1963-09-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, syysk. 7 p. — Saturday, Sep^. 7, 1963 INDEPENDENT i . A B O R ORGAN V A P A U S O F F INNI SH CÄNADIANS (LIBERTY) Established Nov. 6. 1917 Edltor: W. Eklund. " Manager: E. Qutal.' Telephone: OfUce 674<-^.-^'EditorUd 674-4265 - r"'.' Published thrice weekiy: TUefidäyA. Thursdays and Saturdays by Vapaus PubUsbiing Co. Ltd., 100-102, E lm St. West. Sudbury. Ontario, Canada. Mfdling eddtess: Box 69 -vAdvertising rates.upon'arö>Ueatlon;'transI&ttoi» freeof/idiarges - Auttaprlzed as second class mail by t h e {'ost Office Department. Ottawa, and for payment of jpostage i n cash ilGANADIAN LANliUAGbPRL^S TlL.Äi7§HpNNAir Canatiassa: 1 vk. $9.00, 6 . k k . H>75> l7SA:ssar.' 3 kk. 2.73 SuODlessa: lN(ä> >10JQ(^ 6TiSE. $&26. 1 Tk. lp.SO e k k . 5.75 - i s t i i i i t o . . Kaikki merkit viittaavat siihen, että parlamentin kokoontuessa uudelleen syyskuun 30 pnä. sen käsiteltäväksi; tulee Uuden•demokraat; tisen puolueen «päluottamuslause-ebdotus/ha^ kun AjiiäStninisteri Pearsonin johtama Väheinmistöhallitiis teki USAn halli-tuksen kanssa vi^allisen,sopimuksen;jotlka perusteella jenkkien ydinaseita, sijoitetaan'Canadan .inaan kamaralle' ja niitä varataan myös Euroöpssa yhdysvaltalaisten kenraalien: komennuksen .alaisina oleville canadalaisjoukoille. . » Canadalaisten keskuudessa ön tämä- kanaan- yleista- mielipidettä uhmaava teko aiheuttanut laajakantoista tyjrtymättSn^ Utusta kol{t£(an. Molemmat tyäväenpiiolueet. ovat sen tuominneet samalla kun aminattiyhdistysliikkeiden toimesta on esitetty voimakkaita vaatimuksia,.ettärtämä sopimus, mikä uhkaa maamme turvallisuutta ja koko kansakuntamme efämää siinä tapauksessa j ( » sota sittenkin syttyisi, on peruutettava. £hdoton totuus onkin, että' pääministeri Pearsonin hallitus ei ole saanut kahsalta valtuuksia jenkkien ydinaseiden vastaanottamiseksi. Liberaalipuolue yksinään suositteli huhtikuun trialien edellä yhdysvaltalaisten ydinaseiden vastaanottamista — ja se ehdotus tuli hyljätyksi, sillä liberaalipuolue, vaikka nousikin .maan suurimmaksi ^puolueeksi parlamentiäsa; Jäi kuitenkin selvästi vähemmistöryhmäksi. Enemmistö canadalaisista äänesti niitä puolueita, jotka joko selvemmin, tai heikommin ilmoittivat vastustavansa jenkkien ydinaseiden vastaanottamista. Parlamentin jäsenille on nyt sanottava korostaen . että vielä ei ole liian myöhäistä; maamme pelastamiselle .siitä vaarasta, mihiti ydinaseiden Vastaanottaminen sen. veisi. Alahuoneen jäsenet voivat antaa epäluottamuslauseen hallituk;5elle; sillä Uuden demokraattisen puolueen edustaja, Stanley Knowles on virallisesti ilmoittanut, että hänen puolueensa tulee esittämään epäluottamuslause-ehdotuksen alahuoneen käsiteltäväksi tämän kysymyksen johdosta. Leimaten jenkkien ydinaseiden vastaanottosopimuksen. "häpeälliseksi teoksi", Canädäh kömiilUttiStifien puoKi^ 6h pUÖlestäAti esittänyt parlamentin jäsenille osoitetun vetoomuksen, että tämä häpeätahra on poistettava niin, että ydinaseiden levittämisen- asemesta Canada keskittäisi Ulkopoliittisen toimintansa rauhanasian hyväksi. Miltei koko Quebecin maakunta on noussut tätä ydinasesopimusta vastaan. Ammattiyhdistysliike' ja rauhan hyväksi toimivat järjestöt ovat Quebecissa tuominneet tämän sopimuksen.' Työväenpuolueiden Iisaksi on myös Social Credit puolue ilmaissut vastustavan karttansa ydinaseiden vastaanottamiseeni nähden. Merkillepantavaa on, etteivät edes vanhojen puolueiden johtajat ole Quebecissa katsoneet sove^ liaaksi taittaa peistä yhdysvaltalaisten ydinaseiden vastaanottamisen hyväksi! 'Sellaisten suurten teollisuuskeskuksien kuin Vancouverin ja Ha-n( iltonin amihattiyhdistysneuvostot; jotka edustavat tuhansia amrnat-tiyhdistysmiehiä ja -naisia, ovat lähettäneet asian johdosta västalaur seensa liittohallitukselle. : . Ni£änsirannikolla toimivan metsämiesten union (IWA) osasto l-85n pifiöidentti M. J . COrbeif, Port Altranistd, B . 'Ci tuomitsi voimakkaasti tld^S^ sopimuksen i^noen sett osoittavan, että hallitus "tekee mitä se t£d|^ Canadan kansan mielipiteestä välittämättä". : . ^'^uebecilaislehdistön yleisen asennoitumisen ' merkkinä voidaan liäMrta La Presse-lehdestä seuraavaa: #«bVKysytnys: Kuka on äskettäin kirjoittanut mr. Ilrushtsheville kir-jeiBO& 'Mr. pääministeri, teidän täytyy ymmärtää, että kestävä rauha v^i^H'taata ainoastaan totaalisen ja kontrolloidun aseistuksen vä-h^ ggmisen avulla . . .' '^^Vastaus: (La Presse lehden toimittajalta) Se oli pääministeri Pearson joka viime viikolla kirjoitti tuon lauseen. Jä jos teidän mie-lesU^ e on kuntallista, että sellainen lausunto tulee mieheltä, joka äamaiiaikaisestr työskenteli ydinaseiden tukiaseman muodostamiseksi hänen oman nuiansa kamaralle, silloin te olette töykeä kommunisti, jdka ei voi ymmärtää lainkaan Nobelin rauhanpalkinnon saajan diplomatiaa." Maan ja kansakunnan edut vaativat eiMlluottamuslauseen antamista hallitukselle. Siksi olisi,; nyt vaadittava kalkkien vaalipiirien edustajilta, huolimatta siitä mihin puolueeseen he kuuluvat että heidän :yelvollisuut§tasa itseään, maataan ja Icansainvälistä rauhaa.kohtaan vaati äänestämään Uuden demokraattisen publuien et>äluotta- . mtisldttseen puolesta kun parlamentti kokoontuu uudelleen syyskuun 30 itälväuä. BC:ti hiaakmto^mäleidla • Unhoittaen usein foistainansa lupaukset, ettei maakuntavaaleja järjestetä ainakaan ennen vuotta 1964, British. Columbian pääministeri W A. C. Bennett järjesti syyskuun 3 0 pnä suoritettavat yllätysvaalit "valtuuksien" saamiseksi Väestöltä. Tämä vaalien pitotieto tuli kuin Palama kli^kaaHa taivaalta: Se yllätti toisten puolueiden lisäksi myös mohta hallitsevan puolueen. Social Creditin miestä. Ja mitä "valtuuksia" pääministeri Bennett nyt tarvitsee niin ki^ peästi, että vaalit on pidettävä paljon ennen määräaikaa — ja niin lyliyen vaalikampanjan jälkeen kuin laki suinkin nqrSiltää? . ; Maakunnan Social Credit poohieen hallitus, joka on sikäläisten nionopolistien nopean rikastumisen hyyäkisi lahjoitellut yhdysvaltalaisille rahamiehille puoli-ilmaiseksi iBritiiih Columbian luonnonre-sursseja, haluaa jatkaa esteettömästi Iätä perikadon suuntaansa. Eräänä vihjeensä siitä, mitä tuleman pitää, on WashingtOnista jtiuri saapunut tieto, että Yhdysvaltain sisäministeri Stewart Udall on hyvin "tyytyväinen" niihin neuvotteluihin, mitä. on käyty Canadan ja Yhdysvaltain välillä Columbiarjoen vesiresurssien''kenkki^miseksi" yhdysvaltalaisille monopolisteille. CPn tiedonannon miikaan.'tämä Canadan kauaallisetujen kaikkien petosten t>etossöpteus tulee pikapuoliin lopullisesti hyväksyttäväksi. Pääministeri Bennett ei ole sitä sanonut, mutta todennäköistä on, että hän haluaa saada valitsijoilta "valtuutesi »" nimenomaan virkakautensa pidentämisen muodin siten, että h(n voi viedä kurjaan päätökseen sekä Columbia-joen sopimuksen että JBritish Columbian sähköteollisuuslaitos-fiashonsa. ' - V i s s i t poliittiset huomioitsijat ovat ilmaisseet mielipiteen, että fiAtiUU CfMit-puolueen rivien hajoamlnetikin Jcorkeimmassa johtopor-tUitsÄ lUttyy vissiUä tavalla British vColitittldaJi tuaeihiii alkftl kuil SYNTYMÄPÄIVIÄ V A l e x Anderson^ Toronto, ^Ontii^ täjrttSä tiistaina, syyskuun 10 päivänä 8^ vuotta. \\ :• Yhdymme' sukulaisten ja tutta^ fvain onnentoivotuksiin. KBWfiIjtj.