Vapaus, April 10, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. .10 p ^ - ^ Juesday, April 10, 1962
Y A P A U S
l U B S B T T ) Indepenäent Ubot
Orstm of Finnish. CanacUans; -^IS^i
(abUdied Növ. e i.UlT. ADthbri8e4-
a» seeond dass »mail by tba '.Post
C ffice Depaitment. O t t a ^ i <^b-i
ished - thrice weeUy: Tuesda^
Iliursdi^ys and Saturc^ys by Vapai»
PubUshing Comp«iy Ltdn at <100-10^
Elm S t w.. SuAnuT.-Ont;, Canääft;^
Tele})äiMaes: B i k O t f tM 00: «^4294;
^ditori^i Qff ice 0S-;i^4295: Managet
E. Suksi. Ed^ton W. Eklund.. Mailing
äadr9f9: ie^^^^
:Adveitfa$ing r i k i ^ ^ ^ ^ ^ «ppUoatlQXL
TntislaUcm, (ree .ctiarge. >
cattaiiuatar 0 i fk. ».op t kk. 4.25
. : , 8 kk- 2Ä)
rfadysv^oi»»^ J Vk. « JM «,kk. 4.80
Kauhistuttavft s^s^atiduui&i^n
Viime viikolla saatiin rajan eteläpuolelta kauhistuttava
sensatiouutinen siitä, että sodan syttymmen oli: viime syk­synä
nelisen minuuttia sanan varsinaisessa miele&ä "hius­karvan
varassa";V Se ol| varoitus siitä,- että jonakin päivänä,
jos nykyinen jännitystilanne ja:"kylm^
koko ihmiskunta jputua"vaJlirigossa'^yc^n liekikei-jyn,
missä tuhoutuisi sätojamiljöoniVihniisiä..
. Yhdysvaltain strategisten ilmavoimien pääll^^ tiedoit-
V ti nyt, että viestipalvelussä' tapahtiinbeh häiriön johdosta vii­mesyksyisen
Berliinin kriisin aikana näytti sUtäi* että Yhdys­valtain
sotatukiasema Thule örÖnlahnissa oli tuhottu ydin-asepommituksella.
USAn. strategisten ilmayoimien päällystö
selitti edelleen, että k.o, viestipalvcdun häiriön johdosta ko­mennettiin
Yhdysvaltain kaikki ydinaseilla varustetut pom­mittajat
l^tövalmiiksi kiitoradoille.. Tätä krUsiä kesti neli­sen
minuuttia, kunnes Grönlannin yllä sattumalta olleesta
yhdysvaltalaisesta, koneesta nähtiin ja todettiin, että Thulea
ei oltukaan tuhottu.
Vaara bli ennenkaikkea siiriäv 6ttä tällaista "toteamusta"
ei olisi voitu suorittaa että yhdysvaltalaiset lentokoneet
olisi lähetetty tällaisen "vahingon" tai ^'sattuman" johdosta
pommitusretkelle Neuvostoliittoon. Vaiicka meille on sanottu,
että tällaista vahinkoa ei voi tulla, niin Thulen tiapaus on
osoituksena siitä; että kaifckehi luotettavimmatkin laitteet
voivat joutua epäkuntoon — puhumattakaan siitä, että "lii­pasimesta"
kiinnipitävä henkilÖ-voi .menettää mielenmalttin-sa
ja tehdä sekapäisyydessään sellaisen teon, mikä pyyhkäi­se
kartalta pois kokonaisia kansakuntia.
Erittäin kuvaava tässä yhteydessä on Washingtonista
keskiviikkona tullut uutistieto,räissä kerrotaan, että koko
Thulen kriisin aikana — jolloin koko ihmiskunnan elämä oli
todella hiuskarvan varassa, jolldiri. amerikkalaiset pommit-tajakoneet
olivat lähtövalmiina kiitoradoilla — asiasta ei tie-doitettu
mitään Yhdysvaltain presidentille, jolla "yksinään"
on teoreettisesti oikeus "painaa nappia". Tämä sellaisenaan,
osoittaa että miltei kuka tahansa korkeimpaan upseeristoon
kuuluva mielipuoli voi nyt aloittaa atomisodan — joko pro-vokatoorisesti
aiheuttamalla häiriön viestipalvelulaitoksiin
tai toimimalla "hätäpäissään" ilman ylempiensä määräyksiä.
>."EarlyWarning Systemin" tekniliisestä häiriöstä johtu­neen
neljän minuutin aikana olisi siis jonkun pommittaja-koneen
ohjaajan tai jonkim laivueen päällikön hermot voi­neet
pettää ja siksi olisi näiden minuuttien aikana voinut ta­pahtua
jotakin sellaista, mikä olisi tuhonnut satojamilJoonia
ihmisiä eri puolilla maailmaa^ ^
Jos mikään, niin tämä on varoituksena siitä, että jotakin
on tehtävä nykyisen kansainvälisen jännitystilanteen lieven­tämiseksi.
Vakavin puoli asiassa on se, että nykytilanne on niin
paha ja vaarallinen, että mitkään' pikkuparannukset eivät
siinä enää auta. Jos nykyinen varustelukilpailu saa jatkua
ja kiihtyäi jos "kylmää sotaa'! ei lopeteta, tämä vaaratilanne
tulee edelleen pahenemaan. .
