Vapaus, June 30, 1956

              Mvu 2 lauantaina, k^k. 30 p, — Saturday, June 20,1956
OrtMO dl Ftnniab Canadians. JSs-w?
«md:^«b«sjium by tb« P « t
QCOee De^airtiseDt, ottava. Pui»'
llili«d Hulee «retiUy; Toesdays,
PablisbJnflr o««>w a*
JBlm SL W^ 80(Uniry« Ont, Qamäi^
rtlepboa»: »w»- OfItee 0 5 , <-4aW;
Edttarial Office 06, «-«ö5. VJUtazft
aiUU-eu; Box «9, BudiTury, QnXario.
Advertislng rat«» npon appucauon.
Tt»n>Xatloo f n»» of timf^
mAUBBXNNAT:
7aiHMlawa: 1 vk, "JJOO $ kk. 3.75
3 kk, jt2$
Kjdy«vaIloissa; 3 vk. «-00 « kfc 430
Suoxnes*»: ASO 6 Uc 4.75
Tenrehc^s jidBlayäeUe
Kuultuamme, etta lehtenime tämänpäiväisiä niuneroita
lähetetään jiälavieraiiten mukana Torontooh niin, että se eh^.
- tii Tarmolaan 'JO lauantai-aamupäivällä, päätti leht^ toi­mitus
käjrttää tilaisuutta hyväkseen ja lausua vielä "kuumil-
' ^aan^tervdidyk^ensä CSJ:n laulu- ja soittojuhlan järjestäji>
-^^e^ ohjelman esittäjille ja koko suudelle juhlayleisölle.
Me-olemme vakuuttuneet siitä, että lehtemme koko luki-jalcunnan
se osa, mikä ei syystä tai toisesta näihin arvojuh-
- iii
nea ja menestystä Toronton Tarmolassa lauantaina alkavalle
•lalilu-ja, soittojuhlalle.
.Vapaus toivoo myös, että Tarmolassa ja Toronton kaupun-gissa
nyt pidettävät juhlamme tulisivat edistämään yhteisym-
. märrystä ja yliteistoimintaa täkäläisten maanmiestemme kes­kuudessa
yleensä. Meidän vakaa käsityksemme on se, että
Vhiiolimatta^siitä mitä mahdollisia päätöksiä ja järjestelyjä
laulajat ja soittajat tulevan toiminnan suhteen tekevät, lopul­lisena
tähtäii?ienä ja päämääränä tulee olla musiikki- ja liit-
, tojuhlien yhdistäminen. Erillisinä pitäen ne kuluttavat liian
paljon voimia ja varoja sekä aiheuttavat vissinlaista hankaus­ta
ja epävarmuutta, mitkä kaikki yhteenlaskien heikentävät
yhteistulosta. Jos on, riittävästi hyvää tahtoa ja molemmin-puplista
avomielisyyttä, niin tämä kysymys voidaan ratkaista
- molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
' Edelleen me toivomme, että nyt pidettävä musiikkijuh­lamme'tulee
nopeistuttamaan sitä päivää, jolloin voidaan yh-teistei)
sopimusten perusteella pitää suuret yhteiset tnusiikki-
! ja urheilujuhlat missäkaikki järjestömme ja ryhmämme koh­taavat
toisensa täydellisen tasa-aryoisuuden perusteella ja sii-
. nä nimenomaisessa' mielessä, että voimme parhaalla tavalla
vaalia kansallisia kulttuuriperinteitämme sekä antaa oman;
panbksemhie Canadan kehittyvän kulttuurin hyväksi.
X>opuksi,toivomnpe ja uskomme, että Toronton juhlayleisö
saa itiauttia täysin siemauksin tästä Canadan päivän hengessä
. pidettäva£tä,>kesäisestä Jaulu ja soittojuhlasta!
-'l^uii ympäri käydään, niin..