< ON PÄIVIÖN K t R J A T B K E L E I T X? Minulta on tulipaloissa hävinnyt kaikki kirjatekeleeni niin ettei niitä öle yhtään" jälellä enkä enää muista hiiden sisältöäkään. Se tuntuu vähän omituiselta ja ikävältäkin. Satsihan ne olla muistona ja "perintönä" jälkeläisilleni. Niinpä päätin koettaa saada nUtä itselleni leh-tiemme välityksellä. Kysymyksessä on aikajärjestyksessä seuraavat: Runokokoelma "Ajan lauluja", laulunäytelmä "Murrosaikana", kertomaruno "Kofitäja", "Kokoelma r u hoja j a runoelmia", romaani "SarA klv.Utö^*, runökol^elma "Kuohuvat virrat", kertomuskokoelma "Hiiliä", romaani "Ananias", lastennäytelmät •Saiturin hanhet", "Tädin marjat" ja "Rahaprinsessan .suruja", pää-osuus. yhteiskokoelmassa "Murrosajan; lauluja", laulunäytelmä "Vapaassa maassa" Jft Ajan laulu-runoista muokattu samanniminen operetti. Jos kenellä lehtemme lukijoista sattuisi näitä olemaan ja haluaisi niistä luopua. nUn tekisi hyvin ja kirjoittaisi siitä minulle, sovlttaisita sitten asiasta. Aku Päiviö. 1949 MiUer Cresc. Sudbury, Ont. toimmta Suomessa ^odan aikana Vilkasta rajalla - lännestä itään B e r l i i n i . — Viime päivien aikana on Itä-Saksan länsirajalla ollut vilkasta, sillä elokuun 16—22 päivän välisenä aikana ilmoitetaan 229 län-sisaksalaisen muuttaneen Itä-Saksaan. • • Maahan muuttaneiden perheiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Vuoden 1963 ensimmäisellä neljänneksellä saapui 283 perhettä, ja näillä oli mukanaan 527 alle 14-vuotiasta lasta. Toisella vuosineljänneksellä kasvoi luku 321 pei-heeseen lasten lukumäärän kasvaessa 568:aan. Elokuun alkupäivien aikana muutti ItS-Saksaan 111 perhettä ja heillä oU mukanaan 279 lasta. Bobhoi siirtyy Z-vuotiskausiin dhjelmalinjalla Moskova. — Bolshoi-teatterin j oh ta ja Mihail Tshulaki kertoi, että alkavana kautena Moskovan Bols hoi-teatteri lähettää vierailemaan ulkomaille balettiryhmänsä lisäksi myös oopperaseurueen, joka debytoi menestyksellisesti viime kesänä Italiassa. Bolshoin ulkomaanvierai- Ittt aloittaa oopperaseurue matkus^ lamalla" Yhdysvaltoihin syyskuun lopussa. Kolme kuukautta kestävään vierailuun osallistui ryhmä teatterin kuuluisimpia solisteja, Bobhoin suunnitelmiin kuuluu myös ohjelmistonsa uusiminen lähivuosien aikana. P.erussuuntaulcse-na tulee olemaan uusien, aikamme tärkeimpiä aatteita edustavien musiikkinäytelmien esilletuominen. - Pikkupojat kesluistelevat aktiivisesti kaikenlaisten kerhojen toiniin-taan osallistuvien äitiensä lahjoista. —' Minun äiti vOi puhua kuinka pitkään hyvänsä mistä aiheesta hyvänsä. : — E i kannata leuhkia. Minun äiti puhuu kuinka kauan hyvänsä i l man aihettakin. Sikäläinen pääministeri Bennett katsoo, että Social Creditin Quebecin siipi vaikeuttaa hänen uudelleen valintaansa B. C:ssa. B r i t i sh Cölumbiasta saapuneet uutistiedot viittaavat siihen, että työväen vaalikampanja on siellä hyvässä käynnissä, ja että työväenliikkeellä on, jos se yhdistää rivinsä vaaliuurnalla, mahdollisuus saattaa kelvottomaksi osoittautunut Social Credit hallitus tappiolle. Mainittakoon tässä yhteydessä että B r i tish Columbian lainlaatijakunnan 52:sta paikasta on viimeksisuoritet-tujen vaalien perusteella 31 paikkaa Sodal Credit puolueella 16 paikkaa Uuden demokraattisen puolueen edustajilla ja v i i s i paikkaa liberaaHpuolueella. Vanhoilla puolueilla ei ole näissäkään vaaleissa muuta toivoa' kuin se, että jompi kumpi niistä pääsisi jotenkin kapua-miiSh Virallisen oppositiopuolueen asemaan. Työväenliikkeellä on sen sijaan kaikki mahdollisuudet saattaa Social Credit puolue tappiolle, mutta siiliä tarvitaan mahdollisim-mah laajaa yhtenäisyyttä ja yhteistoimintaa työväenliikkeen kaikkien osien j a niiden kannattajien välillä. Saksalaisten faslstlviranomais-ten ja , Suomen hallitusmiesten^ valtioneuvoston jäsenten ja korkeimpien sotilasviranomaisten^ yhteistyö viime sodan aikana-on useissa tutkimuksissa kartoitettu, joten sen suhteen ei juuri ole epäselvyyttä, mutta miltei tutkimatta ovat ne kanavat, joiden kautta korkeimman johdon välillä tehtyjä sopimuksia toteutettiin ja valvottiin. Niimbergin sotarikostuomioistuimen aineisto ja mun-khi natsien häVittämätfö jäänyt jäämistö auttavat tämän asian selvittämistä, kunhan asiaan ehditään riittävästi paneutua. Niin yhteistyö, valvonta-' kuin toteUtiaihtSeliihläkin Oli melkoinen määcä eikä niiden tarkMta työnjaosta ole vielä täyttä selvyyttä. Kuitenkin suurin piirtein voidaan siihenkin jo linjat vetää. KOLME VAKOILU- JA URKINTAJÄRJESTÖÄ .Varsinaisia urkinta- ja vakoilujärjestöjä saksalaisilla oli Suomen rajojen sisällä kolme: armeijan va^ koilu- ja vastavakoilujärjestö. Saksan laivaston vakoilujärjestö Biro Cellarius j a Gestapo. Kaksi ensimmäistä o l i sidottu Saksan sotavoimiin ja niilläs^oli—hyvät yhteydet vastaaviin suomalaisiin järjestöihin < sekä salaiset asiamiehensä tärkeimmissä armeijan portaissa. Kolmas, pelätyin j a pahamaineisin oli kuitenkin Gestapo, jonka organisaatio ulottui yU koko Suomen. Sillä oli mm. läänien keskuksissa salaiset puhelujen kuunteluasemat ja alueelliset toimistot. Asiamiehiä o li tungettu Suomen valtion virastoihin ja h a l l i n n o l l i s i in elimiin, jär jestöihin ja työpaikoille. Sen asiamiehinä eli tiedoitta j i n a oli hyvink i n huomattavia suomalaisia virkamiehiä. - GESTAPON Y H T E Y D ET Gestapon toimintaa auttoivat Suomessa ohranalaitos, jonka kanssa sillä*oli yhteistyö jo sotaa edeltäneeltä ajalta, sekä SAT-jär-jestö. Myös Suomen armeijan vakoilujärjestö oli herkkä kuulemaan Gestapon määräyksiä. Näiden kah: den järjestön yhteistyön tuloksena voidaan pitää vuonna 1941 elokuun 8. päivänä Helsingissä pidettyä