Vapaus, February 23, 1963

              VAPAUS I N D E P E N D E Nt LASOf? ORGAN
OF FINNISH C A N A O I A N S .
(LIBERTY) Estfibllähed Nov. 6.'1917
Eclitor: W. Eklund Manager: E. Suksi
' Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265 "
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario; Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translatibns free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Depättöient, Ottawa,
and for payment of postage in c a s h .M :
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 ' U6A;ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
Lauantaina, helmik. 23p:' — Saturday, Feb. 23, 1963
1 vk.:$9.00 6 kk. K4.80
1 vk: fl.50 6 kk; 5.2Ö
M . . . CANADIAN LANGUAGEPRESS
US A n talouselämä potee verenvähyyttä
iSenaaUori CroUin harhakuva
Senaattori David Groll on yksi niistä liberaaleista joiden
nuoruudenaikainen "makea A r a p a a m i e l i s y y s " on ajan mittaan
ja iän.jkarttumisen yhteydessä hapantunut ja luutunut poro­porvarilliseksi
fraasailuksi.
MeiUä on eräitä myönteisiä muistoja mr.'Crollista 30-
luvun nälkävuosilta, jolloin hän oli pääministeri Hepbumin
hallituksessa Torontossa. Olemme myös taipuvaisia usko-maanj;
että hänen "esityksensä intiaanireservaatioiden sulke­miseksi
tuli,^ kuten sanotaan, hyvästä tahdosta ja hyvästä
sydämestä. Mutta kun senaattori Grollin libet-aalisuus o A tul-
'^tit taantumuksen hapatukseksi, mihin sisältyy peräti ydin-aseidöhkih
kannatus, niin tällä esityksellä intiaanireservaa­tioiden
sulkemiseksi ei ole kerrassaan mitään yhtäläisyyttä
nykyisten tarpeiden eikä liioin vapaamielisyyden kanssa. :
Kuten muistetaan, senaattori Crol'1 oli puhujana Sudbu-ryssa
alkuviikolla "veljeysviikon" merkeissä järjestetyssä
illallistilaisuudessa; Senaattori CroUin kunniaksi on sanptta-va;
että hän käsitteli rohkeasti ja avomielisesti aihettaan.
Hän osoitti, että intiaanien reservaatioalueet ovat häpeäksi
kansakunnallemme. Hän vertasi niitä aivan oikeutetusti kes­kitysleireihin.
Senaattori Croll tuomitsi kirpein sanoin ne
j o t k a -ovat tulleet välinpitämättömiksi intiaanien kokeman
nälän, puutteen ja lukutaidottomuuden tiimoilta.
Mutta vaikka hän ilmeisesti tarkoittaa sekä intiaanien
että kansakunnan parasta, hänen ehdotuksensa pulman rat­kaisemiseksi
on liian "isällinen", liian yksipuolinen ja koko­naisuudessaan
intiaanien kansalliskunniaa loukkaava. Kuten
muistetaan, senaattori Groll ehdotti, että ^valkoihoiset tart­tuisivat
ystävällisesti mutta päättävästi intiaaneja kädestä
• kiinni ja johdattaisivat heidät 20. vuosisadan elämään ja että
intiaanien reservaatiot olisi ilman muuta suljettava ja in­tiaaneille
maksettava 20-kertainen hinta maistaan, jotta he
voisivat tulla kaupunkeihimme ja kyliimme, missä heillä on
tilaisuus saada parempi opetus ja paremmat elinmahdolli­suudet.
INTIAANIT OVAT VAROVAISIA
Jos intiaanien probleemi..olisi näin helposti ratkaistavis­sa,
niin silloin täinä kyfeyniys voitaisiin todellakin saada pois
päiväjärjestyksestä näin helposti. »
Mutta kysymys on monta kertaa mutkallisempi. Ensin­näkin
on hyvä palauttaa mieleemme vanha ja viisas intiaani-kasku:
"Jos sinä petät minua kerran, se on sinun häpeäsi;
jos sinä petät minua toisen kerran, se' on minun häpeäni."
Ottaen huomioon sen, kuinka monesti ja julkeasti valko-:
ihoiset ovat Canadan intiaaneja pettäneet, ei ole lainkaan
ihme, vaikka he suhtautuvatkin epäillen kaikkiin.sellaisiin
esityksiin ja ehdotuksiin, mitkä saattavat. vaarantaa heidän
reservaationsa antamatta varmaa vakuttuäta jostakin parem­masta.
Monet intiaanit pitävät edelleen, kiinni vuqden 1763. ju­listuksesta,
jonka piti suojaaman heitä sekä riistoa että vi­hollisia
vastaani He pitävät tätä julistusta omana oikeuksien
lakinaan. Monet valkoihoiset asiantuntijat ovat myös sitä
mieltä, että Canadalla olisi kansakuntana paljon puhtaam­mat
kirjat ja parempi maine, jos mainitun julistuksen hen­keä
ja kirjainta olisi noudatettu käytännössä. v
Toisin kuitenkin kävi. Eurooppalaisten mukana tähän
maahan tuotu maan teolhstuttaminen suoritettiin^kuten tie­detään,
suurelta osalta intiaanien ja eskimojen loistannuk-sella.
