Vapaus, May 31, 1921

              Canadan saomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbo*
Tyssa, Ont., joka tiistai, torstai ja
laoantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
Tuomari Gary ei usko
sosialismiin
VAPAUS
<Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in CanadBi Published in Sud-bnry,
Ont, every Tuesday, Thursday
and Saturday. •
' Advertising rates 50c per col.
inch. Minimum charge for single
insertion 76c. Discount on etanding
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
.Finnish People.in Canada.
Ilmotflshinta 50c palstatuumalta.
•~- Alin hinta kertailmotnksesta 75c.
—Euolemanflmotukset^2.00 (muis-tovärsyistä
60c kaitakin lisäks).
Kihlaus» ^a aviol ilmot alin hinta
^2.00, nimenmaatosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
|2.00 kerta. >^ AvioeroOm. $2.00
kerta (2 kertaa $8.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­j
a osoteilmotukset $1.00 kerta (S
kertaa $2.00) —^Kaikista iliiiotak-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Oanadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha,.ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja - toimitus on
Liberty Building, Lome St., Puhe­lin
1038..
Fostiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
. Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensiriiäiseen kirjeeseenne,'kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
3. V . KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Repstered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
matter.
Vapaudessa ilmoitta-
'\ tajiHe
Lehteen aijotnt ilmotukset pitää
olla konttorissamme fieurc^vasti:
Tiistain lehteen viimeistään kello
12 lauantaina.
Torstain lehteen viimeistään kello
12 tiistaina.
Lauantain lehteen viimeistääil kel-o
12 torstaina.
Osastojen j a yleensä kaikkien i l -
mottajiemme ,on parasta ottaa yllä­olevan
huomioonsa; Myöhäset ilmo-tukset
vaikuttavat helposti lehtemme
myöhästymisen ja siksi niitä on väl­tettävä.
Porssilebdet julkaisevat otteita
terästrustin johtajan tuomari Garyn
viitnesimmästä puheesta, minkä hän
piti äskettäin Terästrustin osakkeen-omistajajn
kahdennessafcymmenennes
sä vuosikokouksesa.
3Iainituss8 tilaisuudessa pitämäs­sään
puheessa lausui teräspohatta m.
m. seuraavaa:
• «Jäiiiä en-usko sosialismiin, en ha]
lituksen kontrolliin enka -tehtaitten
kä:^t3on; mutta minä kannatan jär
keviä hallituksen 'rajoitustoimenpi­teitä....
Molemmat sekä järjestynyt
pääoma että järjestyhyt työväki on
^^etettava samojen lakien alaisek-
Si.»..'- ;
Tuomari Gary tahtoo asettaa jär­jestyneen
pääoman ja järjestyneen
työväen samojen lakien alaisiksi.
Tietystikin, luottaen siihen, eitä vai-tiovalta
on hänen luokkansa ja hänen
käskyläistensä käsissä, jotka eivät
suinkaan laadi trustien riistocduille
epäedullisia lakeja, vaan päinvastoin
ne perustuvat juuri riistoetiijeri suo
jelemiselle. Ja perusteeltaanhan lait
voivat olla vain yhtäläisiä ja yhden-mukaisiai
Kapitalistisessa valtiossa
ne ovat' perusteeltaan pääoman etu-jön.
mfukaisia, huolimatta näennäi­sistä
n.k; rtyöväen suojeluslaeista»,
joita laaditaan työläisten silmäin lum
meeksi ja joskus sikäli kuin itse pää­oman
eduille on välttämätöntä vissi
työläisten työvoimain suojeleminen
— säästäminen, jotta heitä voitai-edelleen
tehokkaasti riistää.
tornina. Oikelmpa numeroilla ryh­tyy
tämä tmstipohatta todistele­maan,
etteivät työläiset väittä nniois-ta.
Kas näin hän todistaa:
<Yhdysvalloi8sa ei' enempää kuin
10—15 prosenttiin työläisistä kuu­lu
unioihin. Työläiset eivät liity va­paaehtoisesti
unipihin, vaan heitä
jatkuvasti pakotetaan niihin liitty­mään.
Jos he kieltäytyisivät niin
heitä monissa tapauksissa pahoinpi
deltäisiin, heitä ja heidän perheitten­sä
jäseniä solvattaisiin.. Minä en
ole m i l l o i n ^ n kaollut, että työvä­en
uniot pitäisivät kirjanpitoa ja j u l ­kaisisivat
tilit jäsenistönsä' nähtä-väksi.!
että tuomari Gary vihaa sosialismia
sen takia, että se on sellainen jär­jestelmä,
joka tutee hävittämään
pääomanomistajain edut kokonaan
j a antamaan kaikki yhteiskunnalliset
etuisuudet työtätekeville. Sosialis­mi
ei olisikaan silloin työläisille edul
linen järjestelmä, jos tuomari Garyn
sim
Imperialismi ei ole mikään uutuus,
eikä rajotettu johonkin tnaahan. H\n
'kastoin se ön yhtä vanha kuin his­toria
ja lavea kuin koko mailma. —
Scott Nearing.