neuvottelua, jossa päämajan määräyksestä "erikoistehtäviin'-' komea-, nettu eversti Leander esitti vaatimuksen 500—600 rauhanystävän ja kommunistin vangitsemisesta. Tässä tilaisuudessa ohranan apulais-päällikkö,~ tuomari V i l l e Pankko o l i kuuntelijana ja tehtävän yhtenä vastaanottajana, mutta ei aloitteentekijänä, joka on syytä panna merk i l l e todellisia vallanpitäjiä ja niih i n johtavia kanavia tutkittaessa. JUUTALAISVAINOT Myös juutalaisvainojen kohdalla Gestapon, ohranan ja armeijan va-koiluelinten yhteistyö tulee hyvin esille, sillä Suomessa kortitettiin 2,300 juutalaista, joiden etsintä sotavankien kohdalta kuului armeijan vakoiluelimille, muun kortituksen suorittivat ohrana ja Gestapo. Juutalaisten luovutus Gestapon Eestin osastolle vuonna 1942 taas puolestaan osoittaa silloisen sisäministerin Horellin palvelualttiutta isäntiensä edessä. J a se, ettei edes Mannerheim voinut sitä estää, vaikka hän lupasi sen tehdä, osoittaa minkälainen valta Gestapolla Suomessa o l i . Edellämainitut urkinta- j a va-koiluelimet suorittivat kaikkein l i - kaisimman tai ainakin karkeimman työn. Niiden jälkeen tulevat sellaiset mahtavat elimet kuin Kansallissosialistisen puolueen Suomen piiritoimisto. Hitler Jugendin Suomen piiritoimisto, SS-yhdysesikun-ta ja monet muut. NATSIT JA IKL Kansallissosialistisen puolueen piiritoimisto sijaitsi Helsingissä Bulevardi 30 B 6'ssa j a sen pääU likkönä bli W i l h . Jahre; Tämän toimiston paperit on suurimmalta osalta joko hävitetty tai kätketty, mutta niin paljon tiedetään, että se ei suinkaan ollut vain Suomessa olleiden saksalaisten kansallissosialististen jäsenten yhdysside eikä sellaisenaan pelkkä puo-luepiiritoimisto vaan määrävä pol i i t t i n en tekijä yhdessä suurlähettiläs von BlUcherin kanssa. Tämän toimiston kautta nähtävästi kulkivat kanavat mm. IKL:ään, kokoomuspuolueeseen j a sos.^em. puolueen oikeistolaiseen johtoon. Tässä yhteydessä on paikallaan mainita, että Suomen poliittisia oloja--30-luvulla tutkinut norjalainen John Vogt on saanut selville, että Saksan natsit rahoittivat IKL:n toiminnan vuodesta 1934 lähtien. YHTEYDET NUORlSOJXltlES-TÖIHIN 'IA SUOJELUSKUNTAAN l^niten aineistoa on jäänyt tutkij a in käsiin Hitlerjugendin piiritoimistolta. Se sijaitsi Helsingissä ensin Satamakatu 2:ssa ja myöhemmin Laivurinkatu 43 A 13:ssa; Sen päällikkönä toimi öbersturmfuhrer Bä-der. Tämän toimiston tehtävänä o l i Suomessa tapahtuvan nuorisotyön johto j a valvonta.'^ Sillä oU erinr omaiset yhteydet I K L : n nuorisojärjestöön, kokoomuksen nuorisojärjestöön, suojeluskuntaan j a erikoisesti sen oravakomppaniatoimin, taan, partiojärjestööp, Suomi—Saksa- Seuran kautta tapiahtuneeseen nuorisotoimintaan. Toimisto oli suuraan yhteydessä Valtakunnalliseen nuorisojärjestöön, vaikka sen talousasioiden olisikin pitänyt kulkea Helsingissä sijaitsevan SS-yhdysesi-kunnan kautta." Toimisto käytti -^paljon varoja era. nuorisojärjestöjen rahoittamiseen ja yhteistyöhön niiden kanssa. Baderin matkalaukuista ja matkaselvityksistä ' käy riittävän hyvin selville toimiston tehtävien luonne. Niinpä matkoja oh tehty: neuvottelukokouksiin näiden järjestöjen johtomiesten kanssa ympäri Suomen. Varsin suurta huomiota miehiä koskevissa asioissa rinnak-kaiselimenä o l i suomalaisista muo dostettu SSTvapaaehtoisvaliokunta. Tämän elimen muodosti joukko arvovaltaisia porvarillisen elämän tekijämiehiä, kuten jo edellämainittu "erikoistehtävissä" toimiva eversti Leander, ent. ohranan päällikkö ja sitemmin Uuden Suomen taloudenhoitaja Esko Reikki. Kalkki-Petteri eli vuorineuvso Petter Forströra Akateemisen Karjalaseuran johtaja Vilho Helanen<s sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen ja sodanaikaisen sensuurin suomalainen päällikkö päämajassa, eversti Kalle Lehmus, pääjohtaja Osara, t r i Poijärvi, pankinjohtaja E. Saarinen jne. K U K A OLI ISÄNTÄ? ' Minkälaisen elimen tai elimien toimisto kiinnitti Tuusulassa toimi- käskyvallassa olivat ne lukuisa* .ieeseen suojeluskunnan päällystä kouluun^ jotta fasistinen upseerikas-vatus olisi saatu tavoitelluille lin-joille.- Tässä tarkoituksessa Bäderil-lä o l i hyvä yhteistyö mainitun koulun johtajan, everstiluutnantti Ruur suviioren kanssa. SS-YHDYSESIKUNTA J A SUOMALAISET A V U S T A J AT SS-yhdysesikunta näyttää säilyneiden paperien raakaan olleen henkilökunnaltaan laajin ja titteli-rikkain. Esikunnan päällikkönä toimi SSSturmabanfUhrer Graf Schim-melmann ja hänen alaisenaan kuusi korkea-arvoista upseeria, joista yksi kenraaliluutnantti, neljä ali-upseria ja lisäksi suomalaista ja saksalaista toimistohenkilökuntaa. Tämän esikunnan tehtävät eivät käy yksityiskohtaisesti ilmi tämän kirjoittajan tutkittavaksi saamista papereista, mutta selviönä voidaan pitää, että pelkkä SSyhdysesikun-ta se ei suinkaan ollut, vaan että ^nimi oli.peitenimi. Esikunnan. apuna ja ainakin SS-saksalaiset virkamiehet, joita oli asetettu valvomaan ja johtamaan Suomen valtion eri hallinnollisia laitoksia, selvinnee myöhemmissä tutkimuksissa. Tähänastiset tutkimukset osoittavat, että Suomea ei vät hallinneet sodan aikana suinkaan pelkästään suomalaiset natsi-ystävät, vaan että heidän takanaan oli ~ laaja saksalainen natsien verkosto, josta sanottiin mitä tehdään ja mitä ei ja puututtiin heti asiaan. KÖbiN NIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Ptirjosipuli arvoonsa ' Amerikassa syntyy kaikenlaisia järjestöjä eikä niistä suinkaan kaikkein ilimeellisin liene uusi tulokas ''Kansallinen yhdistys purjo-sipulin kohottamiseksi ja propagoimiseksi". Yhdistyksen tarkoitus on nostaa purjo arvoonsa siitä alennustilasta, jossa sen väitetään olleen aina _tähän asti. Sen nimi oh 3uto miljoonille ihmisille j a hyvin monet tämän' kirjoituksen lukijat aivät tiedä mitä purjolla tarkoitetaan, vaikka ovat sitä syöneetkin. Englanninkielellä sen nimi kuuluu leek ja sangen monet luulevat sen vuotoa sa- •n •! J tarkoittavan vuotoa,^ koska tai-koittava "leak" * lausutaan maila tavalla kuin ieek". Suomessa sen nimi on purjolaukka, purjo-sipuli, lehtisipuli ja mitä kaikkia nimiä mahdettanee käyttääkin. Kansankielellä lienee läheisin 'löö-k i " , joka lähtee ruotsinkielestä, mutta jolla monilla paikkakunnilla tarkoitetaan kaikkia sipuleita. ' Edellämainitun -yhdistyksen lau-jos kaikki'ei'tapahtunut suunnitel- sunnon mukaan mikään luonnon mien mukaan. Vasta sen jälkeen, kun Suomen porvarillisissakin piireissä alettiin huomata, että sotaa ei voiteta vaan hävitään, syntyi