Vapaus, February 16, 1963

              Sivu 2>- Lauantaina, helmik. 16 p. — Saturday, Feb. 16, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGÄN
;OF FINNISH CANADIÄNS ;
CLIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklimd^ • 'Manager: E. Suksi
Telephöiies: Office OS 4-4264 - Editoria! OS 4-4265.
Publlshed-thrice weekly; Tuesdays. Thursdays and Saturdays.by Vapaus
Publishing Co. Ltd:. 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon applifcation, translatlons free of charge.
Authorized as second cass mall by the Post Office Department. Ottawa,
and for paymentof postage in cash.
' \ TILAUSHINNAT
Cänadässä: 1 vk. $8.00 6 kk; $4.25 USA:ssa:
- 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. p.50 6 kk. 5.25
M . . n , . . , o , . H . CANADIAN LANGUAGEiRRESS
Ydinasekysymys vaaleissa
Sanotaan, että "valkeus nauraa pimeyden töille". Jos ei olisi ky­symys
niin vakavista seikoista, mitkä liittyvät yleisen pimennyksen
verhossa maassamme olleeseen ydinasekysymykseen, niin nyt vähän
valkenevan päivän aikana olisi oikein hevosnaurun aihetta.
Tosiasia kuitenkin on, että suurelta yleisöltä yritetään vieläkin
pimittää se mistä ön todella kysymys ja mitä pitäisi tehdä. Vaikka
maassa kehitlyi ensiluokkainen kriisi, ydinaseiden vastaanottamisen
tiimoilta, mikä v^ati uusien vaalien järjestämistä vajaan vuoden ku­luessa,
niiri meille on kuitenkin yritetty vakuuttaa, että vaalikampan­jan
aikana pitäisi keskustella kaikesta muusta, mutta ydinasekysy-myksestä,
eikä missään tapauksessa siitä isäntämäisestä määräilystä,
jonka avulla näitä ydinaseita meille rajan eteläpuolelta tyrkytetään.
Toisaalta on kuitenkin ilmeistä, että tätä tosiasiain pimennystä
on erittäin vaikea enää jatkaa. Me uskommekin vakaasti, että kysymys
ydinaseiden vastaanottamisesta tai siitä kieltäytymisestä ja Yhdysval­tain
imperialismin isännöimisestä yleensä, tulee muodostumaan joh­tavaksi
vaalikysymykseksi huhtikuun 8 päivänä suoritettavissa vaa-
,. leissa. ,
Todistuksiako?
Ottakaamme eräitä puoluejohtajäin lausuntoja tutkittavaksemme.
Me muistamme, että liberaalipuolueen kansallinen johtaja, Lester B.
Peai-son suoritti täydellisen häränpyllyn heiton ydinaseiden vastaan-ottamisasiasta.
Vajaa vuosi sitten hän sanoi vastustavansa jenkkien
Canädalle tyrkyttäviä 'ydinlatauks ia. Mutta nyt hän on ensimmäisenä
ja oikeastaan ainoana canadalaisena puoluejohtajana, joka vaatimalla
vaatii näitä ydinlatauksia ostettavaksi jenkeiltä. Ja miksi? Jotenkin
samoilla perusteilla, jos joku kiihkouskovainen väittäisi, että hänen
täytyy tehdä syntiä ja yhä suurempaa syntiä, päästäkseen varmasti
taivasten valtakuntaan: E l i kuten mr. Pearson asian esitti maanantai-iltana:
Canadan olisi muka vastaanotettava jenkkien ydinaseita sen
vuoksi, että maamme saisi paremmin äänensä kuulluksi aseistariisun­nan
hyväksi. Siis synninteon tietä taivasten valtakuntaan!
Merkillepantavaa on kuitenkin tämä:'Vaikka mr. Pearson on yrit­tänyt
ja yrittää epäilemättä vieläkin vältellä avointa keskustelu?,
ydinasekysymyksestä, hän on pakoitettu puuttumaan siihen tämän
tuosfa — ja valitsijain on huolehdittava siitä, että ydinasekysymystä
ei'voida työntää vihreän veran alle näissä vaaleissa.
; ,I^ääministeri John Diefenbakerille on annettava tunnustus siitä,
että hän ei ole suostunut vaitiolemiseen sen paremmin ydinaseiden
vastaanottamisesta kuin YhdysivaUain isännöimishaluistakaan maas-.
samme. Pääministeri on ehdottomasti oikeassa sanoessaan, että hän
tufee vaalikampanjan aikana keskustelemaan näistä kysymyksistä. Oli
i^rittäih ilahduttavaa huomioida, että pääministeri Diefenbaker esitti
rii4^i|?htaina Torontossa pitämässään puheessa toistamiseen lehtemme
lukijoilfe ennestään hyvin tunnetun tosiasian — että jenkkien bomarc-ohjuksia,
joiden sanotaan maksavan jo canadalaisille 814,000,000 ei
ole tuotu tänne "Canadan, vaan Yhdysvaltain strategisen päällystön
puolustamiseksi". Pääministeri kumosi armotta sellaiset valheet, että
boöctj^ceilla on aiottu "puolustaa Torontoa tai Montrealia", sillä ky-syoi^;
on kaiken aikaa ollut vallan jostakin muusta, yhdysvaltalaisten
kent^alien avustamisesta. ,
' "Mutta lainkaan; aliarvioimatta näitä pääministeri Diefenbakerin
myönteisiä ja ajankohtaisia lausuntoja, jotka mitätöivät kaikki puheet
"maanpuolustuksen tarpeellisuudesta" silloin kun puhutaan jenkkien
tyrkyttämistä ydinaseista, me olemme kuitenkin sitä mieltä, että ydin­aseiden
vastaanottamista j a jenkkien sotaliitoista eroamista voidaan
P!frh?rtten auttaa ja edistää siten, että tuetaan työväenpuolueiden eh­dokkaita.