Intiaaneilta suoraan sanoen ryöstettiin maat ja toi­meentulomahdollisuudet.
Kaikki mitä heille jäi, oli reservaa-tioalueensa,
joissa elämä on ollut niukkaa ja puutteellista—
mutta kuitenkin se on kaikki, mitä on heille jäähyt maas­taan'.
Intiaaneilta on tähän asti kielletty sekä itsehallinta-oikeudfet
että kansalaisvapaudet.
Kaiken tämän perusteella, josta senaattori Croll on täy­sin
tietoinen, intiaaneja voidaan ymmärtää täydellisesti kun
he suhtautuvat epäillen kaikkiin sellaisiin ehdotuksiin, joi­den
perustana tai yhtenä tavoitteena on reservaatioalueiden
sulkeminen.
INtlAÄNEILLE PAREMPI ELÄMANMAHDOLUSUUS
' Tulkaa auttamaan. Lattialla on
j d kaksi tuumaa vettä". Näin pyysi
eräs hätääntynyt asukas puhelimit­se
poliisin apua viime vuoAna sat­tuneen
myrskyn ja suurtulvan ai­kana
Virginia Beachissa. 'Vain
kaksi tuumaa? Eihän siinä mitään
murehtimista ole", vastasi poliisi.
" N i i n , niin mutta minä olenkin toi­sessa
kerroksessa'', selitti avunpyy-täjä.
Tällaisen kaskun esitti president­ti
Kennedyn taloudellinen pääneu-vonantaja
\Valter Heller selostaes­saan
USAn työttömyystilannetta äs­ken
lehtimiehille. 'Se määrä työt­tömiä,
jonka- näemme,'';qn^toisessa
kerroksessa ja tämän alapuolella on
valtava työttömien määrä^-jota ei
merkitä tilastotietoihin", lausui Hel­ler
ja jatkoi, "että harvoin kiinnite^
tään huomiota ' näkymättömään'
työttömyyteen, joka käsittää huo­nosti
palkatut osapäivätyöläiset ja
henkilöt, jotka eivät ole ilmoittau­tuneet
mihinkään kortistoihin, kos­ka
he ovat menettäneet uskonsa
työnsaantiin kokonaan.'
Viime vuonna selviydyttiin edelli­sen
vuoden laman jäljistä ja tällä
hetkellä ei ole näköpiirissä uutta
miset ostavat nyt enemmän uusia
ja vanhoja autoja, korjaavat van­hoja
asuntoja ja hankkivat uusia
asuntoja enemmän kuin vuosi sit­ten.
Ihmisten tulot ovat yleensä
kasvaneet, kulutussektorilla on
eräillä aloilla .todettavissa huomat­tavaakin
nousua jne. J a ennen kaik­kea
amerikkalaiset ovat optimistisia
tulevan taloudellisen kehityksen
suhteen. Tällaisia näkymyksiä Ja
toteamuksia esittävät useat Kenne­dyn
taloudelliset asiantuntijat yksi­tyisissä
lausunnoissa. J a Kennedyn
vastustajienkin keskuudessa löytyy
useita asiantuntijoita, jotka yhtyvät
cähän optimistipropagandaan.
Mutta optimismin takaa paljastuu
kuitenkin huono omatunto. Optimis­tiset
kuvat ovat väritettyjä ja har­hauttavia.
Löytyy kyllä valopisteitä.
Sellaisia löytyy aina, kun on kysy­myksessä
n i in suuri maa kuin USA.
Mutta kun mennään pintaa syvem­mälle
sekä vertikaalisessa että hori­sontaalisessa
tasossa ja katsotaan
tosiasioita silmiin, niin yhteenveto
taloudellisesta tilasta ja tulevaisuu­den
näkymistä osoittaa, että USAn
talous potee anemiaa (verenvähyyt­tä),
kuten presidentin taloudellinen
tömyysluvut
vauhti.
että talouden kasvu-
Vuosien 1947—57 välisenä aikana
USAn työttömyysprosentti nousi
vain kerran y l i 4 prosentin. Tämä­kin
tapahtui erään lamakauden poh-javuotena.
Mutta vuodesta 1957 läh­tien
työttömyysprosentti on nous­sut
niin voimakkaasti, että keski­määräinen
luku on ollut 6 proseht-tia
(huipun lähennellessä 8 pi-osent-tia).
Vain yhdessä kuussa viimeksi
kuluneen 60 kvukauden aikana työt­tömyysprosentti
on laskenut alle 5
prosentin. Tällä hetkellä työttö­myysprosentti
on 5,8 prosenttia.
Luvut ovat .virallisista työttömyys­kortistoista.
EFTÄa lujitettava,
sanoivat ministerit
lamakautta ainakaan vuoden 1963 aivotrusti asian esitti äsken julkai-aikana.
Valppilkkuja USAn talous- semassaan virallisessa raportissa,
elämässä nähdään siellä täällä. Ih- iästä ovat todistuksena sekä työt-
XIMI JA OSOITE,
SEKÄ LAIN KIRJAIN
Tässä osastossa julkaisemista var­ten
saapui viikon aikana kaksi sel­laista
kirjoitusta, joita ei valitetta­vasti
voida nykytilanteessa ja ny­kyisellään
julkaista.