irtautumia natsiyhteistyöstä ja ns. porvarillinen rauhanoppositio, jonka heijastumat vähitellen ilmenivät monissa hallinnollisissa laitoksissa ja portaissa. Tällöin myös saksalaisfasis-tien tukeva ote a l k o i Suomen asioihin herpaantua huolimatta heidän suomalaisten aateveljiensä j a rikos-toveriensa ikuisista uskollisuuden valoista. antimista ei ole saanut osakseen sellaista laiminlyöntiä täällä meidän Amerikassamme kuin purjo, mitä parhain syötävistä kasveista. Yksinpä nekin jotka sen arvon tuntevat, sivuuttavat sen vain jonain pienenä sipulina. Purjo on sipulin sukulainen ja molemmat ovat liljaperheen lapsia, mutta purjolla on oma luonne-piirteensä. Faaraoiden aikana purjoja kasvatettiin kaikella huolella N i i l i n rannoilla j a niitä edelleeur kin viljellään siellä. Keisari Neero tuskin olisi mies Bolivia-tinan ja wolfraniin maa Bolivian irrottaminen USA:n määräysvallasta, jenkkien, sotilas-henkilöstön karkottaminen, atomiaseiden kielto, kaivosten ja rautateiden kaD^allistaminen j a maa., n u d i s t t i s . '. Tällä ohjelmalla voitti vallanku-mousi E(o]iviassa. Vuoden 1951 toukokuussa toimeenpannuissa presidentinvaaleissa voitti Pan £stens-soro saaden 45%^ äänistä. Häntä tukivat myös kommunistit. Nyt on kulunut 11 vuotta vallankumous-voimien voitosta : j a tänä aikana ovat valtavat voimat olleet liikkeellä vallankumouksen saavutusten nujertamiseksi. Työläiset ja ta-lonpojat taistelevat nyt jatkaakseen siUä, mihin jäätUn v. 1952. Parhaillaan ovat tinakaivosten työ- Iäiset lakossa. Allaolevan artikkelin joska koskee lähinnä talonpoikais-toa, on kirjoittanut J . A. Castillo. "Nähikää Bolivia kahdessa päivässä". Näin sanotaan amerikkalaisen lentoyhtiön ma inoslehtisessä . j o k a samalla kertoo, että La Paz on korkeimmalla sijaitseva kaupunki koko maailmassa ja että kaupungin lentokenttä E l Ato samoin on korkeimmalla sijaitseva lentokenttä. Se on 4,086 metriä merenpinnan yläpuolella. Sitten kerrotaan, että Bolivia on Guatemalan jälkeen suurin intiaanimaa, jolla on vanhan intiaanikulttuurin rikkaimmat aarteet. Näin. paljon maailmanennätyksiä ja nähtävää turisteille! Mutta Bolivialla on myös paljon muita ennätyksiä. Ne tosin eivät kelpaa mainonnan kohteiksi. Pääsin siitä pian selville. Heti kun olin päässyt tullin läpi, juoksi joukko poiliia tarjoamaan. palveluksiaan kantajina. Eräs heistä kertoi olevansa^ 13 vuoden ikäinen ja työskennelleensä jo kaksi vuotta lentokentällä. Kun kysyin, eikö hänen pidä huolehtia koulutehtävistään, sain seuraavan vastauksen: — Koulu! Sitä on vain silloin kun cn aikaa, kun olen saanut työni tehdyksi, siinä kello kuuden ja kahdeksan välillä illalla. Työ oli ensisijalla,, perhe tarvitsi jokaisen lantin/jonka hän saattoi hankkia. Kuitenkin yritti poika niinä muutamina tunteina, jotka olivat "vapaita", opetella, lukemista ja kirjoittamista. Pieni episodi, mutta tyypillinen i l maus lakien j a määräysten ristiriidasta todellisen elämän kanssa. Sa_ ma . seikka on leimaa-antavana useimmissa muissa latinalaisen Amerikan maissa, Kuuba ainoana poikkeuksena. Boliviassa on voimassa koulupakko, mutta vain noin puolet lapsista käy koulua. Kaksi kolmesta bolivialaises-ta ei pysty kirjoittamaan edes omaa nimeään. Boliviassa on latinalaisen Amerikan suurin lukutaidottomuusprosentti. Se on myös eräs Bolivian ennätyksistä. Toinen ja yhtä ikävä enänsy on lasten korkea kuolleisuusluku, mikä johituu aliravitsemuksesta. KOYHA — R I K A S M A A Bolivia ei ole vain latinalaisen Amerikan köyhin maa, vaan myös eräs maapallon köyhimpiä. J a kuitenkin on Bolivian maaperässä suunnattomia rikkauksia. Espanja rakensi aikoinaan maailmanvaltansa boli-vlalaisten hopeak.aivosten varaan. Viime vuosisadan loppupuolella a l koi suuri tinakausi. Boliviassa on myös maailman sliurhnmat wolfram-esiintymät. on lyijyä, sinkkiä ja öljyä. Maassa on suuret metsäalueet arvokkaine puulajemeen. Suuret luonnonrikkaudet ja rajaton työvoi-mansaanti teki Boliviasta ulkomaisten monopolien laiskurien toive-maan;- josta ..saatiin huimaavia voittoja samaan aikaan kun bolivialai- .sia kaivosmiehiä pidettiin nälkärajalla. V. 1952 V.ILLANKUMOUS Vuoden 1931 presidentinvaalista tuli Bolivian historian suuren käännekohdan alkutahti. Kansallisvallan-kumouk- sellisen liikkeen ehdokas Paz Estenssoro, jota kommunistit tukivat, sai 45 rc. äänistä. Hänen ohjelmassaan edellytettiin kaivosten ja rautateiden kansallistamista ja maareformia. Mutta sitten entinen presidentti antoi erään sotilasjuntan ottaa vallan haltuunsa ja syntyi raivokkaita taisteluja, jotka kuitenkin johtivat vallankumouksen täydelliseen voittoon huhtikuussa 1952. Vain kuusi kuukautta myöhemmin toimeenpantiin . tinakaivosten kansallistaminen ja vuotta myöhemmin maauudistus. . Mutta samanaikaisesti yritti sekä koti- että • ulkomainen taantumus päästä takatietä takaisin entisille valtasijoilleen. Vuodesta 1935 lähtien (Jatk. seur. siv.) jönica ilraoitusörmat valikoisivat puhumaan kayppätavaransa puol^,-.,' ,', ta. Mutta hän osasi nauttia e l S m S s - , tä, ylcsinpä silloinkin Icun Rooma/V,.'"'. paloi j a hän o l i suuresti ihastiinu^^:,,^,. Purjoon. Historioitsija P l i n y kert<w^-'.\ Neeron syöneen purjoa useita R§|-, viä jokaisen kuukauden aikana, p k ; taakseen äänensä kirkkaana: . •;,; C Purjo ei ole innostanut sellaisiin kunniaosoituksiin itseään kohtaan .... kuin esimerkiivi sipuli. E i s i l l e oli^.;.,,. sepitetty mitään sellaista kuin Charles Lambin pieni rhapsodij .,.. jonka hän k i r j o i t t i ystävälleen eräänä iltana illallisen valmistuessa:.^..., . r " K u i n k a ihanina j a voimakkaina^,,,, nuo voissa paistetut sipulit tulevat ^ nenääni." i;.,, .