Vapaus, August 13, 1966

              Sivu 2 • 1^^^ 13 p . ^ Saturday, Aug. 13, 1966
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6, 1917 V A P A U S
( L I B E R T Y )
EDiTOii! W . E K L U N D MANAOER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I J O R I A U 074;4284
Ihilblidiiihg Co. Liiiiited7100-102 Sllm St West/SU(lbuty,^^'^^^ Canada.
Mailing Aöclr«868: Box 69
AdverliBli^ mtes upon »p|>li(»Ui<^^^t^
Authofized as seeond d t ^ m»tf Jbie
and ftor payment ot poetage. In cash;
CANADIÄNfBÄNGUÄGElPRESS GtOB:
TILAYIi^HINNATt
Canadassa: 1 vk. 99.00. 6 Kk. $4.75 CSA:ssa 1 vk. $1000. S kk.
8 kk. a.75 Suomessa: 1 vt. 10.50, 6 kk.. 6.75
ETELÄ-VIETNAMISTA O H TULLUT
Ai^^EÄtKKAi^iiiil^
i ) | i i p 9 ^ e n vali^kainppailu Kongossa
Haagin oikeuden päätöksestä
Pääministeri Lester B. Pearson oli käsittääksemme tu­hannesti
oikeassa tuomitessaan amerikkalaisten lakimiesten
yhdistyksen kokouksessa Montrealissa pitämänsä puheen yh­teydessä
Haagin kansainvälisen oikeuden tyrmistyttävän pää­töksen,
mikä asiallisesti puhuen siunasi Etelä-Afrikan rotu-sortopolitiikian
Lounais-Afrikassa.
Rotujen tasa-arvoisuuden ja kansojen itsemääräämisoi­keuden
pitäisi olla selviö, mutta maailmassa on monia val­tioita
ja hallituksia, jotka eivät tässä suhteessa piittaa Yhdis­tyneiden
Kansakuntien peruskirjasta ja päätöksistä mitään.
Häpeällinen ratkaisu syntyi tasaäänin australialaisen puheen-jditajan
äänen ratkaistessa asian Etelä-Afrikan rotusortopo-litiikan
hyväksi.
"Vastavaikutus tälle päätökselle on: suurelta osalta maail­maa
suuttumus ja syytösten nousu, että maailman kansain­välinen
oikeus on osoittautunut valkoihoisten tribunaaliksi,
mikä käyttää valkoihoisten lakia mustaihoisten oikeuden
hinnalla'', sanoi pääministeri Pearson ilmaisten oikeutetun
epäilyn, että moinen oikeudenpäätös ei voi muuta kuin kai­vaa
maata pois kansainvälisen oikeuden alta.
Lounais-Afrikka oli ensimmäiseen maailmansotaan asti
Saksan siirtomaa. Etelä-Afrikka kaappasi sen laittomasti hal­lintaansa
v. 1949. YK on useita kertoja sen jälkeen esittänyt
vaatimuksen, että k.o. alue saatettaisiin YKn luottamuslauta-kunnan
(trusteeship) alaisuuteen, mutta Etelä-Afrikan rotu-syrjijät
ovat kieltäytyneet siitä.
Xaksi afrikkalaismaata, Etiopia ja Liberia vetivät marras­kuussa
1960 Afrikan itsenäisten maiden puolesta asian kan­sainvälisen
(Haagin) oikeuden ratkaistavaksi. Haagin oikeus
tutki asiaa lähes kuusi vuotta aiheuttaen sivumennen sanoen
suunnattoman suuret oikeuskulut Etiopialle ja Liberialle.
Mutta viime heinäkuun 18 pnä annettu lausunto oli suo­rastaan
tyrmistyttävä; Se on nostattanut, kuten pääministeri
Pearson huomioi, suuttumuksen myrskyn kautta maailman
ja erikoisesti Afrikan maissa. Asiallisesti puhuen kansainvä­linen
oikeus hylkäsi valituksen ja antoi siunauksensa sille
kun Etelä-Afrikka cn kaapannut hallintaansa mainitun alu­een,
missä se toteuttaa räikeätä rotusortoa erikoisesti valko­ihoisten
omistamien suurten kaivosyhtiöiden hyväksi.
Heti oikeuden päätöksen julkaisemisen jälkeenj tarkem­min
sanoen heinäkuun 19 päivänä, afrikkalaismaiden edusta­jat
YKssa muodostivat 8 jäsenmaata käsittävän komitean,
minkä tehtävänä on laatia uusia suunnitelmia Lounais-Afri-kan
vapauttamisen hyväksi.
