Vapaus, October 8, 1968

              Sivni 2 - ' Tiistai, kikaik. 8 p! — Tue^di^^.Oct. 8, 1968
VAPAUS L I B E R T Y »
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A K T
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
CstabUsbed Nov 6. m i
EDITOR. W. EKLUND. MANAOBRt. B. suini
TBX.VHONB: OFflC^ ANO EptTOKIIAi. e74-42e4
Publlshed thrlce w e ^ y : Itiesdays, and Saturdays by Vapaua
Publishing Co. Limited. 100-102 ElmStt. Wefit, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing a^|ctreas:.Box 69
Adl«rtlslng rates upon 'appUcf^Uqiji, «rapslatioiQ t^ee o t eh^arge
Authorized as second daas mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment qf postage in c ^ . A
- CANADIAN l ANGUAOF.-PRESS.'
- riLADNHINNAT.
~ 9 Wi| 9-99 Suomeen
ivli. 91100,6 kk. (6.75
Ivk. i m 6 ltk. 6.28
KesM-idSn tilanteesta
Uutlatl«td(rt viitftftavat S^^e^i että beskaridän tilanne, Is­raeliin
ja mblm»l<J§« VäiffifiR suhde, ei lOdö viiuneaikoina lain-kftpi
Pf^^ paQiien(taixiiUit. Arvovaltailsis-ta
pöreistft on e4ti^^ hi^estiuneita lausauiitojaj siitä, että
j<?s ei saada pöl^ft l|qirj^iwta, lieski-iitä voi aijiautua uudtel-leen
saMlam
TSssä yhrtpyelfiSS^ ^ifttyi syyskuun ttopulla .huomio Neu-v^
ättsoiUiton toiQie^A YjM^ysvaUoille esitettyyn 4 kohtaa Ifiäsil-
^äss^m, selvittämiseksi. NL
efhdottaa nyft s«|Pai»va^:
1: Israel v^täyttyy 19^7 edeltäneiHe rajoilleen.
2. YKan patlraltentovoimat uudistetaan ja niittiä lujitetaan
Israelini evakuoimilla alueiUa.
3. Arabimaait julistavat "sotatilan" lopetetuksi niiden ja
Israelin väliHä.
4. YhdysvaiUat, N^ivTötol^tto, Baätal^ an-
: tavaV takaiuksen ike£(ki-4idän r a ^
Näitä ifivejäldirjQittaessa Yhdysvallat ei ole antanut eh­dotuksesta
)seQ paojeonjmin kielteistä kui^ liau-suntoa.
Mellä ei cfle s viraJlista Ttiötoa siitä, hylkäältö tai
hyväiksyykö Washington täimäaie^^ tai osit­tain,
tai esittääkö se puolestaan joinain parempia «hdotuiksia kes
ki-idän vaaratilanteen selvittämiseksi.
Mutta eräät Washingtanille ja Israelin hyökkäysohjehnal-le
myötämieliset piirit ovat jo ehtineeft tuomitsiemaan Neu­vostoliiton
ehdotuksen, esittämäittä omalta kohdaltaan mitään
sen tilaille. Esimerkkinä näisltä piireistä voidaan mainita To-i^
Hitto Star^diiti, m i ^ että Neuvostoliiton ehdotus "on
puoJTjtf^lljUff]^n_ lairabie^ pyydettäisiin sen pe­rusteella
,}>>jx»puii]aaan ainoastaan voimaikkaasta neuvotteluvipu-simesttä;
^ohittamistaan ahieislta, ennen kuin se saisi turva­tun
satEhan naapuriensa ikamssa."
ToisM sanoen vapaamieHsyyde^ aikaisemmin ylpeil­lyt
Star-lehti on nyt sitä mieltä, että Israelin hyökkäyssota
on palkittava myönnytysten kiristämisen mjuodossa arahimail-ta
ennen kuin. Tel Aviv suostuu asevoölmien) valtaamistaan ja
lasttoana^ / halltiissaan pitämäaltään arabimaiden alueista!
Muun oh^ilit mainitulta Mideltä 'unhoittu' tässä seUainen
'pikkuseikka" kuin sekin, etta YKmi turvaUisuusneuvosto on
vaaitinuit Israeha vetäytymään pois miehittämiltään alueilta.
