1952-02-16-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JLauaiitaina, helmikuuri 16 p.-~ Saturday, Feb-16,1932 Otgaa m Fbrnisli Canadtona. ES* tablisbed Nov, 6. 1917. Autbqrtzed « s eecond class mail tqr ttie Post Office Oeparttnent, Ottawa. F u b - llahed ttxrioe inekly: ^taesdajv. TbuzsdayB and Saturdays ^ V a p a u s PobliBhlDK Companjr Ltd^ at VXi-va Ebu S t W.. 8adbuz7f O n t , Canada. Teletibones: Sosineiss 'OtSiee 4-4Se*. Editoria! Office 4>42es, Manager a Sukii. Editor W^ EUund. Mailing adOraa Box Sudbuiy. Cotäulo. Advertlslng rates upoa appUeatton, Translatlon free of cbarge. . THAUBHINJIAT: Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.75 • z isiLiss YhdysvaUolssa: 1 vk. 8X10 6 kJb 4 ^ 0 Suomessa: 1 vk. BJ50 6 kk^ 4.75 s!?41, • i l * ^ f i l K' IJ ' Saat^ puoluepuljun ulosännpkststa henkistä selkärankaa, TordfitonVapäa^ Saha julkaisi viime torstaina p^^ jjalsiallaan >*M :;:jä':;asianäytteita:'V^ . . Mikähän pakana-sitä Kekkosta (Suomen Urho Kekkosta — Vapaus) oikeJh riivaa? "Mahtaakohan häntä vaivata pÖhköpäiriensuu^ [ mikä? . V ^ Luoja lienee kUitcihkiiii ajatellut/ että jLTrhön olisi parasta jättää aikoniansa puheet pitämättä koskapa;Häh katsoi parhaaksi kaataa Kekkosen sairasvuoteelle . . . Mutta kun ihmieh on itsepäinen, niin häh on samalla myöskin joskus suuripäinen ja niinpä ei : ottanut ojpikseen llerramme hienoisia viittauksista, ^fiaani otti jä meni antamaan puheen kopion Maakansalle julkaisemista •\':'wten:. v;.''/;;j--^^^^^ Tässä palautuu väkisinkin mieleemme ne ajat jolloin Vapaa, tensa puhtauden'' todistamiseksi yrittivät kilpailla itse Ingersollin f kanssa jiimälanf pieksemisien Mutta jatkakaatitme lainausta: > pitämättä jäähyt puhe oli sellainen kollomäinen temppu . . . Sen sisältö ulkopoliittiselta osaltaan öii ei ainoaltaan sen lähimpiä naapurikansoja loukkaava, vaan rhyös tyhmänylpeä ele . . , " Kuten näkyy. Suomen pääministeri Urho Kekkonen, jonka kaikkia työväehvastaisia toimenpiteitä a ''vakauttämishumpuukiih" asti Vapaa Sana on ylistänyt, on nyt Torontossa joutunut yhtä huonoon huutoon kuin siellä ovat kommunistit, Vapauden toimittajat, ^ CS): n jäsenet ja rauhanpuolustajat yleensä. Ja minkä vuoksi? Siitä yksinkertaisesta syystä kun pääministeri Kekkonen puhui vaihteek-vsi järkeä — ja Toronton V ^ ole raamatusta muuta oppineet kuin lausunnon: Järki vangiksi ottakaa . . . Me käsitämme luonnollisesti, että sotaa vaativa, sotavalmisteluja tukeva jä 'Neuvostoliiton hyökkäysvaarasta pullikoiva Vapaa Sana sai vatsanväänteitä kun Suomen pääministeri, joka on aivan N'euvos-toliiton rajalla ja tietää asioista yhtä ja toista ^ antoi henkilökohtaisen vakuutuksen uskostaan rauhan säilymiseen ja varoitti suomalaisia siellä esiintyvistä sotainto^ijoista. V^apaan Sanan toimitta|^ näkivät yaurnman punaista kun pääminister^ . .Rohkenen vakuiittaa, että me suomalaiset kuulumme nii-in, jotka kaikesta sydämestämme toivomme raiihaa. Joskus kuulee kuitenkin kansalaisten keskuudessa esitettävän mielipiteitä, että uusi maailman olisi välttämätön. Tuskin nekään> jotka näitä käsityksiä levittävät, sentään toivovat sotaa. Jos tällaisia henkilöitä meillä kaikesta huolimatta on (Kuten oh täällä Toronton Vapaa Sana ^ Vapaus) — monta niitä ei/voi olla —-, he eivät ajattele, mitkä hirvittä-vätkärsimykset kolmas sota Suomen kansalle toisi mukana . . -Vähemmästäkin öh^apaa Sanan tqiniestä"kollon'' leima annettu! Miutta jatkakaamme " K im Suomen kansa toivoo rauhan säilymistä, uskoo siihen ja työskentelee tässä hengessä> se samalla tjUomitsee sellaisen harvojen ajattelutavan, joka ilmenee sodan odottelussa jä sen käsityksen levittämisessä, että uusi maailmansota ei ole vältettävissä . . . Uskon, että Neuvostoliitto, jolla on niin paljon voitettavan siitä, että' rauha säilyy, tekee kaikkensa sodan estämiseksi . .>". Olemme vapaaehtoisesti oman rauhamme turvaamiseksi ja rauhanpolitiikan edistämiseksi 'Poh-jois- Euroopassa tehneet ystävyys- ja avunantösopimuksenNeuyosto- ••liiton kanssa >.\-."V- • Ja ikäänkuin tämä ei olisi ollut jo riittävän paljon, pääministeri Kekkonen lausui toivomuksenaan: . .Suomen etujen mukaista sen vuoksi olisi Skandinavian maiden toteutettu ja turvattu puolueettomuus — sellainen jota Ruotsi on lähes puolentoista vuosisataa noudattanut — koska se poistaisi teoreettisenkin hyökkäyksen uhan Neuvostoliittoa vastaan Suomen alueen kautta. Suomen politiikan päämääränä on turvata rauha maalle kaikissa olosuhteissa ja rauha pohjoismaissa on läniän tarkoituksen ' saavuttaniiseksi välttämätön edellytys ." Tämä oli pääministeri Kekkosen puheessa se "viimeinen olki", joka katkaisi kaikkien sotavarsojen,jmyös Toronton Vapaan Sanan selän! - Suomen kaikki taantumuslehdet ja erikoi.sesti oikeistolaiset sos.- demien Iphdet nostattivat hysterisen valitushuudon selittämällä, että Kekkonen antoi Skandinavian maille '"epämiellyttävän neuvon", että "parempi olisi ollut ellei tätä puhetta olisi pidetty lainkaan", ja että Suomen hallituksen päämies — joka ilmeisesti puhui tässä yhteydessä preisidentin neuvojen mukaisella tavalla — saa puhella mielin määrin puuta heinää, mutta mitään ter\'että järkeä ei! ' Suomen mitkään taantumuelehdet — eipä edes ''Ison Väinön- Sosialidemokraatti — eivät seiitään huudahtaneet, että "mikähän pakana sitä Kekkosta \'aivaa". M i k ä ä n niistä ei huutanut "Mahtaakohan häntä vaivata pöhlcöpäinen suuruudenhulluus . . . " Nämä sievät kohteliaisuuden osoitukset jäivät Canadan suomalaisten " a i noan deniokraattisen" sotahuudon, Toronton Vapaa Sanan yksinoi- \keudeksi. Mutta "sisutti" moinen rauhanpuhe taantumusvoimia kovasti. Niinpä nähtiin, että eduskunnan sosialidemokraattinen puhemies, herra Fagerholm piti puheen, missä kiertäen ja kaartaen annettiin ymmärtää, että sos.dem. puolueen johto ei Kekkosen puhetta hyväksy. Sosialidemokraatti selitti, että on muka tahdittomuutta lausua sellaisia ' toivomuksia, että Skandinavian maat olisivat "puolueettomina —• kuten Ruotsi on ollut puolitoista xniosisataa". Vähän varovaisemmat porvarien lehdet selittirät tekopyhästi, että hyvähän olisi, että Skandinavian maat olisivat puolueettomana, mutta valitettavasti Tanska ja Norja ovat jo valintansa tehneet— liittyneet Atlantin paktiin Neuvostoliittoa vastaan — ja että näinmuodoln Kekkosen neuvo tuli liian • myöhään. Suomen oikeistososialidemokraatteja matkien — ja sen omalla tyylillään julkaisten — Toromon Vapaa Sana tyytyi vaatimattomaan ja säädylliseen huomautukseen sanomalla, että Kekkonen teki •kollo-maisen tempun". . Mutta sitten tulikin uusi 'mutta". Pääministeri Kekkonen työnsi "Ison Vämön" parkuvien poikien kurkkuun luun. Suomesta viimeksi saapuneissa uutistiedoLssa kerrotaan, että Kekkonen jätti hal- Jituksensa sosialidemokraattisille jäsenille uhkavaatimuksen, että heidän täytyy joko sanoutua irti Fagerholmin, eli puoluepuljunsa sotaisesta linjasta, tai marssia pois hallituslinnasta. Ministerikipeille sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohtajille tuli pulma. Heidän täytyi panna Kuukin Eemeli (sotaministeri Emil Skog) radioitse pyytämään anteeksi Fagerholmin syntejä ja ilmoittamaan, että heillä — sosialidemokraattisilla ministereillä —^ ci ole mitään erimielisyyttä m in mistst mnoral KAVKÄiBtamiiuz. iriEBAiLVB . . . Laulu- Ja «öittojuhla (Joka p i detään kesäkuun 23 f4 29 pnä fiudbu-rjresa » — tarjoaa parasta nautintoa niin «udburyJaislJle kuin kaukalseai-mUIek( n vieraille, jolta luonnollisesti tulee kaikkialta. Rajan toiselta puolelta kuulutaan tehtävän valmistttk-sia oikein väen Ja voiman kanssa, k u ten micUganllaihen "Kaatuskin" r u noilee tässä numerossa, että "kesä-löjj, William TyöttöaJ30'S on Uudelleen alkanut näytellä iiuomatt^yaa osaa iässä m a s s a . HäUitulö^n^ v^^^^ tiedoissa myörmetään työttöailä olleen t a m m i k u u n 17 pnä: 337.000, Näiiiin numeromin (eivät sisälly tuhannet oaa-aiisatyaiälset. N i i h i n ei myös-k u u l l a ma t k a iSudlnuryyn, C a n a d a a n . , ^ , ^ „ , , . eivät kaana k a j a h t a a " ^ seen. enempää k u i n nekään j o t k a ovat jcaana jcajaniaa . kuluttaneet loppuun työttömyysva- Toivommekin näkevämme paljon y^^^^^^^^ mutta ovat k u i t e n k i n e - ain(^rikltalaisla v i e r a i t a ^ J u h l a s s a . ^ e n s i ^ ^ ^ ^ työttdmlnä; Jos täbän vielä lisätään työtoarkkinoiile tulevat nuoret ja heidän tuomansa lisä työttöm i e n armeijaan, n i i n todeUihen työttömien määrä ylittää Jiuöma.lavasti 337.CC0, joka kaiken todennäköisyyd e n - m u k a a n tulee l i u o n i a t t a v a s t i k o hoamaan muutamien seuraavien k u u kausien a i k a n a . . H u o l i m a t t a tilanteen vakavuudesta h a l l i t u k s e n kalkUla p o r t a i l l a s u h t a u d u t a a n tilan.eeseen samanlaisella k y l myydellä k t i i n 30-luvulla. Kunnat sanovat olevansa kykenemättömiä toimimaan. O n t a r i o n h a l l i t u s neuvoo niitä olemaan tekemättä, mitään. L i i t t o h a l l i t u s sanoo, että se huomioi t i l a n t e e n vakavasti heti k u n työttöm i e n lukumäärä nousee 10 p r o s e n t t i in työvoiman kokonaismäärästä. N y k y-ääa työttömiä työnnetään paikasta toiseen Ja m o n i l l a heistä ei ole n u k - 'kaaD:'r kumäpaikkaa enempää k u i n r u o k a a - Järjestynyt työväeriliike e i voi s u h tautua välinpitämättömästi tällaiseen tilanteeseen joutumatta perikatoon. VAARALLISESTI SAMANLAINEN V. 1949 T I L A N T E E N KANSSA Työttömyyskysymys näyttää tänä_ kesänä. K a l k k i tiet Johtavat s U l o i n' Sudburyyn — j a ypimmepa sane», e t tä hyvät tiet; — " L i e k k i '% F O U I S I U R K K i J A T MYtf^^ •Noin 2.000 vancouverilaista kuuli P a u l Robesonin l a u l a v a n j a puhuvan M - M - u n l o h kansalftsessa kOnventiq-nissa Dehmän ' A u d i t o r i u m i s s a . . . T o t t a , ettei Robeson voinut: Olla henkilökohtaisesti esityksiään . antisunassa. y h d y s v a l t a l a i s e t viranomaiset olivat huolehtineet siitä, ettei hän päässyt r a j a n y l i . . . • '- ..