- Kukaan ei ole ylistänyt purjoa sellaisilla runnollisilla sanoilla kuin Robert Louis Stevenson suitsutti ylistystä s i p u l i l l e nimittäessään sitä ' 'ruusuksi juurien joukossa neidok-, si kauniiksi, kukkurallisen salaatti- - kulhon viinituoksuiseksi ja runoili-seksi sieluksi." , Skotlannin kansa kuitenkin kaik» < kien kansojen;joukossa on tunnustar nut purjon hyveet. Skotlantilaiset ovat tehneet siitä kansallisruoan, i ,i joka tunnetaan nimellä *'cock-a-lee- .. k i e " . Kansallispäivänään, Pyhän. Daavidin päivänä, joka on maalis-, < , kuun 1 päivänä,, jokainen hyvä wel- . siläinen tradition mukaisesti kiin-. ' nittää purjon hattuunsa ja kantaa , , sitä ylpeydellä. J,,! Tämä tapa innosti Shakespearea; kirjoittamaan yhden kaikkein k o o - - millisimmista näytöksistään "Hem-y V"-näyteImässä. Fluellenia, ylpeätä welshmannia on pilkattu hänen paksusta mur- *.eestaan Englannin alhaisoon kuu- - luvan Pistolin taholta. Welshiläinen ; patriotji käy kiusaajansa kimppuun ; purjo edelleen hatussa törröttäen. . l Kun Pistol edelleen yrittää tehdä ; pilaa Welshistä j a hänen kansallis- : emblemistääri, Fluellen iskee kun- ; nioitusta hänen' kalloonsa nuijalla. Sitten hän tukkii kokonaisen pur- r jon Pistolin kurkusta alas. ' Veitikka on hetkeksi masennettu. Mutta ei k i i l u ' k a u a n kun hän se- ;V lostaa suunitelmaansa yleisölle. Englannille minä tulen varasta- ; maan", hän kuiskaa, ' p a i k k o j a minä tulen saamaan näihin nuijan ar- ' piin, ja tuien vannomaan saaneeni ne gallialaisessa sodassa." PARAFIINILLÄ P A I K A T TU K U K K A M A L J A K K O Älkää heittäkö pois kaunista kukkamaljakkoanne, vaikka se o l i s i k in saanut sellaisen särön, että siinä ei kestä vesL Sen saa vielä täyttämään virkansa kauniin kukka-asetelman maljakkona, menettelmällä seuravalla tavalla Maljakko pannaan lämpimään uuniin n i i n kauaksi, että se tuntuu käteen lämpimältä. Sen jälkeen siihen kaadetaan hiukan sulatettua parafiiniä ja maljakkoa pyöritellään käsissä kiireesti, että vaha leviäisi mahdollisimman tasaisesti maljakon sisäpinnalle. Maljakko annetaan olla sellaisenaan y l i yön, että se kuivaisi ja kovettuisi. Tämän käsittelyn jäljiltä on maljakko melkein kuin uusi ja kestää vettä kuten ennenkin. Nopeasti saa maukkaita paistettuja perunoita, kun käärii he alumiinipaperiin j a paistaa ne hiljaisella valkealla hellan päällä. PÄIVÄN PAKINA Kummalta puolen aitaa sitä katsotaankin Syvästi lupvann työhönsä kiintynyt taiteilija, joka maalasi Uuden Meksikon maisemakuvaa, huomasi viimein, että eräs vanha malminet-sijä kurkisteli hänen olkapäänsä y l i valmistusmisvaiheessa olevaa taulua. "Tervetuloa, muukalainen", sanoi taidemaalari. "HuiShaan, että Tekin olette luonnonystävä. Olen vakuuttunut, että tekin olette nähnyt suurenmoista loistoa auringon laskiessa. Te tiedätte kuinka hienon hieno on taivaanranta aamun koitossa. Te myös olette voinut nähdä piilevää kauneutta, mikä kurkistaa esiin kallionkielekkeiden Ja vuorlstojonojen takaa, muuttaen kullanhohtoisen lännen suureksi liekkien mereksi. Olettehan, ystäväiseni?" Vanha malmlnetsijä pudisteli murheellisesti päätään Ja sänpi: "Hitto vieköön herra, minä fen ole.ol-lut' pöhnässä kuuteen kuukauteen". Näin aloitti lehtemme monelle l u kijalle melko hyvin tunnettu Tom McEwen pakinansa Pacific Trlbune-lehdessä British Columbian vaaliasi, oista Ja selitti Bfliaa seuraavaan tar paan: ^ • • Kuten kaikki ybrtailut. ylläoleva -ei osu aivan naulan kanta£(n, mutta se kuvaa kuitenkin tilannetta: Mitä ihmiskunta näkee ja kokee, se riippuu paljon siitä, kummalla puWn aitan he ovat. Volttoiluahneelle monopoliryhmäl-le, 12 miljardin dollarin voitot vuoden 1963 ensimmäisen puoliskon äjaltfl, on yhteiskunnallinen näköala miellyttävä. Työttöinyysavustusta anovalle työttömälle työläiselle, joka yrittää aU mupalojen varassa pitää sielunsa ja ruumiinsa yhdessä . . . elämän p a noraama on vähemmän miellyttävä. Täi ottakaamme keskinkertainen poliitikko . . Joka on Juuri saanut $8,000 palkankorotuksen ennestään Ulan korkean ($10,000) palkkansa l i säksi, jotta hän voisi "hiöiikia ja puhkia", hänen kohdaltaan poliittinen näköala on rauhoittava. Hänen mielestään olisi kaikkefai pahhita se, että tulisi "uudet vaalit". Mutta t a vallisen kansalaisen tai vanhuuden-eläkeläisen kohdalta, joka erehtyi ottamaan lupaukset täydestä, näköala on paljon^ lohduttomampi. Kuten sanottu riippuu paljon siitä, kummalta puolen aitaa poliittisia näköaloja tarkkaillaan. Vuonna 1963 pankkiirien yhdistys hikoilee kirjaimellisesti "tyydytyksestä" pankkiirien tulojen tiimoilta samalla kun yli 20,000.000 työtöntä ja hädänalaista ihmistä läntisellä pallonpuoliskolla; Canada mukaanluettuna, on epätietoisena siitä, mistä saavat seuraavan aterian. Ja he muodostavat vain pienen osan maailman suunnattoman suurista jiälkäisten armeijasta. . : • Emperor Jonesissaan Eugene O*- Neill paljasti porvarillLsen "hyvinvoinnin", kun hän kirjoitti: "Lapsi oli syntyessään sairas, häntä vaivasi perinöllinen sairaus, mistä vain kaikkein elinvoima isimmnt miehet voivat parantua. Minä tarkoitan köyhyyttä ^ kaikkein tappavinta ja yleishitä kaikista taudeista." Täten me tulemme takaisin siihen vanhaan malminetsijään, joka ei voi täyshi selvänä ollessaan nähdä erät. maata niin loistavissa väreissä kuin taiteilija sen näkee. Pitäkää tämä mielessänne seuraavan viiden viikon aikana, sillä BC:n^ johtava maisemamaalari, pääministeri W. A. C. Bennett j a hänen social credit-surrealistinsa (surrealismi on taidesuunta joka inyrkii tulkitsemaan lähinnä sielunelätnän a l i tajuisia läpahtumia^ tulevat maal a i n a a n "kultaisen lännen" suureksi social creditin viitoittamaksi "hyvul-vointijärveksi" jne. Mutta tuhansille asukkaille — ei kuponkien leikkaajille jne. — social creditm taideluomus näyttää pelkältä purjekankaalta. Kaikki tämä palauttaa mieleemme toisen vertauksen, mikä täydentää vanhan malminetsijän rajoitettua näköalaa ja mikä voi saadr=hritlsh^ columbialaiset valitsijat esittämään samantapaisen, kysjrmyksenr" Pastori piti puhetta " e d e s m e n neen" miehen hyvyydestä ja hyvistä töistä. -Niin loistava ja täydellinen oli hängh ylistyksensä vainajalle, että hänen suhm murtama' leskensä kääntyi pikkupoikansa puoleen ja kysyi: "Poikani, oletko varma, että pas-^ tori puhuu arkussa olevasta isästäsi?" ' ' Kun W.A.<3. pääsee puheen alkuun socialcreditien saavutuksista, silloin.^ tulevat monet britishcolumbialaiset valitsijat esittämään itselleen s a - ' mantapaisen kys3nmyksen. Me toi", vcmme, että he saavat kysymykseensä oikean vastauksen, jotta "hautaa-,.:.* misesta" tulisi ratkaiseva J a täydel-^^ linen., • >. •:. . ••. ? Mitä tähän oikeastaan lisätään.- Ite-on liikaa., Riittää kun sanotaan, et- < > tä vah) työväenliikkeen ehdokkaat 'ovat kannotul^n arvoiela British Gk>lumblas8akin. ^^^^ Känsäkouta.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 7, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-09-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630907 |
Description
Title | 1963-09-07-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, syysk. 7 p. — Saturday, Sep^. 7, 1963
INDEPENDENT i . A B O R ORGAN
V A P A U S O F F INNI SH CÄNADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund. " Manager: E. Qutal.'