Näin olfen järjestynyt pääoma ja
järjestynyt työväki on jö samojen
lakien alainen Amerikassa, samoin
kuin kaikissa kapitalistisissa maissa.
Venäjälläkin on työ ja pääoma
samojen lakien alainen. Siellä pyri­tään
pääoman edut tyysten hävittä­mään
ja perustuvat tämän sosialisti­sen
valtion lait puhtaasti työläisten
^diiille. Ja sikälikin kun siellä pää-omalle
enään ensinkään annetaan min
kääiiläisia etuja^ johtuu se siitä, et­tä
sitä enään viain korkeintaan sie­detään
välttämättömänä pahana, niin
ka:uäh kunnes työväki kykenee täy­sin
toteuttamaan sosialismin ja hä­vittämään
pääoman edut.
Mutta juuri tällaiseen järjestel­mään
sosiatismiin — ei tuomari
Gary usko. Hän ei usko edes kapi­talistisen
valtion omistusoikeuteen
eikä sen kpntrolliin, koska se rajoit­taa
yksityisen pääoman etuja. Tuo­mari
Gary ori luokkatietoinen kapi­talisti.
Hän ilmaisee suorasukaisesti
kannattavansa pääoman diktatuuria.
Niimpä hän samassa puhieessaan
lausui, ettei terästrusti tule, missään
muodossa tunnustamaan työväen u-nioita
eikä keskustelemaan tai neu­vottelemaan
niiden kanssa. Hän ar­veli
että työväen uniot ovat saatta­neet
menneisyydessä olla tarpeelli-slä.
cköska iySn\l6stä ei aina ol6 koh­deltu
oikeudenmukaisesti». Mutta
nyt hän vakuutti suuren ckansane-nemmistön,
yksimpä työläisten itsen­säkin
pitäen työväen unioita tarpeet-
YÄKIVALUN MERK ITYS HISTORIASSA
Engelsin kirjasta Anti-Duhring. män väkivaltaan kuin ^ Englannin
puuvillateollisuuteen; päinvastoin,
Ihmisen drjuus oli aina (Duhrin
gin lausetta käyttääksemme) «ruok-kimifitarkotuksen
väline» (ruokki-mistarkotus
mitä laajimmin otettu­na),
ei koskaan eikä missään «itsen
sä takia» toimeenpantu valtiollinen
•TybmitySi'
Palatkaamme elia vielä niihin kab
teeri riueheen. Robinson tekee «miek<
ka kädessä» Perjantain orjakseen,
Mutta tätä varten tarvitsee Robin
eon muutakin kuin miekan. Ei sitä
kuka tahansa voi «rjaa käyttää. Sitä
varten ori tarpeen omata: ensiksikin
työkalttja ja esineitä orjan työtä var
ten, sekä toiseksi välineitä väen hen
gissä pitämiseen. Ennenkuin siis or
juus käy mahdolliseksi, täytyy tuo­tannossa
olla saavutettu eräs kehitys
aste j a olla jo vallitsemassa joku
määrä eriarvoisuutta jaossa. Ja jot­ta
orjatyöstä tulisi koko yhteiskun­nan
vallitseva tuotantotapa, tarvi­taan
siihen vielä paljoa korkeampi
tuotannon, kaupan ja rikkauden ka­saantumisen
aste. Vanhoissa luon­toperäisissä
yhdyskunnissa, missä
vallitsee maan yhteisomistus, ei or­juutta
joko ollenkaan ole, tai on sil­lä
hyvin vahainen merkitys. Samoin
alkujaan talonpoikaisessa Rooman
kaupungissa; kun sen sijaan Roo­masta
tuli «mailmankaupunki» ja Ita
lian maanomistus yhä enemmän jou­tui
hirveän rikkaitten tilanherrain
vähälukuisen joukon käsiin, niin työn
si orjaväestö pois talonpoikaisväes-tön.
Kun persialaissotien aikaan
Korintissa oli 460,000 jn Aiginassa
470,000 orjaa, ja joka vapaata päätä
kohti tuli kymmenen orjaa, ^ i i n tar­vittiin
siihen muutakin kuin' «väki­valtaa
», ijiniittäin korkealle kehitty-
. nyt taide- ja käsilyö-teollisuus seka
laaja kauppa. Amerikan Yhdysval­tain
orjuus nojautui paljoa vähem-missä
ei puuvillaa kasvanut, tai ei ku
ten rajavaltioissa harjotettu orjain-siitosta
puuviltävaltioita varten, kuo
li se itsestään^ ilman väkivallan käyt
töä, pelkästään siksi ettei se kannat
tanut.
