Vapaus, May 28, 1955

              iSIvu2 Lauantaina, loulcoTc. 28 p. — Saturday, May 28,1955 ,i
« l i
•f
VAPAUS (UBCBlTl — XtMlependent LatH>r Qrgaixor Finnish Cansdians. Es^
toDUsbed Nov. «, 1917. Authorized
as «econd dass maU by the Post
Office Department, Ottawa, Pub-llsbed
thrice weekJy: Tuesdays,
ThunsdayB and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100'102
EIm'6t. W., Sudbury, Ont., Canada.
1 Telephones; Bus. Office OS. 4-4264;
j Editoria! Of fice OS. 4-4265. iA&xaeer
E Suksi. Editor W. Eklund, Mailing
laddress:. Box 69, Sudbury, Ontano.
Advertising rates upon application.
Translatjon free of charge,: ^
TILAUSHCrt^AT:
Canadassa; 1 vk. 7>00 6 kk. 3.75
3 k)c 2^5
jyhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 450
Suomessa:/ 1 vk. 8.50 C Ick. 4.75
SYNTY^IÄ-
PÄIVIÄ
Albert P»lt«fl»^ AJbion. B . C . täytti
toukokuun 24, pnä «5 vuotta.
Yhdyimne omaisten Ja yststvien on-
1 nentoivotuksjin.
Miksi ei jänkeistä pidetä
Englannin kansan keskuudessa
McKim kunnan verot
Tuskin olivat veronmaksajat' saaneet maksetuksi tuloveronsa Vii­me
vuodelta kun McKim kunnan asukkaat .saivat lisää 'huonoja
uutisia" siitä, että heidän kunnaliisverolaskun.sa on nyt kolmannesta
suur&npi kuin viime vuonna—ja sitäkin korkeampi.
Asiallisesti puhuen tämä verojen huiman suuri nousu ei tullut
kenellekään täydellisenä yllätyksenä, sillä työvaenvaaliehdokkaana
Lockerbyssa ollut W, Eklund varoitti jo -viime syk.synä, että mikäli
nykyistä suuntaa kuntamme asioiden hoidos.sa jatketaan, niin verot
tulevat suuresti kohoamaan. Suurin o.sa . veronmak.sajista ej iätä
silloin uskonut, vaan otaksui, että Suuren Rahan suosio5.sa olevat
•'hyvät miehet" voivat jotenkin tilanteen pelastaa. Xyi on kuiten­kin
nähty, että verotilanne on McKim kunnassa tullut .suorastaan
skandaalimaiseksi — ja mikä pahinta, jos nykyinen suunta .saa
jatkua, kunnan verot kohoavat; huomattavasti vielä ensi -vuonna,
vaikka d tehtäisi, mitään parannuksia kunnan alueella.
Kaikki tämä palauttaa mieleemme .sen to.siasian, että McKim
kunnan asukkaiden verotaakka tulee jatkuva.sti ]i.säantymään, ellei
kunta hanki itselleen verotuloja niiltä teolli.suuslaitoksilta, joiden ta­kia
on rakennettava lisää likaviemäreitä, ve.sijohtoja, kouluja, palo­kuntia,
poliisilaitoksia jne. Tämä tarkoittaa, että McKimin, (ja
Sudburyn) kunnan a.sema tulee taloudelli-sesti kestämättömäksi^ ellei
«vaadita, että "Incon t ä y t y y maksaa kunnallisveroa samalla tavalla kun
kaikki muutkin* kiinteimistöjen or^istajat maksavat —- ja kuten
kaikki teollisuuslaitokset kunnille maksavat 'Etelä-Ontarion kau­pungeissa
ja kylissä.
Tässä yhteydessä on erikoisesti korostettava ^sitä^ että Frostin tory-hallitus
ja sen poliittiset kenttätyön tekijät ovat suojelleet Incoa
kuin silmäteräänsä, siitä; ettei sen tarvitse kunnallisveroa maksaa
McKim kunnalle. Siten ovat töryt .syyllistyneet siihen, etta McKim
kunnan ja Sudburyn asukkaiden kannettava on nyt sellainen kunnal-lisverotaakka,
mikä tänä päivänä ön käytännössä — ja mikä pahenee
varmasti, jos ei toryjen kontrolloimis.sa kunnallishallinnoi.ssa lehdä
muutoksia. Muistakaamme kesäkuun 9 päivänä tämä koruton totuus:
Niin Sudburyn kaupungissa kuin McKim kunnassakin on nyt to-r3T>
uolueen ylivalta. Torypuolueen miehet (rvat vastuussa McKim kun­nan
verojen suuresta nousu.sta, aivan .samalla »tavalla kuin Kroslin
johtama toryhallitus on vastuussa siitä; että kuntamme eivät saa-
Incolta niille oikeudenmukai.se.sti kuuluvia kunnallisveroja.