Kuten on aikaisemmin todettu^ Haagin päätös ei ollut
yksimielinen. Päinvastoin, äänet jakaantuivat asian johdosta
tasan. Ratkaisu oli siis oikeuden presidentin, australialaisen
sir Percy Spencerin käsissä — ja hän äänesti siirtomaako-mennon
sekä rotusyrjinnän jatkamisen puolesta.
Ratkaiseva vaikutus tuntuu kuitenkin olleen visseillä
länsimaalaisilla yrittelijäpiireillä. Ranskan uutistoimisto
France Presse tiedoitti Johannesburgista, (Etelä-Afrikan pää­kaupungista),
heinäkuun 19 pnä seuraavaa:
. "Kansainvälisen oikeuden päätös Lounais-Afrikan asias­ta
Etelä-Afrikan hyväksi aiheutti tänään huomattavan osak­keiden
nousun Johannesburgin pörssissä. Kaksi laitosta^ joi­den
osakkeet nousivat eniten Johannesburgin pörssissä, oli­vat
De Beers Gonsolidated Mines ja Anglo-American Corpo­ration
of South Africa."
Molenunat edellämainitut kuuluvat jättiläiskokoiseen
Oppenhdmer timantti- ja kultayhtymään, joka toimii kautta
Etelä-Afrikan mantereen. Ne kontrolloivat Lounais-Afrikan
pääasiallisemman rikkauden lähteen —timanttikentät.
Consolidated Diamond Mines nostaa joka vuosi 900,000
karaattia timantteja Namib-erämaan hiekan alta, hankkien
peräti 200-prosenttisiakin voitto-osinkoja pääomasijoituksil­leen.
Timanttien lisäksi Lounais-Afrikassa on muitakin tär­keitä
rikkauksien lähteitä; lyijyä, kuparia, vanadiinia, sink­kiä,
kultaa, tinaa ja uraania. Näiden malmien kontrolli on
yhdysvaltalaisten monopoliyhtymien kontrollissa Tsumeb-yhtymän
välityksellä, mikä puolestaan on 29 prosenttisesti
amerikkalaisen Metal Climax and Newmont Minen yhtymän
kontrollissa.
Tässä tulee esiin todellisuus siitä, miksi Etelä-Afrikka
haluaa pitää hallussaan Lounais-Afrikkaa ja ylläpitää siellä
eläimellistä rotusyrjintäänsä. Afrikkalaisväestö (mustaihoi­set)
cn siellä ajettu kaikilta viljavilta alueilta pois reservaa-tioalueille,
jotka nyt muodostavat 25 prosenttia koko aluees-
_Ja. Afrikkalaisia verotetaan raskaasti, jotta heidät voidaan—'
pakoittaa lähtemTän pois kylistä ja etsimään työtä Oranje-mund
ja Tsumebin kaivoksista. Täten- menetellen-näille kai-yhtiöille
varataan jatkuvaa halpaa työvoimaa. Afrikkalaiset
työläiset eivät voi protestoida. He eivät voi liittyä ammatti­yhdistykseen
— eivätkä valita työmaataan. ^
Kaiken tämän kurjuuden Haagin oikeuden päätös nyt
siunasi! •
' Etelä-Vietnam on, itsenäinen,
sitä toistavat amerikkalaisi^t tiiir
van takaa; V i e t n ^ i j i sfjdiupi, erä^
tragedia on^ knitenhin siiurt eroa­vuus
hyvien aikomusten ja todel­lisuuden
välillä, toteaa Saigonissa
toimiva iFanskalai9.ea sanonialeh^-
mies Robert GuiUain laajassa re-portaasblssaan.
Amerikkalaiset it­seen
sotkeutuvat useip täjssä tär­keässä
kysymyksessä. Tiedustd-lessa,
mikä on Amerikan osuus
ip^an budjetissa, sain kuulla: "Me
maksaoirae gQ prosenttia laskuis­ta".
Etelä Vietnamin itsenäisyys on
vaiq naamjio. Maasta on tullut
uudelleen siirtomaa tai maakun-.
ta. Amerikan lähetystöllä suurine
henkilöfcuntineen on- enemmän
valtaa kuin Etelä-Vietnamin hal­lituksella.
_
AMERIKKALAISTEN APU
E t e 1 ä- Vietnamin riippyvaisuus
näkyy erityisesti taloudellisella alal­la.