Ihmisen alistariiinen orjantyöhön
edellyttää kaikissa muodoissaan sitä,
että orjuuttajalla on työvälineitä,
joilla vain, voi orjuutta käyttää hy­väkseen,
ja henikiorjuudessa se vielä
edellyttää elintarpeita, joilla vain
voidaan orjaa pitää hengissä. Joka
tapauksessa on siis edellytyksenä jo­ku,
yli keskimäärän nouseva, omis-tusaste.
Kuinka on se syntynyt?
kaikitenkin on selvää, että se kyllä
voi olla ryöstetty, voi siis nojautua
väkivaltaan, mutta ei se suinkaan
ole välttämätöntä. Se voi olla työl­lä
koottu, varastettu, kaupalla saa­tu,
keinoteltu. Jopa sen täytyy ol­la
työllä koottu, ennekuin sitä yli­päänsä
voidaan ryöstää.
Yksityisomistus ei suinkaan histo­riassa
yleensä esiinny rosvouksen ja
väkivallan tuotteena. Päinvastoin.
Sitä on olemassa, joskin rajottunee-na
eräisiin esineisiin, jb kaikkien
tulttuurikansain ikivanhassa luon-osperäisessä
yhdyskunnassa. Ja se
kehittj7 juuri tämän yhdyskunnan
sisällä tavaraksi, lähimmin vaihdossa
muukalaisten kanssa. Mitä enemmän
•hdyskunnan tuotteet saavat tavara­muodon,
s. o. mitä vähemmän niitä
käytetään tuottajan omaan tarpee­seen,
ja mitä enemmän niitä tuote?
taan vaihtoa varten, mitä enemmän
vaihto yhdyskunnan sisälläkin työn­tää
sivuun alkuperäisen työjaon, si­tä
epätasaisemmaksi käy yksityisten
yhdyskunnan jiisenten omaisuusaste,
sitä syvemmälti kaivautuu pohja
pois vanhan maayhteyden alta, sitä
Sitten tuomari Gary heittää naa­marin
pois ja lansuu suoraan miksi
häri ei siedä työväen unioita. «Luon­nolliset
ja varmat tulokset työväen
unioitten toiminnasta voidaan mää­ritellä
kolmella sanalla: tehotto­muus
(työn teossa), korkeat kustan­nukset
(tavarain tuottamisessa).».
1'ämä on suoraa kieltä, tuomari
Gary ei siedä minkäänlaisia työväen
pnfoita, ei edes gOHnpersiläisia, Hän
.^htoo yksinomaan pääoman diktatuti
nn. Mutta puhuessaan «samoista
laeista» työläisten ja pääoman jär­jestöille,
hän on kuitenkin kiero, sil­lä
heti jalestä hän suöraMi ilmaisee
ei «allivansa minkäänlaisia työväen
järjestöjä, mutta sen sijaan pääomaa
järjestöt ovat allright. Ja kuinkas
muuten, tuomari Gary niskoo yoi
makkaaseen järjestymiseen, mutta
vain pääoman järjestymiseen.
Ja se mitä hän tarkottaa työläis­ten
«vapaaehtoisella» unioista pois
pysymisellä, on selvää, kun muiste-telemrae
mitenicä tuomari Gary vii­meisen
teräslakon aikana Pennsyl­vanian
kasakoiUa* pyssyhurtilla ja
valtion sotaväellä hajotutti ja murs­kasi
kaikki työväkensä järjestymis-yritykset.
Tämä on tuomari Garyn
«vapaaehtoisuutta».
Edelleen tupmari (Jary «todiste­lee
» kuinka turhia ja hyödyttömiä
työväen uniot ovat, koska esim. kaik
ki Terästrustin töläiset voivat tulla
trustin osakkeenomistajiksi. J a toi
distukseksi hän luettelee kuinka tfus
tiri «työläiset» Jo ovatkin osakkeen­omistajia:
«liiickeenhoitajat itse ovat
yleensä puhuen psakkeenomisajia».
Tuomari Gary ei pidä lukua erottaa
korkeapalkkaisia liikkeenhoitajia var
sinaisista työläisistä, joilla jälkimäi­sillä
ei ole mitään mahdollisuutta
tulla milloinkaan sellaisiksi osakkeen
omistajiksi, jolla olisi^ttitään arvoa.
Tosin trusti voi tälläkin petoksellaan
kiskoa tietämättömiitä työläisiltä a i -
hoatkii^ penningit, uskotellen heille;
että hekin voivat tulla kapitalisteik­si.
Ja tätä Terästrusti on harjotta-,
nutkin pitkän aikaa, työläisten pie­nillä
penningeiUäkin vielä lisäten
jättiläismäistä riistopääomaansa.
