Vapaus, June 6, 1957

              I
mm
Tcrstalna» kesak. 6 p- — Tbursddy; *Jtme 6,1957
VAPAUS
' ISSDHBMffD -'' ' xtMtepeadfcat lAboB*
IvUttbred Smr. e. 1917. Aotboriied
a» aeooaad d u » majj by tbe Post
a i B « Ocputmest, OtUwa. POb-
'IMMtf-'. ••-««'te»-'- •• »frttyyr-: Tofisdajv.'
Ttiiinday» and S a t a r d ^ by Vapaat
PBbBahlnc c m a z q r at XOO-im
S m St. W, Sadbaxy/OBt; Ckoada
Tetepbases: Boa. Office OCL «-OM:
BditoriaJ Office OB. 4-«3S5. Manager
E. Seksi EdUor W. E U o n l UaiBcg;
Adrestisisg: ntes npcn appHeatlon
TraasIattoB free <^ebaxg&
TBiAUSBINHAT;
Kanadassa: 1 vk. 7J09 6 kk. » 5
3 k k . X »
fbdnnrantfata: 1 «k. SJQO f kk. «JO
{nnnessa: 1 «k. ftSD « kk. C75
ut «movat LäoRen metsämiehet kieltävät
lamaaniiukseD vätttlfflätt^yydeii
!2o VUOmc TiTÖVÄESL
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
MSniiat nousevat, työttönqfys VäSäxdyy
VaaliuumaUe mcoatäfösa-ens! maanantaina on iiyva pifää
^ftniplessa tifstaisia uutistietoja inis;» kerrottiin, että lunnat
; : ja:;Siis elinkostactnukset nousevat samalla kun työttömien ri­vit
tulevat entista pitemmiksi—ja pitempiaikaisiksi.
' ^ Peiiieeneniännät tietävät sanomattaidn, että viikkotili
-tofi^ entistä nuokemmin -rälttämättonuen elintarpeiden:os­tamiseen.
Tämä ilmiö on siksi yleinen, että elinkustannosin-:
däEsikcthosi huhtikuussa kahdella kymmenesosalla pisteellä
inaaliskauhtm verraten/ Huhtikuu lopulla oli virallisten
ti 121.1, jotavastoin vuo­si
sitten se oli "vain" 116.a
Kutoi näkyy, elinkustannusindeksi on noussut äärettö­män
nopeasti
. Ja samalla kun liberaalinen liittohallitus on muka Icont-
; xollalvinaan? tätä peloittavaa inflaatiota, joka syö pikkusääs-
^la|äin säästöt, eläkeläisten tulot ja palkansaajain tilipussin,
[ us. 'tiukka rahaohjelma^ aiheuttaa suurta kuolevaisuutta
5 i d k k i q ^ ke&kuudessa vararikkojen muodossa ja työt»
lomien armeijan lisääntymistä työläispihreissa.
Suurten teollisuuskeskuksien asuUlcaat ovat esimerkiksi
'tässä Ididessäkertoiieet siitä kxtinka vaikea on nyt saada työ-
;^: tä esattfc-rakennusalalla. Mutta liberaalinen liittciialUtus pi>
' tää "yhtenä saavutt&senaan" sitä, että se **tiukan rahaohjel-
[ mansa" avulla vaikeuttaa ja vahratää rakennusteollisuuden
.. tyomahdollistkuksia edellisiin vuosiin verraten.
Niin suuresti on työttömyystilanne huonontunut että to-
I i^pttohieenkin entinen presidentti, Hees yritti lyödä
* siHä poliittista paaon^apuoIueeUe^ osoittamalla, että liitto-
I hallituksen kielteinen ohjehxka on aiheuttan *%ämmästyttä>
» vassa määrässä lisää työttömyyttä".
Mr. Hees viittasi tilastotoimistomme virallisiin tietoihin,
^j^ttca osoittavat, että nyt on 20 prosenttia enemmän työn et-f
sijoita kuin vuosi sitten; sei-
5 kaksi** myös sitä, että kansallisessa työnvälitystoimistossa on
paQon enemmän <18,400> sellaisia^ työn anojia, j<MlIe ei r
ii|}t^ I«uX<^ voi työtä varata.'' ^ - - ' '
t V^^tUutinmlle mentäessä <sqi meidän^ l(oryissan|me Ube-
^ rail|^ikaumit puheet siitä ylitsevuotavasta iiyvyydestä, mi*
^ ta fie ov^niem^ Valtakaudälaän tähn^f: Mutta' tärkeäm­pää
on muistaa pitenevät työttömien armeijat, varastoissa
I xnakaavat maataloustuotteet, lläääntyväi vara
« täjäin keskuudessa, vanhuudeneläkketen pxenuiis ja hallitidc-^
* seh lutaxis'sairaalavakuutiikseo laatimisessa. Samalla on'
^ tarpeelUsta pitää mielessä, että toisena suurpääoman radmitta-;
« mana ja siis myös kontrolloimana puolueena, ei torypuolue-t
ole yhtään liberaalipuoluetta parempL Jos missään, iiiin täs->
' sä pätee sanonta, ""Pata kattilaa soimaa, musta kylki kum-t
xOjEtUakin'^. , ' *
Kailäd äänet työväen 3rhtenäisy3rden, edistyksen ja työ-'
* väencäidokkaiden valitsemisen hyräksi! Vain työväen
dfd^caille annettavat äänet o\-at hyödyllisiä ja ttiloksellisia
«SE OK lEIDXIf CANADAimE"
