1956-06-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sivu 2 Tiistaina, Jtesäkuim 5 p. Taesday, Jime 5^ 1956 i i i l i i i i i i i mnamri — Jadeprnd^ Labor TeUpboneMi Bits. €>ifke4». 4-426*: Biitoxm Office OS. 4-4265, iSaragtr aaäre»tBoxW.Biiabnrf,Ontarto Oiam i t f ftandfaOi camOiat». £>• tofiSftadiror.S9S7, AvOMHaHS M jeepod cälMi roaO br tije Pa«t OCftee 04MffAent» Otto«r«. PUb- Stfied Utxite iPMUy; Taevdays, lluiisdjiivttqd «sttudsys by vapaus EbB 6fc. W, Sudininr* Ont, CatuOa. AavaUöng rau» vpon »ppUeaUon. Traxaaatioa fice of cbafse. ZanaOatsa: l m IM 6 3 kk. 2S5 VMysraSktiua: l *IL BOO 6 kk. 430 SuosMSBs: 1 vk. 8 6 kk, 4.75 1 i ? * ^ • I ^ IA I f . > »-1 'f? t t & 5- H i: il i^lM ! I ^'^^^^ I f!'Hr'-: Uuria inieKvaltaisuukna Koreassa Viikon lopulla tulleissa uutisissa Jcerrottiin, että yhdys^ valtalainen ylipäälliklco, kenraalimajuri Robert G. Gard on yksipuolisesti/siis toisista sopimusvalloista välittämättä, päättänyt kiesk^tää puolueettomien maiden edustajista muodos-tetim viadvontalgamissionin työn Etelä-Koreassa ja samalla rnääräniJy^iettä mainitun valvontakomissionin puolalaisten jä tshekkoslovakialaisten jäsenten täytyy hetikohtaisesti poistua Etelä-Koreasta» • Vaikka kenraali Gard yrittää oikeuttaa tämän yksipuoli-srar tekonsa väittämällä, että Pohjois-Korea on "rikkonut" aseleposopimuksia, ja että näitä "rikkoumuksia" ei ole muka voitu tutkia sen johdosta kun puolueettomien maiden valvontakomissionin vissit jäsenet eivät ole olleet hänen kanssaan samaa mieltä asiassa, niin suuren yleisön vaikutelmaksi jäi, fetta tämä yksipuolisesti suoritettu toimenpide on sittenkin kaikkein suurin rikkomus yhteisesti teHtyjä sopimuksia vastaan; Kailsainvälisets^ todellakaan sen pajarin arvoisia, mille ne on kirjoitettu, jos yksi tai toinen osapuoU voi ne rikkoa toisen osapuolen mielipidettä k y ^ - r Inatta. «Sitäpaitsi tuntuu vähän oudolta kenraali Gardin syytös, et^Fohjois-Korea on muka syyllistynjrt asevoimieiisa voimis-tutfluniseen aseleposopimuksen jälkeen; ^^^^i M emme luonnollisestikaan tiedä maallikkona kuinka voimakas armeija Poh-joi^ lCoreassa on. Mutta me olemme lukeneet yhdysyaltälais-t^ liutistoimistojen lähettämiä selostuksia missä kerrataan, että^Syngman Rhee ylläpitää Kiinan jälkeen Aasian suttrinta fcrlrteijaä — että valtaosa Yhdysvaltain EteJä-Korealle antamasta "avustuksesta" menee Rheen armeijalle, ja että, juuri iaiJilänsuunnättcHnan suuren sotakoneiston ylläpidosta johtuu, filtgu Etelä-korean talouselämä on kaikesta, "avustuksesta" |iUO)imatta jatkuvasti huonontunut, ilmennen se ennenkaik- 4cea rahan' arvon romahdusmaisesta laskusta. Nämä ovat ^äittäaksiemme kumoamattomia tosiasioita. Jokatapauksessa Yhdysvaltalaiset uutistoimistot, sanomalehdet ja pölitiikot pi-j[ ävät niitä kieltämättöminä tosiasioina, ^ ^Mutta jos Yhdysvaltain suunnattoman suuri avustustoiminpa Etelä-Koreassa menee valtaosalta Syngman Rheen sota- «koneiston hyväksi, niin mitä käytännöllistä ja moraalista oik u t t a ön yhdysvaltalaisella kenraalilla osoittaa syyttävällä ^sormellai Pohjois-Koreaa ja; väittää> että sielläkin on • puolus- ^tusvoimia muka lujitettua. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä *kun koko maailma tietää, ettäSyngman Rhee ja hänen hallituksensa on moneen kertaan julkisesti uhannut aseleposopi- Smuksista välittämättä lähteä uuteen hyökkäyssotaan Pohjois- ^Korean valloitiamisaikeissa. ' 5 Toisaalta tämä kenraalin:iajuri Gardin toimenpide joutuu «erittäin kummalliseen valoon sen vuoksi^^^^^^ hän hylkäsi K i i - »nariKahsantasavalian esittämän ehdotukseni että järjes ^stin uusi konferenssi; missä päätettäisiin Korean rauhanoma^^ J^sesta yhdistämisestä'ja siitä, eitä kaikki ulkomaalaiset sota- Ijoukot poistettaisiin Korean maan kamaralta. Miksi kenraali- Jmajuri Gard ei voi suostua Jcaikkien^^ ^kojen poistamisehdotukseen, jos hänen sydämellään ei ole ^mikään muu kuin Korean kansan onni ja hyvinvointi? Ja omiksi kenraali Gard sinkosi syytöksensä Pohjois-Koreansota- * voimien tehostamisesta ja lisäämisestä juuri hetkenä jolloin ;^Pohjoi8-Korea'ilmoittt pienentävänsä puolustusvoimiaan 80,- jOOO miehellä ja kehoitti Etelä-Korean hallitusta menettele- • mään samoin jsiinä imielessäj että voitaisiin tasoittaa tiejä *mäan rauhanomaista yhdistämistä varten? Keni-aalimajuri Gardin yksipuoliset ja siis laittomat-toi- ^menpiteet pahentavat ja vaarantavat mielestämme Korean t tilannetta aikana, jolloin on olemassa kaikki mahdollisuudet -Korean kansan syvällisimmän toivomuksen, pysyvän rauhan -vakiinnuttamiselle; Jos kenraalimajuri Gardin tarkoitus on Ejohdattaakehitystä uusia seikkailuja ja selkkauksia kohti, hän on ottanut kannettavakseen suuremman taakan, mitä hän pys-maailman yleisen mielipiteen valokeilassa kantamaan. Kirous vaiko siunaus? ikon lopulla julkaistiin lehdessämme Goventrysläj Eng- ^ iJahnista tullut uutistieto, missä kosketeltiin erä i keii suiirkysymystä, mistä riippuu lähitulevien vuosien ai- ; kana monen miljoonan työläisen leipä. f