Vapaus, March 15, 1951

              « i l »
,1 .'-/t:^
Tpjsjtcuim, inaalisk. 15 p.—Tbursday^ Mar. 15 ^
Ä
mi ^^Mo?. 6(11.1917. Aiitborized
J»>MiRii^ d t » mau. by .tbe Fort
Itneot, Ottaw«. PIAK
jiOomiMUEQr fäUL. «t io5>i(0
Editortai OCUee 4«42t».' »Cuunr
E. stOal vm» W. JQOuiidlttSl^
«tfdres» Box fd/Sodlmfyf.Otoutia.
Translatfam fKe oi chatse.
TILAUBHUOIAT:. ^
CnudUM: l vk. ^JOO,« kk. si»
3*k. » J 0O
mKlJsVBllofu»; 1 vk, (14» 6 kk. M O
Sticnteesa: l vk. 7 ^ 6 kk. 423
t : ! Suomi on jäamasdä jälelle ,
>/f V ^ -^'Vujse tiistaina julkaistiin ietidessämme V. Pisarovio artddseli, n i t^
j^jti!^B ^tiraHisten tilastotietojen perusteella csoitettiinfettä sbsiälis-
^H^^ÄC <tt)äa(>^tieUe aitoneiden kansandemokratian maidot taioiijCja ^iaallhen /
fph'^ ' 'J^^<wlniluneen<vupden aikana ottanut'harppa-askeleita eteejtipaiö. >
t/if 'T'Afeäutussa kirjk)itu^ ^ i
''vVv? C i ; ^'Kansandemckratiat kehittävät ja laajentavat j^kuvasli kan- ;
f ! «all|sia,teolli5uuksiaan.. Työttömyys bn siellä*ikuisiksi ajoikst
'mk
mm
mm
mi
l i i
poistettu. i C ^ ^ talousromah­duksia
ja ftoanssipulia. K r i b i t «vai tuntemattomia . . / '
' tjja^töainitun artikkelin kirjoittaja esittää h>'vin kouraanttintuvia
^"/^^^''^^"'^hnedKfccfä tapahtuneeäla kehitykyeatä. Lainaamme niistä seuraa-f!'
r' vanluxMao: i
''**„Vuoden' 1950 Jt^puun mennessä Tihekkoslovakian Kansantaia-miiut
sanovat
\ Me, 'iia!tAyi\xi^^ on
ijmivaiinttt ia rlenonnut aivan omUcei
tänieltBi, tonncmme ynmOUxettävää
jinydtätui^toa niitä k<Ataan,iotka ovat
jmfxaae^fBmiatu^ kadotukseen. AUe-t
n ^ n t S ^ paiiip^Erhepalio^ ai'
kaansaannokset ovat Yhdysvalta s i -
' jtäiUsaodaa ajalta.: g
m
' vallan'teollisuti^tuotanto sivuutti 50 prosentilla sodan edellisen ta-
^s^'. . .'Mainitun vuoden aikana Puolan teollisuus tuotti^aivoltaan
k^js^jpfdfi^^ edellisenä <vuonna< ja Romanian tuotan-
^ nim aK'd;oU edellisenä vuonna . v .
Z''^axs^ maat, jotka ovat sosialismin rakentamisen tiellä, kehittävät
' l^^iO^ltciollisuuksia. Esimerkkinä mainittakoon, että sotaa edeltä-
- j E i a ^ .ryöla^ ei tuotettu traktoreita, ei autoja <}ikä intiita mon:-
:^^^i(k^,^ siellä ei tuotettu työkalujen valmiätu;$konf?ita;eikä
r.^^ffläaJöUutlaivanrakennusteolIisuutta. Nyt ."liellä on tehtdta,'-jotka i
Hi! tUbttavattäniäD mallisia koneita ja välineitä i . , • I: •
, e^' .^IJarjatlujcn-ja mustamaalattujen kansaademCKkraliamaidca ke&i*
' ^ ti«ta!aopii verrata Suomen talouselämän kchilykäcen sillä nc^, kut«j |
< S u q o t ^ t f , olivat sodassa, jos kohtakin sillä erotuksella^ että k.o. kan-f'^"^
isaitdetDol^Uan maita ja^Iaitok&ia tuhottiin paljon enemmän ku'n
J ^ Monten, puhunnattakaan nyt niiden ihmisvoiman menetyksistä.
V Madan on turha julkaista pitkää rivfä tilastoja. Vapauden lukijat,
f'- ° < kUien ka&ki,aikaansa seuraavat ihmiset tietävät esimerkiksi sen, että
:fcito';famsandemokratian maista on työttömyys " i
Mxp. Suomessa > on viimeaikoina oU ut k>'m meniätuhansia henkilöitä
l^ittä^miltei pysyvä työttömien anneija;: Vapauden liAyatykiiticn
Icaikki aikaansa seuraavat canadaJaiset tietävä
l£3udeD ^ jälkeen - Suomen kansan taloudellinen asema on jatkmusti
buonöntunut, ja että koko maa on nyX nopeassa temponsa kulkemassa
sjiyciievää kriisiä kohti.
:y;^^ä(ei|ip-^
ionien' jakajana
nykyfeeeii la^kuup tjilee ihnciseh seh-äkidj * ^Maidittajen. ivafalien .jäi- ^
l^tmtij^^ sosiaUdemokraattisten'aseveljien hallittis Fager-'
liolmin j^dol%;j-- ja tämä hallitus ioi|»i,,^äY»Ä^ i |^
«iiaLmmatt jä'^'V£asana olevail ^uurpäiBili^b liiväklf.^ <SUM W e l n '
:t^;jpl^te^j ja pi^kutalonp9i;^|i<eli¥ta4).hUMf|^a;^j^^
m^yäztti^<m^^^liyikseA toimeenf^ä^ tAivimimAWMV
bjhen: jft-^ yleinen iiintojefttd&iku—' sekä Arabialta (fa Kemin lak<^j,
^issa «^ei^tososialidemokraättinen hallit^^M^ti Miisi^(|&M':| h
- , , , .öääomanctujen puplesfa Suomen työläisrä vastaan — murhaten kaksi
li r.