Bejpottaakseen kassaa srmmär-f
tänään fayväntahtoiseii Social Cre-öit-
paolueeo Cfbolla taHcen i a vie­lä
fnvatnn s h i n a i i k K n arvo3« suu-oittn
poolae on jolkaissnt j a postit-tasut
tnbassille ääsestäjtlle kirja­sen
imneltä " I f » Yoor Canada"
{Teidäa CanadanneK
lOfjasessa seloatetaan sitä, mitä
pidetään Soetal Credit-puolueen
saavutuksina ja.kerrotaan vielä t u ­levista
siunauksista — nmtta, vain
siinä tapauksessa, että ilimiset ää­nestävät
Social G r ^ t i n puolesta:
Laubkea s S i . vitiertävä metsä, sini-laboteenäja"
oppositiosta
nes Tnrnnben, JPadfic Great Eas-ters-
raatafie j j i . e . kaikki tämä
j a auttsos taivaassa ^ ? myös Social
Credit-puolueen bjnraiätahtoisuuden
ansiosta. J a vieläkhi enemmän k o in
tämä, sillä smirenuun tulevat byö-
S i r j . BEST i m T T E HetsäshakkstfUajat pnbnvat jok-
Vaaesmer. — Kun rWA3n alue-1 seenkm aanpkkaasH tästä '"lamaan
sihteeri Georse Mifcbeli kertoi Vsn-1 nnksesta'^ nmtta knn sitä rsriidy-couverin
työväenneuvostoUe ääcet * — « -
täin. että; "sästtaä sUtä koin jou­dumme
tasteluun tänä vuonna, jo­ten
me keboitamme teitä- pokentn
maan sotasdpaan ja valmistautu­maan
auttamaan meitä", hän pubui
tään vähän tarkemmin tutkimaan,
n i i n se es cäjtä niinkään raabdot-tomalta
k u i n ' s , ta visseisrä^ piireissä
esitetään. > .
Elsimerkiksi Vancouver Sun lehti
"Saman neuvon antoi B.C. Lam-ber
Msnufactnrers .associationin va­rapresidentti
X . R- Aiidrews pu­heessaan
Portlandissa-"
'Oven*avaaminen K i i i a n kaupalle,
'ratkaisiä metsätavai4ntaohajaIn. o n '
griman miltEi.betikohtaxseslI j a va­r
a i s i kanppamabdoUisacdet useiksi
aamaila,
mennessä
maisiksi.;
mutta puoleen päivää]i
Work6rs-ossns2iikkeen leäpomos- n e • muuUui v a t taikui^
sa oli" kpva pola saada ajnTnattJtaJT
toista leiparia. O s u u s l i i k l ^ i ' joh­tajaa
tiedossa ei:oIInt ketaan muu­ta
tehtävään -sopiva t k u i n "opposi-tioon"
kuultnra scomalainoi leipn-
, r L Hän et vain lukeutunut "oppo- s i i t i : Hän näytti olevan yhtä hoo-erikoisessa
Cnas s s ias ioine omi s t a - r t i i l e v ,ks i A-uosiksL- i s t l o o a " , vaan hänellä o l i oma l e i - T l iSs a a i k u i n me toi s e tkin. Hän ci
sitä kieltä, jota British Columbian • massaan rsäiefadessä kertoi metsä- * l W A a i johtajat ja jäsenet tietä-[poraonsa yiHl2ssä toisen -osausUik-unionistit
ymmärtävät j a jota be j teollisuuden kauppamahdollisuuk-1 tämän jiitä bj-vin kuin metsä-1keen.isäanäö kanssa. !^
ovat odottaneet kuulevansa. sista seuraavaa: ; tavarastnottajätkin j a niinmuodoin
kieltäytyvät hyväksymästä "lamaan-nuskansi-
teoriaa päätevänä syynä
tymlän Brittsb Columbia j a koko
Canada j o äänestäjät vain osoittaa
vat todellista kuuliaisuutta (äänes-tämälli)
tätä kahdennenkymme­nennen
.Toosisadan ihmeitten teki­jää
kohtaan.
Se on t e i d i n Canadanne. Asian
Biin(dlen olisi .epäilemittäkin hy­v
in tehty jos kansa tekisi joitakin
hyviä kysymyksiä ennenkuin ryn­nätään
vaaliuurnalle aikaansaatta-nuan
Sodal Creditin valtakautta.
Miksi antaisismMkaan sen toisille?
— Pacific: Tritmne.
Intematonal Woodwor£ers flän-1 "Ne valfcotfeet; jotka ovat saat-oen
metsämiesten) unio oli aikoi-Itäneet rannikon puutavaran tuotta-naan
British Columbian työläisten; jat pureskelemaan kynsiään ovat hetikohtais«i j a huomattavan pal-elinehtojen
puolesta käydyn tais-r suurelta osalta ihmisten' aikaan-- kankorotuksen kieltämisefcsL
teiun eturintaman johtaja, mutta • saannoksia j a siitä syystä muutok- \ yhteenvedossaan so^ttelulauti-n
y k ^ se on luisunut yhdennene-.sellc a l t l i t a . Jotkut teollisuuden * ^^j^gUg ^^0^ presidentU Joe Mor-t
o s t a UlaHe buomattavimiuen uni-; johtajat; silmailevät ^
öiden joukossa mikäli on kysvm)-5 j maita tulevia kauppamahdoUisuuk-työläisten
saavuttamista , palkka-; sia sOmänipitäen."
