1958-02-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, helmik. 8 p. — Saturday, Feb. 8, 1958 PAUS <~ Independent ^1^ iqf intEknlsK Cacadlans. Es» ML Hdr. 9, 1917. Auihorteed Mrjieciiäul elass mall by the Post Department, Ottawa. Pub-iittif » ^eddy: Taeedays,- ^lapid Säturdays tv Vapaus Pi0^äX»i(Ompi^J^ at 100T102 « m air W;» Siidboty, Oni, Canada. TeleidioneB: Bos. Office OS. 4>4284; Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager E. StdcsLEditorW. Eklund. Mailing address: Box Sadbtpy, Ontario. Advertlsing ratee upon anillcatfoE Translatloil ftee of (diarge. ; TILAUSHINNAT: Canadaasa: i vk. IM 6 U L t.75 3kk.lJö TbdyinralloiaBa: Tvk. 8.00 6 U L 4:30 suometta: 1 i t . UO S kk. 4.76 Yhdysvaltain Explorer Viime lauantaina nousi monen katkeran epäonnistuman liilkeen Yhdysvaltain ensimmäinen satelliitti, noin 30 naulaa paiilävä "Explorer" eli Tutkija avaruuteen Neuvostoliiton ;^li iuhät naulaa painavan Suur-Sputnikin kumppaniksi. Täten alkoi siis avaruuslentojen aikakausi myös Yhdysvalloissa ja tämän suursaavutuksen johdosta Yhdysvaltain tiedemiehet ja koko Yhdysvaltain kansa on viimepäivinä ollut oihii^telutulvan kohteena. Erittäin sydämellisiä onnitteluja an^^HJtXäiahut Yhdysvaltoihin maailman kaikilta kolkilta, niin ^lalistisesta kuin kapitalistisestakin maailmanosasta. . J u u r i tällä tavalla suhtautuvat kaikki hyvää tarkoittavat ihiniäet tieteelliseen edistykseen, täpahtukoonpa se sitten joko kflpiiaiitisessa tai sosialistisessa maailmanosassa. Eikä Yh-dj^ SValtaih tiedemiesten nykyiset saavutukset ole lainkaan aiH|pPWoitavia sen tosiasian johdosta, että Yhdysvaltain en-liniriiäinen "Tiedoittaja" nousi avaruuteen saksalaisen raket-tieksp^ rtin von Braunin johdolla. .; : Paihöerön lisäksi — Neuvostoliiton Sputnikiin verrattuna -^•V^(fysvältaih "Tiedoittaja^ (Explorer) kulkee lähempänä |>äivähtasaajaa. Sen radan taso muodostaa 35 asteen kulman pSiyantasaajatasoon nähden. Näyttää siltä, että ''Tiedoittaja" otn; iE)sapuilleen samassa korkeudessa kuin Neuvostoliiton Suilr-S{mthik; mutta pienuutensa vuoksi sitä ei kaiketi voi iäiÄka^ iiähdä paljaalla silmällä. kiertoratansa vuoksi Yhdysvaltain "Tutkija" ei tule lain- Mistä johtuu kireä raha? K i r j . E M I L W I L E N . Sanomm'^ rSäntyneet pankkeiiin ja I. esimerkiksi New Yorkin ylle, eikä minnekään Euroop^ paari. Vyöhyke millä se liikkuu, on Pohjois-Amerikka, Kes-ki" Amerikka kokonaisuudessaan, suurin osa Etelä-Amerikkaa, AJ^ikka kokonaisuudessaan, Australian pohjoisosa sekä Etelä- Aasia. Etu, joka tekokuun tällaisella kiertoradalla ori saatu, sisältyy siihen, että maan kiertoliike on osaltaan antanut sille riöin 60% enemmän nopeutta kuin Neuvostoliiton sputnikeille. Itse 'Tiedoittajan" isä, von Braun on kumonnut viikon vaihteessa julkaistut jutut, että Yhdysvallat on nyt "saavuttanut Neuvostoliiton" avaruustutkimuksen ja ohjusten alalla. Mutta, kuten sanottu, lähettämällä ensimmäisen tekokuunsa avaruuteen, Yhdysvallat saavutti nyt tärkeän tieteellisen voiton, joka avaa avaruuslentojen aikakauden eteläisessä naapu-rinanune. Me kaikin liitymme onnittelijoihin ja toivonune, että Neuvostpliitto ja Yhdysvallat tekisivät viivyttelemättä rau-diua kiinteät sopimukset siitä, että avaruuslentojakin tullaan -käyttämään yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. Kimtieiiime yhdfistäi^ maanantaina, helmikuuri 10 päivänä pidetään Sud-buryssa Ontarion maakunnan kunnallishallinnon johdolla julkinen kuulustelu nikkelialueen kuntien yhdistämisestä. Tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu paljon sekä järkevää että pelkkää pötyä. Mutta tosiasiat ovat melko selviä, vaikka eivät aivan mutkattomia. gnsitinäkin on muistettava, että kuntien yhdistämisky- ^rriiys herätettiin työväenliikkeen toimesta. Aluksi se sai osakseen pelkkää ylenkatsetta ja panettelua, mutta kuten tySväeäliikkeen herättämät kaikki hyvät asiat, se voitti muu-tamari lyhyen vuoden aikana tämän alueen väestön suuren enemmistön myötätunnon ja kannatuksen. Näin kehittyi nikkelialueen kuntien yhdistämisasiasta kysjrmys, jota ovat kaikki hyvää tarkoittavat voimat kannattaneet ja kannattavat edelleenkin. Kuntien yhteenliittämisen peruskysymyksenä on kuitenkin eräs ratkaiseva talousseikka, niriiittäin kysymys kaivosyhtiöiden omaisuuksien verottamisoikeudesta kunnallisia tarkoituksia varten. Ne jotka ovatyrittäneet sysätä koko kunnallisverojen taakan kotienomistajien kannettavaksi ovat tarkoituksellisesti tehneet asiasta mahdollisimman nionimut-kaiselta riäyttavän kysymyksen ja vetäneet sen yhteyteen -kaikenlaisia toisarvoisia asioita. Tosiasia on kuitenkin tämä: Samalla kun Ontarion kaikissa teollisuuskaupungeissa maksavat teollisuuslaitokset 40-60 prosenttia kunnallisveroista, nikkelialueen kunnat saavat teollisuuslaitosten verotuloja vain noin 9 prosenttia. Toisinsanoen, kotienomistajat ja pikkuliikemiehet ovat joutuneet maksamaan myös miljoonapääomilla toimivien kaivosyhtiöiden osalle oikeutetusti kuuluvat kunnallisverot! Tämän vuoksinikkelialueen kunnallisverot ovat äärettömän korkeat, vaikka kimriallinen palvelu on poikkeuksellisen kehnossa kunnossa. Tämän vuoksi rikkaan nikkelialueen kunnat eivät voi yhteisestikään rakentaa uutta likaviemäriä ja jätteiden pi^idistusIaitosU, mitä niin kipeäsU tarvitaan. Teknillinen syy tähän nurinkurisieen tilanteeseen on se, että Ontarion maakuntalait vapauttavat kaivokset kaikelta kuririälUsverolta ja kun miltei kaikki kaivosyhtiöiden maan-pääli& et kiinteimistöt ovat Sudburyn kaupungin, McKimin ja triiilden kuntiemme rajojen ulkopuolella, nämä yhtiöt ovat pSässeet kuin koira veräjästä kunnallisverojen maksujen kohdalta. Sanottaneen, että tämä ei voi olla mahdollista, sillä eihän mikään hallitus halua tällaista verovapautta antaa suuryhtiöille. Tosiasia on kuitenkin tarua kununempi. Nämä suuret kaivosyhtiöt ovat joskus menneisyydessä olleet pienempiä "aloittelijoita"; Silloin on katsottu — j ^ oikein täi väärin, se ei muuta asiaa — tarpeelliseksi maakunn^lisen lainlaadin^ nan avulla vapauttaa nämä kaivokset kunnallisverojen maksulta. Mutta sen jälkeen näistä yhtiöistä on muodostunut suuria monimiljoonayhtiöitä. Valtion tuki, mikä oli mahdollisesti tarpeellista vuosikymmeniä sitten, on nykyään suorastaan anteeksiantamalonta suurrikkaiden lahjomista kotienomista— jäin kustannuksella. Mutta tätä tilannetta ei saada koskaan korjatuksi, ellei näitä kuntia yhdistetä niin, että yhdistettyyn kuntaan tulee myös kaikki kaivokset ja niiden muut rakennukset. Mahdollisesti on siten, että yleinen mielipide ei ole vielä kyllin tietoinen asiain kaikista yksityiskohdista. Mahdollisesti voidaan yrittää vielä epäedullistakin kuntien yhdistämismenetelmää. Mutta pitemmän päälle yhdis- Nykyään seuratessa englanninkielisiä sanomalehtiä, näkee ehdotto-inasti päiväjärjestyksessä kaksi sanaa: "inflatlon" ja "devaluation". Nämä sanat ovat tulleet kansainvä lisiksi j a tarttuneet jokaiseen nyky aikaisen kapitalistisen maan kieleen. Mitenkä kukin maa väärentää ja muokkaa nämä sanat lähelle (Hnan kielensä perusmuotoja, ei muuta asiaa, ne ovat alunperin tarkoitukseltaan toisilleen vastaiset. Kansainvälisessä käytössä niille on tuliut sama tarkoitus, riippuen siitä käytännöllisestä tavasta miten missäkin maassa työtätekevää luokkaa ryöstetään rahanarvon alentamisen kautta. Amerikassa ja Canadassa, joissa tähän mennessä oh tämäntapainen ryöstö tapahtunut hintojen paisuttamisen kautta, käytetään sanaa "inflation". Euroopan maissa, ei suinkaan puutu hintain paisuttamista käytännössä, mutta kuii siellä monissa maissa on kuunneltava Ameri kan ääntä, niin Amerikka omien kauppaetujensa vuoksi, määrää komentonsa alla olevat maat aika äjot-tain alentamaan rahansa rvoa, sen vuoksi on Euroopassa tullut käytän töön sana "devaluation". Tähän samaan nuottaan sanotaan kietoutuvan kireän rahan kysymys. Löysän rahan sanotaan selvittävän tyÖttöniyyskysyMyksen ja monet muut kapitalistisen yhteiskunnan ristiriitaiset pulmat. Miksi ei pan na liikkeelle löyhää rahaa? Tietääksemme ei finanssikapitalisteilla ole kireä rahanpuute, vaan kireä k i i re etsiä tilaisuutta miten saada s i joitettua pääomansa tuottamaan yhä suurempia voittoja. Työläisellä on ollut