4ä;.antBsaan i i e on;iielpommJo ymmärv
n t ^ v l s ^ eri «anojen läheisien *'suku>
^b^tuiiibteidenr^
I|ijbiira,ne näyttävät suomeniiettulna:
' . L e e i f ^ n erää osasto antoi .viikko-jehdfeUe
uotlttiedoD, mis«d käytettiin
sanontaa ' ' . . . meidän, taistelussa ar«
peutun^t' vjeteitianitnme '
^ B l y s e i n ^ ' sanoinalejliti julkaisi ju-'
fcun,;^m{it^''sihiä sanottiin . mef-
4&n^: taistelussa^ pelästyneet veteraa-nlmme
. . . "
}'Saattiaan äkäisen prjtestin, lehden
toimittaja teki oikaisun Ja nyt sanot­tiin'
" . . . meidän pulloista arpeutu­neet
'veteraanimme . ,
; K u n ' toimittaja sad lisää protesteja,
n i i n tulokseksi saatiin . . meidän
IMilloJen p e l o t t i v a t veteraanimme
ii tegionalaiset ,ei%-ät yrittäneet enää
ti^dä korjauksia. /
Sotavarustelu johtaa hintojen
nousuun ja voittojen kasvuun
i:,' Helmikuun 23 pnä Canadan päämi­nisteri
l^ulsSt-lÄurentifianoI^ H
iaalipuolueen yhdistykselle; että ''hel­poin
t i e " vastustaa InDationia bn £al-
ONNEKSI OLKOON RAJAN
fXLTAKIN rtOhES '
Tänä viuomia Viettää Amerikan suo^
nialaisten^ainoa naisten leliti neljät-;
täkynxmeneitä vuoltaan Ja sille eri­koisesti
'oä^ tätnä Juhlanumero omis-t^
u>'::SöplVämpaa aikaa sen Julkai-eeaniseUe:
töskin^/oUsI löytynyt kuin
aJka,/JolIoin Vietetään kautta maail­man'
iamcri&kalatstin 'alkuperää 0l3-
vaa.vn&i5tctH>äivä& Tämän numeron
toinen osa. on '^oniist^ttu kokonaan
moistehnme, Jolta lehden 'lukijat ovat
'kirjoittaneet j a siis sämaUa k u in sihiä
on' mielenkiintoista historiikkia leh­den
vailtelsta^ se kuvastaa' niitä hen­kisiä
kykyjä mitä meUlä on . . .
Jä siinä micleissä — kyetäkseen r a u ­han
oeiaa edlstätnään naisten keskuu­dessa
: toivotiimme Joukolla: neli-;
kymmcnvuotlaallo vielä pitkää ikää Ja
paljon Utista seuraajia. Se tyo minkä
lehti on tuolla ajalla suorittanut,
kannattao kyllä Juhlia, >- Naisten
V l l r l .
i i i
•M
I
i
ilifi
iii
miittä'j<^ kuitenkin sisäpolitiikassa seurasi samaa^:^^
^ jä|a^työläis kun
* taUlahieao^^ aiheuttaa muuta kuin syvällistä suuttumiiita
ä^l^aj<^:;kansanjoukkojen keskuudcjisa, niin suurpääoma j o u t u i : tur-
;.Vaiijittimaan uuteen manööveriin ja niin muodostettiin synnissä sin^hyt
; Ja::^yimi5sä^^^^s sosialidemokraattisten oikcistojohtajain ja maa­laisliiton
kokoomushallitus, joka edelleen jatkaa Fagerholmin ja Keli-
; ' 1^^ hallituksen viemää kansanjoukkojen ktirjLstultamisobjclmaa.
Siltä että ."on Suomi köyhä ja siksi
onf rieraiettärä tässä yhteydessä korostamaan sitä foäiseikkaa.
^tä;näin ei suiztkaan tarvitse olla ikuisesti eikä tulekaan olemaan. ,
i * Sitäpaitsi S-AK;n oikeistolainen johtaja E. Huunonen ja kumppanit
kk vedotessaari siihen,
i l ctleK^atSuomeaporyarit kykene myöntämään työläisille ja picntalpn-
[ I pojille parempaa elintasoa. Pom-arien omat tilastotiedot kumoavat
^ ; Qätnä valheet. -Ottakaamme vaikkapa kaikille tunnettu VärtsiE. Sen
^ .' voitot V . 1848 olivat I67.1CD,0C0 markkaa mutta N-uoftna 1949 ne
o olivat-189,000,00^
\\ inän. Kansallisosakepankio voitot olivat V. 1949 211.400,000 niark-
11^ to 307,700,000 maikkaa. Näin kautta linjan,
iv' r:'Kys>rmys on siis siitä, että Suomessa on seurattu sellaista politiik-f
r'EaaV mikä jatku\'asti huonontanut laajojen kansankerrosten clin-
I tjusoa. Se ilni«?nec nyt^^ s paljon työttör
» * n(y>tta. On puutetta kaikcnlaiöe*ta tavarasta. .Vsunto-olot ovat
i i kurjat ja tulevaisuudenkuva" on. yleensä lohduloh. Parhaiten se
li 4 :<vditaisiin suomalaisille t^ilkita kahvitilanteen valossa.