Yhdessä; suhteessa tuomari Garyn
taktiikka on kuitenkin monen ver­roin
hyödyllisempi työläisille kuin
:mup-tert toäilevlen' kapitalistien,
hän puheillaan ja toimirinailaan he­rättää
suuria' työl|iisjoU!kkoja huo­maamaan
pääomanomistajien ja työ
Iäisten etujen ammottavan ristirii­taisuuden.
Ja edelleen sen seikan,
tapaiset trustipohatat sitä kannattai
siyat. Mutta juuri se että he «itä v i ­haavat
ja sitä vastaan -taistelevat,
siksi se on työläisille edullinen ja juu
ri aksL työläisten on järjestyttävä
ja taisteltava sen saavuttamiseksi.
— — 0 ^ — — •
Halfitus joka ei säikah-
Mmmmmimttmmmmupmmmmmmmmmmummim
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä S^Jfi^»»
lähetyksistä $40.00-$60.00; 75c, lähetyksistä fgo.OO-lH fi ^« $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta l i ^
Canadan nykyinen hallitus näyt
tää pysyvän itsepintaisesti kiinn
maan ohjaksissa, huolimatta siitä
kuinka paljon härkäpyllyjä se on teh
nytkin;, huolimatta siitäkin, että vas
tustuspuoliiieet, liberaalit, farmari
y, m. ovat asettuneet tinkimättömäs
ti vastustamaan haffitnksen esHyk-siä
j a ohjelmaa Ottawan pärlamen
tissa. ,. ' • •
Viimeinen federaalinen äänestys
pariahienttijäsenistä' toimitettiin jo
sodan aikana. Nykyinen ^ l l i t u s
ratsasti silloin satulaan muka «Uni
on hallituksena» ja kansaa petettiin
tuon nimen varjossa valitsemaan se
laisia parlariienttiedustajia, jotka
vat kiinteästi union hallitukseh kan
nattajia, j a jotka maan silloisen so­tatilanteen
aikana olivat enmmän yb
tenäisen ja sodan voittamiseksi tar-kotetun
toiinlnnan takana. Ainoas­taan
pienempiä muutoksia ori halli­tuksen
kokoonpanossa senjälkeen ta
pähtunut. Entinen pääministeri Ro­bert
Borden m.m. on jäänyt syrjään
ja jättänyt tehtäyät toisten huoleh­dittavaksi.
Borden näyttää älyn­neen
nykyisen tilanteen ja siinäpä
kai olikin suurin syy hänen eroami
seensa. Äärettömän suuret valtio­velat
olivat seurauksena Canadan so
palstatalonpoikain kyläksi. ' E i itä­mainen
despotismi eikä vallottavain
paimentolaiskansojen vaihtuva her­ruus
pystynyt vuosituhansiin tähän
vanhaan yhdyskuntaan; vasta nii
den alkuperäisen kotiteollisuuden vä
hittäinen tuhoutuminen suurteplli
suuden tuotteiden kilpailun kautta
saattaa ne yhä enemmän hajoamaan.
Väkivallasta on tässä yhtä vähän pu
hetta kuin Moselin ja Hochwa]din ta
lonpoikaistalojen paraikaa tapabtn-vassa
ybteispeltolen jaossa; talon­pojat
pitävät edullisenai sitä, että
peltomaan yksityBomistus tulee yb-teispinistuksen
tilalle. Eikä alkupe­räisen
ylimystön synty esim. kelteil­lä,
germaaneilla j a Intian viiden ^
ran riiailla yiiteisen naanoriiiistQksen
pohjalla suinkaan p e m t u ' f ^ S i k i^
taan vaari vapaaebtoisunteeri ja ta
paan. Kaikkialla missä yMtyi&om^
tus muodostuu, tapabtua se muuttu'
neiden tuotanto- ja vaibto^lojen vai
kutuksesta, tuotannon kohottaminen
j a kanssakäymisen edistämisen eduk
si — siis taloudellisista syistä. Vä
kivallalla ei siinä ole osaa. Orifaan sei
vää, että yksityisomistusta täytyy jo
olla, ennenkuin rosvo voi anastaa vie
rasta omaisuuttaT~että siis väkivalta
kyllä voi muuttaa omistussuhdetta,
mutta ei itsessään synnyttää yksitjiis
omistusta. ,
Mutta emmepä voi «ihmisten alis-kivallalla
ei siinä ole osaa. Onhan sei
muodossaan, palkkatyönä, selittääk-semme
turvata väkivaltaan eikä vä-kivaltaomaisuuteen.