" yanha ja viisds suomalainen sananparsi opettaa meille,
"etjS, "kun,ympäri käydään niin yhteen tullaan." Tämä totuus
.:Wtiin.uudelleen kokea tällä viikolla.
Kuten aikaansa seuraavat täkäläiset maanmiehemme hy-
^vin,tietävät. Vapaus on Canadan suomalaisista lehdjstä jou-
' tunut tähän asti yksinään selittämään, että Yhdysvaltain val­tiosihteeri
Dulles ei haluakaan Saksan ongelman ratkaisua,
V sillM hänen todellisena tarkoituksenaan on Saksan kahteen
' q^n jakaantumisen pitkittäminen, ja sumeassa vedessä ka-
* Taitaminen, sekä.lfansakuntia köyhdyttävän, mutta, asetehtai-
\ lijoii#.rikastuttavan varustelukilpailun edelleen jatkaminen.
Tällä viikolla, tarkemmin sanoen viime tiistaina, julkaisi
'. Torontossa' ilmestyvä Vapaa Sana, pitkätijaisen toimitiiskir-
* joitukseh, missä'selitetään ävpimesti, joskin vielä Yhdysval-
' tain hallltukseh ohjelmaa meille käsittämättömien syiden pe-
.•«jrujs^ellfi p;uolustaen, ett^. Vapaus^ on ollut tässäkin asiassa
I^vi^ia pitäen oikeassa. Mainittu lehti kirjoittaa:
* , * jojoissakin länsi-Saksan poliittisissa piireissä on vallalla
^ ^iäinen käsitys, ettei länsimaiden politiikka Venäjään näh-
^ den. tuota Saksan yhdistämistä. . . Jokainen kansainvälisiä
« asioita vähänkin tunteva tietää vallan hyvin, että Saksan yh-
* dlMymineii tällähetkellä on täysin mahdoton millään muulla
^perusteella kuin sillä, että hyväksytään Venäjän ehdot. Ja
£ jokainen myös tietää, mitkä nämä ehdot ovat ja mitä ne mer-t
kibevät Länsi-Saksan väestölle. Ne merkitsevät Saksan alis-
* tunustakonununismille ja Venäjän vaikutusalueen laajentu-
|; niistä kauemmaksi länteen. Mitään muuta tietä Länsi- ja I t är
^ Saksan yhtymiselle ei tällä hetkellä ole.
* "Joissakin piireissä länsimaissa jopa ulkopuolella Sak­issakin
syytetään Yhdysvaltain hallitusta siitä; että se härkä-
* päl^esti pitää kiinni Saksan yhdistämiskysymyksen ratkaisus-
^ ta ennenkuin mihinkään muihin neuvotteluihin Venäjän ja
»^^iänsimaiden välillä olevien ristiriitojen suhteen ryhdytäärj..
* Onko tämä (Yhdysvaltain asenne -— Vapaus) oikea? Ehdotto-dmjäti
se sitä on asioista johdonmukais mie-
: Iestä.:. " .
^ Viit^^tiiaan sitten — ja kaiken lisäksi vihamielisesti —
kansainvälisten sopimusten perusteella sodan aikana tehtyi*
* hin visseihin aluesiirtoihin. Vapaa Sana jatkaa: . . mikä on
^ turhempaa kuin keskustella muistakaan ristiriidoista Venäjän
^ kanssa. . . Länsi-Saksan liittokansleri Adenauer käsittää nä-
;j mä asiat täydellisesti, mutta näyttää olevan joukko länsisak:
' salaisia politiikkoja, jotka pinnalle pyrkiessään. .
Futen nähdään, Vapaa Sana julistautuu edelleen Yhdys>
iVaUainCadillac-hallituksen ulkopolitiikan tukipylvääksi (ja
se ohjelma tarvitsee pian kaikki kannattajansa!) selittäen en-i
siksi, että mitään mahdollisuutta ei nyt ole Saksan yhdistämi-"
T selle ja kuten valtiosihteeri Dulleskin laskelmoi, turhaa on
puhua sitten muidenkaan ongelmien ratkaisemisesta^ kun
^Saksan ongelma on mihinkään muuttumattomana kantona ki­vireen
edessä!
