Vapaus, August 4, 1955

              'Mii Sivu 2 I^auaiitaina/elokuun Cp.--- Saturd
V A P A U S
GJtBKUTV) Indepec<ient habor
Telephohes: Bus. Office 06. «-«64:
Bditorial 0«lce OS: 4-4265. Manager
E. SuJ£Bi; BdJtor W. EJslund- m i l i ng
addxess: Boz 69, Sudbury, OntarJo-
Oxs»n of Finnish Canadlans. Ss-tabUabed
Nov- €, 1917. Authorlaed
aa eecond clas» mall by the Post
Oiffiice Department, Ottawa.; Pub-
JlshiKj^ tJjrixje weekJy: Tuesdays.
TbUrsdays and Satvrdaysby Vapaus
Publishing Company t t d , at 100-102
Elm St. W», Sudbuiy, Ont, Canada.
Aövertising rates upon anplication.
Translatlon free of cbarge.
TILAUSHI?WAT.:
CahadaÄja: J vk. 7^ 6 kk. 3.75
^ 3 Wl.2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 klt- 4.30
Suomessa: - 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
l i i
i i i
km
m
'li*
s?
Poköj*' "Prajazn
Otsikossamme olevat kak.*;! puolankieJistä sanaa ovat hy­vin
tutut riieidänkin jehternme Jukyakunnalle ja paljpn^ p^^
Vat kaikille hyvää t^^ ne tarkoittavat
;--'x:"Rauha'V;ja,"Ystävyys''; • / . y • ;>;:' v;'-;- •
Nämä kaksi sanaa tulkitsevat viirhe sunnuniaiha. Varso­vassa
alkaheenMäa^ festivaalin sisäl-lön
ja tarkoituksen. ^ y-^'.''
: Varsbvä.sta on totiisÖä. tullut tämän: kahden viikon ajaksi
"Ilauha" ja "Ystävyyden maailman nuorison "pää-'
kaupuiT.1ti's uutistietöjennriukaän
30,0pp nuorta:kaikkiaart eri^m
Varsovassa pidettyyn kulkueeseen kerrotaan osallistuneen
30,000 hubrtäjä samana korpstett^^^^^ ja
, juhla-asuineh kulkue ilmaisi^^y koko nbaailnrian
nuorison rauhantahdon.
Vaikka täkäläiset Suuren Rahan lehdet ja uutistoimisiot
, ovat yrittäneet antaa tälle nuorisofestivaalille vissinlaisen
poliittisen leiman - r - heikentääkseen siten nuorison rauhan­tahdon
ääntä - r ne joutuivat kuitenkin mainitun avajaisjuh­lan
jälkeen tunnustamaan, että nuorisofestivaalissa on edu.s-tiettuna
kaikenlaisia ihmisiä niin idästä kuin lännestäkin, että
"toinen puoli (siis 15,000) festivaaliin osallistuvista nuorista :
on länsimaista" (AP:n uutistieto). Mainittakoon, että esimer-kiksi
Suomesta on festivaalissa noin 2,000 nuorta osanottajaa,
Britanniasta 1,100, Ranskasta 1,400, Länsi-Saksasta 1,500 ja
. meidän maastamme Canadastamme on yli 50 edustajaa, mu­kaani
uTcien Canadan suomalaisten oma edustaja.
Tämä maailman nuori.son ja ylioppilaiden-fe.stivaali, missä
maailman nuoret kohtaavat toisensa rauhan ja ystävyyden
ilniapiirissä, pidetään joka toinen vuosi ja siitä onkin jo
kehittynyt ja kasvanut perinteellinen juhla, mikä kasvaa jat­kuvasti.
Prahassa, Tshekkoslovakiassa V; 1947 pidetty maail­man
nuorison festivaali oli suuruudestaan huolimatta paljon
pienempi kuin kaksi vuotta myöhemmin Budapestissa pidetty
festivaali. Vuonna 1951 Berliinissä pidetty festivaali oli edel­täjiään
suurempi mutta edelleen kasvua havaittiin Bukares­tissa
V. 1953; pidetyssä festivaalissa.:
Meidän maassamme. Cahadassa, on Suuren Rahan leh­distö
suhtautunut, jos ei aivan vihamielisesti, niin ainakin
kielteisesti näihin suuriin ja yhä kasvaviin nuorisojuhliin.
Samoin on ylei.spiirtein asia monissa muissa porvarimaissa.
Mutta merkillepantavaa on se, että maailman nuorison,festi­vaaliin
osallistuneet ja osallistuvat nuoret ovat poliittisista
ja uskonnollisista mielipide-eroavaisuuksistaan huolimatta
olleet niin tyytyväisiä siihen mitä ovat nähneet, kuulleet ja
kokeneet näissä hyvän tahdon nuorisojuhlissa, että he ovat
levittäneet hyvää sanomaa festivaalista — ja juuri tämä selit­tääkin
sen, miksi maailman nuorison festivaali saa jatkuvasti
lisääntyvää kannatusta Suuren Rahan lehdistön vihamieli- ',
1 syydestä ja kylmäkiskoisuudesta huolimatta. •
Saatetaan kysyä, että onko meillä syytä puhua Suuren
Rahan lefhdiston kylmäkiskoisuudesta? Vastatessamme tähän
kysyrriykseen meidän tulee korostaa, että kaikkien mittojen
mukaan on se kertomisen.arvoinen uutinen kun 30,000 nuorta
; ihniistä kokoontuu sadasta maasta yhteen ja samaan käupune
kiin, missä suoritetaan suuria urheilukilpailuja,^^
tuu maailmanennätyksen omaavien urheilijain lisäksi satoja •
hyvin ,tunnettuja urheilijoita. Kertomisen arvoinen uutinen
on myös se kun kymmenien maiden huomattavia kirjailijoita,
säveltäjiä, näyttelijöitä ja muita taiteilijoita kokoontuu sa­massa
kaupungissa tutustuakseen toistensa kulttuurisaavu-;
tuksiin ja oppiakseen niistä. Mutta onko Suuren Rahan leh­distö
kertonut lukijoilleen häistä 'tärkeistä tapahtumista? Ei
ole! Nuorisofestivaali on jo saavuttanut sellaiset mittasuh­teet,
että vaikea on sitä enää parjata ja panetella. Siksi Suuren
Rahan lehdistö turvautuu "äänettömyystaktiikkaansa" — ja
vaitiolollaan paljastaa yihamielisyytensä maailman nuorison
rauhanomaisille pyrkimyksille.:
Maailman nuorisofestivaali on kuitenkin olemassa ja tieto
sen aikaansaannoksista leviää maailman nuorison keskuuteen
Suuren Rahan lehdistön nurjamielisyydestä välittämättä.
