Vapaus, October 31, 1928

              ) n- "1*
No. 239 — 1Ä28
Helikopteri tekee lentämisen taydn ^ f f v a ^ l^
KeddvJikfcona»: Jofeakntttt
Parisista lähetetty lyhyt sähfcösatto-ma
kertoi aitranaan, että espanjalai­sen
insinöörin de l a C i K v a n uosi
toptal-lftntotone oli syysk. 18 p : nä
lentänyt EnglaTiDtn kanaalin y l i läh­dettyään
Croydonin lentokentältä Ja
laskeuduttuaan Tnft^^n^T^ Saint Ingls
verossa Ranskan rannikolla. Myöhem­min
lentc^öne jatkoi l o i t o a a n E r i s in
Etienne Oemiehen. ^cka, yhden m l *
n u t i n aikana kohosi metrin ktnlBeutee»
määrät^ painolasa mnkahaan.
Viimeksi mainittuna vuomia alkoi
ulkbpuo^fiä olevalle L e Bourgetin l e n ­tokentälle.
Tämä o n ensimmäinen t o ­dellinen
pitkän ioatkan lento tällä u u ­della
"lentbkone"-malima. De l a C i e r -
van kone j a sen suoritukset ovatkin
Huomenna alkaa
nutien tilautten liankkiraUryBtiy»
Vapaadelle. Jokaisella on tilaisnat
moakaroida porvaria nokan paalle
hankldraalla tilankaia lehdellemme.
KojBttakaa kaka Toi takoa porvarin
nenän litteämmäksi — kuka luknUdi
enimmän tilauksia?
herättäneet vsirsin suurta huomiota
koko maailman teknillisissä plireiisä
K a i k k i a l l a ollaan yhtä mieltä siitä, e t ­tä
espanjalaisen keksintö on suuri
askel kohti ihnailulle tavattoinan tär-k
^ kysymyksen, turvallisen lentoon
lähdön j a maahan laskeutiunisen r a t ­kaisua.
Nyt tarvitsee lentokone, n i i n ­kuin
tiedetään, lentoon päästäkseen
vähintäin pari sataa metriä pitkän t a ­saisen
kentän j a maahan laskeutuak­seen
tavallisesti 500—600 metrin p i t u i ­sen
radan. Näissä suhteissa Jää v o i ­makkainkin
j a täydellisinkin lento-
D. Aubertin oli lähtenyt perheineen
pienelle auto-ajelulle, (di varas tai
varkaat murtauttmeet hänen huonc-ustocmsa
3851 Verdun Avenuella. V a r ­kaat
oUvat tunkeutuneet huoneustoon,
murtamalla keittiön puoleisen ikku-nen
Ja aukaisemalla sisällä olevan
haan. K i m perhe palasi yhdentoista
aikaan kotiin, n i i n huomasivat ixe,
että 400 d o l l a r in arvoinen turkistakki
(Persian Lamb) oli viety Ja samjaan
matkaan o l i mennyt myöskin 95 dol­l
a r i n sj^voinen, HääcUbi nahkainen,
kiffvakaulus.
Ilmoitus varkaudesta tehtiin kohta
poliisille Ja yleinen varkaan etslnfä
p a n t i i n , toimeen, mutta toistaiseksi se
o n ollut tuloksetonta.
I X K N I L U N E N K O U L U V E B D U N I IN
Mtuikiinnan kouluasiain auktoritee­t
e i l t a on tiedusteltu, josko o l i s i , m a h ­dollisuuksia
saada^ perustettua! tek-nilUhen
koulu Verduniin. Kaupungissa
o n paljon nuorisoa, jotka haluaisivat
saada opiiia jonkun hyödyllisen' am
mattialan, mutta koulun puutteessa
Jää monelta opetuksen saanti sikseen.