Verojen suurta kohoamista oikeutetu.sti arvostelevat McKim
kunnan asukkaat tekevät oikein itseään^ kuntaan.su ja maakuntaansa
kohtaan^ jos he äänestävät yksimielisesti toryehdokasta vastaan —
ja Nels ThibauUin puolesta.
Mitä muut sanovat
Kirj. B. Nik
SudbuiTn alueen vaalitaistelu
Vajaan kahden viikon, kuluttua, kesäkuun 9 päivänä, meneyät
Ontarion asukkaat vaaliuurnalle ja vaiit.sevat uuden imaakuntahalli-tuksen,
jonka edesottamisista *—• tai toimettomuudesta — riippuu
suuressa määrässä tämän maakunnan väestön menestys tai onnetto­muudet.
- Leimaa antavana piirteenä on vaalitaistelussa ollut tähän asti
omistavan luokan '•äänettomyys-ohjelma" tybvaenehdokkaita koh­taan.
Tämä porvareille edullinen ••aänettömyysohjeima" perustuu
siihen käsityskantaan, että luokka-a.semansa tuntevat porvarit Ja hei­dän,
kannattajan.sa saadaan hyvin helposti vaaliuurnalle, jota-vasloin
työläi.set, farmarit ja muut pikkueläjat jäävät suurelta o.salta"koti­puolueen''
miehinä ja nai.sina poi.s ääne.sty.spaikalta. Selvää siis on,
että mitä vähemmillä äänillä Ja väittelyillä voidaan vaalit toimittaa,
sitä helpompi on porvarien paasta takaisin hallilu.spukjlle.— .semmin­kin
kun porvaripuolueiden käytettavi.ssa on rahan 'Voimalla valtao.''a
julkisuu.s- ja mainosvälineistä, joiden avulla voidaan sitten asioihin
jjerehtymättömiä pikkuihmisia peloitella juuri vaalipäivän aattona
kakenlaisillamörköjuluilla, kuten yleinen tapa on.-
Kuten sanottu, Ontarion maakuntavaalcissu on lyöväenehdok-kaille
tähän asti annettu porvarien ja ht'id:in Jiilki.suusvalinfidcnsa,
sanomalehtiensä./adionsa ja television.sa toinursla tata •"aanettomyy.s-voitclua''.
Ilmeisesti yhteisestä sopimuksesta vanhat puolueet ja nii­den
propagandistit väittelevät paaasias.^ia vain, keskenään — ja si­vuuttavat
miltei kokonaan työväenehdokkaat ja heidän ohjelmansa
r— pait-si ikäänkuin armo.sta mainft.sevat toi.^inaan C C F : n ehdok­kaista.
Tarkoituksena on kehittää valitsijain keskuuteen sellainen
harhakuva, että kysymys on ainoastaan vanhojen puolueiden välisistä
trimieHsyyksistä -r- vaikka vahankin lahei.scmpi tutkimus iisoittaa,
e t t ä samaa maata ovat sekä liberaalien <'tta konservatiivien ohjelmat:
Totta on, että Ontarion maakunnassa suurpääoma tukee torypuoluetta,
koska se kat.soo, että Frostin johdolla voidaan parhaiten myyda
tämän maakunnan luonnonresunsseja .«eka vähittäin etta tukuttain
yhdysvaltalaisille finan.s.sipiireille. Totta on. että suurpääoma pitää
'Frostin hallitusta juuri .sellaisena 'kivi.sydamisena" instituuttina,
joka saattaa hyvällä omallatunnolla nukkua yönsä rauhassa, vaikka
maakunnassa on 200,000 työtöntä.
Mutta jos asiaa kat.sotaan liberaalien kannalta, niin suurpää­oman
miehillä ei ole mitään valittamisen aihetta liittovaltion liberaali-hallituksen
suhteen— ja he tietävät, etta jos liberaalit voittaisivat
OntarionVvaaleissa, niin siitä ei olisi suurpääomalle mitään pelkoa.
Juuri tähän perustunu paljon ylistetty "kahden puolueen järjestelmä"^
SuurenRahan käytettavi.ssa on kaksi samanlaista puoluetta, joita
vaihdetaan aina silloin kun valitsijat kyllastvTal Ja suuttuvat heidän
yhteen puolueeseensa.
Nyt suoritettavien maakuntavaalien vaihtoehtona ei siis ole joko
konservatiivi- tai liberaaliehdokkaat, vaan Joko vanhojen puolueiden
tai työväenehdokkaat, nimenomaan juuri sellaiset tyovaenehdokkaat,
joilla on sekä rohkeutta että kaukonäköisyyttä nousta ryhmaetujen
yläpuolelle, taistella sellaisen ohjelman toteuttamiseksi missä pannaan
Ontarion ja koko maan edut etutilalle, vieraan maan riisto- ja maar
räysuhkan torjumiseksi. ^.