Me olemme jo
maininneet mitä osaa vanhain yhdys
kuntain hajoamisessa, siis yksityis­omistuksen
suoranaisessa" tai välilli­sessä
yleistämisessä esitti työn tuot­teiden
tavaraksi mnuttuminen, nii­den
tuottaminen ei omaa kulutusta
vaan vaihtoa varten. Mutta nyt ort
Marx «Pääomassa» päivänselvästi o-sottanut,
että eräällä tavaratuotan-tapolitiikasta
ja ennen kaikkea hal­lituksen
kyvyttömyydestä johtaa
maan asioita. Borden viistaana val-tiomiehenä
käsitti täydellisesti mi­hin
maa oli kulkemassa. Hän käsit­ti,
että tuota tuhlausta, jota sodan
johdosta oltiin pakotettuja teke­mään
ei voida'takaisin suorittaa ta­vallisilla
vaitiotuloilla, vaan on las­kettava
sodari tuottamat, rasitukset
kansan kannettavaksi verojen muo­dossa.
Verojen käydessä ylivoimai­seksi,
kasvoi kansassa tyytymättö­myyttä
ja" tuota tyytymättömyytä oli
pääsäyä pakoon. Annettiin valtion
asioiden hoito toisille, ^"otka eivät ol­leet
yhtä visalta kun «ritinen päämi­nisteri.
Pääministeri Meigheri osottautui-kin
olevansa kylliksi sisukas ottaak­seen
asiat käsiinsä. Ja tuossa Mtä
sitten on mennä roikuttu tyytymät­tömyyden
aina vain hallitusta koh­taan
lisääntyessä. Tuon hallituk­sen
ollakseen johdonmukainen, ja
noudattaakseen kansalle antamiaan
lupauksia olisi (täytynyt jättää paik­kansa
heti sodan päätyttyä, mutta si
täpä ei tehty. Eivät ole välittäneet
vähääkään siitä mitä kansa on sa­nonut,
vaikka väittävät olevansa
kansan valitsema hallitus, ja toimi-f
ansa kansan hyvää tarkoittavien e-töjen
mukaisesti. Kansalle annetut
lupaukset on täydelisesti jääneet
teyttämättä. Miten suunnattomia
olivatkaan lupaukset, joita annettiin
sotilaille, joita saatiin rintamalle jor
kp vapaaehtoisina tai pakollisella a-sevelvöllisuudella.
Ja mitä nämät 5
takasin tultuaan tuon kansan paras- S
ta tarkoittavat «Union» hallituksen 5
toimesta ovat osakseen saaneet. Työt [5
tömyttä, kurjuutta, ja nälkää. Siinä S
on voitto, joka Canadan sotapolitii- 5
kalla saavutettiin suurelle .osalle E
maan väestöä, mutta eritoten juuri)s
sodasta palanneille sotilaille.
Mutta tässä ei ole kaikki Sen l i - j s
saksi, että sotilaat ja työläiset ovat E
saaneet pettymyksen sarjan osak- = Torontossa ottaa rahalähetyksia vastaan tov. A . T. Hill, 2uÄr-seen,
ovat joutuneet kärsiriiään kapi S St West. ' ^\
talistista riistäntää ja tuon riistännän E
aiheuttamaa työttömyyttä sutnrem-massa
määrässä kuin koskaan enrien,->^||||i||i|iniini|||||||||||||||||||ii|||||||i|||||niii|||||||i^
mutta myöskin halHhiksen taholta ja S
juuri pääministeri Meighenin t o i m e s i rr-rtci vivrm A Ti/inmr*»^,^
ta työväestön vaatimukset elinehto- s MSAJUfflLiypiRKKEJÄ
jensa parantamiseksi on lyöty alas E
mitä hävittömämmin. Ei tarvitse E
muuta kuin viitata hänen sokeaan ja E
vihamielisen toimintaansa Winnipe- S
gin lakkoa koskevassa kysymykses- E laatuisia, joista m> kuitenkin suosittelVnTm^^^^
sä. Tämäpä onkin parhain todistus | a Ä ^ Ä Ä a
hänen järjestyneitä työläisiä vastaan s
SHdbBrir,(|||
Sosialisti- ja Umo-osastoissa kautta Canadan tullaan taai
aikana panemaan toimeen kesä- y.m. ulkoilmajuhlia inu^ ^
lissa tavallisesti käytetään juhlamerkkiä.
Vapauden omiassa kirjapainossa painetaan juhlamerkioiä
kohdistamastaan taistelusta. Ja tzs^ls:
sä Winnipegin lakossa, kutka otti- E
vatsiihen osaa? Suuret joukot niitä E
damoja suuren sodan veteraaneja, E
aille oli luvattu soäah voittoisaan E
Pppuun saamisen perusteella mitäjE
parhain tulevaisuus.