Kaupunginhallituksen jäsenet olivat
sitä mieltä, että Verdun. joka on
maaktinnan kolmanneksi suurin k a u -
'punki tarvitsisi m t ^ t u n koulun jo
yksistään oman kaupungin asukas­määräni
sihnälläpi1£en. Valtuusmies
P. A . Lafleur oli jo ennemmin tiedus­tellut
^eräältä maakunnan ministeriltä
tätä 'koulukjysymystä. Mutta tämä
4niBisteri o l i katsonut että Verdunv-ol-len
läheisessä yhteydessä Montrealin
kanssa, voi käyttää hyväkseen Mont­realissa,
Sherbrooke Streetniä ole­vaa
suurta teknillistä koulua. Mutta
toiselta puolelta taas asiaa katsottima.
k o s k a sellaisetkin pikkupaäat kuten
Three Rivers j a Drummonville olivat
isaaneet mainitut oppikouhxt, vaikka
ovatkin pienempiä kaupunkeja kuin
Verdun, n i i n vetosivat valtuusmiehet
tähän seikkaan J a valitsivat erikoisen
toimikunnan a^aa edelleen ajamaan
Keskustelun' kuluessa ilmeni, että tä­mä
koulukysymys oH jo y l i vuosi t a ­kaperin
maakuntahallitukselle esitet-ty^
mutta ' puolueiiäkökannat olivat
siinäkin olleet asian menestystä Jar-rutt^
miassa. •.,
PAEEMPTVilLÄlSTUS
Sarbassa valtuuston kokouksessa i l ­meni,
että kaksikymmentäviisi miestä
on ollut työskentelemässä kaapelin
laskennassa eräillä Äduilla joilla k a ­tuvalaistus
o h ollut l i y v i n huono. M u t ­ta
allekirjoittaneen, kuten useimpien
muidenkin verdunHalsten mielestä, sie­täisi
valaistusta tuntuvasti lisätä k a ­d
u i l l a , sillä liikenne on j o siksi suurta,
että k a i k k i n a a ^ a a olla jalankulki­j
a hengenvaarassa pimeillä, huonosti
valaistuilla kaduQIa.
K A N S A I N I ^ X L I N E N J U H L A T I -
.• • L A I S U U S •
Sunnuntai-iltana 4 pnä marrask.
vietetään sumrella Prince A r t h u r - h a a -
l i l l a J M o n t r e a l l s s a Venäjän vallanku­mouksen
l l : t a . vuosijuhlaa.'Ohjelmas­sa
o h m j n . soittoa, tanssia y j n . arvo­kasta
nähtävää j a kuultavaa. J a sinne
o n päätetty crfkein joukolla verdunllai-setkin
mennä, äim entisten kokemuk­sien
perusteella ovat nämä tilaisiiiidet
aina muodostimeet valtaviksi, valista^
viksi ohjelmatilaisuukäkä. S i i s sielläpä
tavataan!
UBHEILUKUULUanSIA
Viime lauantaina pidetyissä CJtfÄ.
tavanmiikaisissa ' syyskflpalhus-sa tuli
5% mäaHn juoksussa kolmanneksi G
Buötsaiainen: K i l i u ^ u i t a haittasi k o ­leahko
tSä, Joten se haittasi k i l p a i l u ­tuloksia.
J p ennemmin kerrotuista Verdunln
amatööriJalkapalli^Joista on 13 j u ­listettu
knpailukelvottomiksi vuoden
ajäksL Koska he oUvat maksua vas­t
a a n olleet pelaamassa Jalkapalloa.
V i i s i syytetyistä kielsivät ottaneensa
n h ö j a . 3Ä;y5skih klubin Johtajat ovat
pannan ftTf^irfna mainitun rikkomuk­sen
tähden, siksi kunnes Quebecin
mnaiqpitipTi -jflHrftpftUAiiiton taholta on
asia katsottu selvinneeksL — Pamaus
kone huomattavasti jälelle hnnuista.
Jotka voivat nousta melkein kohtisuo­raan
ylös ilmaan j a laskeutuessaan
suurestakin korkeudesta kovai^ vauh­t
i pysähtyännuutamien neliösenttimet­r
i en suuruiselle pinnalle tai p m m
oksalle.
