1953-01-13-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-Sivu 2 Tiistaina, tammikuun 13 p. — Tuesday. Jan. 13, 1953 (UBmry) — Jndcpendent Labor OzgaQ~Qf^ Hnnlsb Canadlans. Es-tabUflbed Nov, 6. 1917. Autborlzed as second class znail by the Post Oflttee Departjnent, Ottawa, Pub- UeOied tbrice weeUy: Tuesdays Tbursdaya and Saturday» by Vapaus PubUsbing CkJimpany Ltd., at 100-102 Elm St, W.. Sudbuiy, Ont., Canada. 7e|ephöne3: Business Office 4-4264 Edltorlal Office -4-4265. ISma&r B. SulcsJ. Bditor W, SHHvnd. MaUing address; Box 69, Sudbigy, Ontario. Advertising rates tqvn appUcation. Translatiön free of charge. ^TILAUSHINNAT; Canadafija: l Vk, 7JD0;6 kk. 3.75 3 kk. 255 Yhdysvalloissa: 1 vk. SMe kk. 4J30 Suomessa 1 vk. SJöO 6 kk. 4.75 <<Seliildaju sittenkin9f -jv^x Jouduttuaan katolisen kirkon inkvisitio-oikeudes^^ kieltämään utidenjä tärkeän havaintonsa, että maapallo liikkuu auringon ympäri, eikä päinvastoin kuten oli siihen asti virheellisesti luultu, maailmankuulu tähtitieteilijä Galileo Galilei kuiskasi kuitenkin itselleen, että 'se (nimittäin maa) liikkuu sittenkin.'' Tämä kauan sitten tapahtunut ikuisesti elävä lausunto tuH varmaan monen aikaansa seuraavan henkilön mieleen lukiessaan viime perjantaina Torontossa ilmestyvän Globe and (Mail-lehden mahdollisimman huomaamattoman uutisticdon, jossa kerrottiin Ontarion maatalousministerin toimesta pian eroajiin maatalousministeri Töni Kennedyn sanoneen Ontarion maatalousliiton kokouksessa, että Canadan -.pitäisi aseiden asemesta lähettää muiliin maihin ruokatarpeita. .Asiallisesti puhuen maatalousministeri Kennedy toisti omalla alallaan Galilein lausunnon, että ''se liikkuu sittenkin". Palatkaamme vähän aja.ssä taaksepäin. Puhuessaan Ontario Milk :Distributor's Associationin kokouksessa joulukuun 11 pnä, Ontarion maatalousministeri Kennedy sanoi, että Canadan pitäisi lähettää aseiden asemesta ruokatavaraa Länsi- : Euroopan maihin. Hän sanoi silloin: ~ Meille on juuri flmoitettu, että taas on menossa Eurooppaan $65,000,000 arvosta aseita. Kuinka paljon parempi olisikaan, jos olisimme lähettäneet sinne ruokatavaraa moraalin kohottamiseksi." " Myöhemmin samana päivänä Royal York Hotellissa sanoma-lehtimiehillc antamassaan lausunnossa Kennedy sanoi, että hän on ^sataprosenttisesti eri mieltä liittohallituksen kanssa asevarustuksen antamisen suhteen. "Nälkäisestä ihmisestä ja kivääristä tulee huono •yhdistelmä" sanoi ministeri Kennedy. "Jos me lähettäisimme ensiksi ruokaa, me kasvattaisimme liittolaisillemme voimakkaita miehiä ja silloin heistä tulisi arvokkaita liittolaisia; Kommunistiryhmät häyiä-vät pois kaikista maista missä vallitsee yltältyllaisyys . . .Jumala on »ollut antelias meille. 'Me,saimme suuren sadon — äärettömän suuren sadon tänä vuonna. Kuinka paljon tämä .sato voisikaan tehdä hyvää tämänpäiväisessä maailmassa." Jokainen ennakkoluuloton Jienkilö, jokainen hyvää- tarkoittava ihniinen sanoo ylläolevan johdosta "Hyvin ja ajankohtaisesti puhut- ; '«^>'« tu." Mr. Kennedy ei ole sosialisti eikä komtnunisti, vaan hyvinkin konservatiivinen "maanyiljelijä': politiikko. Kaikesta huolimatta hän on "sataproscnttisesti.eri mieltä" 'llittohalHtuIisen kanssa akeavustuk-mf^ sen suhteen ja suosittelee tyk%n ja tapkkien asemesta nälkäisille S5S?5Jwnsoille lähetettäväksi ruqkataviaraa, jota "ju "äärettömän runsaasti tänä vuonna". Maatalousministeri Kennedy tietää, että nykyisen ulkopolitiikan * perusteella on vaara^ että,nämä ruokatavarat jäävätmätänemääh.f^^^ marien käsiin, sillä jos ruokatarpeita tarvitsevat kansat pakoitetäan. ostamaan kaJHita tykkejä, tankkeji ja lentokoneita, niiden muutenkin pienet varat eivät enää riitä iniökatavaran ostoon. Tämän vuoksi mr. Kennedy on ilmeisesti sitäjm^ että Canadan todelliset .kapsallisedut «vaativat että täältä lähetettäisiin aseiden ' asemesta ruokatavaraa ulkomaille. Tämän perusteella-,hän on "'satia- _ prosenttisesti eri mieltä liittohallituksen kanssa" aseayustiik^eri suh-v^ teen. /Mutta nykyisen sotahysterian aikana tällaisia lausuntoja pide- '"*täjin kaikkein pahimpana kerettiläisyytenä, josta joiituu nykyaikaisen -inkvisitioioikeuden eteeii. Eivät edes hallituksen ministerit »saa