\ l /?«Iäih ei ktiitenkaan tarvitse olla — eikä tu.-^kin tulekaan kovin
\ \ pitkäa;aikaa^olemaan. ,
I** pSuomalajset työmiehet, talonpojat ja oppineet civiit -ole yhtääii
' «SOI kiE^dmpia'ihmisiä kuin mat puolalaiset, tsbekkoi>lavakialarscty
\ . Tflmanialaiset- tai tmkarilaiset. TosiaMassa on koroslette\-a. "'etlli
I i |jagn}alaBet:tyjöläiset, talon^^^ ja keskiliujkkalaisct ovat yhtä .luot-;
yi toisialja yhtä uutteria bekä.yhtä taloudellisia kuin aninku taha^ja
II iKysjTnys on vain siitä, eltci s\K>maiais!lIe
*'] kansantniehille ja -naisille ole annettu tilaisuutta luoniK- ja tuotintcy:'
te^sykyj^n^ voimalla käyttämiseen. Kansallispankkien. Viirtj
I . spjiin ja mm^^ suurliikkeiden ahneet omistajat,, jotka maata ito:
ä.^^^ <^ hallitsevat. o\-at panneet oraan pikkuryhmänsä. eduC
-\ TOaan ja kansan etujen yläpuolelle ja tulokset ovat nyt ka'kkien
l nähtävissä.
^:A'::':-'r:^SiwmeB tilanne ei kuitenkaan ole missään mielessä toivoton. Päin-
^ vastota Niin kauan kuin ^omen kansaa <i terrisoida
^•i ^ sutyeluskxmnilla ja lapualaisten muiiutuksilla. saamme myös olla
Suomenkansakvkence omana aikanaan ja omalla
tavallaan saattamaan oman maansa, asiat sellaiseen järjestykseen,
limitä kaikilla 3Uomalaisilla on tasa-arvoinc n toimeentulomahdollisuus,
ja,-että-kukaan etuile\'a yksilö ei voi rikastua kansanjoukkojen puut-tdden
Ja liärsimysten kustannuksella.
,|>.. ' ' ^ ä t ä taustaa vasten katsottuna on kaikille maailman asioita sep-l
i f : ^ ' ' , laaviBe,;mutta erikoisesti Suomen kansan yltäville erikoisen
^v;! M / n^^ätiAäxA<i^U seurata pian Suomessa 'suoritettavien tärkeiden vaa-
"'l^^tjkäiJrnVtm. Muutama kuukausi sHten suoritetut kunnaUis\-aalit
^^''//.'O^tijmt^se^rästi, että poliittinen sutmta kohctistuu vasemtnalle. Sen
^';.> ; : ^ i i : i J L , , U ( ^ t ^ ^ viittaavat samaan. Mitä
,1 'fi'' ' • ' " . - ' . ' f - i 1 " E E H E I X I N B N * R K O L L I N EN
,;.'fjtm ätten mtii^t^taän ^Itä Suomem sodanjälkeisen^.^iousur. j? '?rK"- » f«j* **pk- -n R[lii|sasiQä£ .tu^i^al-on<
y.^ fH8 iuoritetut svaltioUiset vaalit, »Im la s^äaijn »^|äiw«miilJ«| sH^^
eilen/ että PranJc Costellö, Yhdysväl-
4ln ¥lKbltö(ch*'pääi^
liÄett 'Mlin a<61kiri *öllä^ eotfflk jbelä-
^iSaJ^tKJettäi^tofn Här^^
tefr-:i:<äAPi«^uuttstie^^^
Ua tavaroiden hintojen nousu j a siten
vähentää niiden ijsyntää. '
>: Samana päivänä, neuvostohallitus
ilmoitti: Moskovassa; hintojen ;'alent3-
misesta 137 kulutUstavaralaJUt^. V i i -
me viikolla kaikkialla Canadasrsa voin;
tdnta nousi 10--20proienttia;;:.: Poh­joisessa
naapurimaassa voin l i i n t a sa^;
maan aikaan laski 15 prosentilla, "i^
^ Canadan'/kaupungeissa
maidon Ja: leivän hinnatrnousivat taas
muntamalla sentillä. Samaan aikaan
Neuvostoliitossa alennettiin V hallituk­sen
: määräyksellä maidon; Ja leivän
hintaa 15 prossentllla. '
Tammikuussa 'kohosi Canadan elm-kustannusindeksl
cimätysmäärän 2.7
pistettä. Ja saavutti: kaikkien ailcojen
huippumäärän; 175.2 hclmikutm 1 päi­vänä.
Samaan aikaan Öttawasta a -
voimesti Ilmoitettiin, että pahempaa
on: vielä, tulossa.
'Neuvostoliitossa on vuoden 1947 jäl­keen
toimitettu 4 eri hintojea laskua
Ja nyt viimeksi toimeenpannulla; alen­nuksella
saatettiin yleinen eUnkus-tännmlndeksi
alentumaan &-^10 pro­senttia;
koskien ce noin. 2004'miljo3-
naa Ihmistä. * .
r (Meidän maassamme' on : St.* L a u ­rentin
hallltuStsen määräyksellä teräs,
puutavara Ja monet muut perustar­vikkeet
.määrätty tykkien. lentokoneU
dcn;-;Ja*»sotalaivojen rakentamiseen
käytet^viksi' J a tuottama an satumai-sia^!
voittoja teollisuuskuninkaille ja
sodanlietsojille.^
NcuvastolIito3sa on samoihin aikoi­hin
aloitettu Jättiläismäisten rauhan-työsuunnitelmien
toteuttaminen; joka
kysyy valtavasti suurimman osan pe-rusteoIJIsuuksicn
tuotannosta. ;:Näma
•raiöialJlsen •• rakennustyön suunnltel-hiat
käsittävät Jättiläismäisten säh-kövolmalaitcsten
raikent^mlsen. suu­rien
arojen ja; erämaiden muuttami­sen
viljelys- Ja IthaviiksI: karjanhoito-'
alueiksi, sekä valtavan asuntojen r a ­kennussuunnitelman.