Työväennuorisonjä vapaamielisen porvariston lehdistön: vä­littämät
tiedot eivät luonnollisestikaan oikein kauaksi kuulu,
mutta mikään ei voi estää sen sanoman leviämistä, minkä fes­tivaaliin
osallistuneet nuoret miehet ja naiset tulevat koti­maahansa
palattuaan antamaan.
• Tällaisen festivaalin merkitys onkin suuri ja kauaskantoi­nen.
Festivaaliin osallistuvilla nuorilla pn ensinnäkin mah­dollisuus
nähdä vieraita maita ja niiden elämää ja sen lisäksi
tilaisuus solmia uusia tuttavuuksia sekä saada tietoa kaukais­tenkin
maiden nuorison elämästä ja olosuhteista. :
Me olemme vakuuttuneita siitä, että kun Canadan edus­tajat
lähtevät viikon kuluttua festivaalista kotimatkalle,-heillä
kaikilla on muistoja ja e^^iyksiä, mitkä eivät koskaan haihdu
mielestä ja mikä tärköintä,' heidän kokemuksensa tulevat hil­jaa
mutta varmasti koko maamme nuorison tietoisuuteen.
LöordiJ^sleUin varoftus
'Puhuessaan Lontöos.sa. Englannissa, viikon alussa kokoon­tuneessa
tiedemiesten kansainvälisessä konferenssissa, missä
on 70 atomiasioita tuntevaa tiedemiestä 24:sta maasta, laajalti
maansa rajojen ulkopuolellakin, tunnettu, 83-vuotias brittiläi­nen
f ilosoofi Earl Russell sanoi, että "atomisodan seuraukse­na"
tästä maapallostamme tulisi ehkä sellainen "planeetta,
missä ei ole lainkaan elämää, joitakin sammaleita ja sieniä
lukuunottamatta." • . ' •
. Loordi Russell vetosi puheessaan eri maiden hallituksiin
ja kehoitti niitä tunnustamaan sen tosiasian, etteivät ne voi
saavuttaa tavotteitaan sodan avulla.; Samalla kertaa hän ve­tosi
maailman tiedemiehiin ja kehoitti heitä etsimään ja löy- ^
tämään keinot, "miten epätieteelliselle maailmalle saadaan
kerrotuksi totuus atomisodan seuraamuksista. Tiedemiesten
selvä mahdollisuus oh tehdä kaikki, minkä he voivat tehdä
saadakseen ihmiskunnan käsittämään sen totuuden, että ato­misota
voi aiheuttaa yleismaailmallisen kuoleman . . ."
Tämä asiallinen varoitus miehiltä, jotka tietävät rnitä he
{lakoiiijalie annettu JA
K yiMhS mu AS HVLM^mTA
Aberdeen. SX». —: 12-henkisen ve-nälaiöen
maacalou-v/altuiuiiunnan joh ! selJe miljoonien ihmisien aJIekirjOit-' \
-.Hjien kerrotaan belOätaneen. että vie- } taessa • sitten, Tukholman vetoomuk; [
laiJun yhtenä päätarkoituk.sena on ; sen ja kv» Tanskan pääkaupungista :
tutkia eri mäissilaijeja ja kylvomene- , muodostui naisten maailmankongres-telmiä.
Jotta voitaisiin tehostaa mais- ; sin kokoontumiQ)aJkka. niin vaxsln-
.^in kasvatusta Neuvostoliito.';je. . i kin kesäiseen aikaan niin: hiljainen
Samaan aikaan jatkuu keskeyty- j suomen pääkaupunki tervehti maa-
,'nättä kilvoittelu niitä. että. saataisiin j paUon molempien puoliskojen maista
venäläiset vierailemaan myös Mlssou- J rauhankokoukseen saapuneita edusf
.'in basinih muilla alueilla. j tajia tilavan Messuhallin suojissa.
Myöhään ellen illalla Wyomlngin Tärnä rauhankokous oli suuri ta-
• • Kun Ruotsin pääkaupunki • on an-, Kirjailim Klfcoiai TUUinOV [.«uhanfiuojelernJsessa ja Jujlttami-;- • Kev: York.' - Toisen inasjlmanso-tanut
nimensä kuuluisalle vetoomuk-: (Seovo«(oJlltoD faiUuAkoiaiteafi '--'j.^ dan pakoilijalle Arthur Athanaille
piibeeojobtaiao liavaintoja.)
kuvernööri MIlwan Simpson mitti
puhelimitse Neuvostoliiton' valtuus-kunilalle
ja tiedusteli, voisiko se vie­railla:
Wyomingissa. Sheridanin kaup­pakamarin
virkailijat soittivat myös,
siten tukien kuvernöörin kutsua. —
New York Timesin uutistieto elokuun
.3 pnä.'