Mitä tässä tilanteessa tarvitaan oh se, että vaaditaan
Geneven aseistariisumiskonferenssilta sekä', kaikilta siihen
osallistuvilta mailta, mukaanlukien oman maamme hallituk­selta
päättävää ja määrätietoista ponnistelua yleisen ja täy­dellisen
aseistariisuntasopimuksen puolesta. Saksan ongel­mani
rauhanomaista ratkaisua, lukeutuen siihen sopimus
ydinasekokeiden lopettamisesta ja ydinasevarastojen tuhoa-
* misesta.
Thulen kriisin myöhäinen paljastus on varoituksena sii­tä,
että aikaa ei ole lainkaan hukattavissa.
bita ei voitu valttaa
Olemme jo hetken aikaa odotelleet "vapaan lehdistön'^
kiivailöa siitä, että ydinasekokeista aiheutuva radioaktiivi-suus"
ei olekaan millään lavalla vaaraksi ihmisten ja eläinten
terveyden kannalta katsoen. -
Mikään yllätys ei siis ollut meille,^sen paremmin kuin
muilj6kaan tarkkailijoille se kun rajan eteläpuolelta, Los
Alamosista, N.M., tulleessa uutistiedoSsa annettiin viikon lo­pulla
seuraavanlaista lohdutusvoidfttta.
'^Los Alamosin tieteellisessä laboratoriossa kuuden vuo­den
aikana suoritetut tutkimukset viittaavat siihen, että ydin-aserajäytyksistä
maahan tulevaa radioaktiivisuutta on liioi­teltu..
- "Eilen (viime tiistaina — V) julkaistu raportti osoittaa
että Cesium 137:n maahan tulo on hiin vähäirftrkityksellistä
verrattaessa sitä luonnolliseen radioaktiivisuuden vaihteluun,
että 'setuskin oikeuttaa suuria huolestumistoimenpiteitä'.
"Cesium ISTOon atomi-javetyaseiden'laukaisemisen v a^
pauttamista radioaktiivisista aineista, yksi osa. Raportissa ei
käsitellä lainkaan strontium-90:n vaikutusta^ mutta labora­torion
eräs puhemies sanoi Cösium-tutkimusten viittaavan
siihen, että strontium-90 alastulomäärä on myös pienimerki-tyksellinen/'
Ymmärrättehän yskän!
Yhdysvallat valmistuu uusia 3'dinasekokeita varten. Sen
vuoksi on tehtävä tätä yleisen mielipiteen "syvämuokkausta"
mitä myös aivopesuksi sanotaan!
Silloin kun j a jos Yhdysvallat aloittaa ydinaseitten ko­keilut
ilmakehässä, siitä ei luonnollisestikaan ole pienintär
kään radioaktiivisuuden vaaraa kenellekään!
Tämä on yksi sellainen totinen totuus, jonka epäilemi­sestä
voi joutua—• jos ei suoraa päätä sen vanhan vihtahou-sun
paistinpannuun, niin ainakin epäamerikkalaisuutta tut­kivan
noitakomitean vihoihin.
Lisäksi on muistettava, että itse Yhdysvaltain presidentr
ti on sanonut, että hän on tosin vississä tilanteessa — val­mis
aloittamaan ydinasesodan eli antamaan ensimmäisen is­kun
ydinaseilla. Senjjcin vuoksi on saatava ainakin yhdy s vai-'
talaiset uskomaan, että mitään asiallista vaaraa ei ydinasei­den
aiheuttamasta radioaktiivisuudesta.ole. /
Edla Aho, Sault Ste. Marie, Ont.,
tUytti perjantaina, huhtikuun 6 pnä
76. vuotta.
Kust\ Wi!en. Toronto, Ont, täyt­ti
maaliskuun 30 i^äivänä 60 vuotta:
Yhdymme — valitettavasti pa­hoin
myöhästyneenä — sukulaisten
ja tuttavien onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
" K S I M A K U A "
LEHDETTÖMYYDESTÄ -
Puhelin soi. "Haloo"; vastaan mi­nä.
"Haloo", vastataan ja kysytään:
"Onko haalilla?"
' On."
"Onko teille tullut Vapautta, vii­me
lauantain numeroa, tarkoitan?"
" E i ole tullut, vaikka olen kah­desti
käynyt postissa", vastaan mi-
Tiä.
"No, mihinkäs hemmettiin se on
joutunut?" \
"Entä tiedä,^ mutta kyllä kai se
tulee taas seuraavassa postissa,
myöhästyneenä kuten usein ennen­k
i n . "
Tällaisia kysymyksiä ja vastauk-siu
sateli vielä ristiin ja rastiin.
Täältä "haalilta" kyseltiin moneen
suuntaan, aina South Porcupinea
myöten, ki: n ei vielä • seuraavana­kaan
päivänä saapunut Vapautta.
Kadulla tulee vastaan tuttu nai­nen
tai mies. Ensimmäisenä kysy­myksenä
on: ' Oletko saanut Va­pautta/—
jaa, päivää sentään."
"Päivää, päivää, en ole saanut",
vastaan minä.
"Voi sentään jokohan se paperi
loppui sieltä Vapauden liikkeestä?
Moskova»^ on pidehy Nrayp9-
toUiton uikpin^ls^ , I ( ^ t t t i i ^ . Ja
ystävyyssubteiia keliittSvieii seur
rojen keskusliiton iietivoston ko­kous,
jossa hyvSksytt^n seuraava
yleismaailmallinen julkilausuma:
•Kaikille kansöjeii ystävyyttä,
kulttuuriyhteistyötä ja rauhaa
r puolustaville järjestöille j a yk­sityisille
henkilBille;;"
Me: I^oskovassa i>ldetyn Neuvos­toliiton
ulkomaisia, ikuUtuuri- ja
ystävyyssuhteita • kejiittavleh seuro­jen
,keskusIiit(m^neui(q3ton kölman-uen
k f i K o u k s ^ osanottajat, kään-iiymrop
täten kaikkien ihmisten
puoleen,' joille rauha ja onni sekä
kulttuurin ja tditeen. saavutukset
cvat tärkeät, kehottaen heitä tehos­tamaan
ponnistuksiaan kalkkien
kansojen keskeisen yhteisyramär-:
ryksen j a luottamuksen saavuttami­seksi
sekä ystävyyden ja yhteistyön
lujittamiseksi.