^•.••^ •Puheenjohtaja Harvey M u r p h y l i i ki protesttpäätöslauselmah sen j o h d o s, t a k u n Robesonia j a H a l l l m a n i a e i päästetty r a j a n y l i — nämä päätöslauselmat lähetetään Ottavaan* W a 8 h i n g t o n i i n j a Y K : l l e . . *>Önko täällä ketään. Joka haluaa puhua tätä-päätdslauselmaa vastaan", k y s y i kaivostyöläisten union johtaja M u r p h y ? K u k a n e i noiisstit i s t u i m e l t a a n . ; " k a i k k i he. j o t k a hyväksyvät t ä män päätdslauselmah. o l k a a hyvät Ja nouskaa seisomaan," sanoi >Miu-phy» K a i k k i salissa olleet nousivat selso- .maan., • • '• ' J o s on ketään sellaisia. J o t k a vastustavat iämän päätöslauselman h y väksymistä, o l k a a t ; hyvät j a nouskaa seisomaan'' sanoi M t u p h y . E i k u k a an noussut./; \. " T ä m ä ö n m a i n i o t a " i r v i s t e l i M u r p hy. ' M e tiedämme;;että täällä on F B I : n j a R O M P : n asiamiehiä joiikos-samme, mutta näyttää siltä että me k a i k i n olemme yksimielisiä tästä^pää-töslauselmasta." — B e r t h W h i t e n u u - tistieto, P a c i l i c Tribune-lehdessä, h e l - mlk. 8 p. [- Y L E I S ÖN T i l l i oMttoua {anFtidua jhitSa kirJdU Ja M •ii* eduiunt kirjoiiujdo miclipitelli. KirjMt p l l i l i i tajoitlu. Jot nuhdolliau, 300 u a u a . TUäs oMMooo UheUttjji kiijeiti »i pilaaltu. YtEiSÖLTA k o s k a t o i m i t t a j a E . S n e l l m a n / V a n couverissa . Ilmestyvässä " A j a n S a n a n " tammikuun numerossa k i r j o i t t aa Suomen Punaisen R i s t i n osaston t o i m i n n a s t a Vancouverissa vuosina 1939 - - 4 0 tavalla, j o s t a yoisl saada sen k ä sityksen, että kerätyltä varoja ei o le t i l i t e t t y , saa a l l e k i r j o i t t a n u t , m a i n i t un komitean sihteeri täten i l m o i t t a a seuraavaa:,' : • Keräyksen a l o i t t i Vancouverissa e n sin n.k. F i n n i s h R e l l e f F u n d , j o k a j o u l u k u u n a i k a n a lähetti $6,000.00 Suomen silloiselle pääkonsulille M o n t r e a - Uin edelleen toimitettavaksi Suomen Punaiselle R i s t i l l e . Pääkonsuli t o i m i t t i saamansa rahat edelleen C a n a d a n Punaiselle R i s t i l l e Suomeen l ä hetettäväksi. K o s k a määräyksiä, kosk i e n , r a h a n keräyksiä t i u k e n n e t t i in v a l t i o n puolelta, m u u t t i F i n n i s h R e l l e f F u n d toimintaansa siten, että se l l i t - tj-i alajäseneksi Canadan Punaisen R i s t i n Vancouverin osastoon j a s a i nimekseen "FinnlÄh U n l t , Vancouver B r a n c h , C a n a d i a n R e d Cross Society." TäUä nimellä keräystä J a t k e t t i i n j a nyt o l i osastomme t i l i v e l v o l l i n e n C a nadan Punaisen R i s t i n Vancouverin Osastolle. Rahat t i l i t e t t i i n k u u k a u s i t t a i n mainitulle seuralle, joka t o i m i t t i rahat edelleen Suomen P u n a i selle R i s t i l l e. Suomen Punaisen R i s t i n Vancouver i n osaston puheenjohtaja ja r a h a s t o n hoitaja 'Mr. H . E k e n g r e n antoi j o k a kokouksessamme t i l i t y k s e n r a h o j e n keräyksestä. Keräyksen lopetettua komitean jäsenet ensin t a r k a s t i vat t i l i t j a kutsuivat s i t t e n k a u p a n h o i t a j a t Tenhusen j a S i m d h o l m l n v i e lä tarkastamaan tilejä, j o t k a h a v a i t t i i n olevan täydessä kurmossa. (Mitä r a h o j a oli Jäljellä, Suomen taasen jouduttua sodan J a l k o i h i n , (tehden J a t k u v a n työn mahdottomaksi) säil y t e t t i i n rahat talletustilillä j a l u o v u t e t t i i n sodan loputtua "Suomen V e h - närahastollc". Vielä voimme huomauttaa, että Suomen Punainen R i s t i aikoinaan k i r j e e l l i s e s t i k i i t t i jokaista komitean jäsentä heidän työstään j a että M a dame Gripenberg, Suomen sodan a i k a i s e n 'Lontoossa olevan lähettilään puoliso, käydessään Vancouverissa v. 1940 a n t o i koinitealle t u h n u i t u k s e n j a s e l i t t i , että hän o l i vastaanottanut, Suomen Punaisen R i s t i n edustajana E n g l a n n i s s a , meidän rahamme j a että niillä esimerkiksi o s t e t t i i n ehsimmäi-se; Englannista suomeen lähetetyt ambulanssit. O n ihmeteltävää, että pastori S n e l l man, j o k a itse ei o l l u t p a i k k a k u n n a l la keräyksen a i k a n a , n y t , 11 v u o t t a k e räyksen loputtua ottaa asian käsiteltäväksi. P a s t o r i S n e l l m a n n i n t i e d o k si v o i n s a a l t a a , että M r E k e n g r e n k e räyksen a i k a n a teki a i v a n y l l v o i i n a l - sen työn. ollen toiminnassa melkein vuorokaudet läpeensä, j a hänen a n s i o t a a n o h suuremmaksi osaksi, että keräys o n n i s t u i näin h y v i n . Keräyksen lopetettua komitea myönsi M r E k e n g r e n i l l e $100.00 p o s t i k u l i i j e h ja a j a s t a koituvien mcfnojen peittämiseksi. • MyÖtäliitän englannin kielisen s e l i tyksen, j o n k a on a l l e k i r j o U t a n u t seitsemän alkuperäistä komitean jäsentä, j o s t a käy selville, että, k a l k k i t i l i t oVat t i l i t e t y t j a mitään v a a t i m u k s i a uudesta tllitykses.ä ei ole tehty tälle k o mitealle. Alkuperäisessä komiteassa oli useampiakin Jäseniä, vaan heistä j o k u häipyi pois ensimmäisten koko-usten jälkeen, yksi heistä o n k u o l l ut j a osa m u u t t a n u t toiselle p a i k k a k u n nalle. Kokouksen kielenä käytettiin e n g l a n n i n kieltä. Tämä asian selvittämiseksi pastori S n e l l m a n n i l l e . ja m u i l l e k i n h a r h a a n johdetuille. l i A J U R I A L HO 1340 West S S t h A v e . , Vancouver. B . G . to WHPM IT M A Y C O N C E B N. We. the undersigned, members of t h e F i n n i s h U n l t . Vancouver Branch. C a n a d i a n R e d Cross Society (1940), hereby ^ i s h to state. that when the drive f o r funds ended- i n 1940, t he books were audlted. flrst by members of the committee. and t h e n by t w o outsiders, elected b y the committee, and the books were iQund i n order. The monies v e r e forwarded to F i n l a n d , t h r o u g h the C a n a d i a n R e d Cross Society and the Vancouver B r a n c h of the said Society received a pionthly Statemcnt pf monies collected a n d spent. (As f a r a s we know there h a s been no demands made for a n ew audlt of the books b y a n y responsible party. \ , V a n c o u v e r . B. C , J a n u a r y 30th. 1952 L a u r i A l h o . Otto S u n d e l l. A . W e s t l l n . Victor Johnson. J . V a r i l a . John Scutnabb. G u m i a r d A. AbbOrs. tnistee. - • • -—: ——: -<& iäil\zx)& vaarallisen 'samanlaiselta k u i n V. 1949. S i l l o i n työttömyys " e s - lettiin" K o r e a n EOdällaja aseistautu-m i s k a m p a n j a l l a , Kuitenicih. . huoli-matta aEeisiautiimiskähkoiia, jonka pitäisi estää k r i i s i , -huolimatta siitä että biljoonia pannaan aseisiin, työttömyys o i i päässyt valloilleen, n i in täällä . k u i n Yhdysvalloissakin^ Tästä syys.ä e i o l e k a a n mikään sattuma, e t tä r a u h a e i ole s a a t u Koreassav Wall St. etsii UUsiau m a h d o l l i s u u k s i a pro-vosoidakjscen • •'tiliahtelta'. Jotka o i keuttaisivat aselstautu.mlska.mpan Jatkamiseen, m i l i t a r i s o i n t i i n j a pakko- ottoon. Tämän osoit.aa kumoa-mattomasti Dean Achesonin j a Pears o n i n viimeinen löytö, että on olemassa uuisi "hyökkäysvaara" K a a k k o i s - Aasiassa K i i n a n taholta. Suurbisnes haluaa r a j o i t t a a työttömyyden lisäämällä asevoimia, nopeis-tuttämalla aseis^autumlsohjelinaa ja y l l ä p i t ä n i ä l l ä n y k y ^ t ä hiipivää M taa. Mutta silläkään, h u o l i m a t t a k a i - k l s . a sodista j a siitä mitä ne i h m i s k u n n a l l e merkitsevät, el voida ratk a i s t a työttömyy.skysymystä. Tosiasia o n se, että mitä enemmän aseis-tautumisohjelmaa voimistutetaan sitä suuremmaksi kasvaa työtlömyys; Tämä a l k a a t i i l ^ selväksi myöskin työläisille, j o t k a olivat iseilaisen- harhakäsityksen yallassa, että aseistau-tumlsohjelmä estää' työttömyVden ja p u l a n . Tämä/osoitettiiriUAW:n joht a j a n George B u r t i n , äsken pidetylle OFL-ÖGL;n vuosikokoukselle antamassa raportissa missä hän sanoi ettei '•puolustusöhjelma ratkaise työttö-myyikvsyinystä''. Antamalla' e i e l l ä - m a i i i i c u i i lausunnon Burt otti v a s - l a k k a s i e n asenteen R e u t h e r i i h nähden, jöiia edelleeii huu.