Yhdestä niistä— siinä käsitel­lään
suola-kysymystä — puuttuu lä­hettäjän
nimi ja osoite. Kirjeitten
lähettäjät voivat käyttää mieleis­tään
nimimerkkiä, eikä toimitus i l^
moita heidän henkilöllisyyttään ke­nellekään.
Mutta ehdoton vaatimus
on, että toimituksen täytyy saada
tietoonsa kirjeen lähettäjän nimen
ja osoitteen; Kaikki lehdet vaativat
sitä ja Vapaus pitää myös siitä tiu­kasti.-
kiinni."
Toisessa kirjoituksessa puhutaan
oikeuden käsiteltävänä nyt olevia
asioita sellaisella tavalla, että leh­temme,
ja myös itse kirjoittaja voi­si
joutua sen vuoksi vaikeuksiin-
Mielipiteiden" esittäminen — eli
propagandan teko puolesta tai vas­taan
oikeuden käsiteltävänä olevista
asioista- on painovapauslakia rik­kova
teko. Emme siis voi sellaista
kirjoitusta julkaista. Kajoamatta
tässä yhteydessä kysymykseen sen
kummemmin me haluamme sanoa,
että kirjoittaja voi palata asiaan,
jos hän sitä haluaa^ sjtten kun ko.
oikeusjuttu on päättynyt tuomion
langettamiseen, olkoon se sitten va­pauttava
tai rangaistukseen päätty­vä
tuomio. Toim.
Geneve. — Euroopan vapaakaup­pa-
alueen E F T A n ministerit päätti­vät
maanantaina pitämässään ko­kouksessa
Genevessä, että on ryh­dyttävä
tehokkaisiin toimenpiteisiin
seitsemän kansakunnan muodosta­man
taloudellisen ryhmittymän vah­vistamiseksi
Englannin epäonnistut­tua
yrityksessään päästä yhteis-markkinain
jäseneksi.
Tämä yhteenveto tilanteesta, joka
hyväksyttiin ensimmäisessä EFTAn;
ministerineuvoston Brysselin tap­pion
jälkeen pitämässä kokoukses-
.sa, antoi sanomalehtimiehille EFT-1
An pääsihteeri Frank Figgures 1
kaksi päivää kestäneen istunnon
jälkeen.
Figgures sanoi kaikkien ministe­reiden
korostaneen merkitystä, jo­ka
on tulevilla presidentti Kenne­dyn
ehdottamilla tullineuvotteluilla
GATT-sopimuksen puitteissa. Nii­den
odotetaan pääsevän alkuun n.
15 kuukauden aikana.
Figgures kertoi, että Yhdysval­tain
tullineuvotteluihin suhtaudu-iaan
vaihtelevalla toivorikkaudella,
Muutamien ministereiden mielestä
olisi epäviisasta yliarvioida niiden
merkitystä.
• Englannin apulaisulkoministeri
Edward Heath, joka toimi Englan­nin
pääneuvottelijana Brysselissä
sanoi, että E F T A n pitäisi pitää mie­lessään
päämääränsä, joka on laa­jemman
eutooppa4aisen markkina-alueen
luominen.^mutta samalla ol-
_ i l a realistinen.-
Residentti Kennedy ja hänen ta­loudellinen
aivotrustinsa ön sitä
mieltä, että siedettävä työttömyys­prosentin
raja olisi saatava puser-r
e t u k s i a l l e 4 prosentin. Mutta tä­män
tiellä o n ylivoimaiselta vaikut­tavia
esteitä. Neljän prosentin raja
edell3rttäisi USAn kansantulon kas­vun
nostamista 8 prosenttiin vuo;
dessa. Aivoti-ustin arvion mukaan
kuluvana vuönha säävutettalslinkln
3,5 prosentin kansantulon kasvu
(tämä arvio on kuitenkin sangen,
optimistinen, myöntää aivotrusti it­sekin).
Tämä prosenttiluku estäisi
kuitenkin vain työttömyysprosentin
nousun, mutta ei takaisi sen laskua.
Hellefin lehdistölle antaman lau­sunnon
mukaan, kuluvana vuonna
astuu työmarkkinoille uusia työnte­kijöitä
1,2 miljoonaa henkilöä ja sa-;
manaikaisesti automatio supistaa
työpalkkojen lukumäärää noin 1
miljoonalta" henkilöltä. Uusia työ­paikkoja
pitäisi luoda siten yli 2
miljoonaa. Pidemmän tähtäimen
mukaan olisi luotava 16 miljoonaa
uutta työpaikkaa lähimmän viiden
vuoden aikana. Väestön kasvu tuo
uutta työvoimaa markkinoille yh­teensä
noin 6,5 miljoonaa ja auto­matio
sulkee työpaikkoja 9,6 mil­joonalta
henkilöltä.
Tätä valtavaa työpaikkojen haki­joiden
lukumäärän paisumista on
katsottava sitä taustaa, vasten, että
USAn talouden kapasiteetista on
viime vuosina ollut j a on tällä het­kellä
käytössä vain %.