Ihmiset Neuvostoliitossa työsken-lelevät
innolla muuttaakseen elä- ;7;istariisunnrn"^"ukemisekT'Ma7
vaksi todellisuudeksi ihmiskunnan
den-sfur^en: päämä^en :puol^ta«:
Y l i ^ ^ >ciiyo8tpli|ttj)ta|8tä seuraa,,
yhdistystä sek^; erilaista\ j^stävyys^'
ju kulttuurisuhteita hoitavaa järjes­töä
yUäpitää vakituistdvyhteyttä 1}8
eri maahan ollen kosketuksessa y l i
:ä,000^ e r i ; järjestön ^a kymmenien
tohansien yksityishenkilöiden kans­sa
useimmissa, ^maailman maissav •
Tuhannet; tte^taat: j a ! 1(oHek|iiviti:
lat ^ekä tieteelliset j a kälttuurijär-
»estot ovat ryhmäjäseni^nä seurois­sa,
yhdistyksissä j a laitoksissa, jotr
ka hoitavat ystävyys- ja kulttuiiri-yhteyksiä
ulkomaiden 'k9nJSoihin.
Ystävyysseurojen - k e:8'k u s l i i t to
harjoittaa vadtaisuudess^kin laaJaä
yhteistoimintaa ' kaikkien kanssa,
jotka puoltavat ymmärtämystä kan­sojen
kesken j a ystävyyttä riippu­matta
poliittisten mielipiteiden,
kansallisuuden tai uskonnollisten
vakaumusten erilaisuudesta.
. Moskovassa järjestetään ensi hei­näkuussa
maailmankongi;essi rau­han
sekä yleisen j a täydellisen
valoisat ja ylevät ihanteet, nostaak­seen
kautta maapallon arvoonsa
rauhan, työn; vapäudeä, tasa-anron,
veljeyden ja kansojen onnen.
Kiiten kaikki maailman! ihmiset,
neuvostoihmiset kaipaavat rauhaa
voidakseen toteuttaa juuren raken­nusohjelmansa.
He tekevät sen
vuoksi parhaansa ehkäistäkseen
sodari sekä vahvistaalcseen yhteis­ymmärrystä
ja ystävyyttä. :
tieteen ja kulttuurin eri aloilla
yliteydet maailman - maiden kesken
laajenevat päivittäin j a vapaa mie­lipiteidenvaihto
rauhan säilyttämi­sen
sekä kansojen ystävyyden ke­hittämisen
kysymyksistä kasvaa
kaikkiien niiden ansiosta, jotka huo­lehtivat
kalliina asiana ihmiskun-i;
aii tulevasta kohtalosta.
On kuitenkin yhä Voimia, jotka
vastustavat kansojen ystävyyttä ja
iiitea rauhaa. KansQJa raskaana
taakkana rasittava kilpavarustelu
kyllähän siihen paperirahaan so-^f-i^^^u^-Kostoa tavoittelevat ja taan-pii
lisää lahjoittaa", huomautan
minä.
"Mutta kun on kaikenlaisia ke­räyksiä
yhtä mittaa, niin täytyy pi­histää.
Kyllä lehden silti täytyy tul­ia
j a sen takeeksi on lahjoitettava
siihen paperirahastoon."
Näin jatkui aina siihen asti kun-nes:
saapui Vapauden seuraava nu­mero.
Se helpotti tilannetta vähän.
Selvisi ainakin se. ettei paperi ollut
ainakaan kokonaan loppunut; koska
vielä tuli yksi numero.
Tässä oli sivumennen sanoen vä­hän
esimakua siitä, miltä tuntuisi
elämä, jos lehti lakkaisi kokonaan
tulemasta.
Siinä Jsossa kirjassa sanotaan, et­tä
paimenella on suurempi huoli
liiitä, jos yksi lammas katoaa pois
katraasta kuin niistä jotka pääsevät
paimenen hoiviin. Olen siinä kyllä
hieman eri mieltä. Mitä me~ väli­tämme,
siitä, vaikka yksi Vapaus
katoaakin, vaikka se vähän koukut­taa:
kunhan vaan sata Vapautta jää
tulemaan, - ja sadan lehden tulon
::aamme taatuksi lahjoittamalla pa­perirahastoon
lanttimme. Otan kii­tollisuudella
vastaan rahalahjoituk­sia,
tilauksia ja ilmoituksia. Kään-lykää
puoleeni lähetyksissä. Osoite:
Otto Leinonen, Finnish Hall, Tim-mins,
Ont.
K A N S A L L A K I N ON
V A S T U U V E L V O L L I S U US
Tässä ajattelin tuoda mielipitee­ni
julki nykypäivien edessä olevien
kysmysten suhteen, esimerkiksi
Geneven, aseistariisumisneuvotte-luista.
Kuten tiedetään, siellä yri­tetään
päästä sopimukseen mm.
joukkotuhoaseiden pannaan julista­misesta.