Vaikka vaalit ovatkin jo vajaan kahden viikon kuluttua, niin
me uskomme, että Sudburyn ja Nickel Beltin alueella voidaan
tehokkaasti murtaa Suuren Rahan salaliitto, '•aanettömyys-ohjelma',
minkä perusteella on aikomus saattaa tyovhenmiehet Ja -naiset hä­viöön.
;
Sudburyssa ja Nickel Belt alueella, missä on kehittymässä työ­tätekevien
laaja yhtenäisyys Xels ThibauUin Ja Bob Carlin in ehdok­kuuden
puolesta, ei meidän käsittääksemme voida loppuun asti to­teuttaa
suurpääoman "äänettömyysohjelmaa" — sillä kun tuhannet,
työläiset ja farmarit rupeavat keskenään puhumaan vaaliasioista
työmaillaan, pelloillaan ja naapuripiireissään, niin siitä nousee sel­lainen
"melu", että se tunkeutuu .sekä julkisen sanan palstoille että
radioasemille.
Kaikki tämä on hyvää. Toivottavaa vain on, että nämä Sud-
"IIVVÄN VÄLIKAPPALE", SANOI
FROST TORFPUOLIJEESTA
"Minun jolitamani puolue on atinä
asemansa; ettei se hyväksy dollaria­kaan
keneltäkään, aiheuttaen mitään
eitoumuksia sille henkilöUe . , . Mei­dän
puolueemme raha-asioita hoide­taan
hyvin korkealla eetillJÄCllä <si-veeUisellä)
tasolla, e&ä ole mitään,
mikä antaisi kenenkään taholta m i ­tään
velvollisuuksia, kenellekään täs­sä
lamlaatijakunnai«?a. olkoon hän
sitten hallituksen jä.sen tai vam laa-tljakunnan
jäsen." .
— Hon. Leslie M . Frost, Onta­rion
torypäämlnlsteri, lainlaa-tijakunnan
istunnossa maalis­kuun
28. pnä 1955.
"Minä huolehdin vaalialueeni y h ­den
hyvän töryn asioista. Minä pu­huin
vähän Maiden ja Metsien de-partmentUle
hänen puolestaan. Voit­te
sanoa, että minä suoritin yleispal­velusta
hänelle j a hän antoi mmul-le:
poliittisen lahjoituksen kiitollisuu­den
o.<>oitukfieksl.''
^ James S. Dempsey, Renfrew
South vaallplhintoryediLstaja,
sojhteiataan Etelä-Ontarion rik­kaaseen
puutavaramleheen, ,
edesmermeeseen John Droha-
••• niin. . :
" S i r Winston Churchillin lausun­non
mukaan torypuolue on rikkaiden
puolue köyhiä vastaan, luokkien ja
niiden huollettavien puolue joukko­ja
vastaan; onnellisten, varakkaiden
ja voimakkaiden puolue sivuun j ä ­tettyjä
ja ulos suljettuja, miljoonia
heikkoja ihmisiä vastaan," ,
— Win.ston Churchill, tammi­kuun
30. pnä. 1909.
Rauhanliikkeen
palkinnot jaettu
Maailman rauhan neuvosto on
myöntänyt v. 1954 kansainvälisen
rauhan liikkeen pääpalkinnon edes­menneelle
unkarilaiselle säveltäjälle
Bela Bartokille kunnioitukseksi mie­helle,
joka työllään suuresti avusti
kansojenvälistä ystävyyttä.
Pääpalkinnon lisäksi Jaettiin nelja
kansainvälistä rauhanpalkintoa seu­raaville
henkilöille:
Ranskalaiselle politilkoUe ja k i r j a i ­lijalle
Edouard Herriotille, joka on
Ranskan kansallLsen kokouksen kun­nia
presidentti.
Braslialaiselle tiedemiehelle Josue
dt Castrolle, joka on kirjoittanut kir­jan
nälästä ja on Y K : n ruoka- ja
.mar.taJ0U3Jarje.stön presidentti.
HolIant;laiselle elokuvaob;aajalle,
Jori.5 Iven.sille ja Italialaiselle näy­telmäkirjailijalle
Cesare Zavattlnllle,
joka on kirjoittanut* tekstit '•Polku­pyörä
varas *. 'Ihme Milanossa"- ja
muihin kuuluisiin fll.melhm.
Maailman rauhanliikkeen ensim­mäisen
kamolnvälisen kongressin
jälkeen PartlsLssa vuonna 1949 on vuo­sittain
jaettu nämä palkinnot niiden
kirjailijoiden, taiteilijoiden Ja tiede-mies.
en kunnioittamiseksi, jotka ovat
työllään parhaiten edistäneet kanso-,
jcn välistä ystävyj'den ja rauhan
a.siaa. •••••
Sa teen tekohommat
ovat epäonnistuneet
vehnäaavikoUa
Toronto. — Hallituksen saatletotol-mlsto
on leimannut epäonnistuneiksi
ne sateentekoyrltyJiset. Joita on suor
ritettu Canadan vehnäaavikoi.'la vv.