Maa on olemassa vain USAn
avustuksen turvin. Se on lisääntynyt
jatkuvasti: 300 milj. dollaria v. 1965
600 milj. dlolaria tänä vuonna. Mi­nulle
vakuutettiin, että ilman tätä
avustusta maassa vallitsisi kaaos ja
nälänhätä. On muuten paradoksaa­lista,
että tähän maatalousvaltaiseen
maahan, joka aikaisemmin^oli suuri
-•ilsin viejä, tuovat amerikkalaiset
nykyään riisiä.
Amerikkalaisten apu on pääasins-
:a tavaroiden toimittamista. Suu­rin
osa tavaroista on amerikkalaisia
ja niiden ostamisen rahoittaa USA.
Tavarat kuljetetaan amerikkalaisilla
aluksilla, joiden omistajat tällä ta­voin
saavat toimeentulonsa Vietna­min
sodan kustannuksella.
Toinen avustuksen muoto on
USAn maatalouden ylijäämätuottei-den
myyminen , Vietnamim, mm.
puuvillaa. Nämä toimitukset teke­vät
noin 70 miljoonaa dollaria. Ame­rikkalaiset
osallistuvat myös sel­laisten
laitosten kuin poliisin, sai­raaloiden
ja tehtaiden ylläpitämi­seen,
maatalouslialuston toimittami­seen,
väkilannoitteiden tuontiin, tei­den
Takeiltamiseen jne. Tällä alalla
on vaikea määritellä tarkkaa sum­maa,
mutta se nousee nähtävästi
300 miljoonaan dollariin.
Tavaroiden ohella tuodaan maa­han
myös ihmi.siä — amerikkalaisia
isiantuntijoita: agronomeja, pankki­virkailijoita,
tullimiehiä, poliiseja
•ne., jotka tavallaan yhdistävät Ete-
•ä-Vietnamin hallintoverkoslon ame-ikkaiaiseen
koneistoon. .
ITSENÄISYYTTÄ VAIN
ULOSPÄIN
Näennäisen itsenäisyyden ylläpi-ämiseksi
noudatetaan ainakin kah­ta
sääntöä. Amerikkalaiset, joita ta­paa
kaikkialla, jopa syrjäseuduilla,
>vat aina vain asiantuntijoita eivät­kä
milloinkaan esiinny johtajina.
Mitä tulee tavaratoimituksiin, niin
ne katsotaan kuuluviksi kaikki Ete-
Budhalaiset eivät
osallistu vaaleihin
Saigon. — Etelä-Vietnamin
yhtyneen budhalaisen kirkon joh­tajat
ilmoittivat maanantaina boi­kotoivansa
ensi kuussa toimeen­pantavia
perustuslakia säätävän
..kansalliskokouksen vaaleja. Sa­malla
he kuitenkin ilmoittivat,
etteivät he halua "täydolUsesti
katkaista suhteitaan" nykyisen
hallituksen kanssa. .
Budhalaisjohtajicn kertoman mu­kaan
biidhalaisia kehoitetaan jää­mään
vaalipäivänä, 11 syyskuuta
kotiin, tai jos heidät pakotetaan
äänestyspaikoille, jättäniään tyhjät
äänestysliput.
Budh.^iaisjohlajat uskovat, että
nämä vaalit "eivät tarjoa mahdolli­suutta
kansan todellisen tahdon Il­maisuun"
eivätkä "takaa kansan
demokraattisia edustusta".
Suurin osa Etelä-Vietni»min 16
miljoonaisesta väestöstä on budha-laisia,
mutl.'i näistä kuuluu yhtynee­seen
budhalaiseen kirkkoon vain
noin miljoona. Budhalai.^en boiko­tista
huolimatta 716 ehdokasta kil­pailee
uuden kansalliskokouksen
108 paikasta.
Ilahduttavaa siis on, että Canadan pääministeri Pearson
on nyt antanut selvän tuomitsevan lausunnon Haagin kan­sainvälisen
oikeuden päätöksestä.
Toivottavaa on, että Canadan edustajat YKssa tulevat
jatkamaan.^tätä linjaa, vaikka tiedetään, että Yhdysvallat on
Haagin päätöksen- takana ja tukena. Sivumennen sanoen
Washingtonin kierrettiin iloinneen Haagin päätöksestä.
Rand Daily Mailin kirjeenvaihtaja kertoi heinäkuun 22 pnä
Yhdysvaltain ulkoministeriön virkailijain ilmaisseen tyyty­väisyytensä
päätöksestä.
Pääministeri Pearson oli mielestämme oikeassa korostäes^
saan, että Haagin kansainvälisen oikeuden päätös asiasta
"vähentää mahdollisuutta lail-lisuuspohjan
luomisessa Xän-sainväliselle
kehitykselle", tar­koittaen
se sitä, että laki ja
edistys kärsii, kuten on uutis-tiedoissa
kerrottu.