KAVHAff' J A SOOANFOLITIIKKA
jittijatatdnfam^U>»;^att|tt^et:Wme 'ai-'
•"'•'-li 1 tapafitunlätl 'osoittavat kahden
tuJuen politiikan, terävän ^vasta­ko
I ;aisimden.v Toinen kuuluu ^ a n -
iijstelljain Icirii^ ja.tohien^-Jolitaa
r4wltn leiriä, ^iloskovasta .kun ilmol-i
alenntikSesta^ 'tlmoit-
'5 :iih
(f
?lpisia;jo
UlikäatfiiAniri
meneiys
MontreaL' -r- Canadan, rautatieläis­ten
veljesliiton korkeampaan Joh­toon
kuuluvista henkilöistä on tehnyt
viittauksen, että rautatieläiset ovat
vaaras-^a menettää kovan kamppsilun
avulla voittamansa 40 tunnin työvii­kon.
Tämä rautatieläisten union virkai­lija;
Joka ci halua antaa nimeään J u l -
itlsuuteen, sanoo tehtyyn sopimukseen
sisältyvän sellaisen kohdan Jossa s a ­notaan,
että. Jo^ Canadan hallitus
viraUifesti ilmoittaa un^oilile Ja rau-tadehaUlnnoille
tilanteen olevan l a ­holla
iiähS.tiiannetta.Jollohi niin te­ollisuuksilta
kuin unioUtakln vaadi­taan
.crikolsponnistuksia, tulee unioi-den
iMopua ylityökorvatiksen vaatimi­sesta
Ja hyväksyä 48 tunnin työvii­kon
-vanhan- sopimuksen mukaisilla
elidoilla.
Lausunnon antaja sanoo, että u n i -
olden edustajat civat ole huomioineet
liätätilannc lain "virallista ilmoitta-ml8ta'\
koskcvSa kohtaa ja on v a r ­maa
sen sovellattaminen tulee koli -
taamaan vastustusta. Renkil9i'<:ohtat-sesti
hän sanoi olevansa sitä'mieltä,
että ennenkuin rautatieläiset voidaan
saada, hyväksymään • työskentelsm
vanhan sopimuksen mukaisissa olo­suhteissa,
täytyy Canadassa olla suo-iltcttu
täydellinen teollisuuden Ja
t^bväestön mobilisointi.
3 (pisteen . hintojen
ikölsyydesta.; ^hjljal^
CNR 011 tilannut
uusia diesdr '
vetureita
Montreal, o . Öanadian National
Railn-aysin varapTCsldenttt E. A.
BroMley ilmoitti viime viikon lopulla,
että hänen edustamansa yhtiö on t l -
lahnut 24 uutta diesel-veturia rata-pDioJcii
kSyttöi varten. Yhteinen ti»
lau:(hlnta on $3,500.000.
Veturit on tUattu täällä olevalta
arontreal Locomotire Worksllta ja
Ocnenl Motors Diesel Ltdtltä Lon­donista.
hhitoj
td I |^ttawa
liiUsiii tode_
:uunaika'nal Kaikki tama-o-sQtt|
ft| ikuinka^: palkkansa pitävä-^ oli
pSla^inlsterl Stalinin antama Ja-.hel-milä;
ilii£;| 16>.^nä >iPravdassa julkaistu
lausuht^^O^ä sänottUn:
aseellisten voimien lisiämi-nelUll^^
selstautumiskilpailu. johtaa
sotateollisuudan paisumiseen, si^iili-teolllsuuden
^supistamiseen,--, stvlilitar.r>
koituksla 'vartejl suoritettavan raken­nustoiminnan
epävarmuuteen, vero­jen
korotukseen Ja kulutustarpeiden
hintojen nousuun." ,
Ei mlkaan valtio, sanoi Stahn, voi
valmistautua fotaan Ja samaan a i ­kaan
toteuttaa sellaista jattilaismäis-t
i rakennussuunnitelmaa i t i i n toteu­tetaan
Neuvostoliitossa.
'Mutta kuitenkin Canadan $5 biljoo­nan
sotaohjelma on hyväksytty Neu­vostoliiton
taholta uhkaavan "hyöär
Icäj-svaaran" torjumisen nimessä. C a - ;
nadassa on tilanne käynyt tuhansille
perheille uhkaavaksi.
Ruotsi kohottanut
puumassan hintaa
VVashiaston. — Hallituksen virkai­lijat
ilmoitti^-at lauantaina, ctta
Ftuotsl on ehdottanut puuma.ssa n h i n ­taa
korotettavaksi SIOO tonnb. Täs­sä
on kysymyksessa se puumassa. Jo­ta
tuodaan Ruotsista tänne.
•Hlntatasoltusviraston virkailija s a ­noi,
että tama on herättänyt stnirta
iiuolcstumista.^.
Ruotsi on lähettänyt Tuosittaln Y h ­dysvaltoihin
nom 300,000 tonma puu­massaa.
VOITOT ENNÄTYKSELLISIÄ
: Toronton huo}toneuvo5ton - minimi'^
budjetti 4 - ^ henkistä perhettä var­ten
edellyttää 54 dollarin vilkkotulor
ja. Mutta ainoastaan kuu;5i Canadan
50' teollisttudesta ' maicsaa .sellaista
palkkaa. Canadan työläiiten i e s k i n -
Icertalnen - Viikkoansio on- $43J09, J o ^
merkitsee että kymmenet; tuhannet
ansaitsevat vielä paljon, vähemmän. (
Samaan aikaan A:oitot ovat ennär.
ftrkselUsIä: Palcb^rige Nickel Mines'
Ilmoitti viime» vllkölla,-'ettäi sen voitto
on 90"prosenttia''suurempi; kuin - v-
I94Ö, eli $2,7OT,585. Asbestos Corp.