tällaisia-" vääriä oppeja" jutkisesti levittää; Ainakin se siltä näyttää. Hyvin pian sen jälkeen kun maatalousministeri kehnedy antoi yUälainatut lausuntonsa joulukuun alkupäivinä, julkaisi Globe a^^^ Mail suuren etusivun "uutisen" missä kerrpltiin, että maatalousminis^ teri-Kennedy eroaa'^pian toimestaan. Älaatalousminiateri Kennedy oli "hämmästynyt" ja siahoi vielä samana päivänä, ettei hän tiedä mitään eroami.shankkeistaan, sillä hänen tarkoituksenaan on jatkaa 'työtään maatalousministeriössä. Sen jälkeen torypääministeri Frost ".'antoi enemmän ulkokultaiselta kuin vakuuttavalta vaikuttaneen lau-r^ sunnon, ettei hankaan tiedä mitään Kennedyn eroamisesta. Mutta •muutaman paivan kuluttua osoittautui, että Globe and Mail "tiesi" ''sittenkin paremmin ministeri Kennedyn eroaikomuksista kuin mr. Kennedy itse! Kuten tiedetään, mr. Kennedy ilmoitti hyvin pian yllämainitun sensatiouutisen jälkeen, että Globe oli oikeassa ja hän, mr. Kennedy vaarassa, sillä hän aikoo nyt jäädä yksityiselämään ja eroaa, maatalousministerin tehtävistä. *Mutta ennen yksityiselämäiin siirtymistä, ministerikautensa viimeisellä hetkellä maatalousministeri Kennedy piti vielä yhden puheen viime torstaina ja sanoi, kuten Galilei aikoinaan, että "se; liikkuu "sittenkin" — ts.. han on edelleenkin sitä mieltä, että Canadasta pitäisi lähettää aseiden asemesta ulkomaille ruokatavaraa, mistä me kansakuntana saimme viime vuonna "äärettömän hyvän sadon". -Ja Kennedyn yksinkertainen jäähj-väispuhe, joka julkaistiin mahdollLsimman huomaamattomasti, sai sittenkin paljon suurempaa myötätuntoa syvien kansanjoukkojen keskuudessa kuin suuresti mainostettu ja paksuilla kirjaimilla päivälehtien etusivuilla julkaistu presidentti Trumanin sotainen jäähyväispuhe, jonka hän jollakin onnettomalla sihteerillä luetutti viime viikolla Yhdysvaltain kongressin ja senaatin yhteisessä kokouksessa. Ylläoleva ei tietenkään tarkoita sitä, että mr. Kennedyn poliittinen karva olisi muuttunut. On paljon mahdollista, että tulevien liittovaalien aikana tämä vanha torypolitiikko yrittää Ontarion farmareille, skiittaa, kuten se vanha vihtahousu .selittää raamattua, että eversti Dre>v, torypuolueen nykyinen epäjumala,^ on muka jonkinlainen "farmarien" ystävä. Hän saattaa mennä niinkin pitkälle että lupaa farmareille, jotta Canada lähettää ulkomaille farmituotteita aseiden asemesta, jos kaikista sotaisista politiikoista sotaisin toryjohtaja eversti Drew tulee valituksi hallitukseen. 'Näin perin "konservatiivi- „nen" on mr. Kennedy poliittisilta mielipiteiltään ja tavoiltaan. Mutta se ei kuitenkaan anna edes hänellekään oikeutta "ajatella väärin", joutumatta siitä näkymättömän, mutta silti tehokkaasti kulissien takana toimivan nykyaikaisen inkvisitio-oikeuden körökärryille. SYNTY/VtÄ- PÄIVIÄ Ananlas Aalton«B,SJ:n South Por-cupinen osaston haalin vahtimestari, täyttää 15 pnä 74 vuotta. Yhdymme sukulalstoi Ja tuttavien onnentoivotuksiin! la ja |b>ko edistysmielinen [ihmiskunta kunnioittaa neroja, scUa^Ia kuta TUiaVEEOT,IA Kysymys: Pitääkö työttömyysva-kUtJtusta saaneen henkilön : merkitä siitä saadut tulot tuloverollmoltukseen ia maksaa siten saadusta tulosta rnyös^n tulovero io^ henkilön tulot ,!cohoävat työttömyysvakuutustulojen johdosta siinä määrin, että siltä muo-lostuu verotettavaa tuloa. Työssä ollessani on palkastani vähennetty työtr tömyysvakuutusta varten yhdeksän senttiä jokaiselta työpäivältä. ,I£o3ka olen maksanut näistä palkas-anl vähenhetylstä työttömyysvakuutusmaksuista veron (mikäli sitä Joudun maksamaan) on mielestäni väärin, että joudun maksamaan vielä toisen veron kun saan työttömyysva-kuutusTä. siitä muodostuisi siten saman tulon kaksinkertainen verottaminen. — Vapauden lukija, Mattawa, Ont..