Selvää tietenkin on, että "vii­meinen
sana" on vielä sano­matta
tässäkin asiassa. Sen si­jaan
että; Haagin kansainväli­nen
oikeus olisi asian ratkais­sut
oikeudenmukaisella taval­la,
se lykkäsi asian käsittelyn
"korkeampaan oikeuteen" —
kansojen päätettäväksi, ja kan­sojen
päätös tulee aikanaan
tämänkin kysymyksen ratkai­semaan
ei vain edistyksen,
vaan myös inhimillisyyden ja
ennenkaikkea oikeuden hy­väksi.
lä-lfiethamin haliitukselle, • jonl^.
agenttle» .'tulöe puBliaa. tava»at J^^
toimitta? ne jakeluun «.tlmjnn ame­rikkalaisten
osallistumista asiaan.
Amerikkalainen pääesikunta koet­taa
riiyös ylläpitää Vietnamin ar­meijan
näennäistä itsenäisyyttä.
Kuitenkin amerikkalaisten ylivoima
kolmessa sotilasvyöhykkeessä —
kaikkiaan vyöhykkeitä on neljä - r -
on niin suuri ja niiden tukikohdat
niin valtavia, että sotaa voidaan
pitää yksistään amerikkalaisena.
VALTAVIA
QAKENNUSUANKKEITA
Neljän suuren amerikkalaisen yh­tymän
muodostama rakennusliike
on-saanut monopolin kaikkiin ame­rikkalaisten
rakennushankkeisiin
nähden. Yhtymän palveluksessa on
nykyään 25,000 vietnamilaista, 1700
ulkomaalaista ja 1800 amerikkalais­ta.
Luvut kohoavat ja lähitulcvai-:
iuudessa vastaavasti 50,000, 8,000
ja 5,500. Rakennustöihin käytetään
tänä vuonna 240 miljoonaa dollaria
ja suurempia kohteita ovat satamat
ja lentokentät. "
Yhtymän laaja toiminta on syven^
tänyt maan taloudellista ja. sosiaa­lista
mullistusta. Se nopeuttaa in­flaatiota.
Vietnamilainen ansaitsee
yhtymän palveluksessa 5—10 kertaa
enemmän kuin muualla. "Tavallisis­ta
valkoisista" — ranskalaisen tai
muun ulkomaalainen passin omista­va
r — huonoimmatkin ansaitsevat
.)00 dollaria toimiessatm satamassa
valvojana. Vietnamiin saapuu filip­piiniläisiä
ja korealaisia ansaitse­maan.
Mitä tulee amerikkalaisiin
niin heidän minimipalkkansa on
1,000 dollaria kuussa.
Nämä suuret palkat houkuttelevat
vietnamilaisia kuin magneetti. Jos
amerikkalaisten palveluksessa ole-
Yli 50 pros. Canadan
teallisuudesta
USAn käsissä
Lontoo. Yli puolet Canadan
teollisuuden valvo.-inasta on amerik
kalaisten .sijoittajien käsissä, kir-joittaa\
Daily Mail.
•'Karvas totuus on se, että yhdys­valtalainen
pääoma valvoo nyt 52
prosenttia Canadan kaikesta teolli­suudesta,
ja amerikkalaisten inves­toinnit
vain kasvavat", lehti jatkaa.
"Amerikkalaiset ovat sijoittaneet
melkein 9,000 miljoonaa puntaa Ca-nadaan,
siis kolmanneksen heidän
kaikista sijoituksistaan ulkomailla",
lehti jatkaa edelleon ja lisää, että
taloudellinen valvonta johtaa ennen
jjitkää myös poliittiseen valvontaan.
vien yiQi^milaisteQ> n^^rä lisäQA-tj>
y'vielä 50,000,i niin mtian etttf»
töitä varten ei enää jää väkeä/Esi­merkiksi
kumiviljelmät ovat.jo nrö-nettäneet
suurimman osan työläisis­tä.
Virkailijat jättävät toimistonsa
mennäkseen amerikkalaisten palve­lukseen.