Mitä voimakkaammaksi Uuden demokraattisen puolueen
edustus alahuoneessa ja mitä suuremman kannatuksen ydinaseiden
vastanottamista vastustaville molemmille työväenpuolueille yleensä,
sitä.selvemmin tulee sanotuksi kansakunnan yleinen mielipide ydin-aseläfauksia
vastaan ja maan itsenäisyyden puolesta. Toisaalta, mitä
enei)iiimän ääniä saavat työväenpuolueiden ehdokkaat ja mitä voimak­kaammaksi
muodostuu Uuden demokraattisen puolueen ryhmä ala.
huoneessa, sitä voimakkaammaksi tulee rauhanasiaa puolustavien
ääni-myös vanhojen puolueiden riveissä.
^•Työväenliikkeen jäsenten ja kannattajien velvollisuus on siis
kaksiosainen:
On huolehdittava siitä, että ydinlatausten vastaanottoasiasta
muodostuu keskeinen vaalikysymys.
2. On työskenneltävä voimakkaammin kuin koskaan ennen tyÖ-vä^
nehdokkaiden äänimäärän korottamiseksi ja Uuden demokraatti-sen
puolueen edustusmäärän kohottamiseksi.
Kaikki samassa liemesdä, jos...
Yhdysvaltain apulaisulkoministeri George Ball lohduttaa _meitä
c^Miadalaisia, että "jos sota syttyy" me kaikin olemme samassa lie­messä.
/ —
Canadian Pressin Washirigtonista viikon alussa lähettämässä uu-tistiedossa
kerrottiin jenkkien apulaisulkoministeri mr. Ballin ilmais­seen
mielipiteenään, että 'jos ydinasesota alkaa, koko vapaa maailma
joutuu siihen, eikä mikään maa voi jäädä pois sanomalla, minä en
halua siihen yhtyä."
Uutistiedossa kerrotaan edelleen: "Minun käsittääkseni he tule­vat
automaattisesti vedetyksi mukaan", vastasi mr. Ball kun häneltä
kysyttiin, miten voi Yhdysvallat vastata pääministeri John Diefen­bakerille
ja Ranskan presidentti de Gaullelle, jotka eivät ehkä halua
antaa apua Yhdysvalloille ydinasesodassa, millä ei ole välitöntä vai­kutusta
Canadaan tai Ranskaan.
/•Vapaan maailman puolustaminen on todella jakamaton", vastasi
mr; Ball. "Te ette voi sanoa, että te olette valmiina puolustamaan yhtä
Osaa siltä, mutta ette halua puolustaa toista osaa . . Minä en voi
uskoa, että jos suurempi ydinasesota syttyy, niin joku pieni osa va­paasta
maailmasta voi sanoa: me olemme siitä vapaat, me emme halua
olla missään tekemisissä sen kanssa."
.' , Selvää puhetta; eikö olekin!
;.lo«~yhdysvaltalaiset kenraalit ja poliitikot aloittavat ydinsodan
jossakin maaliman kolkassa, kuten he olivat vähällä sen provosoida
Karibianmerellä lokakuun lopussa, niin silloin on tultava 'koko va-vPdJ^
n maailman'' mukaan huolimatta siitä, mitä sanovat toisten mai-lenvi
\ -
Nyt käynnissäolevan ja edelleen
kehittyvän voimakkaan palkkaliiK-keen
yhteydessä on Suomessa yri­tetty
jälleen lyödä kiilaa työläisten
ja pienviljelijäin väliin.^ Asian joh­dosta
julkaisi Suomen laajinimin'
leviävä työväen päivälehti, SKbL:n
äänenkannattaja, Kansan Uutiset,
helmikuun 2 päivän .numerossaan
ylläolevalla otsikolla varustetun a-jankohtaisen
ja selventävän toimi-ja
pia
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Loviisa Hill, Port Arthur, Ont.,
Uyttää maanantaina, helmikuun 18
>äivänä 87 vuotta;
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin...
Suomen ja NLn
iqhjeet esimerkki
Moskova. — Pravda sanoi äsket­täin
toimitusartikkelissaaUi että
rauhanomaisen rinnakkaiselon pe-
•iaatteiden järjestelmällinen nou­dattaminen
oli tehnyt suomalais-neuvostoliittolaisista
suhteista esi­merkin
erilaisen poliittisen hallin­non
omaavien valtioiden välisistä
lyvistä naapuruussuhteista".
kirjoitukessa ilmaistiin hyväksy­minen
Suomen poliittisten puoluei­den
ja useiden järjestöjen ajatuk­selle
järjestää julkisia keskustelu-ilaisuuksia
rauhanomaisen rinnak­kaiselon
ongelmista sekä allekirjoi­tusten
keräämisetä kaikille kansoil­le
esitettävään vetoomukseen.'
Pravda huomautti, että president­ti
Urho Kekkonen oli ensimmäisenä
allekirjoittanut vetoomuksen ja täh­densi
suomalaisen aloitteen hyö­dyllisyyttä
sanoen, että se ansaitsee
suurta huomiota ja että Neuvosto­liitto
antaa sille täyden tukensa.
