuvat, alas-ja
työntävät vastustuksen-tieltään Jär--
jestymätön joukko' amTnutaan* por­taille
ja. työnnetään portaita alas
pistinrivieh. seuratessa .ipinen tois­taan
rytmillisihä aaltoina. Lapsi,
ammutaan äitinsä kä-Sivarsille, ru-kouliseen
kohoavat kädet va:oavät
armahtamattomuuderi edessä, .'ja
ikaähkum' inhi-millisen avuttomuuden
vertauslyuvana nähdään huoltajaan­sa
vaille jääneiden lapsenvaunujen
h>-pähteleväu ,kiv.ettyä : pengertä
alas. .portaalta portaalle, pij
kimalluksen seuratessa.
Eisensteinin ; elävä ja johä,
käineh kuvakieli' oii kirkaiia. i
viainnollista kuin klassiliisen r
. m ä n kirjoitettu dialogi, ja iiäa
vänsa kuljettavat tapahttiaia
eteenpäin- . erehtymättömällä: s
nä-köisyydellä.:
• Aate on ; herännyt, vapauden
— sen rinnalla on väiiäpätöise
mikä sankarien kohtalo tällä.!
oh oleva. .
. Sitä Eisenstein on 'tahtonut
taa Polemkmissaan.
-•':''.:':'•'••.•: Antti ^Halffi
FINNISH STEA3I BATHS
56-58 \Vidmer Street:
Toronto, Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-U
Perjantaina 1-12 i.p.;
Lauantaina 1 i.p.-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p;
' ' NAISET:. ;'
Keskiviikkona Ja .torstaina 3-121
Perjantäiiia ja lauantaina l-iji
PUHELIN EL. 2571
:S.C.A. XJpheiluliitoa
virkailijoiden osoilleeb
Poheenjohtaja: Ake HuocaUe
90,Neville Park Blvd.
Puhelin H.O. 6195
Toronto '. : Ontai
Sihteeri.: Paavo Vaurio
89 St. Patrick St. Toronto, Q
Puhelin Elgin 8596
Rahastonhoitaja: Allan Elic
488 Brock Ave. Toronto.O;
Puhelin LL. 1054
Kirjeenvaihto sihteerille. Bs
mioikäa sihteerin uusi osoit*.
Peter A. Vesa, B.
Barrister, Solicitor, Notaiy
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforth Ave., Toroi
QSTAA TALON
TAI MYYDÄ OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN;AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L ESTATE B O A R D I N JÄSEN
33 Esgore Drive Puhelin MO. 5464 Toronto 12, Ontaris
I 1952
LAIVOILLA: Meillä cn rajoitettu määrä laivapaikkoja .saatavana
Englannin kautta,; l ä h tö Canaoastä toiöiO-ja kesä-:-:uussa. paluu elo­ja
.Tv-yskuussa. Edestakaisen linun'hinta Quebec—Helsinki—Qiieb«c
kcskimaär;n noin $440.00. . .
LENT.^EN: TuristiIuokas.sa toukokuun 1 p:n jälkeen kes.kimaarin
Toronto—Helsinki—Toronto $702.00.: Liittykää mu.kaan jollekin
meidän aliamainituille e.-:koislennoilJemme, lähtö osapuilleen alla-mlinittuina
päivinä; paluumatka kOska vain haluatte:
Toukokuun 13, 1952 — Matl-canjohtaja Miss A . M .
Kesäkuun IN1952.— Matkarijchtaja — M r . A. A . N u
Pontson
. -taja A. Numminen
Kesäkuun 15, 1952-,— Matkanjohtaja — Mr: O. E, VValii
Heinäkuun-1. 15.52 Matkanjohtaja — Mr. T. T. Salo
Heinäkuun 15, 1952 — Matkanjohtaja —'?jlr. A. R. Ritai-t
Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää puheiUamme HETI paikkava­rausta
varten. .Me järjestämme passit ja viis-umit,
0. K. JOHNSON & CO. LIMITED
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
Bay St. Toronto 2. Ont. AVA. 1403 & WA. 158«
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pycäyttäkää se heti eurooppalais^
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen resepl
mukaan tehdyllä lääldcepllä, minkä jokaiEJ
henkilö kaikkialla Euroopai^sa on tunted
vuosia ja jota on nyt myytävänä teille
kallisessa rohdoskaupassanne.
Muutama tippa DIANAA otetruni]'^
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 keg
päivässä, helpottaa heti'KYLMÄN aihe4
tamassa itsepintaisessa YSKÄSSÄ, M
katarrissa, auttaa parantamaan kipeää Icur]
kua, kylmää rinnasta, auttaa^^sthmassa j
henkitorven tulehduksessa, korvaki^i^
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurM
huuhteluaine. Sopii myöskin muihin ta
koituksiin taloudessa. Huomaatte, että ^
rooppala;set DIANA-TIPAT ovat lövtacg
tiensä useihin koteihin kaikkialla Canada^
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella
kesällä. Canadassä ei ole toista tämänBj
taisla lääkettä. Hinta $1.25.
!