äa lisää "|.u(j-l u s : u s ' > t i l a u k s i a YhdysvaltaLn autoteollisuuden työttömyystilanteen s e l - vittämiseksi. E u r t ei k t i i t e n k a a n vielä pääse r a t k a i s u u n lausunnossaan. Hän s a noo kyllä, että.hallituksen tulee s u u n ni . e l i a .ohjelma, jonka puitteissa v a r a t a a n . työtä ; k a i k i l l e työttömille, m u l t a hän e i osoittanut minitälainen tuon ohjelman pitäisi o l l a. Ön selvää, että k a i k k e i n v a i k u t t a v i n j a p o h j i m m a i s i n syy nykyisessä h a l l i t u k s e n ohjelmassa, joka aiheuttaa työttömyyden j a e l i n k u s t a n n t i s t en l a s k u n o n Y h d y s v a l t a i n u l k o p o l i t i i k an tukeminen, aseistautuminen j a r a j o i t e t tu kauppa. N i i n kauan k i m tämä h a l i i t u k s e n ohjelma, pysyy muuttum a t t o m a l l a , n i i n kauan k u n e i s o t a t a - l o u t t a Vluute:a. räuhantaloudeksl, työttömyys tulee lisääntymään. Mitä p i k e m m i n u n i o l i i k e pääsee t ä hän tulokseeri sitä parempi. K a i k e s ta huolimatta iBurtih esitys minkä hän teki O F L T G C L : n yuosikpkouksel-le, et.ä u n i o U i k k e e n tulee ryhtyä y h t e i s t o i m i n t a a n työttöinien kanssa' on sanottava tervetulleeksi. E i o le k y - , symystäkään . etteikö työttömien ja työssäolevien y h t e i s t o i m i n t a o l i s i t a r peellinen. Jokaisella uniolla tulee o l l a . työttömyyskOmitea, joka omistautuu tälle kysymykselle. Jokaisen uhio-osaston tulee esittää h a l l i t u k s e l - Washington. — V i i m e a i k o i n a on päivä päivältä ilmaantunut uusia t a pauksia siitä mädännäisyydestä m i kä vallitsee v i r k a k u n n a n keskuudess a tässä maassa. Eräänä esimerkkinä siinä suhteessa on maataloUshal l i n n o n alaisena toiminut Commodity Credit Corporation, joka. on. ostanut h a l l i t u k s e l l e viljaa, jota on säilytetty. hallituksen omissa tai s en vuoltraamissa, 'varastoissa. Tämän C C C : h virkailijain o n todettu saaneen l a h j o j a j a irahaa niiltä yhtiöiltä, joiden kanssa C C C on o l l u t l i i k e asioissa.. Siten o n . t u h l a t t u miljoon i a dollareita tiirpeettomiin v i l j an säilytysmaksuihih. C C C o n vuokrannut yksityisiltä v i l j a n säilytystil o j a vaikka h a l l i t u k s e l l a olisi ollut t i l o j a viljan säilyttämistä varten. Edelleen ort todettu,.^ että C C C . on vuokrannut a i n a k i n 109. vara-stopdUc-k a a , jotka ovat vuorostaan vuokranneet; nämä varastotilat C C C : l l e , tiet e n k i n varsin korkeasta vuokrasta. Näiti asioita tutkinut . e d u s t a j a huoneen koniitea on syyttänyt m o i , 'että 15 C C C : n D a l l a s i n toimiston v i r k a i l i j a a on ottanut yksityisiltä yhtiöiltä kaikenlaatuisia / ' l a h j o j a ". Eräänä esimerkkinä m a i n i t a a n , että C C C on maksanut eräälle Kansas C i t y n yhtiölle .20 kuukauden aikana varastojen vuokrina k a i k k i a a n 382.- pOO d o l l a r i a Yhtiö o l i vuokrannut varastot, h a l l i t u k s e l t a 11.270 d o l l a r in vuosivuokrasta. F^äs toinen yhtiö o l i saanut 290,- 335 d o l l a r i a vuokrina varastoista, j o t k a se o l i vuokrannut armeijalta 16,- 713 d o l l a r i n \-uosivuokrasta. K a i k k e i n parhaiten o l i k u i t e n k in " t i e n a r m u t " Emergency G r a i n Storage Co., j o k a o l i p e r i n y t CCC:lta kolmen vuoden a i k a n a vuokrina 965.- 000 d o l l a r i a \'arastoista, j o t k a se o li vuokrannut h a l l i t u k s e l t a 23,985 •doll a r i n vuosivuokrasta; M i t e n julkeita C C C : n v i r k a i l i j at ovat. Olleet ilmenee siitä tosiasiasta, että eräs v i r k a i l i j a oli a l l e k i r j o i t t a nut 4,000 d o l l a r i n shekin; h a l l i t u k s en v i l j a n säilyttämisvuokrista vaikka hän-.oli todennut, että h a l l i t u k s en ostamaa viljaa ei ollutkaan kysymyksessä olevassa varastossa siltä yksinkertaisesta .syystä, että v i l j aa säilyttänyt yhtiö o l i m y y n y t h a l l i t u k sen v i l j a n omaan; laskuunsa. K y s y myksessä; oleva v i r k a i l i j a bll pidätetty toimestaan '•virkavirheen" t a - , k i a . • ;• Näitä rötöksiä; •tuticinut valamiehistö o l i F o r t Worthissa asettanut syytteeseen Stephen G . B e n i t - n i m i - sen v i r k a i l i j a n s en t a k i a , että hän oli ottanut 1,750 d o l l a r i n lahjukset eräältä b k l d h o m a n viljansäilytysyh-tiöltä." Komitea o l i h a v a i n n u t , että kun Benit o l i e r o i t e t tu C C C : h p a l v e luksesta, o l i hänet h e t i s e n jälkeen otettu erääseen toiseen hallituksen virkaani: ; K a k s i C C C m Kansas C i t y n toimiston v i r k a i l i j a a o l i v a t hyväksyneet erään yhtiön tarjouksen v a i k k a se o l i k a i k k e i n k o r k e i n saapuneista t a r jouksista. . I l m e i s i s t i k i n oli kysymyksessä etuicäteen tapahtUniit v i r k a i l i j a i n voiteleminen. Torcntc. — Kclmekymxentä nuorta työtSntä työläistä j o t k a saavat.työttö-myi-? 7akuutU;ta tai J p l l t i se o n k a t k a i s t u , %-ieraili äi-ken työ:tömien järjestöä piiheenjohtajan A r r D a v i s in j o h d o l l a kaupunc-;n pcrmsstar.n • Ja v a l t u a s t c n luona. • Lähstystö esitti porma;:äri21e vaatlmukien. että E x h i b i t i o n kentän Colisc-um a v a t t a i s i i n: työttömien: työläisten asunnoksi, sillä nykyään c n T o j t n t c s s a hein 800. s e l l a i s t a työtöntä työiä..5tä. j o i l l a e l e le minkäänlaista asuntoa j a n l l h j o u t u vat harhallcnaaah' i l m a n minkäänlaista k u n n o l l i s t a n t i k k u i n a p a i k k a a. Monet työttömistä miehistä ovat pakoitetut nukkumaan täyteen ahdett u j e n avustuspaikkcjen l a t t i o i l l a ja toiset St. Lawrence Marketissa. V a l - t u i i s t o päätti pyytää lausuntoa h y - väntekeväisyyskomissionerilta. että niinkälaisia asuntoja olisi m a h d o l l i suus v a r a t a työttömille j a asunnottom i l l e . . Myöskin se l u p a u t u i ottamaan selvän minkälaiset mahdollisuudet o l i s i C b l i s e i m i i h avaamiseen. le vaatimus, että sen t u l e e ' v i i p y m a i la ..valmistaa l a a j a työohjelma, v a r a takseen käytännöllistä työtä työttöm i l l e linion; p a l k a l l a ja; viipymättä korottaa; työttömyysvakuutusta 50 prosentilla. K a i k e n lisäksi, jokaiseua päikka-i i u n n a l l a missä työttömyyttä ilmenee. uniOiden t a i y h d i s t y k s i e n tulee perustaa työttömien komiteoita, j o t k a t o i m i v a t läheisessä yhteydessä u n i o l i i k - keen kanssa j a ovat samalla kertaa kykeneviä järjeestämääh p u h u j i a y j n . puolustamaan työttömien etuja. TYÖLLISYYTEEN R.ABIIAN K A t l i T A ' ' ' ' Kenenkään ei tule unohta.a sitä, että V. 1949 työttömien järjestetty t o i m i n t a yhdessä unioUikkeen kanssa p a k o i t t i hallituksen korottamaan työttömyysvakuutusmaksua.; Tämä. korotus ön k u i t e n k i n tähän päivään mennessä käynyt olemattomaksi e l i n kustannusten nousun takia. Voimakas y h t e i s t o i m i n t a voi pakoittaä h a l l i - t u l i s en hyväksymään 50 pros. korotuksen. ; Nykyään on olemassa enää v a i n muutamia' ihmisiä jotka l a n k e a - A s e i s t a u l m l n e n o n j o h t a n u t 2 vat ihmettelemään mistä, t a r k o i t u k seen saadaan rahaa. H a l l i t u k s e n budjetissa o n s u u r i ylijäämä j a osa siitä v o i t a i s i i n käyttää tähän tarkoitukseen. .Työttömyysvakuutuskassa on tällä k e r r a l l a l i o i n $800,000,000. , Voimakas, järjestetty j a yhtenäinen u n i b l i l k k e e h painostus, yhdistettynä työttömien toimintaan, tulee j o h t a maan voittoon tällä r i n t a m a l l a . T a i s t e l u n , yhdistettynä vaatimukseen "työllisyyteen rauhan k a u t t a " , tulee } saada hetikohtäinen huomio u n i o l i i k - keessä. • ' . . EROAKO? ' Sorvaaja Kaukonen s=tuu. aamupäiväkahvlaan insiaöfc lessa verstaalle. Insinööri: — Eikö .teilli QT, siitä, että k a h v i n j u o n i i työaii k i e l l e t t y? — Saako vettä juoda? : — T i e t y s t i se käy. ,_ — Teieekös' se sitten miti; vadessä o h j o i t a k i n papuja? \ •'; ;,• .; ' • ' : ' , » LINCOLN J A KENRAAI K e r r o t a a n , 'että. L i n c o l n ke: •kerran sotapolitiikasta kema^ Clekanan kanssa. Tämä tulija tuntemattomasta syystä kovju seksi j a . sähöi: ' ;. — Luuletteko, että minä ofe kään n a r r i ? . : — En mitenkään, vastatsl Mutta.;—r sanoi h ä n sitten, öiij erehtynyt. m Opiskelijat eivät halua Lontoo. — Lontoon yliopiston Opisk e l i j a i n keskusteluseura päätti t k . 1 pnä 64 äänellä 36 v a s t a a n , että opisk e l i j a i n ei pitäisi osallistua uuteen sotaan. K e s k u s t e l u tapahtui ehdotuksesta, että "tämä kokous ei h a l u a taistella missään sodassa." 0 . x f o r d in yliopiston samanlainen seura päätti vuonna 193i3 275 äänellä 153 vastaan, että se e i aiissään' t a pauksessa h a l u a t a i s t e l l a " k u n i n k a an j a m a a n puolesta." 