Kirjoituksessa sanottiin edelleen
Karibian kriisin osoittaneen, että
maailmalla on valittavanaan kaksi
vaihtoehtoa: rauhanomainen rinnak­kaiselo
tai hävityssodan helvetti.
tusartikkeiiny mikä kiinnostanee
Vapaudenkin lukijoita: , .
Maamme pienyiljelysvaltaisessa
maataloudessa suurin osa viljelijä:
väestöstä joutuu taloudessaan tur­vautumaan;
ulkopuolisiin ansiotöi­hin.
Teknillinen kehitys ja mark­kinatalouden
vakiintuminen maa;
seudulla ovat myös aihäuttanäet
suuria .muutoksia pienviljelijäväes'
tön asemassa. Yhä pitempi osa vuo­desta
on viljelijän oltava palkka*
työssä oman tilansa ulkopuolella,
jotta hän voisi selviytyä lisäänty­vistä
menoista, velkojen vuotuis­maksuista
ja kohtuuttomista'' verois­ta.
Kadöii johdosta ovat lisäksi
kauppavelat kasvaneet j a rahaa On
saatava samanaikaisesti lannoittei­den
jä uuden siemeneh ostoon.
Näin pienviljelijänkin toimeentulo
on entistä ratkaisevammin riippu­vainen
jJalkkätyöslä;
Ansiotason nousu palkkatyössä
helpottaisi siis yhtä hyvin pienvil­jelijän
kuin työläisenkin rahatilan­netta.
Vähävaraisissa viljelijäper­heissä
seurataankin yleensä myötä­tunnolla
työläisten kamppailua pa-rempieh
palkkaehtojen päolesta.
Tämä pienviljelijäin näkökanta on
sitä vastoin vieras maaseudun suur­tuottajille
ja pääomapiireille.^ Vii­meksi
mainitAt ö\?at rientäneet to-,
distelemaan, että "lakkoilu ja työ­läisten
korkeat palkkavaatimukset"
ovat vahingoksi maataloudelle ja
vaarana koko yhteiskunnalle. Ny­kyisellä
talouspolitiikalia onkin suo­jattu
varakkaimpien tiiottajapiirien
erikoisetujen koskemattomuus, sil­lä
nämä piirit ovat kyenneet mää­räämään
maatalousppdlitiikan suun­nan.
Sen sijaan pienviljelijän elin­ehdot
ovat tuotannon kasvusta huo­limatta
vain hUonotltMneet ja ta­loudellisen
epävarmuuden kasvaes­sa
on hänen pitänyt keskittää pää­huomio
i^lkopuolisiin ansiotöihin.
Kuitenkin suurtuottajain nurja
näkemys palkkataistelusta näyttää
yksipuolisesti hallitsevan myös maa­laisliiton
kannanottoja. Puolue nie­li
tyynesti ylimpien virkamiesten
palkoissa tapahtuneet jättiläiskoro-tukset
jä puolusteli myös omien
ministereittensä miljoonapalkkojen
huomattavia korotuksia. Mutta työ-ehtosopimuskamppallu
ja ennen
kaikkea kahden työtätekevän ryh-keskinäineii
lähentyihinen taiste­lussa-
• suuromistajapiifejä vastaan
näyttää olevan maalaisliitolle sietä­mätön
asia.
Jälleen puolue yrittää pystyttää
väh suhdannekehityksen k i e l to
vailcutukset säiytiätään niin pienvil­jelijän
kuiri työläisenkin kamietta-vaksi.
^^'ii-;-; '\V-'';'/•. '\[
Vuoden vaihteen tilastot, kerto-keinotekoista
raja-aitaa pienviljeli" maaltamuuton muodossa
jän ja työläisen välille. Vanhaan ta- Joukoittain pienviljelijöitä siirtyy
paa¥ harhaanjohtavasti'todistellaan, suoraan palkkatyöläisten
että pienviljelijä on maataloustuot­taja
ja työläisten kuluttaja, joten
näiden^jldut ovat muka vastakkai­set.
N y l j i n työläiset' maksavat
maatalottsttiotteista yhä korkeam­man
hinnam mutta sMtä huolimatta
oienviljelijät jäävät näistä korotuk­sista
miltei Qsattomiksk Mutta maa­laisliitto
syyttää silti asioiden huo­nosta
tilasta työläisiä ja salaa sen,
että todellisuudessa juuri välittäjä-piirit
anastavat viljelijältä halvan
tuottajahinnan ja työläisiltä korke­an
kuluttajahinnan muodossa saa­dun
hyödyn.
Tosiasiassa pienviljelijät ja työ­läiset
ovat kumpikin työtätekeviä
väestöryhmiä, jotka ovat joutuneet
samojen suurpääomapiirien riiston
kohteeksi. Viime vuonna tiheässä
tahdissa toisiaan seuranneet hinto­jen
ja maksujen korotukset ovat ol­leet
vahingollisia molemmille. Kum­pikin
ryhmä on jäänyt melko osat­tomaksi
taloudellisen nousukauden
tuomasta hyödystä, mutta beikkene-riveibin.