Telephone: OfUce 674<-^.-^'EditorUd 674-4265 - r"'.'
Published thrice weekiy: TUefidäyA. Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubUsbiing Co. Ltd., 100-102, E lm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mfdling eddtess: Box 69
-vAdvertising rates.upon'arö>Ueatlon;'transI&ttoi» freeof/idiarges -
Auttaprlzed as second class mail by t h e {'ost Office Department. Ottawa,
and for payment of jpostage i n cash
ilGANADIAN LANliUAGbPRL^S
TlL.Äi7§HpNNAir
Canatiassa: 1 vk. $9.00, 6 . k k . H>75> l7SA:ssar.'
3 kk. 2.73 SuODlessa:
lN(ä> >10JQ(^ 6TiSE. $&26.
1 Tk. lp.SO e k k . 5.75
- i s t i i i i t o .
. Kaikki merkit viittaavat siihen, että parlamentin kokoontuessa
uudelleen syyskuun 30 pnä. sen käsiteltäväksi; tulee Uuden•demokraat;
tisen puolueen «päluottamuslause-ebdotus/ha^ kun
AjiiäStninisteri Pearsonin johtama Väheinmistöhallitiis teki USAn halli-tuksen
kanssa vi^allisen,sopimuksen;jotlka perusteella jenkkien ydinaseita,
sijoitetaan'Canadan .inaan kamaralle' ja niitä varataan myös
Euroöpssa yhdysvaltalaisten kenraalien: komennuksen .alaisina oleville
canadalaisjoukoille. . »
Canadalaisten keskuudessa ön tämä- kanaan- yleista- mielipidettä
uhmaava teko aiheuttanut laajakantoista tyjrtymättSn^
Utusta kol{t£(an. Molemmat tyäväenpiiolueet. ovat sen tuominneet samalla
kun aminattiyhdistysliikkeiden toimesta on esitetty voimakkaita
vaatimuksia,.ettärtämä sopimus, mikä uhkaa maamme turvallisuutta
ja koko kansakuntamme efämää siinä tapauksessa j ( » sota sittenkin
syttyisi, on peruutettava.
£hdoton totuus onkin, että' pääministeri Pearsonin hallitus ei ole
saanut kahsalta valtuuksia jenkkien ydinaseiden vastaanottamiseksi.
Liberaalipuolue yksinään suositteli huhtikuun trialien edellä yhdysvaltalaisten
ydinaseiden vastaanottamista — ja se ehdotus tuli hyljätyksi,
sillä liberaalipuolue, vaikka nousikin .maan suurimmaksi ^puolueeksi
parlamentiäsa; Jäi kuitenkin selvästi vähemmistöryhmäksi.
Enemmistö canadalaisista äänesti niitä puolueita, jotka joko selvemmin,
tai heikommin ilmoittivat vastustavansa jenkkien ydinaseiden
vastaanottamista. Parlamentin jäsenille on nyt sanottava korostaen
. että vielä ei ole liian myöhäistä; maamme pelastamiselle .siitä vaarasta,
mihiti ydinaseiden Vastaanottaminen sen. veisi. Alahuoneen jäsenet
voivat antaa epäluottamuslauseen hallituk;5elle; sillä Uuden demokraattisen
puolueen edustaja, Stanley Knowles on virallisesti ilmoittanut,
että hänen puolueensa tulee esittämään epäluottamuslause-ehdotuksen
alahuoneen käsiteltäväksi tämän kysymyksen johdosta.
Leimaten jenkkien ydinaseiden vastaanottosopimuksen. "häpeälliseksi
teoksi", Canädäh kömiilUttiStifien puoKi^ 6h pUÖlestäAti esittänyt
parlamentin jäsenille osoitetun vetoomuksen, että tämä häpeätahra
on poistettava niin, että ydinaseiden levittämisen- asemesta Canada
keskittäisi Ulkopoliittisen toimintansa rauhanasian hyväksi.
Miltei koko Quebecin maakunta on noussut tätä ydinasesopimusta
vastaan. Ammattiyhdistysliike' ja rauhan hyväksi toimivat järjestöt
ovat Quebecissa tuominneet tämän sopimuksen.' Työväenpuolueiden
Iisaksi on myös Social Credit puolue ilmaissut vastustavan karttansa
ydinaseiden vastaanottamiseeni nähden. Merkillepantavaa on, etteivät
edes vanhojen puolueiden johtajat ole Quebecissa katsoneet sove^
liaaksi taittaa peistä yhdysvaltalaisten ydinaseiden vastaanottamisen
hyväksi!
'Sellaisten suurten teollisuuskeskuksien kuin Vancouverin ja Ha-n(
iltonin amihattiyhdistysneuvostot; jotka edustavat tuhansia amrnat-tiyhdistysmiehiä
ja -naisia, ovat lähettäneet asian johdosta västalaur
seensa liittohallitukselle. : .
Ni£änsirannikolla toimivan metsämiesten union (IWA) osasto l-85n
pifiöidentti M. J . COrbeif, Port Altranistd, B . 'Ci tuomitsi voimakkaasti
tld^S^ sopimuksen i^noen sett osoittavan, että hallitus "tekee mitä se
t£d|^ Canadan kansan mielipiteestä välittämättä". :
. ^'^uebecilaislehdistön yleisen asennoitumisen ' merkkinä voidaan
liäMrta La Presse-lehdestä seuraavaa:
#«bVKysytnys: Kuka on äskettäin kirjoittanut mr. Ilrushtsheville kir-jeiBO&
'Mr. pääministeri, teidän täytyy ymmärtää, että kestävä rauha
v^i^H'taata ainoastaan totaalisen ja kontrolloidun aseistuksen vä-h^
ggmisen avulla . . .'
'^^Vastaus: (La Presse lehden toimittajalta) Se oli pääministeri
Pearson joka viime viikolla kirjoitti tuon lauseen. Jä jos teidän mie-lesU^
e on kuntallista, että sellainen lausunto tulee mieheltä, joka
äamaiiaikaisestr työskenteli ydinaseiden tukiaseman muodostamiseksi
hänen oman nuiansa kamaralle, silloin te olette töykeä kommunisti,
jdka ei voi ymmärtää lainkaan Nobelin rauhanpalkinnon saajan diplomatiaa."