/oitta öU 300 prosenttia suurempi e-delllsen
vuoden voitt03/^:^-Ä^^^ ilr •
moitettlin;ettJW Yhdysvaltain General'
Motors Corp. on saanut iviimc vuon­na
suurimman voittosaaliin; mitä mi-,
kään yhtiö on milloinkaan ennen saa-^;
nut, nimittäin 834 miljoonaa. Tähän'
.sisältyy mainitun' korporatsionin Car!
nadasta 0 ^ w a n ; St. Catharinesm ja
Windsorm tehtaista saama voitto.
Viime, tiistaina ilmoitti Steep Rock
Iron Mines. että^en voitto on noussut
edellisestä tilivuodesta 72 prosentilla,
ollen viime vuonna noin 2,5 miljoo­naa;
Sum;in>osa tästä voitosta mcr
nee yhdysvaltalaisille rahamiehille.
LISAA I S K U J A TULOSSA
Canadalai^ t ; v o i j a t odottaa uusia
i.^kuja hlntarintamalla seuraavien
viikikojen aikana.: Melnukmm 1 pnä
Julkaistu 1752 pisteen tuntaindeloi e i
sUällä vuokrien nousua. Tanfln -11-
£ääminen tulee nostamaan indeksiä'
noin 2 pisteellä. Buckataipeiden hm-tBjen.
kohoaminen tulee tekemään a i ­nakin
yhden lisäpisteen.
Ja ellei tämä ole tarpeeksi, niin r a - '
haministeri Abbottin tjudjetti ;tule#
muutamien llhiviikkojen a&ana ve­sojen
muodossa lElskomaan loput dol­larit
työläisten taskuista sotamenojen
peittämisälcsl
Mitä Indeksinnousu-merkitsee per-heenemäimälle
kun *hän menee ostok4
sille? « : Jokaiseen rmokatavaraerään,
n^johon hän V. 1939 tarvitsi • dollarin
tarvitsee hän ^ r t «2.25, Jokaista vaat­teiden
ostossa 1939 tarvittua dollaria
\astaan tarvitsee hän nyt $1.92 — jos
onnistuu saamaan tavaran kohtiSuIli-sella'
hinnalla.
Korean sodan alkamisen jälkeen on
\'oln hinta noussut 62.8 prosenttia, l u -
'iuunöttamatta viime viikolla tapah­tunutta
nousua. Viime kesäkuun jäl­keen
on munien »hinta noussut 34
'pros. hamlnirg steakln 30.1 j a lardm
58.8 pros.
Ruokatavara teollisuuden voitot o-.
vat kuitenkin lisääntyneet samaan a i ­ka
a n huimasti. Canada Packersin
voitto on noussut v. 1939 Jälkeen 180
pros.. ollen viime vuonna $3,5 milj.
British Columbia Bakersin voitot: Q-vat
kasvaneet 650 - pros., SiIverwood
Pairiesin 857 pros.-•Kfgklnkertainen'*
km toittojen nouiu on y l i 65 pros-
SOT.AVOITTOILU ESTETTÄVÄ
L P P taholta c n esitetty hallituksel­le,
etta se ryhtyisi mai^amian tuki-
^ h o j a j a saattaisi voimaan»100 prcs,
venstulssen >; ylimääräisille; voiteille
«pencrtana • v./ 1946 i- numerot». :alen-;
taisi hintoja ja toimeenpanisi jyrkän
pay^kojen »korotuksen.
Vuoiien 1942 — 1947 aikana haUitus
mak.soi tulurahoja suunnilleen $200
miljoonaa pitä äkseen hinnat alhaal­la.
Xälla y toimenpiteellä, edellisen
finan-ssimmisten J . ; L . .Hsleyn arrtcn
mukaan, säästettiin maalle kalcsi ja
puoli biljoonaa dollaria.
"Ottakaa voitot pois sotateollisuu-;
delta" > on nyt vaatimuksena kautta.
Canadan, kun $5 biljoonan , sotabud-jetin
kuormaa soVitetaan kansan har-,
teille. Canadan naistep Congress of
Women-jarJestö järjestää • kansallista
kampanjaa kohtuuttomien voittojen
100 pros. verotuksen puolesta. Uniot
vaativat . paEtkoJen korottamista
kautta linjan, jotta palkat saavuttai­sivat
-kohonneet hinnat. Farmarit
vaativat ^ ^ t t a 25 sentin lisämaksua
viljasta joka on myyty Britanniaan
viemistä varten^ samalla kun h a l l i ­tus
ilmoittaa "sopineensa" 8,3 sentin
maksamisesta.
E
, n r V A PALVELUS
Sami odotteliiovnoTDaan
Ja sattui; huomaamaan- seinäsä
moituksenvjo^sa sanottiin:
^Tarranajo 50 Ja" .75 senttiä."
-'Miksi teillä on kabdenlatnen
ta parranajosta?", i y s y i Sami.
"Katsokaas. 75 sentin
parranajoon kuuluu myöskin \
reet::, vastasi parttuL
TODENNÄKÖISTÄ
Opettajat: "UOksi maapallo
tää aurinä^oa Ja ^samalla pyörii
akselinsa ympäri?'*
Mikko: -"Sen tähden, ettei ;e
Jua paistua Uikaa yhdeitäkylj
M E R K I T S I OMANSA
Nyrkkeilijä aterioitsi tyttoystlr
sä kanssa hienossa ravintolassa.
rittaessjaan,ta]:Joilua hymyili'
imelästi triolle. K u n hän sitten j
laskun, maksoi mies sen Ja heti i
Jälkeen iski mustansilmän hänellt |
Tultuaan ulos sanoi nyrkkeilijä i
tölle: "Se o l i hieno tarjoilija."
"Mutta miksi stoa löi (hänelle
tansilman, jos pidit hänestä
tyttö.
VKatsos. kun tulen uudelleen,
minun paljon helpomi löytää
toisten tarjollijain Jouikosta", ^-a
mies.
— Muista; että maaliskuu on Ti]
pauden ryntayskuukausi., .