Hiljattain eräs ministeri
haroi hiuksiaan, sillä häi^n viras­toonsa
oli jäänyt vain n ^ ä pikku-,
virkailijaa. ' ~ " '
Saflptaan Etelä-Vietnamin miehi
tyksen olevan vain väliaikainen,
joka loppuu.:soda0 päättyessä. Itse
amerikkalaiset sanovat olevansa
Vietnamissa . "jos on väittämätöo-lä,
vaikka 20 vuotta, kuten olemme
olleet Berliinissä -20. vuotta".-^Suu-ret
rakennusyhtiöt viittaavat siihen,
että amerikkalaiset eivät aio lähteä
pikapuoliin^ Saigonissa huhutaan
kenraali Kyn antaneen amerikka­laisille
Kam^Ran tukikohdan 09 vuo^
deksi. Huhujen todenperäisyyttä
vahvistavat siellä aloitetut valtavat
rakennustyöt, joiden päätyttyä se
on eräs maailman suurimpia laivas­totukikohtia.
Brandt puhui
idänsuhteiden
parantamisesta
Berliini, Länsi-Sa!:san sosia?
lidemok/raatlisen puolueen puheen­johtaja
Willy Brandt vaati lauantai­na
kongrecttisten siteiden luomis­ta
Länsi-Euroopan ja Itä Euroopan
välille.
Uudessa länsisaksalaisessa Pano-rama-
lehdessä julkaistussa kirjoituk
sessa Brandt ehdotti myö.s Länsi-
Euroopan yhteistä kauppapolitiik­kaa
suhteessa Itä-Euitrapan maihin.
Brandt sanoi, että tällaisten sitei­den
solmiminen ja tällaisen politii­kan
laatiminen olisi toteutettava pi­kimmiten
eikä vasta 1970 jälkeen,
jolloin Euroopan talousyhteistyö 'on
täysin valmis.
Hän tähdensi myös Länsi-Saksan
ja itä-Saksan välisen kaupanvaih-don
kahittämistä, koska muutkin
Länsi-Euroopan maat kehittävät
kauppasuhteitaan Itä-Saksaan.
ValkoUet;|^^K^ti^at
tangalaiset^'iiiuit»rm)t oviirnotiB^
seet kapinaan ttsangantma (ent.
Stanle>'viUe8s8). Kapinaa Johti
aluksi belgialaineii majuri VVaut-hierr
jok» Kattikin Jo alussa
haavoittui pahoin, ja Joka korvat­tiin
erääUä toisella valkoisella
upseerilla.
OQIXARIBN MARSSI
Fresl4ekti Möbuta lähetti sekä
entisen nrinisteriiisliMulamban, et­tä
sisäministeri Tschisekedin Ka-taogan
niaakuataan ottamaan selvää
tilanteesta. Heti heidän paluunsa
jälkeen; tahtoi Kongon halhtns pal­jastaa
"todelliset poliittiset syyt Ki^
8aiigaiiin.t9PahtunuJB". kuton radio
Kinsbasa ilmoitti. Tilanne on-yhä
edelleen epäselvä; mutta niip pal­jon
voidaan jo sanoa varmuudella,
että kyseessä en betgialainen mono-,
poli, joka on yrittänyt järjestellä
hieman maan asioita omin päin.
Gazette and Mail kirjoitti Mobu­tun
vallankaappauksesta mm. seu­raavaa
aikanaan: "Ei ole hetken
epäilystäkään siitä, mitkä voimat
vallankaappauksen takana olivat
Kongossa. CIA toi Mobutun valtaan
Kongossa."
Mobutu ei kauan ujostellut mak­saakseen
velkansa. Hän lopetti kai­ken
avun valkoisille palkkajoukoille
niin että dollarit saattoivat vapaasti
työntyä markkinoille.
UNION MINIERE
Mutta kehitys viime kuukausina
on osoittanut, että Union Minieren
johtavat piirit eivät haluakaan luo­pua
leikistä noin vnin. Union Minie­ren
valta ei ole mitenkään aliarvioi­tavissa,
sillä se omistaa huomatta­via
kaivoksia ennen kaikkea K^tan-gan:
maakunnassa.
Varsin huomattava: menetys Uni­on
Minierelle oli kuitenkin Kimban;
hirttäminen kesäkuun lopulla. Täl­löin
se vallankaappaus, jota Kimba
oli epäilemättä valmistellut, jäi
Union Minieren tappioksi toteutu­matta,
Kimban tarkoituksena ilmeisesti
oli vielä kerran kääntää katseet
kohti Belgiaa, sen .sijaan kun Mobu­tu
on ratkaisevasti nyt muuttanut
suunnan kohti Yhdysvaltoja ja dol­lareita.
Union Minieren katkeruuden ym­märtää
hyvin, jos muisti-a, että Mo­butu
on nostanut kuparin vienti­maksuja
17:stä prosentista 30:een.
ja yi'i;tävät^väh2n*ää sitä taloudel­lista
valtaa: mikä Tshomben aikana
joutui belgialaisiin käsiin.