Laaksolle 13 pnä
st. Cathharines, Ont. — Taaskin lä­hetän,
hyvin kuimaat ja kuivat tervei­set
tältä alueelta. Kyllä farmiareille
tuottaa tuhoa tämä jatkuva kuivuus.
Hedelmät jäävät pieniksi jä kasvikset
kuivuvat. Kuinka sutiren työn takana
onkaan farmarieh tulolähde. Hedel-mäpuiden
kanssa saa myöskin tehdä
paljon työtä, kun täytyy muokata
maa, harventaa oksat ja on nxoneen
kerObän myrkytettävä puut hyönteisiä
vastaan: Siis ei farmarien työ ole
helppoa olkoon se m^llä alalla hy­vänsä.,:::.:
•'•
Meillä oli kaksipäiväiset juhlat tääl-päus
kansainvälisessä, elämässä, ja se
tuntui voimakkaasti Helsingissäkin,;,
. Uudenmaan läänin maaherra Väi­nö
Meltti lausui rauhankokoukselle
pitämässään puheessa suuren tyyty­väisyytensä
sen johdosta, että se. p i ­dettiin
Helsingissä, päättäen puheen­sa
seuraaviin sanoihin; symbolisoi­koot
Helsingin valoisat yöt ja Juhan-nuskokot
sitä .valoa. Jota rauhanko­kous;
kantaa.
Suomen eduskunnan puhemies K..
A. Fagerholm otti Suomen edu^un-
I nan korkeissa saleissa vastaan kaikki
• eri maista Helsinkiin saapuneet par­lamentin
Jä.senet.
Suomen pääministeri Urho Kiek-konen
tarjosi ulkolaisiin valtuuskun­tiin
kuuluneille yhteiskunnallisille ja
valtiollisille: toimihenkilöille aamiai-sen.
; .
Kun virallisten piirien suhde oli
niitä vieräanväriaisin, niin Hesperian
puistoon kokoontunut kansa vastasi
sitäkin lä-mpimämmin siellä esiinty­neiden
henkilöiden puhieislln, ja n ä i ­den
yksinkertaisten Ihmisten kasvois­ta
te olisitte saattaneet lukea, että he
valoivat ulkonaisesta jäykkyydestään
huolimatta suosionosoitukslinsa syviä
rauhantunteita ja janonsa saada
kuulla sen, mitä heidän sydämensä
eniten kaipasi — sen, ettei sotaa tule
AINA TAPAI
:Juuri tästä syj-stä edustajat. Kuo annettiin Govemors IslaadJJla Ifitu- | Mies: — Olen testa
Mo-jon fiisältörikasta puhetta kuun- neessa sotaoikeudessa vjjme viikon Jo- |«unut toivamujksen, et)
esittävät ^^^«ssaan pelkäsivät, ettei yksikään pulla 25 i-uotta pakkotyötä. Hän. oli \ tetaan.
sana vain jäisi kuule.matta. Suurta.; muuttanut nimensä, mennyt naiml- : -Vaimo: — Sehän <
mielenkiintoa herättivät Intian ja Eiin. on 5 laspen isä Ja hänestä on 1 tapaistasi, jotta sitte
kous, jossa; mielipiteensä
miehet Ja naiset, jotka ediistavat mi-
:ä erilaisimpia käsit>'8kantoja Ja mitä
erilaisimpia kansallisuuksia, näyttää
"^lllSn «""«'^ huomiolla: Siksi, kun Athansin vaimo oli viiden lapsensa
,>.^,,^^wit.^,l^^^^ hänen naapuriaan, on esittänyt lie- — Sanotte olleenne '^^T^S^^T^£^,erA:^'':^^ vielä löy-,vär.tl hänen tuomitsemistaan. Auto-ovat
joutuneet tjolaiset ja srv,5t>-ne«. .j^^ty .esimerkiksi Euroopassa eikä maattisesti tulee, hänen saamansa
Etelä-Amerikassa; : tuo.-nio tarkistuksen alaisuuteen. *
Niinpä eteläamerikkalaii«t tai eii- SotaoikeudeU^ tiedoltettlin. että
rooppalaiset kysyi vatkin tahtoma t-tö:
talonpojat jä monet parlament-
•ien-jäsenet";-. •.:.
Rauhankokoukseen pääsemisen ja
lä omalla haalillamme ja kentällärn- _^
'^^J^J^^^ kannattajille Ja J ' ^ - ; ; ; ' ^ hlnnäila^lmii^ h^vän^
; sä torjuttava.
Nähdesään, miten kansojen lähet­tämät
edustajat pohtivat tätä on­gelmaa
aamusta Iltaan, Kelssä (herä­si
syvä luottamus näitä rauhanuu-rastajla
kohtaan, ja he toivat heille
vaatimattomia lahjojaan — milloin
käsin tehtyjä seinävaatteita, milloin
suuren piirakan, milloin erään uuden
ompelukoneen pienoismallin, milloin
kiinnittivät heidän rintaansa vain
merkin tai pyysivät heiltä nimikir­joitusta.
Ja tämän kolme päivää kes­täneen
kesäjuhlan suurten jä pienten
juhannuskokkojen valossa he näkivät,
miten pohjolan kuusten Ja petäjien
taustalla kirkastuvat niiden tummien,
ruskea- ja mustaihoisten , vieraiden
kasvot, jotka olivat saapuneet heidän
luokseen valoisan lahden rannalle
etäisistä maista.