60 prosentilla Toronto. — Täällä julkaistun Telephone Co. of Canadan' viime den tilikertomaksen mukaan & tyivät yhtiön voitot viime i-uoda kana lähes 60 prxjsentilla, ollen 203.208 doUaria 10323544 doli vastaan edellisenä . vuorina, YI t u l o t oliva t -vuoden äi-kana. lähes m i l j o o n a a dollaria eli 24 pross: suurenunat kuin. edellisen vuoden -kana. ..;;••. V o i t t o j e n ' lisääntymLseh Johd; j a e t t i i n yhtiön osakkaille viime va « a yoitto-osinkomä 15,814,336 doii eli y l i k a k s i m i l j o o n a a dollaria mäh k u i n edellisen -vuoden aikana. Yhtiön palveluksessa oli ;vuodeiii p u l l a 30,292 henkilöä eli 238 enena k u i n ' edellisen 'VUoden lopulla. K tä o l i 19,368 naisia.; palkkoina Ei s e t t i i n vuoden kuluessa; 78..066Ä4 d: lariä.;'- J Vuoden kuluessa lisättiin yhd verkostoon 113,424 puhelinta, joita Vuoden lopulla kaLkiciaan "1333," Puhelinta, odottavien lukumäärä vuoden l o p u l l a n o i n 76.000. /i Suomen viinalasku yli 20 mii jaardia . H e l s i n k i . — V i i r n e vuoden alk Suomessa m y y t i i n v i i n a a 7.492.5';5 S r a a vastaten raha-arvoltaan 6AE 244,600 mk, m u i t a väkeviä juos 7,596,348,9 l i t r a a — 9,824,352,575 c viinejä 2,455i006,2 l i t r a a — 1527,'S 145 mk sekä mallasjuomia 29,132,0« l i t r a a — 2,959.783,904 mk. Yht£e käyrtettiih v u o d e n 1951 aikana allÄ lijuömien ostoon 20,517,175.424 mt K o k o vuoden inyyntiä osoittari i n i i m e r o i s t a ilmenee myös, että •viis ! k u l u t u s on - melkoisesti vähentjiJ m u t t a toisaalta hiulden väkevien js m i e n kulutus lisääntynyt suunnite j saman verran J a v i i n i e n j a olueni lutus h u o m a t t a v a s t i , enemmän,' väkijuomien kokonaiskulutus löO' a l k o h o l i k s i laskettuna o n vuoden ] a i k a n a lisääntynyt 5,3 5i. Näiden tilastotietojen täydeai! seksi o n k u i t e n k i n syytä mainita,! viime syyskuusta alkaen voidaan! v a i t a kokonaiskulutuksessa sitä ( ilmenneen kasvun pysähtymistä;: Mike ei käsitä historiaa oikein ulkopoliittisissa asioissa Pääministeri Kekkosen kanssa: Näin saivat sosialidemokraattiset herrat ministerit pitää paikkansa j*a jatkaa ko-koomusmamman hameiden suojassa, yhdessä maalaisliiton pamppujen kanssa sitä vakauttamishumpuukia, minkä tarkoituksena on kuristaa kansan- hiestä ja verestä lisää miljoonia suurporvarien pankkitileille. Suomen demokraattiset lehdet ovat aprikoineet, että minkähän-laisia meriselityksiä antaa nyt sos.dem. puoluetoimikunta, jonka jäsen myös sotaministeri Skog on? Ja meitä ihmetyttää se, että sovcltaako Toronton Vapaa Sana pääministeri Kekkoselle lähettämät sievät kohteliaisuudenosoituk-sensa myös sosialidemokraattisiin ministereihin, jotka vannovat sielunsa autuuden kautta, että he ovat samaa mieltä kuin pääministeri Kekkonenkin — ja koko sosialidemokraattisen puolueen oikeistojoh-doUekin, jos sattuisi niin kuten me rohkenemme epäillä, että se antaisi siunauksensa ministcricnsi^kannanilmaisulle? Meidän ulkoministerimme L . B . "•Mike'' Pearson p u h u i tammikuun 21 pnä Sudburyn naapurikylässä; N o r th Bayssa Kauppakama.rin päivällisillä j a ulkooijnisterin tiedoitusosasto on lähettänyt ; sanomalehdille hienosti painetun M i k e n puheen tekstin m ä rehdittäväksi. Että tämä tekele ei o l i s i , lähetetty ihan turhan vuoksi, olemme katkoneet olevan syytä puuttua ulkoministerimme puheeseen. Hän alkoi puheensa mainitsenialla siitä,, että piemme siirtyneet uuteen vuoteen "hirvittävällä 20. vuosisad a l l a . On hyvä a i k a . k a t s a s t a a taak-jsepäin j a katsastaa myöskin eteenpäin", sanoi ministeri. "Taaksepäin katsastaessamme — hyvin paljon taaksepäin — voimme saada histor i a s t a hyödyllisiä opetuksia, jotka auttavat tneitä kohtaamaan edessä olevat pulmat, v a i k k a k i n minä uskon, että historialliset näkemykset usein käsittävät, kuten joku on sanonut, veikkaamista niiden puolesta, jotka ovat jo voittaneet. Historian tunteminen auttaa meitä k u i t e n k i n toteamaan, että äskeisinä vuosina on t a pahtunut perusteellisia muutoksia karisainvällsellä näyttämöllä." N i i n todellakin, tämä on todellak i n ollut "hirvittävä vuosisata"' kauppakamarin j a M i k e n näkökulmasta katsoen. Ajatelkaapa esimerk i k s i Lokakuun suurta - sosialistista vallankumousta. Itä-Euroopan maiden astumista sosialismin tielle, p u h u m a t t a k a a n nyt K i i n a n suuresta vallankumouksesta mikä päättyi pari v u o t t a sitten kansanhallituksen perustamiseen. Mikäli aikaisempi h i s t o r i a on k y symyksessä voisimme luetella l u k u i sia Nfaliankumouksia... joissa kansat ovat työntäneet sivuun entiset vallanpitäjät j a entisen järjestelmän ja ovat valinneet, uuden j a paremman järjestelmän ormensa, a vapautensa v a a l i m i s t a j a kehittämistä varten. Ullcoministerimme ei varmaankaan tarkoittanut näitä, h i s t o r i a l l i s i a t a pauksia k u n h än k e h o i t t i katsastamaan^ taaksepäin. V a i k k a sosialismi on se tulevaisuuden ihanne, j o k a t u lee voittamaan siinä y h t e i s k u i m a l l i - sessa taistelussa mitä parhaillaan käydään k a i k k i a l l a maailmassa niin M i k e /pelkkaa yhdessä kauppakamar i n kanssa tietenkin kapitalismin puolesta vaikka liän v a r o i t t l k l n veikkaamasta jo voittaneiden puolesta. Hän pitäisi tietää, että tuleva voitt a j a on sosialismi mitä osoittaa se tosiasia, että noin kolmasosa m a a i l m a n väestöstä asuu j o sosialismin tiellä^ olevissa maissa. Niin, me e m me h a l u a sanoa sen johdostamitään muuta kuin kerrata ulkoministerin sanat, että '-Historian tunteminen auttaa meitä k u i t e n k i n toteamaan, että äskeisinä vuosina o n tapahtunut perusteellisia muutoksia kansainvälisellä näyttämöllä" — j a ne ovat M i k e l l e j a kauppakamarille " h i r v e i t ä " muutoksia. Hänen kunnianarvoisuutensa M i ken pitäisi tietää oppineena miehenä, että tänä päivänä j a t k u u entistä voimakkaampana se uusien aatteiden edistarminen. j o k a j o h t a a vanhan hylkäämiseen j a kukistumiseen ja että sosialismi merkitsee edistystä ja k a p i t a l i s m i merkitsee taantumusta ja k a i k k e a sitä mitä siihen yhdistyy. M u t t a kaikesta huolimatta hän on taantumuksen kartnalla. Hän on pannut yhdessä kaiken maailman kauppakamarilaisten kanssa sormensa s i i h e n p e l i i n mikä merkitsee veikk a a m i s t a n i i d e n puolesta, j o t k a ovat jo voittaneet, eivätkä ole siis tulevaisuuden voittajia. " J o s Aasia muuttuu kommunistiseksi — j a sitä ö n pidettävä vähintään mahdollisuutena — e i se t a p a h d u mistään rakkaudesta Venäjään t a i M a r x i i n , , v a a n sen t a k i a , että Venäjän j a M a r x i n (lue sosialismin) asiamiehet ovat kyenneet käyttämään t i l a i s u u t t a hyväkseen valjas-taakseeh leivänpalan, majan katon j a pää pystyssä seisomisen tavoittelemisen vallankumoukseksi Ainoast a a n omin ponnistuksin j a omaa o h jelmaansa noudattaen voivat Aasian kansat saada nämä etuisuudet",^ j u l i s t i ministerimme. S i i h e n el ole mitään muuta lisättävää k u i n se, että A a s i a n kansojen-ainoa oikea ohjelma — j a se on myöskin heidän oma ohjelmansa — on kansainvälisen sosialismin ohjelma, mitä M i k e j a hänen kauppaka-marilaisensa nimittävät Moskovan punaiseksi Imperialismiksi. V a i k k a Mike sanoo Aasiassa. olev a n kysymyksessä leivänpalan, m a j a n j a katon sekä oikeuden seisoa pää pystyssä, X i i i n ei hän k u i t e n k a an lupaa apua A a s i a n kansoille taistelussaan paremman elämän puolesta. Hän tarjoo kyllä apua sinnepäin — m u t t a ainoastaan vallassaolijoille, j o i t a olisi "avustettava'* taistelussa omia kansojaan vastaan siten, että olisi neuvottava heittämään muutam i a murusia enemmän kansalle n i in että se pysyisi tyytyväisenä. K a i k en m a a i l m a n kauppakamarilaisten omat edut ovat- kysymyksessä Aasiassa s i l lä he kykenevät samaan runsaita \ * • r i i s t o v p i t t o j a A a s i a n maista a: t a a n n i i n kauan k u i n siellä v nyJcyinen " v a p a a demokratia". ; K o s k a kaakkois-Aasiassa on jati nut jo .vuosikausien ajan kansoj l i i k e h t i m i n e n niin Imperi: s o r t a j i a a n kuin heidän kotimais kätyTeitäänkln vastaan, katsoi ,l£ sopivaksi luonnehtia tämän liikey misen vaaralliseksi koska on mal doUista, että kapinalliset saavat 8F muualta, jossa tapauksessa ;pit ryhtyä avustamaan entistä julies: m i n j a runsaammin näiden i22= j e n s o r t a j i a j a riistäjiä. M i k e sanoo "Kremlissä oleri Cominförmin j o h t a j i e n olevan vällisiä j a r e a l i s t i s i a suurmitteliji j o i l l a on käsitys siitä historia -kiertämättömyydestä inikä on t o i s i n M a r x i n evarikeliumin lufc sesta." Hän sanoo heidän neen sodan aloittamisesta A s o t a l i i t on ja atomipommin M i k e n johdonmukaisuus on s a m a n l a i n e n k u i n k a i k k i e n mi k i n kapitalistimaiden dipi' k u n he. antavat käsittää yhtläl että lännen "vapaat demo'«ra'^ eivät ole vielä valmiit sotaan ehkä vuonna 1954 j a toisaalla tavat Neuvostoliiton vai hyökkäyk-seen j a olevan jo vi s i i h e n . Sen johdosta pitää että mitä r i i v a t t u a ne Mos^ miehet oikein odottavat, vai vatko he saada selkäänsä sitten aloittavat sen_sodan, jonka listit haluavat saada j a jonka fci etukäteen julistavat Moskovan si. Jos M i k e o n t u t k i n u t h i s t o r ia hän tietää, että sosialismi on j a on yhä edelleenkin rauhan n a l l a ; i i l u t t a hän tulkitseekin t o r i a a aivan samalla tavalla p i r u tulkitsee raamattua. _ Kalle Teri ti h jkjJu.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 16, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-02-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520216 |