Sanotaan kyllä, että Amerikan
kansa ei halua sotaa eikä sellaisia
joukkotuhovchkeitäkään, mutta on­kohan
tämä kysymys vallan
näin yksinkertainen? Minun mie­lestäni:
kansan luulisi paremmin
voivan tukkia joidenkin yksilöjen
suut kuin yksilöt kansan suut.
Yksi syy on käsittääkseni se, että
tuhansille amerikaklaisille on "pän­tätty
päähän" ajatusta, että "ryssä
on piestävä matalaksi" ja so: on
sokaisaut osan kansasta niin ettei­vät
enää perusta, tai eivät ainakaan
välitä "vastustaa sodanlietsojia ja
niitä; joiden "bisness" riippuu va­rustelukilvasta.
— Kota-Mikko.
lumukscllisct voimat, jotka hyöty
\ät lumpöydinsodan valmistelusta,
liylkäävät täydellistä valvottua
aseistariisuntaa koskevat Neuvosto­liiton
ehdotukset saattaen alttiiksi
hävityksen uhalle kokonaiset maan­osat
ja ihmiskunnan kaikki kult-tuurisaavutukset.
Jokaisen rehellisen ihmisen vel-
/olli.suutcna on tässä tilanteessa tu­kea
rauhan voimia ja kansojen ys­tävyyttä
sodan voimia vastaan.
Neuvostoliiton ulkomaisia kult­tuuri-
ja ystävyyssuhteita kehittS-vien
seurojen, keskusliitto, joka
edustaa yhteiskunnan laajoja piire-ia,
kohdistaa ponnistuksensa näi-ilmanrauhaa
kaipaavat ihmiset koh­distavat
tähän kongressiin suuret
1
toivat. Sen .tarkoituksena on tuoda ffiy%|L| 0#%'i AhM 1^
uij^t/ji^. kiiiisojen pi^tmmmA ^fgmJMLfi^
lH,jitt§nu8en:pj|Jpl6stä.; , ' - ^
•ystSv^itSseurt^en ke^M^ii^ö erol-
<^inahdoIU^imman 'aktiivisesti
fkgngc^in työsH^ntelyyn ja on va-kfitfttiinöt
siit^,. että .puissakin
maissa rauhan ja kansojen ystävyy-
^den' hyväksi toimivat järjestöt ja
yksityishenkilöt n i in ikään\ parhaan­sa
mukaan akttavat. kongressia lu­nastamaan
siihen < kohdistetut toi­v
e e t . - -
Liittykäämme entistä lujemmin
yhteen jalossa työssämme rauhan
puolesta sekä täydellisen, -vlthrotun
aseistariisunnan ''aikaartsaBmiseksi
j a . kaikkien kiistakysymysten, rat-
Kaisemiseksi neuvbtteiuteitser'
TeemiAe voitavaiUme kylmän so­dan
jään eulattamiseksi, niin että
'<l^*%äa. — ' ijeyäirien terveh-djf^
4m ^tplto|9#. "^spvM-tcn'.'
aika o n käsillä. V a i k k a eihSn
tuo nykyaikana tunnu enää sellai-
Wlta kuin ennen. S i l l o in kymmeniä
vuosia' takaisinpäin näin keväällä
kun loppui kaikki metsätyöt niin
pitkissä jonoissa palasivat hevos­miehet
kaupunkiin. Tiet olivat son
nalla ja- tallien ympärille tuli huo­mattava
kokoelma rekiä, j o i l la o l i
sijoritettu talviset ajot :—• toisinaan
tienattu hyvinkin, mutta monasti
hupnosti, joten :tarkaji
mukaan ''höoliW 'oltiini j a muis­teltiin
niitä pitkiä melkeinpä läpi
huoli rauhasta j a ihmiskunnan tu- '^l''^ff'^^f^ä^^'^^\
levaisuudesta vaihtutei v a n p o i d ^ - ^ ^ y t . e i nSe refapdi>.J^^^
st onnellisesta huomispälvilstä.
--Neuvostoliiton ulkomaisia kult­tuuri-
ja ystävyyssuhteita kehit­tävien
seurojen keskusliiton
neuvoston III kokouksen osan­ottajat."
— KUn olet yksin, ajattele omia
virheitäsi, kun olet seurassa, älä pu-iiu
toisten virheistä.
Sotahysteriaa;
USA:n atoffliporiimikoneet olivat
hälytystilassa kautta maailman
•Washington. — Vetypommilas-tissa
olevat amerikkalaiset pom­mikoneet
olivat viimesyksyisen
B e r l i i n in kriisin aikana olleet täy­dessä
hälytysvalmiudessa ja val­miina
nousemaan Ilmaan sen jäl­keen
kun oU saatu tieto — joka
myöhemmin onoittautul vääräksi
— että Yhdysvallat on pariiail-laan
joutumassa hyökkäyksen
kohteeksi, kertoi Washington
Postin reportteri Richard Fryk-lund
tehdessään sunnuntaina.
Eras puolustusministeriön edus­taja
sanoi: Meillä el ole mitään
kommentteja annettavanamme,
eikä mitään ole tulossakaan.
•= Eversti Barney Oldfield joka on
tiedotusupseeri Colorado Sprlng-sissä
olevassa llmapqolustuksen
esikunnassa, väitti, ettei lehden
kertomaa tilannetta ole ollut.
Tarkkailiiat toteavat kuitenkin,
että everstin antama lausunto oli
senlaatuinen, ettei se suoraan
kieltänyt artikkelissa esiteUyjä
seikkoja.