Niin, rauhankokous oli suuri ja
edustusvaltainen. Sen mittasuhteet
näkyivät jopa niistä tervehdyksistä,
joita sen kooUaollessa saatiin vas­taanottaa;
. Belgian kuningattaren,
Meksikon entisen presidentti Carde-nasln,
Rameshyari Nehrun, Edvard
Herriotin, Louis' Saillantin, kolmen­kymmenen
ruotsalaisen kirjailijan ja
toimitsijoille.
Seuraavat juhlat pidetään t.k.. 13
pnä Wellandissa Laaksojen kodissa
Rlver-kadulla. Palkka onkin monille
tunnettu, sillä olihan heidän kauniissa
tilavassa kodissaan yllättäjäiset uu­teen
kotiin muuttamisen Johdosta.
Palkka on ihan Wellandiri kanavan
vieressä, missä laivat aina Suomesta
saakka liikkuvat. Yksin palkan vie­hättävyyden
johdosta toivotaan kalk­kien
kansalaisten saapuvan viettä­mään
nautintorlkasta iltapäivää ja:
yiihtyyän luonnon: helmassa illankin.
Ohjelmasta mainittakoon, että t i ­la
isuudessa esitetään yksinäytöksinen
näytelmä "Epäonnistunut teatterinäy­telmä",
laulua, kertomus Ja ehkä vielä
muutaikin ohjelmaa. Kaikenlaisia
ajanvietepelejä järjestetään ja lisäksi
saa Jalalla panna koreasti, Jos siihen
on halua. Kahvia tulee olemaan saa­tavana
koko ajan ja Ulan hämyssä
paistetaan avotulella makkaroita.
Hauskaa varmaan tulee olemaan kal­killa.
: .; :•
Toivotan, että kuuma Ja kuiva sää
vallitsee ainakin sinä päivänä, sillä
jos isataa emme voi näitä Juhlia pitää,
vaan sateen sattuessa ne pidetään
Port Wellerin haalilla.
Yksin näytelmän vuoksi kannattaa . . »• „«;
saapua j. uhi/lvii-ni , silla hVa, rv. o, ^in< „ ^n«ä«kIe, e^ muiden tervehdfy kse.t . to..d istivat, et.t.a. näin^ huvittavaa yksinäytöksistä: näy­rauhanpuolustajia
toisiinsa hittavat
telmää.: Tietenkin on kaunis ilma ja
silloin tavataan Wellandlssa Laakos-jen
kodissa. Tervetuloa kalkille.
Kuuba nimittänyt
lähettilään Canadaan
Ilavana. — Ulkoministeriöstä ilmoi­tettiin
torstaina, että Kuuban hallitus
.on-nimittänyt Juan Antonio Vazquez
Bellon Kuuban lähettilääksi Cana­daan.
Bello on aikaisemmin ollut
Kuuban lähettiläänä Costa Ricassa.
siteet ovat. lujittuneet ja ulottuneet
paitsi maailman suunnattomille
alueille myös mitä erilaisimpien mai­den
laajalti tunnetuiliin yhteiskun­nallisiin
tolmlhenkUölh'hi.:
Mikä pakoitti nämä ihmiset lähet­tämään
tervehdyksensä, ja tuhan­net
edustajat lähtemään merten ta-,
kaa Helsinkiin? Tähän kysymykseen
vastasi nälidäksenl oikein Intian suu­rimman
ammatillisen järjestön pää­sihteeri
Moliammed Elias. Hän sanoi:
"Toivomme, että tämä rauhanko-
El
Moskova. — (SIB) — Kilpavarus­telun
Ja atomiaseiden tuotannon Jat­kamisen
kannattajia el ole ainoastaan
Yhdysvaltain yleisesikunnassa Penta­gonissa,
todetaan TASS:n laatimassa
katsauksessa, jonka Pravda julkaisee
otsikolla "Varustautumisen lopettami­sen
Ja atomiaseiden kieltämisen v i ­hollisten
liikkeet". Amerikkalaisen
lehdistön lausuntojen perusteella voi­daan
todeta, että heidän päämajansa
on suurimmissa amerikkalaisissa mo­nopoliyrityksissä
ja flnanssitrusteissä
Jä heidän vaikutusvaltansa ilmenee
sekä eräiden XfSA:n vaikutusvaltais­ten
henkilöiden asenteissa että Ame­rikan
lehdistön kannanotoissa.
Poliittisten toimitsijoiden vilplttö-mimmät
lausunnot osoittavat, että ne
vaikutusvaltaiset piirit, joiden etuja
he ajavat, eivät suinkaan itse asiassa
vastusta niinkään Neuvostoliiton
aseistariisumlsaloltteita kuin yleistä
aseistariisumista, joka Johtaisi aseis-tautumlskilpallun
h e i k k e nemlseen;
Niinikään ilmenee häistä lausunnosta
sekin, että nämä piirit ovat Neuvosto­liiton
ehdotusten vuoksi hälytystilassa
juuri siitä sj-ystä, että näissä aloitteis­sa
on todellinen askel kohti idän ja
lännen lähentymistä, jolloin mielipi­teiden
yhtyessä on paljon valkeampaa
saada niitä jälleeh kärjistymään.
Näiden hyökkäykselllsten piirien
edustajat (Eivät enää esilnnykään vain
Neuvostoliiton esityksiä vastustaen,
vaan ne vastustavat Jopa länsimaiden-r
kin ehdotuksia. USA:n entinen ilma­voimien
mmisteri Finletter lausui hei­näkuun
28 pnä, että länsivaltojen eh­dotukset
"jäävät toteuttamatta" ja
että "Jos Venäjä hyväksyy länsimai­den
kalkki ehdotukset, niin USA:n
tulee olemaan vaikeata luopua omien
ehdotuksiensa toteuttamlaasta".