- Vastaus: Teidän väitöksenne kaksinkertaisesta verosta pitää paikkansa mikdli työttömyysvakuutustuloista p i täisi maksaa veroa, SUtä Johtuukin, että työttömyysvakuutustulojael tarvitse ottaa huomioon vuoden tuloja ilmoittaessaan ja niin ollen niistä ei tarvitse maksaa toista veroa, Samaan kategoriaan kuuluvat myöskhi perhelisät (Family Allbwahc<E8) ja työtapa-turmairt johdosta saadut korvaukset, jolta ei myöskään tarvitse ilmoittaa tuloiksi ja joista -ei siten tarvitse maksaa myöskään veroa. Mutta yli 70-vuotiaiden vanhuuden-eläkkeet ön ilmoitettava tuloksi mikäli asianomaisella henkilöllä on multa tuloja siinä määrin, että niistä koituu verotettavaa tuloa yhdessä eläkerahojen kanssa. Tämä Johtuu silti^ että mainitun eläkkeen saavat niin rikkaat kuin köyhätkin. Lenin ja Stalin, tunntistai^t heidät todellisen elämän opettajJ^, ihmiskunnan Johtajina onneen/vapauteen ja kommunismiin, Kolmekymmentävllsi vuotta on kulunut sUtä kun Venäjän työläiset. Jotka ^johtivat talonpoikia^ kukistivat ni^yltoyiE^n sekä kapitalistit Ja ottivat haUittsksen omiin käsiinsä. ^Vii-i n ^ t vuodet ovat taakalleen täyttäneet marxilals-Ieninlläteet määritellyt Joita Stalin ori edelleen -kehittänyt; Joiden mukaan sosiallsen Järjestelmän yhteiskunnalliset tuotantovoimat voivat huomattavasti voittaa kaikki mitä kapitalismi on koskaan tällä alalla saavuttanut; että sosialistinen kan-i^ ntalous ei tuime krliJseJä, el työttömyyttä tai työläisten köyhtymistä yaan takaa jatkuvan hyvtovolnnin kohoamisen,, kykenee avamaan sellaiset taloudelliset ja kulttuuriset voimat, jotka ovat tuntemattomia kapitalismille; että sosialistinen Järjestelmä salle tien konununismiln Ja aseistaa kansan t i ^ o i l ^ miten voidaan Val-inpirjfmn\ ikt»mseRti rakentaa yhteis^ kuntaa. Leriiiiihjä istalinin ennustus on toteutunut käytäimössä: Neuvostoliitos^ ta on tullut voimakkain valta maailmassa. Myöskin heidän, määritelmänsä QU tbteutiiiiut, että sosialismi inuut sanovat UUSI SUUlRI : '•pitaioip^AATTr liUtplaisten^ ;ppnnnU kaneet^ reittaukslaan väiolUsen erinäisiä kohteita vastaan. , V <3eneralismo, fVa^^ tledoittl olevansa valmis päästämään «spanjalalr' sia vapaaehtoisia taistelemaan kom-r^ nlsmla vastaan JKöreassa, Ja tämän sapotaan alheuttuneen ; vapaaehtoiseksi ilmoittautumisen tulvan iizd' - ÖItlerin -kamparijaan Venäjää vas taan toisessa maallniansodassa liittyneen Elspanjan valiojoukon kuuluisan. ''Sinisen" divisionan" monet J ä senet ovat pyytäneet päästä taistelemaan kommunistia vastan. 'Franco Julisti, että hän on valmis antainaan espanjalaisille joukoille luvan taistella omien upseeriensa alaisuudessa vaikka Korean sota on YK:n toimintaa ja Espanjaa el ole pyväksytty Y K : n jäseneksi. Family Herald and Weekly Star, tammikuun ensmmäisen päivän niunerosta, 1953. osoittaa olevansa, paljon yläpuolella kuin kapitalistinen orjuus. Näinä kolmenakymmentenäyiitenä vuotena on äärimmäisen paljon opittu sosialistisen rakeimustyön alalla, Marxilais-ieninläinen ajatus on näinä kolmenakymmenenävlitena vuotena vetänyt yleisen teoreettisen johtopäätöksen kokemtiksistaan. Sosialistisen vallankumouksen kblmaskymmenes-vlldes voiton vuosi merkitsee tärkeän maaiUnanhistoriäUisen tapauksen — ätallnin teOksen ,Neuvostoliiton so- ^alljStlsen talouden ongelmat" ilmestymisen, joka viitoittaa heuvostokan- Diirit isaamaan Helsinki. — (SS) — Kauppaviran-omaisten keskuude^ on ollut — Uuden Suomen sajamlen tietojen mukaan — esillä tuonnin .tehostaminen Puolasta ja Tshekkoslovakiasta, mistä on saatavissa erältä tuotteita, joita ei nykyoloissa voida länsimaista hankkia. Lähinnä on tarkoitus, että suomalaisia eri alojen liikemiehiä matkustaisi sanottuihin maihin ottamaan yhteydet kaupallisiin keskusjärjestöihin ja teolUsuuteen. Suunnitelmaa on ollut omiaan kiirehtimään nykyinen yaluuttatllanne. Puolan ja Tshekkoslovakian valuuttaa on näet saatavissa, mutta eräät läntiset valuutat ovat hyvin vähiasä. larvieiipaassa • P<lrt Arthur, Ont. — Järvienpään seudun väestöllä on tk. 17.. 18 Ja 19 pnä tilaisuus kuulla välitön selostus siitä suiu-esta Asian ja T^yneimieren maiden rauhankonferenssista mikä pidettllh viime kesänä Kiinassa.' Canadan Naisten Kongressta varapresidentti miss Ethel Nielsen, Joka osallistui tähän konferenssiin, viipyy viilconlopun ,ajan täällä ja puhiiu u-seissa yleisissä koko^ksissa. Miss Nieijeh toinil musiikin opettajana To-rpntoRsa ja on skotlantilateperuinen neljännen polven canadalaiiien — ja puolu^anii« öu ÖriK:n.