Description
Title | 1952-02-16-02 |
OCR text | JLauaiitaina, helmikuuri 16 p.-~ Saturday, Feb-16,1932 Otgaa m Fbrnisli Canadtona. ES* tablisbed Nov, 6. 1917. Autbqrtzed « s eecond class mail tqr ttie Post Office Oeparttnent, Ottawa. F u b - llahed ttxrioe inekly: ^taesdajv. TbuzsdayB and Saturdays ^ V a p a u s PobliBhlDK Companjr Ltd^ at VXi-va Ebu S t W.. 8adbuz7f O n t , Canada. Teletibones: Sosineiss 'OtSiee 4-4Se*. Editoria! Office 4>42es, Manager a Sukii. Editor W^ EUund. Mailing adOraa Box Sudbuiy. Cotäulo. Advertlslng rates upoa appUeatton, Translatlon free of cbarge. . THAUBHINJIAT: Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.75 • z isiLiss YhdysvaUolssa: 1 vk. 8X10 6 kJb 4 ^ 0 Suomessa: 1 vk. BJ50 6 kk^ 4.75 s!?41, • i l * ^ f i l K' IJ ' Saat^ puoluepuljun ulosännpkststa henkistä selkärankaa, TordfitonVapäa^ Saha julkaisi viime torstaina p^^ jjalsiallaan >*M :;:jä':;asianäytteita:'V^ . . Mikähän pakana-sitä Kekkosta (Suomen Urho Kekkosta — Vapaus) oikeJh riivaa? "Mahtaakohan häntä vaivata pÖhköpäiriensuu^ [ mikä? . V ^ Luoja lienee kUitcihkiiii ajatellut/ että jLTrhön olisi parasta jättää aikoniansa puheet pitämättä koskapa;Häh katsoi parhaaksi kaataa Kekkosen sairasvuoteelle . . . Mutta kun ihmieh on itsepäinen, niin häh on samalla myöskin joskus suuripäinen ja niinpä ei : ottanut ojpikseen llerramme hienoisia viittauksista, ^fiaani otti jä meni antamaan puheen kopion Maakansalle julkaisemista •\':'wten:. v;.''/;;j--^^^^^ Tässä palautuu väkisinkin mieleemme ne ajat jolloin Vapaa, tensa puhtauden'' todistamiseksi yrittivät kilpailla itse Ingersollin f kanssa jiimälanf pieksemisien Mutta jatkakaatitme lainausta: > pitämättä jäähyt puhe oli sellainen kollomäinen temppu . . . Sen sisältö ulkopoliittiselta osaltaan öii ei ainoaltaan sen lähimpiä naapurikansoja loukkaava, vaan rhyös tyhmänylpeä ele . . , " Kuten näkyy. Suomen pääministeri Urho Kekkonen, jonka kaikkia työväehvastaisia toimenpiteitä a ''vakauttämishumpuukiih" asti Vapaa Sana on ylistänyt, on nyt Torontossa joutunut yhtä huonoon huutoon kuin siellä ovat kommunistit, Vapauden toimittajat, ^ CS): n jäsenet ja rauhanpuolustajat yleensä. Ja minkä vuoksi? Siitä yksinkertaisesta syystä kun pääministeri Kekkonen puhui vaihteek-vsi järkeä — ja Toronton V ^ ole raamatusta muuta oppineet kuin lausunnon: Järki vangiksi ottakaa . . . Me käsitämme luonnollisesti, että sotaa vaativa, sotavalmisteluja tukeva jä 'Neuvostoliiton hyökkäysvaarasta pullikoiva Vapaa Sana sai vatsanväänteitä kun Suomen pääministeri, joka on aivan N'euvos-toliiton rajalla ja tietää asioista yhtä ja toista ^ antoi henkilökohtaisen vakuutuksen uskostaan rauhan säilymiseen ja varoitti suomalaisia siellä esiintyvistä sotainto^ijoista. V^apaan Sanan toimitta|^ näkivät yaurnman punaista kun pääminister^ . .Rohkenen vakuiittaa, että me suomalaiset kuulumme nii-in, jotka kaikesta sydämestämme toivomme raiihaa. Joskus kuulee kuitenkin kansalaisten keskuudessa esitettävän mielipiteitä, että uusi maailman olisi välttämätön. Tuskin nekään> jotka näitä käsityksiä levittävät, sentään toivovat sotaa. Jos tällaisia henkilöitä meillä kaikesta huolimatta on (Kuten oh täällä Toronton Vapaa Sana ^ Vapaus) — monta niitä ei/voi olla —-, he eivät ajattele, mitkä hirvittä-vätkärsimykset kolmas sota Suomen kansalle toisi mukana . . -Vähemmästäkin öh^apaa Sanan tqiniestä"kollon'' leima annettu! Miutta jatkakaamme " K im Suomen kansa toivoo rauhan säilymistä, uskoo siihen ja työskentelee tässä hengessä> se samalla tjUomitsee sellaisen harvojen ajattelutavan, joka ilmenee sodan odottelussa jä sen käsityksen levittämisessä, että uusi maailmansota ei ole vältettävissä . . . Uskon, että Neuvostoliitto, jolla on niin paljon voitettavan siitä, että' rauha säilyy, tekee kaikkensa sodan estämiseksi . .>". Olemme vapaaehtoisesti oman rauhamme turvaamiseksi ja rauhanpolitiikan edistämiseksi 'Poh-jois- Euroopassa tehneet ystävyys- ja avunantösopimuksenNeuyosto- ••liiton kanssa >.\-."V- • Ja ikäänkuin tämä ei olisi ollut jo riittävän paljon, pääministeri Kekkonen lausui toivomuksenaan: . .Suomen etujen mukaista sen vuoksi olisi Skandinavian maiden toteutettu ja turvattu puolueettomuus — sellainen jota Ruotsi on lähes puolentoista vuosisataa noudattanut — koska se poistaisi teoreettisenkin hyökkäyksen uhan Neuvostoliittoa vastaan Suomen alueen kautta. Suomen politiikan päämääränä on turvata rauha maalle kaikissa olosuhteissa ja rauha pohjoismaissa on läniän tarkoituksen ' saavuttaniiseksi välttämätön edellytys ." Tämä oli pääministeri Kekkosen puheessa se "viimeinen olki", joka katkaisi kaikkien sotavarsojen,jmyös Toronton Vapaan Sanan selän! - Suomen kaikki taantumuslehdet ja erikoi.sesti oikeistolaiset sos.- demien Iphdet nostattivat hysterisen valitushuudon selittämällä, että Kekkonen antoi Skandinavian maille '"epämiellyttävän neuvon", että "parempi olisi ollut ellei tätä puhetta olisi pidetty lainkaan", ja että Suomen hallituksen päämies — joka ilmeisesti puhui tässä yhteydessä preisidentin neuvojen mukaisella tavalla — saa puhella mielin määrin puuta heinää, mutta mitään ter\'että järkeä ei! ' Suomen mitkään taantumuelehdet — eipä edes ''Ison Väinön- Sosialidemokraatti — eivät seiitään huudahtaneet, että "mikähän pakana sitä Kekkosta \'aivaa". M i k ä ä n niistä ei huutanut "Mahtaakohan häntä vaivata pöhlcöpäinen suuruudenhulluus . . . " Nämä sievät kohteliaisuuden osoitukset jäivät Canadan suomalaisten " a i noan deniokraattisen" sotahuudon, Toronton Vapaa Sanan yksinoi- \keudeksi. Mutta "sisutti" moinen rauhanpuhe taantumusvoimia kovasti. Niinpä nähtiin, että eduskunnan sosialidemokraattinen puhemies, herra Fagerholm piti puheen, missä kiertäen ja kaartaen annettiin ymmärtää, että sos.dem. puolueen johto ei Kekkosen puhetta hyväksy. Sosialidemokraatti selitti, että on muka tahdittomuutta lausua sellaisia ' toivomuksia, että Skandinavian maat olisivat "puolueettomina —• kuten Ruotsi on ollut puolitoista xniosisataa". Vähän varovaisemmat porvarien lehdet selittirät tekopyhästi, että hyvähän olisi, että Skandinavian maat olisivat puolueettomana, mutta valitettavasti Tanska ja Norja ovat jo valintansa tehneet— liittyneet Atlantin paktiin Neuvostoliittoa vastaan — ja että näinmuodoln Kekkosen neuvo tuli liian • myöhään. Suomen oikeistososialidemokraatteja matkien — ja sen omalla tyylillään julkaisten — Toromon Vapaa Sana tyytyi vaatimattomaan ja säädylliseen huomautukseen sanomalla, että Kekkonen teki •kollo-maisen tempun". . Mutta sitten tulikin uusi 'mutta". Pääministeri Kekkonen työnsi "Ison Vämön" parkuvien poikien kurkkuun luun. Suomesta viimeksi saapuneissa uutistiedoLssa kerrotaan, että Kekkonen jätti hal- Jituksensa sosialidemokraattisille jäsenille uhkavaatimuksen, että heidän täytyy joko sanoutua irti Fagerholmin, eli puoluepuljunsa sotaisesta linjasta, tai marssia pois hallituslinnasta. Ministerikipeille sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohtajille tuli pulma. Heidän täytyi panna Kuukin Eemeli (sotaministeri Emil Skog) radioitse pyytämään anteeksi Fagerholmin syntejä ja ilmoittamaan, että heillä — sosialidemokraattisilla ministereillä —^ ci ole mitään erimielisyyttä m in mistst mnoral KAVKÄiBtamiiuz. iriEBAiLVB . . . Laulu- Ja «öittojuhla (Joka p i detään kesäkuun 23 f4 29 pnä fiudbu-rjresa » — tarjoaa parasta nautintoa niin «udburyJaislJle kuin kaukalseai-mUIek( n vieraille, jolta luonnollisesti tulee kaikkialta. Rajan toiselta puolelta kuulutaan tehtävän valmistttk-sia oikein väen Ja voiman kanssa, k u ten micUganllaihen "Kaatuskin" r u noilee tässä numerossa, että "kesä-löjj, William TyöttöaJ30'S on Uudelleen alkanut näytellä iiuomatt^yaa osaa iässä m a s s a . HäUitulö^n^ v^^^^ tiedoissa myörmetään työttöailä olleen t a m m i k u u n 17 pnä: 337.000, Näiiiin numeromin (eivät sisälly tuhannet oaa-aiisatyaiälset. N i i h i n ei myös-k u u l l a ma t k a iSudlnuryyn, C a n a d a a n . , ^ , ^ „ , , . eivät kaana k a j a h t a a " ^ seen. enempää k u i n nekään j o t k a ovat jcaana jcajaniaa . kuluttaneet loppuun työttömyysva- Toivommekin näkevämme paljon y^^^^^^^^ mutta ovat k u i t e n k i n e - ain(^rikltalaisla v i e r a i t a ^ J u h l a s s a . ^ e n s i ^ ^ ^ ^ työttdmlnä; Jos täbän vielä lisätään työtoarkkinoiile tulevat nuoret ja heidän tuomansa lisä työttöm i e n armeijaan, n i i n todeUihen työttömien määrä ylittää Jiuöma.lavasti 337.CC0, joka kaiken todennäköisyyd e n - m u k a a n tulee l i u o n i a t t a v a s t i k o hoamaan muutamien seuraavien k u u kausien a i k a n a . . H u o l i m a t t a tilanteen vakavuudesta h a l l i t u k s e n kalkUla p o r t a i l l a s u h t a u d u t a a n tilan.eeseen samanlaisella k y l myydellä k t i i n 30-luvulla. Kunnat sanovat olevansa kykenemättömiä toimimaan. O n t a r i o n h a l l i t u s neuvoo niitä olemaan tekemättä, mitään. L i i t t o h a l l i t u s sanoo, että se huomioi t i l a n t e e n vakavasti heti k u n työttöm i e n lukumäärä nousee 10 p r o s e n t t i in työvoiman kokonaismäärästä. N y k y-ääa työttömiä työnnetään paikasta toiseen Ja m o n i l l a heistä ei ole n u k - 'kaaD:'r kumäpaikkaa enempää k u i n r u o k a a - Järjestynyt työväeriliike e i voi s u h tautua välinpitämättömästi tällaiseen tilanteeseen joutumatta perikatoon. VAARALLISESTI SAMANLAINEN V. 1949 T I L A N T E E N KANSSA Työttömyyskysymys näyttää tänä_ kesänä. K a l k k i tiet Johtavat s U l o i n' Sudburyyn — j a ypimmepa sane», e t tä hyvät tiet; — " L i e k k i '% F O U I S I U R K K i J A T MYtf^^ •Noin 2.000 vancouverilaista kuuli P a u l Robesonin l a u l a v a n j a puhuvan M - M - u n l o h kansalftsessa kOnventiq-nissa Dehmän ' A u d i t o r i u m i s s a . . . T o t t a , ettei Robeson voinut: Olla henkilökohtaisesti esityksiään . antisunassa. y h d y s v a l t a l a i s e t viranomaiset olivat huolehtineet siitä, ettei hän päässyt r a j a n y l i . . . • '- ..