Espanjalaisen insinöörin rakentama
kone kykenee suuressa määrin saman­laisiin
saavutuksiin kuin linnut. L e n ­toon
nousua varten tarvitaan tosin
noin 10 metriä, mutta maahan las­keutuminen
2,000 metrin korkeudesta
suoritettiin esim. L e Bourgetlssa vä­hemmän
k u i n 3 metrin pituIseUa a l a l -
myö^Un espanjalainen Juan de X l a
Cierva kokeilunsa **autogiroplanik4'*
kutstmiallaan helikopterimaimia. Hä-koneensa
muodostaa tavallinen
lent^koneenTunko. Joka liikettä varten
eteenjSin oii varustettu moottotiUa
Ja potkurilla. J o Q a ovat sijoitetut r u n ­gon
etuosaan. Myöskin korkeus- Ja
sivuperäsimet ovat samoiHa paikoilla
k u i n tavaillessa lentokcmeessa. A i ­noastaan
kantotasot puuttuvat Cier­va
korvasi ne alussa kahdella suurella
4-5iiinsellä potkurilla. Jotka olivat
psaTiAiyirfitTi j a ' pyörivät kumpikin o-maan
suuntaansa j a joiden siivet o l i ­vat
liikkumatt<unasti kiinnitetyt akse^.
l i i n . Alempi potkuri osottautui täUöih;
toimivan huonommin. Silloin Cierya
ralKnsi yhden ainoan kolmlsiipisen
potkurin, jonka suurlptntaistcn s i i p lm
kulmaa lentäjä \^<d muuttaa m i e l e ni
mukeuan. T&oär. m a l l i > osoittautui' k u i ­t
e n k i n pyrkivän kasduomäh sille s^ti
jäUe, jossa potkurin siivet menivät
taaksepäin, minkä vuoksi Cierya r y h ­tyi
kokeilemaan uudella potkurimallil-la.
Jossa oli viisi sidottua siipeä. M u t ­t
a tfimänkln potkurin vaikutus., o l i
l i i a n heikko, minkä lisäkd kone y ^
edelleenkin pyrki menemään kumoon.
S i l l o i n Cierva päätti rakentaa uuden
mallin. Jota käytettäessä lentäjär itse
olisi voinut asettaa ilmapotkurin a k -
la. Cierva olisi n i i n ollen helposti voi­nut
laskeutua Jpnkuii' parisilaisen t a ­l
on tasaiselle katolle t a i suurehkolte
ruokasalinpöydäUe.
Senvuoksi' ollaankin yleisesti sitä
mieltä, ettäohelikopterilla pn suuri t u ­levaisuus
urheilulentokoneena., Sen o-mistaja
on lentokentästä riippumatozL
Hän voi laskeutua maahan minne t a ­hansa
puutarhassaan taikka tielle h u ­vilansa
edustalla. Sitä paitsi ollaan
sitä mieltä, että uiusi kone o n huomat-tavasti
turvallisempi Ilmassa k u i n Ien»
tokone. Lukuisien lento-onnettomuuk'
sleh on huomattu aiheutuneen lentoko­neen
siivistä. Helikopterissa on a i ­noastaan
pari pientä kantopintask
VisUB, useampia oimettomuuksla on
aiheutunut siitä, että lentokoneen
moottori on jostakin syystä joutunut
epäkimtoon lentokoneen ollessa m a ­talalla.
Jos sama tapahtuu uudelle
koneelle, j a se alkaa syöksyä alaspäin,
aiheuttaa putoaminen voimakkaan vas­tapainon
suuriin potkuriäipiin, jotka
sijaitsevat koneen rungon yläpuolella.
Ja ne tpimiyat ätä voimakkaammin
pitääkseen koneen Ilmassa, mitä" Jyr­kempi
putoaminen on. Näitä ptMkureJa
pyörittää ainoastaan tuuli. Ne eivät
ole missään yhteydessä aioottorin
kanssa. Joten moottorin Joutuminen
epäkuntoon el v a i k u t a n l l h i n millään
tavoin. Ne vaikuttavat pudotessa t a i
niftftV"*-» ^laskeutuessa n i i n voimak­kaasti,
että kone aina linnun lailla
laskeutuu kevyesti Ja pehmeästi maa-haA,
tulipa se sitten suuremmasta t ai
pienemmästä korkeudesta.
Tähän saakka el helikopteri viime
vuosina ole antanut erikoisemmin p u ­heenaihetta.
• mikä on Johtunut siitä,
että usetanmat lentbkoneitten rakenta­jat
ovat ykEänomaan harrastaneet len­tokoneen
saattamista täydellisemmäksi.
Senvuoksi el nytkään voida puhua
mistään uudemmisia helikopterimal-leista,
lyhyt selostus sUtä, mitä tällä
alalla on tähän saakka saatu aikaan,
voi kuitenkin olla mielenkiintoinen.