^tt8itaja^^ renssissa ja hänellä On tärkeä sanpma esltettävänään Canadan kansalle. C?isJ;n; paikallinen naisten kerhon kahviaiset lauantaina tk. 17 ;pnä, alkaen ;klo 230 ip. CSJ:n haalin ra-yinolassa, 316 Bay St.. Miss Nielsen pithuu ;tässä tilaisuudessa. Me kut summe täteri tähän tilaisuuteen /kaikki ne miehet ja naiset, jotlca ovat kiinnostuneet rauhan ja hyväntah-don kehittämiseen kansojen kesken Vihan ja sodan asemesta,. Saapukaa voi voittaa y h ^ i ^ maassa, jota seuraa toiset maat; i^^^ Stalinin piwlueen;l^,jkc«|^^ teo- Suuri KIlnMij^fc^ Ko-reah IJS^ Kansantasavalta ja Euroopan kansana demokratiat muodostavat nyt kiinteän y h t e n ä i ^ d e n ja seuraavat sitiä tietä, jonka Neuvostoliitto on vlitoit-tanut. • Kapitalismi on kerran kuvattu ket- Juim, joka pitää maailmaa rautakah- IeIS3ä.?^uutamia kaikkehi tärkeimpiä renkaita siitä on katkaistu, eikä ole enää olemassa yhtenäistä rauta-kahletta. Turhaan yrittää Amerikan imperialismi saada tämän kahleen f)äät yhteen, sillä se ön ikuisesti katkaistu.-. Puolueen 19 kongressi osoitti selvästi, kuinka on olemassa veljelliset siteet kaikkien inaiden fyöJäisUo Ja kuinka heidän kannatuksensa ön ka&f vanut suurenmolsesti. ja että nyt,oi imperialistieti vaikeampi saada Jhmi» set nousemaan Neuvostoliittoa j ä kansandemokratioita vastaan kUin kolmekymmentävllsi vuotta sitten. Näinä kolmenakymmenenävlitena vuonna ön sosialismin leiri laajentunut ja siitä on tullut voittamaton voima, joka kehittyy vuosi vuodelta; Näinä . kolmenakymmehenäviltenä vuotena kapitalistinen järjestelmä ön entistä enenunän vanhentunut ja sen 01ämä sammuu. Kansan viha on kasvanut sitä. vastaan koska se rikollisesti vuodattaa verta ja valmistuu uuteen verileikkiin, joka tulee johtamaan sen vararikkoon. Amerikan iinperialismi näkee, väin sodassa pelastuksensa. Se pelkää rauhaa kuin kuolemaa. Sosialistinen leiri haluaa rauhaa, pyrkii rauhaan ja vartioi rauhaa. Se ei pelkää sotaa; se on voimakas rauhassa Ja sodassa. Ihiniskumialle oh edullista, että se on rauhan puolesta, kannattaa tulen lopettamista ihetl Koreassa,^ yaatii aseyarus^telun lopet-: tamlstä sekä atomiponmiln ja bak-teerisodan kieltämistä Ja rauhaa suurvaltoja välille. ' Näii& koimenakJWenenäviitenä OQji^ neun»rt«kansa on kulkemit i^lpi^, loistavaan voittoon. / Neuvos-itbilitDQ kcnrnntin^ uudet i määrittelevät histprtalUsen :. -xakentaa kommunistinen yht^^ninta siirtymällä sostelismlsta skoöinamismHn; jatkuvasti; kölutttäa yhteiskunnan aineellisia ja kulttuu-ri^^^ bja, valistaa yhtelBkunnah jä- 'i^))iä l^nsainväli^den ja' velj^den hengessä kaikkien maiden työläisiin n ä h d ^ , kohottaa. isänmaan puoluSr tusvölmia mahdöllislmmjan körtaealle hyökkääjien toimenpiteitä,,viastaan. Kvtn ise saavuttaa 36 :n vuotensa ^Ss^iTiliahtäva sosiailistihen N^uvosto-tasavaltojeh liitto,bn voimansa kuloilla' ja aseistettuna uudella viisivuotissuunnitelmalla, innoittaen kaikin tiOlkiaan ja tyttäriään, rfeiivosto- -PatrioQtteja, oikeutetulla ylpeydellä ja sytyttää kaikkfbn edistysmielisten i h - nttBtaarsydähiissä ilon timteen. Jos kommtmlsmln voiton, sosialistisen vallahkumotiksen nerouden, .ibmis-kuiman loistavan. tulevaisuuden, pitäisi symbolisoida yhdellä 'sanalla,.yh- S I T Ä VABMA TAIDOSTAiIN' — OJen kuuUuH. että eräs jota te hpiOitti maksatautlsena>i likin jBydätifautiiii? ' — Se on vale! Jos minä hoidin! takin nnaksatautistä niin hän o, kin varmasti kyolee maksataii MAALASIEN KESKEN^ jEhtvUen^fnaalarl: i'Mitä.kal4 -jsLnUn maalauksesi oikein erite Kalojen maalari: «Se on hai*j juuri suunitteiee hyökkäystä 'til kimppuun." B E. maalari: "Mutta ethän sM milloinkaan nähnyt haita, jottei .fiit. sen maalata?" -jr k . maalari: "Oletko sinä ^ «nkeliä ja kultenidn maalailef tä." •• ..;TUNSiwi?oiKANSA i .dPanharl seward • Walker Hu -tonls^sa, r C;t^la'nnissa,^^qttl äs iCeHaipen ivakuutuksen roikä ..kaiken sen «maisuusvaihingön della nimöllä —• sen: nimen tulisi oUa STALIN. Toronton^^lobe atid Mail on myöntänyt Social Credit-puoliieeh ottaneen torypuolueen paikan Toronto. — Canadan Sgclal Credit-puolue vastustaa^ ehddttqinasti ehdo-tetttm kaiisallista terveysvakuutusta I(bska se on "alusta loppuun saakka .'