Kaikkein huvittavin/jos ^ s voidaan käyttää
näin valkaivasta atsdastta puhuttaessa, on Stariin esittämä seu­raava
.väitös (arabimaiden) julistus sotaltilanlopetttamisefksi
Israeliaivastaan (mitä NL ehdottaa V.) ei maksaisi arabimaille
mitään, ja ne voisivat mielivaltaisesti möilloin tahansa julisftaa
sotatilm winiaan uudeUeen. Israehn^^^t^^ veltäytyminen
sidottajsäin raiihansopimukseen, mikä tehtäisin naapurimaiden
kanssa.**
Mutta,..kuinka paljon *'maksaa" kalliiksi tulee
IsraiaMef se, jos se vetäytyy YKm turvdlhsuusneuvbston pää-töeftenmuikadseäti
arabimailta valtaamiltaan ja laittomasti hal­lussaan
pitävfStä alueilta? Israelille se ei maksa yhtään mi­tään,
jpaitei toisilta voimakeinoin vallattujen alueiden itaikai-sm
palauttamisen; Toisaalta Arabien kohdalta puhuen, heidän
öoltatnansa lopettamisjulistus tulisi yhtä hyvin rauhansopi­muksen
alaisellasi varsinkin siBoin kun siihen liittyy neljän
siuion^allaa takaiis kesk-idän rauhim. säilyttämise^^^^
Ylläolevaila ei suinkaan tarkoiteta samoa, että Neuvosto-
Kitofn esitys keski-idän vaikean tilanteen selvittämiseksi on
'•adnioaauituaaksitekevä ehdotus". MahdoUisestti esim. Star-lehdellä
tai Yhdysvaltain hafljitiiksellla on joitakin parempia­kin
ehdotuksia.
Vilkia on vain siinä, että mdstä ei ole mitään kuultu.
Rusldn maho jäähyväispuhe
Kuten odottaa saattoi, Yhdysvaltain ulkoministeri Dean
Busk yritti viim"eiviikköisessa puheessa YK:n yJeiskökoukses-sö
sadata ja peitellä USAn imperialisnnlin veriruskeita syntejä
pientä Vietnamin kansaa vastaan esittämiällä NL:le tekohurs-kaitta
kysymyksiä Tshekkoslovaikian tapauksista. Kun tästä
pdbieesta 'karsitaan pois propagandalliset eleet ja intoilutj niin
silloin nähdään, lettä mr. Ruskin gäähyväispuhe YK:ssa oli yhtä
heJdehnätön kuin korviaan myöten Vietnamin sodassa rype­vän
Yhdysvaltain hallituksen edustajain viimeaikaiset puheet
yletensö.
Vietnamista puhuen mr; Rusk vuodatti todellisia kroko­tiilin
kyyneleitä selittäen, että WäähiiigtJan haluaa Vietnamiis-sa
raijhaa, mikäli vietoamilaiset isänmaanystävät suostuvat
USAn saneluehtojen nuukaan ehdoitta arttautumiseen, vaikka
Yhdysvallat ei jole pelioititavaUa sotakoneisitollaan pystynyt
Voittoa-saamaan tais^utanltereilla.
Yleisesti "itiedetään, että Israel on saanut kaiken aikaa,
aina vuosi sitten kesäkuun päivinä käydystä siodasta lähtien
Yhdysvaltain taktilHista tukea ja kannatusta. Ilman sitä ei
Israel olisi sotaretkeUeen lähtenyt, eikä liioin rohjennut uhz.:.
ma!ta YK:n turvaUisuuisneuvoston päätöksiä asevoimiensa ta­kaisin
vetämiseksi vaJitaamiltaanahitellta.
Viimeviikkoisessa puheessaan mr. Rusk katseli käsiensä
töiden tuloksia ja totesi, 0ttä huonolta ne näyttävät. Hän: pu­hui
keski-idän vaialroista ja siitä, että kedM-itävodi luisua uu­delleen
kaaoksen ja £H)dian oilosuhteisiin, ellei Israel ja a^^^
maat toimi päättävästi ratkaisun saavuttamisieksii kuiten Reu­terin
uiutistiedoissa kerrotaan hänen selittänieen.
Mutta hänelM ei ollut mitään käytännöllisiä esityksiä ja
ehdotuksia siitä, miten Yhdysvaltain hallitukeen mielestä voi­taisiin
uusi sodan vaara tortjua keski-ldässä, eikä siitäkään,
mitä Washin^on ajattelee NeuVoatioliiton viimieisimmistä eh­dotuksia
_keskii-idlän tilanteen rauhoittamiseksi. Niin keski-idän
asiassa kuin Viietraaimin jia Tshekkoslovakian kysymyk-
S9sä, ulkoministeri Ruskin puheiessa odi paljon porua mutta
laxvin vähän villoja.
. n^iään ©rJlkoiata ei tapahdu^ niiin Mijr/ Ru£k piti nyt
y SYNTYMÄ.;
PÄIVIÄ
martu MHki, Sudbury, Q»t. täyt­tö^
tänä^, hAäkttun 9 päivänS, 7Q
vuotta,
Olg^a, Alanen, Port Arthur,. Ont,
täyttää periaatäinalcdEatcuuiill pnä
99 vwtta.
A . T. HiU, Port Arthur, Ont. täyt­tää
lauantaina, lokakuun 12 pnä 72
vuotta-
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavam
omnentoivotoksiin.
IIMIÄiiiiiiiiiBr^
ilTOi^iiiiliiÄ
KYSEtYKAAVAKE
HERÄTTI MUISTOJA
Marquette, Mich. — Muutama päi­vä
sitten toi posti kirjeen, jonka
Turun yliopisto oli viime kesänä
lähettänyt. Kirjeessä oli lomake, jos­sa
o l i paljon kysymyksiä, niin pal­jon,
etten niihin kaikkiin osannut
vastatakaan. Lomaketta lukiessani
tuli meileeni menneet vuodet Suo-v
messa ja tässä maassa. E i niistä ole
ennen ollut kukaan kiinnostunut.