Kysymys on tehtaiden automatisoinnista. Tekniikan ja 5 kehityksen-kannalta automaattisesti toimivat tehtaat nopeis-tuttavat suuresti tuotantoa, vähentävät ihmistyötä ja luovat f siis mahdollisuuden entistä täyteläisemmälle elämälle. ; - Mutia tämä on vain "mahdollisuus". Kapitalistisessa t maassa automöinti aiheuttaa myös joukkomittaista työstä i erottamista ja työttömyyden lisääntymistä. Kun automaatti-^ I sesti toimivat tehtaat 'valmistavat raaka-aineista valmiita ta- I varoita niin, ettei siinä tarvita lainkaan työläisiä, niin selvää n luonnollisesti on, että työnantajat sanovat työläisilleen: "Mau- 2^ ri ori työnsä tehnyt. Mauri saa nyt mennä»" • - Kuinka vakava tämä kysymys on, se ilmeni ylläviitatusta i lauantaisesta uutistiedostamme, missä 'kerrottiin oikeistolai- S: sen Daily Sketch lehden arvioinneen, että Britanniassa joutuu ^seuraavan kolmen vuoden aikana miljoonasta kahteen miljoo- i r naan työläiseen "vaihtamaan" työpaikkaa — jos löytävät uu- ^ den työn --^ automoinnin takia. Ei siis ole ihme, vaikka Britannian työläisten ja työnantajain välillä on kiivas väittely kysymyksestä "ihmiset vaiko robotit" etutilalle. < ^ taminen ja muut sellaiset »eikat antavat jossakin määrin uusia työmahdollisuuksia -r- mutta e lähestulkoonkaan siinä määrin, mitä ne heittävät työläisiä työttömien: armeijaan. Ja vaikka porvarilehdissä puhutaan paljon ".työn vaihtamisesta", v niinkovin vaikea on> esimerkiksi autoteollisuudessa parhaan ikänsä olleen sanokaamme 50-vuotiaan miehen saada uutta työpaikkaa sen jälkeen kun hän joutuu työttömäksi automoinnin takia. Ja mitä enemmän joutuu työläisiä työttömäksi, sitä vähetnmäksi tulee; tavaran kysyntä. Sen johdosta vähenne- « tään tuotantoa edelleen, minkä johdosta joutuu lisää työläisiä t työttömiksi. * siis äärettömän suuria pulmia, vai- ^keuksia ja kärsimyksiä työläisille kapitalistimaissa, missä tuotannon perustana onenimmäisvoittojen tavoittelu. Tältä Tydväuo UriMiIuUiton UlUomv-vosUm kokous jaettiin 2ff/5. Ne soviUelutoimenpiteet. joita luion eheyUSmiseksi oU kokoukselta odotettu eaaUvan, Jäivät tälläkin kertaa kuftenkio saamatta. Päinvastoin TULta ubkaa nyt selvästi ba iaarniM, eltei^sloita viime bet(.fcEsä voida ioiula jirje^teiylUiL Syyni on se. että sosialioemo-kräattien oppositioryhmä kat«oo, että sitä sovitteluratkaisua. Jonka sosialidemokraatteja koskevana sekä sd. puoluetoimikunta että inio-lueneuvosto olivat vahvistaneet, ei ole noudatettu, TUL:n johdon kanaalia olevain soslalidemohraatiien välttiiessä päinvastaista.; Liiton puheenjohtajisto, jofaa kokouksessa tuli uusittavaksi edesmemleen Pen-na Tervoo kuolemantapauksen sekä myös sovittelupäätuksen takia, tuli näissä oloissa valituksi yksinomaan liiton johdon icannalla olevista sosialidemokraateista. (SS) Paul Kobeson taas "kaakinpuuhun" Wa8hington. Neekerilailla ja Paul Robeson ja Nobelin palkinnon saajan Albert Einsteinin kuolinpesän haltija. Otto Nathan; on kutsuttu kuulusteltaviksi edustajahuoneen epäamerikkalaista toimintaa käsittelevän valiokunnan edessä. Toimenpiteeseen «n ryhd^ty selviteltäessä amerikkalaisten passien' väärinkäyttöä. Kutei^ tunnettua, on iVhdysvaltain ulkoministeriö jo usean vuoden ajan pitänyt Paul Robesonin ulkqpiaanr passia laittomasti takavarikoituna^ joten ktiulusteleminen "väSrinkäy-töstä" haiskahtaa provokatlolta. Kuka hyötyy Luoteis-Ontarion suurista luonnonrikkauksista ? y i i piiolella osalla Ontarion maa- j oissa, jossa nyt on y l i 9«0(» ihmistä kunnan alueesta. 212.000 neliömai-, sen sijaan, että v, 1943 siellä oli lilla, asuu vain yksi kabdeskjnmnc-! vain m Tällainen nf^ea kasvu aesviidesosa maakunnan väestöstä, i on tuonut esille Joitakin vaikeita PohJoisOntariott alueella asua kes- \ kunnallisia talotsky^yksiä. joita kimäärin yksi a$uka{| neliömailia f ei voida ratkaista niin kauan kuin kohden, jotavastoin Etelä-Ontarion kuntien tulot ovat riippuvaisia alueella asuu 24 asukasta nellönai- omaisuuksien verottamisesta. Ija kohden, Noin puolet Luoteis- Yhdysvaltalaiset omistavat Ja Ontarion asukkaista asuu Järvien-pään kaupunkien ympäristössä. Elinkeinoina ovat pääasiallisesti metsäteollisuus, kaivostuotanto ja kuljetus. Lukuunottamatta kymmentä paperitehdasta ja yhtä keskikokoista tavaratehdasta Ontarion luoteinen osa on jokseenkin vailla teollisuutta. Voitaisiinko tässä suhteessa tehdä minkäänlaisia parannuksia, tai annetaanko alueen olla edelleenkin vain suuri, metsäalue. Järvienpäässä sijaitsee ylcsi maailman parhaimmista ja suuremmista luonnon satamista. Sen lisäksi se sijaitsee maailman suurimman sisämaavesitien päässä. Canadan aavikkomaakuntien porttina siellä on maailman suurimmat viljaele-vaattorlt, joiden kapasiteetti on yli 100 miljoonaa bushelia. Laajojen metsien lisäksi alueella on suuret mineraalirikkaudeti miljardeja tonneja rautamalmia^ kultaa, nikkelu kuparia, sinkkiä, uraania. Miten näitä rikkauksia käytetään? Raaka-aine nälkäinen yhdysvaltalainen teollisuus on löynyt kyntensä kiinni ' s i i h e n . Jokainen kuukausi rekisteerataan keskimäärin yli tuhannen kalvosaiuevaltausta. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut luonnottomaan kylien kasvuun, kuten esimerkiksi Atlkoka- NL:N ASEISTUKSEN VÄHENNYS HÄLYYN-NYTTXÄ WALL-KATUA New York. — <FP) — Valtiosihteeri DuUes selosti canadalai-siUe' < sanomalehtimlehille, että hän mieluimmin haluaisi nähdä "Neuvostoliiton 1,200,000 sotilaan" Jotka se iledoUti poistavansa sotavoimistaan, "suorittamassa vartiopalvelusta kuin valmista- . massa atomipommeja." Suurin osa Wall-kadun kommentaattoreista kuitenkin uskoo Neur vostolliton käyttävän tuon työvoimansa muuhun kuin pommien valmistukseen, N. Y . Times tiedoittaa: "Jos Neuvostolittto voi siten li- ' sätä voimaansa vähentämällä univormussa olevien; miesten lukua, niin Amerikan liittolaiset saattavat seurata Duliesin järkeilyn linjaa, meidän suureksi suruksemme.- Nyt jo Britannia suunnitte-: lee pakko-oton poistamista Ja jos mantereella olevat läntiset liitto-laiset rajoittuvat vain sotapa!ve-lusajan lyhentämiseen, niin onni tulee olemaan meidän mukanamme." Siitä, mitä Wallkadun osakemarkkinat ajattelivat neuvostomaan sotavoimien vähentämisestä kertoo uu-tistoiinisto: "Osakemarkkinain nenä painoi alas äkkiarvaamatta maanantaina juuri klihkeämmän myynnin keskellä Neuvostoliiton tiedottaessa sotavoimiensa vähentämisestä." Wall Street Journal Washingto-nista saamassa sähkeessä sanottiin: ."Duliesin miehet pelkäävät Neuvostoliiton kauppamenestysten tulevan heikentämään lännen siteitä. He etsivät skiimejä vastavedoksi sille propagandavaikutukselle, joka on sillä, että Venäjä näyttää siirtyvän sotilaallisesta taloudelliseen hyökkäykseen. Taloudelliset tarpeet auttavat selittämään Neuvostoliiton tiedotettua^sevoimien vähentämistä. Venäläiset kärsivät pahasti asuntopulasta. Miesvoiman puute häiritsee: maataloudellisuuden tuotantoa. Asevoimista vapautetut so" :tilaat voivat sulkea; tuotantoreijät ja valmistaa joitakin tavaroita ulkomaille myytäväksi." Näyttäisi siis siltä kun Neuvostoliitto suorittaisi "hyökkäyksen," jos se pitää asevoimansa suurina ja tekisi samaa silloinkin kun vähentää niitäi ja asettaa, mi^voimaa siviilipalvelukseeni.- Wall-kadun'aehti katsoo Yhdysvaltain ylivoiman missä tahansa kilpailussa olevan ansaittua menestystä kun taas Neuvostoliiton ylivoimaisuus ilmeisesti muodostuu hyökkäykseksi. Business Week tiedottaa, että . . . "miesvoiman puute uhkaa kuudennen . Srvuotissuunnitelman menestystä. 'Viidps suunnitelma — joka päättyi viime vuonna —. täytettiin vain käyttämällä 2* tai 3 miljoonaa teoUisuustyöläistä enemmän kiiin alunperin' suunniteltilTi. Nyt SK»- kova tarvitsee puolitoista miljoonaa uutta -teoUisuustyöläistä joka vuosi. . . Jos Venäjä osoittaa maailmalle, että se vähentää asevoimiaan, niin vaikeammaksi- ja vaikeammaksi käy läntiselle liitolle jatkaa tuhlaus^ taan aseistukseen.'" ; Huolestumisen lisääntymistä val-tlodepartmentissa kuvaa Magazine of Wall Street sanoessaan Britanr nian ja Neuvostoliiton kaupasta:'' "Se on meidän turmioksemme jos me aliarvioimme tämän tärkeyttä. Ovelasti Neuvostoliitto on ryhtynyt jouduttamaan prosessia, jolla on päämääränään Britannian orientoiminen Neuvostoliiton blokia kohden. Olisi joutavata odottaa^ että ui-komaakilpailun . puristuksen kas^ vaessa siellä ei tulisi olemaan jatloi-vaa vaatimusta — konservatiiveista aina työväen piireihin saakka yhtä-' läisesti — kautta Britannian kaupan tekemisestä laajassa mittakaavassa Neuvostoliiton ryhmän kanssa." - New York Times ja US News and World Report koskettelivat kysymystä, mitä asevoimien vähennys tulee vaikuttamaan Yhdysvaltain liittolaisilleen antamaan ehdottomaan kieltoon kaupankäynnistä Kiinan kanssa. News huomioi, ettei Britannia myy tällä kertaa Kiinalle niitä tavaroita, joita Yhdysvallat sallii sen myydä Neuvostoliitolle. Julkaisu sanoo: "Tietenkin Yhdysvallat voi vastustaa. Mutta hyvin selvää on, että Britannia on ottamassa asiat omiin käsiinsä. Edelleen sen toimenpiteitä tukevat Ranska, Belgia, Italia, Saksa, ja Japani vain muutamia mainitaksemme. . .Täydellinen vientikielto Yhdysvaltain kaupalle Kiinan kanssa tulee jatkumaan: Se ei ole kysymys, r Kysymys on siitä, kuinka liittolaismaat tulevat hellittämään kaupparajoituksiaan." Times palauttaa mieliin presidentti Eisenhowerin lausunnon sa-nomalehtitoimittajien konventsio-nille: "Me emme voi sanoa: me emme yksinkertaisesti tee kauppaa kommunististen maiden kanssa." mielisyys tätä' perusolemukseltaan edistyksellistä kehitystä kohtaan. Sosialistisissa maissa ei automöinti tietenkään aiheuta lainkaan tääl laisia pulmia. -Sosialistisessa yhteiskunnassa ei olej! eikä voikaan olla työttömyyspulaa, sillä kun ei ole voittoja tavoittelevia yksityisomistajia, niin tuotannon lisääntyessä huolehditaan samalla siitä, että kansakunta voi kuluttaa kaiken tuottamansa. Asiallisesti puhuen kapitalistimaissa ei ole mitään "ylituotantoa" sen paremmin kuin sosialistisissakaan maissa. Kapitalistimaiden "ylituotanto" on asiallisesti kansan