RAAKA-AINEET
KIINNOSTAVAT
Yhdysvallat on esittänyt avointa
mielenkiintoa niitä raaka-aineita
.cohtaan. joita maassa esiintyy, ni-mit,
äin uraania, kuparia, kobolttia
Ja sinkkiä kohtaan.
Eikä Yhdysvaltojen mielenkiinto
ole tällä rintamalla suinkaan pien­tä
luokkaa, sillä onhan se inves­toinut
niin sanotun ekonomisen ja
sotilaallisen avun turvin miljardi
dollaria Lepoldvillen Kongoon.
Tilanne Kisanganissa ei ole
vakiintunut. Ulkomamaa^aisten
monopolien kilpailu on myös kes­ken.
Ailka näyttää, mitä'se tuo vie
lä mukanaan.
Ni:SSA TOIMII N YT
10 KIRKKOKUNTAA
Osakkeiden, hinnat
laskusuunnassa
Toronto. — Osakkeiden hinnat
laskivat New Yorkin ja Toronton
pörssissä keskiviikkona.: Teollisuus­osakkeiden
hinnat laskivat keski­määräisesti
enemmän kuin milloin­kaan
ennen 25 kuukauden kuluessa.
KAMBODZAN JA USAn
SUHTEET YHÄ VIILEÄT
Phompenb. -—Kambodzhan vai-tiopääniies
prinssi Norodom Si­hanouk
sanoi maanantaina, ettei
suurlähettiläs Avcrell Harrima-nin
vierailu Kamhodztiassa ensi
kuussa jolida diplomaattisuhtei­den
palautumiseen YhdyiiValtain
ja Kambodzhan välille.
Prinssi Norodom ci uskonut, etiä
mielipiteitten -. vaihto Harrimanin
kanssa johtaisi käytännön tuloksiin.
Kambodzha katkaisi viime vuoden
toukokuuss;> suhteensa Yhdysvaltoi­hin
Kambodzhan ja Etelä-Vietna­min
rajalla, sattuneen välikohaus-sarjan
takia. (Amerikkalaiset ja
ctelävielnamihiisct ovat' toistuvasti
väittäneet, että pnhjoisvietnamilai-set
joukot käyttävät Kambodzhaa
tukikohtanaan.) ' • .
Prinssi Norodom sanoi, että äs­keiset
amerikkalaisten lentohyökkä-ykset
kambodzha-aista Thioktrac-hin
kylää vastaan kuuluivat osana
Yhdy.svaltain Victnaminjoukkojen
johtajien pyrkimykseen estää Was-hingtonia
parantamasta suhteitaan
Kombodzhaan. Hän sjytti myös
Etelä-Vietnamia siitä, että se on
uhannut hyökätä Kambodzhaan, jos
Kambodzha solmii rajasopimuksen
Pohjois-Vietnamin kanssa.
Prinssi piti näitä uhkauk.sia erit­täin
vakavina ja sinoi, ettei Saigo­nin
hallitus edusta Vietnamin kan-
.saa. "Todellinen Vietnim on Ho
Tshi Minh ja Eteiä-Viefnamin kan­sallinen
vapaulusrintam-i", hän sa­noi.-
Neuvostoliiton perustuslaki ta­kaa
kaikille kansalaisille oman­tunnon-
ja uskonnoRvaiiauden.
Kirkko on erillään valtiosta ja
koulu kirkosta. Hallituksen ja us­kontokuntien
välisiä yhteyksiä
hoitamaan on perustettu Uskonto­kuntien
asiain neuvosto, joka toi­mii
ministerineuvoston alaisena.
Nenvosloliiton alueella toimii
nykyisin 10 kirkkokuntaa ja us-,
konnollista pääsuuntausta.
Venäjän ortodoksinen kirkko oli
vuodesta 988 vuoteen 1917 maan
valtionkirkko. Vuonna 1448 se va­pautui
Konstantinopolin patriarkan
alaisuudesta ja siitä tuli riippuma­ton
(autokefalinen). Sitä johtaa
Moskovan ja koko Venäjän patri­arkka,
jonka alainen on G-jäseninen
pyhä ^ n o d i . Keskuksena on Mos-kova.
_", .
Gruusian ortodoksinen kirkko ei
opeiltaan eikä kirkonmenoiltaan
eroa venäläisestä, mutta jumalan­palvelukset
tapahtuvat gruusian kie
lellä. On toiminut 4. vuosisadalta
lähtien. Sai itsenäisyyden vuonna
484 (poikkeuksena aika 1801—1917,
jolloin se oli Venäjän pyhän syno­din
alainen). Johtajana Tbilisissä
asuva koko Gruusian patriarkka.