Mutta nyt näyttää vihdoinkin löyty­neen
joku, joka on kiinnostunut täl^
laisen tavallisenkin siirtolaisen elä­män
vaiheista. Lomaketta täyttäes­säni
tuli mieleeni monia vaiheita
matkani varrelta. Vaikka ne ovat
vain tavallisen miehen tarinoita, roh
kenenpa kertoa niistä tämänkin leh­den
lukijoille.
Turussa haluavat siirtolaisuuden
tutkijat tietää, missä olen syntynyt.
Isonkyrön poikiahan sitä ollaan.
Pienestä mökistä, syrjäisen sivuky­län
mökistä on maailmalle lähdetty.
Meitä oli 11 lasta, joista moni k u i -
teniön kuoli kunnollisen hoidon
puutteessa j o pienenä. Eihän se lei­pä
kotimökissä ollut kovin leveätä.
Monta meitä riitti silti maailmalle­kin.
Tänne Amerikkaankin t u l i nel­jä.
Minä vuonna lähditte Suomesta?
Silloin kirjoitettiin vuosi 1910. S i l ­loin
oli paljon muitakin lähtemässä,
Velimies oli lähettänyt Minnesotasta
tiketin, jolla päästiin Amerikan
rantaan muiden Isokyröstä lähte*
neitten kanssa. Kummalta tuntui
nousta Ellis-saarelle ja vielä kum­memmalta
tulla mainariksi Minne­sotaan.
Eihän Minnesotassa tullut kauan
oltua. Vaan lähdethän sitten "län­nelle".
Kaivettiin kuparia Buttessa,
tehtiin melsätöitä Washingtomssa,
ja tulipa kokeiltua onnea Kalifor­niassakin.
Vaan ei ollut onni Kali­forniassa,
ja siksi päätin palata ta­kaisin
Suomeen. Mutta Isonkyrön
Evrjäkylät eivät enää tuntuneet
.Tiiellyttäviltä ja niin tuli vuonna
1913 lähdettyä uudelleen kohti Ame­rikkaa.
Kannattihan se Isonkyrön
matka kuitenkin, sillä löytyihän
sieltä Pohjanmaan lakeuksilta euk­ko
matkakumppaniksi. Yhdessä tul­tiin
nyt Ashtabulaan, jossa eukolla
oli sukulaisia.
Mahtoi minussa silloin olla kierto­laisen
verta, kun Ashtabulassa olo­kaan
ei miellyttänyt. Muutettiin eu­kon
kanssa farmille tänne Marquet-ten
liepeille. Raivattiin farmi kyl­mään
korpeaoa ja kasvatettiin leh­miä
ja pottuja. Kaunis farmi siitä
cljan mittaan tulikin, mutta sitten
tuli vanhuus, j a kun lapset olivat jo
menneet maailmalle, täytyi f armaus
pian jättää sikseen. Siellä ne kauniit
pellot nyt ovat tulossa metsää täy­teen,
kun ei ole enää hoitajaa. Olet­teko
käynyt Suomessa Amerikkaan
tulonne Jalkasen? On käyty. Vuonna
1952, kun Suomessa oli olympiaadit,
käytiin huutamassa suomalajsille ur­heilijoille.
Ja tulihan sitä käytyä
kotimökin paikallakin,' vaikka mö^
kistä ei enää mitään jäljellä ollut­kaan.
Joitakin kiviä kivijalasta ja
kaivon kohdalla kuoppia oli jäljellä.
Kyynelhän/ siinä pakkasi silmään t u ­lemaan
kun muiseeli aikoja entisiä.
Onhan viime vuosina tullut käytyä
Floridassakin, On monity sinne eu­kon
kanssa syksyllä ja palattu ke­väällä
taas tänne Marquetteen, Sin­ne
mennään ensi .talveksikin, kun­han
keritään. Onhan si^Hä tällaisen
ikinuoren vanhuksen hauskaa olla
mukana kaikenlaisissa riennoissa,
i e i t a meillä vielä on,
: Ihmettelin lomaketta lukiessaril,
kun kysytään, onko minulla ollut
raunaa. Onhan minulla. Mitä mahta­nevat
tällaisella tiedolla tehdä. Ehkä
haluavat tietää, kuinka paljon meil­lä
suomalaisilla on täällä ollut sau­noja.
Ja ethän tämä saunan omistus
mikään salaisuus ole, joten vasta-taanhan
siihenkin kysymyJcseen.-—
Helsinki (PS). — Suomen ul-kopohitiikba
on toisen maailman­sodan
jäykeen kyennyt kaatamaan
eptthtulojen ja epäluoUamukseu
I^Qrke^traia-aldat, eikä mikään
asia jpuhu sen puolesta, että niitä
voitaisiin sallia missään vaihees­sa
nostettavan pystyyn uudelleen.