Maan ja kansakunnan edut vaativat eiMlluottamuslauseen antamista
hallitukselle. Siksi olisi,; nyt vaadittava kalkkien vaalipiirien
edustajilta, huolimatta siitä mihin puolueeseen he kuuluvat että heidän
:yelvollisuut§tasa itseään, maataan ja Icansainvälistä rauhaa.kohtaan
vaati äänestämään Uuden demokraattisen publuien et>äluotta- .
mtisldttseen puolesta kun parlamentti kokoontuu uudelleen syyskuun
30 itälväuä.
BC:ti hiaakmto^mäleidla
• Unhoittaen usein foistainansa lupaukset, ettei maakuntavaaleja
järjestetä ainakaan ennen vuotta 1964, British. Columbian pääministeri
W A. C. Bennett järjesti syyskuun 3 0 pnä suoritettavat yllätysvaalit
"valtuuksien" saamiseksi Väestöltä.
Tämä vaalien pitotieto tuli kuin Palama kli^kaaHa taivaalta: Se
yllätti toisten puolueiden lisäksi myös mohta hallitsevan puolueen.
Social Creditin miestä.
Ja mitä "valtuuksia" pääministeri Bennett nyt tarvitsee niin ki^
peästi, että vaalit on pidettävä paljon ennen määräaikaa — ja niin
lyliyen vaalikampanjan jälkeen kuin laki suinkin nqrSiltää? .
; Maakunnan Social Credit poohieen hallitus, joka on sikäläisten
nionopolistien nopean rikastumisen hyyäkisi lahjoitellut yhdysvaltalaisille
rahamiehille puoli-ilmaiseksi iBritiiih Columbian luonnonre-sursseja,
haluaa jatkaa esteettömästi Iätä perikadon suuntaansa. Eräänä
vihjeensä siitä, mitä tuleman pitää, on WashingtOnista jtiuri saapunut
tieto, että Yhdysvaltain sisäministeri Stewart Udall on hyvin
"tyytyväinen" niihin neuvotteluihin, mitä. on käyty Canadan ja Yhdysvaltain
välillä Columbiarjoen vesiresurssien''kenkki^miseksi" yhdysvaltalaisille
monopolisteille. CPn tiedonannon miikaan.'tämä Canadan
kauaallisetujen kaikkien petosten t>etossöpteus tulee pikapuoliin lopullisesti
hyväksyttäväksi. Pääministeri Bennett ei ole sitä sanonut,
mutta todennäköistä on, että hän haluaa saada valitsijoilta "valtuutesi
»" nimenomaan virkakautensa pidentämisen muodin siten, että
h(n voi viedä kurjaan päätökseen sekä Columbia-joen sopimuksen että
JBritish Columbian sähköteollisuuslaitos-fiashonsa.
' - V i s s i t poliittiset huomioitsijat ovat ilmaisseet mielipiteen, että
fiAtiUU CfMit-puolueen rivien hajoamlnetikin Jcorkeimmassa johtopor-tUitsÄ
lUttyy vissiUä tavalla British vColitittldaJi tuaeihiii alkftl kuil
SYNTYMÄPÄIVIÄ
V A l e x Anderson^ Toronto, ^Ontii^
täjrttSä tiistaina, syyskuun 10 päivänä
8^ vuotta.
\\ :• Yhdymme' sukulaisten ja tutta^
fvain onnentoivotuksiin.
KBWfiIjtj.< ON PÄIVIÖN
K t R J A T B K E L E I T X?
Minulta on tulipaloissa hävinnyt
kaikki kirjatekeleeni niin ettei niitä
öle yhtään" jälellä enkä enää muista
hiiden sisältöäkään. Se tuntuu vähän
omituiselta ja ikävältäkin. Satsihan
ne olla muistona ja "perintönä"
jälkeläisilleni. Niinpä päätin
koettaa saada nUtä itselleni leh-tiemme
välityksellä. Kysymyksessä
on aikajärjestyksessä seuraavat:
Runokokoelma "Ajan lauluja",
laulunäytelmä "Murrosaikana", kertomaruno
"Kofitäja", "Kokoelma r u hoja
j a runoelmia", romaani "SarA
klv.Utö^*, runökol^elma "Kuohuvat
virrat", kertomuskokoelma "Hiiliä",
romaani "Ananias", lastennäytelmät
•Saiturin hanhet", "Tädin marjat"
ja "Rahaprinsessan .suruja", pää-osuus.
yhteiskokoelmassa "Murrosajan;
lauluja", laulunäytelmä "Vapaassa
maassa" Jft Ajan laulu-runoista muokattu
samanniminen operetti.
Jos kenellä lehtemme lukijoista
sattuisi näitä olemaan ja haluaisi
niistä luopua. nUn tekisi hyvin ja
kirjoittaisi siitä minulle, sovlttaisita
sitten asiasta.
Aku Päiviö.
1949 MiUer Cresc.
Sudbury, Ont.
toimmta
Suomessa ^odan aikana
Vilkasta rajalla
- lännestä itään
B e r l i i n i . — Viime päivien aikana
on Itä-Saksan länsirajalla ollut vilkasta,
sillä elokuun 16—22 päivän
välisenä aikana ilmoitetaan 229 län-sisaksalaisen
muuttaneen Itä-Saksaan.
• •
Maahan muuttaneiden perheiden
lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Vuoden
1963 ensimmäisellä neljänneksellä
saapui 283 perhettä, ja näillä
oli mukanaan 527 alle 14-vuotiasta
lasta. Toisella vuosineljänneksellä
kasvoi luku 321 pei-heeseen lasten
lukumäärän kasvaessa 568:aan. Elokuun
alkupäivien aikana muutti
ItS-Saksaan 111 perhettä ja heillä
oU mukanaan 279 lasta.
Bobhoi siirtyy
Z-vuotiskausiin
dhjelmalinjalla
Moskova. — Bolshoi-teatterin j oh
ta ja Mihail Tshulaki kertoi, että
alkavana kautena Moskovan Bols
hoi-teatteri lähettää vierailemaan
ulkomaille balettiryhmänsä lisäksi
myös oopperaseurueen, joka debytoi
menestyksellisesti viime kesänä
Italiassa. Bolshoin ulkomaanvierai-
Ittt aloittaa oopperaseurue matkus^
lamalla" Yhdysvaltoihin syyskuun
lopussa. Kolme kuukautta kestävään
vierailuun osallistui ryhmä
teatterin kuuluisimpia solisteja,
Bobhoin suunnitelmiin kuuluu
myös ohjelmistonsa uusiminen lähivuosien
aikana. P.erussuuntaulcse-na
tulee olemaan uusien, aikamme
tärkeimpiä aatteita edustavien musiikkinäytelmien
esilletuominen.
- Pikkupojat kesluistelevat aktiivisesti
kaikenlaisten kerhojen toiniin-taan
osallistuvien äitiensä lahjoista.
—' Minun äiti vOi puhua kuinka
pitkään hyvänsä mistä aiheesta hyvänsä.
:
— E i kannata leuhkia. Minun äiti
puhuu kuinka kauan hyvänsä i l man
aihettakin.
Sikäläinen pääministeri Bennett
katsoo, että Social Creditin Quebecin
siipi vaikeuttaa hänen uudelleen
valintaansa B. C:ssa.
B r i t i sh Cölumbiasta saapuneet
uutistiedot viittaavat siihen, että
työväen vaalikampanja on siellä hyvässä
käynnissä, ja että työväenliikkeellä
on, jos se yhdistää rivinsä
vaaliuurnalla, mahdollisuus saattaa
kelvottomaksi osoittautunut Social
Credit hallitus tappiolle. Mainittakoon
tässä yhteydessä että B r i tish
Columbian lainlaatijakunnan
52:sta paikasta on viimeksisuoritet-tujen
vaalien perusteella 31 paikkaa
Sodal Credit puolueella 16
paikkaa Uuden demokraattisen
puolueen edustajilla ja v i i s i paikkaa
liberaaHpuolueella. Vanhoilla puolueilla
ei ole näissäkään vaaleissa
muuta toivoa' kuin se, että jompi
kumpi niistä pääsisi jotenkin kapua-miiSh
Virallisen oppositiopuolueen
asemaan. Työväenliikkeellä on sen
sijaan kaikki mahdollisuudet saattaa
Social Credit puolue tappiolle,
mutta siiliä tarvitaan mahdollisim-mah
laajaa yhtenäisyyttä ja yhteistoimintaa
työväenliikkeen kaikkien
osien j a niiden kannattajien välillä.