' Fryklund mainitsee Washington
Postissa koko jutun saaneen alkun­sa
Nebraskan Ontahasta, missä on
NL:lta VIRALLINEN YDINASE­KOKEITA
KOSKEVA NOOni YK:lle
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Koska ja keneltä Suo­mi
sai Petsamon alueen? — Väitte­lyyn
joutunut Sudbury, Ont.
Vastaus: Neuvostoliitolta, Suo­men
ja Neuvostoliiton välillä lokak.
14 p n 1920 allekirjoitetun Tarton
rauhansopimuksen perusteella.
AJOI P U L L O N PÄÄLLE
V i l l e Missä sinun autosi kumi
puhkesi.
Kalle — Ajoin pullon päälle.
. V i l l e — Etkö huomannut pulloa
»jois.sa. .
Kalle — En, se o l i sen miehen
ta<5ku.ssa jonka/päälle ajoin.
New York. — Neuvostoliitto i l ­moitti
viikko sitten tiistaina Y K : n
pääsihteeri U Thantille. että sen
olisi pakko kokeilla uusia ydinase-t37ppejä
turvallisuutensa varmista­miseksi,
jos länsivallat jatkaisivat
ydinasekokeita ilmassa.
Tämä ilmoitus tehtiin U Thantil­le
ja Y K : n aselstariisuntavaliokun-nan
puheenjohtajalle osoitetussa
kirjeessä, jonka Neuvostoliiton py­syvä
Y K n valtuutettu Platon Mo-rosov
luki lehdistökonferenssissa.
Kirjeessä toistettiin Neuvostolii­ton
kanta, että viime syksyn ydin­asekokeet
suoritettiin ainoastaan
?änsivaltain sotavalmistelujen vuok­si.
• •
Neuvostohallitus syytti kirjees­sään
Englantia j a U S A : t a siitä, että
ne järjestelmällisesti olivat kaiva­neet
maata Geneven kolmen vallan
ydinasekoekieltcneuvottelujen alta.
Morosov puolusti Neuvostoliiton
asennetta, jonka mukaan ydinasei­den
kockieltoa voitaisiin tehokkaas­ti
valvoa tarkkailumcnetelmillä, joi­ta
on jo olemassa sekä niissä mais­sa,
joilla on atomiaseita että monis­sa
muissa mm. puolueettomissa
maissa.
Yleinen ja täydellinen aseistarii­sunta
olisi edelleenkin paras tapa
lopettaa ikuisiksi ajoiksi ydinase­kokeet,
kirjeessä sanottiin.
Morosov sanoi että myös muut
toimenpiteet olisivat v^ttämättö-mät,
mm. olisi perustettava ydin­aseettomia
vyöhykkeitä» sovittavav
ettei annettaisi ydinaseita maille,
joilla niitä vielä e i ollut jne. .
Kun Morosovilta kyseltiin ydin-iisekokeiden
aiheuttaman radioak­tiivisen
, laskeuman vaarasta niin
hän sanoi, että vaara, vaikkakin se
on clemassa, on pienempi verrattu:
na kilpavarustelun ja sen aiheutta­man
tuhon vaaraan.
Reuterin saamien tietojen mukaan
neuvostonootissa sanottiin, että
presidentti Kennedyn päätös jatkaa
kokeita ilmassa myöhemmin tänä
vuonna Joulusaarilla oli todistus
länsivaltain selvästi hyökkäävästä
linjasta.
Nootissa sanottiin edelleen että
piesidentti Kennedy viime syksy­nä
oli ilmoittanut, että USA:lla oli
suurempi ydinasevoima kuin mil­lään
muulla maalla, ja että puolus­tusministeri
Robert McNamara o li
"kehunut, että USA voisi pyyhkäis-
1 tä pois Neuvostoliiton ja k a l k k i so-
' si.-iIi.sH.scn leirin mnat"
Nootissa toistettiin Neuvostolii­ton
syyte, että länsivaltain ydinase-koekieltoa
koskevan tarkkailuehdo-tuksen
tarkoituksena oli "luoda laa­ja
vakoiluverkosto".,
Neuvostoliitto ilmoitti olevansa
valmis jatkamaan Geneven neuvot­teluja,
mutta nootissa hylättiin jäl­leen
länsivaltain tarkkailua ja val­vontaa
koskeva ehdotus.
Neuvostohallitus ilmoitti olevan­sa
valmis harkitsemaan ydinaseko­keiden
lopettamista yleisen ja täy­dellisen
aseistariisuntasopimuksen
puitteissa.
strategisten ilmavoimien päämaja.
Täällä todettiin jotakin olevan hul­lusti
arktisella alueella sijaitsevalla
kahdella suurella tutka-asemalla,
jotka antavat varoituksen mahdolli­sesta
ohjushyökkäyksestä. Kun ha­luttiin
tarkistaa, oliko mahdollisesti
:(ysymys vihollisen aloittamasta
hyökkäyksestä, ei saatu yhteyttä
Colorado Springsissä olevaan Yh­dysvaltain
ilmapuolustuksen pääma­jaan.
. .
Strategisten ilmavoimien komen
taja kenraali Thomas Power määrä­si
tällöin eri puolilla maailmaa ole­vat
osastonsa hälytystilaan ja muu­tamassa
minuutissa olevat pommi­koneet
lähtöralroiina.
Neljän minuutin aikana oh sota
mahdollisuuksien rajoissa, mutta
sitten yhteydet jälleen toimivat j a
nälytys kumottiin. Näiden neljän
minuutin aikana todettiin vian ole­van
ilmapuolustuksen viestiyhteyk­sissä,
mainitsee Fryklund.