TOIMITTANUT EEVA
Ruukkukasvit
Furtseva vierailee
viikon Suomessa
aailman luomisen
prosessi jatkuu
I ^ Figgures tiivisti Heathin puheen
sisällön
Helsinki ^ (KU) Pakkanen ja
tuima vihuri koettelivat maanan­taina
Helsinkiä, mutta tunnelma
rautatieasemalla oli lämmin j a väli­tön
Neuvostoliiton kulttuuriminis­teri
Jekaterina Furtsevan aloittaes­sa
viikon kestävän vierailun Suo^
messä.
Naapurimaan kulttuuriministeriä
o l i saapunut vastaanottamaan vie­railun
"emäntä" opetusministeri
Armi Hosia, Neuvostoliiton Suo­men-
suurlähettiläs ja rouva A; V.
Zaharov, ulkoministeriön protokol­lapäällikkö,
ministeri Heikki Lep-po,
opetusministeriön kansliapääl­likkö
Arvo Salminen, hallitussihtee-
; i Olli Närvä, Suomi-Neuvostoliitto-
Seuran puheenjohtaja, prof. Göran
von -Bonsdorff, pääsih'teeri Toivo
Karvonen sekä runsaasti Neuvosto­l
i i t on lähetystön edustajia, SN-Seu-ran
toimihenkilöitä, lehdistön ja ra-
Tiedemiehet esittävät jatkuvasti
uusia havaintoja ja teorioita, jot­ka
osoittavat, että nfaailmankai-ketaden
kehitysprosessi ei suinkan
ole päättynyt, että ''maailman luo­minen"
jatkuu yhä meidän silmi­emme
edessä. Toisaalta mitä kau­emmas
avaruuteen pystytään tun­keutumaan,'
sitä useammat yksi­tyiskohdat
osoittavat koko maail-suuntaan;
Hänen käsityksensä pe­rustuu
siihen, että napojen kohdalle
.Tduodostuvat jäämassat rikkovat
Maan "tasapainon".
Vallitsevien sääolosuhteiden vuok­si
miljoonat kuutiokilometrit napa-jäätä
muodostuvat ja i-yhmittyvät
I epäsymmetrisesti maantieteellisten
I napojen suhteen, j o l l o in ne ikään
j kuin asteittain "liukuvat' navalta
seuravasti; 'Englannin E-E
C n jäseneksi pääsyn tielle on tällä
hetkellä" ¥setettu este ja meidän
j täytyy olla realistisia ja olettaa, et- \ dion edustajia ym.
h e i tällä hetkellä kukaan onnistui K u l t t u u r i m i n i s t e r i Jekaterina
i pääsemään yhteismarkkinain jäse- i Furtsevaa, joka oli talvisen sään
neksi". {mukaisesti pukeutunut mustaan
k r i m i t u r k k i i n ja krimihattuun, ter-
NBC:n Moskovan
toimisto kiinni
•I;
mankaikkeuden muodostuneen sa- I päiväntasaajan suuntaan.
moista perusaineista. Seuraavassa
kaksi' uutta teoriaa^ jotka edusta­vat
"uusinta uutta" sekä meidän
oman planeettamme että muiden
taivaankappaleiden tutkimukses­sa.
•
M A A P A L L O N NAVAT
SIIRTYVÄT
Neuvostoliittolainen oseanografi
Vasili Nazarov on esittänyt rohkean
teorian, että pohjoinen ja eteläinen
maantieteellinen napa ovat kumpi­kin
siirtymässä päiväntasaajan
vehti ensimmäisenä muutamin sa-:
noin opetusministeri Arini Hosia,
j joka ojensi vieraalleen kimpun vaa-
Moskova. — Amerikkalainen ra-jleanpunaisia neilikoita. Tervehdys-dio-
ja tv-yhtiö N B C joutuu sulke- i ten jälken ehti vieras lausua muu-maan
Moskovan toimistonsa sen]tämän sanan radiolle korostaen täl-johdosta,
että se on viime aikoina] Iöin,r että vaikka Neuvostoliiton ja
järjestelmällisesti lähettänyt Neu-1 Suomen kulttuurisuhteet ovat moni-vostoliitolle
vihamielistä ohjelmaa, ipuolisesti kehittyneet, varmasti voi^
Niissä vääristellään karkeasti neu- daan löytää uusia muotoja ja kei-
' Jos mielitään intiaaneille antaa todella tuntuva lah­ja
tai hyväntahdon osoitus Canadan satavuotisjuhlien
muistoksi, silloin olisi valtiovallan toimesta taattava '
heille ennen kaikkea oikeus=työhön—- oikeus koko vuo­den
kestävään työhön omissa kylissään ja omiUa koti­konnuillaan.