Se on nimenomaan pienviljelijä-nuorison
ainoa mahdollisuus, kun
työtilaisuudet maatalouden koneel­listumisen
seurauksena jatkuvasti
supistuvat. Vain työehtosopimus-kamppailun
tietä'voidaan tämänkin
nuorison palkkaedut edes jollakin
tavoin suojata. Vastustaessaan nyr
kyistä palkkaliiketta maalaisliitto
paljastaa, miten vieras sen suhde
on ansiotöiden varassa, elävän vil­jelijäväestön
asemaan: Ratkaisevaa
pienviljelijäin ja työläisten elinolo­jen
parantamiselle onkin juuri näi­den
ryhmien yhteistoiminta parem­pien
palkkaehtojen puolesta. Kun
työläisen ja osittain myös pienvil­jelijän
on tultava toimeen lähinnä
palkkatulojen varassa, on tietenkin
saatava hintojen ja maksujen koro­tuksia
vastaava hyvitys palkkoihin.
Siten on saavutettavissa ratkaisu
myös maatalouden näennäisiin l i i -
katuotantopnlmiin, sillä työläisten
ostokyvyn parantuessa voidaan vas­taavasti
viljelijäin karjataloustuot-teet
paremmin markkinoida.
TOIMITTANUT EEV4L
Yllätyksiä
BONN PYRKII ITÄÄN
PARIISIN KAUTTA
Moskova, -—Pravda ja Neuvosto- visiohaastatteluille antaman esitys-
Odottamattomat vieraat ovat .^mo- puutteellisuudet,
nelle perheenemännälle ^ kaxihistus,
varoinkin sellaisille, jotka eivät osaa
rauhallisesti ja jännlttäriiättä suh­tautua
tällaiseen yllätykseen, vaan
juoksevat kuin hätääntyneet kanat
ympäri huoneistoa korjaamassa paik­koja
järjestykseen ja epätoivoisesti
miettivät mitä tarjota. 'viefäiUeeh.
Järkevä ja käytänhölllnen nainen
ottaa asiat tyynesti, toivottaa vie­raat
herttaisesti. Hymyillen tervetul­leiksi,
johdattaa heidät olohuoneen
mukavimpiin nojatuoleihin ja valmis­taa
nopeasti ateHart: niistä ruoka-aineista,
mitä sattui} kotona ole­maan.
Vieraat ovat varmasti tyyty­väisiä,
eivätkä tunne oloaan vai­vaantuneeksi,
jos emäntä itse pys­tyy
ummistamaan silmänsä kodin
pieneltä epäjärjestykseltä, sen si­jaan
että hermostuneesti siirtellsl
esineitä oikeille paikoilleen. Ja iloi­nen
hymy ja sydämestä lähtevä vie­raanvaraisuus
korvaavat tarjoilun
liiton puolustusministeriön pää-ää-nenkannattaja
Krasnaja Zvezda va­roittavat
molemmat viime lauantai­sissa
pääkirjoituksissaan aliarvioi­masta
vaaraa, jonka saksalainen
militarismi muodostaa Euroopan ja
koko maapallon rauhalle.
Pariisin—Bonnin sopimus tode­taan
näissä pääkirjoituksissa jat­koksi
sille varalliselle politiikalle,
jota US An johtama imperialismi
harjoittaa pyrkiessään nostamaan
länsisaksalaisen sotakoneiston isku­voimaa
sosialistisia maita vastaan.
Pääkirjoituksissaan molemmat leh­det
tarkastelevat Neuvostoliiton
kiellon olevan suoranaisen tuloksen
Pariisin—Bonnin avioliitosta.
Izvestija totesi, että Ranskan hal­litus
haluaisi ilmeisesti —. haastat­telut
koskivat Stalingradin taistelua
20 vuotta sitten —'että fasistisista
murhamiehistä puhuttaisiin "ystä-välisessä
sävyssä" ja lisää, että tä­män
sävyn Ranskan vallassaolijat
saavat kyllä jättää itselleen.
Sanomalehti ' Vovetskaja Rossi-j
a " kääntyi kielletyn ohjelman
ranskalaisen ohjaajan puoleen ja
viime mainittu sanoo esityskiellon
aiheuttaneen televisioon suoranai­sen
vastalauseiden tulvan. Hän sa­noo
kuvausryhmän valmistelleen
mainittua ohjelmaa suurella huolel-
Hanke tähdätty
brittejä vastaan
alkuviikosta Ranskan ja Länsi-Sak- i
mäh pienviljelijäiri ja työläisten san hallituksille Pariisin ja Bonnin
tammikuun 22 pnä solmiaman soti- Moskovassa 7 päivän ajan ja vaik-lassopimuksen
johdosta jattamia, ka Ranskan televisio onkin tehnyt
" M f''^' - / . * / v.^ I voitavansa esityksen lähettämiseksi,
Molemmissa toistetaan __nO()ttien ^„ ^llut kuitenkin voimaton
esittämä varoitus, etta mikali Lansi- Ranskälaissensuurin hampaisUn jou-
M^aksa saa ydinaseet missa muodossa tuniit ohjelma välitettiin Moskovasi
tahansa, niin Neuvostoliitto ryhtyy
heti tilianteen vaatimiin yastatoi-menpiteisiin.
krasnaja Zvezda huo­mauttaa,
etta lännessä keskustel-sa
television ja radion kautta.