1953 ja 1954 eraan yhdysvaltalalaen
yhtymän canadalatsten alayhtiölden
toimesta. Toimisto on attvlolnut, et­ta
sateentekoalueilla saatiin 1/7 vä­hemmän
sadetta kuin olisi satanut i l ­man
" k u i v a n jään' pilviin kylvämis­tä.
Toimisto on kuitenkin sanonut,
etta suoritetut tilastolliset tutkimxik-set
elvut kuitenkaan muodosta lopul-lifita
ivastausta sateentekomahdolli-suuksiUe.
— Canadaan tuotiin viime vuonna
rautaooria yli 20 miljoonan dollarin
anvosta Ja samaan aikaan Canadasta
vietiin ulkomaUIe rautaoorl lähes m i l ­joonan
dollarin arvosta.
ENGLANTI USA:n ATOMIPOBIMI-KONEIDEN
EBIALAIVA.VA
Kuinka pitkSlcsi aikaa? Miksi? ky­selivät
tavalliset kansanihmiset Eng­lannissa
'heinäkuussa 1948, Jolloin
amerikkalaiset ponunittajakoneet a l ­koivat
laskeutua heidän maansa len­tokentille.
Heidän rauholttamisekseen
tarkoitetuissa, selityksissä sanottiin;
että valtamerentakaiset "vieraat"
ovat saapuneet Britannian saaristoon
"kolme kuukautta kestävälle harjoi-;
tusmatkaUe".
Jonkun ajan kuluttua näitä enshn-mäislä
vieraita seurasivat toiset, l a i ­vue
laivueen jälkeen . . . Englantiin
alkoi saapua tuhansia amerikkalaisten
sotllasllmailuvoimien sotilaita ja up­seereita.
: Englannin kansalle he o l i ­vat
kutsumattomia "vieraita". Sen­sijaan
Englannin hallitsevat piirit.
Jotka antavat tukensa Amerikan " v o i -
ma"-polltiikaUe, ottivat avosylin vas-.
taan amerikkalaiset sotavoimat.
Pian sen jälkeen, kun Churchill piti
Fultenissä sotaisen puheensa. Eng­lannista
alettihi tehdä suihkupommi-^
koneiden amerikkalaista tukikohtaa
j a ponnahduslautaa atomisodan vai--
mistelemlseksi ja aloittamiseksi.
Joulukuussa 1951 Englannin hallit­sevat
piirit allekirjoittivat Washing-tonissa
sopimuksen USA:n sotilasil-mailuvoimien
uusien tukikohtien ra­kentamisesta
j a entisten tukikohtien
laajentamisesta Englannin alueella^
Nyttemmin Jo koko Englantia peittää
amerikkalaisten s o t i l a s tukikohtien
verkosto. Aivan Lontoon lähistöllä
sijaitsee ilmalluvoimien 3. armeijan
esikunta. T^hän armeijaan kuuluu
50,000 sotilasta ja upseeria Ja kolmat­takymmentä
tukiasemaa, mm. 14 pit­kän
matkan pommlttajakoneiden t u ­kikohtaa
sekä maan alla sijaitsevia
atomipommivarastoja. Suffolkm krei­vikuntaan
on majoitettu toukokuussa
1952 'USA:sta Englantiin siirretty i l - ,
mai^uvoimien 49. divisioona. Tämän
divisioonan komentaja kenraali Ste-venson
on saavuttanut skandaalimai­sen
kuuluisuuden kerskalltuaan Joulu­kuun
10 pna 1954 pitämässä puhees­saan
siitä, että dlvisiona on Jo kaksi
Ja puoli vuotta sitten saanut tehtä­väkseen
kayttaa atomipommeja Neu­vostoliittoa
vastaan. Täten tämä ato-mikiihkollija.
Jonka mainetta Englan­nin
viralliset piirit ovat yrittäneet pe­lastaa,
on vahvistanut todeksi sen,
että Englannin alueella olevat U S A :n
ilmalluvoimien tukikohdat ovat. luon­teeltaan
agressuvlsia. Niiden tarkoi­tuksena
• on rikokselllsen agressiivlnei^
toiminta Neuvostoliittoa Ja muita
demokraattiseen leuuln kuuluvia mai­ta
vastaan.
Tosiasiallisesti Britannian hallitse­vat
piirit ovat antaneet Washlngto-nllle
täyden vapauden Englannissa
olevien iUnavoimien tukiasemien
käyttämisessä. Churchill, joka on;
viime aikoina jo useita kertoja kehoit-tanut
käyttämään atomiasetta, on v i i ­me
maaliskuun 3 paivana lausunut
edustajahuoneessa, etta USA voi käyt­tää
naitä tukiasemia hyväkseen "käy­mättä
ennakkoneuvotteluja" Englan­nin
hallituksen kanssa.