Se on nyt vihdoin äärioikeiston­kin,
vasemmistolaisista virtauksiSr
ta puhumattakaan, visusti taott^
va päähänsä, sanoi oikeusminis^
teri Aarre Simonen torstaina.
Simonen esitti poliittisen tilanne^
katsauksen Tpsl:n puoluetoimikun­nan
Qcolkouiksessa, Hän käsitteli mm;
YKdysvaltain presidentinvaaleija.
Hän sanoi toiveiden__asennemuutok-sista
menettäneen reaalisen pohjan
sen Jälkeen, kun Nixon ja Humph­rey
ovat tehneet selväksi Vietnam-ohjelmansa,
'Muutoinkaan eivät vaa­lit
tarjoa amerikkalaisiUe sanotta­vaa
vailitoebtoa.
On kysytty, eivätkö^viime kuu­kausien
j a viime viikikojen tapahtu­mat
Keski-Euroopassa, nimenomaan
Tshekkoslovakiassa, ole omiaan pit­kittämään
sotaa Kaaflokois-Aasiassn,
kun 'myös toisella suurvallalla, Neu­vostoliitolla
on joukkojaan toisen
valtion alueella? Tällainen ky9ym.ys-ten
Tinnakikainasettelu: e i . kuiten­kaan
ole kovin mielokästä; Vietna­min
sota j a T.9hekkoslO(vakian tapah-tumat
eivät itse asiassa ole lainkaan
toisiinsa verrattavia tapahtumia.
Vietnamin sodassa on kysymys mo­nivuotisesta
amerikkalaisesta agt?-
ressiosta vieraalla maaperällä, dik-tatuurivaHan
pysyttämiseen tähtää­västä
raa'as!ta asevoimien käytöstä
j a maansa itsenäisyyden ja vapau­den
puolesta taistelua käyvän kan­sallisen
vapautusrintaman tuhoami­sesta.
Vietnamin sola on vaatinut
satojatuhansia uhreja, niiden jou-ko-
sa huomattava määrä myös ame­rikkalaisia
sotilaita ja "neuvonanta­j
i a " , kaupunkeja, kyliä j a tuhansia
siviilikohteita on tuhottu pommein
ja panssarein, laajoja asuttuja alu­eita
on poltettu tuhkaksi. Uhkaavas­ti
amerikkalaisten eskalaatiopoli.
tiikka ulottuu myös Vietnamin ra­jojen
ulkopuolelle ja synnyttää vä­likohtauksia,
joissa milloin tahansa
saattaa piillä jopa uuden maailmi>n.
sodan siemen.
Mitä tulee Tshekkoslovakian t j .
pahtumjin, on ensinnäkin syytä to­deta,
että Varsovan liiton joukko­jen
maahantulo j a siellä olo on käy­tännöllisesti
kiktsoen ollut veretön
Toiseksi, Tshekkoslovakian tilan­teen
normalisoimisesta ja maassa
olevien vieraiden joukkojen poistu­misesta
on päästy var.sin nopeasti,
milteipä . välittömästi miehityksen
jälkeen neuvottelutietä sopimukseen
Ja kolmanneksi, Tshokkoslovakia
voi Moskovan sopimuksen perusteel­la
jatkaa sitä uuJistuspolitiikkaan-sa,
jonka, se maan sisäisten olojen
kohentamiseksi katsoi välttämättö^
. Paljon oli lomakkeessa kysymyk­siä,
: mutta päästiinhän sitä vihdoin­kin
loppuun, jo.ssa tiedustellaan, on­ko
minulla vanhoja kirjoja tai muu­ta
meitä siii-tolaisia koskevaa aine-histoa,
jota voisin lainata tai lah­joittaa
Turun yliopiston siirtolais-arkistoon,
Taitaahan "upsteella" olla
joitakin vanhoja lehtiä jotka voisin
lähettää. Sittenhän niiden säilymi-r
e n k i n on turvattu, kun joutuvat oi­kein,
yliopiston kokoelmiin.
"Kitsistä" kuului jo kolinaa, kun
eukko se Pohjanmaan tyttö laitteli
mojakkaa; Paninpa siis lomakkceni
kirjekuoreen ja kirjoitin päälle:
Turun Yliopisto, Turku Finland.
Ja maistui se mojakkakin mukavalta
näiden muisteluidon jälkeen.
— Marquetten ukko. ,
mSiksi aloittaa viime tammikmissa.
Jo nämä tilanneivertai^ut riiititävät;
osoittamaan Vietnamin ja Tsheycoäp
lovafkian taipaihtumien toisiinsa x h u
na^t^misen e(Ȋmielelk!kyyden.