Strategisen ilmavoimien pääma­jasta
SAC:sta vahvistettiin tieto, et
ta SAC o l i ollut valmiina 'useita
sekunteja" Berliinij;i k r i i s in aikana
ja että raskaat pommikoneet atomi-pommeineen
olivat olleet lähtöval­miina.
SAC:n päämajassa Omahassa
Nebraskan valtiossa majuri John
Osvvald selitti kuitenkin, että olisi
väärin sanoa, kuten Washington
Post-lehden reportteri Richard
Fryklund, että valmiustila jonka a i ­kana
SAC:n upseerit uskoivat sodan
olevan tulossa olisi kestänyt "enem­män
kuin neljä minuuttia".
— Oli kysymys vain muutamasta
sekunnista", sanoi majuri Oswald:
— Otimme yhteyden Grönlannis­sa
olevalle Thulen vaJlyonta-asemal-le
j a saimme tietää sen olevan pai-
K a l l a a n eikä sinne ollut hyökätty.
S i l l o in tiesimme, että oli kysymys
teknillisestä virheestä.
Oswald väitti, ettei sellaisia vir­heitä
nyt enää voi syntyä, kun va-loitbslaitteissa
on tehty "tiettyjä
par^mnuksia". *
trbkit dVat kMkkialla. Mutt» niissä
kin on ränsistymiseii^leima j a mo­nen
kohdalta tienestit saattavat olla
samat kuiif ennen muinoin hevos-ja
reki aikakaudella. " N i i n muut­tuu
mailma poikaseni".
Kauppalassamme aikoinaan niin
vilkasta liikettä edustanut elokuva­teatteri
on nyt muuttumassa limo-naatitehtaaksi.
Sitä on sisältä jo
purettu ja nyt ruvetaan laittamaan
koneita paikoilleen jotka tulevat
tuottamaan runsaasti • ^ "pehmeitä
juomia", mitä voi nauttia n i i n lap­set
kuin aikuisetkin^ J a nämä j u o
mat valmistetaan tästä kuuluisasta
South Porcupinen lähdevedestä jo­ka
on puhtautensa j a laatunsa puor
lesta Ontarion parhaita.
Saman teatterin sulkemiseen vai
kutti TV:n esiui astuminen. »Paik­kakunnan
väestö on nyt suurempi
kuin s i l l o in kuin teatteri toimi joka
ilta. mutta jokainen katsoo. eloku­via
kotcnaan: E i tarvitse maksaa
(jvimaksua eikä jonottaa sisälle pää­syä,
joka sekin ilmiö o l i joskus ha-
«Taittavissa. Niin todella näköradio
hävitti täältä kaikki yhteistoimin­nan.
Se vaikuttaa kaikkien haalien
toimintaan ja siitä kärsivät myöskin
kirkot ja kaikki vapaata toimintaa
harrastavat laitokset, luistinarenat
y.m. sellaiset, jotka menevät eteen­päin
vain joukkojen yhteistyöllä.
Entiseen aikaan kun järjestettiin
esimerk&si haalillemme jonkinlai­sia
kemuja niin niihin, o l i aina run­sas
osanotto vaikka ohjelmat eivät
olleet aina kovinkaan kehuttavia.
Samo^, harva se ilta oli luistinare
nalla eri työniaiden välisiä "haki-pelejä"
ja istumapaikat^ myytiin
loppuun. Innostusta sekä huvia o l i
Koko kylä täynnä. Nykyisin ei saa­da
juuri minkäänlaista peliä käyn^
tiin ja jos saadaan pelit, niin kansa
on poissa. He katselevat näitä
rVistä. Näinollen ei liene virheet
Usta sanoa, että T V hävitti kaikki
yhteistoiminnan, josta kärsii kaik­ki
ne laitokset, jotka olivat ennen
maineessa ja kunniassa.
Laulukuorommekin on harjoitel­lut
hiljalleen koko talven ja nyt al­kavat
olla käsillä kevätkonserttien
ajat. Niinpä viimeisissä harjoituk
sissa päätettiinkin järjestää ensim
mainen konsertti tänne Eteläpään
baalille juuri viimeisenä sunnun-xaina
tätä kuuta ja toinen konsertti
on: tietenkin viikkoa myöhemmin
Timminsin haalilla. Tällä kertaa on
kuoron ohjelmassa vaikeasti esitet­täviä
lauluja, mutta ne ovat kau­niita,
jonkalaisia -vain harvemmin
kuulee missään esitettävän. Tieten­kään
laulut eivät vielä kevätkon­serttien
aikana ole aivan parhaim­massa
vireessä, mutta likipitäen ne
ovat. Suurjuhlaan mennessä ne
vasta täysin valmistuvat. Tällaisella
ajatuksella jäämme odottamaan
Uonsertti-iltoja.