Jotta kävisi selvemmäksi, mitä mahdol­lisuuksia
D e l a Ciervan onnlstuneitten
kokeitten Jälkeen voi olla odotettavissa.
Niinkuin n i m i helikopteri Jo osoit­taa,
liikkuu tällainen kone sekä pys­t
y - että vaakasuoraan suimtaan pot­kurien
avulla. Samalla k u n toiset i r a -
kentajat ovat sitä mieltä, ettei potku­reja
saa olla lizkumäärältään monta,
mutta että niiden sen sijaan tulee olla
läpimitaltaan suuria j a pyöriä suh­teellisen
hitaasti, väittävät toiset, että
ky^mnyksen oikea ratkaisu saavutetaan
käyttämällä useita aivan pieniä pot-kureita.
Joilla on hyvin suuri pyöri­misnopeus.
Tärkein kysymys helikopte­ria
rakennettaessa on kuitenkin potku­rien
muoto, joka vaihteleekin koko
lailla kaädssa tähän saakka tehdyissä
H Y V I N V A S T A T TU
Opettaja:"^ "^oiöco sanoa minulle
k u i n k a P i e ! ^ räattoi kävellä veden
päällä?»
Ojqiilas: ^^nä. Hän varttdi siksi,
kunnes vesi Jäätyi".
ehdotuksissa.
RanskaJainra Insinööri Leger rakensi
vuonna 1904 Monacon ruhtinaan t u ­kemana
helikopterin, J<mka lentovolEoa
piti saatavan aikaan kahdella vastak­kaisiin
suuntiin pyörivänä potkurilla.
selin sopivalla tavalla kallistumaan
sivulle päin, mutta tämäkään yritys e i
onnistunut. Lopuksi t u l i viides, o n ­nistunut
m a l l i , j o k a ätten o n k e h i t t y ­nyt
sikäli, että Ciervan.tm .onnistunut
osottaa maailmalle, m i h i n hänen kek-shrtözisä
todeUa p y s t ^ . Tässä maUiss%^
vDldaui. siivet taivuttai^ ylö^i^fUn, ^i^n
että tasapaino dvuh^pslp saadaan
lytetyksL Varmuuden vuoksi 'on^^l
varustettu myfiskin kulmaperäslmlllä.
j o t k a kuitenkin ovat osottautuneet
taipeettomikä.
Cierva o n myynyt kekslntönäl E n g ­l
a n n i n hallitukselle koetettuaan kaks
vuotta sitten turhaan saada 'ranska­laiset
kiinnittämään siihen huomiota
M u t t a silhoa aikaan se ei ollutkaan
n i i n pitbäU^ kehittynyt kuin nyt.
Hänen keksintönsä tulee Joka tapauk­sessa
vaikuttamaan, että nyt sekä
Ranskassa että kalkissa muissa mais
sa ryhdytään innolla tutkimaan h e l i -
kopteriky^ystä. Jotta täydellinen
lentokone vihdoinkin saataisiin raken
netuksi
M a j u r i C. C. Turner, Joka lensi
Ciennan helikopterilla Southamptonin
seuduilta Croydoniin. o n " D a i l y Tele
graphiUe" kertonut « s t ä nMitkasta
seuraavasti:
• Kone kohosi ylös maasta siitä h u o l i ­matta,
että näytti ältä, etteivät pot
k u r i n siivet (^örineet k y l l i n hopeaistL
Lentoon lähtö näytti samanlaiselta
Suomen
Päi&onsuliviraslo
» f
koko Xlianadfta Tauctea araorlttM iäbt-
Ida . maan viralliselle «diuitakseDe
kualnvia tehtävii, antaa ptipDJi
matkostnata vartto kbtisMahaii M
maulle^ vahvistaa:^ «siakirjojai^-^kibh
niUsiä TJtLi selvittää pe^ C S - ; 4a
muita äiomen fcaTHtalatnin koUia-r
hrvia-."a8ioita.-
Osoite^ ' ji
Consulate Goaaral of Fiobiad.