Sosialldemoikraattisen Liiton pe-riaateohijelmassa
on selvä 'määritel­mä
kielteisestä suhtautumisestam­me
väkivaltaan. Me pidämme vali­tettavana
myös sitS, ettei Tsöi€(kiko-
«lovalkiaa laysyoniystä kyetty ratkai-,
semaatt Ihnan VairsoivaiL joukl^pjen
väliintutoa j a sitä kriisiä, jdka tä­män
seuirauiksena syntyi. Jokainen
vasemmisitooini luikeutuva vanoastl
toivoi, >että Neuvostoliiton Tsitiek^
koslovakian' jobtadjien - neuivotteto,t
Ciema nad Tisoussa sekä Varsovan
liiton johtomiesten myöhemmät
neuvottelut Bratiälaivaasa olisivat
kyenneet 'laukaisemaan tilanteen i t
man pidemmälle meneviä rankaisu­ja.
Mutta itoiveet ;|a reaalipolitiikka
eivät useikaan käy yksiin. Niinipä
tässäkin tapauksessa Neuvostoliiton
taholta 4atsottiinTshekikosk>valkias-sa
atjaudutun tilaan, joikaulikasi e i
vain sosialistisen leirui yhtenäi^yyt.
tä j a valmiutta puolustaa sosialis­min
saavutuiksia, vaan myös sosia­lististen
maiden turvaUisuutta ja
rauhaa Euroopassa. Olisilko Varso­van
liiton maiden ensiaorvoisina pi­tämien
saavutusten turvaaminen ol­lut
mahdollista yrittäen vielä jota?
kin muuta tietä, on kysymys, johon
tuskin ihistoriaikaan pystyy anta­maan
vastausta, koska tätä vaihto­ehtoa
ei ole käytettävissä.
Joka tapauksessa Neuvosto­liitto
liittolaistensa kanssa" katsoi
suoritetut toimenpiteet ainoaksi jäl­jelle
jääneeksi mahdollisuudeksi.
Se on olemassa oleva realiteetti, ja
vaikka me enrnie hyväksykään väki­vallan
käyttöä j a puuttumista kan­sojen
itsemääräämisoikeuteen, ku­ten
T P S L ; n puhemiehLjtön hyväksy,
mässä elokuun 24. päivän lausunnos­sani
j o totesin, on tilannetta arvioi­taessa
otettava huomioon, että Neu­vostoliitolla
j a sen liittolaismaiUa'
on tarvinnut olla tiedossaan niin
olennaisesti tasapainoa Euroopassa
— ja koko maailmassakin — hor­juttavia
tekijöitä, että ne eivät ole
sallineet asioitten kehittymistä "o-malla
painollaan". Neuvostoliiton
johto on epäilemättä ollut selvillä
siitä, että puuttuminen Tshekkoslo­vakian
"sisäisiin asioihin" joutuu
ankaran vastalausemyi-slkyn koh­teeksi
lännessä j a että lyhyellä täh­täyksellä
toimenpiteet aiheuttavat
sekavuutta n i i n länsivaltioiden kom­munistisissa
puolueissa kuin työ­väenliikkeessä
yleensäkin. Kun elo­kuun
21. päivän rajanylitys näis­täkin
tekijöistä huolimatta katsot­tiin
Neuvostoliiton taholta välttä­mättömyydeksi,
syiden on tarvinnut
olla paljon painavampia kuin pin­nalta
katsoen voidaan ai-vioida. .
Tshekkoslovakian tapahtumia ci
missään tapauksessa voida irroittaa
siitä kehityksestä, joka viime vuo­sien
aikana on tapahtunut tosiasia
Länsi-Saksassa. Länsi'-Saksa ei edel­leenkään
halua tunnustaa loisen
maailmansodan jälkeisiä rajoja E u ­roopassa,
se. pynkii niiden muutta­miseen
eri keinoin se toimii aktii­visesti
päästäkseen käsiksi ydinasei­siin,
se sallii uusnatsilaisen liikkeen
vapaan toiminnan ja vaarallisen
.voimistumisen, jopa johtavat halli­tuspuolueet
ovat vaaliyhteistyössä
NPD:n kanssa maapäivävaaleissa!
Maassa on. enteellisesti ihyväksytty
ennen toista maailmansotaa voimas­sa
olleita. Hitlerin lakeja muistut­tavat
hätätilalait, Länsi-Saksa vaa­tii
Naton sotilaallisen potentiaalin
jatikuvaa lisäämistä Euroopassa,
Länsi-Saksan oma armeija harrastaa
laajoja provokatoorisia sotaharjoi­tuksia
sosialististen maiden rajojen
läheisyydessä, j a n i i n edeUeen. On
täysin selvää^ ettei Länsi-Saksan tä-minkaltainen^^-
uuu idänpolitlikka'V
ole voinut saavuttaa dtiottaimusta so­sialististen
: maiden tafliolta, e i n i ­menomaan
Neuvostoliitossa, missä
j o ' tähättkin saalfcka on suhtauduttu
erittäin kriittisesti Bonnin politii­kan
tiettyihin iHmiöhin toisen lmaar
iljma,Dsodan koOceimusten. perusteella.
K u a TsfhelkikXMlOvalkian tap«Aiitumiä
anvioitaessa otietaan ihuomioon se
pqiikkeukselllisen aktiivinen ja laaja
mielenikiinto,; j o t a länsjsalksalaiset
poliittiset p i i r i t j a armeijan johto
tunsivat ja tuntevat — tslhekko-slovakialaistä
: '^liberalismia" koh­taan,
käy selväksi^ että vastaus olo^
kuun tapahtumalketjun syihin ei ole
yksiselitteisesti löyidettävissä.