kuin myöskin, punaselle silkille painettuja merkkejä
ovat parhaita siksi että niissä paremmm pysyy väri, jos m i e SI
pitää jatkuvana muistona, kuin myöskin siksi että ne ovat m S
puolta halvempia kuin silkkiset merkit. Niihin on leikattn TAI
nurkkaan, josta ne voidaan kiinnittää joko nauhalla tai lanpHa^f
KESÄJUHLAMERKKIEN Emu^
Punaselle pahville painettuna 3c kpl., jos tilataan vähintäär'«
kappaletta. Silkkinauhalle pamettuna 7c kpl., jos vähintään 100 £
Mitä muuta on tuon Meighenin hai- S
ituksen toimesta työläisille teht^? E
Osoitettu kapitalisteille, miten palk- E
koja alennetaan. Hallitus on k u l k e -E
nut edellä näyttäen tietä. Muistam- E
me kai miten hallitukselle tehtiin lai E
voja ja miten hallitus antoi laivoja S
rakentavalle komppanialle oikeuden E
«ettää niitä tavallista pienemmillä S ^ Q J J
palpcoil3a;i Samii^Iaisia tapauksia, E
oissa hallitus on ^ d e l l i s e s t i bsotta- nilllllllllllllllill^
nut vastustavansa fi^läisten vaati-muksia,
vieiäpä järjestäytymistäkin | VapaudCU SoihtU Val
tilataan.
Kaiken muunlaisia merkkejä voimme myöskin tehdä, aiu
mukaan mitä teettäjä haluaa.
Merkkeihin painetaan aina sellaiset sanat ja värsyt kuin ttf'
kulloinkin haluaa. ' »
Tehkää tilauksenne ajoissa ?ttä saatte merkit varmasti sikdc
niitä tarvitsette.
VAPAUS
SUDBURY, O I
voisimme luetella lukemattomia, mut
ta riittää kai riämätkin osottamaan,
että hallitus ei ole vähiriimässäkään
määrässä känsän suosiossa.
mistumaisillaan
ja että tällä asteella «tavaratuotan­nolle
ja kiertokululle perustuva anas
tuksen laki eli yksityisomistuksen l a ­ki
muuttuu oman, sisäisen, kiertä­mättömän
dialektiikkansa kautta vas
takohdakseen: vastikkeiden vaihtami
nen, joka esiintyy ensimmäisenä l i i -
ketekona, on kääntynyt nurin, niin
että vain näennäisesti vaihdetaan, sa
maila kun ensinnäkin työvoimaa vas
taan vaihdettu osa ilman vastiketta
anastetusta vieraasta työntuottees-ta,
ja toiseksi täytyy sen tuottajan,
ts^öläisen, se ^sekä korvata että vielä
VÄTUstaa lisällä;......, Alkujaan esiin-t;
i^ omaisuus meille omaan työhön
petostävana....... (^aisuus esimtyy
njrt^ääiian loppuasi^ksMSä), ;ka
pitaltetien pboleDa^ öikätlten»
taa maksairiatonta työtä, tj^Ö
vSeri puolella t t ^ mahdpttoffitititäna
m d a 'lil&iinsä -bttieiiB % d t ^ t t % ^
»Hstiiksen jia t^ÖÖ eroaminen tulee
välttämätt^&s! "^ötirätiksM
ta,, •joka näytti dkarieen niiden jrtitey,
desta». iPoisin $topen: vaikka jätäm­me
pois kaiken Jfos^öuksri, väkival­lan
ja petoksen m^
"TOitka otaksumme^ että kaikki ysi-
Vapauden kesäjulkaisu «Vapau­den
Soihtu'HI» on nopeasti valmis-
Miten kauan tämä hallitus tulee Uumassa,
roikkumaan on epätietoista sanoa. Soihdun sisältö on tällä kertea e
oskus on selostettu, että vaalit tule rittäin vaihteleva ja sanoisiko kesäi-vat
toimitettavaksi silloin ja silloin, nen, sillä siinä on riisaasti runoja
mutta milloin tuo aika siitten tulee ja kaunokirjalliseen tepaan kyhät-ei
voida sanoa. Jo yksin parlamen- tyjä, mutta silti aatteellisia kirjotuk
issakin on yastustuspuolueitten voi; sia ja suomennoksia, joten jokainen
ma kasvanut suuremmaksi ja suiirem mielellään niitä lukee,
maksi. Ainoastaan pariin kymme- Sisällöstä mainittakoon seuraa-neen
nousee hallituksen esityksiä kan vaa:
nattavan ryhmän enemmistö paria- Nouseva mailmanvalta, mahtava
mentissa. Mutta tämä ei ehkäise ja voimakashenkinen runo, jonka
Meigheriiä; ja hänen pplitikoitsijaroik Aku Päiviö on kirjottanut Sudburyn
kaansa johtamasta asioita. Emme Liberty Haalin avajaisiin; Pyhä ko».
ole tällä tahtoneet sanoa, että jotain to, tunnetun naiskirjailijamme M.
parempia muutoksia saataisi aikaan Koivun kaunokirjallinen kuvaus e-joltakin
toiselta pariamentilta ja imi- räästä Suomen luokkasodan tapahtu-nisteristöltä.