SOYIETPEICES COT
BY10-20.PERCENT
ReductJon on 45 Categories Is
Seen as LoweringUWngCo8ts
ö%-^Food Chargfes Eased
By HABRISON E. iSALI^BUBY
t» « u » » - " p«,*eii» f *'OSCOW.Feb.28-G«ne«lPrice
S»*«/^?nVco«t ot l.v..reducUon. of 10 and « p«r cent
• ?«.time=^""' offttmiture and chin* «td 10 «ad 20
i , « V ' « 5^ ;^*^,icV. »nnouncea «»»«hvmre were «nnounced tonight
'«J"-. :«ri«l A Commlttee of tl>. Conunu-lio
USSR
vnttaen helmikoun alxssaennätyskofkenaeri nousun yhä* jatfcu^Sa.
^NenvÖstolUtossa>atennettiinIheimiktnissa kalntustacvikkeiden hintoja
10^30 prosentilla.
Iranin pääministeri
on nimitetty
Teheran..— Shaalii Mcliammed Re-za
Pahlcvl nimitti "sunnuntaina u u ­deksi
pääministeriksi Hussein Alan.
joka on aikaisemmin tolmuiut ulko­ministerinä.
Pääministerin nimittä­minen
tuli välttämättömäksi^ kun
pääministeri A l i Razmara murhattiin
keskiviikkona.
Länsimaiden diplomaatit pitivät
uutta pääministeriä erinomaisena v a -
Untana koska hän on tunnet tu^Neu­vostoliiton
j a kommunistien v i l i c ^ c s.
Nimitys tulee vasta l3puilu>;isi Jos
'Majlls (parlamentti) hyväksyy sen.
Parlamentti lij-lkäsi viime viikon
lopulla K h a h l Fahimin, Jenka Shaahi
oli nimittänja pääministeriksi.
tapahtuu nyt pian suoritetta\-is^a SAK:n ja TL'L:n vaalei5<a^— s*itä
."äänemme ennakkotietoja siitä kurjasta lavasta, niillä otkeisto^osiali-demokraatttsct
johtajat ovat "valmistuneet" TITL: n \-aaleihin ja sen
sekä S.\K:n hajoittamiseen. ,
Varmana cnnakkoixUitelmänä voidaan pitää,i että ensi he: nakuunsa
suoriteltavat A-alti^Uiscl vaalit vievät Suomea vasemmalle. Kyjiyioys
on vain si'tä, kuinka paljon.
Schiiä kuitenkin on, että pikainen p3rannu.s; on tarpeen, jcllei
Suomi halua jäädä kaua3;si jälkeen "takapajuisina" pidet>istä slaavi-hiisnjaista,
jotka ovat päättä\'ästi astuneet^sosialismin tielle.
Sähköjohdot puhdin-:
johdoiksi tmaaseudulla:
Toronta. — Maakunnan pääminis­teri
" Frost sanoi Jainlaatjjaknnnässa
pitämä&Sään ' 6udje?ttpuhcessa,^ etta
hallitus aikoo 'kayttaa satatuhatta
dollaria maaseudun puhehnpalveluk-sen
parantamiseen ja sanoi myöhem­min
sanomalehtiaiiehille, etta tiede on
löjtänyt keinon puhelujen lähet'tä-miseksi
maaseudun voimajohtojen
kautta. i<nnan voiman kanssa. Edel^
leen han; sanoi, etta on mahdollista
vähentää yhteiseen johtoon yhdistet­tyjen
ptihellnten maaraa. joten maa­seutulaisten
yhteisestä, johdosta saa­ma
nautinto voidaan poistaa voima­johtojakin
,kayttalssä.
Nykyaikamen tiede Xykenee johta­maan
puhelut käyttäjän fuse-laatik-
'ioon naakka, josta s^Tstä on mah-dollLsta
keskittää puhelunet Hydro-komission
johdettaviksi.
Totuus on karvasta,,
mutta siitä selviää
vaikenemalla . . .
' Helsinkh — STTlähetti tammik. 2S
pnä sanomalehdistölle uutisen, Jcssa
kenottim Nenvostohitcn tuotannon
kasvusta ja'mm. mainittiin, että Neu­vostoliitossa
ovat hinnat laskeneet 16
prcs. Ja palkat nousseet 19 pros. Mo­net
porVariUisetkm lehdet Julkaisivat
uutisen sellaisenaan, mutta Suomen
SoslaUdemokraatti muokkasi jutun
sellaiseksi, että Jätti siitä hintojen las­kua
ja palkkojen nousua kcske\'at
kohdat kekonaan pois. Helsingin S a ­nomat
ei ole julkaissut lainkaan uu­tista.
•Molemmat lehdet, jotka ovat n y k y i ­sen
* ihallituiksen äänenkannattajia,
ovat ivakuutelleet olevansa Neuvosto­liiton
ystäviä. Edellä kerrottu tapaus
osoittaa, minkälaista tämä ystävyys
cn.
Suomen metsä- ja uittotyöväen paiirat
valcaannutettiin alliaiselle tasolle
590 markkaa määrätty alimmaksi päiväpalkaksi
vaikka työläiset vaativat 840 markan palkkaa
'Helsinki. — Valtioneuvosto paättj alimmakstuittotuntipalkaksi mi
tammik. 24 pna kumota metsä- Ja
uittotöiden palkkojen säännöstelystä
14 päivänä joulukuuta 1950 annetun
valtioneuvoston paatoksen ja antoi
samalla asiasta uuden päätöksen.