Tämä sellaisenaan on avoimesti selitettynä Yhdysvaltain
hallituksen asenne, ja kuten sanottu Vapaus ja Vapaa Sana
V ovat nyt tämän kysymyksen tulkinnassa aivan samalla lin­jalla.
riValitettavasti Vapaa ei ole nähnyt vielä päivänvaloa
* sikäli, että sanoutuisi irti Yhdysvaltain hallituksen asenteesta,
joka ennemmin tai myöhemmin tulee rqmuutettavaksi myös
Washingtonissa kuten se on tuomittu Ranskassa, Islannissa,
: ja Ceylonissa, puhumattakaan nyt Intiasta, Kiinasta^ Neuvos­toliitosta
ja muista rauhan leiriin kuuluvista sosialistisista ja
. kapitalistisista maista.
i Tosiasia nimittäin on, että Saksan yhdistäminen on vält-
;tämattömyys ja siis vain ajan kysymys. Toiseksi on huomat­tava,
että Saksan yhdistäminen on mahdollista jo nyt, jos pi-
>: detään lähtökohtana sitä, ettei yhdistettävää Saksaa pyritä
^ vetämään sen paremmin "idän"' kuin "lännenkään" sotablo-
1 loin r-r vaan että.se j ä ä puolueettomaksi ja ei-inili
1? maaksi niin, ettei kumpikaan valtaryhmä voi käyttää sitä hy-
* väkseen hyökkaystarkoituksissa toista valtaryhmää vastaan,
j; Tällainen Järjestely on mahdollinen. Sitäpaitsi on muistetta-j
«ya, että kovin vähän uskovat kansan demokraattisesti teke-
H miin päätöksiin ja ratkaisuihin ne, jotka selittävät, että puo-
Rfita sanoval
"•BatMmaxAtaStz »eskasU jobtou
tsekin^ ettft joskus . w}irfta>»yffiinain
korjatUMen tMpiec»83 flfcv^t kfrtoltuk-tet
joutuvat odottamaan julkisuuteen
tuioaan kunnes ne «hditltän korJaa-oiaan
uttdelleenkirjoittaniaan. Tä­mä
voitaisiin parhaiten fcorjato siten,
että kirjoittajat olisivat mahdoJlisim-man
huoIeUisiayazsiokin nimien kir-
Jolttarolsessa. TääUä oiTBytkin joita-
Korkeammat pall^ ovat
työmahdoiiisuiiksleii takeena
Kifj. hukin nohUmn ) .
Maiö*,<konecJJe «f wida myydä mi-
Oänu 8jM ei o l e i n J t a ^ ostokykyä
Tämän vuoden kti^4«0a'^^^
lukuisia tydi^toneuvotteluja; Jotka
ovat päättyneet huomattaviin voittoi-liin
työmme, matki nämä työJäi-
BlUe suotuisasti päättyneet neuvot­telut'
merkitsevät J|sääntyvää o^toky-kiniJffrJpituksla;'
jotka' ovat jääneet i kyä :canadalalsUle perheille ja edel-joJkaiscmatta
ainakin toistaiseksi «en
vuoksi kun nimet ovat ilmeisesti vää­rin,
eikä ole keinoa paitsi ehkä. pit­kän
tyfin jälkeen, saada selville mi­tä
ne ovat. Nimien väärin Jtdkaise-minen
tekee pah^nvalkutuksa» paik­kakunnalla,
josta kirjoitus on lähe­tetty
ja kirjoittaja kuten lehtikin «aa
siitä moitteita."