Amerikkalaisten monopolien lehdis­tö
rummuttaa voimajjolitlikan. Jatku­misen
puolesta kannattaen esitettä­väksi
ehdotuksia, Jotka on laadittu
siten, että niitä on Neuvostoliiton
mahdoton hyväksyä. Ja JoOca tekisivät
tyhjäksi länsimaissa suoritettavan va-kavan
aseistariisumisen j a kansainvä­lisen
Jännltystllanteen lieventämisen.
Samalla amerikkalainen lehdistö
myöntää, että on mahdotonta jättää
Neuvostoliiton tekemät aselstariisu-mlsehdotukset
käsittelemättä. Näin;
siksi, että näiden kysymysten käsit­telemistä
Ja sopimukseen pääsemistä
niissä vaatii Amerikan Ja varsinkin
Euroopan yleineri mielipide. Sitä vaa­tivat
USA:n liittolaiset, joiden on
otettava huomioon kansojensa mieli­alat,
'. •
suuri, että keksittiin mitä erilaisim­pia
keinoja matkavarojen hankkimi­seksi.
Niinpä Japanin edustajat ker-coivat.
että he painattivat kahden­laisia
postikortteja — toisissa dli rau­hankyyhky
• ja toiset esittivät Pudsi-jaiha
Hokusain maisemaa. : Yhden
postikortin myynnillä voitiin lunastaa
.Tiatkällppu 125 metrin matkalle. Ko­ko
matkarahan lunastamiseksi piti
myydä ^ kahdeksankymmentätuhatta
postikorttia. He mylyätkln näitä pos­tikortteja
hyvin paljon, ja edustajat
ääapuivät Helsinkiin.:
Picazzo. piirsi postimerkin. "'Don
Qiiijote"; Tämän postimerkin myyn-
; i ; teki mahdolliseksi Esrpanjan val­tuuskunnan
saapumisen rauhanko­koukseen.
Kolumbian tunnettu taiteliija Pedro
Gomes antoi luvan niyydä hänen rau-hanlEomitealle
lahjoittamansa maa-iauk5,
en arpajaisissa. Ja hiin arpajai­sista
saadut varat siirrettiin yhteiseen
•matkakassaan;-;.'.. :
Intiassa oli matkarahojen keräys
aivan yleistä. Kalkki —^työläiset, tie­demiehet,
talonpojat ja upporikkaat
— antoivat rahaa varojensa mukai-
;sesti;-v ...'V.: '•
Gauchot ratsastfvat puoliviUeilläi
hevosillaan Argentiinan aroilla far­milta
farmille, ja näiden keskuksesta
kaukana sijaitsevien farmien isän­nät
ailekifj uittivat halukkaasti ato­miaseen
kieltämistä vaativan vetoo­muksen
ja: antoivat. sen. minkä voi­vat
antaa säästöistään. Matkarahoik­si
kaukaiseen Suomeen matkustaville
edustajille. . .-
Näin koko maailmassa ilmoitettiin
kansojen maailmankokouksesta. Ja
kun me .sitten astuimme valtayaah
Messuhalliin, kantautui sieltä ihmeel­linen
Ihmisäänten humina, johon su­lautuivat
kymmenet eri kielet. Salissa
oli tilavaa ja valoisaa; siitä huolimat­ta,
.vaikka siinä oli yli viisituhatta
ihmistä.: Puhemiehistön : pöytien ta-kana.
Joiden ääreen sopi sataviisiksnn-mehtä
henkeä, nähtiin korkea, luja
ja vihreä petäjä; Siihen pll kiinnitet­ty
-kottaraisenpönttö ja se antoi tälle
puulle hiin kotoisen tunnun. :
Tämän roihanttisen puun siimek­sessä
istuivat maaihhan .kaikilta eri
puolilta saapuneet ihmiset. Siiriä, ta­pasivat
toisensa ;varihat 'ystävät liik­keen
veteraanit, joilla on takanaan
nionia; taistelun ja koettelemusten
vuosia, siinä: tapasivat töLsensa. tove­rit,
jotka eivät :olleet pitkään aikaan
toisiaan nähneet, siinä solmivat ensi
tuttavuutensa liikkeen nuorimmat
edustajat, joilla oli säihkyvät silmät
ja joiden puheista pursui nuoruuden
into. ^-'.-^^'C':.
Sinne oli kokoontunut ihmisiä koko
maailmasta. Yhteistuumin käsiteltiin
Euroopan, Aasian, Amerikan, Austra­lian
Ja Afrikan kysymyksiä. Kun Aa­sian
ongelmat olivat aikaisemmin ol­leet
.rajoitetummat kuin Euroopan,
niin nyt, Aasian tapahtumien jälkeen
— sodan päätyttyä Koreassa ja Indo-
Kllnassa;Banduiigln konferenssin jäl­keen
ja varsinkin sen jälkeen, kun
kansojen rauhallisen rinnakkaiselon
: viisi periaatetta ovat saaneet laajan
tunnustuksen, Aasian kansojen ääni
kuultiin entistä voimakkaampana
myös Helsingissä.
Neuvostohallitus on julistanut, että
viidestä periaatteesta voi muodostua
Athans oli kolme kertaa, tuomittu
siihen osallistumisen halu oli niin j^^n itseltään: miksi Aasian kansat' joukko-osastostaan karkaamisesta ja
gaistusta kun h än Jouluk. 7 p.. 1944
karkasi. Lisäksi annettiin hänelle
kunniaton ero armeijasta ja tuomit­tiin
menettämään kaikki sotilaalle
toisesta maailmansodasta kuuluvat
ovat löytäneiet yhteisen : kielen ja : hän oli Ft.. Knoxissa; • Ky. palvele-mahdolilsuudet
kansojen yhtelstoi- j .maina: viiden vnioden pakkotyöran-mintaan,
mutta me emme ole vielä
löytäneet? .''•.