Moskova. — Pravda julkaisi F.lEnglantia vastaan tähdätystä suun­tauksesta:
de Gaullen diplomatia pi­tää
yllä suhteita Francoon hetkenä,
jolloin Caiidiilon pitäisi aloittaa
'neuvottelut Wash^
amerikkalaistieir Espanjassa sij^
vista tukiköhdfista tehdyn sopimuk­sen
tarkistamisestay Ön selvää, että
täniä asetba fasistisen Espanja^^
vin edulliseeri asemaan, Franco, jo­ka,
pyrkii ömieri osakkeittensa nos­tamiseen,
ehdottaa suoraan Rans­kalle
ja Länsi:Saksalle että nämä
käsittelisivät kysymystä Espanjan
liittämisestä sopimukseen, jonka
presidentti de GäiiUe ja liittokans­leri
Adeitauer äliekirjöittivat täm-mikuiissä,
koirastaen s^^^^^
jan merkitysitä ydihvaltojen kan-
.nalta..^ :':'---^:..rr-U:':'.
Pravdan Bonnin kirjeenvaihtaja
Jevgeni Grigorjev toteaa, että ei ole
mikään sattuma, että Bohn-^Pariisi
—Madrid-akselia koskevat suunni­telmat
ovat tulleet ajankohtaisiksi
heti Pariisi-rBönh rieuvöttelujen
saatua viraliisen liionteen. Öhhah
yleisesti turihettua, fettä iänsiisaksa-laiiset
iriniiaristit ja Fraöcoih fasis­tinen
järjestelrhä tuntevat toisiaan
köhtaari ihtiimiä myötätuhtbisf. Pal-jastettiitilian
äikähaäh sUunhitel-mat,
jotka icÖskiVat tukikohtien ja
häi^joitUskehtlieh l u o v ii t* t a mistä
Bundeiswehrille Espanjaan alueelta.
Nyt täniän kolmen maan-m'u^^
man akselin sotilaallisesta puolesta
nieuvdttelevat jo de Gaullen lähetti­läät.
Tarasovin ja Bonnin kirjeenvaihta­jansa
J. Grigorjevin artikkelit,
joissa kosketellaan suunnitelmia
Bonn^Pariisi—Madrid-akselin luo­misesta.
F. Tarasov muistuttaa mieliin
Ranskan sisäministerin äskettäin
Madridiin tekemän vierailun ja
eräiden ranskalaisten ministereiden
Espanjaan suunnitteleman matkan
ja toteaa, että nämä. vieraillut ovat
saaneet osakseen huomiota NATO-maiden
pääkaupungeissa ja herät­täneet
samalla erilaisia kannanot­toja
Pariisin ja Madridin "uusien
suhteiden" johdosta. Ranskan pre­sidentti,
joka torjui Englannin yri­tykset
liittyä yhteismarkkinoihin,
etsii nyt uusia liittolaisia itselleen.
Näin arvellaan useissa Länsi-Euroo-pan
pääkaupungeissa.
Pariisissa on havaittu ajan tul­leen,
jotta otettaisiin huomioon Es­panjan
merkitys, koska jo sen
maantieteellinen asema antaa sille
mahdollisuuden paitsi kontrolloida
pääsyä Välimerelle, myös tarkkailla
Biskajan lahdelta käsin merikulje­tuksia
Atlantin keskellä.
Elyseen palatsin teerenpell fran-colaisten
kanssa puhuu selvästi
den hallitukset—- kansoista puhu­mattakaan!
Eihän se sovi kirjoihin
eikä kansiin, että joku "pieni osa
vapaasta maailmasta" sanoisi, tuo
sota ei kuulu meille, tuumii Yhdys­valtain
a^ujaisulkoministeri Ball,
Mutta toisaalta — niin oudolta
kuin se ehkä Washingtonista kat­soen
näyttääkin — Yhdysvallat
edustaa kaikesta suuruudestaan ja
mahtavuudestaan huolimatta kui­tenkin
vain 'pientä osaa" koko ns.
'vapaasta maailmasta". Siitä huoli­matta
Yhdysvaltain imperialismi
yksinään provosoi esimerkiksi Ka­ribianmeren
kriisin lokakuussa, su­vaitsematta
etukäteen edes ilmoit­taa
asiasta omille lähemmille liitto­laisilleen,
puhumattakaan nyt siitäi
että sodanvaaran provosoimisesta
olisi etukäteen neuvoteltu. Toisin
sanoen. Yhdysvaltain imperialismi
vaatii liittolaisiaan alistumaan lam­paan
lailla teurastettavaksi vietä­väksi
milloin tahansa se näyttää
Washingtor/!n mielestä sopivalta —
kunhan USA saa yksinään määrätä
mielettömyyksistään!
Mr. Ballin lausunto on yksi lisä­syy,
miksi Canadaan ei pitäisi ottaa
millään hinnalla jenkkien ydinasei­ta,
ja miksi Canadan tulisi erota
ehdoitta^ ja niin pian kuin mahdol­lista
Washingtonin alaisena olevista
kaikista sotilasluontoisista liitoista.
Mora van jäät uhkaavat
tulvillaJugosIaviaa
laankin parhaillaan siitä, missä
muodossa ydinaseet annettaisiin.
tfa. "'^juili^st'if «B^on''nn J^O- 1195Q4 Lm'u'"i's^t^u^tt?a'a" i »«»^rad.^ ^_^ ^^M^o^r^a va-joessa olevat
Pravda ja nyt Lansi-Saksa on vetä­nyt
Ranskan sopimukseen, jolla
ranskalaisten toivotaan menevän
kuolemaan saksalaisten revanshis-tieii
uuden idänretken hyväksi. Las-ja
sulaessaan aiheuttavat lisäksi pa­hoja
tulvia jokialueella, ilmoitti
Jugoslavian uutistoimisto Tanjug.