eduista. Vam taistelukanta — ja \ Ja mamitun I d i d a i samassa nu- \ nenkuulumattomiin 1 a a j e n tamis
r i s syytti työnantajia "jatkuvasta
Uiottelusts" ttoliis^juden tafoudelli
1 seen asemaan nähden j a \i.ttasi en-lakkotoimenpiteet,
jos tarpeellista | merossajulkaistiji seuraava tärteä f ^ n n i t P i m i i n -Arir^-. työläisten tu
- voivat palauttaa I W A : n aikaisem uutinen: \ j„ palkankorotusvaatimufc-min
nauttiman arvovaUanBC:n työ-f "Kaksi huomattavaa BC:n mke-' ^ ^ ^ ^ tämän laajentamlssn take-v
i m l i i k k e e n piireissä. t miestä käioitti äskettäin kaupan-
Lanarazuukon metsäteollisuuden ; käyntiin Punaisen K i i n a n kanssa.
omistajat väittävät, että he eivät | **B.C Eleetric ybtirä varapresi-ole
kykmeviä maksamaan suurem- \ dentti W . C H a i n v a r i n g puheessaan
paa palkkaa tänä vuonna, koska eräälle metsätavarantuottajain jou-metsätuotteiden
kaupassa on tapah­tunut
lamaannus.
koUe ehdotti kaupparajoitusten lie
ventämstä Kiinaan nähdoi.
Ikivanhan maan "nuoret kasvot"
miseksi?" kysyi bän.
Union taholta vaaditaan 20^^ ko­rotusta
nykyiseen SLö9 peruspalk­kaan
länsirannikon 30,000 metsätyö
Iäiselle j a lisäksi unioa työmaata
« k ä muita palkkaetuja.
Tmmin sillirin osgastiikkefn ,va-listustyön
jofatsäana. liikkeemme
johtajan" tapana oU ainä Ibtantyä
puoleeni tärkPTmmissä asioissa.
'"OtzmmekcK -bäaet palvefaikseem-me?"
tie&isteli Eino Laakso mi-i
nuita.;..... . , . . :|
' Asiakkaat valittivat j a leipäaJQ.
zit.cdivat huonolla päällä. . T
. K o s k e l a n osasto oli vastuussa.
Keskustelimme häiien kanssaan
tiennyt mikä o l i vinossa.
^^Teen taikinan samalla tavalla
jidca i ä i v ä ; mkä sdi käsittää' mifc^
leipä o n hyvää joka päivä päitä
lauantaisin", hän vakuutti
Sitten alkoi kasvaa epäilyt, etti
ehkä hän saboteeraa. Hänhän IQ.
keutni "oppositioon*?
rPäätök- että tilanteeseen on saa-
Varovästi tiedustelin: "Onko hän > tava parannusta,
hyvä l e i p u r i ? " . \ Menin K o ^ e l a n puheille: "Jos
Parhain*, vastasi Eino. f et voi parantaa leivän laatua, niin
Onko ban luotettava? Tuleeko i gig tee sitä", sanoin vihaisesti M-hän
tekemään kaikkensa osuusliik-fceemme
hyväksi?' tiedustelin E i ­nolta.
nelle.
Sanoillani o l i sama vaikutus hl-neen
kuin jos olisin läjäyttänyt
Nykyinen fEbet on kirjai­lijalle
oikea trivemaa, ja kerta-
IraftMMn tonrfaabmis, jo» saa ii-s
i k d »BdieMSin cvreeppalaisata
aaiUB saaUa tavrittasattondssa
•Bcca DalailaBuni lookse, kertoi
MkMlriiitt Mijämja Harald Hao-ser
iskettSn Bmbalalsen Kanp-fabiifceakMlaa
salin täytliväUe
UiBiMstaMdle yldsSllceo. Kir­jailija
Haaaer. jäka M saaqnunt
Saksaa Deadtraattiscsta^^T^
valbsta Stmneea, «n vaimossa
kaassa liettänyt Tiibetissä viime
syk&yaä kaksi kmdantta ja saa-ant
aiaatlaataism tflaismiden pe-
K b l a r i Uusin ikivaahaa ja syt
'Sortavaa" maan «doOda. Saosd-
BDR-ScBn «U ^bjestäayt csitel-aaälQaisinriea,
Joka beijastnskn-vasäytteineeB
« S tavattesum oie-
Icakiiatoiaes.
K i r j a i l i j a Hauseravasä aivan n u -
Sia säkymiSrisbahan. Jota käiltisiia
tähänastisissa -teoksissa on aina ver-nykyaikalstnva
kaupunki. K o s Jar-1 miehet, O a l a i r l a ^ Pantshen-jailijapariskunta
lähti Kiinasta l i i - ! l a m a ovat kansan käsityksissä niin-betun,
he joutuivat kulkemaan poh-! ilcään jumalallista alkuperää. - Luos-joisetelätletä
koko Tiibetin h a l k i ' tarilaitos on oliot niin hallitseva
Intian puolelle saakka j a takaisin. | maassa, että k a i k k i viljelyksetkin
Tintä tie kulkee hyvin korkealla | ovat Inot^azeiden ympärillä. Maa-merenpinnan
yläpuolella, matkalai- talous «m ollut erittäin takapajuis-set
joutuivat mm. kulkeman 5400
m. korkeudessa olevan solan läpi.
ta, koska siinäkin lantalaiset oskon-noUisfllosofiset
käsitykset ovat sää-
^Saksan miBtarisiiim ^dei
' Kvt^ muistetaan meille on \*akuutettu ja selitetty, että
^Saksan miHtarismin uudelleen henkiin herättäminen ei ai-heuta
mitään vaaraa ihmiskunnalle, sillä Saksan militarismi
' on nyt "demokratisoitu** siinä määrin, että vanhojen rauta-r
korkosaappalden tilalle on otettu amerikkalaismalliset nauha»
l kengät!