Tämän suuren rauhankokouksen
erikoisuutena oh se. että siinä : oli
läsnä monia . yhteiskunriallisiä toimi-'
henkilöitä, jotka ovat kaukana liik- j h>-vitysmaksut..
keestä ja jotka esittivät mielipiteensä | -— — —
suullisesti ; tai. kirjallisesti —. kuten •
•^im. englantilainen^ filospofi Bertrari ' Ä A
Russel — ja osallistuivat yleiseen kes­kusteluun.
Monia eri ..kysymyksiä käsiteltiin,
yhteisissä istunnoissa samoin kuin-myös
komiteoiden ja valiokuntien is­tunnoissa;
Tärkeimpiä hiistä olivat:
atomiase ja vetyase. yleisen aseista­riisumisen
kysymykset, sotilaslilttou-kassanne
8 vuotta.
Minut laskettiin
vapauteen. •
. • : : • • ' •
KALAIU1
• — Paljonko painoi
haulci? : .
— Sitä en enää mi
tenkin muistan, että
metriä nostettuani kai
— Totus on ovensuu
rääsyissä, .vääryys per
sä Ja sametissa. — Pa
: Vuonna 1948. jolloin Bulgariassa
Tundzhijoen laaksossa alettiin val­mistautua
Georgi Dimitrovllle nime­tyn
vesisäiliön rakentamiseen, löydet­tiin:
ensimmäisiä merkkejä Joistain
muinaisista yhdyskunnista. Nämä
löydöt alkoivat, kiinnostaa bulgarlalai-tumat,
kansojen turvallisuus, karisäl- 1 »ia tiedemiehiä, ja erikoinen ärkeolo-linen
suvereenisuus ja rauha; Koskea i ginen retkikunta on nyt jo lähes seit-teltiiri.:
myös ^siirtohiaakysymyksiä-jsemän vuotta suorittanut itaivaustöitS
kansojen kulttuuri-, talous- ja tiede- i mainitulla seudulla;
suhteita, nuorison kasvatukseen. liit-J : Tutkijat ovat .löytäneet ^kokonaisen
tyviä ongelmia jTn. ;; kaupungin, jota ympäröi linnakkeilla
MaaUmahRauharirieuvoston sihte^^: If''^"^'^^ varustettu lähes kahden
ristön tiedonannossa sanottiin," ettäf'^';?:^".Pf^^^^^^^ "»"f ^
- , . ; , i vasti ovat sailjTieetkatujen ääriviivat
-rauhaiiKokous ei ase a Paamaarak- ^ ^^^^^^^^^^^ on ollut myös maanalai­seen
useampien julkilausumien hy- • „,„^j,^äriverkosto. :
yaksymista äänten enemmistöllä, vaan
sepyrkii löytämään pohjan en mieh- , . gisälinnoitusmuurejä. joiden
piteiden ja etujen edustajien sopi- i j ^ ^ . ^ ollut Jokin loistorakennus.
mukselle erilaisista karisainyälisistä y^^^^^^g-g^^j, temppelimälneh pa-ongelmista;
Rauhankokouksen• tulok-: . . •:
seksi; muodostui kuitenkin sen kai-; Erittäin mielenkiintoisena on pidet-kllle
kansoille osoittama julistus. Jos-..| j . ^ ^ ^ g^^j j^^j^^gj^g^^t-jg^^ jnetrin. pi-sa
sanottiin, että ^Maailman rauhan- , tuista . salia. Sen tummanpunaisia
kokous, johon osallistuivat 68 maan; marmoriseiniä .peittää alhaalta ih-edustajat.
antoi varmuutta. siitä, että • meellisen kaunis :. vaaleanpunainen
syvistä : erimielisyyksistä ja mielipi-jniaali, jossa lasin kimallus. :
teiden eroavaisuudesta huolimatta Arkeologit ovatsaaneet selville, että
monista tärkeistä kysymyksistä voi- heidän: esiinkaivamänsä kaupunki on :
däari päästä sopimukseen jä että mo-j eräs miiiriaisen Prakian suurimmista Moskova,
net ohgetaiat voidaan jo nyt ratkais-.i keskuksista 4. vuosisadan lopulta en- Julkaistaan
nimeä. Vihdoin he 1
löysivät temppelimäis
suuren marmorilaatan
nalskreikkälaista kirj
annettiin monia arvi
etelä-Bulgarian muina
fraklalaisten ^ hiistori
myös kaupungin nimi
pH todennäköisesti s?
frakidlalsesta Johtajas
joka on elänyt 4. vuo;
ajanlaskumme alkua.
Arkeologit ovat löytä
nilta. kultakoruja, hop(
astioita, erilaisia maani
sastäjleri jä kalastajien
käden, keramlikkituott
teitä. •-^".••^•':'-,;•-::''::.:
Sevtopolisin käivann
neet uuden tärkeän
Bulgarian historian tut
ävätf
man
ta rauhanomaisilla neuvotteluilla." inen ajanlaskumme alkua. Tiedemle-
Helsinkiln kokoontui tietenkin mi- | het eivät pitkiin aikoihin tahtoneet
tä erilaisimpia puolueita ja mitä eri- j vicda saada selville tämän kaupungin
laisimpia mielipiteitä Edustaneita ih-l;
niisiä; Siinä ;oli kaikkien': eri uskon- j' vat jb: toisenlaisia -kuiri sinne saa-tunnustusten
edustajia ja^^rimarile- | puessaan. Monet heistä osalhstuiVat:
reiden edustajia..Kommunistit ja pa- ensimriiäistä kertaa maailman rau-sifistit,
budda.läiset ja sosialidemo- j hankokoukseen. ja: monet olivat en-kraatit
istuivat vierekkäin ja kävivät
ystäYällistä.: neuvonpitoa.