joukkojen "alikulutusta^ sillä työläiset jä farmarit eivät voi ostaa käytettäväkseen läheskään kaikkea sitä minkä he tuottavat. Automöinti .tapahtuu siis kitkattomasti ja suurta siunausta aiheuttaen sosialistissa maissa, mutta kapitalistisissa mäissä se Tpolijalta on ymmärrättävnssä esim. Britannian työläisten viha- . tulee pakosta edelleen kärjistämään luokkaristiriitoja. kontrolloivat miltei kaiken pääomasijoituksen ja kehityksen; Me viemme ulkomaille miltei kaiken raaka-aineemme ja tuomme ulkomailta miltei kaikki tehdastuotfeemme. ' Samanaikaisesti kuin meidän rautamalmin tuotantojen kaksinkertaistunut sitten iv. 1950, me toimme maahan V. 1953 noin §1.5 miljardin arvosta rautaa ja rautatuotteita. Tästä määrästä 97.6 prosenttia . oli täysin valmistettua. Tuontitavaroista noin 80 prosenttia sisältää sellaisia metalleja kuin nikkeliä, kuparia, lyijyä j a sinkkiä, joissa Canadalla on miltei täydellinen monopooll. Miltei: kaikki meidän metsätuotantomme viedään ulkomaille sanomalehtipaperin ja massan muodossa vaikka tiede on osoittanut, että puukuidusta voidaan valmistaa yli 4,000 erilaista tuotetta. Jokaista dollarin arvosta .ulkomaille lähettämämme raaka-ainetta vastaan me tuomme ulkomailta lähes kymmenen dollarin arvosta tehdastuotteita. Jokaista raka-aine-tuotannossa työskentelevää työläis^ tämme kohden me- varaamme, työn neljälle tai viidelle .yhdysvaltalaiselle tehdastuotannossa. Se joka pitää paikkansa.' .Cana-daan nähden yleisesti, pitää myös. paikkansa JärvienpäähäU: nähden. Missä ratkaisu tälle ongelmalle? LuoteisOntarioon nähden vastaus löytyy terästeollisuuden keliittämi-sessä. Edessämme on luonnollisestikin eräitä kysymyksiä, jotka kaipaavat ratkaisua. Yksi niis.tä on voimävar rojen kehittäminen; Luoteis-Onta' riossa on vielä kehittämättä 200.000 kilowattia vesivoimavaroja, minkä kehittäminen. kohottaisi voimavaramme kolmeen neljännesmiljoonaan hevosvoimaan.' Sitten on olemassa myös kysymys näiden voimavarojen kytkemisestä* maakunnan muihin voimaverkpstoihin. Kun 1^ hän lisätään mahdollisen luonnon-kaasusta saadun voiman ja atomienergian mahdollinen kehitys, niin on selvääkin, että voimavaroista el ole puute eikä niiden puute niinollen voi olla esteenä alueen teollisesti kehittämiselle. On kuultu huhuja, että General Motors ja jotkut muut yhdysvaltalaiset ovat tarkastaneet maita Jär-vienpäässä tarkoituksella perustaa tehtaita. Ainoastaan silloin kun yhdys\'alialaisen pääoman tarkoituksena on kehittää tehdastuotan-- toa Canadassa ' raaka-alnelttemme käyttämiseksi voimme tervehtiä yhr; dysvaltalaisen pääoman maahan sir joittamista. Päinvastaisessa ^tapauksessa Ganadassa yhä enemmän vastustetaan yhdysvaltalaisen pääoman kontrollia silloin kun se ehkäisee canadalaisen tehdastuotannon kehitystä. Tämän ^ päämäärän tavoittamiseksi olisi ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Valmistaa St. Lawrencen vesitie. ' - . 2. Rakentaa; terästeollisuus Jär-vienpäähän. 3* Rakentaa erilaisi^ tehtaita. 4. Ryhtyä laajakantoiseen maan-tierakenrussuunnitelmaan: uusien alueiden avaamiseksi. 5. Jälleen Istuttaa laajat alueet metsiä. 6. Perustaa raskaiden koneiden! lainauskeskuksia: maaseutujen kOf hittämiseksi. 7. Perustaa kouluopettajien oppilaitos Järyienpäähän. .8. Rakentaa,-- yliopisto / Järvien-:: päähän. 9. Toteuttaa työläisiä.: suojelevaa lainlaadintaa. 10. Tehdä^ täydellinen uudelleen järjestely kuntien rahastamisessa. Riippuen siitä missä -määrin täi; laineti suunnitelma voitaisiin:^ toteuttaa, voivat • Luoteis:Ontarion asukkaat myös odottaa todella onnellisen tulevaisuuden aamunkoittoa. — Bruce Magnuson. tJfidm KUnan JdirlfiiilifffflnfKims Viime vuoden loppuun mennessä Kiinan kivihiilikaivosten fuotanto- (clio kasvoi vuoteen S9I9 verraten 4-keitaiseksi: Kivihiiltä tuotettiin vjime vuonna 93,160XX10 tonnja. i s. kolme kertaa enenunäo' kuin vuonna 1049. Viime vuosien aikana Kiinan hiilikaivoksissa on tehty paljon uudistuksia j a otettu käytäntöön uusia työ- j a tuotantomenetelmiä. Töiden konelstamistason kohottamisen tuloksena kaivostyöläisten työn saavutus kasvoi viime vuonna 2;5-ker-taiscstt vuoteen 1949 verraten- Vuonna 1957 Kiina aikoo kdbot-taa hiilen tuotannon 130 miljoonaan tonnlim vuonna 1962—- 250 miljoonaan tonniin ja vuonna 1987 — 410 miljoonaan tonniin. SITA TÄT ^ Kym on taäim. t i n ä hoat sanoi eräs sotilas; tolsälev — enää muista miltä vainoni näjt kään. ,. —^ Ole kaveri imneUinen. vasi töinen — minä en voi unohtaa i tä hän näyttää. ' YHÄ TEHOKKUUS JUELESS: Eräs kellokalle oli edesmenni tehtailijan hautajaisissa, joissa k si tehtaan vanhinta työläistä to kantajina. Arkun saavuttua ke kalien kohdalle kuultiin viime] mainitun murahtaneen: » J o s pantaisiin pyörät tuon kun ^ e , voitaisiin erottaa luod kin hommasta viisimiestä. TYÖNANTAJAIN UUSI PERÄTÖN TEORIA LPP:n vaaliehdokas tulevissa Quebecin maakimtavaaleissa, Bob Haddow, esitti Montrealissa Jacques Cartier torilla suiiri-kokoisen anomussanoman ja kehoitti paikalle kokoontuneita kansalaisia antamaan