Enemmän kuin puolet amcnkkar
laisten tukikohtien yllapitamlsssta
koituvista kustannuksista saa kantaa
Englannin hallitus eli loppujen lopuk­si
Englannin työtätekevät. Nama me­not
ovat viime vuosien aikana vaati­neet
kj-mmeniä miljoonia puntia.
Amerikkalaisten s o t i lastukikohtien
rakentamista varten käytetään tär­keitä
rakennustarvikkeita ja supiste­taan
sivlllirakennustoimintaa. Eng­lantilaiset
lehdet kirjoittavat, että jos
Englannissa amerikkalaisten lento­kenttien
rakentamiseen käytetty be­toni
olisi tullut käytetyksi maan itäi­sen
merenrannikon vahvistamiseen,*
olisi Itä-Englanti tullut pelastetuksi
tulvien aiheuttamilta onnettomuuk­silta.
Amerikkalaiset tukiasemat ovat
vaatmeet tuhansia hehtaareja paras­ta
kylvö- Ja laiduinmaata. Samanai­kaisesti
Englannissa on puutetta
maasta. Jonka turvin voitaisiin laa­jentaa
maataloustuotantoa.
Washingtonm Ja Lontoon haUitse-vien
piirien' huolenpidon ansiosta
Englannissa oleville sotilastukikohdil­le
majoittuneilla amerikkalaisilla on
mita parhaimmat oltavat. Niinpä eng­lantilainen
Daily Mail kertoi joulu­kuussa
1954 kirjeenvaihtajansa Brow-nin
vaikutelmista, joita tämä oli saa­nut
amerikkalaisten upseerien elä­mästä
eraalla amerikkalaisella lento­kentällä:
"He syövät Irlannista tuo­tavia
kyljyksiä. He asuvat keskus-lämmitystalolssa,
polttelevat amerik­kalaisia
savukkeita. Juovat skotlanti­laista
vrhiskya ja sydvät«nglantilais- ^Englantiin, Joiden tarkoituksena o n
ta suklaata. Heidän rouvansa käyt- atomibyökkäys Neuvostoliittoa vas^
tävät pariisilaisia hajuvesiä".
Englantilaisissa lehdissä o n julkaise
tu lukuisia valituksia siltä väestöltä,
joka asustaa amerikkalaisten sotilas­tukikohtien
vaikutuspiirissä. Näiden
tukikohtien sotilashenkilöt eivat pysy
taan, ei sovi Neuvostoliiton ja B r i ­tannian
normaalisuhteisiin j a on ris­tiriidassa
Englannin ja Neuvostoluton
kesken v. 1942 solmitulle sopimukselle.
- l&iglannin tavallisten känsanihmis- Pl
ten mielipiteen tasta nootista on ent-omallä:
alueellaan, vaan järjestävät tam hyvm tuonut esille Newportista
kainostelematta juominkejaan. vai- kotoisin oleva työmies O.'Price. Hän kana toiminut täysin mieliaairauden ^
valla&sa j a ymmärrystä vailla oleva- i •
Trlbuneen pyytäen lehden toimitusta "a, .eikä vieläkään ole täydellisesti jy^^asi;
tisivän saa ampua
rangaisfukseffa?
Heidnia ~ (S-S) viimemarräs-
^uinen Pohlajatien miu-henaytelmä.
Jossa etsivä Erans Helmer Valmune»
sai aumansa ja etsivä Jaakko Peltta­r
i -vammoja, oh jalJeen käsiteltävänä | E n ' ' e ä
Helshigin raastuvanoikeudesfa. . O i - .
keudessa luettiin lääkintöhaUituksen i
tri G. Von BonsdorfXm suorittaman |
mielentilatutkimuksen perusteella an- \
tama lausunto, jonka mukaan syytet- \
ty fil.toht. Keijo Alho oli tekonsa a i - i 9 ^ * "
lauseita
Tuora
vansila
Syyti
Tuons
Kyllä t
kuttaVat rappioittavasti nuorisoon Ja l on lähettänyt kirjeen englantilaiseen
syyllistyvät väkivallantekoon. TSnjän
jälkeen on turhaa ihmetellä sita, että
"amerikkalaisista sotilaista ei Eng­lannissa
pidetä", kuten englantilainen
.Manchester Guardian kirjoittaa.
Englannin kansa ymmärtää, että t i ­heästi
asutun saarivaltakunnan muut-tammen
U S A : n atomitukikohdaksi on
erittäin vaarallista Ja saattaa muo­dostua
suoranaiseksi katastrofiksi
Englannille, joka atomisodan syttyes­sä
joutuu "ensimmäiselle tulilinjalle".