Saksalaisten faslstlviranomais-ten
ja , Suomen hallitusmiesten^
valtioneuvoston jäsenten ja korkeimpien
sotilasviranomaisten^
yhteistyö viime sodan aikana-on
useissa tutkimuksissa kartoitettu,
joten sen suhteen ei juuri ole
epäselvyyttä, mutta miltei tutkimatta
ovat ne kanavat, joiden
kautta korkeimman johdon välillä
tehtyjä sopimuksia toteutettiin ja
valvottiin. Niimbergin sotarikostuomioistuimen
aineisto ja mun-khi
natsien häVittämätfö jäänyt
jäämistö auttavat tämän asian
selvittämistä, kunhan asiaan ehditään
riittävästi paneutua.
Niin yhteistyö, valvonta-' kuin
toteUtiaihtSeliihläkin Oli melkoinen
määcä eikä niiden tarkMta
työnjaosta ole vielä täyttä selvyyttä.
Kuitenkin suurin piirtein
voidaan siihenkin jo linjat vetää.
KOLME VAKOILU- JA
URKINTAJÄRJESTÖÄ
.Varsinaisia urkinta- ja vakoilujärjestöjä
saksalaisilla oli Suomen
rajojen sisällä kolme: armeijan va^
koilu- ja vastavakoilujärjestö. Saksan
laivaston vakoilujärjestö Biro
Cellarius j a Gestapo. Kaksi ensimmäistä
o l i sidottu Saksan sotavoimiin
ja niilläs^oli—hyvät yhteydet
vastaaviin suomalaisiin järjestöihin
< sekä salaiset asiamiehensä tärkeimmissä
armeijan portaissa. Kolmas,
pelätyin j a pahamaineisin oli kuitenkin
Gestapo, jonka organisaatio
ulottui yU koko Suomen. Sillä oli
mm. läänien keskuksissa salaiset
puhelujen kuunteluasemat ja alueelliset
toimistot. Asiamiehiä o li
tungettu Suomen valtion virastoihin
ja h a l l i n n o l l i s i in elimiin, jär
jestöihin ja työpaikoille. Sen asiamiehinä
eli tiedoitta j i n a oli hyvink
i n huomattavia suomalaisia virkamiehiä.
-
GESTAPON Y H T E Y D ET
Gestapon toimintaa auttoivat
Suomessa ohranalaitos, jonka
kanssa sillä*oli yhteistyö jo sotaa
edeltäneeltä ajalta, sekä SAT-jär-jestö.
Myös Suomen armeijan vakoilujärjestö
oli herkkä kuulemaan
Gestapon määräyksiä. Näiden kah:
den järjestön yhteistyön tuloksena
voidaan pitää vuonna 1941 elokuun
8. päivänä Helsingissä pidettyä
neuvottelua, jossa päämajan määräyksestä
"erikoistehtäviin'-' komea-,
nettu eversti Leander esitti vaatimuksen
500—600 rauhanystävän ja
kommunistin vangitsemisesta. Tässä
tilaisuudessa ohranan apulais-päällikkö,~
tuomari V i l l e Pankko o l i
kuuntelijana ja tehtävän yhtenä
vastaanottajana, mutta ei aloitteentekijänä,
joka on syytä panna merk
i l l e todellisia vallanpitäjiä ja niih
i n johtavia kanavia tutkittaessa.
JUUTALAISVAINOT
Myös juutalaisvainojen kohdalla
Gestapon, ohranan ja armeijan va-koiluelinten
yhteistyö tulee hyvin
esille, sillä Suomessa kortitettiin
2,300 juutalaista, joiden etsintä sotavankien
kohdalta kuului armeijan
vakoiluelimille, muun kortituksen
suorittivat ohrana ja Gestapo.
Juutalaisten luovutus Gestapon
Eestin osastolle vuonna 1942 taas
puolestaan osoittaa silloisen sisäministerin
Horellin palvelualttiutta
isäntiensä edessä. J a se, ettei edes
Mannerheim voinut sitä estää,
vaikka hän lupasi sen tehdä, osoittaa
minkälainen valta Gestapolla
Suomessa o l i .
Edellämainitut urkinta- j a va-koiluelimet
suorittivat kaikkein l i -
kaisimman tai ainakin karkeimman
työn. Niiden jälkeen tulevat sellaiset
mahtavat elimet kuin Kansallissosialistisen
puolueen Suomen
piiritoimisto. Hitler Jugendin Suomen
piiritoimisto, SS-yhdysesikun-ta
ja monet muut.
NATSIT JA IKL
Kansallissosialistisen puolueen
piiritoimisto sijaitsi Helsingissä
Bulevardi 30 B 6'ssa j a sen pääU
likkönä bli W i l h . Jahre; Tämän
toimiston paperit on suurimmalta
osalta joko hävitetty tai kätketty,
mutta niin paljon tiedetään, että
se ei suinkaan ollut vain Suomessa
olleiden saksalaisten kansallissosialististen
jäsenten yhdysside
eikä sellaisenaan pelkkä puo-luepiiritoimisto
vaan määrävä pol
i i t t i n en tekijä yhdessä suurlähettiläs
von BlUcherin kanssa. Tämän
toimiston kautta nähtävästi kulkivat
kanavat mm. IKL:ään, kokoomuspuolueeseen
j a sos.^em. puolueen
oikeistolaiseen johtoon.
Tässä yhteydessä on paikallaan
mainita, että Suomen poliittisia
oloja--30-luvulla tutkinut norjalainen
John Vogt on saanut selville,
että Saksan natsit rahoittivat IKL:n
toiminnan vuodesta 1934 lähtien.
YHTEYDET NUORlSOJXltlES-TÖIHIN
'IA SUOJELUSKUNTAAN
l^niten aineistoa on jäänyt tutkij
a in käsiin Hitlerjugendin piiritoimistolta.
Se sijaitsi Helsingissä ensin
Satamakatu 2:ssa ja myöhemmin
Laivurinkatu 43 A 13:ssa; Sen päällikkönä
toimi öbersturmfuhrer Bä-der.
Tämän toimiston tehtävänä o l i
Suomessa tapahtuvan nuorisotyön
johto j a valvonta.'^ Sillä oU erinr
omaiset yhteydet I K L : n nuorisojärjestöön,
kokoomuksen nuorisojärjestöön,
suojeluskuntaan j a erikoisesti
sen oravakomppaniatoimin,
taan, partiojärjestööp, Suomi—Saksa-
Seuran kautta tapiahtuneeseen
nuorisotoimintaan. Toimisto oli suuraan
yhteydessä Valtakunnalliseen
nuorisojärjestöön, vaikka sen talousasioiden
olisikin pitänyt kulkea
Helsingissä sijaitsevan SS-yhdysesi-kunnan
kautta."
Toimisto käytti -^paljon varoja
era. nuorisojärjestöjen rahoittamiseen
ja yhteistyöhön niiden kanssa.
Baderin matkalaukuista ja
matkaselvityksistä ' käy riittävän
hyvin selville toimiston tehtävien
luonne. Niinpä matkoja oh tehty:
neuvottelukokouksiin näiden järjestöjen
johtomiesten kanssa ympäri
Suomen. Varsin suurta huomiota
miehiä koskevissa asioissa rinnak-kaiselimenä
o l i suomalaisista muo
dostettu SSTvapaaehtoisvaliokunta.
Tämän elimen muodosti joukko arvovaltaisia
porvarillisen elämän tekijämiehiä,
kuten jo edellämainittu
"erikoistehtävissä" toimiva eversti
Leander, ent. ohranan päällikkö ja
sitemmin Uuden Suomen taloudenhoitaja
Esko Reikki. Kalkki-Petteri
eli vuorineuvso Petter Forströra
Akateemisen Karjalaseuran johtaja
Vilho Helanen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-09-07-02