allekirjoituksensa ehdotetun kaasupuf-kilinjan canadalaisen omistuksen puolesta.: Allekirjoittaneiden suhtautumista siihen kuvaa erään ennen konservatiivien vaaliehdokkaana olleen lääkärin lausunto: "Mr. Haddowv te kannatatte mr. Drewta?"' "Niin, tässä kysymyksessä me kannatamme häntä:," "Sehän erinomaista. Tillvon, että siihen men-- nessä kun tästä kysymyksestä on selvitty, olemme päässeet siitä Howe nimisestä miehestä. Hän on yhdysvalta New York. — (PP) — National Association of Manufacturers (Kansallinen tehtailljallltto) julistaa, että työväen vaatimukset "epäoikeutetuista" palkankorotuksista^ "tulevat viemään maan uudelleen Infla-tlon tielle." Se neuvoi työnantajia tekemään unioiden kanssa' sopimuksia yksi yhtiö kerrallaan pehistalla eikä • koko teollisuutta koskevasti, pitääkseen linjan selvänä palkankorotuksiin nähden. NAM:n varoitus sisältyi erikoi» tutkimukseen, jonka otsikkona on "Uutta voimaa inflatlolle," jonka tehtaili jäin neuvonantokomlfea on valmistannt Raportissa; kerrotaaii NAM:n sotahuuto "kourallisen työ-väenjohtajien valtaaV vastaan/' jotf ka: "harjoittavat monopoliköntrolia teollisuuden työvoiman yli"i mutta samalla esitettiin uusi talousteoria. Tietoa ei ole käyttiyätkö tehtalli-jallltonrtalousUeteiUjät kuvastinte vai seisovatkopäällään, sillä s asiaa ei paijastettu. Se on heic ammattisalaisuutensa., Mutta til teessä. Jossa pilaantumattomien varain varastot kasvavat, tuotan vähennetään ja työttömyys. auto-muissa siihen kuuluvissa teollisui sissa lisääntyy, he tarrasivat kä teeseeuvjoi^Tmukaanr meidän loutemme' vika piilee seViraavass Palkkataksät, ovat nousseet . peamniin vlnunt työläisteUr tuotaii kyky. Sen' seurauksena on li paljon: .ostokykyä f (työläisten käi sä) eikä riittävää määrääiostetta tavaroita ja juuri siitä syystä hmi nousevat. Jos' työläiset , saavat vielä li< palkaiikorotuksia; N^AM:n. järkitr tit varoittavat, niin ei edes rat tule olemaan kylliksi; liikkeellä Federal Reserve joutuu p^nanu lisää rahaia.: Se on niinkuin joi nen tietää, sitä, joka johtaa inl tioon-ja se on huonoa. Onk tekeillä yhä uusi 'Mkvppj) Britisli Columbian v ä Ä Victoria. — BC:n pääministeri W. A. Bennett lupautui äskettäin vaihtamaan British Ckdumbian voimavaroja Alaskan pannunvarren läpi kulkeviin käytäviin. Ehdotus on saanut viileän vastaanoton niin British Columbiassa kuin Alaskassakin, mut- Hellsten ja Mildh hyvässä kunnossa ^ Helsinki.'—Toukokuun 29 pnä Helsingin Eläintarhan urheilukeur tällä pidetyissä kilpailuissa oli mukana joukko parhaita keiittäurhei^ Ujoltamme. Erinomainen sää suosi kilpailuja. Noin 2,000 katselijaa sai nähdä muutamia hyviä suorituksia^ vaikka kilpailut kokonaisuudessaan olivat hiulcan latteatuntui-set. Kaikkein 'huomattavimmaksi: tapaukseksi muodostui 400 metrin juoksu, jossa Voitto Hellsten ja uudelleen kuntoutunut Osv,rald Mildh saavuttivat erinomaiset ajat, kun ottaa huomioon, että tämä oli ensimmäinen kilpailu tänä vuonna. Hellsten voitti ajalla 47,7 ja MUdh oli toinen 48,8. Koivisto työnsi kuulaa 16.20. Pituushypyssä ponkaisi Valkama 7.30 ja Porrassalmi 7.22. Rekola voitti 100 metriä ajalla 10,9 ja Hoffren moukarin 55.90. 3,000 ja 1,500 metrin juoksut eivät tarjonneet mitään erikoista läh-tävää osanottajien niukkuden vuoksi ja siksi, ettei voitosta: syntynyt minkäänlaista kamppailua. Niinpä ajatkin jäivät ^vaatiinattomiksi. ta aivan erilaisista syistä. COP- jaJLPP-pirolueet heti ryht vät ain^ostelemaan Bennettin ti jousta maakunnan resiurssien lahjo tamisena. : "Miksi hän on niin halukas luovi tamaan Columbian joen vobnaVä toisille?" kysyi hiljattata vaU CGF :n V maakunnallinen Johtaja I bert Strachan. "On ilmeistäkin, että Bennett ei luopunut aikomuksestaan luovutl voimavaramme :yh d y s v a I talals trusteille", sanoi LPP: n kaupunkiji jestön sihteeri Maurice Rush.; Bennett teki : tarjouksensa pu tuntia kestävässä puheeissaan yhd; valtalaisille Ja canädalaisUle Iiii miehille jotka olivat kokoontuneet Pacific:Northwest Trade Associatioi konferenssiin täällä äskettähi. .Alaskan : apulaiskuvemööri Rob De Armond äskettäisessä lausu nossaan paljasti miksi yhdysvaltali set intressit ovat' myös halutton yhtämään mihinkään Columbia ^ok koskevaan kauppaan. "Siellä, nUstä mhiä olen kotols ei' oUä erittäin kiinnostuneita Colu] bian' joen^ voimavaroihin", sanoi ht ;'Me haluaisimme tehdä konikaupp omista resursseistamme.? Tämän kannan takana piilee AI: kassa olevien yhdysvaltalaisten lu saada voimavaroja -Canadallta käj tämällä hyväkseen valtaansa sen n renrannalla sijaitsevan alueen s joka Oikeutetusti kuuluisi Briti Columbialle. . — Norjalaiset kalastajat sait saaliikseen 1,200.000 tonnia silliä 1955. PÄIVÄN PAKINA Kannatettava ehdotus Viime; torstaina kerrottiin lehr dessämmc eräästä mielenkiintoisesta' ehdotuksesta, nimittäin siitä, että: Torontossa 'kuukauden kuluttua pidettävän. suuren musiikkijuhlan yhteydessä pidettäisiin; ''jossakin välissä" myös Vapauden -asioihin kiintyneiden miesten ja naisten neuvottelukokous. . Tämä