Suomessa on erityisellä 'huolestu-neisuuidella
pantava metikille Naton
sotilaspoliittinen ihaarulkointi ja so-talharjoituslDto
Varsovan jouiklkoijen
Tshekkoslovakiassa olon varjolla.
K u n näissä manöövereissä n i i n ikään
Länsi-Saiksalla on valuva panoksensa
mukana sekä operaatiosuunnitelmi-en
teossa että toteutuksessa T-myö9
pohjoisen Euroopan alueella
ja siis oman maamme rajojen tun­tumassa
- ^ h u o l e e n on sitäkin e-nemmän.
aihetta. TslieklkoslovaJkiaa
käytetään nyt selvästi tekosyynä
lännen varustelujen lisäämiseksi ja
jännityksen Ikiri3tämise'ksi, joka on
sitäkin perusteettoraampaa, kun
Tshekkoslovakiassa sittenkin on pe­rimmiltään
kysymys sosialistisen
leirin sisäisistä ratkaisuista ja sosia­lististen
maiden yhtenäisyyttä vaa­rantaneiden
ilmiöiden .poistamisesta
iKunSuonU on Naton yhtenä sota.
harjoitusnäyttämönä olevan maan,
Norjan naapuri, on syytä palauttaa
tietoisuuteen III puoluekokouksem­me
kansainvälistä tilannetta käsitel­leen
julkilausuman eräs kannan-määrittely.
Samalla kun puolueko­kous
antoi yksimielisen kannatuk­sensa
edelleen ajankohtaiselle ja en­tistäkin
välttämättömäramäksi käy­neelle
suunnitelmalle Euroopan tur-vallisuusikonferenssin
aikaansaamia^
seiksi, puoluekokous erityisesti ko­rosti
Pohjolan turvallisuutta vahvis­tettavan
parhaiten siten, että kaikki
Pohjoismaat julistautuisivat puolu­eettomiksi
j a jättäytyisivät suurval-takeskeisten
sotilasliittojen ulko­puolelle.
Tshekkoslovakian tapahtu­mat
eivät ole tuoneet muutoksia tä­män
käsityksemme oikeutukseen,
mutta sen sijaan Naton toimeliai­suus
sekä yleensä että nimenomaan
Pohjois-Euroopassa on vain vahvis­tanut
pyrkimyksemme oikeaksi.
Kiinnitän huomiota vielä erää­seen
seikkaan. Totesimme välittö­mästi
Tshekkoslovakian k r i i s i n puh­jettua
maassamme olevan piirejä,
jotka tilannetta hyväkseen käyttäen
pynkivät kaikin tavoin lyömään sä­röjä
Suomen j a Neuvostoliiton vä­lisiin
luottarmuksellisiin ja jatku­vasti
yhteistoiminnan laajentumista
kaikilla aloilla merkinneisiin hyviin
.suhteisiin, Vai*oitimme samalla va­kavasti
kaikista sellaisista toimen­piteistä,
jotka voivat oHa näille suh­teille
sekä omalle maallemme ja
kansallemme vain vahingollisia. Va­litettavasti
varoituksillamme ei ol­lut
riittävää kantavuutta, sillä jat­kuvasti
poliittisella taivaallamme on
"tähtiä", jotflca eivät joko ymmärrä
tai eivät halua ymmärtää, mikä
merkitys Suomen ja Neuvostoliiton
ystävällisten naapurisuhteiden kes­tävyydellä
kaikissa tilanteissa on.
Meidän käsityksiämme j a kannan-ottojamme
tästä ulkopolitiikkamme
kannalta ensiarvoisesta lähtökohdas.
ta on pyritty tietoisesti vääristele­mään
j a T P S L on tämän kannan ta-liiofheri
New Yorlc — Vllme sunnuntai,
sesta Smothers Brothers televisio-ohjelmasta
kaitkaisiiin CBC-tele-vislo-
a^eman sensi^uiin toimesta
pois 7 minuuttia kestänyt "buo-'
noamakua" osoittanut osa/kuten-selitettiin,
mutta canadalaiset sai­vat
kuitenkin nähdä Yhdysvallois­sa
poistetun osan.
Sensui^oidui^a eli ipoistetussa ör
sassa ejiintyi, tunnettu 'neake^imn
telija H a n y Belafonte esittäen usei­ta
lauluja, mukaanluettuna "Pysäh­dyttäkää
karnevaali.(Stop tihe Cav-neval)'
laulu. Belafonten laulaessa
näytettiin demokraattipuolueen e-^
dustajakokouksen aikana Chicagos-ta
otettuja sekä Vietnamin sotaa
kuvaavia filmikohtauksia.
Ohjelman tuottaja George A.
Sunga kertoi myöhenimin, että hän;
oli tietoinea siitä, jotta tämä osa
ahjelmasta katkaistaan pois, j a et-,
tähän oli sen tilalle suunnitellut-
7 minuuttia kestäneen kysymysten
j a vastausten osan Tom ja; Dick
Smothersin sekä yleisön välille.