"
Jos senaattori Croll olisi esittänyt varmojen työmahdol­lisuuksien
varaamista intiaaniongelman perustaksi, hänen
puheensa olisi saanut vallan toisenlaisen vastakaiun..^
. Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa nimenoniaan-^in-tiaanien
ja eskimojen aikaisempien kokemusten perusteellaV
että-tämä oikeus työhön on taattava heille nimenomaan omil­la
asuinsijoillaan ja omilla alueillaan. Intiaanit ja eskihiot
eiviit kerta kaikkiaan usko kauniimpiinkaan lupauksiin siitä,
että' heille varataan säädyllinen toimeentulo vastineeksi siitä,
jos he luopuvat reservaatioalueistaan. r
'Rinnan työmahdollisuuksien varaamisen kanssa — ja se
on~mahdollista, jos vain on hyVää tahtoa r - on.oniaksuttava
«ellainen asenne, että intiaanien tarpeita qn tyydytettävä sa-maUa*
tavalla ja samassa mittasuhteessa, kuin tyydytetään
muidenkin canadalaisten tarpeita. Ei riitä intiaanien "oikeukr
siksi"; se, että heille avataan oluttupien ja viinakauppojen
ov^|; heille on saatava samanlainen sosiaalinen huolto, sa­manlaiset
koulunkäynnin mahdollisuudet ja samanlaiset
vdtotauahdollisuudet kuin muillekin canadalaisille. Ja mikä
[^•t*: .,,;,tp«r|Kaeiftt^^ näitä mahdollisuuksia heidän elämänsä paranta-
'j*|^!'^^\'inifiekal.fii voida iuvzata joskus/Jcaukaisessa tulevaisuudessa-ne
on varattava pikamarssissa aivan
viivyttelemättä.
Toiseksi on kerta kaikkiaan luo­vuttava
siitä porvarien omahyväises­tä
• harhakäsityksestä, että intiaanit
eivät muka voi omia asioitaan hoi­taa
— että intiaanien hallinnolliset
kysymykset on annettava valkoihois­ten
hallitusbyrokraattien tehtäväksi-
Tämä kai'iki maksaa ludnnoUises-ti
rahaa ja meillä ei kuulema ole
raha muuhun kuin sotavarusteluun.
Tosiasiassa intiaanien _hengen ja
ruumiin yhdessäpitämiseksi käyte­tään
melkoisesti valtion varoja nyt­kin.
Auttamalla rahallisesli initäa-neja
. maitten.sa raivaamiseksi pel­l
o i k s i " ja paikallisten/nimenomaan
mtiaanien itse kontrolloimien teolli-suus'aitDsten
kehittämiseksi, olisi
sellaista avustusta, mikä tuottaisi
pitkän päälle tuloja ja saisi intiaä^
nit sellaiseen asemaan, että he voisi­vat
"auttaa itse itseään".
JOka tapauksessa intiaaneja j a es­kimoja
on riistetty ja ryöstetty niin
paljon ja niin tunnottomasti, että
heille kuuluu oikeutena valtion ta­loudellinen
apu ja tuki niin, että, he
pääsisivät elämässään paremmalle
alu'le.
Vain tällainen ohjelma vastaisi
meidän käsittääksemme intiaanien
ja eskimojen nykyisiä tarpeita. Vain
sellainen ohjelma saisi näiden alku-asuklcaiden
kannatuksen ja hyväksy­misen;
Ja vain vapaaehtoisuuteen
perustuvan yhteistoiminnan avulla
intiaanien ja eskimojen kan.«5a voi­daan
tämä maamme kansnlllshäpeä
korjata.
Nazarovin käsityksen mukaan tä­mä
kehitys, jos se saa jatkxia häi­riintymättä
aiheuttaa oleellisen
muutoksen maan säävyöhykkeiden
kohdalla. Niinpä Newfoundlandin
ja Kanadan alueella sekä eteläisellä
pallonpuoliskolla Australiassa jä
Uuudessa Seelannissa tulee tapah-lumaanrhuomattavaasääa
kylmene­mistä.
Sitä vastoin sää Siperiassa,
•Japanissa, Kiinassa ja vastaavasti
etelässä Argentiinassa ja Uruguays- i
sa lämpenisi. i
Meidän päiviemme ihmisten elä- i
mään ei tämä ennustus kuitenkaan
vielä vaikuta tätä eikä tuota, sillä
Nazarovin mukaan kestää ainakin i
100,000 vuotta, ennen kuin muutos
oleellisesti vaikuttaa. Tämän talven
poikkeuksellinen pakkaskausi ei
siis ole vielä tämän muutoksen seu­rausta.
vostotodellisuutta ja niiden tarkoi­tus
on herättää U S A n väestössä vi­hamielisiä
tunteita Neuvostoliittoa
kohtaan, ilmoittaa Neuvostoliiton
ulkoasiainministeriön sanomalehti­osasto,
joka antoi toimiston sulke-noja
niiden laajentamiseksi entises­tään.
•
Rouva Furtsevan seurueeseen
kuuluvat Neuvostoliiton kulttuuri­ministeriön
osastopäällikkö K a l i n in
ja ministeriön esittelijä, rouva Mir-mista
koskevan tiedotuksen viime gorodskaja. Edelleen seurueeseen
viikolla. NBGn kirjeenvaihtaja liittyi rouva Fiirtsevan tulkkina
Frank Bourgholtzerille on annettu toimiva maisteri Muusa Vahros-kehotus
poistua maasta. jPertamo.
Kevätauringolla on ihmeellinen
taikavoima. Lumen se sulattaa. Ih­miset
se saa pakostakin hymyilie
mään. Kasvit se herättää talvihor­roksestaan.
Ne ryhtyvät aivan sil­missä
työntämään versoja j a silmuja,
ja valmistautuvat iiuteeh kesään ja
uuteen kasvuun. Mutta meidän on
myös autettava niitä. Nyt on j u u ri
sopiva aika uusia mi^Ita kukkaruu
kuissa.