1410 Stanley Street, Montreal
(Comer St. Catharine «Ad Stanley)
AKSELI RAUANHEIMQ.
pUkpnsuII ,
lisäksi on; Sabmetla edustajin»
Canadassa: Kpnsuli Erick J . Korte
Port Arthur; lönt. Adiel Saari-n
^ k i , 319 Bay. St.,::Toronto, Ont. r—
H r P . Albert: Hermaiistn, 47Sr-Main
St.. Winnipeg, Man. — Thomas
Franssi. Box L . Sopper Cliffj Ont.
nauksensa ammatillisten Järjestöjen
h a j b i t t a n d s e l l e ; ' . Työläiset liikehtivät
teiiki^stä' huolimatta Ja n u n . Riikassa
syntyi taistelua työväen Ja poliisin
välillä. Satoja työläisiä van^ttiiia
k a i k k i a l l a maassa j a kun riippumatto­mien
sosialidemokraattien puolue o li
työväen Lukana, löytihx seldn h a j a l ­le.
Vielä, vaaUpäivinäkin riehuivat;
pplfisit .semtarilyieii tukemana pitkin
maata ja ts^Iäisvangitsemiset Jatkui­vat.
Kerrotaan, että eräillä palkka-k
u m i i l l a 6Usiyat soälalidemokr^ttlen-kiri.
suojeluskunnat auttaneet poliisia
k u i n tavallisen lentokoneen lähtiessä,
vaikkakaan se e i l & y n j ^ yhtä nopeas
t i . Me lensimme koko ajan noin 600
Jalan korkeudessa. Ja minusta tuntui
k u i n olisin istunut nojatuolissa koto­nani.
Ymmärsin, ettei tarvinnut pelätä
hätälaskua, sOlä helikopteri voi las
keutua alas mitä plenlmmälle alalle.
T ä ^ koneessa lentäjä voi keskittää
kaiken fauondonsa suuntaan Ja n o ­peuteen.
Kone hoitaa n i i n sanoakseni
itse itsensä. Ilmakuopat tuntuvat
tälläkin koneella lentäessä, vaikkakasaa
ävät Idin suuressa määrin kuin t a ­vallisessa
lentokoneessa. Lentäes^im-me
p u h aM Jokseenkin kova tuuli t a ­kaapäin.
Nopeusmittari osotti 110
m a l l i a tunnissa. K u n tulimme C r c ^ -
donin lentokentän yläpuolelle, pysäytti
Cierva moottorin. Ja me laskeuduim­me
l i l l j a a j a m e l k e i n kohtisuoraan a -
laspäin saapuen maahan ilman p l e n i n -
tidcään sy^iyätä Ja kulkematta k e n -
tälHl vSbeeapSin enempää kuin mtm-tamia
metrejä.
Kaikesta päättäen voi helikopterista
t u l l a tulevaisuuden sutiri liikenneväli­ne,
sanoo majuri Turner. Sillä on l e n ­tokoneen
k a i k k i mahdollisuudet j a sen
lisäksi monet omat etunsa.
Joiden akselit olivat samankeskisiä s i ­ten,
että ylemmän potkurin akseli pyö­ri
alemman potkurin akselin sisällä.
K u n potkurit pyörivät akseUen ollessa
pysö^orassa, kohosi kone kohtisuo­raan
ilmaan. Ja; eteenpäin kuljettava
liike piti saatahiftn aikaan atedlen
ollessa 45 asteen kulmassa pystysuor
raan suuntaan nähden. Legerin kone
el irultÄ"^f»*«« vaatanimt keksijänsä
odotuksia.
Ensimäisen helifct^rterin, Joka on
kohonnut <itm»a.Ti mleg mukanaaft. r a^
kenst vuonna 1007 tanskalainen Paul
•Cdmu. Sen kantovoimana oli k a k s i
Latvian työväki antoi
(»petuksen :
Ldmk. alkuviikolla toimitettiin leA-viassa
parlamenttivaalit. Niiden tulok­sena
oU. että vasemmistotyöväki,
'kommunistit'', saivat jparlamenttätn
yhteOTsä 8 edi^taJaa. Ennen heiliä el
otUut yhtään,' Sosialidemokraateilla
oli virallisen tilaston mukaan ennen
37 paikkaa, mutta saivat nyt v a i n 27.
Vasemmistotyöväen voitto o l i siis s u u -
semmoinen. Samaa voi sanoa sosia-^
lidemokiaattien ttqiplosta.* Oikeistor
porvaristo taas voitti hieman keskus-taporvarien
kustannuksella.