Tunnettu englantilainen sotilasspe-
.siallsti ja kirjailija L . Gart sanoi j o ­kin
aika sitten olevansa levoton sen
johdosta, etta amerikkalaiset johtajat
tahtoisivat alkaa "heitellä atomlpom-meja'\
Ja lausui, etta Englannin Joh­tajien
"pitäisi olla viisaampia Ja estaa
nämä silta". Tunnettu labouristi E e ­van
kirjoitti helmikuussa viikkoleh­dessä
Tribune. että amerikkalaiset
sotilastukikohdat "antavat meille
miehitetyn maan leiman Ja saattavat
epäilemään t o i m i n ta vapauttamme
Amerikan suhteen. On jo aika tehdä
loppu tällaisesta tilanteesta".
Laajat kansalaispiint Englannissa
ovat JO aikoja sitten vaatineet Eng­lannissa'olevien
amerikkalaisten, so­tilastukikohtien
hävittämistä ja ame­rikkalaisten
sotajouldcojen poistamis­ta
Englannista. Labouristlnen kan­sanedustaja
Hews sanoi maaliskuussa
alahuoneessa pitämässään puheessa,
etta hänen valitsijansa tuntisivat m i ­tä
suurinta helpoitusta, jos amerik­kalaiset
pommittajalaivueet lähtisivät
tukikohdistaan Englannista ja palalsu
vat USA:han. Englannin lukuisat po-hittiset,
ammattiliitto-, osuustoimin­ta-,
naisr,.nuoriso- ym. järjestöt ovat
julkilausumissaan esittäneet vaati­muksen
amerikkalaisten sotilastuki­kohtien
hävittämisestä. Englannissa
on käynyt aivan yleiseksi tunnus:
4'Jänkit, lähtekää kotiinne!
Amerikkalaisen kenraah Stevenso-nia
sotaisen esiintymisen johdosta
Neuvostoliiton hallitus ori joulukuun
17 paivanä 1954 Englannin ulkominis­teriölle
jättämässään lausunnossa sa­nonut,
'että sellaisten amerikkalaisten
s o 111 a s tukikohtien muodostaminen
lähettämään sen Neuvostohlton Eng­lannin-
lähettiläälle. Tässä kirjees­sään
hän sanoo: "Olep sitä mieltä,
etta suurin osa englantilaisista yhtyy
hallituksenne kantaan: tassa kysy­myksessa
. . ." Edelleen h a n toteaa,
etta tama kauhea ase o n kaikenlai­sen
vehkeilyn tuloksena "vastom tah­toamme
ja meidän Silta mitaan tietä­mättä
joutunut joukkoomme" (kysy­mys
on amerikkalaisista pommittaja-koneista,
jotka kuljettavat mukanaan
atomipommeja).
Vaatiessaan Englannissa olevien
amerikkalaisten s o 111 a s tukikohtien
hävittämistä Englannm kansalaispii­rit
ovat entistä paattavammin sano­neet,
etta nyt on tehtävä loppu tilan­teesta,
jonka valhtessa Englanti on
Amerikan valvonnassa,. . lopetetäva
kiihkeä asevarustelu, kiellettävä jouk­kotuhoase
ja noudatettava riippuma­tonta
rauhanpolitiikkaa samoin kuin
myös sellaista politiikkaa, jonka an­siosta
kaikki kiistanalaiset kansain­väliset
kysymykset saadaan ratkaistua
neuvottelujen tietä.
toipunut sairaudestaan.
Toht. Alhon • puolustusasianajaja
vaati, että syytteen alaiset teot täjnän
johdosta olisi jätettävä rankaisemat­ta
eikä syytettyä enaa axisipitaä van­gittuna.
Raastuvanoikeus paättj ly­kätä
jutxm käsittelyn toukokuun 20
ipäivaan, johon mennessä toht. Alhol­le
on hankittava uskottu mies mielen­tilatutkimuksen
tuloksen johdosta.
Toht. Alho -passitettun lääninvanki­laan
odottamaan seuraaAraa käsitte­lyä..
(SS)
— 03
EI <
haan k:
— H£
laista o
Pl
— At
vat p id
— Ml
puhuvai
Lapsipotilaiden p
pääsivät varoituki
Kiinan rannildcoa
on miinoitettu
Chiangin toimesta
Taipef, Fonnosa. — Chiang Kalr
shekm "hallituksen" iviranomaiast
ovat taalla paljastaneet, että Kiinan
mannermaan rannikon vesistöjä on
miinoitettu siinä mielessä, että siten
voitaisiin ehkäistä Kiinan hallitus
saamasta käsiinsä rannikolla olevia
saaria. Myöskin ilmoitetaan tarkoi-tuka2na
olevan kaupankäynnin eh-kalsemmen
K i i n a n kansantasavallan
j a muiden. maiden kesken; Miinoja
ilmoitetaan sijoitetun ranmkolla ole­vien
saarien läheisyyteen, jasta eräs
on ainoastaan neljän mailin päässä
mannermaasta.