Tarkastelunune tuloksena olemme
havainneet, että yksi ja toinenkin
kukka on istuttetava uudelleen
isompaan ruukkuun ja tämä käy
erittäin sopivasti juuri mullanvaih-don
yhteydessä. Uudet saviruukut
on syytä panna likoon j o edellisenä
päivänä. Sillä tavoin ne ehtivät vet­tyä
kunnollisesti. K a i k k i uudelleen
istutettavat kasvit on myös paraS
kastella vähän aikaisemmin melko
runsaasti.
Seuraavana päivänä voimme sit
ten alkaa istutuksen. Sitä ennen
olemme tietysti muistaneet peittää
pöydän ja osan lattiaa paperilla
suojataksemme ne mullalta ja ve­deltä.
— Ensiksi peitetään uuden
ruukun pohjareikä kuperalla -ruii-;
kunsirpalella ja pohjalle pannaan
kerros soran, puuhiilen ja ruukun
sirpaleiden sekoitusta. Vasta tämän
salaojituskerroksen päälle asetetaan
jonkin verran multaa.
Sitten irroitetaan kasvi entisestä
ruukustaan. Se tapahtuu parhaiten
kääntämällä ruukku alassuin ja ko­puttamalla
sitä joko lujasti nyrkillä
tai vaikkapa pöydän laitaan. K un
kasvi' on irtautunut varistetaan sen
juurien ympäriltä jonkin verran
multaa pois jä samalla leikataan
juurien kuivuneet ja vioittuneet
osat.pois. Nyt kasvi on valmis ase­tettavaksi
uuteen ruukkuun sijoitus-ja
multakerroksen päälle. Juuret le­vitetään
huolellisesti ja ruukku täy-^
tetään mullalla. Se sullotaan tiiviik­si
istutuslastalla ja lopuksi tasoite­taan
mullan pinta käsillä. Ruukkua
ei saa täyttää mullalla aivan ääri­ään
myöten, sillä siihen on jäätävä
tilaa myös kasteluvedelle.
- Kun ruukun-., j a mullanvaihto on
tapahtunut kasvit suihkutetaan ja
asetetaan aluksi varjoisaan paik
kaan. Parina > ensimmäisenä vilkona
niitä on kasteltava melko varovai­sesti,
sillä kasvi ei pysty heti muu­ton
jälkeen imemään itseensä nor­maalia
vesimäärää. Myös lannoitta^
minen on siirrettävä .siksi^ kunnes
kasvi on kotiutunut uuteen ruuk­kuunsa.
k u k i l l a kuten Ihmisilläkin on se­kä
ystävänsä että vihamiehensä.
Sen joka haluaa seUrustella ystä
vällisessä KiETigessä kukkien kanssa
on tarkoin tunnettava niiden omi­naisuudet
ja meneteltävä sen mur
kaisesti. Siksipä onkin paikallaan
antaa muutamia tärkeitä vihjeitä ir-
'.okukkien hoidon suhteen.
Tiedättekö, että ruusut eivät sur
vaitse mitään muita kukkia lähei­syydessään.
Ainoastaan vaatimaton
resedä-kukka sietä niiden kuoleman
tuottavaa väkevää myrkkyä. Vastaa­vasti
eivät toiset kukat viihdy kielo
j en läheisyydessä. Olisitteko myös­kään
uskonut, etteivät kedon kukat
viihdy samassa , kukkakimpussa'
lempeiden liljojen kanssa, vaan k u i h ;'
tuvat lieti.. Samoili lakastuvat uni­kot'
ja päivänkakkarat liljojen seu-rassg.
Älkää asettako koskaan omena-,
-apblsiini^- tai grape-hed^lmämftljaa
leikkokukkien läheisyyteen. Samas­sa
huoneessa olevat omenat kuih­duttaa
^päivässä mitä kauneimman
j a elinvoimaisen neilikkakimpun. '
Ostakaa ruusut mieluimmin nup-^
puilla, sillä ne puhkeavat kyllä mal­jakossa
täyteen kukoistukseen. Niit-tykukat
on sen jsijaan hankittava
s i l l o in kuh ne kukkivat parhaimmil­laan,
sillä niiden nuput eivät mal­jakossa
^ a u k e a . '
Kukkia ostettaessa on tarkoin kat­sottava,
niiden varsia. V Jos varret"
näyttävät ruskeilta merkitsee tämä
sitä, että kukat kuihtuvat nopeasti^
Kup; kuikat asetettaan maljakkoon
poistetaan kaikki ne lehdet, jotka
ovat jääneet vesirajan alapuolelle.
Tämä. hidastuttaa kukkien kuihtu­mista.;
Nuuttuneita kukkia voi pi­ristää
hetkiseksi kastamalla niiden
yarSipään silmäräpäykseksi kiehu-vaan
veteen.
Lopuksi vielä pari p i k k u vihjettä,
jotka muutamia vuosia .sitten saim- -
me eräiltä Japanin lähettiläältä —^
japanilaisethan tietävät kukista mel- '
kein kaiken.
Nupqssa oleva ruusu puhkeaa,
puölfessartunnissa täyteen kukkaan,
kuÄ. ;s^n pistää konjakkilasiin —
jossa luonnollisesti on konjakkia.