äi^^ ensi liajldAt^-iltana pide- ^ : ^ C j;
tStfn' täällft P-*(imn^^n h M l t l l n k i i n . «
) ' i i ( i ' « i
. J ^ l i l l a kiio-roi^
istjBnv järjestäjät -tanssit. Ne- .v
ovatVbarvinaisVus^;>3illä emme ole' ^
järjestäneet tanöseja »itten kun----*
juiilun aikana: Ja - niistä jäi hyvin
syvällinen' kaipaus sekä mukavat,
niui/stot ihmisten mieliin. Uusikaani'
me siis nämä muistot ensi lauan- <
laina, e l i tk. 14 pnä. Ravintolat ava j",^,,',
taan J o kello 7. Miitta tanssit vasta. . - ^
kellov9. Tervetuloa aina ulkokyir^'^'',r'
myöten. , . -
Viime sunnuntaina matkusti jai'""^'^"»
leen Torontoon saamaan hoitoa* va'-V--'---'i
kavalle ;sairaudelleen laulukuorom^'* _ ' " ' ^
me jäsen- ja Qsuusliikkeemme hdi''> - •
taja Roy Ranta, joka on säirastantif
joulun alusviikosta alkaen. Tällöin'
hänessä huomattiin olevan; kelta-tauti,
Jorika jälkiseurauksista n ä y t ' " " - " f
tää olevan vaikea- parantua. K o k o ' * -
kylän väestö toivoo tälle r e i l u l l e ' " ' i f ^ * " ";
nuorelle miehelle, pikaista paran-lumista.
•'
Kuolon saalista: Viime viikon kes>'
ki viikkona saatettiin täällä haudan"
lepoon pitkäaikainen pohjoisen " " " " ""
asukas, metsätyömies Aarne Hon­kala,
joka kuoli täkäläisessä Gene- ' "
ral sairaalassa syöpätaudin murta-<
mana. Edesmennyt Aarne Honkala
c l i syntyisin Muhokselta O.L. ja
oli kuollessaan 55 vuoden ikäinen^ A \ ^
Vainajalla ei tiedetä o l e v a n ' s u k u " ' * * *
laisia tässä maassa, vain suuri tut- «,
tavapiiri useammassa pohjoisen
kylässä' j a kauppalassa.
Aarne Honkala suoritti myöskin,
pitkän päivätyön näissä pohjoisen
metsissä: Sen lisäksi hän c l i kult-^.
vuuririentojemme vakituinen kan­nattaja
ja avustaja, kuuluen nuo­ruusvuosinaan
paikaUisiin v.- ja u.- ^,,„.
seuroihin, ;aluksi Kirkland Lakella '
ja sittemmin täällä South Porcupiijj"'.*
nessä. Kaiken tämän toimintansa^
ohella edesmennyt Honkala olj'
myöskin lehtiömme Liekin j a Va­pauden
vakituinen tilaaja. — H :
, ff-nr.
vtit
Intermezzo
Eräässä suurehkossa kööpenhami-'
iii.......^„ou idviuioiassa sattui tapaus,
j o k a v a i k u t t i sen. että eräs vanbab-o
ko nainen alkoi karttaa ravintoloita: "•'>*-'V""
Eräs toinen nainen,, joka istui
edellämainitun naisen naapuripöy­dässä,
kuuli kaihomielisen sävellyk­sen
ja kysyi vahtimestarilta sen ni­meä;
Vahtimestari kysyi sitä muusi­kolta
ja saatuaan tietää sen lähetti
nuoren miestarjoilijan ilmoitt»*-"^'''*'*'
maan sen asiakkaalle. Tarjoilija •
kuitenkin erehtyi J a meni alussa^ -
mainitun vanhahkon naishenkilön
luo, kumartui hänen puoleensa j a vr' f?]M
kuiskasi: ,
— Unelmoin aina sinusta . . .
<>.<ii.ii
... .a»<4
SITÄi
JA
MIETELMÄ SEKIN
— Joka kerta kun tunnen koti-ikävää,
vilkaisen vaimoni kuvaa.
VASTAUS S E K IN
Professori: — V o i k o joku herrois^
ta sanoa, mitä tapahtuu hopealle,
JOS se jätetään ulkoilman vaikutuk­selle
alttiiksi?
Vastaaja: — Se varastetaan.
Lääkäri — Sinä yskit paljon hel­pommin
tänään.
Potilas — Se on siksi kun olen
harjoitellut koko yön. •
PÄIVÄN PAKINA
Pommisuojapropagandasta
tussahdus vain
Vissiä erikoistapausta lukuunot­tamatta
josta myöhemmin, viime lo-
Kakuussa aloitetusta kampanjasta
pommisuojien rakentamiseksi yksi­tyisasuntojen
kellareihin näyttää
Canadassa tulleen pelkkä tussah­dus.
Hätätila järjestön virkailijat. Otta-wassa
myöntävät, että asiallisesti
puhuen kukaan ei ole kiintyjyrt
pommisuojien rakentamiseen, ja
eräs ottawalainen rakennusurakoit­sija
joka aikoi spesialisoitua pom
misuojien rakentamisen alalle, sa­noo
kysynnän "loppuneen koko­naan".
"Luulen, että me rakensimme
kaikkiaan parin- tusinan verran
pommisuojia viime syksynä", ker­rotaan
ko. Campeau Construction
Co. Ltd:n puhemiehen sanoneen.
Kun häneltä tiedusteltiin, että
onko kysyntä sen jälkeen vähenty­nyt,
hänen kerrotaan huudahta-'
neen;
"Vähentynytkö? Kysyntä on ko­konaan
tyrehtynyt. Me emme ole
saaneet yhtään ((pommisuojan ra­kennus)
urakkaa kuukausikaupal­la."
Yksi parhaiten mainostettu pom­misuoja
pääkaupungissa on jpäämi-nistCiri
Diefenbakerin Ottawan
asunnon kellariin tehty suoja vaa-leanpunai.
sine seinineen.
Liittohallituksen ministereitä
varten on kuulema myös raken
nettu pommisuoja — ei tosin asun­tojen
kellareihin, vaan Ottawan ra­jojen
ulkopuolelle, pääasiassa hy­vin
tunnetulle sotilasleirille. Petä-,
wawaan.