I^^^^^^^^ jykevien väitteiden edessä ei ihmisktmta ole
; luonnollisestikaan voinut muuta kuin ihmetellä sitä miten
; helposti voidaankaan selviytyjä vanhasta, pceussilaismallises-i
ta komennosta, josta ex kuulema ole muuta kum pahat muis-tot
jälellä.
Matta joidenkin ihmisten on vaikea uskoa, että tiikeri
I muuttaa tapojaan, vail&a sille maalattaisiinkin vähän toi>
^ senlaisia täpliä. Ja nyt näyttää, että nämä lepäilevät Tuo>
^ maat ovat saaneet vettä myllyynsä.
l Reuterin uutistoimisto tiedoitti nimittäin Msmchenistä
^ kesäkuun 3 pnä ei Hitlerin päi\iltä. vaan^ H
na 1957: "Länsi-Saksan 13 sotamiestä kuoli tänään yrittäes-
' saan marssia vuolaan lUer-joen poikki täällä lounaaseen".
, Mutta lainatkaamme tästä uutistxedostd vähän yksityidcc^
; talsemmin, sillä niin sie^-^ästi tästä asiasta kerrotaan:
: ^Armeijan aluepäämajasta t i ^
* mistä on löydetty ja. 13 muuta katsotaan kuolleiksi . . .
« ^ ?'Miehistä vastuussa ollut eräs aliupse^i antoi 2SdIe mie-
^ It^e vaihto^don joko kahlata virran poikia, joka on siltä
3 kdbtaa noin 4 jalkaa syvä, tai meimä sen yli lähiseudun a l -
* taa käyttäen. Yksi midiistä meni sillan kautta, loput yritti-
- vät kahlata joen yli,
Kahd^san miestä, mukaanlukien aliupseeri, pääsi vir-
V ran toiselle puolelle. Siviilipoliisit vangitsivat tämän aliup-
I seerin, sillä Länsi-Saksassa ei de sotaoikeutta.
'Nt^jä sukeltajaa yrittää tänään etdä ruumiita, joiden
ns!a>taan olevan joen alajuoksussa, missä on vedra ^vyys 11
» jaHcaa —
^^Puolustusministeriön lau^znnossa sanotaan, että 11!^
muutokset ovst paraikaa käynnissä
soljetBssa maassa, j a kirjaOJjapa-l
i s k n n t a saattoi siellä ollessaan
omin silmin nähdä muutosten to-teutuvan..
Kiinan Kirjailijaliiton
aloitteesta tehty^ matka o l i järjes­tetty
n i i n . että vieraille avautuivat
mutta itä-Iänsitie on jyrkempi ja 1 täneet. ettei jumalQta saa mitään
vaikeampL Pobjois-etelätiellä tulee [ottaa väkisin. S e n v u o ^ n»aanvU-olemaan
Tiibetille kulttuurisesti j a jelyskin on keskiaikaista,
taloudellisesti ratkaiseva merkitys, Tiibetissä voidaan kuitenkin ny-mainitsi
k i r j a i l i ja Hauser. | kyaikaisin menetelmin viljellä kaik-
Mielenkiintoinen oli matka yli \ k i a kuuman ilmanalan, hedelmiä ja
Himalajan Intian puolelle Yandnn-i vihanneksia, j a näitä viljel>-ssuun-g
in kaupunkiin, tietä joka avattiin ^nitelmia on jo ryiidirtty; toteutta­vasta
viime vtionna. Sinä aiksba kun ; maan. Kiinan kansantasavalta la­v
i eraat viipyivät "nilÄtissä, kiinalai- hettää asiantuntijoita j a ^nös kou-set
tienrakentajat paransivat teitä luttaa paikallista väestöä. Siten
ja' rakensivat mm. virtojen y l i l l esim, sairaalaverkostoa j a äitiy:§ta-uutta
siltaa. E i ihme että' painu- ^loja rakepnetaan ;para!kaa. Munk-niatkaän
Lhasasta pobjoisrajälle kien :; läScetieteellisessä opistossa
autolla kesti palatessa vain 5 pai- koulutetaan c munkkeja: j o vanhas-väa.
k u n se maahan tullessa o l i vaa--taan parantajiksi,; mutta koi^eamp:
tinut 14 vuorokautta: ' .jlääkärikonlutas:tzgiabtuu Kiinassa.
Maanteitä seuraa niennusohjör X n k u i s t e n luostariCT^^^ munkit;.on
massa myös rantatie'Lhasaan.-alku-' tällä hetkellä tärk^nä tekijänä i iu
työt on j o suoritettu, Lhiasan rach jdistusten toteuttamisessa.
tatiestä tulee maailman korkeim­malla
seoduUa sijaitseva rautatie.'
" R A J A T T O M I EN
R I K K . 4 U K S I E N M A A "
rOaOran & sivnOBV
Geia;er-mittareita
parempia laitteita
BciliinL — Uusia ydinainetnt-kinuismittareita,
jotka eräissä
suhteissa ovat Gelger-mittarelta
parempia, on Itä-Saksan uutis­toimiston
A D N n mukaan keh:te^
ty Zeissin tehtaissa Jenassa.
: Uudet laitteet perustuvat lä­hinnä
Zeissin laitosten Ueteelli*
sen johtajan, professori Paul
'Göriicbin totkimnksiin. Tämä
keksi 20 vuotta sftten valokato-din,
joka sitä valaistaessa lähet­tää
paljon enemmän. elektroneja
k u i n mikään mna tunnettu ka­todi.