Jösi sitä vastoin halutaan ruusun
säilyvän nuppumaisena useampia
päiviä on sitä säilytettävä viileässä .
paikassai j a veteen on lisättävä yksi
aspiriinitabletti.
TÄTÄ
TAITEILIJA KALASTAJALLE
— 7 - Ojetteko koskaan nähnyt, m i - , ;
ten Jt^iyaan tähtikupooli heijastuu ^
merpnjmistagsa sylissä?
' — Enonhan minä, en ainakaaii ,
sen .jälljpen, kun mä l i i t y in raittius­yhdistykseen!
HUOKASI KYLLÄ
IHiorrtaatko. miten tuo herra t u i '
jottaa liiinua? kysyy Kaija ystävätt-reltään
baarissa. — Kukahan hän ^
oikein on?
— En tiedä hänen nimeään, -se­littää
;.auliisti ystävätär, — mutta
tietääkseni hän on ahtiikkitavarain
kauppias.
"Olenko minä veljeni vartija?"
KUUSSA ON VETYÄ
Pulkovon tähtitorhin tunnettu
astronomi Nikolai Kosyrev on saa­nut
päätökseen Kuun Aristarkhok-sen
rengasvuoren spektriä esittä­vien
valokuvien tutkimisen ja tutki­musten
tuloksena esittää oletta­muksen,
että rengasvuoresta pur­kautuu
vetyä.
Aristarkhos on Kuun pinnan
kirkkain yksityiskohta.' Siitä otet­tiin
Krimin tähtitieteellisen obser­vatorion
teleskoopin avulla kuva­sarja,
jossa havaittiin muutamia
vaaleita juovia. Nämä olivat ilmei­sesti
aiheutuneet purkautuvien kaa-
'.ujen säteilystä. Mitatessaan juovien
aaltopituuden ja verratessaan sitä
laboratoriospektreihin, Kosyrev tuli
siiihen tulokseen, että säteilyn läh­teenä
on molekyylinen vety. Hänen
käsityksensä mukaan rengasvuores-sa
muodostuu kaasuvirtoja, jolloin
kaasu purkautuu halkeamista sa­maan
tapaan kuin laava tulivuoren­purkauksissa.
Ne kemialliset reaktiot, joiden
aikana muodostuu molekyylistä ve­tyä,
tapahtuvat korkeiden lämpöti­lojen
vallitessa. Siksi tämä havainto
samalla todistaa, että Kuun uume­nissa
on korkeita lämpötiloja aivan
samoin kuin Maan sisäosissa i
Mikäli ei muistimme petä, otsi­kossa
oleva virka on lainattu Py-i
hästä kirjasta. Veljensä Aabelin
murhaan syyllistynyt Kain esitti
tuon ylimielisen ja selvästi synnik­si
leimatun lausunnon Jumalalle.
Sitä Kainin virkettä voidaan pitää
myös "veljeysviikon" lopettajaispa-kinan
tekstinä.
Kuten tiedetään, kulunut viikko
on ollut erikoinen "veljeysviikkol'.
Se on tietenkinTkaunis aate — ja
me kaikki "rauha n ja hyväntahdon
kannalla olevat ihmiset olemme
luonnollisesti veljeysviikon vieton
kannalla.
Tosiasiassa kannattaisimme, että
veljeysajatusta toteutettaisiin' 52-
viikkoa vuodessa, -eikä vain yh­tenä
viikona — ja että ainakin
veljeysviikon aikana yritettäisiin
kauniita puheita soveltaa myös
käytäntöön.
Mitä voidaan^ esimerkiksi a a ­tella
siitä, jos korkeiraman val­tiovallan
toimesta ja johdolla jär­jestetään
veljeysviikon ~ vietto
niin, ^tta siiliä syrjitään j i yr-mitään,
sanokaamme vaikkapa
poliittisten syiden vaoksi joitakin
"veljistä^'? Eikö syrjimisen hen­gessä,
huolimatta siitä, missä mie­lessä
syrjintää harjoitetaan, vie­tettävä
'veljeysviikko" muistuta
meille Kainin lausuntoa, "olenko
minä veljeni vartija"?
Veljeysviikon tarkoituksena ja
vaatimuksena ei suinkaan ole, eikä
voi olla, se, että me olisimme kaik
ki " s a m a n l a i s i a " . Työläinen ei voi
olla samanlainen kuin suurporvari;
omaa peltoaan viljelevä farmari ei
voi olla samanlainen kuin tuhan­sien
hehtaarlnalojcn kontrollissa
oleva suurfarmari-yhtymä; vapait­ten
ammattien harjoittajat, lääkärit
opettajat, sairaanhoitajattaret ja
möut eivät voi olla samanlaisia kuin
esimerkiksi, suurpääoman hyväksi
ahertavien vanhojen puolueiden
kihot ja johtajat.