Vanhauskoinen kirkko syntyi 300
vuotta sitten, kun Moskovan patri­arkka
Nikon uudisti eräitä kirkon­menoja
ja korjasi eräitä jumalan­pa
Iveluskirjojen tekstejä, mikä ai­heutti
ortodoksisen kirkon jakau­tumisen.
Vanhauskoiset eivät hyväk­syneet
Nikonin uudistuksia, vaan
ovat pitäneet kiinni vanhoista kir­konmenoista.
He ovat jakaantuneet
kolmeen itsenäiseen suuntaan, joi­den
keskukset sijaitsevat Moskovas.
sa, Vilnassa ja Kuibyshevissä (ent
Samara).
Roomalais-katolinen kirkko, joka
.unnustao Rooman paavin auktori­teetin.
Suurin osa Neuvostoliiton
katolisista elää Liettuas-^a, Latvias­sa
sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän
läntisillä alueilla. Liettuassa toimii
johtajana metropo-iitta ja Latviassa
piispa.
E V an k e.I l s-Iuierilainen kirkko
Eniten on luterilaisia Eestissä ja
Latviassa. Molemmissa tasavalloissa
kirkkoa johtaa arkkipiispa.;
Evankelisten kristittyjen ja bap­tistien
kirkko muodostui vuonna
1944—1945 ja yhdisti kolme lähek­käistä
lahkokuntaa baptistit, evan­keliset
kristityt ja evankeliuskoiset
kristityt (ns. viisikymmenläiset).
Johdossa Moskovassa toimiva neu­vosto.
. Armenialais-grcgoriaaninen kirkr
ko on maailman vanhimpia kristil­lisiä
kirkkokuntia. Sen on perusta­nut
vuonna 301 piispa Gregorius,
jonka mukaan myös nimi. Eroten
muista kristillisistä kirkkokunnista
tunnustaa vain, Kristuksen jumalal­lisen
alkuperän. Kirkon pää On yli-,
patriarkka joka usuu Elshmiadzi-nassa
Armenian neuvostotasaval­lassa.
Musulinaanit (islam) on levinnjf
Keski-Aasian, Kazahstanin, Azer­baidzhanin
ja Kaukasuksen vuoristo
seutujen kantaväestön sekä tataa­rien
ja bashkirien keskuuteen. Joh­dossa
neljä alueellista hengellistä
hallintoa, joidca johdos.sa ovat
muftit.
Juutalaisuutta tunnustavat moo-seksen
uskovaiset Neuvostoliiton
Euroopan puolella ja itäiset juuta-
(Jatkuu seuraavalla sj,vulla)
PÄIVÄN PAKINA
ONKOHAN SE PELKKÄ SATTUMA
Kiellolainaikaisen erään suoma­laisen
tappelupukarin kerrotaan
sanoneen, etlä "tuossa on haavat
ja lääkkeet", lyödessään uhriaan
viinapullolla päähän.
• Jotenkin samalla tavalla näyttä­vät
yhdjsvaltalaiset sotahaukat
menettelevän lykinruoaksi läheltä
miensä nuorten amerikkalaisten
kohdalta. Vietnamin sotakenUlle
silvottaviksi lähetetyille amerikka­laisille
hankitaan kuuieinma Yh­dysvalloista
asti sairaanhoitajatta­ria.
Niin tulevat siis haavat ja voi­teet
tai ainakin voiteiden antajat
samoista lähteistä
Syytä tähän ci tieterkään tarvit­se
kaukaa etsiä.
Amorikkalai-sten usko asiansa
oikeuteen horjuu jatkuvasti lisään
tyvässä määrässä. Varsinkin nuor­ten
amerikkalaisten mieliin on
kehi:tymiissä sellainen ajatus, et­tä
Vietnamin sota oi ole heidän
sotaansa, vaan "vanhojen mies­ten",
kuten presidcnUiJchasonin
ja ulkoministeri Ruskin solaa.
Tästä ei ole kovin pitkää askel­ta
käsityskantaan, etiä menkööt
Vietnamiin sotimaan vanhat ukot,
jotka ovat .sodan aloittaneet, ja
muka tietävät, mistä siellä sodi­taan.
Sivumennen sanoen olisi todella
mukava kat.sclla Kun sellaiset van­hat
ukot kuin presidentti Johnson
ja kumppanit sekä Canadasta So­cial
Creditin kellokas Thompson
ja hännän tuppona Vietnamin so­dan
jatkamisen puolesta intoilevat
sanomalelilien harmaahapsiset toi­mittajaa
lähtisivät uljaasti astellen
näyttämään Vietkong-partisaaneil-le
mistä kana kusee!