on allekirjoittaneenmie- Iestä asia. jota kannattaa harkita. Totta tietenkin on, että'juhlille mennään pääasiassa ~juhlimaan. :v Mutta totta on sekin, että esimerkiksi laulajat, soittajat, tanssijat- ja muut ohjeinaan esittäjät -voivat silti juhlia täysin ^^iemauksih. vaikka . he osallistuvat: hyvinkin kiinteästi esitylcseen j a sen lisäksi vielä musiikkiväen yhteiseen kokoukseen. .Pari tuntia'kestävässä neuvonpidossa voisivat Vapauden ystä^t käsitellä monta tärkeätä asiaa — 'ja parin tunnin "haaskaus" ei sentään kulnttaisi liian paljoa juhla-ajasta, varsinkin, jos se järjestettäisiin mahdollisimman edulliseUa ajalla. Varsinaisten: asiain lisäksi tähän sisältyy "sivutuotteena" eräs: mie^ lenkiintoinen kokeilukin. Allekirjoittanut on~nimittäin sitä mielipuolta^ että meidän pitäisi etsiä keinoja? siihen, että entistä suu-remma't joiikot pääsisivät - -välittömästi keskustelemaan ; j a : päättä' mään. Vapauttaa koskevista kaikista asioistal'^ To^iaiia; tietenkin^ on,' että Var paus !:^ön-^demokraattisemmalla ja laajemmalla - kansan - ~ kontrollipoh-jaUa kuin.emikään muu suomenkielinen uutislehti : tässä, maassa. Vapauden.' asioista' keskustellaan yhtiökokouksen e d e 11 ä : kaikkialla maassamme ; ja yhtiökokouksessa kohtaavat: toisensa eri maakuntien ja paikkakuntien edustajat:täysin tasa-arvoisina päätösvaltaan nän-den.' Tämä on ensiluokkaisen arvokas tekijä lehtemme omistuksen ja kontrollin suhteen. Mutta tässä on kuitenkin eriis h eikkous. \ Johtuen * pitkistä matkoista ja matkustuksen kalleude* ta, sekä: lehtemme varattomuudesta, yhtiökokousten edustus joudutaan pitämään korin suppeana. Esimerkiksi -i][ime helmikuussa pidettyyn A^^apanden ^ yhtiökokoukseen os^Us-tul ainoastaan 2 edustajaa Vancouverista^ 1' edustaja Port Arthurin alueelta.;, 3 edustajaa nikkelialueel-ta; 1 eidustaja kulta-alueelta ja 4 edustajaa Etelä-Ontariosta, , sekä kymnienkunta muuta henkilöä, jotka omistavat kukin yhden osakkeen. Eräiden ; toisten lehtien yhtiökokouksiin verraten tätä voidaan pitää oikein hyvin edustavana kokouksena. Mutta jparempi olisi luonnollisesi ti, jos .voitaisiin saada yhtiökokoukseen vähintäin 100, edustajaa, j-^^^^^ Varojen puutteen vuoksi tämä ei kuitenkaan ole .mahdollista^^ Mutta jos voisimme kehittää muita menetelmiä siten, että suurten juh-liemme yhteydessä voitaisiin pitää ^epävii^isia"^ joukko-neuvottelutilaisuuksia, niin . tämä parantaisi allekirjoittaneen mielestä edelleen tilannetta. Ajatelkaamme ' Torontossa nyt pidettävän- CSJ:n . kymmenennen soitto^ ja laulujuhlan yhteydessä olevia mahdollisuuksia. Sinne tulee sadottain: Vapauden lukijoita, asiamiehiä ja -naisia sekä kirjeenvaihtajia eri puolilta laajaa maatamme. Sinne tulee asiallisesti puhuen koko ;Vapauden johtokunta, suurin osä toimitustyöläisistä Ja useita muita: henkilökuntaamme kuulmöa^ miehiä ja naisia. Itse "paikan päällä" on sadat töronto-laiset'Vapauden ystävät Kuvitelkaamme^ että Torontossa pidettaisim Vapauden asioita kä;ä(- televä neuvottelukokous, mihin kutsuttaisiin lehtemme k a l kU asiamiehet, kirjeenvaihtajat ja Jukjji Olettakaamme realisteina, . kaikki heistä eivät syystä tai:i sesta voisi kokoukseen tulla. Mol selvääkuitehkin on, että Siellä n täisiin pitää aika laaja neuvoo^ kokous. Jos kuvittelisimme' edelleen,,ct järjestötoimintaan tottuneina be kilöihä täihä kokous' valmistettaj^' mahdollisunman hyvin. Sille öil' täisiin noin 15 minuuttia kestä ilustus liikkeen , talpu-sasioista korkeintaan 10 minuuttia kestä alustus toimituksen puoleste- v Ja>aikka kokousta ei pidetg muuta kuui täsmäUeen kaksi tn tia, tämä jättäisi,yleistä kesfarf lua varten Vll piiölitoista tuntia. Siitä voisi sukeutua todella b delmällinen keskustelu milM"a^ taisi sekä johtokuntaa talousasia hoidossa että toimitusta lehdaaj säilön kehittämisessä. Sanonöö kin on selvää; että kokoukseen^ listujat voisivat puhua' juuri s» ja sillä tavaUa, mikä on heidän C dämellään. Realisteina voisimme menni » laiseen kokoukseen ainä micte^ että itse kokouksestakin opifij niin, että seuraavasta samannaB «esta tilaisuudesta', saa&an «i* parempia tuloksia: » ^ Niin. että mitäs sanotte Allekirjoittaniit puolestaan-niihin. Jotka toivovat; että t ä ^ neuvottelutilaisuus järjestetty Torontossa, ellei muuten n l ^ ; ^ kin kok^iumielessä. •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 5, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-06-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560605 |
Description
Title | 1956-06-05-02 |
OCR text |
sivu 2 Tiistaina, Jtesäkuim 5 p. Taesday, Jime 5^ 1956
i i i l i i i i i i i
mnamri — Jadeprnd^ Labor
TeUpboneMi Bits. €>ifke4». 4-426*:
Biitoxm Office OS. 4-4265, iSaragtr
aaäre»tBoxW.Biiabnrf,Ontarto
Oiam i t f ftandfaOi camOiat». £>•
tofiSftadiror.S9S7, AvOMHaHS
M jeepod cälMi roaO br tije Pa«t
OCftee 04MffAent» Otto«r«. PUb-
Stfied Utxite iPMUy; Taevdays,
lluiisdjiivttqd «sttudsys by vapaus
EbB 6fc. W, Sudininr* Ont, CatuOa.
AavaUöng rau» vpon »ppUeaUon.
Traxaaatioa fice of cbafse.