Professori GöiUchin mukaan
tällä mittarilla voidaan mitata
tappiota' j a myyniutv olivat osoitta-,
qeet siiOrfa i ^ k u a . . -
K u i i ^ ^kiplimroe jakelmrätit uu­delleen;
teimme muutoksia tuotan­toon
javtarktaan ladömme-^^^k^
kaikkien tuotteiden lEoAifedt% almsH
me kortstaa tuotteittemme -laadun
paraijtainista. Haluamine saada
iaadnitan mahdollisimman hyvät
tuotteet lu<idakscmme pohjan myyn^
t i en laajentamiselle. .
Vuoden kuluessa mpynnit nou­sivat
huomattavasti j a liikkeemme
a i k o i ' toimia voittoa tuottavana l a i -
{iokseha.
\:' Mutta tuli esille ykä erittäin
! kiusallinen ipulma. Lauantaisin, ja
{ vain lauantaisin,. eräät leipälajit
hiukkasia, jotka laSte kohtaa se- 5 oEvat huonoja. . , . :; • - ,
konnin miljardiösien aikavälein. ' Bahskanleivät näyhrrat'komeilta
usko, että hän t u l i s i kodcaai [häntäi* päin naamaa. Joko bänen
'.ekemään.; mitään osuusliikettä vas- [ omatuntonsa vaivasi häntä tai sa­taan.
Ja-hän on hyvin rehellinen nani loukkasivat hänen ylpej-ttään
mies^, vastasi E i n o . .,
John Koskela otettiin osonsleipo-mon
palvelukseen. Hän hyvä
ieipurL
Parisen > vuotta myöhemmin mi-ansta
tehtiin osnusleipomon johta­j
a . Leipomo' tuotti siihen aikaan
leipurimestarina. Minä en tietänyt
mitä hänajattdi.
K o ^ I a ei keskeyttänyt leivän
,~ tuotantoa. Mutta lauantain leipä iei
parantanut. Emme olleet edes hy.
rän päivän suhteissa. Tllsnne oli
vakava.'
. Sftten päätin, että asian selvit­täminen
vaatii minua tutustumaan
eri tuotantovaiheisiin.
Koska leivät leivottiin yövuorol­l
a , se merkitsi, että m i n u n oli val­vottava
koko j-ö etsiäkseni syytä
miksi leipä o l i lauantaisin huonom-
T i i b e t in korkein
lama otti vastaan.
k a i k k i portit, siten seurueen kakä . alkaneella ^ U i s t u mi
saisiäsc^ti oUvat Uettä^iLsti ensim- ^^«^^^ ^ ^ 1 ^
maiset eurooppalaiset naiset, jotka J ^ ^ ^ ^ ^ luonnonnlricaukassa
lÄhkilö Dalai- ^ Keskellä maata sijaitsee laaja kivj^
I hiiliesiint^mä. inistä suunnitteilla
3 oleva rautatie saa polttoaineensa
T I E T J O H T A V A T L H A S A A N \ Mutta maassa on monen muunlaisia
T i i b e t in * avautuminen muulle f rikkauksia. Tiit>etin kiinankielinen
maailmalle merkitsec^gtännössä; nimitys on jo ammoin m e r k i n n yt
ennen muuta tieverkoston syntyä, i ^rajattomien mahdollisuuksien län-
Vuoteen 1954 saakka Tiibetissä ei ^^tistä maata.""
oUut — uskomatonta mutta totta! | Tlibetistä saadaan kultaa, hopeaa^
— yhtään maanteitä. SenjälkeenI kuparia, öljyjä, sinkkiä, jalokiviä
Qivat kiisalaiset tierakenta^t muu-; ym, Geoloseilla os siellä todelliset
tamy^a vtiodessa rakentaneet vai-; löytöhetkoisä. Näihin tieteellisiin
tatiet itä-länsi- ja pob]Ois«teIä-1 esivalmisteluihin perustuu Tiibetin
suuntaan keädinsteenä Lhasan ta- \ teotlistaminen seuraavan sadan
msomainea. nmtta nyt nopeasti] vuoden kuluessa. Se tulee muutta-
—:— f maan olot maassa nykyajan vaati-on
Luojan katos päästy ei ole j raufaia vastaaviksi
enää mitään vaaraa Saksan mi-1 KESKI.AJAST.\
litarismin taholta!
Ajatella asiaa. Sotamies on
preus^aisen käsityskannan
mukaan mitätohi matonen, jol­la
ei ole SQi paremmin sielu?
kuin ajatuskykyäkään. Mutta
nyt tulee demokratisoidun
39L V U 0 S I S A 0 . 4 I XE
"raiä faetkeilä kesäajan leima 00
Tiibetissä vielä vahva, ja j u u r i kes­kiajan
j a 20L vuoäsadan "yhteen
tönnäys~ tänä faetkesä on TlibetiS:
sä tavattoman ntielenläiBtoinen i l ­miön
k o t o t kirjaitija Hauser. Yh
teiskuntaolot ovat vielä feodaaliset.