>osiali8mia, sitä samaa kuin Joiissakin niissä kommunistisissa hiaissa. Jotka minä tunnen", sanoi Social Credlt-ouolueen Johtaja Solon Low puhues-; saan Toronton ..esikaupungissa' Lea-sidessatammik; i ^ n ä . Mr. Low.ja Albertan pääministeri E. C. Maiming olivat äskettäin puhujamatkalla Onatriossa, jonne he aikovat muodostaa Social Credlt-puolueen tulevia liittovaltion vaaleja silmällä pitäen. Pitäen esimerkkinään British Coliuhbiah maakuntavaaleja, noi mr. Low tuhansien, vanhojen puolueiden suhteen pettyneiden cänadä-laisten etsivän vaihtoehtoa, ja että Social Credit-puolue esittää itsensä sellaiseksi vaihtoehdoksi. Kokouksen oli kutsunut -!koolle <3rreäter ...Toronto Social Credit League» ja kokouksen johdossa iOUNelsb ja .kaksi Hän kehitteli laajasti puolueensa teesiä, että hallitukseh el tarvitse tehdä mitään muuta kansan ostoky-kypulmaq. ratkaisemiseksi kuiri pai-jiattaa rahaa — siinä määrin, että sillä katetaan tuotettujen' tavarain kuulemaan Itätä' huomattua. .canada-laista. joka selostaa teille sitä työtä rauhan hyväksi mitä suoritetaan Aasiassa. Samalla saatte kuullal hänen vaikutelmiaan Uudesta lOinasta. Sjuriiiuntalna tk. 18 pnä me^ee nilss Nielspn GeraldtonUn, jossa ^ ä n pii-hiiu yleisessä kokouksessa. Maanantaina tk. 19 pnä, hän puhuu klo 8 lp. ulttalMlalsten haaUlla^ 203 pgden St.. Port W i l U a m ^ Hän puhuu myöskin radioon^ josta Ilmoitetaan paikallisesti. Rauha on meidän tunnuksemme! Rauha, on kaiklden ihmisten, tärkein sana maailman kaikissa osissa. Mennäänpä siis,kuulemaan tätä edustajaamme, joka näki ja kuuli mitä tehdään rauhJan hyväksi niiden miljoonien ihmisten toimesta, jotka olivat edustettuna Aasian Ja Tyynenmeren maiden rauhankonferenssissa. — M.S. Asuntotila laajentui ^Oin 800000 neliömetrillä Moskovassa >. Moskova. — Viime vuonna Moskovassa rakennettiin 755 tuhatta neliömetriä uutta asuntopinta-alaa. euunnltetasana oli 728 tuhatta nel.B-metriä. Tämän lisäksi on valmistunut 27 tuhatta neliömetriä asuntopinta- alaa monlkerrostaloissa. Moskovan asukkaat saivat niin oUen viilto vuonna 782 tuhatta neliömetriä uutta asUntoplnta-alaa, Joka on kaksi kertaa enemmän kuin rakennettiin V. 1940. Natsien vihol^sta ei haluttu päästää inaihin lJSA:ssa -^ew York, — Ranskalainen merimies, joka tunnusti ottaneensa luvatta leipää vaimonsa ja lastensa licnkissä pitämiseksi natsien leipomosta, niissä hän oli pakkotyössä toisen maailmansodan aikana, estettiin pääsemästä maihin täällä. kysj-myksessa olevalla miehellä on suuria arpia ruumiissaan, osottamas-sa minkälaisen rangaistuksen natsit antoivat hänelle, todettuaan hänen luvattomasti elättäneen perhettään Työttömyysvakuutus-hommissa 8447 henkeä Ottawa. — TääUä julkaistussa lUt-tovalUon työministeriön tohnintaker-tomuksessa todetaan, että viime maa- Usk. lopulla' oli työttömyysvakuutus-komission palveluksessa kaikkiaan 8447, henkilöä. .-MhUsteriön palveluksessa oli samaan aikaan 694 henkilöä, Joista ainoastaan 36 oli tilapäisiä. Savuna ilmaan Toronto. — Heinä-syyskuun aikana viime kesänä tuotettiin Qanadassa 13.518.252,000 miljoonaa savuketta, 47.- 263,000 sikaaria. 7.895,643 paunaa sa-vuketupakkaa. 458,453 paunaa suutu-pakkaa ja 188.000 paöhaa nuuskaa. ?un Ranskan linjan taholta ankarasti protestoitiin tapalituman johdosta, myönnettiin mläielle maihln-pääsyolkeus. nia kantaa kortensa Vietnamin ''likaiseen sotaan" Lontoo. — Britannian ulkomaavi rasto 4,iedottaa, että Britannia tulee lähettämään ranskalaisille Indo-Kii-nan suuren määrän ammuksia "osana lisätystä a.vusta ranskalaisille sotavoimille niiden taistelussa kommunismia vastaan". Lisätyn brittUäisen avustuksen sano taan johtuvan Atlantin Sotilasmtpn neuvoston viime kuussa Pariisissa pitämän kokouksen päätöksestä, "Ilmaista Ronskalle solidarlsuutta sen taistelussa kommimismia vastaan In-do- Klinassa." . jRandcaHpyysi Britannialta tykuT-kuulia siksi, että monet Indo-Klirias-sa käy-tetyt tykit ovat br.ttilälstä alkuperää. Enimmäkseen käyttävät ranskalaiset Indo-Kilnassa amerikkalaisia aseita. muute yar^.vakavaa, nuorta.:nUestä, Hän satibi, että iBocial Credit Ön ainoa sosialismin vaihtoehto . Cana-dassa ja että hänen puolueensa perustuu usein maii^ "yksityls-yritteliäisyyden'^ .pUolustanUseeri.' Vieläpä. liberaalitkin ovat muuttumassa /'|bsialistteiksi'',:\sän^^^ puhpja.': PÄNKE1LT4 LiUNAAMINEN MrrLbw. tuimuBtell- viekkaasti, kuuli jakuntaäiisa,' pyrideh puhtnnaan kaikista. sellalsi$ta .'asioista,. joiden jphdo8ta;h^ kuuli y ä h ä i^ .:^ä::huudahduksia tai suosionosoituksia. Näitä asioita hän käytteU sitten kuin entinen patenttllääkkeen kauppias. hirman ja» ostovoiman välinen kuilu.; Sitten el tarvitse enää lainata pan-keilte. (Mutta kun häneltä kysyttiin miten hiin tulisi rakennuttamaan Bt. Lawi:encen vesitien niin hän sanoi sen tapahtuvan suunnilleen samaan tapaan kilin nykyinen hallituskin sen tekee— rahaa lahiaamalla.) Hän asetti vallassa olevan liberaalipuolueen pilkan kohteeksi mutta hänellä^ ei ollut ainoatakaan halveksuvaa sanaa konseryatiivelista (eikä hän myöskään sanonut, että Social Credit ja toiyt toimivat käsl^dessä British Columbiassa ja Albertassa). - Puhuja sai voimakkainunat suosionosoitukset sanoessaan miten "Uuneel-linenmaaV Canada on j a ylistäess^n sen :mahdollisuuksia. Mutta-hän: el viitannut sanallakaan siihen; riii)pu-vaisuussuhte^ seen USA:n markkitiols-ta, jossa Canada on Yhdysvftltothin nähden. 8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ Hän ylisti taloudellisen elämän elpymistä Japanissa -; jä Länsi-Saksassa ("jossa kaiisa el vaadi kaljdeksantuii-nlntyöpälyää" kuten hän saiioi) ja sanoi niiden .uhkaavan Canadan kauppaa koska he kykenevät^ yaUit-sevlen. alhaisten palkkojen johdosta myymään halvemmalla kuin Canada. Ja hän sanoi varoittaneensa Canadan työväkeä, äitH sen ei pitäisi vaatia palkkojen korottaihlsta. Mr. Low sanoi, että hintain kohoamiseen ei ole syytä, ainoastaan koreat vaan myöskin hallltul^en periMftfr verot, joista hän sanoi hoin 50 pros. olevan salattuja veroja. Sen-tähden Social CJredlt T^aatll "koko rahapolitiikan" muuttanllste, että pääs-täisiing eroon pankkilainoista. Hän ruos^sitä " julkeUtta" initä Ottawassa v a l l a i ^ oleva "lilan suurella vallalla varustettu" hallitus on osoittanut — mutta ei kertaakaan'malniimut .mitään konservatiiveista. TODELUSVUDESSA TOBY Puhuja karttoi .huolellisesti mainlt- .semasta , m i t ä ^ työttömyydestä ja naste .«llntasqsta,^-m^ ^^f^iee^alon ^^ikä pfflautt^ tnle^ liin.seJftusunio^rninkä.li&n .esitti :huoneessa helmikuussa 1947. Hän sanoi sillöiri: .^Minun käsitikseni ori . . . lolcakerte kunj^llitiu^t^^ imylbekseeii täyden työllisyyden, yhtetekunnalUsen huollon ja suuhriiteUtmj^iiAtdei^iet^^^ <^ silloin menossa .suoraa päätä kansan örjuuttfunäsfjeri . . • . .i- . : • Mikäli on kysymylfsessä yhteistoiminta toryjeri" kanissa (B. Crni nykyinen pääministeri Bennett on entinen konsert/atiivipuolueen jäsen), määritteli torontolainen koriservatiivineri lehti Globe and Mali siinä suhteessa kantana' viime'syysk. 8; pnä, sanoessaan, että Social Credit-ijuolUe on f'oleelHsesti' konservätiivliien puolue" joka "puolustaa Mukaisti-yksltylsyrit-teliä. isyyttä" ja mikä; :'riäkee huolto-vältipssa' todellisen yaärari jokaiselle öariadalaiselle." Sitten lehti lisäsi: "Social *CriBdit on lisännyt ivoimiaan omaksuessaan sellaisen asenteen minkä köniervatiiyipUolue olisi saattanut omaksua." hänen kekseliäät ja t9J3nokka4(| (kansa saattavat aiheuttaa tuli vuoden aikana. Yksi pojista on kolmevuotias Ja .'tiolneri kuusii Ganadan suomalaisen!* väestön U^äntyimneni täpä yuosiis^iidaUa '| Ot(awa. —- Canadan tilast<aii^l toiniiston väenlaöcujen yhteydes^ räämät tiedot osoittavat C a n^ . olleen suomalaisia asukkaita; eri fSi laskujen aikana seuraavat määillt: 1901 1911 1921 1931 1941 1951 •Lukuunottamatta vv. lMl-rrl941 j Iistä aUcaa on .tämän inaaris^^ rien väestö osoittanut alitutE*a.M ^mistä. Viimeisteli kyinmenei^i;? den a.lkaim:lisä^nt^i iuiOtj^^la^isteh kmnäärä. 2,C62 hietigellä! ^ koiska^s nnätetek on saflpuiuit vUjps pkp .Vuonna >panädaan useita ^tuhansia Canadan \ suom.alaisten .lukuraäi myt korkpampi kuin milloinkaaiin nen, vaikka, äskettähi mamihan,'s punoita siirtolaisia on palaimut suurin jo'iiköin Suomeen, lyihyent Saimaassa oleskelun jälkeeri, '. Fa]]^l/nui^ttäiiyt f liOritQota siveettöihäksi Lontoo. -— Metodis^^^^ Sangster on sohaissut'amplaisp^ väittämällä Julkisesti, että. LonM oUsi 10,000 prostltuuttla, joista-zJ läntisen Lontoon iJaui>pa-.ja. l i d telukeskuksissa. Vväitteei^ saa pastori JSarigster perUstuvän^^^ tilastoihin Ja yksityisesti siioritette hin tutkimuksiin. Joiden mukaahi mä 10,C0() olisivat yiiiu6tj^:,^g miehen mprsiainina. Korkein sakko itsensä. l»upp!