ZanaOatsa: l m IM 6
3 kk. 2S5
VMysraSktiua: l *IL BOO 6 kk. 430
SuosMSBs: 1 vk. 8 6 kk, 4.75
1 i ? * ^
•
I ^
IA
I f . >
»-1 'f? t t &
5- H i:
il i^lM
! I ^'^^^^
I f!'Hr'-:
Uuria inieKvaltaisuukna Koreassa
Viikon lopulla tulleissa uutisissa Jcerrottiin, että yhdys^
valtalainen ylipäälliklco, kenraalimajuri Robert G. Gard on
yksipuolisesti/siis toisista sopimusvalloista välittämättä, päättänyt
kiesk^tää puolueettomien maiden edustajista muodos-tetim
viadvontalgamissionin työn Etelä-Koreassa ja samalla
rnääräniJy^iettä mainitun valvontakomissionin puolalaisten
jä tshekkoslovakialaisten jäsenten täytyy hetikohtaisesti poistua
Etelä-Koreasta»
• Vaikka kenraali Gard yrittää oikeuttaa tämän yksipuoli-srar
tekonsa väittämällä, että Pohjois-Korea on "rikkonut"
aseleposopimuksia, ja että näitä "rikkoumuksia" ei ole muka
voitu tutkia sen johdosta kun puolueettomien maiden valvontakomissionin
vissit jäsenet eivät ole olleet hänen kanssaan
samaa mieltä asiassa, niin suuren yleisön vaikutelmaksi jäi,
fetta tämä yksipuolisesti suoritettu toimenpide on sittenkin
kaikkein suurin rikkomus yhteisesti teHtyjä sopimuksia vastaan;
Kailsainvälisets^ todellakaan sen
pajarin arvoisia, mille ne on kirjoitettu, jos yksi tai toinen
osapuoU voi ne rikkoa toisen osapuolen mielipidettä k y ^ - r
Inatta.
«Sitäpaitsi tuntuu vähän oudolta kenraali Gardin syytös,
et^Fohjois-Korea on muka syyllistynjrt asevoimieiisa voimis-tutfluniseen
aseleposopimuksen jälkeen; ^^^^i M emme luonnollisestikaan
tiedä maallikkona kuinka voimakas armeija Poh-joi^
lCoreassa on. Mutta me olemme lukeneet yhdysyaltälais-t^
liutistoimistojen lähettämiä selostuksia missä kerrataan,
että^Syngman Rhee ylläpitää Kiinan jälkeen Aasian suttrinta
fcrlrteijaä — että valtaosa Yhdysvaltain EteJä-Korealle antamasta
"avustuksesta" menee Rheen armeijalle, ja että, juuri
iaiJilänsuunnättcHnan suuren sotakoneiston ylläpidosta johtuu,
filtgu Etelä-korean talouselämä on kaikesta, "avustuksesta"
|iUO)imatta jatkuvasti huonontunut, ilmennen se ennenkaik-
4cea rahan' arvon romahdusmaisesta laskusta. Nämä ovat
^äittäaksiemme kumoamattomia tosiasioita. Jokatapauksessa
Yhdysvaltalaiset uutistoimistot, sanomalehdet ja pölitiikot pi-j[
ävät niitä kieltämättöminä tosiasioina,
^ ^Mutta jos Yhdysvaltain suunnattoman suuri avustustoiminpa
Etelä-Koreassa menee valtaosalta Syngman Rheen sota-
«koneiston hyväksi, niin mitä käytännöllistä ja moraalista oik
u t t a ön yhdysvaltalaisella kenraalilla osoittaa syyttävällä
^sormellai Pohjois-Koreaa ja; väittää> että sielläkin on • puolus-
^tusvoimia muka lujitettua. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä
*kun koko maailma tietää, ettäSyngman Rhee ja hänen hallituksensa
on moneen kertaan julkisesti uhannut aseleposopi-
Smuksista välittämättä lähteä uuteen hyökkäyssotaan Pohjois-
^Korean valloitiamisaikeissa. '
5 Toisaalta tämä kenraalin:iajuri Gardin toimenpide joutuu
«erittäin kummalliseen valoon sen vuoksi^^^^^^ hän hylkäsi K i i -
»nariKahsantasavalian esittämän ehdotukseni että järjes
^stin uusi konferenssi; missä päätettäisiin Korean rauhanoma^^
J^sesta yhdistämisestä'ja siitä, eitä kaikki ulkomaalaiset sota-
Ijoukot poistettaisiin Korean maan kamaralta. Miksi kenraali-
Jmajuri Gard ei voi suostua Jcaikkien^^
^kojen poistamisehdotukseen, jos hänen sydämellään ei ole
^mikään muu kuin Korean kansan onni ja hyvinvointi? Ja
omiksi kenraali Gard sinkosi syytöksensä Pohjois-Koreansota-
* voimien tehostamisesta ja lisäämisestä juuri hetkenä jolloin
;^Pohjoi8-Korea'ilmoittt pienentävänsä puolustusvoimiaan 80,-
jOOO miehellä ja kehoitti Etelä-Korean hallitusta menettele-
• mään samoin jsiinä imielessäj että voitaisiin tasoittaa tiejä
*mäan rauhanomaista yhdistämistä varten?
Keni-aalimajuri Gardin yksipuoliset ja siis laittomat-toi-
^menpiteet pahentavat ja vaarantavat mielestämme Korean
t tilannetta aikana, jolloin on olemassa kaikki mahdollisuudet
-Korean kansan syvällisimmän toivomuksen, pysyvän rauhan
-vakiinnuttamiselle; Jos kenraalimajuri Gardin tarkoitus on
Ejohdattaakehitystä uusia seikkailuja ja selkkauksia kohti, hän
on ottanut kannettavakseen suuremman taakan, mitä hän pys-maailman
yleisen mielipiteen valokeilassa kantamaan.
Kirous vaiko siunaus?
ikon lopulla julkaistiin lehdessämme Goventrysläj Eng- ^
iJahnista tullut uutistieto, missä kosketeltiin erä
i keii suiirkysymystä, mistä riippuu lähitulevien vuosien ai-
; kana monen miljoonan työläisen leipä.
f Kysymys on tehtaiden automatisoinnista. Tekniikan ja
5 kehityksen-kannalta automaattisesti toimivat tehtaat nopeis-tuttavat
suuresti tuotantoa, vähentävät ihmistyötä ja luovat
f siis mahdollisuuden entistä täyteläisemmälle elämälle.