Vietnamin kan«an
;taIous?iitiiiiiitelma
•niodeksi 1957
Vuodeksi 1957 hyväksytyn Viet­namin
demokraattisen tasavallan
kansantaloussuunnitelman perus­tehtävänä
on saavuttaa sodanedelli-sen
tuotantotaso ja o^rantaa sen \
"lohialla väestön aineellista asemaa |
'%kä lujittaa j a kehittää edelleen \
tasavallan taloutta. J
Suunnitelman mukaan teollisuus-1
tuotanto kasvaa tänä vuonna viime?
vuoteen : v e r r a t s i 41 prosentilla, f
josta luvusta kulutustavaroiden 1
tuotanto 66 prosentilla. Maan sisäi-|
nen kauppavaihto kasvaa huomat-1
>avasti. BHsin tuotanto kasvaa tänä
vnozma 2.5 j»oseijtilla. tsen tuotan­to
10 prosentilla j a raakapunviUan
tuotanto 20 prosentilla edelliseen 1
vuoteen verraten. Kuluvan vuoden^
loppaim mennessä teoUisunden ja j
maatalooden tnirfantotaso ^^ttääl
vuoden 1S89 fnotantotasoo. \
Suunnitelma edellyttää myös val­tion
osunden edeOeen kasvua teol-isaudessa.
kaupassa j a l i i k e i t e e s -i
sekä imlttnurin, valistuksen j a |
terveydoilxudmi kehittymisen. f
paa. Ainoa ilmeinen ero oli siinä,
että lauantaisin tehtiin n. kaksi
kertaa enemmän leipää kuin muina
päivinä.
Se ' o l i varhmn lauantaiaamuna
kun minä havaitsin mikä aiheutti
pulmamme ' Huomasin kun leipo­mon
työläinen korotti uunin läm­pöä
500 asteeseen, vaikka se taval­lisesti
oli säädetty 425 asteeseen.
Kysyin häneltä miksi hän panee
<ninin toiumemmaksL Hän selosti,
että nifni on pantava kuumemmak-
'si,'muuten einehditä leipää paista-
'iöaan. Sitten kysyin, että' onko hän
selostanut sitä Koskelalle.
Siihen hän v s t a s i : 'TEn olcrcl-häb
se-aiheuta mitään eroa.""
Häpeäntunnon vallassa seuraava-
33 aamuna selostin Koskelalle mitä
olin^saänttf selville. Hän myönsi b&
t i , 'että' kovempi kuumuus kypsyt­tää
v Mvän pnmalta nopeammin,
mutta sisältä se e i kypsytä riittä-
^ s t i , m i n k ä johdosta määrätyn
:^an kuluttua leipä iniiuttnu taild-aamalseksi.
P y y i r n anteeksi leipurimestari]-
simme.
j - E E n katsoi minua hymyillen vaa­timattomasti
j a sanoi: se mi­tään.
Jim. Olea mielissäni että
löysimme syyn_" Ja epäilemättä
iän o l i mielissään.
SITÄI
9 1
JA
II T Ä T Ä
Peröeen tuiot s a a v a t nyhrään, k u t e n k u v a s t a k i n zsäkyy,.
m o u k a r i a j a a l a s i m e n välissä k o ^ ^ i s k u j a , sillä päa^ -
a s i a s s a v a r u s t e l u k i i p a i i u s t a tulee t a v a l l i s t e n k a d un
T S X S Y J A B P E E T ON
TaaveCi Mutanen >Dst3sia Sam
:Ki{äcsai& oli iyösSiakcmatäaSa ja pi3-
"Sytyi I&pnlte eiään sahalaitoisen
nastana JuKcsflla- MesSari tarrit-
^Son miehen töläin lautatarhalle js
fc&oiiä-Tlaavettia: -Nb. tuISaa nyt
«r
i l
a. JGSQ on oanettomuuspaikaila ^ryöppyävä" (torrential). Pai­kalliset
ikmiset sanovat, että tässä jääkylmässä joessa on vo^-
makkaita pyörrekohtia . . .
"Vangittu aliupseeri sanoi poliiseille, että mielistä vas-ttnxssac^
ut kersantti komensi miehet kahlaamaan joen yii
hänen seuratessa toimitusta sillaita. l^män jälkeen vangit-tisa
kessanttL
-, "Yksi pelastuneista mielistä sanoi myöhemnain: "Virta
<dS peloittsvan voimakas. Ainoastaan xxe, jotka huoanaszvat
* edessään oUeiden miesten painuvan syvyyteen, voivat pelas­ti
taa itsensä*.""
^ Sko olekin kaunis kukkanox Saksan zmlitaiismih ''de-
* xäpkraSzsoitumisesta!"' Ja kuten näiiTy, Länsz-Saksan. nauhs-
^ Iftyr^feen arm^jan komennossa ei c^e eiäa jalkakaan ^ « o s -
* .sifiBsy^-deslä, siitä, että sotilaita kohdellaan inuh kcma,
k-jnoksatetaan öin Ja päivin mielivaltaisen {aä£(ystaa4iulia-päälanpistojen
mttkaisesti! Preosszlassans johti kaks
ihnuskannan maallmamotaan, — xnotta nyt kim äitä
Länsi-Saksan a m ^ i j a n j o k u ; 00 kolme yhteiskuntaluokkaa, aa^
k o r k e a a l i u p s e e r i — j o k a toi-Heliset, papit j a munkit sekä maa-m
i t i e t y s U vielä k o r k e a m m a n ' ^^if**- ^ ^. - ' V . • ., • •... .jMutta paraikaa monet aateliset'va--
t a h d o n o h j e i d e n j a m a a r a y s - ; p ^ „ ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^
t e n m a k a a n — j a a n t a a m i e h i l - | r i i n rakemustmbin joko määrä-l
e e n j o p a kaksi v a i h t o ^ t o a : \ ajakä t a i kokemaan. Ja sitä mukaa
H e saivat mennä kevä.ttalvistalkuiB te(dlissotta syntyy, maaozja-k
u o h u v a n j o e n y l i . j o k o s i l l a n ] J^^f^ itsenäisenä sea palve-k
a u t t a . t a i s i t t e n k a h l a t a sen i ' ' ' * ^ " ^ .^.^^ •
7f_ * , _ aÄU^*«x acx* , g j j ^ ^ Tiibetin muMosproses-j
a a k y i m a n \-edea poz&Si Ssota- - gjjig väestö astun vapa»^
m i e s t e n a l h a i s t a harkintakykyä i ehtoisesti demokraattisten refOr-kaSceti
k u v a a se, että a i n o a s - ; mien ÖeSe. V . vs&l t o i k o k a c a 23.