aina kireä rahanpuute j a tulee pysymään niin kauan kuin kapitalis-inen järjestelmä pysyy pystyssä. A sia näyttää sekavalta. Meidän on coetettava tutkia kysymystä päästäksemme jonkinlaiseen selvyyteen. M i käli porvarit meille näitä kysymyk siä selvittävät, me emme pääse tuu maakaan eteenpäin. Porvarien selostuksen mukaan hintojen paisuttamiseen on syntipukki juuri itse työläinen, vaatiessaan jatkuvasti yhä korkeampaa palkkaa. CLC:n tutkimustyön johtaja t r i Eugene Forsey, puolustaessaan työläisten palkkoja, ant-^eksi pyytävästi osoittaa, että palkat ja tuotanto ovat kohonneet melko tasaisessa suhteessa toisiinsa verrattuna. Tämä sopii porvarilliselle taloustieteen tohtorille:, Emme väit tele tohtorin kanssa. Sanomtn vain, että palkkain ja tuotannon nousulla toisiinsa verrattuna ei ole sen enempää tekemistä, kuin se, että kuin esihistoriallisella kaudella ei ihminen kyennyt tuottamaan enemmän kuin itsensä ja perheensä elatuksen, niin ei ollut palkkaa, eikä kukaan rikastunut toisen työstä. Tu lemme tähän kysymykseen myöhemmällä. Lainaamme .vähän Vancouver SUN-lehden toimi tuspalstalta: "Meillä on 'inflation' kuten pankkiirit ovat nyt halukkaita tunnusta maan, siinä ei ole mitään pelättävää. Se on meidän mukanamme laajentumisen vuoksi, josta me nautimme". Mikä laajentuu j a kuka nauttii? Pääomat kasaantuvat ja keskitty vät. Pankkiirit j a yleensä finanssi-kapitalistit nauttivat saavutuksistaan. Vaikkakin tunnustetaan, että tuotanto on peruskysymys kansakunnan elämän ylläpitämiseksi, niin finanssikapitalistit pitävät rahaa kaikkein tärkeimpänä, sillä se pai velee heidän tarkoituksiaan. Itsestään tuotannon lamakausi palvelee juuri finaiissikapitalistien tarkoituksia. Jos finanssipääoma olisi tärkein kansakunnan elämän ylläpitämiseksi, niin finanssikapitalistit pitävät rahaa kaikkein tärkeimpänä, sillä se palvelee heidän tarkoituksiaan. It sestään tuotannon lamakausi palvelee juuri finanssikapitalistien tarkoituksia. Jos finanssipääoma olisi tärkein kanskunnan elämän ylläpitämisek si, niin sosialismin rakentaminaan vallankumouksen jälkeen Venäjällä olisi olltit mahdottomuus. Samoin olisi asianlaita tänä päivänä Kiinas sa. Finanssikapitalistit eivät ole sijoittaneet kumpaankaan rahojaan. Mitenkä nämä finanssipääomat ovat syntyneet ja keskittyneet? MonopoLkapitalifmin kehityksen varhaisimmalla kaudella, , kaikista voimaklcaimmat teollisuusmonopolit perustivat omat pankkinsa, joihin he keräsivät kaiken mahdollisen kiertokulussa olevan ylijäämärahap ja omat ylivoittonsa ja lainasivat niitä pienemmille teollisuuslaitoksille. Kuten esimerkiksi Amerikassa Morganin ja Rockefellerin pankkiryhmät. Olletikin tämän vuosisadan alusta alkaen ovat vakuutusyhtiöt kerän neet Canadassa kokoon suurimmat finanssipääomat. Teollisuuden voitot, jotka ovat olleet liian pieniä yksityisiä sijoittamisia varten ovat ke- MIKA ON TyöTTÖMIEN TODELLINEN MÄÄRÄ? Monen vuoden ajan Canadan hallitukset ovat harrastaneet "nume-ropeliä", mikäli työttömien lukumäärä on kysymyksessä. Hallituksel la on kahdet eri numerotiedot työt tömistä. - Y k s i niistä on aina alhainen luku, joka on hyvin käytännöllinen hallituksen jäsenille kun he joutuvat ah distettaviksi. Toinen luku on huo- .Tiattavasti korkeampi ja oppositiopuolue aina käyttää sitä., vaikka se- ;cin voi aliarvioida todellista tilannetta. Yhtä numeroa käytetään toista /astaan ja sillä kehitetään sellainen käsitys, että loppujen lopuksi k u ;etyllä kunnalla on paljon pa- •emmat mahdollisuudet saada 3 i k e u denmukainen ratkaisu tälle kysymykselle. Erillään ollen tulevat kaikki kuntamme erikseen hirtetyksi. Selvää tietenkin on, että kuntien yhdistämisen johdosta tulisi eräitä lisämenojakin — vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen entistä laajemmalle alalle. Mutta nämä "lisämenot" tulevat pakollisiksi aivan lähitulevaisuudessa vaikkei mitään yhdistämistä toteutettaisikaan! Ja tärkeintä on se, että yhdistämisen avulla on mahdollisuus lisätä kunnalishallintojen tuloja paljon enemmän, mitä menot tulevat lisääntymään. Tässä mielessä nikkelialueen kuntien asukkaat seuraavat suurella mielenkiinnolla maanantaina aloitettavaa julkista kuulustelua tästä yhdistämis-kysymyksestä. Tässä mielessä toivotaan, että Ontarion kunnallishallinto tekisi asiasta todella myönteisen ja demokraattiseen elämäntapaan sopivan ratkaisunr Kaikki hyvää tar-koittavat asukkaat kannattavat kuntien yhdistämistä jos se tehdään niin, että yhdistetty kunta saa oikeuden verottaa myös kaivosyhtiöiden omaisuuksia, kuten teollisuuslaitoksia verotetaan yleensä muualla Ontariossa. kaan ei tiedä mitään tod-^Uisesta tilanteesta. Tällä kertaa nämä numerot ovat 386,000, mikä on liittovaltion tilas totoimiston laatima luku työttömistä joulukuun puolivälissä ja 796,000, minkä verran työläisiä oli rekistee-rattuna tammikuun 9 pnä hallituk sen työnvälitystoimiston kirjoissa työnetsijöinä. Ensinimäinen numero, 386,000 ei merkitse j u u r i mitään, sillä katsauksessa ei ole huomioitu sellaisia työläisiä, jotka tavallisesti ovat 35 tuntia tai enemmän viikossa töissä, mutia katsausviikon aikana olivat osaviikosta pakkölomautettuna, osaajalla tai pois töistään jostain muis ta salaisista syistä, joista tietävät vain tilastotoimiston henkilökunta. Viimeisen katsauksen akana oli 15.5.000 sellaista työläistä^ Suurin osa heistä kuuluu työttömien jouk koon, joten tämä tilastotoimiston luku työttömistä pitäisi olla parem minkin 541,000. Selvästikin' työnvälitystoimiston työnetsijäin " luku heijastaa paljon tarkemmin työttömien todellisen määrän. Vallassa olevat konservatiivit ovat kova-äänisesti väittäneet, että osa näistä 796,000 on töissä tällä kertaa ja vain etsivät parempaa työpaikkaa ja että on myös joukossa sellaisia, jotka ovat saaneet työpaikan, mutta-eivät ole tiedoittaneet sii tä toimistoon, j.n.e. Mutta ne halli tuksen työläiset, jotka huolehtivat näistä tilastoista, selostava, etä niihin ei sisälly sellaiset henkilöt, joilla tiedetään olevan työpaikka ja etsivät uutta. Toisaalta on sellaisia työttömiä, jotka eivät ole lainkaan työnvälitystoimiston kirjoissa. Suurin osa työttömistä rekisteeraavat työnvälitystoimiston kautta nauttiakseen työt tömyysvakiiutuksesta. Monet työläi-set, jotka eivät nauti työttömyysvakuutuksen turvasta, eivät ilmoita työnvälitystoimistoon, että ovat työttöminä. Tähän ryhmään kuuluu vastatulleet siirtolaiset, nuoret, joilla ei ole riittävästi vakuutusmerkke-j ä kirjoissaan, farmityöläiset ja monet muut. Kun kaikki nämä seikat huomioidaan, niin voi hyvin olla niin,,!,että työttömien todellinen määrä on' vie lä suurempi kuin työnetsijäin m p rä. Suoraan sanoen työttömien määrä tammikuun 9 pnä mahdollisesti oli jonkun verran suurempi kuin re-kisteerattujen työnetsijäin määrä, mikä silloin oli 796,000. rääntyneet pankkeihin j a sen kautta kasaantuneet suuriksi pääomiksi. Samoin paremmin palkattujen am matiUaisten ja vapaa-ammattien harjoittajani ylijäämät kerääntyvät pankkeihin. Pan^t j a väkuutusyh-^ tiöt, sekä niin sanotut luottoyhtiöt käyttävät käsiinsä saamia rahoja aivan kuin omiaan., Ne voivat sijoittaa niitä mihin haluavat. NiUlä on siihen valtavat mahdollisuudet, sillä ne ovat näiden samojen rahojen kier toktdusta hyötyneet, jättiläismäiset, suuria vuokria tuottavat konttorirakennukset, joita ne asiallisesti käyttävät vararahastoinaan. Niitä vas taan on mahdollisuus aina lainata toisiltaan, silloin jos yhdelle tai toi selle sattuu pikkurahan tarpeita. Yllämainitut laitokset ostavat jatkuvasti suurimman osan liittohallituksen, maakuntahallitusten j a kuntain laina-böndeista. Nämä, hallinnolliset laitokset tulevat vuosi vuodelta yhä suuremman velkataakan alaiseksi. Päävielkaa ei vo:da lyhentää muuten kuin tekemällä uutta velkaa. Mikäli suhteellista tietoa tästä kysymyksestä on olemassa, niin Canadan "kunhallishallituk set tällä kertaa kuluttavat keski määrin noin 60 % veroista velkain korkojen maksam'äeen. Otamme ainoastaan yhden esimerkin, josta on suhteellisen varlhat todistukset olemassa: Vancouverin kaupunki käytti 1956 velkain korkoihin 7 ja % miljoonaa dollaria, joka on suunnilleen samansuuruinen summa minkä kunta maksoi Vancouverin asukkaille antam"staan