Päätöksen mukaan on metsätöissä
täysi-ikainen, - työkykyisen ; j a •tällai­seen'
-työhön tottyneen.^ päiväpalkalla
työskentelevän. ,t työntekijän | - p a l k ka
seuraava: Lapin J a >.Perä-Pohjolan
palkkausalueiljia 670;—;jIijoen;Ja K a i ­nuun
palkkausalueilla 655:-^, Pielis­järven
Ja" Ahvenanmaan ipalkkausf
alueilla > 625:—, Keski-Pohjanmaan,
Etelä-Pohjanmaan. Lounais-Suomen,
Päijänteen; • •; Kelloveden;: - Suur-Sai­maan
Ja eteläisen- rannikon -palkkaus-alueilla
590:—. Päiväpalkkaa voidaan
alentaa enintään 10 sadalta Ja korot­taa
enintään 15 sadalta riippuen työn­tekijän
'ammattitaidosta Ja- -edelleen
samoilla määrillä riippuen paikkakun­nan
kalleudesta palkkausalueella.?
Täj'si-lkäisen uitto- ja' erottelutöis-sä
työskentelevän työkykyisen mies­puolisen
työntekijän tuntipalkka on:
Lapin, ja Pera-Pohjolan palkkausalu-eilla
79:—.Iijoen j a Kainumi palk-kausalueilla
77:—, Pielisjärven ja
Ahvenanmaan palkkausalueilla 74r~,
Keski-Pohjanmaan. Etelä-Pohjan­maan,
Loxmals-Suomen. Päijänteen.
Kallaveden. Suur-Saimaan Ja etelä­rannikon
palkkausalueilla 72:—. Nais­ten
tuntipalkka on 75—90 sadalta. 15—
17 vuotisten miesten 70—90 sadalta Ja
15—17 vuotisten naisten 60—70 sadal­ta
miesten palkasta. Tuntipalkkaa
voidaan myös alentaa enintään 10 s a ­dalta
ja korottaa enintään 15 sadalta.
S. Metsä- Ja Uittotyöväen Liitto oli
jättänyt valtioneuvostolle kirjelmän
alan työläiseen palkkojen korottami­sesta
kohtuullisiksi ehdottaen, että
täisiin 94:— mk ja metsätyömlei
alimmaksi päiväpalicaksi 840 mk
alimmaksi urakkapalkaksi 1109
päivältä. Hallitus on kiirehtinyt i
tamaan vastauksensa "vakauttaa
palkat nykyiselleen j a lisäten
asevelijuntan hallitukseen pääs;!
hintana olleen 10%. Tähän on l
•kin vielä otettu; 10^15%:n varaus j
.jokainen. Joka tuntee puutavara
talistejamme. ymmärtää rkyllä,
;yät ?metsätypläi5ten palkat tode
dessa nouse lainkaan. .Hallitu
lupaama:"vakauttaminen*! on;
oireellisin entein.^ K^ikketo he
min palkatut työläiset Jätetään
leen: miljardivolttoja kahmivien
tavarakapitalistien riistettäväksi •
GPR:n voitot kohon­neet
60 prosentilla
. ^lontreal — Ennaikkotictojen
kaan CPR:n "viime vuoden p'
voitto kuluneelta. vuodelta 60
tilla edelliseen vuoteen verratt
Yhtiön voitoksi ilmoitetaan 47.867.
dollaria 29,724,805 dollaria
vuonna. 1949..
Yhtiön osakkaUle maksettim
vuoden voitoista yhteensä 20,li
dollaria verrattuna 6,700.000 dollarä
\Tionna 1949. Etuoikeutetuille
kaille maksetut ostogot laskivat
tenkin 3,972.768 dpllarist^a V. 1949
388 848 dollariin viime vuonna.
Jakamattomien voittojen tilillä
viime vuoden lopulla '$224,636.260.
— Manitoba on Canadan maa
nista se. missä naiset saivat
mäiseksf- äänioikeuden, mika ta
tui v. 1916.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Korkeat elin- ja kuolinkustannukset
Kuka muistaa vielä sen ajan jolloin
dollari oli dollari?
Ettei meitä syytettäisi "punaisten"
propagandan levittämisestä, me l a i ­naamme
yhdysvaltalaisen suuren r a ­han
"U.S. News & World jReport"
lehden hehnikuun 16: pn numerosta
.seuraavaa:
" N i i h i n aikoihin (12 vuotta sitten)
perheenemäntä voi^ merma dollari
kourassa sekatavarakauppaan Ja tulla
."Sieltä pois tuoden mukanaan paiman
fcahvlaVlxiunan Jauhettua l i t ^ a , tusi­nan
munia, varttin pullo maitoa. lei­vän
Ja paunan paistinrasvaa (shor-
:tening) —- ynnä muutaman sentin
vaihtorahaa."
Njrt tosUn saa dollarilla pannaa
kahvia!
Mutta antakaamme "U.S. Newsin"
Jatkaa kertomustaan:,
"Sllloiu (w. 1939) mies voi 60 dolla­rilla
ostaa vaimolleen vahvan v i l l a ­takin
missä oli knrvakaulus ja sen
jälkcsnkin tällä miehellä oli riittä-
VHStl rahaa ostaaEseen itselleen v i l l a -
kankaisen puvun, parin kenkiä, h a ­tun,
kymmenkunta paria sukkia, puo-litusinaa
paitaa, viisi aluspaitaa Ja
viidet alushousut."
Nuo ylläolevat, kuten alempanakin
esitettä vat, oh vat . yhdysvaltalaisia
h i n t o j a . ' f
Todettakoon kuitenkin tässä välis­sä,
että nykyaikana mies, voi 60 dolla­rilla
' ostaa vaimolleen puolikuntoisen
takin Ja — "piste".
Yllämainitun Julkaisun/oukaan sel­laiset
autot. Jotka kaksitoista vuotta
sitten m>'ytlin $778 hinnasta^maksa-vat
nyt $1,720. Sähköhellat, jotka
silloin myytiin $160 hinnasta; maksa­vat
nyt $250 jne.
Onko sitten ihme. vaiklu . Jotkot
meistä Jontuvat kävelemään Ja monet
muut ajamaan vanhoillakin auforo-muiUa?