Jos olisi kysymys vain "saman­laisten
veljeydestä", niin silloin
voitaisiin todeta, että"mullifcin
nuolee mnkalsiaan", ja että peto­eläimistä
yksi julmin, naarasstisi,
on kuitenkin mainio ."perheenäi­t
i " pennuilleen^ ja uskollinen ys­tävä
ainakin oman susllanmanita
jäseniä kohtaan. >
Veljeysviikon syvimpänä tarkoi­tuksena
pitäisi Canadassamme olla
meidän käsittääksemme se. että
voitaisiin madaltaa ennakkoluulo­jen
ja väärinymmärrysten aitoja
eri kansallisuusryhmjin lukeutuvien
canadalaisten keskuudessa samalla
kun veljeysaatetta sovellettaisiin
myös kansainvälisiin suhteisiin.
Kuten sanottu, meillä on tässä
mielessä paljon toivomisen varaa,
nyt pidetyn veljeysviikon kohdal)
ta.
Sen lisäksi —-tai oikeastaan sen
jatkona, että kotimaassa on tar­koituksellisesti
yrmitty j a syrjitty
joitakin yhteiskuntapiirejä, on sa
manlaista torailun j a syrjinnän hen­keä
lietsottu myös kansainvälisesti.
Miten herran nimessä voidaan so
veltaa "veljeysviikon" henkeen ja
tavoitteisiin sitä, kun esimerkiksi
eräs kirkkokunnan lehti, Yhdisty­neen
Kirkon (United Church) vi­rallinen
äänenkannattaja Observer-lehti
julkaisi veljeysviikon "kunni
a k s i " ar-likkelln, missä_yaaditaan, ei
sen vähempää, kuin jenkkien ydin­latausten
vastaanottamista Cana-daan!
•
Sen sijaan, että tämä Yhdistyneen
Kirkon virallinen, äänenkannattaja
kehoittaisi valtiovaltaa seuraamaan
"Rauhan p r i n s s i n " ohjelmaa ja va­roittaisi
niistä poliitikkoja, jotka
ovat taipuvaisia jenkkien ydinla­tausten
vastaanottamiseen^ että "se,
miekkaan hukkuu, joka miekkaan
tarttuu", tämä Yhdysvaltain ja Ca
nadan Yhdistyneen kirkon yhteinen
äänenkannattaja, Observer-lehti.
alistui Pentagonin kenttätyön teki­jäksi
ja selitti:
"Hallitukselta . . . odotetaan si­toumusten
täyttämistä (siis jenk­kien
ydinaseiden vastaanottamista
— K.) liittolaisille ja panosta rau­han
etsinnälle.
"Joissakin tapauksissa nämä pe-rusvaStuunalaisUudet
näyttävät ole
van ristiriidassa keskenään. Sellai­sena
aikana maa tarvitsee liljaa jä
selvää johtoa niiltä,-joille vastuun­alaisuus
on annettu . . . > ' , „
Toisii^ sanoen Yhdistyhebti: K i r ­kon
lehti"u8k' o o " ydinaseiden äti-tuaaksitekeväfin
voimaan j a 9tiOsii-telee-
veljeysviikon alussa tärkeim­pänä
.tehtävänä, ei toimenpiteitä
veljeyskasityksen ' levittämiseksi,
vaan varustautumisen tehostamista, '
jotta jenkkien sotatai-vetehtailijat
saisivat, raukat, lisävoittoja 'Cana-dasta.
On «ekin veljeysajatusta! Syyte-^
täänko meitä maallikkoja silloin jos
kysvnime näiltä kirkonmiehiltä,
ovatko he omaksuneet uskokseeh
Kainih esittämän "Oleriko minä vel­j
e n i ' v a r t i j a " opin mikäli on kysy­mys
suhteista ihmisten ja kansakun-tien
kesken?
Sivumennen sanoen emme voi
olla liyipmioonottamatta erästä kum-mallis^
tä seikkaa. Meillä protestantti­sen
kirkon kasvateilla' on ollut Vä­hän
-seliainen omahyväinen käsityö,
että «roomalaiskatolisen kirkon kor­kein
papisto on sittenkin taantii-miUc^
ellisempaa kuin meidän "oman
kirkkomme" johto. Mutta toisin
kuin. .hänen välitön edustajansa,
pa^vi Jphannes XXIII on viimeai­koina
'antanut, useita vetoomuksia '
rauhanasian ja rauhanomaisten rat­kaisujen:
puolesta eikä yhtään
sofaista lausuntoa ydinlatiausteh ifn-tislä^
Iiäjempiin piireihin levittähU- .
sen. hyVäksi. • '
JOi^ttp siis siltä, että rlppikou-.
luSsä: dpittu käsitys sUtä, että .vii»
meiset tulevat ensimm'8isek8i'' t a i - "
taa sittenkin pitää paikkansa?; V-, .
Jokatapauksessa on äelvMä, ette*
ydfiilatänsten rpäoiestAv^^^^u^^
MAIJA TIESI
Uskörihontunnilla perehdytään
kirkpy-uftden vaiheisiin. Opettajatar ..;
kysyy:' Osaako kukaan sanosu '
m i l l o in suunnilleen alkaa paastohvv ;^
aika? . ^
Kysymys on vaikea, kukaan ei • 'f.^
alulKi tiedä mutta sitten Maija w
pelastaa luokan pulasta: .1'
- . . ^ i ^ i t i ainakin sanoi, että kyllä iv
nyf^pltäisi oikein alkaa paasto ja
hän o » 35-vuotias.
4»!
* amn
mä ! mm
mi
Ai'