Mutta sanoi Sunga, ohjelman
valmistajat eivät olleet tietoisia sii­tä,
että CBG o l i myynyt tämän tun-.
nin ajalta 5-minuuttisen. mainos-määrän
republikaanien presidentti-,
ehdokkaan Richard Nixonin hyväksi.
Smothers^veljekset, joilla on ollut
tavan takaa kiistaa CBC:n kanssa
satiirisen ohjelmistonsa sisällöstä,
eivät ole antaneet tapauksesta m i - -
tään lausuntoa ja Belafonte on myös
ollut vaiti. Mutta ohjelman tuotta­ja,
Sunga sanoi: •
"Olen iloinen kun Canada sai
sen nähdä . . . Ainakin joku osa
maailmasta sai nähdä sen osan."
Hän tiedoitti, että näytös oli nau­hoitettu
yhdeksän päivää aikaisem­min.
kia liitetty jopa Tshekkoslovakian
"miehittäjien" joukkoon —-. kuten
el&kuun 24. päivänä jo .ennakkoon
totesin käyvän niille,; jotka eivät
saUi suhteitamme Neuvostoliittoon
heikennettävän — mutta tätä seik­kaa
on painavasti korostettava yhä
edelleen.
Sucmen ulkopolitiikka on toisen
maailmansodan jälkeen kyennyt
kaatamaan epäluulojen ja epäluot,
tamuksen korkeat raja-aidat, eikä
mikään asia puhu sen puolesta, et.
tä niitä voitaisiin sallia missään vai­heessa
nostettavan pystyyn uudel-lee.
Suhteitamme Neuvostoliittoon
ei voida sallia horjutettavan. Se on
nyt vihdoin äärioikeistonkin — va­semmistolaisista
virtauksista puhu­mattakaan
— vi-usti taottava pää­hänsä.
Tpsl:n varapuheenjohtaja Uuno
Nokelainen esitti kokouksessa sisä­poliittisen
katsauksen, jossa hän sar
noi, että virhelaskelmat työUi^yden
kehittynusestä ovat ilmeisesti pe^
rustuneet liiallissen hyväuskoisuu­teen
yksityisen pääoman j a yrittä­jäpiirien
lupauksiin valtiovallalta
saamiensa etujen vastapainoksi otet-tavasta.
työllisyysvastuusta.
Ehkä Iij kaa on rakennettu myös
ulkomaisten suhteiden paranemisen
ja devalvoinnin kaikkivoivan mer-
'kityksen varaan.
Jos yksityinen sektori ei todella­kaan
halua lähteä liikkeelle myös
työllisyystilanteen helpottamiseksi
lyhyellä tähtäyksellä esim, raken­nustoiminnan
alalla, on valtiovallan
otettava koko vastuu työtilaisuuksi­en
järjestämisestä. Tästä aiheutuva
lasku on sitten maksettava valtio­vallan
käytettävissä olevin keinoin
niillä, jotka työttömyyden ylläpitä­misen
keinoin pynkivät tilanteesta
hyötymää, Nokelainen sanoi.
YK:n yleiskokouksessa viimeir-
^en puhelensa, sillä selvää on,
että hänestä ei tule enää ulko­ministeriä,
huolimatta lainkaan
siitä kullda valitaan USAn pre^
sildentiksi tulevan 'marraskuun
vaaleissa. Asiapohjalta katäoien
jos jätettään huiamioimatta pro-pagandisfbiiset
eleet ja asetttetaaat
hänen m^ahb jäähyväispuheensia
kulmisee on/ttouttaian aluata llloip-puun
saakka.
PÄIVÄN PAKINA
OLYMPIÄJÄNNITYS NOUSEMASSA
Moni urheilun ystävä on huolis­saan
siitä viimeaikaisesta "olym­piavalmistelusta"
mitä Meksikossa
säestetään mellakkapoliisien kivää-ritulella.
-
Tällä tavoin ei kisailevan nuori­son
rauhan ja hyväntahdon juhlia
järjestetä sanovat monet. .
Jotkut syyttävät Meksikon opis­kelijoita
olympialaisten turmelemis
varasta.
:Mutta on myös niitä, jotka_ym­märtävät
näitä nuoria ja sanovat,
että Meksikon hallituksen pitäisi
soveltaa olympiahenkeä myös
omassa maassaan, erikoisesti suh­teissa
nuorisoon, eikä_vain "turis-teja"
silmälläpitäen.
_Yksimielisiä oltaneen kuitenkin
siitä, että jotakin on, Meksikossa
perusteellisesti vinossa kun yliop­pilaita
menee joukkomitassa ka­duille
ammuttaviksi. Eivät, nuoret,
elämänhaluiset ihmiset turhan
.vuoksi-ampujien maalitauluksi me­ne.
Jossakin on se tekijä, miksi
meksikolaisnuonot ovat joutuneet
näin epätoivoiseen tilanteeseen.