Zabarin alueella on kaksi kylää.
kelmointiin perustuva Pariisin— \ Jo>ssa on yhteensä 150 perhettä
Bonnin avioliitto on kuitenkin toi- Jouduttu evakuoimaarf^ulyien vuok
votonta sotilasmahtiaaveen takaa-ajoa,
lehti lisää. Molemmat pääkir­joitukset
muistyttavat niinikään
siitä, että sopimuksella Ranska rik­koo
sodan loppuvaiheessa antaman­sa
juhlalliset vakuutukset tehdä
kaikkensa estääkseen saksalaisen
militarismin uudelleennousu. Monet
neuvostolehdet toteavat Ranskan
hallituksen pääministeri Hrushtsho­vin
ja marsalkka Ma linovskin tele'
si. Belgradin ja Skopljen välinen
rautatieyhteys on katkennut ja
kansainväliset junat ohjataan nyt
Kraljevan kautta.
Helikopterit yrittävät pommit­tamalla
murskata Tonavassa olevia
jäänahloutumia, mutta eivät onnis
tuneet yrityksessään. Jugoslavian
armeijan yksiköt yrittävät nyt rä­jäyttämällä
saada jäämassat hajal­le.
Tuhatslievskin
erämäkerta
Oktjabr-lehdessä
Moskova. — Kaunokirjallisen
Oktjabr-julkaisun helmikuun nume­rossa
aloitetaan Lev Nikulinin kir­joittama
elämäkerrallinen kertomus
Neuvostoliiton marsalkasta Mihail
Tuhatshevkista, jonka syntymästä
tulee helmikuun 16 päivänä kulu­neeksi
70 vuotta.
Tuhatshevskin vaiherikas ja an.
siokas elämä päättyi kesäkuun 11.
päivänä 1937 hänen ollessaan vasta
44-vuotias, kaksi vuotta sen jälkeen
kun hänet oli nimitetty Neuvosto­liiton
marsalkaksi. .
Yhdessä eräiden muiden sotilas-päälliköiden
kanssa Tuhatshevski
joutui Stalinin epäluulojen kohteek­si
ja maksoi siitä hengellään. Hän
ehti sitä ennen kirjoittaa monia ar­tikkeleita
ja tutkielmia, joissa hän
ennakoi tulevaa toista maailmanso­taa
j a sen . luonnetta, erikoisesti
maihinnousutaktiikkaa. Tuhatshevs­kin
elämänkerran kirjoittaja Niku-
I Iin, joka tunsi hänet henkilökohtai-jsesti.
sanookin eräässä yhteydessä,
j että fasistit käyttivät toisessa maa­ilmansodassa
hyväkseen neuvosto­liittolaisen
sotatieteen saavutuksia
operatiivisessa sodankäynnissä.
Marsalkka Tuhatshevski ki^ului
isänsä puolelta venäläiseen aateliin
mutta oli nuoruudestaan alkaen de­mokraatti.
Hän oli erittäin laajasti
sivistynyt ja hänet tunnettiin into-himoiseija
musiikin ystävänä. Hän
ei vain soittanut taitavasti viulUa
vaan myös rakensi niitä itse. Hänel­tä
kysyttiinkin kerran, miten ön
mahdollista, että hän joka työsken­teli
armeijassa oli niin viehättynyt
viulunsoitosta. Marsalkka vastasi:
— Aseet ihmiset tulevat kerran hyl­käämään
ikuisiksi ajoiksi, mutta
viulu on ikuinen.
TiJHitkaa Vaoaiis!
PÄIVÄN PAKINA
Käytännöllinen perheenemäntä vä^^'
raa kylmään ^komeronsa tai Jää- ^
kaappiinsa säilyketölkkejä odotta->
.mattomlen vieraiden varalle, NftetÄ"'
voikin sitten käden käänteessä lolK-'"
tia herkullisen aterian. S5111- ja sar--'
dihiirasiasta saadaan aineksia y6i-V- '^f
lelpäpöytään,"Paistettujen munien i ' - ' :
Ja makkaroiden lisäksi avataan täti? "
tölkkiä vihanneksia ja valmlstetaan-n'/»-
herkullinien tomaattikastike. Ja jälki-ruoaksi
uhrataan tölkillinen säilyke^^M^:)
luumuja tai -persikoita. Aterian^ ai­kana
emäntä ei tämän tästä pyj^ele ;
anteeksi' ruoan vaatimattomuutta,'*"';
sillä se pila tunnelman ja-saa vlf!*-*"*V
raat, kjysaantuneina tuntemaan, ett|t,
ovat rtuUeet kutsumatta kylään. , •,,.^,,.V,
i;Ehtä,sitten. kun aviomies saa pää- .
fcänsä 'kutsua kotiin päivälllseii^
kumppaninsa ja muistaa Ilmoittaa
siitä vasta viime hetkessä. Tästä 'ef'"".