K u n näiden numerc^en ohella tark­k
a a sitä tilannetta. Joka Latviassa
vaalien edelläkin valBtsI, ei voi oHa
näkemättä vaalien tuloksissa eräitä
tärkeitä opetuksia.
Jokidnen aflcaansa seuraava tySläis-toveri
o n vannaankin ttetoinen siitä,
että Latviassa v a r s i n k i n viime aikoina
o n vainottu jyOväea-^luokkataistelu-lUkettä
erittäin häikäilemättömästi.
Syyskesällä lakkautettiin viranomais­ten
tfämesta» ilman tuomioistuimen
vainotessa j a vangl-te8^
H.rl.;H
RftTpnfai k u i n muissakin taantumuk­sellisen
porvariston temm^smalssa
tehdään sanotaan v a l i t s e m i s i e n ja
Järjestöjen h a j o t t a t t ^ e n syyksi se
0H ^j^^V^t^öiälset ja; järjestöt ovat
. ^ ^ i ^ y l ^ ^ i ^ ^ ä ^ l^tnnmunistisen k a n -
salnväUseiri Jäl^hpuolueen kanssa, sa
mpin pn tehty myöskin Lat^dassa.
*t%]0aihen syyte näyttää olevan kan­sainvälinen
Ja käyttää porvaristo sitä
kaikkialla, tehdäkseen sen a v u l l a vas­tustajistaan
" r i k o l l i s i a ".
Lokakuim 9 päivän Moskovan " P r a v ­d
a " kertoo, että kun puolitoista v i i k ­koa
sitten R i i k a n pitrioikeudessa o li
käsiteltävänä Juttu vasemmistolaisia
sanomalehtimiehiä vastaan, tapahtui
siellä hämmästyttävä paljastus. Lat­v
i a n ohranan apulaisjohtaja, parooni
Shtiglitsh, o l i näet vastannut puolus­tusasianajajan
kysymykseen: miten
hän perustelee väitettään, että vasem­mistolaiset
ammattiyhdistykset olisivat
laillistutettuja kommMhlstijärJestöJä?.
m.m. että "sosialidemokraattisen puo­lueen
keskuskomitea oli lähettänyt p e ­rusjärjestöilleen
puolueen puheenjoh­t
a j a Rudevitshin Ja sihteeri Bruno K a -
l i n i n i n aIlekirJoittai;nan salaisen kier­tokirjeen.
Jossa'sanottiin, että yasem-mistol^
set ammattiyhdistykset ovat
tosiasiassa M l l i d a kommunlstijärJes-töjä.
lämä salainen sosdem kiertokir­je
— sanoi Shtiglitsh — o l i meillä a -
slapaperina Jutussa, Jossa 19 vasem­mistolaista
Järjestöä laiJtautettlTn."
Tämä ohranapS^Ulikö^a lausunto pal­jastaa
sosialidemokraattien osuuden
vasemmistolaisten ammattiyhdistysten
lakkauttamisessa suorastaan provoka)^
tooriseksi. Sosdem puolueen pää-ää-nfenkannattaja
"Sotzial-Demokrats"
sitäpaitsi vielä suoraan lausui, ettei
"vasemmistolaisia ammsittiyhdistysläi-slä
saisi laskea saelniaan*' e l i p a r l a ­menttiin,
koska he muka hajoittavat
työväen rivejä. Työväki ei tietenkään
ole voinut sallia järjestöjensä hajoi-tuksla
Ja kiihoitUsta, että perustusla­kien
mukaan valituilta työväen edus­t
a j i l t a olisi riistettävä edustajaoikeu-det.
K u n tällaiseen yllytti sosdem
puolueen äänenkaimattaja. on hyvin
luonnollista, että työväki antoi sosla-lidemolsxaatellle
suoran vastauksen.
Luokkatletotset työläiset käänsivät sel­känsä
fascistöiallituksen tukijoiksi
siirtyneille. J a sem-auksena oli sosia­lidemokraattien
romahdusmainen vaa­litappio.
Vain takapajuislmmilla maa­seutupaikoilla
onnistuivat he Jotenkin
säilyttämään asemiaan.
-di
Miss Bertha Rauhala
Greigrhton Mine, Ont.