On-kuvaavaa, että jopa sellaisetkin
simmäistä kertaa Suomessa.' Se ylei­nen
myrskyinen innostus, jonka val­taan
sali joutui kansoille kohdistetun
henkilöt, jotka aikaisemmin suhtau- ; julistuksen lukemisen jälkeen Ja rau-tuivat
-asiaan aivan toisin kuin riyt. j hankokouksen- päättyessä, muodostui
katsoivat tarpeelliseksi tarkistaa : •täydelliseksi:'yllätykseksi .skeptikoille.
-epäilyksiään tai esittää • ehdotuksen- . i Rauhankokous; päättyi riemukkuu-sajuurl
täällä, maailman rauhanko- den ja yksimielisyyden iimapiirissä.
kouksessa.
Kaikille oli selvää, että maailman
tilanteen jännittyneisyys ei ole ulos^
:Joka saavutettiin edustajien känssa-käymiseilä".
näinä unohtumattomina
päivinä; : Ihmiset lauloivat, tanssivat.
pääsemätön, vaan että • kansainväli- i huutelivat tervehdyksiä, ja oli vaikea
laittaa sulkua tälle voimakkaalle ja
mitä vilpittömimmälle timtelden: i l ­maisulle.
..'-.,.:.•
Edustajat hajaantuivat . maailman
eri.: äärille vieden kaikkialle muka­naan
uskon siihen, että täydellinen
menestys voidaan saavutaa. ellei vain
menetetä tätä rauhanpuölustajleh
set ristiriidat voidaan ratkaista askel
askeleelta, jolloin kansojen toiveet
toteutuvat".
Ratihankokouksesta saatu yleisvai-kui.
us on sellainen, että nykyisin on
enää -vähän sellaisia toimihenkilöitä,
jotka tahtovat näyttää, etteivät ym­märrä
tilannetta; Monen monet ih­miset,
kaikissa maissa aivan' hyvin | suurta .yhtenäisyyttä,; joka loppumat-käsittävät;
että ns. '••kylmän sodan
kannattajat. eivät kykene vastusta­maan
niiden rauhantahtoisten voi­mien
päättäviä • toimenpiteitä, jotka
horjumättomasti julistavat tehtäväk­seen:
yhteisymmärryksen, yhteistoi­minnan
ja rauhan, ja. siten ratkaise-'
yasti vaikuttavat kansainväliseen t i - <?>tuvat sen riveihin,
lanteeseen ja auttavat kansainväli- Etelän pihieinä öinä edustajat
sen jännittyneLsyyden jatkuvaa lie- muistavat pitkään Helsingin valoisia
. ventämistä. J öitä kaikkien kansojen yhtenäisyyden
kaikkien kansojen yhteinen ohjelma . Helsingistä lähteneet edustajat oli- ; ja veljeyden symboollna.
tomast i , lisääntyy ; vetäen piiriinsä
kaikki rehelliset ihmiset, jotka ovat
rauhan puolesta ja sotaa vastaan,
elämäii puolesta,:ja hävitystä vastaan,
kaikki ne. jotka epäilevät, horjuvat ja
väittävät vastaan, mutta loppujen, lo­puksi
ralisevat rauhan leirin ja as-
Moskova. — Neuvosti
tietoja siiti
ulkomailla ollaan Neuv
kettä in päättyneen atöi
rerissin johdosta. Ku
konferenssissa seloste
Neuvostoliiton uusia sa
mivoiman , rauhanoäii
alalla.
Konferenssiin:. osa Uisi
laiset tiederiiiehet o
maansa lehdille siiti
Ruotsin lehdet kirjoitta
Iäisten panos atomiene
sen alalla on erittäin n
Amerikkalainen Balti
ti panee myöskin merk
liiton saavutukset atom
tämlsessä rauhanomais
siin Ja kirjoittaa oleva
ettei Amerikka ole joh(
sillisen tieteen Ja: — te
hankittujen tietojen
voimatuotannon Ja tee
väksL
Canadalaisia nai
matkalla Kiinaa
Toronto. — Kuuai
naista on matkalla Kiir
tulevat yierailehiaan n.
ajan. Kaikki nämä nai
vat tk, 7—'10 pnä Sveii
•vään Äitien Maailman
Kongressissa öUefnaar
valtuusto kutsui heidät
tustumismätkalle.
: Heidäri odotetaan sai
sin Canadaan syyskuun
— Herrat on herroja
itse ne uunin edessä isti
jat puita kantaa. — Vii
välinen jännitystilanne onkin viimeaikoina huomattavasti
lieventynyt, niin tosiasia kuitenkin on, että sotatarvetehtaili-jat,
militaristit ja muut kuoleman kauppiaat tekevät työtä
yötä ja päivää uuden sodan valmistamiseksi koska heille olisi
Mustalaisen koni oppi syömätlömäksi
sotavarustelusta suuria tuloja. . Siksi tulisi rauhanpuolusta­jain
olla jatkuvasti valppaina ja toimia edelleen rauhan ja
puhuvat, on uutena varoituksena siitä, että rauhanpuolustajat kansainvälisen ystävyyden vuoksi. Vain siten menetellen
eivät saa ruveta "laakereillaan lepäämään". Vaikka kansain- voidaan ihmiskuntaa uhkaava vaara torjua.
Ennen vanhaan vihreässä ' nuoruu­dessa
tapasimme Ihmetellä "isojen
poikien" juttuja siltä, että "kaksi
voi tulla toimeen samalla kuin yksi­kin".