palveluksista. Marx, nimitti valtiolainain hankki mistä valtion myymiseksi. Ja sitä se todellisuud-^ssa on. Liittohallitus, maakuntahallitukset ja kunnat ovat ("Incorporated") laill stettuja liikelaitoksia, kuten mikä liiketoimintaa harjoittava kapitalistinen yhtiö tahansa. E i tarvita ketään pe i-ustamaan mussolinilaista "Incorporated State". Kaikki hallinnolliset laitokset toimivat juuri samalla tavalla, kuin yksityiset kapitalistiset liikelaitoks';t. Niiden kirjanpitokin on aivan sa man näköinen. Pääomatili osoittaa velkoja,kuten kapitalistisen yhtiön osaketili. Ne maksavat korkoja pääomalle. Tulos on se: Mitä sanotaan kansan yleisiksi omaisuuksiksi kuten koulut sairaalat ym. ym. . . ovat todellisuudessa kapitalistien o-maisuutta ja niistä ovat kapitalistit aikain kuluessa moneen kertaan korkojen muodossa saaneet sijoituksensa takaisin, mutta sijoitukset o vat edelleen olemassa ja kapitalis tit ovat edelleen halukkaita laajentamaan tämän luontoisia sijoituksia. Kapitalisteilla on pääomasijoitustensa kautta täysi kontrolli hallin nollisiin laitoksiin. He tappelevat lujasti vaaleissa siitä ketä näihin hallinnollisiin elimiin valitaan. Ja ekä ihme, sillä ne ovat heille yhtä tärkeitä kuin h'*idän yksityisten liikkeittensäkin johtokunnat. Kapitalistit myöskin tappelevat lujasti verojensa alentamiseksi. Ke mieluummin lainaavat rahaa halUnnolli-; sille laitoksille, kuin maksavat veroja. Verojen maksam nen jää työtä tekevän luokan niskoille. Se mitä työläisten keskuudessa sanotaan oman kodin omistamiseksi merkitsee monessa tapauksessa asu mistä äärettöniän korkeavuokraises-sa huoneistossa, jossa täytyy elää vain toivossa, että sen jonakin päivänä itse omistaisi. Silloin kun tu lee pitempiaikainen työttömyys työstään elävät ihmiset joutuvat äärimmäisen kireään rahatilanteeseen j a omakoti on pakkomyynnin uhkahalaisena, niin kiinnityslainasta kuin veroistakin. Samoin myöskin tulee kunnallishallinnoille kireä rahatilanne. Verotulot pienenevät. Kapitalistit tu levät haluttomiksi lainaamaan ja saattaa tapahtua kuten kolmenkym menen vuosina, että maakuhtahalli' tukset julistavat köyhimmät kunnat vararikkotilaan j a asettavat jonkinlaisen "komissionerin" valvoniiaan kunnan asioita, että vähäisemmistä-kin verotuloista maksetaan kapitalisteille kuuluvat korkotulot. Pääoma on siunattu ja pyhä. Finanssipääoma ei osta ainoastaan oman kansakuntansa valtiota, vaan sillä on sangen hyökkäävä asenne vallata uusia sijoitusalueita y l i ko koko maailman. Amerikkalaisen f i - nanssipääomien kasaantuminen on samanlainen, kuin muidenkin kapitalististen maiden. Kuitenkin suu rena ^kansakuntana j a j ättiläismäi-sen teollisuuskoneistonsa aviUla kykeni se toisen maailmansodan aikana muuttamaan länsi-Euroopan vanhojen imperialististen maitten tappiot itselleen äärettömiksi voitoiksi Tähän mennessä se on kyennyt ostamaan kaikki länsi Euroopan van hat imperialistitiset valtiot. Nyt on kysymys niiden menetettyjen j a juuri menettämisvaiheessa olevien siirtomaiden ostamisesta. Dulles on kauppamatkoillaan ilma-^sa melkei'» yhtä paljon kuin "Sputnikit", mutta kaupat eivät tahdo luonnistaa. Täy tyy heilutella vaikka vain rikkinäl siä kaukoammusten kappaleita i l massa, sodan uhkan ylläpitämiseksi. Valtion myyminen ei suinkaan olo eilisen päivän keksintö, mutta meillä ei ole tilaisuus tässä yhteydessä tarkastaa sen hiftor'allista kehitystä. Sikäli kuin Canadaa on myyty Yhdysvalloille pala palalta ja edel leen kaupataan, johtuu siitä, että suurimmat canadalaiset teollisuus ja finssipääomat ovat kietoutuneet yhteisiin yrityksiin pienempien pääomien itseensä liittämiseksi. Ja jos talouspula jonkin aikaa kestää tulee se olemaan finanssiherran hei näaikaa. Sikäli kuin valtio on kerran ostettu niin siltä myöskin vaaditaan pai veluksia. Kaikista k i p - i n kysymys on työväenluokan kurissapitäminen. Kapitalistiluokan ideologiaan kuuluu, että työväen on aina pysyttävä köyhänä ja tämän ajatussuuntansa se on kyennyt koko historiansa läpi toteuttamaan. Tämä ei silti riitä kapitalistin näkökannalta. Työläinen saa aina liikaa. Kapitalistiluokan täytyy jatkuvasti vaatia työläisvas-taisla lakeja ja kaikenlaista muuta valtion sekaantumista työläisten vaatimusten pienentämiseksi sekä tykkänään mitätöimään niitä. Kapitalistit eivät nähtävästi y in märrä mitään omasta järjestelmäs tään. Jos me kuuntelemme radiota, piin tuntuu,, että tässä maailmassa ei o!e ensinkään vaikea elää: Ostakaa se tai tämä esine. Te säästätte v i i sikymmentä kun ostatte juuri nyt. Te säästätte sata siinä tai tässä ostossa. Jos teillä on rahallisia vai keuksia tulkaa talouslainakontto-riimme, sanokaa paljonko tarvitsette, me olemme valmiit lainaamaan. K a i k i l l a on mahdollisuus kokeilla tätä helppoa elämäntapaa. Mutta P. ARTHURIN KUULUMISIA Port Arthur. — Heti liittoparla mehtih häjoittapiisen ja vaalipäivän julistamisen ' jälkeen ovat kaikki puolueet ryhtyneet kiihkeään vaall-vaUusteluun täällä länsi-Ontaribs säkiä. Port Arthurin vaalipiirissä C C F : n ehdokkaan voitto Viime kesä nä asettaa sen saavutuksen säilymisen pääasiaksi. Hävinneen miljo-neerin C. D. IIowen tilalle liberaalipuolue haeskelee miestä ja könser vatiivit eivät oLe tyytyväisiä neitoseen, jonka nimellisesti esittelivät viime vaaleissa lipunkantajakseen, sillä puolueen päävoimat tukivat Howen valitsemista. Kenora Fort Frances vaalipiirissä, diktaattori Howen kaivosporhojen kanssa suorittamat konikaupat johtivat liberaalipuolueen juoksupojan W. Benedicksohin hyvin lähelle hä viön partaalle. CCF:n ehdokkaan ollessa toisella tilalla ja konservatiivi- ehdokas oli pitkällä jälessä kolmantena. Fori Williamin vaalipii rissa 84-vuotias pastori Mclver i l moitti jäävänsä pois ehdokkuudesta. Hän ehdotti tilalleen kaupungin nykyistä pormestaria H. Badania, jota ei kuitenkaan ole vielä lopullisesti vahvistettu. Konservatiivipuo lueen ehdokas jä C C F : n ehdokas o-livat siellä kumpikin huomattavasti jälessä äänimäärä.ssä. Labor-Prog-ressive puolueen lipunkantajana o li viimeksi Alvin Johnson, mutta v i i me kesäkuun vaalien yhteydessä' ei ollut ehdokasta ollenkaan. Nyt p i detään luonnollisena, että jokaisen puolueen tulisi esittää ohjelmansa ja siten taata mahdollisuus työläisten ja farmärivoimien linjoittunii-sen tulevaisuudessa yhtenäisyysoh jelman taakse. Nyt ilmoitetaan vielä olevan harkihÄahalä^na näinS eri t>uoiue^ « t ä ^ kaikseeh aivan tijiäim mitysköbuksiss^ V t ^ ^ ^ t t keskiUI^ teilaan, että tyjl^ft^i^ tt^lb^ poliittisen fciiuikiiiHä;^^^ : aäet-tainalla y^teii|i|i^inj|«l^ Kouluissa Vallitsevan tungostiläii lieventämiseksi; j a kellariBiissa koulu* opetuksen löpiettadids^ksi»bn iiyväk» sytty kahden koulun rakentänjti^^ yksi Orandvle«^ Avenue fl^(^e|ä^ töihen Kuron kadutte. V Täiftn t u ^ koitukseen päätti kaupungin valtuusto hankkia puoiitn ipodljodiJia^ d o l l a r i n Uhiäk . ^ J ? Yleisään^ykseUii :p8tt^^ * ^ den sairaalan" laa|i^ntanJt£säif I i ) ^ i on nyt päätetty iakentaa uusi siijiii St. Joseph-sMeafUlditm: Sitä v a ^ n tilan varaamUeki^: tlyi^^^P^^ kolme vanhaa' r a ^ ^ u s ö a . ; JSTUJ^^^ hajoittaniinefn on j o alöifettii. * : Järvienpään vanKempia eiioniai* laisia kuoti viime, viikolla:, oseit^. Fort Wiiliämis^ tuhnettu'7j^ vuotias räätmiOtto^Ä^llenkt^ l i s ^ t i sunnuntaina haudiv^ii keskiviikkona. Port Äittiylrissa toU-dattiin maanantaina 64^vuöti|iä Ikfi». Jenny Rikkonen j a 57-vuotias £inii E. Arvelin. ^ "Kaiku"-kuorön konseftisti on jö ollut tiedotuksia ^ aikaisemmin^ kun pidetään Työn TemppelillM helmikuun 22 pnä. Nyt voidaan j o , i l moittaa, että ovili[^puja on etukäteen saatavana 6S sentillä lukiiisisäa paikoissa j a myöskin Vapauden s l - vulHkkeessä. — A T K Venezuelan patrioottinen jiinta vapauttaa poliittisia vanlteja Kirj. LnSBl£ PARK Venezuelan vihattu diktaattori Marcos Perez Jimenez on paennut Dominicanin tasavaltaan etsien turvapaikkaa sieltä. On arvioitu, että hän on kuljettanut maan rajojen u l kopuolelle 227 miljoonaa dollaria, mikä on säilytettävänä toisissa maissa. Uuden vuoden päivän epäonnistuneen vallankumouksen jälkeen yleinen mieliala edelleen kohosi Ja saavutti kohokohtansa yleislakossa, Jonka patrioottisen juntan johtaja Pab-ricio OJeda kutsui. Patrioottiseen juntaan kuuluu neljän puolueen eduistajat keskustasta vasemmalle kallistuva Oemocratic Action puolue, kommunisthsen puolue, keskustalainen Bepublican Democra-tic puolue ja oikeistoon kuuluva Christian Democratic puolue. Patrioottinen Junta on ollut maanalaisessa toimitmassa viime kesäkuusta lähtien ja on Jatkuvasti saanut enemmän yleistä kannatusta. Tammikuun 21 pnä kirkon kellot soivat j u listuksena siitä että yleislakko o l i a l kanut ja ihmiset i^ntäiiivät kadulUe huutaen "ftlas tyraniyalti". Seuraavana päiv£^ armeijan osastot liittyivät kansaii jcnäckolhin Ja myöhemmin samana päivänä viUl miestä k&slttävä sotllafijunta At^r raali Wplfgang tjairTasabalin JOh'^ dolla otti hallitusvallan kfisUnsä J& vaati Perez Jiäienezin poistumiiani maasta. Militarijuntä yrittää ]piil;li4 valtaa käsissään lupaamalla «iVU^r keuksien palauttainista Jt^ yleismallien toimittamista tul^valjsiuidc^. Patrioottinen jnnta Oh 'V^ttnnt päiden vaaUen tottnittsmiiiäta trl%^«- mättä.