ethännän kannata hermostu^ eikä
murjottamara pilata iltaa. Ei p^r". v
lieenemännän kunnia siitä mene,^. ^
vaikkajateria onkin vatimaton, kun-' '''
Man vain tunnelma on ilohien;j|a
viihtyisä; Joskus taas saattaa feattua'
sellainen yllätys, että aviomies tiUee^^
kokouksesta , kotiin- pikkutunneiUav^«
tuoden hiukanäan pari ystävääijjf^'^,"^
Viisas vaimo kääntää kylkeään »ja? * * <
nukkuu makeasti antamatta asian
h^iritä^ mielenrauhaansa tai puköti"
yfreert*^ • sievlmmän aan^utakkinsai-' -•-
kampaa; hiukset ja lähtpe keittiöön.-
SifIlä' V 'hän kalkeissa hiljaisuudessa '»^
inpjirovisoi yksinkertaisen ruoka.tät-'
jottimen, jora sitten yllättää .yöiri^<;>'/
set • vieraansa paras eraännänhyniy •'-
huulillaan. 1 — Tämä onkin huomat-'"^
tava askel lähemmäksi, uutta. pukua.i^l^
•• * * *
Minkälaiseksi muotitalot
puKeVat miehen keväällä:;
Samaan aikaan kun Kevään Naiy!.'.;;.*
nen paljastettiin Pariisin suurissa.;:
muotitaloissa suurella kohulla j a . r v;
jänijij^vän salaperäisyyden ja g t , - ^
vyItäessä muodin esiinmai^ssia vii­me
hetkeen asti, esittelivät miesten
muodin luojat omia ajatuksiaan
paljon arkisemmin, asiallisemmin
--^'j^hjomaamattomammin. Ruotsa­laisesta
miestenmuodista — joka i l ­meisesti
pyrkii seutaaihaaH vielä
"suuremman maailman" linjaa, —
cm]6uitenkin ehtinyt kantaatua tän-n^
l iSaijtamia viitteitä,
rJh^tojfen mukaan kevään mies
kulkee vaaleissa, ainakin niin suu-r^
sa määrin kuin mahdollista. Suo-sijkpv^
it ovat vaalea hopeanhar-niaä^''
hiekanruskea ja iiniseen vi­vahtava.
Yksiväristen kankaiden ku­doit
muodostaa raitoja, rUutuja täi
k^Snsuömuja.
TjÄfeissa säilyy yksiriivsyys kolmine
nappeineen, kauluskäänteet levene­vät
hieman ja taskut ovat kan
nelliset. 3-nappisissa takeissa ön
halkio takana, 2-nappisissa usein si­vuilla.
Lahkeet ovat edelleen Ica-i-
cFHtJa välikausitakkia hankittaesf
sa sietää kaksikin kertaa harkita is-tutetimk^
hiah ja raglanmallin välillä,
silläfi^^^a viimemainittu on tällä
hetkellä vielä kärjessä, pietetään is­tutetun
hian jo ensi keväänä hallit-^
sevan yksinään muotimarkinoita.
Sf.
i
tl
a
%
5 •
S:
' ^
•i
V
: «
e
^
«
Sikamainen hyökkäys rajan takaa
USA ^jarruttaa
brittien kauppaa
N-Iiitö!i kanloä
IVashlngton. — USA on epäviral­lisesti
ilmoittanut Englannille vas­tustavansa
Neuvostoliiton tarjous­ta,
jonka mukaan' Neuvostoliitto os­taisi
englantilaisia aluksia öljytoi-mituksiaan
vastaan, sanottiin viral­lisissa
piireissä lauantaina,
Samalla Kennediyh hallitus oli
kuitenkin tunnustanut . Englannin
hallituksen pulmallisen aseman,
kun maan telakat joutuvat toimi­maan
vajaakäyttöisinä..'
US An ulkoministeriö on vaiennut
asiasta, mutta Englannin viran­omaisten
on sanottu ottjaneen kysy-niyksen
esille presidentti Kennedyn
kaupallisen erikoisedusta jan Chris­tian
Herterin kanssa käydyissä kes­kusteluissa
Herterin vieraillessa
Lontoossa viime viikolla.
Herterin ilmoitettiin henkilökoh­taisesti
vastustaneen ajatusta.
Yhdysvaltalainen Newsweek-jul-kaisu
teki tällä viikolla niin sika­maisen
hyökkäyksen pääministeri
John Diefenbakeria ja samalla Ca
nadaa vastaan, että se nostatti suut
tumuksen myrskyn kautta maan ja
kaikissa yhteiskuntapiireissä.
Kaikkien poliittisten puolueiden
puhemiehet ovat jo tuominneet
Newsweek julkaisun "uutisen", miff"
sä sekaannutaan uudelleen ja koko­naan
anteeksiantamattomalla taval
la maamme asioihin.
-"Uskomme myös, että Vapauden
lukijat, haluavat yhdessä allekirjoit­taneen
kanssa esittää julkisen vas
talauseensa Newsweek-julkaisun hä
vyttöinyyttä vastaan ja samalla
myös pääministerimme puolesta.
Meille luultavasti sanotaan, että
"sanavapauden" nimissä on yhdys­valtalaisella
/News\yeek julkaisulla
"oikeus" pilkata ja häväistä Ca
nadan pääministeriä niin paljon
kuin haluttaa, ja että Yhdysvaltain
hallitus ei voi muka sille mitään,
mitä "vapaan maan" lehdistössä kir­joitetaan.
Mutta olettakaamme, että esimer­kiksi
joku yhdysvaltalainen lehti
rupeaisi julkaisemaan samanlaisia
häväistyskirjoituksia, sanokaamme
Formosan Chiang Kai-shekistä,
Washingtonin , Icmpidiktaattorista,
minkä Newsweek nyt julkaisi Ca­nadan
pääministeristä^ niin kyllä
sille pian lakia luettaisiin Washing-tönista.