— Viime vuonna myytiin CJänadasta
ulkomailla lähes miljoonan dollarin
arvosta vaahterasokeria ja vaahtera­siirappia
lähes $1.750,000 arvosta.
Viime aikoina on Suomessa he­rättänyt
suuvta huomiota sano­malehtien
julkaisemat tiedot s i i - ;
i a , kuinica Salpausselän lasten-
' parantolassa on lapsia hoidettu
piiskaamalla j a muilla sivistys­kansoille
vierailla kurinpitotoi­milla,
jopa niinkin uskomatto-maUa
tavalla, että sairas lapsi on
pakoitettu syömään uudelleen
oksentamansa ruoan. Asian joh­dosta:
on nyt suoritettu viralli­nen
tutkimus j a sen tnloksii<a
kertoo Helsingin Vapaa Sana
seuraavaa:
Salpausselän lastenparantolassa
tuonnottain ilmitulleet pikku poti­laiden
rankaifatapaukset, jotka he­rättivät
laajaa huomiota maan sano­malehdistössä,
ovat nyttemmin ^ t -
kittu j a asia kokonaisuudessaan saa­tettu
pois päiväjärjestyksestä, kerrot­tiin
lehdellemme lääkintöhallitukses­ta.
Sekä sau-aalan ylihoitajatar että
osastonhoitajatar ovat ^ronneet ja
kolmelle henkilölle on annettu varot­tua
"ymmärtämättömyydestä tehdys­tä
virkavirheestä". Varoituksen saa­neiden
joukossa ovat nun. sairaalan
ylilaa.<ari ja lääkäri. Asia el anna.
aihetta muihin toimenpiteisiin. ^
— Salpausselän lastenparantxjlassa
Ryhmä Länsi-Saksan armeijan suimnittelijoista nähdään kuvassa keskustelemassa Washingtonissa Y h ­dysvaltain
yleisesikunnan päällikön, kenraali IVIathew-Ridgwayn kanssa. Nämä saksalaiset ammattisoti­laat
ovat kolme viikkoa kestävällä matkalla tutustuakseen USA:n harjoitusmenetelmiin ja -tekniikkaan
on käyt
ka eivä
vaan j
sadan \
asessori
raalasss
tuloksiii
kaytett3
leet sm
shhen (
menomi
puolen
Ien voi
tajien
minl-cä
varotuk
potilaill
heidän
asiaa c]
osaltaai
Kangas
j a ivalit
Kutei
kintöha
teessä
pausseli
hoidetäj
sairasta
ta mm.
syottair
annetDu
t im vir
tuksiin
Ilta-He
sairaala
sanoutu
ylilääi<a
laa'jcint(
aaassa,
Asian
nfin. sili
ollut Pf
miseksi
i ran^iapc
rallista.
Euude.'« i
todenna
myoskir
vaarami
pausselj
t v t " p a i
sm oim
sin hyv
naan i
laan.
Putos
Toron
sa 70-vu
putosi
olevan
Talou
loysi D
valta.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Naisten "pahuus" ja autoromut
buryn ja Xickel Beltin ehdokkaat voisivat vaikuttaa asiain kehi­tykseen
niin. etta Suuren Rahan "aänettömyysohjeima" voitaisiin
murskata koko maakuntaa käsittävässä mittakaavassa.
. Jokatapauksessa on selvää, että varsinkin Sudburyssa (mihin
myös M c K im kuuluu), mutta myös Xickel Beltissa. kehittyy kauan
jalestäpäinkin muistettava vaalitaistelu. Selvää on, ettii työläisillä
on suuri voiton mahdollisuus Sudburyssa ja myös Xickel Beltissa.
Selvaa on, että vain Thibaultilla on voitonmahdollisuudet Sudburjs-sa
ja ainoastaan Garlinilla on voiton mahdoljisuudet Xickel Beltissa.
Tämän johdosta olisi suQtavaa ja* toivottavaa, että C C F : n oi­keistolaiset
ehdokkaat vetäytyisivät pois kampanjasta kuten menet­teli
LPP; n ehdokas Sudburyssa, Jokatapauksessa, jos ei näin ta­pahdu,
työläisten; ja farmarien yelvpllisuus itseäiin; perhettään ja
kan.ssaihmisiään kohtaan vaatii heitä toimimaan ja äänestämään
ThibauUin puolesta Sudburyn piirissä ja Carlinin puolesta Xickel
Beltissa.