Olemmehan vaan koet masta; Vapauden kaipuu on H. P.
taneet osottaa minkälainen hallitus kaunis kaunokirjallinen pätkä; Ko-
Canadassä on, ja onko sellaiselta hai neitten salaisuut, Rudyard Kiplin-litukselta
odotettavissa jotain työvä- gin, tunnetun amerikalaisen runoili-estöä
tarkoittavia parannuksia. . jan ^runosta suomennos, jossa kuyar
mistä. «Väkivaltaomaisuus» osottau poliittisesti'yhä voimaton porvaris-tuukin
tässä vain pöyhkeilev^ksi to alkoi kasvavan taloudellisen voi-fraasiksi,
jonka on määränä peittää mansa perustpella käydä vaarallisek-asiain
todellisen kulun ymmärtämät- si, liittoutui kuninkuus jälleen aate-tömyyttä.
' Iin kanssa, j a sen kautta aiheutti en-
Tämä asian kulku on, bistoriallises sin Englannissa, sitten Ranskassa
ti lausuttuna, porvariston kehityshis- porvariston vallankömpuksen. «Po-toria.
Jos «valtiolliset olot ovat ta- liittiset olot» olivat Ranskassa pysy-non
kehitysasteella tavaratuotanto
nopeammin hajautuu yhdyskunnan muuttuu kapitalistiseksi tuotannoksi,
an omaan työhön, ja että koko seu­raavana
kehitysaikana Vain yhtäläi­siä
arvoja vaihdetaan yhtäläisiin ar­voihin,
niin tuleriime kuitenkin tuo­tannon
ja vaihdon kehityksen muka
na välttämättömyydellä nykyiseen
kapitalistiseen tuotantotapaan, tuo­tantoon
ja elämisen välineisen mono-polisoimiseen
toisen, vähälukuisen
luokan käsiin ja toisen, omistamat-tomain
proletaarien valtavan enem­mistön
polkeentumiseen, huijaustuo-tannon
ja kauppapulien aikakauti­seen
vaihteluun ja koko nykyiseen
tuotannon^rafkiaan. Koko tämä
kehityskulku on selitettävissä puh-taasti
taloudellisilla syillä, ilman et­tä
siihen kertaakaan olisi 'tarvittu
rosvousta. väkivaltaa, valtiota tai
minkäänlaista / valtiollista sekaantu-loudellisen
tilan ratkaiseva syy»,
niin ei uusaikainen porvaristo ole
syntynyt taistehissa feodalismia va&f
taan, vaan on sen vapaaehtoisesti ke
hittymä sylilapsi. Jokainen tietää,
että tosiasiassa on kehitys käynyt
päinvastoin. Ollen alkujaan vallitsi
valle feodaaliaatelille verovelvolli­nen,
kaikenlaisista alustalaisista ja
ttaaoX)iäta Itikuaan lisäilvä, sorrettu
sääty, on porvaiisto jatkuvassa tais­telussa
aatelia lastaan vallannut val­tapaikan
toisensa jälkeen, j a vihdoin
kebittsmeimttiissä maissa astunut ^al
täpaikalleen; Hansltassa siten että
stio^rastaan syöksi pois aatelin, l l n g -
lanriissa sitai e'£ta iba «Kfeamän js
ertfenirtiän porvarillistutti sen ja m
lätti itseensä koristeelliseksi huipuk
seen. J a kuinka sai se tämän aikaan?
Pelkästään muuttamalla «taloudelH-lyisomistus
alkujaan periistuti omista sö^^ ennemmin tai myö-hemmin,
vapaaehtoisesti tai tappe­lun
jälkeen; seurasi poliittisten olo­jen
muutos. 'Porvariston taistelu fe-odaäliaatelia
vastaan on kaupungin
taistelua maaseutiia vastaan, teolli­suuden
taistelua 'maanomistusta vas­taan,
rahatalouden taistelua luon­taistaloutta
vastaan, ja porvariston
ratkaisevat aseet tässä taistelussa o-livat
heidän taLudelUjet valtakei-nonsa,-
jotka jatkuvasti kasvoivat en­sin
käsityömäisen, sitten manufak-faktuurisen
teollisuuden ja kaupan
leviämisen kautta. Koko tämän tais
telun ajan oli valtiollinen valta aa­telin
puolella, poikkeuksena ne ajan­kohdat,
jolloin kuningasvalta käytti
pon-a:ristoa aatelia vastaan pitääk-sesen
toista säätyä kurissa toisen avul
la; mutta siitä hetkestä asti, jolloin
neet ennallaan, inutta «taloudellinen
tila», oli kasvanut yli niiden pään.