--/. • . ••'••l • Venezuelan nuuBinpaöstaC päU^avien joukossa on koiiununi>^n ptuttuei^ Johtaja OustavQ Mttciiadö. joka 0% asunut Meksikossa vuodesta 195(| lähtien. Vielä ei ole tiedoltettu onko kömr munistisen puolueen entistä ylei^lh-teeriä Jesus Farlaa vapautettu. Hän on oUut vankliaissBt viisi Vuotta. v vai vam kokeilla. (Jatkuu) Tanskan kuningas vierailulle Suomeen Helsinki (S-S) — Tanskan kunin-ges Frederikin odotetaan saapuvan Suomeen viralliseHe vierailulle ensi kesäkuussa, mutta tarkkaa ajankohtaa ei vielä ole määrätty. Kys3rmyk-sessä oh vastavierailu Suomen presidentin Urho Kekkosen Tanskaan viime vuonna tekemään vierailuun, niin kuin Jo silloin vierailun yhteydessä ilmeni. (SS) hajoitusjarjestöä työväen lunnioksi Helsinki. — (S S) — S A K : n vas- eräissä liitoissa ehdittäisiin tehdä sääntöjen mukaiset ratkaisut —- näin lasketaan — S A ^ m jättämises* tä j a uuteen keskusjärjestöön liittymisestä. ' Viitattuja päätöksiä pidettiin l i » vinä yllätyksinä, koska o l i odotetttil uuden elimen, perustamisen tapahtu* van jo n y t Tapahtumien käännd johtui HS:n tietämän mukaan sii» tä, että ennen eräiden liittojen sään> tömääräisiä ratkaisuja piisi tässä vaiheessa perustettu valtuuskunta muodostunut "keskustelukerhoksi" eikä keskusjärjestöksi. (HS) täiset (ammattiyhdstyspiirit totesivat 19/1 Olavi Lindblomin johdolla pitämässään kokouksessa, etteivät eri liittojen johtomiesten keskeiseksi suunniteltua valtuuskuntaa tässä vaiheessa tarvita vain voidaan r yh tyä suoraan valniistelemaan uuden ammatillisen keskusjärjestön perustamista S A K : n vastapainoksi. Asiantuntijatahoilla pidettiin varmana että uuden keskusliiton lopullinen syntyminen tapahtuu huhtikuun tienoilla. Siihen mennessä PÄIVÄN PÄKINÄ "Canadan Kiinan edustaja" Trinityssä! Tiistaiaamuinen kansallinen radiouutinen. että]JPP:n kansallinen johtaja Tim Buck on nimitetty puolueensa vaaliehdokkaaksi Trinity vaalipiirissä Torontossa, missä asuu^ muiden siirtolaisryhmien lisäksi myös lukuisia suomalaisia, palautti välittömästi mieleemme sikäläisen suuren aamulehden, Globe and Mailin tammikuun 30 päivänä Julkaiseman johtavan toimituskirjoituksen: " T im Buck. lähettiläänä." Kuten tledettänee, Tim Buck on ollut laajalla vierailumatkalla Neuvostoliitossa ja Kiinassa. _ Neuvostoliitossa ollessaan T im Buck -osallistui Lokakuun Suuren-vaUanku»- mouksen 40-vuotisjuhlien yhteydessä pidettyihin k o m m u nistipuolueiden neuvotteluihin Ja liitti nimikirjoituksensa oman puolueensa edustajana yli 60 työväen- Ja kommunistipuolueen yhteisesti Julkaisemaan rauhan manifestiin; Sen Jälkeen Tim Buckin kerrotaan saaöeen Neuvostoliitossa 600-miljoo4^ naisen Kiinan Kansandemokraattisen hallituksen kutsun saapua vieraisille sinne, Ja mikäli me tiedämme, hän onkin ollut siellä nyt useita viikkoja. Uutistiedoista olemme myös huomanneet, että Tim Buck on yksi niistä harvoista canadalaisista, Joilla on ollut tilaisuus henkilökohtaisesti keskustella uuden Kiinan valtiovallan korkeimman edustajan, puheenjohtaja Mao Tse-tungin kanssa. Nyt julkaistu radiouutinen viittf^a siihen, että Tim Buck on joko lähtenyt, tai lähtee pian kotimatkalle K i i nasta, ryhtyäkseen täällä puolueensa ehdokkaaksi Trinity vaalipiirissä. Mutta palataksemme yllämainittuun Globen toimituskirjöitukseen, meillä on syytä palauttaa mieleemme, että niin "kommunistivastainen" kuin Globe onkin, se lukeutuu kuitenkin niihin kunniallisiin sanomalehtiin — Joiden lukumäärä lisääntyy Canadassa jatkuvasti — mitkä vaati-vat Kiinan KansantJi.savallan-tunous^- tamista ja tuomitsevat valtiolaivamme perämiehet siitä kun ne sokeasti Dullesin ohjelmaa seuraten kieltäytyvät kaikista niistä mahdollisuuksista mitä Kiinan tunnustaminen meille kansakuntana tarjoaa. —Tätä—taustaa—vasten—katsottuna Globe Julkaisi yllämainitun toimitus-kij- Joituksensa. Se ilmaisee siinäkin v i h a mielisyytensä "kommunismia" kohtaan yleensä ja erikoisesti cana-dalaisiin kommunisteihin. Mutta huomioiden vallitsevat olosuhteet. se ei voi o)la,piikittelemättä OttawaajVtyöväenosa yhdistää rivinsä, siitä, että se on jättänyt Canadan edustuksen ihmiskunnan neljännestä edustavassa Kiinassa LPP:n Johta- JaUe mr. Buckille. Näin kirjoitti Globe: ". . . Canada ei tunnusta Kiinan kommunistihallitusta. Mutta tämä ei tarkoita, että Canada ei ole edustettuna kommunistisessa Kiinassa . "Viimeksimainittu (mr. Buck) on Juuri suorittanut viisi viikkoa kestäneen matkan Kiinassa Ja sillä matkallaan hänellä oli haastattelutilaisuus Mao Tse-tungin kanssa — kunnia Joka on tullut vain harvoille länsimaalaisille. lEi ole liiaksi korostettu jos sanotaan, että matkallaan T im Buck oli Canadan Kiinan lähettiläänä . . . "Aniharvat canadalaiset hyväksyvät JTim Buckin lähettilääksi Kiinaan tai minnekään muuallekaan. Mutta 'tun-nustamattomuuden'' erikoistilanteessa hänen asemaansa ei voida kiistää . . . " Rajoitettu tila ei vaUtettavastl salH pidempiä lainauksia. Mutta tarkoituksemme onldn vain osoittaa, että "kommunistivastaisuudestaan" huoli- -matta—Globe-and-Mail—joutui tässä yhteydessä tunnustamaan sen tosiasian, että Canadankin kommunistit ovat olemassa. Omalta kohdaltamme olemme sitä mieltä, että Trinityn hyvät asukkaat tekisivät viisaasti. Jos antaisivat äänensä mr. Buckille -sittenkin,-vaikka eivät hyväksyisikään hänen filosofiaansa Ja puoluepolitiikkaansa. Kiertämätön tosiasia nhnittäin on, että tämän maan työväenliike ei tule huomattavampaa poliittista edistystä saavuttamaan ennen kuin Järjestynyt •ramä vaatii meiltä työtätekeviltä vähhnmässä laskussa eräänlaista "herrasmiesten" sopimusta siltä, että nimitetään parhaiten sopivat työväen ehdokkaat eri vaalialueille ja yhdistetään sitten voimamme vaaliuurnana. Symbolisena saavutuksena tästä tarvittavasta yhtenäisyydestä olisi mielestämme se. Jos työväenliikkeen riveissä hyväksyttäisiin kalkesäa h i l jaisuudessa sellahien ajatus, että OC F : n johtaja M . J . Coldweli valitaan kaikkien työtätekevien yhteisin ääniin länneltä ja L I V : n Johtaja, T im ÖUtk valitaan samiaila' tavalla käikl^len työtätekevien yhteisillä voimilla Jdäs-t i L ' :• - • Mitä tällainen "herräsmlessopUnu»"^ käytännössä merkitsee, se näkyy ehkä parhaiten aiit^ Joä muistamme mitfen esim. mr. (Plsher valittiin CCP:n (ehdokkaana parlamentin Jäseneksi kovassa kamppailussa Järvienpäästä työväen .yhtenäisen esiintymisen > - ja vain sen perusteella. Jättäen puoluepoliittiset seikat toisarvoiselle sijalle ainakin allekirjoittaneen täytyy tunnustaa, että mitä hyvänsä Tim Bucklsta onkaan sanottu tai kirjoitettu, koskaan ei häntä ole syytetty työväenasian pettämisestä eikä työläisten hyUdmlsestä. Päin-. vEistoin voidaan todeta, ettei esimerkiksi siirtolaisilla ole Canadassa toista niin lämmlnhenklstäja-peräänan-— tamatonta puolustajaa kuin on T im Buck. Olisi se todella mukaVa nähdä, että m o 1 e m pieh työyäenpuoluelttemme kansalliset Johtajat tulisivat valituksi Ottavaan. Sieltä pähi olisi heidän toimintaansa mukava tarkkailla vähän yhden niinkuin toisenkin, matta tärkehitä olisi kuitenkin työväen yh-teisten irohnlen kasvu. Säiis&kottr».
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 8, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-02-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580208 |