"
Todettuaan, että puolet viidensentin
tavaroista on markkinoilta hävinnyt,
VU.S. News" huomioi, etta samalla ta­valla
on hävinnyt toinen puoli siitä
dollarista, mikä todella oli dollari. ^
Mutta jos clinlnistannukset: < ovat
korkeat ovat kuolinkustannuksetkto.
Kuolla ei enää kannata yhdenkään
köyhän ihmisen, joka vähänkin huo-lelitli
omäLstensa elinmahdollisuuk­sista.
Siksi esimerkiksi allekirjoitta­nut
on päättänyt. Jos elr muuten niin
porvarin kiuHaksi. elää ainakin 80-
vuotiaaksl.
Joukkotuotanto on kuitenkin hal­vempaa
kuin plkkutuotanto, kuten
tiedetaan. Ja siksipä näyttää myös
siltä, että jos meitä ihmisiä ruvetaan
ntomipommeilla Joukkomitassa tappa­maan,
niin silloin laskevat hautajais­menotkin.
Ja ettei meitä syytettäisi -puolueel­lisuudesta"—-
vain pon'arUehden hy-väksilcäyttämisestä
— me lainaamme
tässä yhteydessä sähkötyölälsten
unlon XIE;News lehden paktaoitsljan
Bob Wardin palstalta muu seuraavaa:
". . . Meidän hallituksemme ajatte­lee
todellakin meitä. Aivan niin,: se
ajattelee!
"Viimetoen Ilmaisu tästä tosiasiasta
on uutistleto, että hallitus varaa ko­koon
painettavan pahviarkun $5.hin­nasta
mille tahansa pommitetulle alu­eelle.
Ajatelkaapa tätä! Atooastaan
viidellä dollarilla meidät voidaan
panna kauniisti arkkuun, ja minä
oletan, että halhtus vahvistaa sen
pohjan siten etteivät palaset putoa
meistä j a likaa paikkoja;
". . . Luonnollisesti on Joitakin n d -
risijoita jotka sanovat, että hallituk­sen
tulisi harkita vä|iän sitä vaiku­tusta
mitä kohoavilla elinkustannuk­silla
on työläisten elämässä. Ja- että
sen tulisi toimia rauhan eikä sodan
hyväksi. Nuo- subversiivit saattavat
ehkä saadat teidätkin vakuuttuneiksi,
että on mahdollista saada säädyllisiä
asuntoja, enemmän sairaaloita, pa-,
rcmpia kouluja Ja muuta-sellaista jos
hallitus käyttäisi . varansa .^rauhan-
: omaisiin tarkoituksito eikä hyödyttö­mään
sotaan.
"Näyttää todella sellaiselta että tä­män
mallinen, ihmtoen ei huolehdi
lainkaan kuolleista. J a se osoittaa, et­ta
sellainen nurisija saa todellisuu-dessa
määräyksensä 'tiedättehän ke-neUä'.
,' ~
"Meidän mielestämme hallitustam­me
pitäisi onnitella kaukonäköisestä
toimenpiteestään. Sillä se tapa m i ­ten
meitä kiirehditään unh5laa kohti,
on merkkinä siitä, että. me"^ todella
tarvitsemme paljon ruumisarkkuja. J a
kun arkkuja" myydään $5 alcnnus-myyimissä,
uito me voimme kuvitella
mtokdlaisella kiireellä kansalaiset
rientävät hakemaan omaansa. Lop-pdjen
lopuksikin, tämä on pitkästä
alkaa paras alennusmyynti.
. . T^mä osoittaa, että halhtuk-sellamme
on meille syvälle ulottuvat
suimnltelmat — kuusi Jalkaa syvälle
.. . . Mutta kuten olemme aina sano­neet.'
Josr on kysymys .'meidfin eltota-pamme,
säilyttämisestä' niin mikään
uhraus ei ole l i i a n suuri työläisten
tchtävälcsl."
.-Mutta ettei nvt sanottaisi ntin.
tämän kirjoittajalla ole mitään
mielipidettä", sen kun lainaUee
roin porvareilta Ja taas työvä
hiltä. meidän. täytyy panna
oikea Eskon puumerkki:^
Suoraan sanoen me olemme s
kin •. korkeimpien kuoltokustaniii
kannalla. Pitäkööt tehtaUijat U
koonpainettavat pahviset m
kiinsa SUUNNITELMANA miö
koskaan toteudu. : Kokoon
vat pahvilaatikot. Joita ky
tistä myydään, ova't käteviä
jos lähetetään kahvipauna
äithhuoriUe tai muille omaisille
messa. NUtä voidaan ddulllsesti
tää moneen muuhunkin t
seen.
, k u t t a m i h n l s ^ Kun
ei ole kenelläkään mitään
kuolemaan., niin toimittakoon
ettei meitä atomipommeilla
Joukkomitassa. Ja jos me
yk-sitcllen kuolla luonnollisen
man, kuten ihmisille kuuluu, nfln
loin voidaan tehdä riittäväsU
"vanhanaikaisia- J a kalliita
kujakin.
, Sitäpaitsi, hautajaisten lasta»
daan alentaa muullai^in tavulla. '
Esimerkiksi igltten k un
nut on sivuuttanut 80 Ikävuode»
•viedään hautaan, n i i n hänen
Jen yhtä vanhalle vaimolleen
elää y l i 90 vuotiaaksi) on jStel^
kat ohjeet siltä', ettei saa osta»
kalUsta arkkua, eikä kuluttaa
määriä rahaa seppelelsim j»
prameuksiin. sUlä muljapaha
see silloin vähäiset pcnninsä k »*
vaateriepujen ostamiseen.
Me siis kannatamme
Ien alentamisvaatimusta,
yanhanalkataen. xauban ,nd»,.
olemme.' toivomme^'
ten pysyvän suhteellisen
tasossa. — Känsäkoora. ^»
m 'Mä