t a a n v k s i heistä — i l m e i s e s t i f PaJ^f^s» solmittu sopimats Kiinan
ixovj^xy nastaa päivästä toiseen k a i k k i e n k u l u t u s t a r ­p
e i d e n h i n t o j a . J u u r i toissapäivänä i l m o i t e t t i i n taas
l i r t t o v a l t i c n t i i a s t o t o i n u s t o s t a . "että h i n n a t n o u s i v a t h u h ­t
i k u u n a i k a n a siinä määrin, j o t t a e h s & u s t a n n u s i n d i ^ i
y l i t t i .2 pisteellä m a a l i s k u i m i n d e k s i n . H u h t i k u i m lo­p
u l l a o l i u u s i e n fainnankorptusten johdosta u u s i i n d e k si
121.1 pistettä. V u o s i s i t t e n h i i h t i k u u s s a s e o l i " v a i n "
liae pistettä.
lansaUa Ja ottakaa ^yyny mukaan-ae".
Taavettia moiamtyöhönSntsu hle-maa
ihmstytti ja aikansa korrallis-taan
kynsiUyääs viifcioi: "Sot­kee
se mesSar miusia o&een luoK»?
-Sen varaa mitä mis työmaaHa mak-soon.-
mie p:än val&&a nyr2&iä
PÄIVÄN PAKINA
Helppo on nähdä riidia toisen silmässä
:rossa oli uutistiäo, niissä kerrot-,vuotta ennenkuin saavat itselleen
f t i i n . että rikkaassa Tonmtossa, mis- f asunnon. Nuoret parit joutuvat tä-
> sä epäHensättäi «m koko jookko sei-1 ten asumaan vanhempiensa jo eo-i
Iäisiäkin p&heitä misä on kaks-< nestään ahtaissa asunnoissa.
^,kis antoa^ja mitä boitainassa yksi-1 Ja B r i t i s h Medical Journal (maa-
Viitaten Neuvostoliiton kauppa­ministeri
:< D . VI Pavlovin lauson-tooo.
etta Neuvostoliiton j(&a k o i -
k o m e ^ u k s e n antanut k s s a n t - ! * * ^ ^ ^ » ^ ^ ^ 5 ^ ^
. .,, -.1 i'^sa tskaa. y k s i t y i s n m t a i s e s t i ' r n o r -
U - meni siialle^toästen m e n - , toimeenpasca siten, että Tö-n
e n . k i i v a i l a k u o l e m a a uama-^i,etia'väestö itse sjKaittaa mnutofc-lea
veteen. set @kä mitään ulkocsolisui väki-
T a p a h t u m a n j o b d o s t a o n hy- i valtaiss» voimia käytetä. Aateiisel
v i e n sääntöjen m u k a i s e s t i v a n - ' ^ joidei haOussa ovat virat.
-»^ • •. • -'^ ä QoaaisaccSet • rä koltiunri — • mun'
gunn p a r i a h ; ^ > s e « « , m u t t a JOS. ^ 5 ei näSin asti ofe o s a ^
v c r d a a n p i t a a Y m l y s v a i l o i s s ? 5 j^j^g^ kirjoittsa — äiiytOäT
i c & i n a i k a s i t t e s o l l u t t a s a m a r ^ \ edidleen kaikki o£teitessa ja k s r -
s u u n t a i s t a t^[>ahtumaa vähää-^keaa distasaosa. jos se osaBistnB
kään e n n a k o i v a n a , - n m i me^en-{reitsmi^,[ toteottasäseea.'. 13sä:
me i h m e t t e l i s l a i n k a a n v a i k k a ; J^;
. ifastavat aulnstt kooInlaitokSQa pe-n
a i t a p j o a t e t t y i a aLnipseerejs; j , , ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ ^ ^ c p e t t a^
vähän n u h d e l t a g c m siitä, e t t e i ^ ; ca j o I9 kazsakooloa.
vät'he. sentään käyttäneet'.WSr 1 P A V V I E N : J A ' M U N K K I E N " MAA
maa^'väkivalta--jasitgs'estä-'|'-^j^staanolltset.-' tshaaaäsei,-äS^
seet::-midiiSö •'lise^mäsa• j o - ' talEtäevia-.'vieSiin
t o e h t n n a " s i l l a n k a u t t a vKme-jcsa mndckeja jotka e S v ä ikäisissä
mannella peacfcerflä oa tämän voo-tyisi^:
aitmaaänrit, pa myös pelas­tusarmeijan
y^säassa j^ca yö tfics-
|:tasatxi tytöstä:henkiK»,"joilla ei
_ > tila mnrrtj^ jnpalVWa» Rimrttagn Trti-
Jos missaaa, niin t a s a asiassa [tä balutsaii, smtta Neävostöfiitosta
ka omassa siimassaan."^
oa Toronto Daily Star verratlavis- ^ei enää Iö»d^ mää^-fämän^^sta
sa "häntään, j o k a h e l u t t a a koiraa- l TB^U' %:C,^-tiA^ iU. ,rHL
lisknan numero 1 ^ ) sanoo: "Sau­rissa
kaupungeissa on... melko
yleistä, että sairaalaan'tuodaan va-kavasfi
aliravittuja vanhempia ili-H
OBsiä**.
dea loppoxm messessä polkupyörä. | Turiiaa on nimittäin TEecäraa f patriootti, j c * a a
T o n a t o Daily Star sanoi lauantai-1sifloin tuotannollassme jos kaikki^^igj^ TsijopooBe» läszttelyi?