^•.••^ •Puheenjohtaja Harvey M u r p h y l i i ki protesttpäätöslauselmah sen j o h d o s, t a k u n Robesonia j a H a l l l m a n i a e i päästetty r a j a n y l i — nämä päätöslauselmat lähetetään Ottavaan* W a 8 h i n g t o n i i n j a Y K : l l e . . *>Önko täällä ketään. Joka haluaa puhua tätä-päätdslauselmaa vastaan", k y s y i kaivostyöläisten union johtaja M u r p h y ? K u k a n e i noiisstit i s t u i m e l t a a n . ; " k a i k k i he. j o t k a hyväksyvät t ä män päätdslauselmah. o l k a a hyvät Ja nouskaa seisomaan," sanoi >Miu-phy» K a i k k i salissa olleet nousivat selso- .maan., • • '• ' J o s on ketään sellaisia. J o t k a vastustavat iämän päätöslauselman h y väksymistä, o l k a a t ; hyvät j a nouskaa seisomaan'' sanoi M t u p h y . E i k u k a an noussut./; \. " T ä m ä ö n m a i n i o t a " i r v i s t e l i M u r p hy. ' M e tiedämme;;että täällä on F B I : n j a R O M P : n asiamiehiä joiikos-samme, mutta näyttää siltä että me k a i k i n olemme yksimielisiä tästä^pää-töslauselmasta." — B e r t h W h i t e n u u - tistieto, P a c i l i c Tribune-lehdessä, h e l - mlk. 8 p. [- Y L E I S ÖN T i l l i oMttoua {anFtidua jhitSa kirJdU Ja M •ii* eduiunt kirjoiiujdo miclipitelli. KirjMt p l l i l i i tajoitlu. Jot nuhdolliau, 300 u a u a . TUäs oMMooo UheUttjji kiijeiti »i pilaaltu. YtEiSÖLTA k o s k a t o i m i t t a j a E . S n e l l m a n / V a n couverissa . Ilmestyvässä " A j a n S a n a n " tammikuun numerossa k i r j o i t t aa Suomen Punaisen R i s t i n osaston t o i m i n n a s t a Vancouverissa vuosina 1939 - - 4 0 tavalla, j o s t a yoisl saada sen k ä sityksen, että kerätyltä varoja ei o le t i l i t e t t y , saa a l l e k i r j o i t t a n u t , m a i n i t un komitean sihteeri täten i l m o i t t a a seuraavaa:,' : • Keräyksen a l o i t t i Vancouverissa e n sin n.k. F i n n i s h R e l l e f F u n d , j o k a j o u l u k u u n a i k a n a lähetti $6,000.00 Suomen silloiselle pääkonsulille M o n t r e a - Uin edelleen toimitettavaksi Suomen Punaiselle R i s t i l l e . Pääkonsuli t o i m i t t i saamansa rahat edelleen C a n a d a n Punaiselle R i s t i l l e Suomeen l ä hetettäväksi. K o s k a määräyksiä, kosk i e n , r a h a n keräyksiä t i u k e n n e t t i in v a l t i o n puolelta, m u u t t i F i n n i s h R e l l e f F u n d toimintaansa siten, että se l l i t - tj-i alajäseneksi Canadan Punaisen R i s t i n Vancouverin osastoon j a s a i nimekseen "FinnlÄh U n l t , Vancouver B r a n c h , C a n a d i a n R e d Cross Society." TäUä nimellä keräystä J a t k e t t i i n j a nyt o l i osastomme t i l i v e l v o l l i n e n C a nadan Punaisen R i s t i n Vancouverin Osastolle. Rahat t i l i t e t t i i n k u u k a u s i t t a i n mainitulle seuralle, joka t o i m i t t i rahat edelleen Suomen P u n a i selle R i s t i l l e. Suomen Punaisen R i s t i n Vancouver i n osaston puheenjohtaja ja r a h a s t o n hoitaja 'Mr. H . E k e n g r e n antoi j o k a kokouksessamme t i l i t y k s e n r a h o j e n keräyksestä. Keräyksen lopetettua komitean jäsenet ensin t a r k a s t i vat t i l i t j a kutsuivat s i t t e n k a u p a n h o i t a j a t Tenhusen j a S i m d h o l m l n v i e lä tarkastamaan tilejä, j o t k a h a v a i t t i i n olevan täydessä kurmossa. (Mitä r a h o j a oli Jäljellä, Suomen taasen jouduttua sodan J a l k o i h i n , (tehden J a t k u v a n työn mahdottomaksi) säil y t e t t i i n rahat talletustilillä j a l u o v u t e t t i i n sodan loputtua "Suomen V e h - närahastollc". Vielä voimme huomauttaa, että Suomen Punainen R i s t i aikoinaan k i r j e e l l i s e s t i k i i t t i jokaista komitean jäsentä heidän työstään j a että M a dame Gripenberg, Suomen sodan a i k a i s e n 'Lontoossa olevan lähettilään puoliso, käydessään Vancouverissa v. 1940 a n t o i koinitealle t u h n u i t u k s e n j a s e l i t t i , että hän o l i vastaanottanut, Suomen Punaisen R i s t i n edustajana E n g l a n n i s s a , meidän rahamme j a että niillä esimerkiksi o s t e t t i i n ehsimmäi-se; Englannista suomeen lähetetyt ambulanssit. O n ihmeteltävää, että pastori S n e l l man, j o k a itse ei o l l u t p a i k k a k u n n a l la keräyksen a i k a n a , n y t , 11 v u o t t a k e räyksen loputtua ottaa asian käsiteltäväksi. P a s t o r i S n e l l m a n n i n t i e d o k si v o i n s a a l t a a , että M r E k e n g r e n k e räyksen a i k a n a teki a i v a n y l l v o i i n a l - sen työn. ollen toiminnassa melkein vuorokaudet läpeensä, j a hänen a n s i o t a a n o h suuremmaksi osaksi, että keräys o n n i s t u i näin h y v i n . Keräyksen lopetettua komitea myönsi M r E k e n g r e n i l l e $100.00 p o s t i k u l i i j e h ja a j a s t a koituvien mcfnojen peittämiseksi. • MyÖtäliitän englannin kielisen s e l i tyksen, j o n k a on a l l e k i r j o U t a n u t seitsemän alkuperäistä komitean jäsentä, j o s t a käy selville, että, k a l k k i t i l i t oVat t i l i t e t y t j a mitään v a a t i m u k s i a uudesta tllitykses.ä ei ole tehty tälle k o mitealle. Alkuperäisessä komiteassa oli useampiakin Jäseniä, vaan heistä j o k u häipyi pois ensimmäisten koko-usten jälkeen, yksi heistä o n k u o l l ut j a osa m u u t t a n u t toiselle p a i k k a k u n nalle. Kokouksen kielenä käytettiin e n g l a n n i n kieltä. Tämä asian selvittämiseksi pastori S n e l l m a n n i l l e . ja m u i l l e k i n h a r h a a n johdetuille. l i A J U R I A L HO 1340 West S S t h A v e . , Vancouver. B . G . to WHPM IT M A Y C O N C E B N. We. the undersigned, members of t h e F i n n i s h U n l t . Vancouver Branch. C a n a d i a n R e d Cross Society (1940), hereby ^ i s h to state. that when the drive f o r funds ended- i n 1940, t he books were audlted. flrst by members of the committee. and t h e n by t w o outsiders, elected b y the committee, and the books were iQund i n order. The monies v e r e forwarded to F i n l a n d , t h r o u g h the C a n a d i a n R e d Cross Society and the Vancouver B r a n c h of the said Society received a pionthly Statemcnt pf monies collected a n d spent. (As f a r a s we know there h a s been no demands made for a n ew audlt of the books b y a n y responsible party. \ , V a n c o u v e r . B. C , J a n u a r y 30th. 1952 L a u r i A l h o . Otto S u n d e l l. A . W e s t l l n . Victor Johnson. J . V a r i l a . John Scutnabb. G u m i a r d A. AbbOrs. tnistee. - • • -—: ——: -<& iäil\zx)& vaarallisen 'samanlaiselta k u i n V. 1949. S i l l o i n työttömyys " e s - lettiin" K o r e a n EOdällaja aseistautu-m i s k a m p a n j a l l a , Kuitenicih. . huoli-matta aEeisiautiimiskähkoiia, jonka pitäisi estää k r i i s i , -huolimatta siitä että biljoonia pannaan aseisiin, työttömyys o i i päässyt valloilleen, n i in täällä . k u i n Yhdysvalloissakin^ Tästä syys.ä e i o l e k a a n mikään sattuma, e t tä r a u h a e i ole s a a t u Koreassav Wall St. etsii UUsiau m a h d o l l i s u u k s i a pro-vosoidakjscen • •'tiliahtelta'. Jotka o i keuttaisivat aselstautu.mlska.mpan Jatkamiseen, m i l i t a r i s o i n t i i n j a pakko- ottoon. Tämän osoit.aa kumoa-mattomasti Dean Achesonin j a Pears o n i n viimeinen löytö, että on olemassa uuisi "hyökkäysvaara" K a a k k o i s - Aasiassa K i i n a n taholta. Suurbisnes haluaa r a j o i t t a a työttömyyden lisäämällä asevoimia, nopeis-tuttämalla aseis^autumlsohjelinaa ja y l l ä p i t ä n i ä l l ä n y k y ^ t ä hiipivää M taa. Mutta silläkään, h u o l i m a t t a k a i - k l s . a sodista j a siitä mitä ne i h m i s k u n n a l l e merkitsevät, el voida ratk a i s t a työttömyy.skysymystä. Tosiasia o n se, että mitä enemmän aseis-tautumisohjelmaa voimistutetaan sitä suuremmaksi kasvaa työtlömyys; Tämä a l k a a t i i l ^ selväksi myöskin työläisille, j o t k a olivat iseilaisen- harhakäsityksen yallassa, että aseistau-tumlsohjelmä estää' työttömyVden ja p u l a n . Tämä/osoitettiiriUAW:n joht a j a n George B u r t i n , äsken pidetylle OFL-ÖGL;n vuosikokoukselle antamassa raportissa missä hän sanoi ettei '•puolustusöhjelma ratkaise työttö-myyikvsyinystä''. Antamalla' e i e l l ä - m a i i i i c u i i lausunnon Burt otti v a s - l a k k a s i e n asenteen R e u t h e r i i h nähden, jöiia edelleeii huu.