Tosiasia onkin, että Newsweekin
artikkelimestari ahertaa häväistys­kirjoituksessaan
nimenomaan~Wash
ingtonin ohjelman puolesta ja hy-vaksi,
eli painostaakseen maatamme
vastaanottamaan jenkkien ydinase!
ta. '
Meillä on tietenkin omat poliitti­set
katsomuksemme ja kiistamme
Canadassa. Allekirjoittanut esimer­kiksi
lukeutuu niihin canadalaiSiin,
jotka ovat äänestäneet kaikissa vaa­leissa
niin tory- kuin liberaalipuolu­ettakin
vastaan. Me olemme sitä
mieltä, että mitä tahansa "sitoumuk­sia"
Diefenbakerin hallitus on
AVashingtonln kanssa tehnyt ydin­aseiden
vastaanottamisen tiimoilta,
se on tehty salaa Canadan kansan
selän takana, ja siis tuomittavalla
tavalla jatkaen liberaalien aloitta­maa
ns."integraatio-ohjelmpa".
Meillä ei ole liioin tässä asiassa
mitään katumisen aihetta -— sillä
vakaa..tarkoituksemme on äänestää
nytkin niin torypuoluetta kuin jenk-kimielistä
liberaalipuoluettakin vas
taan. •, • • .. • •
MuUa tämän sanottuamme me
Hityuime varauksitta muihin ca-nadalaisiin
jotka - sanovat, että
pääministeri John Diefenbaker
on kaikesta huolimatta Cäpadän
pääministeri ja Canadan pää­ministerinä
hänelle kuuluu ul­komailla,
myös USÄrssa, se kun­nia
ja arvonanto, mikä normaali-sestl
annetaan kaikkien maiden
valtiopäämiehille.
Newsweek julkaisulla ei ole "no­kan
koputusta" siitä kenet canada
laiset pääministerikseen valitsevat.
Olkoon se viisas tai epäviisas teko,
tosiasia kuitenkin on, ja sellaisena
pysyy, että canadalaiset valitsivat
kesäkuussa John Diefenbakerin vä­hemmistöhallituksen
puitteissa pää­ministeriksi.
Canadalaisten Oma asia on^, joko
valita hänet uudelleen, jota me
emme toivo, tai valita hänen tilal
leen miehen, joka omaksuu päättä-vämmän
asenteen kuin Diefenbaker
maame itsenäisyyden pUolesta ja en­nenkaikkea
jenkien ydinlatausten
vastaanottamista vastaan, kuten me
monen muun canadalaisten kanssa
toivomme.
Mutta Ni^Ws^e«k^jhikälsuIl« jä
muille^ amerikkalaisillle "marssi-määräysten"
antajille me canada­laiset
sanomihe: pitäkää kynten-ne
pois maamme asiotsta, jotka
eivät teitä Uikuta eivätkä teille
kuUIu! Jos me haluamme kansa-kuntanta
tehdä tyhmyyksiäkin ja
valitsemme vieläkin vahhbista
puolueista koostuvan hallituk'
sen, niin sekin oh meidän oma
asiamme, eikä liilssään^tapaukses-sa
Newsweekln eikä ^muidenkaan
amerikaiaisten asia.
Jaa,' että mlnkätatsta slelhnrqa'
kaa Newsweek julkaisuin "uutisosas­tolta"
oikeiti saatiin täältä Canadas-ta^
tf p^rinl^äsitysten välttämiseksi
l^en€«' syytä mainita, fettä mainitun
julkaisun toimittaja Dwight Martinj,
joka sen ulostuksen kirjoitti, oli Ot-tawassa
neljä päivää, etsimässä *'at-i^
«hist<i)a uutiselleen". Ja häneltä
syntyi f^todella ensiluokkainen hä­väistyskirjoitus,
mistä poimimme
näyi^eksi vaikkapa seuraavaa: ,
"Bi-itannian pääministeri Harold
Macmillan tuskin sietää häntä (pää*
ministeri - Diefenbakeria) ja presi-deiitti
Kennedy pitää häntä kohteli­aasti
vastenmielisenä . ...
"Hän on pilapiirtäjäin ihastus, ja
valokuvaajain kauhistus . . Hänen
vihollisensa inttävät, että • (hänen
kasvonsa) antavat riittävästi aihetta
kieltää; alle 16 vuotiailta lapsilta
pääsyoikeus torypuolueen kokouk­siin.
, .
;',BritisK columbialain6n hotellt-mhcs,'
Frank Bernard, joka on ai­kaisemmin
bllut Diefenbakerin tuli­nen
kannattaja. . , on katkerasti
pött^j^ ja sanoo yksityiskeskuste­lussa
Diefenbakeria "'sairaaksi jr^-
hulluksi' Cmaniacal) . , ."
Siltä huolimatta vaikka koko tämä
arökköli on näin hävytöntä yksilö-palausta
toisen maan valtion —
Canadan — päämiehestä .WashlngT
tori} Post yhtiön (mikä myös omistea
NeWsweek-julkaisun) puhemiehen
keflroiaan Sanoneen, että julkaisun
törtcöitus ei ole paha, siUä se i n
kuulema tarkka eli täsmällinen
(accj^r^te) .kirjoitus'. . .
11
• s
• »
*
i
t
>
I
I
I