Näin^ varakkaassa Britamuassa
Ehkä Stär-lehä on s & a i ä t o v^i-|äratta^^entä^ sitten, jos mennään
sessa toimitBskirjoitaksessaan ooin
W « t a i l n n voeksi C a n a d an
3^3174^300 kapitafistisesta perheestä
vcKmna ISS6 0^^2321000 perheälä
jako yksi tai useampi auto. Se on
läQxs kaksi koimesta..
No. iJKsa koIlakiT} -
Mikään nntrapa ei tjetpnkäärt
ole se. että raT?.r«assa oa vielä
käytettävissä olevat meikit viittaa­vat
.sJihen. kuten nyt aa «»äanlaita
SBvaitse^lEatms-doOisesti
se faaloaa etsia heiUmja.t
f* jLp<gciia:m?pIgimTnfn;jcrst^^ka3e^^
^. , . va22ai raeriea-tafaa. -
.jan':v;jtiialle. :;'Soassot'::'SosiaIist2sat
Neuvostoliitto ssavcttaa imomfinnaf'
^ t a te<rilise:^ takapajoises Veajä-f,
,tilalle ZKKzssut . sosia&stisat ^ 'se <disä kaiketi
Yhdysvallat .r tcotaxmossa fceniiloa t
kohti j a siruuttaa s e i yiifaaozaenna! kss^ vailtepa Ehg^amiT^. jos-
Sellszces Eakoisti e i pifkäHe ^tiitä. f
Tchasaesä parempi <öls osaan;
sänotasä "em ooppalrfitfy«" staa-darSfiea
c.mokaas cäeväs imrkeas
? eilntssoa'^
asemmän agtoja,,:'jääkasppeja. pe-ikyvynMs kannalta.katsoen.:edä et-.^
soJEoneita jne. bdkiha ko&ti koin
ma^^mine etn;^a — n i i a , j a kflpailn-
TilasäUitietojesi "mukaan o n Bari-ät
täi s i s syitä syviä si tä. mT\si i tanai2ssa''^.f:kQEtcBikx&
v i ^ Vähän kauemmaksi kapitalis*
t33ea.6nnen hyvinvoinnin maail-massa?
Lontoosta tulleissa untistiedoissa
fcenöttun - viikcm alussa, että La-boör-
pooloe on kmiferenssissaaii
luKsmoinut brittiläisten suhtedlt:
s a i hyvinvoinnin j a sillä perusteet
Ia päättänyt, että vaikka Britaooiao
aiztomaiQe ei annettaräkaan kas-salSsta
vfcpautta, n i i l l e <m knitcn-kia
annettava vähän taloudellista
avustusta.
, labooppoolneen konferenssin ra-Ncovostoliitassa.
Tämä o n y l i s e s t i nayttaa. että sosialismi cm s i t tpnkin ko va asuntopula. E n B n t i edon i s a - t pestissä sanotaan, että ^'Britaniuss-trmffiAfftT
» - t n r ö K J g «mciTrsnlg t leai;»ti?R»CTnT3 ts»«VfcjaTnp.i ^v3Xam-:^k^^a
kasaen mitzstietov.oa se,, että Hea-isaaäesi- jS' h>-.'im.oignm .baakk±mi-il4. mitioanaa perhettä ja-'vaia JS
vostcdiitto s v u u t t a jo.es52'Viimnalse5sa saiiriMe k a z s a i i ^ ^ | mOjoona asuntoa — axatta m i d e S -
YbdysinBai vräa:' tgotannossa jaf Katsokaamzse^ hieman «v-maa-n f^itSnjSri vsmv±t>^v:ijt»f(^ ga
;jBan-sesi^:^Ifceea. Iihaasekä;niaidcmf v«eimne. :^ ^
JM gmidee.-';;ss^sStskSbäisa, tao-" |;SaTS.-^ffa - k u n - .Tonmto.;. D a i l y 'JStai-; | lyw|«jy-' |sänä -BisErin,:'esim.
tsnnossa^ .se o a . yfiteiskrmnaTfiselta | ilakoä camsdalaisien-iäsSolen' • mää-1Manrbesferia"'^ tmjMl^ibikcgiixSiea
fcaniaffa fattsoea keruBsaaa jymy-| läHä. j o t ka tosrn ovat smirelta^bsal-lpQ&d^
mttiXMSL. Mutta uutfsi*a iähtyäHai|tev.vpykgtavarasa.• -kuten•.-.tujilniltuj
(di VQEmaa I S S S i s a — mOä t o ^ i a cm työläisten P»;
r a t i i s i -—^työläiset aosaitsevat n i^
kartaa eienuBän k o i n jamaikaäai-set.
j a « t t i jamaikalaiseC puolestaas
ansaitsevat 3 kxrtaa enemmän b i ^
T^iaasaaiyikan alkriff^snkksat lö"
tseea t a n a a a a nykjistä
r ^ e n 43 .
laaa
soo va£U&mccaDe j a aäaikEe "tikan|soariaeila: Neorast^diitosL paSksspsö-ilaäsen. tnaafeen että
A f n f c B s a . . . "
i?Midta ^ ^ a r i n tamcdtaskirjoitta9>|
j ä j i s » . vextaiDa te^äinsa
aumiä^lbiin K e o v o s t d l i t o n poDoi-j
PUöna j a Cmsdazi satoja* — K2»-
sSkoura.