äa lisää "|.u(j-l u s : u s ' > t i l a u k s i a YhdysvaltaLn autoteollisuuden työttömyystilanteen s e l - vittämiseksi. E u r t ei k t i i t e n k a a n vielä pääse r a t k a i s u u n lausunnossaan. Hän s a noo kyllä, että.hallituksen tulee s u u n ni . e l i a .ohjelma, jonka puitteissa v a r a t a a n . työtä ; k a i k i l l e työttömille, m u l t a hän e i osoittanut minitälainen tuon ohjelman pitäisi o l l a. Ön selvää, että k a i k k e i n v a i k u t t a v i n j a p o h j i m m a i s i n syy nykyisessä h a l l i t u k s e n ohjelmassa, joka aiheuttaa työttömyyden j a e l i n k u s t a n n t i s t en l a s k u n o n Y h d y s v a l t a i n u l k o p o l i t i i k an tukeminen, aseistautuminen j a r a j o i t e t tu kauppa. N i i n kauan k i m tämä h a l i i t u k s e n ohjelma, pysyy muuttum a t t o m a l l a , n i i n kauan k u n e i s o t a t a - l o u t t a Vluute:a. räuhantaloudeksl, työttömyys tulee lisääntymään. Mitä p i k e m m i n u n i o l i i k e pääsee t ä hän tulokseeri sitä parempi. K a i k e s ta huolimatta iBurtih esitys minkä hän teki O F L T G C L : n yuosikpkouksel-le, et.ä u n i o U i k k e e n tulee ryhtyä y h t e i s t o i m i n t a a n työttöinien kanssa' on sanottava tervetulleeksi. E i o le k y - , symystäkään . etteikö työttömien ja työssäolevien y h t e i s t o i m i n t a o l i s i t a r peellinen. Jokaisella uniolla tulee o l l a . työttömyyskOmitea, joka omistautuu tälle kysymykselle. Jokaisen uhio-osaston tulee esittää h a l l i t u k s e l - Washington. — V i i m e a i k o i n a on päivä päivältä ilmaantunut uusia t a pauksia siitä mädännäisyydestä m i kä vallitsee v i r k a k u n n a n keskuudess a tässä maassa. Eräänä esimerkkinä siinä suhteessa on maataloUshal l i n n o n alaisena toiminut Commodity Credit Corporation, joka. on. ostanut h a l l i t u k s e l l e viljaa, jota on säilytetty. hallituksen omissa tai s en vuoltraamissa, 'varastoissa. Tämän C C C : h virkailijain o n todettu saaneen l a h j o j a j a irahaa niiltä yhtiöiltä, joiden kanssa C C C on o l l u t l i i k e asioissa.. Siten o n . t u h l a t t u miljoon i a dollareita tiirpeettomiin v i l j an säilytysmaksuihih. C C C o n vuokrannut yksityisiltä v i l j a n säilytystil o j a vaikka h a l l i t u k s e l l a olisi ollut t i l o j a viljan säilyttämistä varten. Edelleen ort todettu,.^ että C C C . on vuokrannut a i n a k i n 109. vara-stopdUc-k a a , jotka ovat vuorostaan vuokranneet; nämä varastotilat C C C : l l e , tiet e n k i n varsin korkeasta vuokrasta. Näiti asioita tutkinut . e d u s t a j a huoneen koniitea on syyttänyt m o i , 'että 15 C C C : n D a l l a s i n toimiston v i r k a i l i j a a on ottanut yksityisiltä yhtiöiltä kaikenlaatuisia / ' l a h j o j a ". Eräänä esimerkkinä m a i n i t a a n , että C C C on maksanut eräälle Kansas C i t y n yhtiölle .20 kuukauden aikana varastojen vuokrina k a i k k i a a n 382.- pOO d o l l a r i a Yhtiö o l i vuokrannut varastot, h a l l i t u k s e l t a 11.270 d o l l a r in vuosivuokrasta. F^äs toinen yhtiö o l i saanut 290,- 335 d o l l a r i a vuokrina varastoista, j o t k a se o l i vuokrannut armeijalta 16,- 713 d o l l a r i n \-uosivuokrasta. K a i k k e i n parhaiten o l i k u i t e n k in " t i e n a r m u t " Emergency G r a i n Storage Co., j o k a o l i p e r i n y t CCC:lta kolmen vuoden a i k a n a vuokrina 965.- 000 d o l l a r i a \'arastoista, j o t k a se o li vuokrannut h a l l i t u k s e l t a 23,985 •doll a r i n vuosivuokrasta; M i t e n julkeita C C C : n v i r k a i l i j at ovat. Olleet ilmenee siitä tosiasiasta, että eräs v i r k a i l i j a oli a l l e k i r j o i t t a nut 4,000 d o l l a r i n shekin; h a l l i t u k s en v i l j a n säilyttämisvuokrista vaikka hän-.oli todennut, että h a l l i t u k s en ostamaa viljaa ei ollutkaan kysymyksessä olevassa varastossa siltä yksinkertaisesta .syystä, että v i l j aa säilyttänyt yhtiö o l i m y y n y t h a l l i t u k sen v i l j a n omaan; laskuunsa. K y s y myksessä; oleva v i r k a i l i j a bll pidätetty toimestaan '•virkavirheen" t a - , k i a . • ;• Näitä rötöksiä; •tuticinut valamiehistö o l i F o r t Worthissa asettanut syytteeseen Stephen G . B e n i t - n i m i - sen v i r k a i l i j a n s en t a k i a , että hän oli ottanut 1,750 d o l l a r i n lahjukset eräältä b k l d h o m a n viljansäilytysyh-tiöltä." Komitea o l i h a v a i n n u t , että kun Benit o l i e r o i t e t tu C C C : h p a l v e luksesta, o l i hänet h e t i s e n jälkeen otettu erääseen toiseen hallituksen virkaani: ; K a k s i C C C m Kansas C i t y n toimiston v i r k a i l i j a a o l i v a t hyväksyneet erään yhtiön tarjouksen v a i k k a se o l i k a i k k e i n k o r k e i n saapuneista t a r jouksista. . I l m e i s i s t i k i n oli kysymyksessä etuicäteen tapahtUniit v i r k a i l i j a i n voiteleminen. Torcntc. — Kclmekymxentä nuorta työtSntä työläistä j o t k a saavat.työttö-myi-? 7akuutU;ta tai J p l l t i se o n k a t k a i s t u , %-ieraili äi-ken työ:tömien järjestöä piiheenjohtajan A r r D a v i s in j o h d o l l a kaupunc-;n pcrmsstar.n • Ja v a l t u a s t c n luona. • Lähstystö esitti porma;:äri21e vaatlmukien. että E x h i b i t i o n kentän Colisc-um a v a t t a i s i i n: työttömien: työläisten asunnoksi, sillä nykyään c n T o j t n t c s s a hein 800. s e l l a i s t a työtöntä työiä..5tä. j o i l l a e l e le minkäänlaista asuntoa j a n l l h j o u t u vat harhallcnaaah' i l m a n minkäänlaista k u n n o l l i s t a n t i k k u i n a p a i k k a a. Monet työttömistä miehistä ovat pakoitetut nukkumaan täyteen ahdett u j e n avustuspaikkcjen l a t t i o i l l a ja toiset St. Lawrence Marketissa. V a l - t u i i s t o päätti pyytää lausuntoa h y - väntekeväisyyskomissionerilta. että niinkälaisia asuntoja olisi m a h d o l l i suus v a r a t a työttömille j a asunnottom i l l e . . Myöskin se l u p a u t u i ottamaan selvän minkälaiset mahdollisuudet o l i s i C b l i s e i m i i h avaamiseen. le vaatimus, että sen t u l e e ' v i i p y m a i la ..valmistaa l a a j a työohjelma, v a r a takseen käytännöllistä työtä työttöm i l l e linion; p a l k a l l a ja; viipymättä korottaa; työttömyysvakuutusta 50 prosentilla. K a i k e n lisäksi, jokaiseua päikka-i i u n n a l l a missä työttömyyttä ilmenee. uniOiden t a i y h d i s t y k s i e n tulee perustaa työttömien komiteoita, j o t k a t o i m i v a t läheisessä yhteydessä u n i o l i i k - keen kanssa j a ovat samalla kertaa kykeneviä järjeestämääh p u h u j i a y j n . puolustamaan työttömien etuja. TYÖLLISYYTEEN R.ABIIAN K A t l i T A ' ' ' ' Kenenkään ei tule unohta.a sitä, että V. 1949 työttömien järjestetty t o i m i n t a yhdessä unioUikkeen kanssa p a k o i t t i hallituksen korottamaan työttömyysvakuutusmaksua.; Tämä. korotus ön k u i t e n k i n tähän päivään mennessä käynyt olemattomaksi e l i n kustannusten nousun takia. Voimakas y h t e i s t o i m i n t a voi pakoittaä h a l l i - t u l i s en hyväksymään 50 pros. korotuksen. ; Nykyään on olemassa enää v a i n muutamia' ihmisiä jotka l a n k e a - A s e i s t a u l m l n e n o n j o h t a n u t 2 vat ihmettelemään mistä, t a r k o i t u k seen saadaan rahaa. H a l l i t u k s e n budjetissa o n s u u r i ylijäämä j a osa siitä v o i t a i s i i n käyttää tähän tarkoitukseen. .Työttömyysvakuutuskassa on tällä k e r r a l l a l i o i n $800,000,000. , Voimakas, järjestetty j a yhtenäinen u n i b l i l k k e e h painostus, yhdistettynä työttömien toimintaan, tulee j o h t a maan voittoon tällä r i n t a m a l l a . T a i s t e l u n , yhdistettynä vaatimukseen "työllisyyteen rauhan k a u t t a " , tulee } saada hetikohtäinen huomio u n i o l i i k - keessä. • ' . . EROAKO? ' Sorvaaja Kaukonen s=tuu. aamupäiväkahvlaan insiaöfc lessa verstaalle. Insinööri: — Eikö .teilli QT, siitä, että k a h v i n j u o n i i työaii k i e l l e t t y? — Saako vettä juoda? : — T i e t y s t i se käy. ,_ — Teieekös' se sitten miti; vadessä o h j o i t a k i n papuja? \ •'; ;,• .; ' • ' : ' , » LINCOLN J A KENRAAI K e r r o t a a n , 'että. L i n c o l n ke: •kerran sotapolitiikasta kema^ Clekanan kanssa. Tämä tulija tuntemattomasta syystä kovju seksi j a . sähöi: ' ;. — Luuletteko, että minä ofe kään n a r r i ? . : — En mitenkään, vastatsl Mutta.;—r sanoi h ä n sitten, öiij erehtynyt. m Opiskelijat eivät halua Lontoo. — Lontoon yliopiston Opisk e l i j a i n keskusteluseura päätti t k . 1 pnä 64 äänellä 36 v a s t a a n , että opisk e l i j a i n ei pitäisi osallistua uuteen sotaan. K e s k u s t e l u tapahtui ehdotuksesta, että "tämä kokous ei h a l u a taistella missään sodassa." 0 . x f o r d in yliopiston samanlainen seura päätti vuonna 193i3 275 äänellä 153 vastaan, että se e i aiissään' t a pauksessa h a l u a t a i s t e l l a " k u n i n k a an j a m a a n puolesta." 