Kaikesta huolimatta uskotaan ja
toiivota«n, että näistä monien kiis­tojen
olympialaisista tulisi sitten­k
i n yhtelsymmän ysfä, hyvää tah­toa
j a rauhaa edistävät suurkisat.
Ja kun kisat alkavat jo tänä
lauantaina, e l i lokakuun 12 pnä,
niin ymmärrettävää oUj että niin
penkki-; kuin aktiiviurheilijatkin
tuntevat jo ''olympiakuumeen"
nousua^ vaikka emnie pääsekään
niitä henkilökohtaisesti seuraa­maan
muuten kuin televisioi-uudul-
;ta ja sanomalehtien palstoilta.
Johtuen rata- j a kenttäurheilun
valtavasta kehityksestä toisen
maailmansodan jälkeisenä aikana,
sellaisilla pikkumailla kuin^ Cana-dalla
j a Suomella) ei ole enää
nyt eikä ilmeisesti vastaisuudessa­kaan
mitään mahdollisuuksia kulta-j
a muiden mitalien "'koppakaupal-l
a " rohmuamiseen. Kun jaettavana
on kaiken kaikkiaan vain kouralli-nen
eri-kirkkaita mitaleja, n i i n yh­den
ja kahdenkin sellaisen voitta­minen
on jo suuri asia pikku­maalle.
Tämä vain siksi, että osaisimme
punnita näitä asioita mahdollisim­man
realisesti.
Mikäli on puhe Canadan sijoitus
mahdollisuuksista, niin tässä yhtey­dessä
puhumme suulla suurem­malla.
Erikoisena "urheilutilasto­jen
asiantuntijana" mainostettu
Ross McWhirter, joka menee
OBC-TV-raportterina j a kommen­taattorina
Meksikoon, pitää toron-tolaista
B i l l HeikkUää yhtenä cä-nadaladsurhcilijana,
jolla on mahr
döllisuus päästä loppukilpailuun
j a hyvin sattuessaniiitalijaollekin.
Hän huomioi, että Heikkilän
heittämä Canadan ennätys 263 j a l ­kaa
1 t. on 20 jalkaa hänen edel­lisenä
vuonna heittämäänsä ennä­tystä
parempi ja että Tokion k i ­soissa
se olisi riittänyt hopeamita­l
i n saantiin.
Me luonnollisesti tiedämme, että
tulostaso on Tokion kisojen jäl­keen
edelleen noussut, ja että
Meksikossa on odotettavissa hui­kaisevia
tuloksia myös keihäskaa-rien
kohdalta. Toivotaan kuitenkin
että "onni potkisi hyväkuntoista
Bill-p.oikaa j a samalla myös Cana­dan
naisten keihäsmestaria Jay
Dahlgrenia, joka on nyt heittänyt
179 jalkaa 4 tuumaa—-12 jalkaa
paremmin kuin viime vuonna.
Kaikkein parhaimmat mahdolli­suudet
jonkun imJtalin saantiin on
mr, McWhirterin mielestä toi^nito-laisella
klckonheittäjällä George
Pucella, joka on heittänyt limp-puaan
2 U j . 3 t. Olympialaisissa
o h kuitenkin 9 muuta miestä jotka
ovat ylittäneet 200 jalan rajan niii-
: kä tarkoittaa sitä, että lujassa on
siinäkin lajissa prenikat.
Toiseksi paras mitalin saanti­mahdollisuus
on mr. McWhirterin
mielestä 4x100 metrin viestissä.
Hän povaa Yhdysvaltoja nytkin
varmaksi voittajaksi, mutta arve-lee,
että hyvin onnistuen, canada-laisilla
on mahdollisuus päästä kä­siksi
joko hopeaan tai pronssiin.
Selvää on, että canadalaisilla el
voi nyt olla sellaista hyvää tuuria
kuin oli Amsterdamin kisoissa
1928, jolloin Percy Williams voitti
k u l l a i i 100 ja 200 metrin juoksuis­sa;
James Ball hopeaa 400 metrin
juoksussa, jolloin Canada sai
pronssimitalin 4x400 metrin juok­sussa
ja naiset toivat kultamifalin
(Ethel Catherwood) korkeushy­pystä
ja 4x100 m:n~viestistä sekä
100 m:n juoksussa hopeaa (Bobby
Rosenfeld) ja pronssia Ethel
Smith.'
Uskottavalta kuitenkin tuntuu,
kuten mr McWhirter sanoo, että
Canadan yleisurheilu oli aallon
pohjassa v. 1960 olympialaisissa
Roomassa, mistä tuli Canadaan
vain yksi mitali. soutukilpailusta.
Tokiosta toi Harry Jerome prons
sia 100 m:n juoksussa ja B i l l Cro-thers
hopeaa 800 m:n juoksusta.
Saa sitten n^hdä mitä Meksi­kosta
tulee, missä uheilijain hait­tana
on myös ilman ohuus. Pide;
tään kuitenkin peukaloa pystyssä
Canadan tyttärien jn polkien puo­lesta.
— Känsäkoura