Toistamiseksi näillä vanhoilla
herroilla ei kuitenkaan näytä ole­van
mitään kiirettä Vietncmin so­taan
lähteäkseen. Mutta sitä enem­män
sinne värvätään ;iiitä nuoria
miehiä, joilla ei ole sodasta mitään
hyötyä eikä liioin mitään hinkua
moiseen likaiseen hommaan men­näkseen.
Jotta Vietnamiin vastoin tahtoo
lähetettävien amerikkalaisten nuo­rukaisten
elämä tulisi hieman miel
lytlävämmäksi, Saigoniin on nyt
lähetetty, kuten sanottu, oikein
amerikkalaisia sairaanhoitajatta­ria
joista APn elokuun kolmah-nen
päivän uutisliedossa kerrot­tiin
mm. seuraavaa:
— - Perinteellinen kuva yhdysval­talaisesta
sairaanhoitajattaresta —
kylmästi ammattimaiskäyttäytyml-ncn.
mitä lieventää lämpö,
mikä vaikuttaa miehen sieluun —
kestää hyvin Vietnamin sodan ko­van
koetuksen.
Satoja sairaanhoitajattarin on
sijoitettu kenttäsairaaloihin, ieik-kaushuoneisiin
ja hoitohuoneisiin
Can Hho:sta :Mekongin suistamol-ta
Pleikuun asti ylänköalueella ja
Da Nangiin pohjoisessa . . He
hoitavat pääasias.sa yhdysvaltalais-sotilaita
. . .
Sairaanhoitajattaria on nyt
272 ja lisää on tulossa. He ovat
kaikki upseereja.
Yksi sairaanhoitajattarista rik­kain
paikka on 500 vuodetta käsit­tävä
93:s Evacuation sairaala
Long binhissa, noin 15 mailia Sai­gonista.
Siellä on 62 sairaanhoita­jaa,
joista 51 naisia.
Huoneet ovat täynnä amerikka-.
laisia haavoittunoita joita tuodaan
hclikopteieilla' vlilittömästi taiste- ^
lukentiltä, sekä malariaa ja muita
troopillisia tauteja sairastavia
miehiä . . .
Näin siis pidetään huolta haa­voittuneista
ja troopillisiin tautei­hin
sairastuneista amerikkalaisso­tilaista.
Eipä silti, unhoitettu ei ole ko­konaan
haavoittumattomia ja ter­veitä
sotilaita.
Meille kerrotaan New York
Timosin elokuun 5 pnä Vinh Lon­gista
Etclä-Viotnnmistj, että Etor
lä-Vielnamin hallitus kaksinker-taistuttaa
laitostensa kapasiteetin
paheiden tielle joutuneiden tyttö­jen
auttamiseksi.
Mainitussa uutistiedossa kerro­taan
mm.;
~~^"MB--~sinrrnme^~kaikki joukosta
harhanntuneet" sanoi sisar Mary,
irlantilainen nunna, joka hallitsee
tätä avustuskeskusta . . . 50 mailin
päässä Saigonista.
"Niin monen sotilaan läsnäolo
nostattaa fanlaastisen määrän
prostituuUeja", hän sanoi. "Se
(prostitutio) on Saigonissa pois
kontrollista nyt, ja minä luulen
vietnamilaisten pitävän sitä pa­hempana
kuin mitään muuta so
dan laajentamisessa, pahempana
kuin pommitusta ;
. "Tuos^sa on Lisa, hän on 10-
vuotias", sanoo sisar Mary asialli­sesti
puhuen. "Lisa oli Saigonissa
tyttötalossa työssä, Haner varta­lossaan
on vieläkin merkkejä . . .
"Tuolla on Rose. Hän tapasi va­rastaa
10.000 piesCFeä ($45) päi-
- vitiäin . . . Sisar Mary viittasi 16-
vuotiaasecn, jonka nimi on Mar­garet:
'Hänet kidnapattiin, hänel­le
annettiin huumaucainetta ja
vietiin Saigonin erääseen baariin
työhön . . ."
Mahdollisesti on hieman liioitel­tua
siinoa, että tässä tyttärien "leh
tavien" jaossa toteutetaan vissin­laista
työn jakoa, missä "autetta­valle"
jää hieman kehnompi osuus
amerikkalaisten sotilaiden "hoita­misessa".
Mutia vaikeata on vapautua ko­konaan
ajatuksesta, että kaikki tä­mä
ei johdu pelkästä sattumasta.
— Känsäkoura.