|ai^ sesta on Lontoossa kaitsi ..piiii!| ($5.60) i mutta ajoittaisia aakof sia pidetään "vain tUapälsverottaffl sena." • '. . Apurahoja Suomen kirfaUijoille Helsinki. -L (SS) — Werner Söderström Oy:n kirjallisuussäätiö on jakanut apurahoja seuraaville kirjailijoille: V. Huovinen, Helvi Juvonen. Eila Kivlkk*aho, J . Korpela. Aila Meriluoto. P. Mustapää, O. Paloheimo. M. Pälkispää. Toivo Peltkanen. V. RIikkilä. M. Tapio. A. Tynni ja Iris Uurto. Apurahat ovat200.00a —• 300- 000. markan suuruisia ja niiden yhteismäärä on 3 miljoonaa markkaa. Näin imta' torstaita vasten yöllä, että olin . polvlllaril jumalan edessä rukoilemassa,. hSneltä armoa Suomen hallitusherroille, Ensin mulla pii v i lu, koska olin lentänyt halld kylmän avaruuden, ja Ilma oli alkanut lämmitä vasta sillä hollilla, jossa Pietarin vanha hahnio, alkoi tulla, näk^j-vlin. .Mutta, sitten lämpenin. — Mistäs sinä olet ja miksi olet tänne tullut, kysyi jumala, kun Pietari oli laskenut minut sisään. En tahtonut uskaltaa katsoa häntä silmiin, koska; jumalasta ja jturialan ankaruudesta oli puhuttu niin paljon ihmisten keskuudessa. Mutta vihdoin katsoin. Eikä se ollutkaan pahan näköinen mies. Sillä oli pitkä tukka Ja harmaa parta ja silmissä sillä oli ystävälUnen välke, ja sen suu myhäili, niinkuin hyvän Isän. Siis vastasin: • ^- — Olen . Parista. Karjarannasta olen sieltä Kaiun toiniituksesta. Lisä-juuri, t i e t ä a i ^ isä? Ja Jumala otti, käteni omaansa ja silitti sitä (hetken aikaa. ^ Vai sieltä sinä olet. poikani. Kyllä minä sinut muistan. Hyväksyn sen lehden. Ja onpa tänne tullut monia teikäläisiä, miekiä ja naisia, kelvollista väkeä. On myös yrittänjrt muita, rikkaita porvareita vaari eipä ole laskettu. O-len sanonut Pietarille, ettei laskisi. Mutta — Ja Jmnala kumarsi päätään alaspäin kuiskatakseen jotakin minun korvaani — mutta sano sinä, mikä minulle tulee neuvoksi niiden suomen hallitusmiesten kansa! — Kuhika niin. isä. minä kysyin. — 'No kun niillä ei ole tukkaa jumala sanoi. En-uskaltanut ihmetellä hänen ihmeellisiä sanojaan, sUlä pelkäshi taivaallisen isän vihastuvan, Jos kovin monta kertaa k y ^ . Siksi jähi hll-jaa odottamaan hänen eteensä Ja samalla koskettelin hellä varoen hänen lämpöisiä polviaan. Lopulta olin vähällä unohiaa että oi n jumalan a-sunnossa, j a minulle tuli imi. Oli siis niinkuin kaksi unta päälletysten Herätessäni siitä toisesta unesta huomasin makaavani Jumalan emännän petaamalla stlkldsallä ja kultaisella vuoteella; ja minulla oli niin ihana olla! Ennenpitkää valkoiset enkelit toivat vuoteeni viereen laitetulle norsunluusta ja jaspiksesta rakennetulle pöydälle nektaria, pjy-slvät minun juomaan sitä itseni kylläiseksi, ja lensivät pois ensin kauniisti nllattuaari. Nautittuani nektaria vatsan täydeltä ja sitten käytyäni kylvyssä jumalan omassa ammeessa, johon vain harvat pääsevät, minut kutsuttiin hienoon salonkiin, jossa jumala istui. Hän vinkkasi" minut luokseen, sillä hän tahtoi puhua ^ Poikani, sanoi hän, arvaan aikomuksesi, sillä minulle ei ole mikään vierasta, piet tullut pyytämään armoa maasi hallitusmiefhiUe. Olen miettinyt asiaa koko yön. Olen lujasti Ja vakavasti ajatellut, mitä sinulle sanoisin, konsa rukouksesi esittänyt olet. Mutta vastaan ennenkuin ehdit edes kysyä. Ajatus maasi hallitusmiehistä Idinnostaa minua erityisesti. Sillä eihän moisia muualla ole! ' - ' *• Ja hän päästi makean ja pitkän naurun ja minä ihmettelin sitä kauan aikaa, sillä eihän ollut maan päällä puhuttu, että jumala nauraisi! 'Vihdoin liänen naurunsa laantui, ja hän muuttui jälleen hyvin vakavaksi ja harkitsevan näköiseksi, niinkuin jumalan kuuluu muuttua. Slt-' ten ihan ryhtyi puhumaan lisensseistä ja salaputklsta. ja nUnä arvasin, että,vji?