Siltä varalta jos nämä rivit joutu­vat
misuksen käsiin, lienee parasta
pidättyä Ilmaisemasta mitään mieli­pidettä
tästä ' kokemusten perusteel­la",
sillä Jos niyörinetään. että niin
asla on. se voi aiheuttaa tarpeetonta
omahyväisyyttä, mutta jos sanomme
sen perättömäksi jutuksi jolla yrite­tään
saada nuoria ihmisiä luopumaan
yksinäisten miesten Ja naisten "kis­sanpäivistään",
niin se voi ehkä nos-tathia
vaikeita kysymyksiä.
Kaikesta huolimatta Juttu siitä, että
"kaksi voi tulla toimeen . . . " tuli mie­leen
lukiessamme Montreal Starista
_ sikäläisestä suurlehdestä — miltei
kissan pään korkuisilla puustaveilla
präntätyn otsikon, missä sanottiin:
"Kaksi voi elää $9.59 summalla vii­kon,
väittää Punaisen Sulan virkai­lija."
Tietäen, että monella, meistä nuri­sijoilla
tahtoo olla vaiiceuksia tulo-
Jemme Ja menojemme tasapainossa
pitämisessä, mikä aiheuttaa, ei vain
laskujen maksamisen jälkeen jäämi­sen,
vaan myös sen,;että loppuviikolla
on toisinaan tyydyttävä halpaan
makkaraan "kiljun pinnan" asemesta,
lainaamme yhteiseksi tiedoksemme,
mainitun kirjoituksen ytimen. Siis
Montreal Starin nimeen:
"Punaisen Sulan (Red Feather)
alaisen Montreal Diet Dispeasäryn
Johtaja, miss Nän Garvock sanoi tä­nään
(tiistaina) että kaksi ihmistä
elää erittäin hsrvin -$9759 rahamää­rällä
viikon;
.sonkien vaatimalla tavalla, hänen laa­timastaan
ravintojärjestelmästä:
"Aamiainen: 1 appelsiini, kuorima­tonta
cerial-puuroa. kuorimatonta
vehnäleipää: ja voita, malanssia tai
hilloa ja maltoa;
Puolinen: Juusto- tai peanut-voi-leipää
ta 1 makarooniannos, hedelmä-tai
maltojälku-uokaa, kaurajauho-leivos.
'•
Illallinen: Liharuokaa (maksaa tai
lihakeittoa) perunoita, jotakin toista
kasvilajia Ja hedelmä- tai maitoruo-kaa,
teetä tai kahvia ; ;
Siinä on sitten ojankalvajaille, hon­kien
kaatajille, rakennustyöläisille Ja
muille raskaan tyört raataJUle päivän
annos— ja sillä kuulema tulee toi­meen,
ilmeisestikin sittenkin, vaikka]tuntuu"e'tte'i kaksi tervet
ei palkankorotuksia pyydettäisikään!
Meistä kuitenkin tuntuu —: lain­kaan
epäilemättä tieteen edustajien
laskelmia Ja arvioita — että vaikka
•Suomansa sanomalehtihaastatte- ^^^äblevat. sapuskat saattavat riittää
lun yhteydessä miss Garvock sanoi, ^'^^''>P^f lämmlttäyäUe miss
että jos jotkut ihmiset söisivät v ä - : | ° ' ^ ' " ' ' ° f ^ " ^ . . - ' « , ^ herrolUe ja
hemmän kuin nyt, he olisivat o n n e l - ' ' f ' " . f ! " ^ ' ^ ' " ^^^^^ sellaisten "Imis-llsempia
Ja eläisivät kauemman. sien" kanssa tulee "varis luokalle", ku-ten
kotipuolessa sanottiin. Jos joutuu
Pitäen ilmeisesti miel(
hansia työttömiä, Joider
lua Ja ruumista on taas
jotenkin pidettävä avus
yhdessä, mainittu ravir
erikoistuntija sanoi, että
tiä pauna maksava liha
— vaikka paremmista le:
kotaan kaksi kertaa suui
Maiidolllsta on, että 3
kajärjestelmä onkin riiti
Ihmisille" — niin kaua
veys" sellaisilla sapush
Mutta voi siinä varsir
työn tekijälle käydä niin
tlselle mustalaisen he
"juuri kuri oppU syömät
tee henki." •
Suoraan Jos asian san(
"Hän sanoi, että syy, miksi keskin-kertairien
ihminen käyttää enemmän
kuin $9.59 ruokaan viikossa, on .'jiinä.
kun syöntiä pidetään mieluimminkin
huvitteluna kuin ravinnon hankin­tana.
, : . •
oikein miehen tai naisen töitä puske­maan:
• ;
Miss Garvock epäilee ilmeisesti
myöskin tätä koska hän kiirehti huo­mauttamaan,
että ylläoleva ruokajär-jestelmä
sopii "vain tervelUe", Ja että
"Tässä on päivittäinen ruokavalio- siihen on ehkä tehtävä muutoksiasal-malli,
mitä voidaan vaihdella eri se-! ralden ym. kohdalta.
vää ihmistä elä nykyalk
Jen vallitessa sellaisilla
mitä yhdeksällä dollariU.
kohti. '..
Menköön miss Garvoc
hansa ruokalaan, niin
maksamaan vähimmässä
larin ateriasta, puhumat
kaan vähän "paremmista
ta, joissa halvinkin at
toista dollaria. Tällais
vallitessa — ravintolass;
saisi kaksi henkeä $9-59
yhden vaivaisen aterian
-päivä — Ja se on sentään
vaikka asiaa katsottaisU
sen" Jakajainkin näköka