Description
Title | 1958-02-08-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, helmik. 8 p. — Saturday, Feb. 8, 1958 PAUS <~ Independent ^1^ iqf intEknlsK Cacadlans. Es» ML Hdr. 9, 1917. Auihorteed Mrjieciiäul elass mall by the Post Department, Ottawa. Pub-iittif » ^eddy: Taeedays,- ^lapid Säturdays tv Vapaus Pi0^äX»i(Ompi^J^ at 100T102 « m air W;» Siidboty, Oni, Canada. TeleidioneB: Bos. Office OS. 4>4284; Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager E. StdcsLEditorW. Eklund. Mailing address: Box Sadbtpy, Ontario. Advertlsing ratee upon anillcatfoE Translatloil ftee of (diarge. ; TILAUSHINNAT: Canadaasa: i vk. IM 6 U L t.75 3kk.lJö TbdyinralloiaBa: Tvk. 8.00 6 U L 4:30 suometta: 1 i t . UO S kk. 4.76 Yhdysvaltain Explorer Viime lauantaina nousi monen katkeran epäonnistuman liilkeen Yhdysvaltain ensimmäinen satelliitti, noin 30 naulaa paiilävä "Explorer" eli Tutkija avaruuteen Neuvostoliiton ;^li iuhät naulaa painavan Suur-Sputnikin kumppaniksi. Täten alkoi siis avaruuslentojen aikakausi myös Yhdysvalloissa ja tämän suursaavutuksen johdosta Yhdysvaltain tiedemiehet ja koko Yhdysvaltain kansa on viimepäivinä ollut oihii^telutulvan kohteena. Erittäin sydämellisiä onnitteluja an^^HJtXäiahut Yhdysvaltoihin maailman kaikilta kolkilta, niin ^lalistisesta kuin kapitalistisestakin maailmanosasta. . J u u r i tällä tavalla suhtautuvat kaikki hyvää tarkoittavat ihiniäet tieteelliseen edistykseen, täpahtukoonpa se sitten joko kflpiiaiitisessa tai sosialistisessa maailmanosassa. Eikä Yh-dj^ SValtaih tiedemiesten nykyiset saavutukset ole lainkaan aiH|pPWoitavia sen tosiasian johdosta, että Yhdysvaltain en-liniriiäinen "Tiedoittaja" nousi avaruuteen saksalaisen raket-tieksp^ rtin von Braunin johdolla. .; : Paihöerön lisäksi — Neuvostoliiton Sputnikiin verrattuna -^•V^(fysvältaih "Tiedoittaja^ (Explorer) kulkee lähempänä |>äivähtasaajaa. Sen radan taso muodostaa 35 asteen kulman pSiyantasaajatasoon nähden. Näyttää siltä, että ''Tiedoittaja" otn; iE)sapuilleen samassa korkeudessa kuin Neuvostoliiton Suilr-S{mthik; mutta pienuutensa vuoksi sitä ei kaiketi voi iäiÄka^ iiähdä paljaalla silmällä. kiertoratansa vuoksi Yhdysvaltain "Tutkija" ei tule lain- Mistä johtuu kireä raha? K i r j . E M I L W I L E N . Sanomm'^ rSäntyneet pankkeiiin ja I. esimerkiksi New Yorkin ylle, eikä minnekään Euroop^ paari. Vyöhyke millä se liikkuu, on Pohjois-Amerikka, Kes-ki" Amerikka kokonaisuudessaan, suurin osa Etelä-Amerikkaa, AJ^ikka kokonaisuudessaan, Australian pohjoisosa sekä Etelä- Aasia. Etu, joka tekokuun tällaisella kiertoradalla ori saatu, sisältyy siihen, että maan kiertoliike on osaltaan antanut sille riöin 60% enemmän nopeutta kuin Neuvostoliiton sputnikeille. Itse 'Tiedoittajan" isä, von Braun on kumonnut viikon vaihteessa julkaistut jutut, että Yhdysvallat on nyt "saavuttanut Neuvostoliiton" avaruustutkimuksen ja ohjusten alalla. Mutta, kuten sanottu, lähettämällä ensimmäisen tekokuunsa avaruuteen, Yhdysvallat saavutti nyt tärkeän tieteellisen voiton, joka avaa avaruuslentojen aikakauden eteläisessä naapu-rinanune. Me kaikin liitymme onnittelijoihin ja toivonune, että Neuvostpliitto ja Yhdysvallat tekisivät viivyttelemättä rau-diua kiinteät sopimukset siitä, että avaruuslentojakin tullaan -käyttämään yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. Kimtieiiime yhdfistäi^ maanantaina, helmikuuri 10 päivänä pidetään Sud-buryssa Ontarion maakunnan kunnallishallinnon johdolla julkinen kuulustelu nikkelialueen kuntien yhdistämisestä. Tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu paljon sekä järkevää että pelkkää pötyä. Mutta tosiasiat ovat melko selviä, vaikka eivät aivan mutkattomia. gnsitinäkin on muistettava, että kuntien yhdistämisky- ^rriiys herätettiin työväenliikkeen toimesta. Aluksi se sai osakseen pelkkää ylenkatsetta ja panettelua, mutta kuten tySväeäliikkeen herättämät kaikki hyvät asiat, se voitti muu-tamari lyhyen vuoden aikana tämän alueen väestön suuren enemmistön myötätunnon ja kannatuksen. Näin kehittyi nikkelialueen kuntien yhdistämisasiasta kysjrmys, jota ovat kaikki hyvää tarkoittavat voimat kannattaneet ja kannattavat edelleenkin. Kuntien yhteenliittämisen peruskysymyksenä on kuitenkin eräs ratkaiseva talousseikka, niriiittäin kysymys kaivosyhtiöiden omaisuuksien verottamisoikeudesta kunnallisia tarkoituksia varten. Ne jotka ovatyrittäneet sysätä koko kunnallisverojen taakan kotienomistajien kannettavaksi ovat tarkoituksellisesti tehneet asiasta mahdollisimman nionimut-kaiselta riäyttavän kysymyksen ja vetäneet sen yhteyteen -kaikenlaisia toisarvoisia asioita. Tosiasia on kuitenkin tämä: Samalla kun Ontarion kaikissa teollisuuskaupungeissa maksavat teollisuuslaitokset 40-60 prosenttia kunnallisveroista, nikkelialueen kunnat saavat teollisuuslaitosten verotuloja vain noin 9 prosenttia. Toisinsanoen, kotienomistajat ja pikkuliikemiehet ovat joutuneet maksamaan myös miljoonapääomilla toimivien kaivosyhtiöiden osalle oikeutetusti kuuluvat kunnallisverot! Tämän vuoksinikkelialueen kunnallisverot ovat äärettömän korkeat, vaikka kimriallinen palvelu on poikkeuksellisen kehnossa kunnossa. Tämän vuoksi rikkaan nikkelialueen kunnat eivät voi yhteisestikään rakentaa uutta likaviemäriä ja jätteiden pi^idistusIaitosU, mitä niin kipeäsU tarvitaan. Teknillinen syy tähän nurinkurisieen tilanteeseen on se, että Ontarion maakuntalait vapauttavat kaivokset kaikelta kuririälUsverolta ja kun miltei kaikki kaivosyhtiöiden maan-pääli& et kiinteimistöt ovat Sudburyn kaupungin, McKimin ja triiilden kuntiemme rajojen ulkopuolella, nämä yhtiöt ovat pSässeet kuin koira veräjästä kunnallisverojen maksujen kohdalta. Sanottaneen, että tämä ei voi olla mahdollista, sillä eihän mikään hallitus halua tällaista verovapautta antaa suuryhtiöille. Tosiasia on kuitenkin tarua kununempi. Nämä suuret kaivosyhtiöt ovat joskus menneisyydessä olleet pienempiä "aloittelijoita"; Silloin on katsottu — j ^ oikein täi väärin, se ei muuta asiaa — tarpeelliseksi maakunn^lisen lainlaadin^ nan avulla vapauttaa nämä kaivokset kunnallisverojen maksulta. Mutta sen jälkeen näistä yhtiöistä on muodostunut suuria monimiljoonayhtiöitä. Valtion tuki, mikä oli mahdollisesti tarpeellista vuosikymmeniä sitten, on nykyään suorastaan anteeksiantamalonta suurrikkaiden lahjomista kotienomista— jäin kustannuksella. Mutta tätä tilannetta ei saada koskaan korjatuksi, ellei näitä kuntia yhdistetä niin, että yhdistettyyn kuntaan tulee myös kaikki kaivokset ja niiden muut rakennukset. Mahdollisesti on siten, että yleinen mielipide ei ole vielä kyllin tietoinen asiain kaikista yksityiskohdista. Mahdollisesti voidaan yrittää vielä epäedullistakin kuntien yhdistämismenetelmää. Mutta pitemmän päälle yhdis- Nykyään seuratessa englanninkielisiä sanomalehtiä, näkee ehdotto-inasti päiväjärjestyksessä kaksi sanaa: "inflatlon" ja "devaluation". Nämä sanat ovat tulleet kansainvä lisiksi j a tarttuneet jokaiseen nyky aikaisen kapitalistisen maan kieleen. Mitenkä kukin maa väärentää ja muokkaa nämä sanat lähelle (Hnan kielensä perusmuotoja, ei muuta asiaa, ne ovat alunperin tarkoitukseltaan toisilleen vastaiset. Kansainvälisessä käytössä niille on tuliut sama tarkoitus, riippuen siitä käytännöllisestä tavasta miten missäkin maassa työtätekevää luokkaa ryöstetään rahanarvon alentamisen kautta. Amerikassa ja Canadassa, joissa tähän mennessä oh tämäntapainen ryöstö tapahtunut hintojen paisuttamisen kautta, käytetään sanaa "inflation". Euroopan maissa, ei suinkaan puutu hintain paisuttamista käytännössä, mutta kuii siellä monissa maissa on kuunneltava Ameri kan ääntä, niin Amerikka omien kauppaetujensa vuoksi, määrää komentonsa alla olevat maat aika äjot-tain alentamaan rahansa rvoa, sen vuoksi on Euroopassa tullut käytän töön sana "devaluation". Tähän samaan nuottaan sanotaan kietoutuvan kireän rahan kysymys. Löysän rahan sanotaan selvittävän tyÖttöniyyskysyMyksen ja monet muut kapitalistisen yhteiskunnan ristiriitaiset pulmat. Miksi ei pan na liikkeelle löyhää rahaa? Tietääksemme ei finanssikapitalisteilla ole kireä rahanpuute, vaan kireä k i i re etsiä tilaisuutta miten saada s i joitettua