^, vai niistä se ky^miys orikin. Onpa ihmeellinen mies, kun kaikki tietää,!;^-; Niin monta^inaata Ja monia hallituksia ja paljon salaputkia ja vaiiäii>lisenssejä . : . ; ; j — Väi vähän huusi jumala lujalla äänellä arvaten Jälleen miinun ajatukseni ja minä pelästyin luullen sanoneeni* jotain ;iEwpImatonta. Mutta ei, d l jumala ollut yihahien minulle, vaan ministereille. — Vai vähän lisenssejä! El, el se ole totfii! Niitä ori paljon, huusi jumala. Suomen hallitusmiehet ovat kähveltäneet lisenssejä paljon ja l i sää aikovat kähveltää. Niillä on k i i re nyt, kun siellä teidän valtakunnassanne on ruvettu ptiliiumaan asiasta. Ne peittaavat paljastuvansa! Ne ovat tuottaneet muista maista appelsiineja ja pääryiiöltä,. rusinoita ja aprlköcfeeja, kafavla ja muuta (hyvää, ja käyttäneet nlQiiri valtion valuutat. Katsos, .ei salaputki ole ainoa sala-putki, lisäsi Jiimala ja nikkasi oikealla silmällään. Rohkeniri nikäta takaisin, ja siitä juiriaia huoniasl, että aijan tottua häneri seuraansa. Voi, hUtai' mukava ' j a hertteinen herra jumala oli! Se oli jotakin eririerinäkemätöntä! ' / Monenlaisia, muitakin asioita me $ilnä jumalan kanssa juttelimme. Puhuimme työttöinyydestä, jota eivät hallitt^errat vakavissaan yrltäkää poistaa. Ja puhelimme pitkän t ä h t ä '' men politiikasta sun muusta Ja juma. !a oli aika lailla äkääntynyt meldäi ssira^llemnie. Sen oikein näki, mi-ten^ Jumalaa ^ r m l t t i. . liopolta uskalsin palata edelllser Ulan keskenjääneeseen keskusteluum-me, viaj;ky^ä.. mitä Isä jumala pl taxkoiCtänut pithuessaan Idistä vaikeuksista, mitä hänelle aiheutuu siltä, kun korkeat ijajiiisterit tapaavat olla ilman tukkaa,' •— Ah. etkö sinä sitä huomaa,'huu-dahu Jumala. Sehän on niha yksinkertainen summitelma. Jos niillä onsrtokka, niin saisin rangaista niitä pahoista teoistaan sitomalla ne, kuin puun oksaan, tidcastaan kiinni kuun sakaraan neljänneakuun aikana, ja kuun mukana ne kiertää Ikuisia aikoja maan jrmp^l katua, että kansaa Suomen pettivät ja sen omaisuuksia kavalfl yat, lisenssejä hamstrasivat, kö; aikana, vakauttamisen vuosi neliä, — Vöi isä Jumala, älkää olko ankara, pyysin. Miksi kuun si sitoisitte! Miksi iankaikkisesti tumaan panisitte ja maan yjil Iclertämääri asettaisitte,. Aja •herra Isä, nilderi päänahkoja: jc m tukka olisikin,' niin kyllä se^i irti mhtisl, ja sitten rie putoaisivat jonnekin, tyhjään, -r- salaputkeen! — huusi j — Salaputkeen put(»isivat! ->- jiunala vielä toisen kerrari»ja \ jälleen aivan katkeatakseen. VöI nuas. Lisä Juuri,' miksi niitä kuri en minäkään säästä! Etkö ne (heitä jheidän ystävistään Ja;] dän teoistaan! Ajattele vaan^ Satakunnan Kansan herroja Poi Ja Kustaata Kokemäellä, mhiisj suojelijoita, pahan puoltajiani tappaisivat sinut ja muut -te: nUnkUhi kärpäfiet; Jos ya^n votei Miksi heitä autat ja minua rui(Si4" sillasi suotta- vaivaat! . ---I^ä, Itse. stoa tiedät, mitä,' pitää tekernäri. vastasin. Jos niUi ettei ole oikein puolustaa_ parä. mattomasti paatuneita, niin tee;^ tahtosi jnukaan. Mutta» niW ;.ledät, on meillä Suomen vai lassa liimaa, sanoin. Valele ö tä dän kaljuun päälakeensa, keiboitla; istuta peruukki Ulmalseen P ' Vot. katsos peruukista voit ripUsWj herrat kUnni kuun sakaraan»;. *j anna kiertää ympäri taivaan, kalkkisesta iankaikkiseen! ' — Senpä teenkin! Senpä varngj teenkin. Innostui isä jumala, j a P* kästä tonostuksesta hän löi mfnö olkapäälle niin lujasti, että - s l n . . . . • .y;:'^ (Mutta se olikin oUut vierelläni ntU^* kuva poika, lyseolainen, joka «^^g^ sapäto tärskäyttänyt minua n ^ r^ poskeen--^ Jussi LIsäJuuri rsa*«f«f^ naii Työ'','iPorL ;:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 13, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-01-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530113 |
Description
Title | 1953-01-13-02 |
OCR text |
-Sivu 2 Tiistaina, tammikuun 13 p. — Tuesday. Jan. 13, 1953
(UBmry) — Jndcpendent Labor
OzgaQ~Qf^ Hnnlsb Canadlans. Es-tabUflbed
Nov, 6. 1917. Autborlzed
as second class znail by the Post
Oflttee Departjnent, Ottawa, Pub-
UeOied tbrice weeUy: Tuesdays
Tbursdaya and Saturday» by Vapaus
PubUsbing CkJimpany Ltd., at 100-102
Elm St, W.. Sudbuiy, Ont., Canada.
7e|ephöne3: Business Office 4-4264
Edltorlal Office -4-4265. ISma&r
B. SulcsJ. Bditor W, SHHvnd. MaUing
address; Box 69, Sudbigy, Ontario.
Advertising rates tqvn appUcation.
Translatiön free of charge.
^TILAUSHINNAT;
Canadafija: l Vk, 7JD0;6 kk. 3.75
3 kk. 255
Yhdysvalloissa: 1 vk. SMe kk. 4J30
Suomessa 1 vk. SJöO 6 kk. 4.75
< |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-01-13-02