Mutta, alahuoneen istunnossa
kiinnitettiin viime keskiviikkona
huomiota suuren "salaisi^uden-paljastumiseen.
K y ^ m y s ; on , $20,'
000,000 maksavasta kolmlkerröksi
sesta maanalaisesta "korsusta",
jota_ on ilmeisesti aiheettomasti sa
nottu aikaisemmin "Diefenbunker-i
k s i " .
Ottawasta tulleiden uutistietojen
mukaan tämä "huippusalaisuus';
paljastui siten, että kyseisen
maanalaisen linnakkeen rakennut­taja
yhtiö — Canadian Aviation
Electronics Ltd. Montrealista, antoi
yhtiön osakkeenomistajain kokouk­sessa
selostuksen tämän rautabe-tonista
tehdyn maanalaisen "kor­sun"
asioista.
Meille kerrotaan tämän "huippu-salaisuuksien"
luokkaan kuuluvan
maanalaisen linnakkeen olevan 22
mailin päässä Ottawasta. Ottawan
joen rannalla; uneliaaksi leimatus­sa
Carp-kylässä.
Linnoituksen sydämenä on kuu­lema
elektroopinen laskukone, mi­kä
voi. snadn. tietoonsa jn seurata
kaikkia — vihollisen laskuvarjoso-tilaasta
ydinasepommin räjäytyk­seen
asti. Yhtiön osakkeenomista­j
i l l e annetun selostuksen: mukaan
tämä laite on tieteen ja tekniikan
viimeistä huutoa oleva vekotin, jo­ka
"voi merkata suurelle valkokan
kaalle ilmassa ja maassa suoritetta;
vat ydinaseräjäytykset, ja se tulee
varaamaan viimeiset tiedot armei-j
u U siviillpuolustusjohdolle harjoi­tusten
aikana tai todellisessa hä­tätilanteessa."
Laitosta sanotaan ainutlaatuisek­si
maailmassa, sillä se on raken­nettu
tilauksesta Canadan olosuh­teita
silmälläpitäen.
Yhdistettynä puoliautomaattir
seen SAGE-(Semi-A^utomatic
Ground Environment) tiedonväli-
.tys laitokseen sekä Pohjois-Ameri-kan
ilmapäällystön tiedonantover
kostoon, tämä elektrooninen laite
voi saada heti tiedon mistäs tahan­sa
sotilaallisesia laitteesta mikä
l i i k k uu Canadassa. mukaanlukien
iäivat, lentokoneet j a miehet.
Eräässä uutistfedossa verrataan
tämän laitoksen kokoa. Yhdysval­tain
. sotaoperatiokeskukseen, mi­kä
on kaivettu maahan Omahan
lähettyvillä Nebraskassa.
Tämän Carpin kylän "korsun" on
rakennuttanut Foundation Compa­ny
of Canada. Aikaisemmin on sii­tä
puhuttu julkisuudessa siinä
mielessä, että siitä tulee turvapaik­ka
hallituksen tärkeille virkamie­hille.
Tästä johtuu, että sitä on
sanottu myös "Diefenbunkeriksi".
Se on 3-kertoksinen laitos maan
alla. Sen rakennustyöhön osallistui
noin 800 miestä ja rakennustyöt
kestivät 20 kuukautta.. Linnoituk*
sen "katto" on 20 jalkaa vahva ja
.sen päällä on 20 jnlnn vahvuinen
maakerros. Maan päällä ei ole nä-';
kyvissä mitään. muuta kuin piikki­lanka-
aitaus ja aseistetut vahdit. ' '
Näin. meille kerrotaan uutistie-^
doissa tästä "salaisesta sotakeskuk- ..
sestamme". Mainittakoon kuitenkin
että yhtiö väittää saaneensa luvan
paljastaa "salaisuutensa" yhtiön
osakkeenomistajille.
Se siitä.
Mitä taas tulee niihin kellarin,
kuoppiin, niin Ottawan viranomai­set
arvelevat, että niitä on tehty
kaikkiaan Canadassa ehkä pari tu-"" |
hatta. Niitä voi olla enemmänkin,
sanoo eräs v i r k a i l i j a , mutta ihmi- "
set pitävät ne salassa välttyäkseen
naapuriensa naurun kohteeksi, j o u - - ' .
tumisesta j a myös "tungettelijois- •
t a " mahdollisessa hätätilassa.
Pommisuojien rakennuspuuhaa
mainostettiin täällä'Ganadassakia
väellä ja voimalla viime syksynä
heti sen jälkeen kun Yhdysvaltain,
presidentti sanoi kansallisesti. laa- -< -';
jalletun tv-puheensa yhteydessä, >-
että sodanvaaran vuoksi pitäisi näi­tä
nykyaikaisia paistinhautoja ra*.^...,...
kentaa kellareihin. Todelliseksi
tarkoitukseksi on sittemin selitetty
sotamielialan lietsominen - f j a s i - *
ten kaiketi siihen ovat suhtautu- '
neet miljoonaiset kansanjoukot,
jotka ovat viitanneet kintaalla koko^
pommisuojapropagandaan.
Myös meistä tuntuu, että parem­paan
tarkoitukseen olisi käytetty -
sekin $20,000,000 joka haaskattiin
sen suuren "salaisen" sotakeskuk-sen"
rakentamiseen Ottawan lähet­tyville,
jos se raha olisi lahjoitettu
canadalaisten rauhanliikkeiden ra­hoittamiseksi
ja rauhan asiaa edls- ~
tävän kirjallisuuden painattami-'
seen. —• Kniiiiäkoura. J
I
I
t
i(
M