pääomansa tuottamaan yhä suurempia voittoja. Työläisellä on ollut aina kireä rahanpuute j a tulee pysymään niin kauan kuin kapitalis-inen järjestelmä pysyy pystyssä. A sia näyttää sekavalta. Meidän on coetettava tutkia kysymystä päästäksemme jonkinlaiseen selvyyteen. M i käli porvarit meille näitä kysymyk siä selvittävät, me emme pääse tuu maakaan eteenpäin. Porvarien selostuksen mukaan hintojen paisuttamiseen on syntipukki juuri itse työläinen, vaatiessaan jatkuvasti yhä korkeampaa palkkaa. CLC:n tutkimustyön johtaja t r i Eugene Forsey, puolustaessaan työläisten palkkoja, ant-^eksi pyytävästi osoittaa, että palkat ja tuotanto ovat kohonneet melko tasaisessa suhteessa toisiinsa verrattuna. Tämä sopii porvarilliselle taloustieteen tohtorille:, Emme väit tele tohtorin kanssa. Sanomtn vain, että palkkain ja tuotannon nousulla toisiinsa verrattuna ei ole sen enempää tekemistä, kuin se, että kuin esihistoriallisella kaudella ei ihminen kyennyt tuottamaan enemmän kuin itsensä ja perheensä elatuksen, niin ei ollut palkkaa, eikä kukaan rikastunut toisen työstä. Tu lemme tähän kysymykseen myöhemmällä. Lainaamme .vähän Vancouver SUN-lehden toimi tuspalstalta: "Meillä on 'inflation' kuten pankkiirit ovat nyt halukkaita tunnusta maan, siinä ei ole mitään pelättävää. Se on meidän mukanamme laajentumisen vuoksi, josta me nautimme". Mikä laajentuu j a kuka nauttii? Pääomat kasaantuvat ja keskitty vät. Pankkiirit j a yleensä finanssi-kapitalistit nauttivat saavutuksistaan. Vaikkakin tunnustetaan, että tuotanto on peruskysymys kansakunnan elämän ylläpitämiseksi, niin finanssikapitalistit pitävät rahaa kaikkein tärkeimpänä, sillä se pai velee heidän tarkoituksiaan. Itsestään tuotannon lamakausi palvelee juuri finaiissikapitalistien tarkoituksia. Jos finanssipääoma olisi tärkein kansakunnan elämän ylläpitämiseksi, niin finanssikapitalistit pitävät rahaa kaikkein tärkeimpänä, sillä se palvelee heidän tarkoituksiaan. It sestään tuotannon lamakausi palvelee juuri finanssikapitalistien tarkoituksia. Jos finanssipääoma olisi tärkein kanskunnan elämän ylläpitämisek si, niin sosialismin rakentaminaan vallankumouksen jälkeen Venäjällä olisi olltit mahdottomuus. Samoin olisi asianlaita tänä päivänä Kiinas sa. Finanssikapitalistit eivät ole sijoittaneet kumpaankaan rahojaan. Mitenkä nämä finanssipääomat ovat syntyneet ja keskittyneet? MonopoLkapitalifmin kehityksen varhaisimmalla kaudella, , kaikista voimaklcaimmat teollisuusmonopolit perustivat omat pankkinsa, joihin he keräsivät kaiken mahdollisen kiertokulussa olevan ylijäämärahap ja omat ylivoittonsa ja lainasivat niitä pienemmille teollisuuslaitoksille. Kuten esimerkiksi Amerikassa Morganin ja Rockefellerin pankkiryhmät. Olletikin tämän vuosisadan alusta alkaen ovat vakuutusyhtiöt kerän neet Canadassa kokoon suurimmat finanssipääomat. Teollisuuden voitot, jotka ovat olleet liian pieniä yksityisiä sijoittamisia varten ovat ke- MIKA ON TyöTTÖMIEN TODELLINEN MÄÄRÄ? Monen vuoden ajan Canadan hallitukset ovat harrastaneet "nume-ropeliä", mikäli työttömien lukumäärä on kysymyksessä. Hallituksel la on kahdet eri numerotiedot työt tömistä. - Y k s i niistä on aina alhainen luku, joka on hyvin käytännöllinen hallituksen jäsenille kun he joutuvat ah distettaviksi. Toinen luku on huo- .Tiattavasti korkeampi ja oppositiopuolue aina käyttää sitä., vaikka se- ;cin voi aliarvioida todellista tilannetta. Yhtä numeroa käytetään toista /astaan ja sillä kehitetään sellainen käsitys, että loppujen lopuksi k u ;etyllä kunnalla on paljon pa- •emmat mahdollisuudet saada 3 i k e u denmukainen ratkaisu tälle kysymykselle. Erillään ollen tulevat kaikki kuntamme erikseen hirtetyksi. Selvää tietenkin on, että kuntien yhdistämisen johdosta tulisi eräitä lisämenojakin — vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen entistä laajemmalle alalle. Mutta nämä "lisämenot" tulevat pakollisiksi aivan lähitulevaisuudessa vaikkei mitään yhdistämistä toteutettaisikaan! Ja tärkeintä on se, että yhdistämisen avulla on mahdollisuus lisätä kunnalishallintojen tuloja paljon enemmän, mitä menot tulevat lisääntymään. Tässä mielessä nikkelialueen kuntien asukkaat seuraavat suurella mielenkiinnolla maanantaina aloitettavaa julkista kuulustelua tästä yhdistämis-kysymyksestä. Tässä mielessä toivotaan, että Ontarion kunnallishallinto tekisi asiasta todella myönteisen ja demokraattiseen elämäntapaan sopivan ratkaisunr Kaikki hyvää tar-koittavat asukkaat kannattavat kuntien yhdistämistä jos se tehdään niin, että yhdistetty kunta saa oikeuden verottaa myös kaivosyhtiöiden omaisuuksia, kuten teollisuuslaitoksia verotetaan yleensä muualla Ontariossa. kaan ei tiedä mitään tod-^Uisesta tilanteesta. Tällä kertaa nämä numerot ovat 386,000, mikä on liittovaltion tilas totoimiston laatima luku työttömistä joulukuun puolivälissä ja 796,000, minkä verran työläisiä oli rekistee-rattuna tammikuun 9 pnä hallituk sen työnvälitystoimiston kirjoissa työnetsijöinä. Ensinimäinen numero, 386,000 ei merkitse j u u r i mitään, sillä katsauksessa ei ole huomioitu sellaisia työläisiä, jotka tavallisesti ovat 35 tuntia tai enemmän viikossa töissä, mutia katsausviikon aikana olivat osaviikosta pakkölomautettuna, osaajalla tai pois töistään jostain muis ta salaisista syistä, joista tietävät vain tilastotoimiston henkilökunta. Viimeisen katsauksen akana oli 15.5.000 sellaista työläistä^ Suurin osa heistä kuuluu työttömien jouk koon, joten tämä tilastotoimiston luku työttömistä pitäisi olla parem minkin 541,000. Selvästikin' työnvälitystoimiston työnetsijäin " luku heijastaa paljon tarkemmin työttömien todellisen määrän. Vallassa olevat konservatiivit ovat kova-äänisesti väittäneet, että osa näistä 796,000 on töissä tällä kertaa ja vain etsivät parempaa työpaikkaa ja että on myös joukossa sellaisia, jotka ovat saaneet työpaikan, mutta-eivät ole tiedoittaneet sii tä toimistoon, j.n.e. Mutta ne halli tuksen työläiset, jotka huolehtivat näistä tilastoista, selostava, etä niihin ei sisälly sellaiset henkilöt, joilla tiedetään olevan työpaikka ja etsivät uutta. Toisaalta on sellaisia työttömiä, jotka eivät ole lainkaan työnvälitystoimiston kirjoissa. Suurin osa työttömistä rekisteeraavat työnvälitystoimiston kautta nauttiakseen työt tömyysvakiiutuksesta. Monet työläi-set, jotka eivät nauti työttömyysvakuutuksen turvasta, eivät ilmoita työnvälitystoimistoon, että ovat työttöminä. Tähän ryhmään kuuluu vastatulleet siirtolaiset, nuoret, joilla ei ole riittävästi vakuutusmerkke-j ä kirjoissaan, farmityöläiset ja monet muut. Kun kaikki nämä seikat huomioidaan, niin voi hyvin olla niin,,!,että työttömien todellinen määrä on' vie lä suurempi kuin työnetsijäin m p rä. Suoraan sanoen työttömien määrä tammikuun 9 pnä mahdollisesti oli jonkun verran suurempi kuin re-kisteerattujen työnetsijäin määrä, mikä silloin oli 796,000. rääntyneet pankkeihin j a sen kautta kasaantuneet suuriksi pääomiksi. Samoin paremmin palkattujen am matiUaisten ja vapaa-ammattien harjoittajani ylijäämät kerääntyvät pankkeihin. Pan^t j a väkuutusyh-^ tiöt, sekä niin sanotut luottoyhtiöt käyttävät käsiinsä saamia rahoja aivan kuin omiaan., Ne voivat sijoittaa niitä mihin haluavat. NiUlä on siihen valtavat mahdollisuudet, sillä ne ovat näiden samojen rahojen kier toktdusta hyötyneet, jättiläismäiset, suuria vuokria tuottavat konttorirakennukset, joita ne asiallisesti käyttävät vararahastoinaan. Niitä vas taan on mahdollisuus aina lainata toisiltaan, silloin jos yhdelle tai toi selle sattuu pikkurahan tarpeita. Yllämainitut laitokset ostavat jatkuvasti suurimman osan liittohallituksen, maakuntahallitusten j a kuntain laina-böndeista. Nämä, hallinnolliset laitokset tulevat vuosi vuodelta yhä suuremman velkataakan alaiseksi. Päävielkaa ei vo:da lyhentää muuten kuin tekemällä uutta velkaa. Mikäli suhteellista tietoa tästä kysymyksestä on olemassa, niin Canadan "kunhallishallituk set tällä kertaa kuluttavat keski määrin noin 60 % veroista velkain korkojen maksam'äeen. Otamme ainoastaan yhden esimerkin, josta on suhteellisen varlhat todistukset olemassa: Vancouverin kaupunki käytti 1956 velkain korkoihin 7 ja % miljoonaa dollaria, joka on suunnilleen samansuuruinen summa