Creightori Mine, Ont
Parhainta onnea; ja yhteisymmärrystä elämäntai­paleelle
toivottavat seuraavat toverit ja toverittaret:
Mary j a A l e x Rauhala Ja perUe
H^dB ja Joh^ Laine j a perhe
Betj^ j a Laura Seppälä
Mancy Bauhala r"
kaile Luoma
Hettie Laine v
David Ritari
E l l a Mäckfey
Toivo Peltola
Helien, L i l i j a Emil Perä |
Irene j a Bmari Järnefelt
Laila Seppälä
Sylvia Mackey
Linne Mackey
Elna Joensuu * .,
Ohnie Seppälä ' -"^
Toini Mablcey
VHjo Gööa . V
Helka, Martha j a Bcynolf Poutiainen '
S i i r i j a Matti K a r h i l a - '
Miiri.Lemipie j a Arhie-Peura
Ida j a Hjalmar Koivisto
Kirsti, ienny j a Lauri Hellttian
Ainikki, Elsa, Hilma j a E r k k i Lehtkainen
Aino j a Otto Tahvana
Vieno Mackey
B i l l Marttila
Taimi, Sanni j a V . Mäensjorjä
Lyyli j a Yrjö Linna r
Vilma j a Toivo Vikman
WiUiam, Martha j a George Bogan
Julia Mäki
Fred Korpinen
Verner Piispanen
Kerttu, Hilda ja U . Virtanen
Hilda j a E . Kiviaho j a perhe
Saima j a Toivo Lahti ja.perhe
Toini Koski
John Saloma
Antti Hietaniemi
r-
/Ahttt Kaliiberi • jr-—
Johii Mäenpää *"~
Laina Salo
Sulo Konnu • :
E l l a Saari
Onnie Paananen
Helvi Salo
Victor Kuula
•John Tyni
George Kivinen j a perhe
Eino Saloma
Yrjö Laakso i
Eino Salo
Lyyli j a A n t t i Laakso
Eino Laurikainen
Otto Rantala j
Oscar. Rauhanen
Edu Lahti ^' '
Matti Katanen
Toivo Karppi . '
E . : Terva ^'
P. S. Wiito
Aino Kekäläinen *
Aug. Kantokoski
Mirjam, A i n i j a Vilho Holpaineii
Mauri, Esteri j a ET Eerola
Kerttu j a John Poutanen
Taimi, Taito, Anna J a V . Järvinen ja
perhe"..
Tauno, Aino j a E . Sochoski . •
Karin j a Paavo Ruohonen ' " V
Leo, Anni j a V . WIita
John Ritari j a perhe
V Vilpas Hiatanieml
Anna j a A . Vaine j a perhe
Martti Vaine
Leonard Ylönen
Eino Mäki
Welkko Järvi
mm
mm
• 1
• 1
7 rOA^fi
l i i
••imi
i i
mw
3^0
im
Greighton Minella, Ont/lokak. 24 pnä 1928.
dolta pähtoon.
L a t v i a n tapahtumat osoittavat en­sinnäkin,
ettei työväen luojckatäistelu-liikettä
voida millään v a i n o i l l a ' k o k o ­naan
tukahduttaa. Vainot voivat
v a i n jossain määrin häiritä. Mutta
L a t v i a n vaalit antavat toisenkin ope­tuksen.
Sen että työväenkin kärsiväl­lisyydellä
on rajansa J a ettei sitä v o i ­d
a sentään TaJattomiIn huijnttaa.
Latviasta on edelleen saatu osoitus
siitä, m i h i n kaikkeen sosialidemokraat­tiset
politiikot saattavat alentua t a i s ­tellessaan
herruudesta työväenliikkeen
^
SATOSUHTEET ETELÄ-SUOMESSA
Viimeaikaisten sateisten säitten t a ­k
i a muodostuu sato Etelä-Suomessa
melkoista huommunaksi kuin viime
satiAertomuksessa edelljrtettiin. :^«aa-o
i l l a aloilla on tuleentunut kaura
linjaamatta Ja syysviljat näyttävät
pelottavan heikoilta, Pobjolsempaiia
sitävastoin o a k a u r a . Jo niitetty j a
ktn-Jattu käytettäväksi rehuna, koska
päätöksiä, maan kaikki vasemmisto-pähivastaisiin
suuntiin pyörivää pot- laiset ammattiyhdistykset. Vain A m s -
_ toidamlnintemationaliin kuuluvatsai-vat
Jäädä koskemaitbmiksL K u n s u u ­rimmat
j a vohnflJrkaiinmat Järjestöt
kuria. Maalisk. 31 p a i ä 1907 onnistni
Comun matkustaja mukanaan pysyä
koneellaan y l i mintratin ajan ilmafisa
metrin korteudessa, mutta mitään l i i ­kettä
eteenpäin hän e i saanut aikaan.