Vanhoja — osittain homeessa ole- Globe and Mail-lehden tunnetulle
via ja pahoin rypistyneitä lehtileik- pakinoitaijalle. J . V. McAreelle jo-keleitä
selaillessa tuli allekirjoitta- km aika sitten lähettämässään k i r -
neen mieleen Ison kirjan lausimto: jeessä mm. seuraavaa:
"oi maailmaa pahennusten tähden". " . . . M l n a haluan kysyä milloin
• Ottakaamme esimerkiksi liikenne- me ostajat vounme saada parempia
tapaturmat, joista on.viime aikoma ja turvallisempia autoja? Mina us-n
l l n paljon puhuttu. - kon, että minulla on vastaus ja a p r i -
Meilla tavallisilla kuolevaisilla on kom, kuinka moni on kanssani sa-ollut
sellainen käsitys, että maan- maa mieltä. Mmun vastaukseni on:
teillämme hinvittiävan suurta kuo- aitten kun me miehet rupeamme os-lonsatoa
nilti|ajvdlt lllkennetapatur- tamaan autoja, kuten tapasimme m i -
mat johtuvat suurelta osalta huoli- ta ostaa' taka\'ucsina, ilman pikku-mattomuudesta
"mina-ite-'-mitaan-. naistemme apua. Ilmoituksista ei voi
muLsta piittaamattomuudesta, hu-paattäa kuvia lukuunottsunatta, on-malapälsena
hurjastelemisesta Ja en- ko tarjolla naisten .vaatevarasto t a i
nenkalkkea hienojen ja volmakkal- perhonen. Niissä puhutaan -eteen-den
ajokkiemme kehnoudesta mikä päm katsomisesta', 'taaksepäin v i l -
liittyy jättilälskokoisten autotehtai- kaisemisesta', 'värien hienosta kay-lijolden
rajattoman rikastumisen ha-1 töatä ja sopusoinnusta', 'kadun k a ­luun.
j a kiihkoon. ' teudestä' ja hiin loppumattomasti.
Mutta .väärässä, auttamattomasti Mitä me tarvitsemme, on kestäviä
väärässä, olemme me syntiset olleet, autoja, jotka eivät hajoa puolessa-siliä
kalinen autotapatiumiien syy- toista, vuodessa j a sitäkin pikemmin
nä — kuten muunkhi paheen aiheut- äyövän laillar ja ennenkaikkea tur-tajana
OTat naiset—- jmiri ne samat valUsta. autoa tapaturmassa: sensi-
Eevat, jojsta ensimmähien söi. sen jaan, että ne menevät h a n u n n l a l l -
kohtalokkaan omenan ja vietteli l a kasaan pienimmäsalkinyhteen-
Aataminkin turmeluksen tielle. törmäyksessä. Me tarvitsemme tur-
Ottakaamme esimerkiksi eräs T. J . valllsuusvyötä.nilkä pitää matkusta-
T. Wllliams-nimlnen miekkonen, jo-' Jan paikallaan äkkinäisessä pysäh-ka
• autotapaturmlsta puhuen sanoo dyksessä, kokoon taipuvia ohjaus-pyona
sen ajaan, etta ne nyt ovat
kohdistetut keihaan lailla ajuna
•pain.' •
Kaiken taman me miehet vounme
saada, JOS me ostamme auton, kuten
tapasimme nilta ennenvanhaan os­taa.
Juuri talla kertaa on autojen
tekijöillä heinäaikää. sillä he tietävät,
etta. he saavat myydyksi tnita t a ­hansa,
jos Väin koristavat sen ja
panevat sen ilmoituksiin riittävästi
silmänlumetta, a l l a he myyvät pää­asiassa
naisille. Tämän me miehet
joudumme , maksamaan siitä että
olemme valmpltamättömiä."
Siis viekas ja kavala nauien ori
tässäkin pääsyynä — tai hekö syynä
se, missä yllaolevassa klrjoitukasssa
viitataan melko Julkeasti, että mie­hisistä
miehistä on tullut lammas­maisia
tohvellsankareita, Jotka anta­vat
naisten isännöidä, el vain miesten
vaan myös naisten paan menoksi.
Joatakm syystä allekirjoittanut ei
voi. aivan purematta nielaista tuota
epistolaa.
Mutta siihen voitaisiin yhtyä mel­koisessa
määrässä — jos "naiset"-sa-
-nan tilalle pantaisiin sana "auto-kapitalistit".
Tomasia nimittäin on,
että autotehtaUjät eivät tuota auto­j
a siinä mielessä, että voisivat vara­ta
kuluttajille mahdollisimman kes­täviä,
mahdollisimman käytännölli­siä
ja mahdollisimman ttu-valllsia ajo­neuvoja.
Tällaiset •jokapäiväisyydet
ovat autotehtailljoiiden mielestä niin
kaukana kuin on päivä yöstä Ja kuu
auringosta.
Autokapitalistien mielessä on
. autoj:
ajatui
nopea
jon I
tulee
taan
mlstei
reja,
massa
miksi
nurin
säkin
Tunn
kapitali
yllaolev
Sitäps
katkera
jen osti
loytänet
juuri s
jOlto, :JC
"hanuri
loukkuj:
meistä
jolta ilr
Seura
tamme
kpnkin
tarkoitti
on kirii
ja mone
me aikä
jöltä.
Allekl
naisia p
nimessä
Jen keh
tävä j o i
mittain
miehiflä