60 prosentilla Toronto. — Täällä julkaistun Telephone Co. of Canadan' viime den tilikertomaksen mukaan & tyivät yhtiön voitot viime i-uoda kana lähes 60 prxjsentilla, ollen 203.208 doUaria 10323544 doli vastaan edellisenä . vuorina, YI t u l o t oliva t -vuoden äi-kana. lähes m i l j o o n a a dollaria eli 24 pross: suurenunat kuin. edellisen vuoden -kana. ..;;••. V o i t t o j e n ' lisääntymLseh Johd; j a e t t i i n yhtiön osakkaille viime va « a yoitto-osinkomä 15,814,336 doii eli y l i k a k s i m i l j o o n a a dollaria mäh k u i n edellisen -vuoden aikana. Yhtiön palveluksessa oli ;vuodeiii p u l l a 30,292 henkilöä eli 238 enena k u i n ' edellisen 'VUoden lopulla. K tä o l i 19,368 naisia.; palkkoina Ei s e t t i i n vuoden kuluessa; 78..066Ä4 d: lariä.;'- J Vuoden kuluessa lisättiin yhd verkostoon 113,424 puhelinta, joita Vuoden lopulla kaLkiciaan "1333," Puhelinta, odottavien lukumäärä vuoden l o p u l l a n o i n 76.000. /i Suomen viinalasku yli 20 mii jaardia . H e l s i n k i . — V i i r n e vuoden alk Suomessa m y y t i i n v i i n a a 7.492.5';5 S r a a vastaten raha-arvoltaan 6AE 244,600 mk, m u i t a väkeviä juos 7,596,348,9 l i t r a a — 9,824,352,575 c viinejä 2,455i006,2 l i t r a a — 1527,'S 145 mk sekä mallasjuomia 29,132,0« l i t r a a — 2,959.783,904 mk. Yht£e käyrtettiih v u o d e n 1951 aikana allÄ lijuömien ostoon 20,517,175.424 mt K o k o vuoden inyyntiä osoittari i n i i m e r o i s t a ilmenee myös, että •viis ! k u l u t u s on - melkoisesti vähentjiJ m u t t a toisaalta hiulden väkevien js m i e n kulutus lisääntynyt suunnite j saman verran J a v i i n i e n j a olueni lutus h u o m a t t a v a s t i , enemmän,' väkijuomien kokonaiskulutus löO' a l k o h o l i k s i laskettuna o n vuoden ] a i k a n a lisääntynyt 5,3 5i. Näiden tilastotietojen täydeai! seksi o n k u i t e n k i n syytä mainita,! viime syyskuusta alkaen voidaan! v a i t a kokonaiskulutuksessa sitä ( ilmenneen kasvun pysähtymistä;: Mike ei käsitä historiaa oikein ulkopoliittisissa asioissa Pääministeri Kekkosen kanssa: Näin saivat sosialidemokraattiset herrat ministerit pitää paikkansa j*a jatkaa ko-koomusmamman hameiden suojassa, yhdessä maalaisliiton pamppujen kanssa sitä vakauttamishumpuukia, minkä tarkoituksena on kuristaa kansan- hiestä ja verestä lisää miljoonia suurporvarien pankkitileille. Suomen demokraattiset lehdet ovat aprikoineet, että minkähän-laisia meriselityksiä antaa nyt sos.dem. puoluetoimikunta, jonka jäsen myös sotaministeri Skog on? Ja meitä ihmetyttää se, että sovcltaako Toronton Vapaa Sana pääministeri Kekkoselle lähettämät sievät kohteliaisuudenosoituk-sensa myös sosialidemokraattisiin ministereihin, jotka vannovat sielunsa autuuden kautta, että he ovat samaa mieltä kuin pääministeri Kekkonenkin — ja koko sosialidemokraattisen puolueen oikeistojoh-doUekin, jos sattuisi niin kuten me rohkenemme epäillä, että se antaisi siunauksensa ministcricnsi^kannanilmaisulle? Meidän ulkoministerimme L . B . "•Mike'' Pearson p u h u i tammikuun 21 pnä Sudburyn naapurikylässä; N o r th Bayssa Kauppakama.rin päivällisillä j a ulkooijnisterin tiedoitusosasto on lähettänyt ; sanomalehdille hienosti painetun M i k e n puheen tekstin m ä rehdittäväksi. Että tämä tekele ei o l i s i , lähetetty ihan turhan vuoksi, olemme katkoneet olevan syytä puuttua ulkoministerimme puheeseen. Hän alkoi puheensa mainitsenialla siitä,, että piemme siirtyneet uuteen vuoteen "hirvittävällä 20. vuosisad a l l a . On hyvä a i k a . k a t s a s t a a taak-jsepäin j a katsastaa myöskin eteenpäin", sanoi ministeri. "Taaksepäin katsastaessamme — hyvin paljon taaksepäin — voimme saada histor i a s t a hyödyllisiä opetuksia, jotka auttavat tneitä kohtaamaan edessä olevat pulmat, v a i k k a k i n minä uskon, että historialliset näkemykset usein käsittävät, kuten joku on sanonut, veikkaamista niiden puolesta, jotka ovat jo voittaneet. Historian tunteminen auttaa meitä k u i t e n k i n toteamaan, että äskeisinä vuosina on t a pahtunut perusteellisia muutoksia karisainvällsellä näyttämöllä." N i i n todellakin, tämä on todellak i n ollut "hirvittävä vuosisata"' kauppakamarin j a M i k e n näkökulmasta katsoen. Ajatelkaapa esimerk i k s i Lokakuun suurta - sosialistista vallankumousta. Itä-Euroopan maiden astumista sosialismin tielle, p u h u m a t t a k a a n nyt K i i n a n suuresta vallankumouksesta mikä päättyi pari v u o t t a sitten kansanhallituksen perustamiseen. Mikäli aikaisempi h i s t o r i a on k y symyksessä voisimme luetella l u k u i sia Nfaliankumouksia... joissa kansat ovat työntäneet sivuun entiset vallanpitäjät j a entisen järjestelmän ja ovat valinneet, uuden j a paremman järjestelmän ormensa, a vapautensa v a a l i m i s t a j a kehittämistä varten. Ullcoministerimme ei varmaankaan tarkoittanut näitä, h i s t o r i a l l i s i a t a pauksia k u n h än k e h o i t t i katsastamaan^ taaksepäin. V a i k k a sosialismi on se tulevaisuuden ihanne, j o k a t u lee voittamaan siinä y h t e i s k u i m a l l i - sessa taistelussa mitä parhaillaan käydään k a i k k i a l l a maailmassa niin M i k e /pelkkaa yhdessä kauppakamar i n kanssa tietenkin kapitalismin puolesta vaikka liän v a r o i t t l k l n veikkaamasta jo voittaneiden puolesta. Hän pitäisi tietää, että tuleva voitt a j a on sosialismi mitä osoittaa se tosiasia, että noin kolmasosa m a a i l m a n väestöstä asuu j o sosialismin tiellä^ olevissa maissa. Niin, me e m me h a l u a sanoa sen johdostamitään muuta kuin kerrata ulkoministerin sanat, että '-Historian tunteminen auttaa meitä k u i t e n k i n toteamaan, että äskeisinä vuosina o n tapahtunut perusteellisia muutoksia kansainvälisellä näyttämöllä" — j a ne ovat M i k e l l e j a kauppakamarille " h i r v e i t ä " muutoksia. Hänen kunnianarvoisuutensa M i ken pitäisi tietää oppineena miehenä, että tänä päivänä j a t k u u entistä voimakkaampana se uusien aatteiden edistarminen. j o k a j o h t a a vanhan hylkäämiseen j a kukistumiseen ja että sosialismi merkitsee edistystä ja k a p i t a l i s m i merkitsee taantumusta ja k a i k k e a sitä mitä siihen yhdistyy. M u t t a kaikesta huolimatta hän on taantumuksen kartnalla. Hän on pannut yhdessä kaiken maailman kauppakamarilaisten kanssa sormensa s i i h e n p e l i i n mikä merkitsee veikk a a m i s t a n i i d e n puolesta, j o t k a ovat jo voittaneet, eivätkä ole siis tulevaisuuden voittajia. " J o s Aasia muuttuu kommunistiseksi — j a sitä ö n pidettävä vähintään mahdollisuutena — e i se t a p a h d u mistään rakkaudesta Venäjään t a i M a r x i i n , , v a a n sen t a k i a , että Venäjän j a M a r x i n (lue sosialismin) asiamiehet ovat kyenneet käyttämään t i l a i s u u t t a hyväkseen valjas-taakseeh leivänpalan, majan katon j a pää pystyssä seisomisen tavoittelemisen vallankumoukseksi Ainoast a a n omin ponnistuksin j a omaa o h jelmaansa noudattaen voivat Aasian kansat saada nämä etuisuudet",^ j u l i s t i ministerimme. S i i h e n el ole mitään muuta lisättävää k u i n se, että A a s i a n kansojen-ainoa oikea ohjelma — j a se on myöskin heidän oma ohjelmansa — on kansainvälisen sosialismin ohjelma, mitä M i k e j a hänen kauppaka-marilaisensa nimittävät Moskovan punaiseksi Imperialismiksi. V a i k k a Mike sanoo Aasiassa. olev a n kysymyksessä leivänpalan, m a j a n j a katon sekä oikeuden seisoa pää pystyssä, X i i i n ei hän k u i t e n k a an lupaa apua A a s i a n kansoille taistelussaan paremman elämän puolesta. Hän tarjoo kyllä apua sinnepäin — m u t t a ainoastaan vallassaolijoille, j o i t a olisi "avustettava'* taistelussa omia kansojaan vastaan siten, että olisi neuvottava heittämään muutam i a murusia enemmän kansalle n i in että se pysyisi tyytyväisenä. K a i k en m a a i l m a n kauppakamarilaisten omat edut ovat- kysymyksessä Aasiassa s i l lä he kykenevät samaan runsaita \ * • r i i s t o v p i t t o j a A a s i a n maista a: t a a n n i i n kauan k u i n siellä v nyJcyinen " v a p a a demokratia". ; K o s k a kaakkois-Aasiassa on jati nut jo .vuosikausien ajan kansoj l i i k e h t i m i n e n niin Imperi: s o r t a j i a a n kuin heidän kotimais kätyTeitäänkln vastaan, katsoi ,l£ sopivaksi luonnehtia tämän liikey misen vaaralliseksi koska on mal doUista, että kapinalliset saavat 8F muualta, jossa tapauksessa ;pit ryhtyä avustamaan entistä julies: m i n j a runsaammin näiden i22= j e n s o r t a j i a j a riistäjiä. M i k e sanoo "Kremlissä oleri Cominförmin j o h t a j i e n olevan vällisiä j a r e a l i s t i s i a suurmitteliji j o i l l a on käsitys siitä historia -kiertämättömyydestä inikä on t o i s i n M a r x i n evarikeliumin lufc sesta." Hän sanoo heidän neen sodan aloittamisesta A s o t a l i i t on ja atomipommin M i k e n johdonmukaisuus on s a m a n l a i n e n k u i n k a i k k i e n mi k i n kapitalistimaiden dipi' k u n he. antavat käsittää yhtläl että lännen "vapaat demo'«ra'^ eivät ole vielä valmiit sotaan ehkä vuonna 1954 j a toisaalla tavat Neuvostoliiton vai hyökkäyk-seen j a olevan jo vi s i i h e n . Sen johdosta pitää että mitä r i i v a t t u a ne Mos^ miehet oikein odottavat, vai vatko he saada selkäänsä sitten aloittavat sen_sodan, jonka listit haluavat saada j a jonka fci etukäteen julistavat Moskovan si. Jos M i k e o n t u t k i n u t h i s t o r ia hän tietää, että sosialismi on j a on yhä edelleenkin rauhan n a l l a ; i i l u t t a hän tulkitseekin t o r i a a aivan samalla tavalla p i r u tulkitsee raamattua. _ Kalle Teri ti h jkjJu. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-02-16-02