Vuonna 1924 Ranskan hallitus mää^
läsi 40,000 punnan suuruisen p a l k i n ­non
sdlaisen koneen keksijälle. Joka
OTnto voiminsa voisi kohota ylös maas­ta.
Palkinnon vrttti ranskalainen'
se ei kuitenkaan olisi ennättänyt t u ­leentua.
Vain siellä täällä pohjoisem­pana
esUnt^mee yrityksiä puida kor»
j a t t u a kauraa.
ITTEUAS
SAUNA
Peter jfa Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
1?
Y l i kolmas osa, sadan vuo.
den, on Dodd*8 munuais pille­rit
ollut huomatuin lääke selän
pakotukselle, reumatismille,
virtsarakko vaivoille j a moneen
muuhun Idpuun, jonka on a i ­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaiheissa kaupoissa
60c laatikko tai 6 laatikkoa
$2.60 tai tilaamalla suoraan
The Dodda Medicine Company,
Ud., Toronto 2, Ont.
SiHtmeeii
ta! tnotUesMDiM lattavi«BB« SnotnMt* Caita«
daan,.kIrioittakM Vapaaden M«alr«alla kontCoo*
riin, talerane.«Ta*tamaan/teit« IcaikMiM natlcas»
tamicMsa ja tarTittevima UadobM. Kirjoittakaa
toi lahettlkai «ihkSsanema millS janalla •aaYat«
t«f piemme taita «Minalla vattaiM.
VAPAUS ÄJONTREAL BRANCH
1387 6T. ANTOINE STREET ' MONTREAL, QUE. S
Jack Seppälän sauna
Avoiasa 4 Inrtiui vftfnMat l^btalaa» t •tHrlJiiiiiia, aN»r|a«t4faa Ja
lanMtaina kaUo 1 J.p.^ kalla 12tta jUUL
SprtM* St. PnlMliU 1197 Sodbair. OMI.
olivat vasemmistolaisia» merkitsi h a j o l -
tns käytännössä ammatiUisen liikkeen
järjestöolkendelllsta tuhoamista. Täl-laisen
mielivaltaisundeui:^ j ( ^ o s t a Jär-jesävät
työläiset yleislaktm. Sosiall-d
e m o l m u i t ( ^ j ( A t a J a t leimaavat sen] t f l a n k s e n i v ^ mitään
provotaaidcd Ja anUdvat siten s i u - ' perhettä?
"Anteeksi — silmänräpäys, kellari-mesttfi,
tähtäisin kernaasti ky$yä e-zästä
asiaa",
" O l k a a hyvä. Mitä pyydätte?"
" N i i n , minua todella kiinnostaisi
kuuna. Jättikö vahtimestari, Joka otti
DEUHratlP
C»tJgeCiiL,Ltil
Sudbury, Ont
Olemme avanneet autokumieB feer-iaiuliikkeen
Joten otamme ayt vaa-taaa
kaflkenlairta atttokofliien ja il»
•Skunden korjausta.
Tyyi^ttivSttyya taataa».
L ä l u ^ Vapauden konttoria.
PALLOHAAU
j a
PARTURI
LINDFOBSIN SAUNAN yläkerras-sa.
Pallot pyörii, tukka lyhenee ja
parta siliää. (Tr)
_ AARO KIVINEN^
Box -23« Kirkland Lake^ Ont,
r
MARS H O T EL
Ainoa suomalainen hotelli Bouy.
nissa. S i i s ^ huoneita saatavaiuu
, T . i . KUPIAINEN
Main Ja Norasda St«. knInasM
ROUYN^ Q U E . (K
'—^ Paras o s t aa
pallidoKärlLäiclbK
ta. 1 r'>'i
mmm