Valtiolliselta kannalta oli aateli kalk
ki, porvaristo ei mitään; riiutta yh­teiskunnalliselta
kannalta Ikatsoen O-li
porvaristo nyt valtion tärkem luok
ka, kun sen, sijaan aateli pK menet­tänyt
kaikki ybleiskunnalliset tehtä­vänsä
ja nyt vam tulojen kautta ko­kosi
entfeten teitSväirisä palkkiot..
Eikä siinä Tcyllin: porvaristo oli koko
tuotannossa puristettuna kesinäjan
feodaalis-ijoliittisun muotoihin, jois­ta
jo liauan oli kasvanut pois ei
vain :tt(&mifaktöurina, vaan käsityön
kin muodossa; tuhansiin amni&tti.
kunnallisiin etopikeuksiin sekä pai­kallisin
ja maakunnallisiin tuUiiajoi
hin, jotka olivat muodostuneet pel
kiksi tuotannon iäiritsijöiksi ja es­teiksi;
"porvariston vallanlruriious^te
ki tästä lopun. Mutta ei siten, että
(hra Dm periaatteen mulcaan) olisi
sovittanut taloudellisen tflan poliit­tisten
olojen mukaan — sitähän k u ­ningas
ja aateli olivat vuosikausia
turhaan yrittäneet —, vaan siten et
tä heitti siviun vanhan mädän vial-tiollisen
rosvoustavan jä loi poliitti­set
olot, joissa uusi «taloudellinen t i ­la
» voi elää ja kehittyä. Ja se on täs
sä mukaisessaan poliittisessa ja oi­keudellisessa
ilmapiirissä kehittynyt
taan koneitten suuremmofeti
ja merkitystä yhteiskiintaeii:
Mita lapsemme perivät atii
perivätko he mitaan, Albert L
ganin huomiota herättärästi
tysopin uusinta teoriaa käi _
tä kirjotuksesta suomentami |
Kannasto; Minä olen mnjijä l
ta, sosiaalis-käunokirjaDiEeii E .|
ron lyhyehkö kirjotus; 1 tpy f
Debs runo, kirj. Eemeli Hi =|f q
Proletaarisen kumoulciea rtt j
äymystSSn, kirj. H. P.; NemC.
näjän taide-elämä, idrj, Tcf^
kansanvalistuskomissaari; H.
nö, Fort Williamin S. S. 03
pu juhliin, kirj. Eemeli Es
Venäjän punaiset kajaksf,
rios eversti-luutnantti" Eoi
Bekin riiielenkiintoisesta
ta, jonka jokainen lukee aK'*
Veto, kirj. tunnettu venäläi. ^
jailija Anton Tsehow, snoaEL
son, mielenkiintoinen ja
kaunokirjallinen kertomBs;
runo, kirj. E. KaotiaiEi
ma,
(Jatkoa 3:11a
loistavasti, niin loistavasti, että "por­varisto
ei enää ole kaukana siitä ase
raasta, jossa aateli oli v. 1789: se tu­lee
yhä. enemmän, ei vain yhteiskun­nallisesti
tarpeettomaksi, vaan yh­teiskunnalliseksi
esteksi; se erkanee
yhä enmmän tuottavasta toiminnas­ta
ja käy yhä enemmän, kuten aikoi­naan
aateli, pelkäsi tuloja kahmi^k-si
luokaksi; ja se on snon
män oman asemansa mu
uuden luokan, proletaA
tämisen, ilman mitään
komista^ pelkästään 1
keinoilla. Vielä enemma»^^^
suinkaan itse tahtonut ta»,
sa. tulosta - päinva* *
toteutunut Idertämättonui",
inalla sen tahtoa ja
aan, sen omat tuotan^
kasvaneet pois sen ]oii»«'
ajavat kuta,luonnon^
della yhteiskuntaa peri»'^
liatusta kohti. Ja k;^,
nyt' turvautuvat vabv^^
taaksen luhistuvan
lansa» romahdukselta,
vat lie vata; olevansa^^
Bim. että « v a l t i o l l ^^
löudellisen tilan r a ^ . J
jSnä>; he k u v i t t i . ,
keemsella». mltta»^^^
tisella^äkivoimaU» ^1
Hekseen tätä c t o . ^^
siaa»,taloudelIista^ta^J
tämätöntäkehit^^'^^
pua Kruppm tjkeiua r
vaareilla pois mai
neenja sen k ä y t t ^^
koneiston, r^^^^^J^^
loudelliset vaikato^^^
•Mutta katsotaanpa^^
Robinson teke/e^J^ •
«miek-ka kädessä..
t a n ^ - E i Robinson^
telluilla saarilla l ^ ' ' ^
Aivan yhtä hp-^^^^';
saada miekan, v o i m^
Perjantai eräänä Ka .
silloin kääntyy ko
de edestakaisin: i ' - ^ ,
ja Robinson saa f ^ ^ j j
lukijoilta anteefcv •
laamme tähän oi*'
riin, eikä tieteeseen