; - Mutia tämä on vain "mahdollisuus". Kapitalistisessa
t maassa automöinti aiheuttaa myös joukkomittaista työstä
i erottamista ja työttömyyden lisääntymistä. Kun automaatti-^
I sesti toimivat tehtaat 'valmistavat raaka-aineista valmiita ta-
I varoita niin, ettei siinä tarvita lainkaan työläisiä, niin selvää
n luonnollisesti on, että työnantajat sanovat työläisilleen: "Mau-
2^ ri ori työnsä tehnyt. Mauri saa nyt mennä»"
• - Kuinka vakava tämä kysymys on, se ilmeni ylläviitatusta
i lauantaisesta uutistiedostamme, missä 'kerrottiin oikeistolai-
S: sen Daily Sketch lehden arvioinneen, että Britanniassa joutuu
^seuraavan kolmen vuoden aikana miljoonasta kahteen miljoo- i
r naan työläiseen "vaihtamaan" työpaikkaa — jos löytävät uu-
^ den työn --^ automoinnin takia. Ei siis ole ihme, vaikka Britannian
työläisten ja työnantajain välillä on kiivas väittely
kysymyksestä "ihmiset vaiko robotit" etutilalle. < ^
taminen ja muut sellaiset »eikat antavat jossakin määrin
uusia työmahdollisuuksia -r- mutta e lähestulkoonkaan siinä
määrin, mitä ne heittävät työläisiä työttömien: armeijaan. Ja
vaikka porvarilehdissä puhutaan paljon ".työn vaihtamisesta", v
niinkovin vaikea on> esimerkiksi autoteollisuudessa parhaan
ikänsä olleen sanokaamme 50-vuotiaan miehen saada uutta
työpaikkaa sen jälkeen kun hän joutuu työttömäksi automoinnin
takia. Ja mitä enemmän joutuu työläisiä työttömäksi, sitä
vähetnmäksi tulee; tavaran kysyntä. Sen johdosta vähenne-
« tään tuotantoa edelleen, minkä johdosta joutuu lisää työläisiä
t työttömiksi. *
siis äärettömän suuria pulmia, vai-
^keuksia ja kärsimyksiä työläisille kapitalistimaissa, missä
tuotannon perustana onenimmäisvoittojen tavoittelu. Tältä
Tydväuo UriMiIuUiton UlUomv-vosUm
kokous jaettiin 2ff/5. Ne
soviUelutoimenpiteet. joita luion
eheyUSmiseksi oU kokoukselta odotettu
eaaUvan, Jäivät tälläkin kertaa
kuftenkio saamatta. Päinvastoin
TULta ubkaa nyt selvästi ba
iaarniM, eltei^sloita viime bet(.fcEsä
voida ioiula jirje^teiylUiL
Syyni on se. että sosialioemo-kräattien
oppositioryhmä kat«oo,
että sitä sovitteluratkaisua. Jonka
sosialidemokraatteja koskevana sekä
sd. puoluetoimikunta että inio-lueneuvosto
olivat vahvistaneet, ei
ole noudatettu, TUL:n johdon kanaalia
olevain soslalidemohraatiien
välttiiessä päinvastaista.; Liiton puheenjohtajisto,
jofaa kokouksessa
tuli uusittavaksi edesmemleen Pen-na
Tervoo kuolemantapauksen sekä
myös sovittelupäätuksen takia, tuli
näissä oloissa valituksi yksinomaan
liiton johdon icannalla olevista sosialidemokraateista.
(SS)
Paul Kobeson taas
"kaakinpuuhun"
Wa8hington. Neekerilailla ja
Paul Robeson ja Nobelin palkinnon
saajan Albert Einsteinin kuolinpesän
haltija. Otto Nathan; on
kutsuttu kuulusteltaviksi edustajahuoneen
epäamerikkalaista toimintaa
käsittelevän valiokunnan edessä.
Toimenpiteeseen «n ryhd^ty selviteltäessä
amerikkalaisten passien'
väärinkäyttöä.
Kutei^ tunnettua, on iVhdysvaltain
ulkoministeriö jo usean vuoden ajan
pitänyt Paul Robesonin ulkqpiaanr
passia laittomasti takavarikoituna^
joten ktiulusteleminen "väSrinkäy-töstä"
haiskahtaa provokatlolta.
Kuka hyötyy Luoteis-Ontarion
suurista luonnonrikkauksista ?
y i i piiolella osalla Ontarion maa- j oissa, jossa nyt on y l i 9«0(» ihmistä
kunnan alueesta. 212.000 neliömai-, sen sijaan, että v, 1943 siellä oli
lilla, asuu vain yksi kabdeskjnmnc-! vain m Tällainen nf^ea kasvu
aesviidesosa maakunnan väestöstä, i on tuonut esille Joitakin vaikeita
PohJoisOntariott alueella asua kes- \ kunnallisia talotsky^yksiä. joita
kimäärin yksi a$uka{| neliömailia f ei voida ratkaista niin kauan kuin
kohden, jotavastoin Etelä-Ontarion kuntien tulot ovat riippuvaisia
alueella asuu 24 asukasta nellönai- omaisuuksien verottamisesta.
Ija kohden, Noin puolet Luoteis- Yhdysvaltalaiset omistavat Ja
Ontarion asukkaista asuu Järvien-pään
kaupunkien ympäristössä.
Elinkeinoina ovat pääasiallisesti
metsäteollisuus, kaivostuotanto ja
kuljetus. Lukuunottamatta kymmentä
paperitehdasta ja yhtä keskikokoista
tavaratehdasta Ontarion
luoteinen osa on jokseenkin vailla
teollisuutta.
Voitaisiinko tässä suhteessa tehdä
minkäänlaisia parannuksia, tai
annetaanko alueen olla edelleenkin
vain suuri, metsäalue.
Järvienpäässä sijaitsee ylcsi maailman
parhaimmista ja suuremmista
luonnon satamista. Sen lisäksi
se sijaitsee maailman suurimman
sisämaavesitien päässä. Canadan
aavikkomaakuntien porttina siellä
on maailman suurimmat viljaele-vaattorlt,
joiden kapasiteetti on yli
100 miljoonaa bushelia. Laajojen
metsien lisäksi alueella on suuret
mineraalirikkaudeti miljardeja tonneja
rautamalmia^ kultaa, nikkelu
kuparia, sinkkiä, uraania.
Miten näitä rikkauksia käytetään?
Raaka-aine nälkäinen yhdysvaltalainen
teollisuus on löynyt kyntensä
kiinni ' s i i h e n . Jokainen kuukausi
rekisteerataan keskimäärin
yli tuhannen kalvosaiuevaltausta.
Joissakin tapauksissa tämä on johtanut
luonnottomaan kylien kasvuun,
kuten esimerkiksi Atlkoka-
NL:N ASEISTUKSEN
VÄHENNYS HÄLYYN-NYTTXÄ
WALL-KATUA
New York. — |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-05-02