minkä kunta maksoi Vancouverin asukkaille antam"staan palveluksista. Marx, nimitti valtiolainain hankki mistä valtion myymiseksi. Ja sitä se todellisuud-^ssa on. Liittohallitus, maakuntahallitukset ja kunnat ovat ("Incorporated") laill stettuja liikelaitoksia, kuten mikä liiketoimintaa harjoittava kapitalistinen yhtiö tahansa. E i tarvita ketään pe i-ustamaan mussolinilaista "Incorporated State". Kaikki hallinnolliset laitokset toimivat juuri samalla tavalla, kuin yksityiset kapitalistiset liikelaitoks';t. Niiden kirjanpitokin on aivan sa man näköinen. Pääomatili osoittaa velkoja,kuten kapitalistisen yhtiön osaketili. Ne maksavat korkoja pääomalle. Tulos on se: Mitä sanotaan kansan yleisiksi omaisuuksiksi kuten koulut sairaalat ym. ym. . . ovat todellisuudessa kapitalistien o-maisuutta ja niistä ovat kapitalistit aikain kuluessa moneen kertaan korkojen muodossa saaneet sijoituksensa takaisin, mutta sijoitukset o vat edelleen olemassa ja kapitalis tit ovat edelleen halukkaita laajentamaan tämän luontoisia sijoituksia. Kapitalisteilla on pääomasijoitustensa kautta täysi kontrolli hallin nollisiin laitoksiin. He tappelevat lujasti vaaleissa siitä ketä näihin hallinnollisiin elimiin valitaan. Ja ekä ihme, sillä ne ovat heille yhtä tärkeitä kuin h'*idän yksityisten liikkeittensäkin johtokunnat. Kapitalistit myöskin tappelevat lujasti verojensa alentamiseksi. Ke mieluummin lainaavat rahaa halUnnolli-; sille laitoksille, kuin maksavat veroja. Verojen maksam nen jää työtä tekevän luokan niskoille. Se mitä työläisten keskuudessa sanotaan oman kodin omistamiseksi merkitsee monessa tapauksessa asu mistä äärettöniän korkeavuokraises-sa huoneistossa, jossa täytyy elää vain toivossa, että sen jonakin päivänä itse omistaisi. Silloin kun tu lee pitempiaikainen työttömyys työstään elävät ihmiset joutuvat äärimmäisen kireään rahatilanteeseen j a omakoti on pakkomyynnin uhkahalaisena, niin kiinnityslainasta kuin veroistakin. Samoin myöskin tulee kunnallishallinnoille kireä rahatilanne. Verotulot pienenevät. Kapitalistit tu levät haluttomiksi lainaamaan ja saattaa tapahtua kuten kolmenkym menen vuosina, että maakuhtahalli' tukset julistavat köyhimmät kunnat vararikkotilaan j a asettavat jonkinlaisen "komissionerin" valvoniiaan kunnan asioita, että vähäisemmistä-kin verotuloista maksetaan kapitalisteille kuuluvat korkotulot. Pääoma on siunattu ja pyhä. Finanssipääoma ei osta ainoastaan oman kansakuntansa valtiota, vaan sillä on sangen hyökkäävä asenne vallata uusia sijoitusalueita y l i ko koko maailman. Amerikkalaisen f i - nanssipääomien kasaantuminen on samanlainen, kuin muidenkin kapitalististen maiden. Kuitenkin suu rena ^kansakuntana j a j ättiläismäi-sen teollisuuskoneistonsa aviUla kykeni se toisen maailmansodan aikana muuttamaan länsi-Euroopan vanhojen imperialististen maitten tappiot itselleen äärettömiksi voitoiksi Tähän mennessä se on kyennyt ostamaan kaikki länsi Euroopan van hat imperialistitiset valtiot. Nyt on kysymys niiden menetettyjen j a juuri menettämisvaiheessa olevien siirtomaiden ostamisesta. Dulles on kauppamatkoillaan ilma-^sa melkei'» yhtä paljon kuin "Sputnikit", mutta kaupat eivät tahdo luonnistaa. Täy tyy heilutella vaikka vain rikkinäl siä kaukoammusten kappaleita i l massa, sodan uhkan ylläpitämiseksi. Valtion myyminen ei suinkaan olo eilisen päivän keksintö, mutta meillä ei ole tilaisuus tässä yhteydessä tarkastaa sen hiftor'allista kehitystä. Sikäli kuin Canadaa on myyty Yhdysvalloille pala palalta ja edel leen kaupataan, johtuu siitä, että suurimmat canadalaiset teollisuus ja finssipääomat ovat kietoutuneet yhteisiin yrityksiin pienempien pääomien itseensä liittämiseksi. Ja jos talouspula jonkin aikaa kestää tulee se olemaan finanssiherran hei näaikaa. Sikäli kuin valtio on kerran ostettu niin siltä myöskin vaaditaan pai veluksia. Kaikista k i p - i n kysymys on työväenluokan kurissapitäminen. Kapitalistiluokan ideologiaan kuuluu, että työväen on aina pysyttävä köyhänä ja tämän ajatussuuntansa se on kyennyt koko historiansa läpi toteuttamaan. Tämä ei silti riitä kapitalistin näkökannalta. Työläinen saa aina liikaa. Kapitalistiluokan täytyy jatkuvasti vaatia työläisvas-taisla lakeja ja kaikenlaista muuta valtion sekaantumista työläisten vaatimusten pienentämiseksi sekä tykkänään mitätöimään niitä. Kapitalistit eivät nähtävästi y in märrä mitään omasta järjestelmäs tään. Jos me kuuntelemme radiota, piin tuntuu,, että tässä maailmassa ei o!e ensinkään vaikea elää: Ostakaa se tai tämä esine. Te säästätte v i i sikymmentä kun ostatte juuri nyt. Te säästätte sata siinä tai tässä ostossa. Jos teillä on rahallisia vai keuksia tulkaa talouslainakontto-riimme, sanokaa paljonko tarvitsette, me olemme valmiit lainaamaan. K a i k i l l a on mahdollisuus kokeilla tätä helppoa elämäntapaa. Mutta P. ARTHURIN KUULUMISIA Port Arthur. — Heti liittoparla mehtih häjoittapiisen ja vaalipäivän julistamisen ' jälkeen ovat kaikki puolueet ryhtyneet kiihkeään vaall-vaUusteluun täällä länsi-Ontaribs säkiä. Port Arthurin vaalipiirissä C C F : n ehdokkaan voitto Viime kesä nä asettaa sen saavutuksen säilymisen pääasiaksi. Hävinneen miljo-neerin C. D. IIowen tilalle liberaalipuolue haeskelee miestä ja könser vatiivit eivät oLe tyytyväisiä neitoseen, jonka nimellisesti esittelivät viime vaaleissa lipunkantajakseen, sillä puolueen päävoimat tukivat Howen valitsemista. Kenora Fort Frances vaalipiirissä, diktaattori Howen kaivosporhojen kanssa suorittamat konikaupat johtivat liberaalipuolueen juoksupojan W. Benedicksohin hyvin lähelle hä viön partaalle. CCF:n ehdokkaan ollessa toisella tilalla ja konservatiivi- ehdokas oli pitkällä jälessä kolmantena. Fori Williamin vaalipii rissa 84-vuotias pastori Mclver i l moitti jäävänsä pois ehdokkuudesta. Hän ehdotti tilalleen kaupungin nykyistä pormestaria H. Badania, jota ei kuitenkaan ole vielä lopullisesti vahvistettu. Konservatiivipuo lueen ehdokas jä C C F : n ehdokas o-livat siellä kumpikin huomattavasti jälessä äänimäärä.ssä. Labor-Prog-ressive puolueen lipunkantajana o li viimeksi Alvin Johnson, mutta v i i me kesäkuun vaalien yhteydessä' ei ollut ehdokasta ollenkaan. Nyt p i detään luonnollisena, että jokaisen puolueen tulisi esittää ohjelmansa ja siten taata mahdollisuus työläisten ja farmärivoimien linjoittunii-sen tulevaisuudessa yhtenäisyysoh jelman taakse. Nyt ilmoitetaan vielä olevan harkihÄahalä^na näinS eri t>uoiue^ « t ä ^ kaikseeh aivan tijiäim mitysköbuksiss^ V t ^ ^ ^ t t keskiUI^ teilaan, että tyjl^ft^i^ tt^lb^ poliittisen fciiuikiiiHä;^^^ : aäet-tainalla y^teii|i|i^inj|«l^ Kouluissa Vallitsevan tungostiläii lieventämiseksi; j a kellariBiissa koulu* opetuksen löpiettadids^ksi»bn iiyväk» sytty kahden koulun rakentänjti^^ yksi Orandvle«^ Avenue fl^(^e|ä^ töihen Kuron kadutte. V Täiftn t u ^ koitukseen päätti kaupungin valtuusto hankkia puoiitn ipodljodiJia^ d o l l a r i n Uhiäk . ^ J ? Yleisään^ykseUii :p8tt^^ * ^ den sairaalan" laa|i^ntanJt£säif I i ) ^ i on nyt päätetty iakentaa uusi siijiii St. Joseph-sMeafUlditm: Sitä v a ^ n tilan varaamUeki^: tlyi^^^P^^ kolme vanhaa' r a ^ ^ u s ö a . ; JSTUJ^^^ hajoittaniinefn on j o alöifettii. * : Järvienpään vanKempia eiioniai* laisia kuoti viime, viikolla:, oseit^. Fort Wiiliämis^ tuhnettu'7j^ vuotias räätmiOtto^Ä^llenkt^ l i s ^ t i sunnuntaina haudiv^ii keskiviikkona. Port Äittiylrissa toU-dattiin maanantaina 64^vuöti|iä Ikfi». Jenny Rikkonen j a 57-vuotias £inii E. Arvelin. ^ "Kaiku"-kuorön konseftisti on jö ollut tiedotuksia ^ aikaisemmin^ kun pidetään Työn TemppelillM helmikuun 22 pnä. Nyt voidaan j o , i l moittaa, että ovili[^puja on etukäteen saatavana 6S sentillä lukiiisisäa paikoissa j a myöskin Vapauden s l - vulHkkeessä. — A T K Venezuelan patrioottinen jiinta vapauttaa poliittisia vanlteja Kirj. LnSBl£ PARK Venezuelan vihattu diktaattori Marcos Perez Jimenez on paennut Dominicanin tasavaltaan etsien turvapaikkaa sieltä. On arvioitu, että hän on kuljettanut maan rajojen u l kopuolelle 227 miljoonaa dollaria, mikä on säilytettävänä toisissa maissa. Uuden vuoden päivän epäonnistuneen vallankumouksen jälkeen yleinen mieliala edelleen kohosi Ja saavutti kohokohtansa yleislakossa, Jonka patrioottisen juntan johtaja Pab-ricio OJeda kutsui. Patrioottiseen juntaan kuuluu neljän puolueen eduistajat keskustasta vasemmalle kallistuva Oemocratic Action puolue, kommunisthsen puolue, keskustalainen Bepublican Democra-tic puolue ja oikeistoon kuuluva Christian Democratic puolue. Patrioottinen Junta on ollut maanalaisessa toimitmassa viime kesäkuusta lähtien ja on Jatkuvasti saanut enemmän yleistä kannatusta. Tammikuun 21 pnä kirkon kellot soivat j u listuksena siitä että yleislakko o l i a l kanut ja ihmiset i^ntäiiivät kadulUe huutaen "ftlas tyraniyalti". Seuraavana päiv£^ armeijan osastot liittyivät kansaii jcnäckolhin Ja myöhemmin samana päivänä viUl miestä k&slttävä sotllafijunta At^r raali Wplfgang tjairTasabalin JOh'^ dolla otti hallitusvallan kfisUnsä J& vaati Perez Jiäienezin poistumiiani maasta. Militarijuntä yrittää ]piil;li4 valtaa käsissään lupaamalla «iVU^r keuksien palauttainista Jt^ yleismallien toimittamista tul^valjsiuidc^. Patrioottinen jnnta Oh 'V^ttnnt päiden vaaUen tottnittsmiiiäta trl%^«- mättä.--/. • . ••'••l • Venezuelan nuuBinpaöstaC päU^avien joukossa on koiiununi>^n ptuttuei^ Johtaja OustavQ Mttciiadö. joka 0% asunut Meksikossa vuodesta 195(| lähtien. Vielä ei ole tiedoltettu onko kömr munistisen puolueen entistä ylei^lh-teeriä Jesus Farlaa vapautettu. Hän on oUut vankliaissBt viisi Vuotta. v vai vam kokeilla. (Jatkuu) Tanskan kuningas vierailulle Suomeen Helsinki (S-S) — Tanskan kunin-ges Frederikin odotetaan saapuvan Suomeen viralliseHe vierailulle ensi kesäkuussa, mutta tarkkaa ajankohtaa ei vielä ole määrätty. Kys3rmyk-sessä oh vastavierailu Suomen presidentin Urho Kekkosen Tanskaan viime vuonna tekemään vierailuun, niin kuin Jo silloin vierailun yhteydessä ilmeni. (SS) hajoitusjarjestöä työväen lunnioksi Helsinki. — (S S) — S A K : n vas- eräissä liitoissa ehdittäisiin tehdä sääntöjen mukaiset ratkaisut —- näin lasketaan — S A ^ m jättämises* tä j a uuteen keskusjärjestöön liittymisestä. ' Viitattuja päätöksiä pidettiin l i » vinä yllätyksinä, koska o l i odotetttil uuden elimen, perustamisen tapahtu* van jo n y t Tapahtumien käännd johtui HS:n tietämän mukaan sii» tä, että ennen eräiden liittojen sään> tömääräisiä ratkaisuja piisi tässä vaiheessa perustettu valtuuskunta muodostunut "keskustelukerhoksi" eikä keskusjärjestöksi. (HS) täiset (ammattiyhdstyspiirit totesivat 19/1 Olavi Lindblomin johdolla pitämässään kokouksessa, etteivät eri liittojen johtomiesten keskeiseksi suunniteltua valtuuskuntaa tässä vaiheessa tarvita vain voidaan r yh tyä suoraan valniistelemaan uuden ammatillisen keskusjärjestön perustamista S A K : n vastapainoksi. Asiantuntijatahoilla pidettiin varmana että uuden keskusliiton lopullinen syntyminen tapahtuu huhtikuun tienoilla. Siihen mennessä PÄIVÄN PÄKINÄ "Canadan Kiinan edustaja" Trinityssä! Tiistaiaamuinen kansallinen radiouutinen. että]JPP:n kansallinen johtaja Tim Buck on nimitetty puolueensa vaaliehdokkaaksi Trinity vaalipiirissä Torontossa, missä asuu^ muiden siirtolaisryhmien lisäksi myös lukuisia suomalaisia, palautti välittömästi mieleemme sikäläisen suuren aamulehden, Globe and Mailin tammikuun 30 päivänä Julkaiseman johtavan toimituskirjoituksen: " T im Buck. lähettiläänä." Kuten tledettänee, Tim Buck on ollut laajalla vierailumatkalla Neuvostoliitossa ja Kiinassa. _ Neuvostoliitossa ollessaan T im Buck -osallistui Lokakuun Suuren-vaUanku»- mouksen 40-vuotisjuhlien yhteydessä pidettyihin k o m m u nistipuolueiden neuvotteluihin Ja liitti nimikirjoituksensa oman puolueensa edustajana yli 60 työväen- Ja kommunistipuolueen yhteisesti Julkaisemaan rauhan manifestiin; Sen Jälkeen Tim Buckin kerrotaan saaöeen Neuvostoliitossa 600-miljoo4^ naisen Kiinan Kansandemokraattisen hallituksen kutsun saapua vieraisille sinne, Ja mikäli me tiedämme, hän onkin ollut siellä nyt useita viikkoja. Uutistiedoista olemme myös huomanneet, että Tim Buck on yksi niistä harvoista canadalaisista, Joilla on ollut tilaisuus henkilökohtaisesti keskustella uuden Kiinan valtiovallan korkeimman edustajan, puheenjohtaja Mao Tse-tungin kanssa. Nyt julkaistu radiouutinen viittf^a siihen, että Tim Buck on joko lähtenyt, tai lähtee pian kotimatkalle K i i nasta, ryhtyäkseen täällä puolueensa ehdokkaaksi Trinity vaalipiirissä. Mutta palataksemme yllämainittuun Globen toimituskirjöitukseen, meillä on syytä palauttaa mieleemme, että niin "kommunistivastainen" kuin Globe onkin, se lukeutuu kuitenkin niihin kunniallisiin sanomalehtiin — Joiden lukumäärä lisääntyy Canadassa jatkuvasti — mitkä vaati-vat Kiinan KansantJi.savallan-tunous^- tamista ja tuomitsevat valtiolaivamme perämiehet siitä kun ne sokeasti Dullesin ohjelmaa seuraten kieltäytyvät kaikista niistä mahdollisuuksista mitä Kiinan tunnustaminen meille kansakuntana tarjoaa. —Tätä—taustaa—vasten—katsottuna Globe Julkaisi yllämainitun toimitus-kij- Joituksensa. Se ilmaisee siinäkin v i h a mielisyytensä "kommunismia" kohtaan yleensä ja erikoisesti cana-dalaisiin kommunisteihin. Mutta huomioiden vallitsevat olosuhteet. se ei voi o)la,piikittelemättä OttawaajVtyöväenosa yhdistää rivinsä, siitä, että se on jättänyt Canadan edustuksen ihmiskunnan neljännestä edustavassa Kiinassa LPP:n Johta- JaUe mr. Buckille. Näin kirjoitti Globe: ". . . Canada ei tunnusta Kiinan kommunistihallitusta. Mutta tämä ei tarkoita, että Canada ei ole edustettuna kommunistisessa Kiinassa . "Viimeksimainittu (mr. Buck) on Juuri suorittanut viisi viikkoa kestäneen matkan Kiinassa Ja sillä matkallaan hänellä oli haastattelutilaisuus Mao Tse-tungin kanssa — kunnia Joka on tullut vain harvoille länsimaalaisille. lEi ole liiaksi korostettu jos sanotaan, että matkallaan T im Buck oli Canadan Kiinan lähettiläänä . . . "Aniharvat canadalaiset hyväksyvät JTim Buckin lähettilääksi Kiinaan tai minnekään muuallekaan. Mutta 'tun-nustamattomuuden'' erikoistilanteessa hänen asemaansa ei voida kiistää . . . " Rajoitettu tila ei vaUtettavastl salH pidempiä lainauksia. Mutta tarkoituksemme onldn vain osoittaa, että "kommunistivastaisuudestaan" huoli- -matta—Globe-and-Mail—joutui tässä yhteydessä tunnustamaan sen tosiasian, että Canadankin kommunistit ovat olemassa. Omalta kohdaltamme olemme sitä mieltä, että Trinityn hyvät asukkaat tekisivät viisaasti. Jos antaisivat äänensä mr. Buckille -sittenkin,-vaikka eivät hyväksyisikään hänen filosofiaansa Ja puoluepolitiikkaansa. Kiertämätön tosiasia nhnittäin on, että tämän maan työväenliike ei tule huomattavampaa poliittista edistystä saavuttamaan ennen kuin Järjestynyt •ramä vaatii meiltä työtätekeviltä vähhnmässä laskussa eräänlaista "herrasmiesten" sopimusta siltä, että nimitetään parhaiten sopivat työväen ehdokkaat eri vaalialueille ja yhdistetään sitten voimamme vaaliuurnana. Symbolisena saavutuksena tästä tarvittavasta yhtenäisyydestä olisi mielestämme se. Jos työväenliikkeen riveissä hyväksyttäisiin kalkesäa h i l jaisuudessa sellahien ajatus, että OC F : n johtaja M . J . Coldweli valitaan kaikkien työtätekevien yhteisin ääniin länneltä ja L I V : n Johtaja, T im ÖUtk valitaan samiaila' tavalla käikl^len työtätekevien yhteisillä voimilla Jdäs-t i L ' :• - • Mitä tällainen "herräsmlessopUnu»"^ käytännössä merkitsee, se näkyy ehkä parhaiten aiit^ Joä muistamme mitfen esim. mr. (Plsher valittiin CCP:n (ehdokkaana parlamentin Jäseneksi kovassa kamppailussa Järvienpäästä työväen .yhtenäisen esiintymisen > - ja vain sen perusteella. Jättäen puoluepoliittiset seikat toisarvoiselle sijalle ainakin allekirjoittaneen täytyy tunnustaa, että mitä hyvänsä Tim Bucklsta onkaan sanottu tai kirjoitettu, koskaan ei häntä ole syytetty työväenasian pettämisestä eikä työläisten hyUdmlsestä. Päin-. vEistoin voidaan todeta, ettei esimerkiksi siirtolaisilla ole Canadassa toista niin lämmlnhenklstäja-peräänan-— tamatonta puolustajaa kuin on T im Buck. Olisi se todella mukaVa nähdä, että m o 1 e m pieh työyäenpuoluelttemme kansalliset Johtajat tulisivat valituksi Ottavaan. Sieltä pähi olisi heidän toimintaansa mukava tarkkailla vähän yhden niinkuin toisenkin, matta tärkehitä olisi kuitenkin työväen yh-teisten irohnlen kasvu. Säiis&kottr». |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-02-08-02