— Zndustrialisti
USÄ:[i asievoiinia
voitanee vähentää
Quantico, Va. — Yhdysvaltain
puolustusministeri Charles Wilson
sanoi täällä lauantaina, että on, ole-;
massa mahdollisuus siihen, että Yh­dysvaltain
, hallitus vakavasti har­kitsee
' asevoimiensa. vähentämistä..
Hän sanoi t^män puolustusminis­teriön
vuotuisen: konferenssin päät-^
tymisen jälkeen annetussa lausun­nossa.
Yhdysvaltain : vpuolustusvoimien
vahvuus on tällä hetkellä noin 2,-
835,000 miestä puolustussibteerin
arvion; mukaan^ Hän sanoi, että on
mahdollista tällä hetkellä pitää ny­kyinen
määrä armeijan divisioneja,
kaikkiaan 19, mutta erikoisdivlsio-nclsta
mahdollisesti voidaan vähen­tää
miehiä. Puolustusministerin
mukaan tätä on jo kokeiltu 101. i l -
majalkaväen divisionassa. ••. Hän sa­not
tällaisten divisionien vahvuuden
olevan nykyään 12.000 miestä kun
sensijaan tavallisien jalkaväkidivl-sionien
vahvuus on 17,500 miestä.
Wilson sanoi, että pidämme sil­mällä
koko sotilaallisen kuvan, ot­tamalla
huomioon uudet aseet ja
kuinka paljon miehiä tarvitaan nii-deii
käyttämiseksi.
Papukaija puhui
varkaan vankilaan
1Wexlco City; — Varas murtautui
Virginia Diego dc Gardan asuntoon
ja vei saaliinsa mukana myös papu­kaijan:
: Hän oli epäilemättä unhoit­tanut,\^,
että papukaija ^voi. ^uhua; Se
puhuikin leokö vbiniällajiij ja iiiih
tulivpaikalle naapuri, joka pidätti
varkaan. ^ •
leenvenemmän työtä -niille tydlälsille
jotka valmistavat canadalaisten per­heiden
vaatimia tuotteita. ~
. Yhtiöt luonnollisesti aina vastusta­vat:
palkkojen korottamista; ja :etsivät
kaikenlaisia verukkeita vastustuksen­sa
oikeuttamiseksi. Mutta on öler
massa yksi väite, jota ne eivät; voi
käyttää tänä. vuonna, sitä; että|^ne
muka olisivat kykenemättömiä .mak­samaan
enempää palklcaa.^^^'^ T
vuonna canadalaisten yhtiöidenkvoi-tot
olivat 35 prosenttia suuremmat
kuin 'edellisenä vuonna. :-8amaijai-kaisesti
maksettiin osakkaUle ennä­tysmäiset
voittOHOsingot.
Vuor;-^ ja öljy tuotannossa voitot ko­hosivat
64 prosenttisesti ja kaivostuo-tannossa
voittojen suhde sijoituksiin
oli suurin kaikista tuotannon aloista.
Voitot ja voitto-osingot lisääntyvät
huomattavassa määrässä vielä tänä
vuonna ylittäen kaikki aikaisemmat:
ennätykset. Yhtiöillä ei koskaan;ai-:
kaisemmin ole ollut niin paljon rahaa.
VOITTOJEN KAHMIMINEN
Tuotantolaitoksia omistavat yhtiöt
ovat luonnollisestikin toiminnassa
voittojen tavoittelutarkoituksissa.. Ne
palkkaavat työläisiä vain silloin kun
ne saavat voittoa niiden työläisten
suorittamasta työstä; Mitä vähem­mät
niiden kustannukset ja mitä. vä-hsmmällä
työvoimalla ne kykenevät
ylläpitämään tuotantolaitoksensa toi­minnassa,
sitä enemmän rahaan' ne
saavat.osakseen. Voittoilukllvassa mo-nopoolit
yhä käyvät kampanjaa tuo­tantokustannuksien
. vähentämiseksi
Ja tuotannon kohottamiseksi mahdol-;
lisimman korkealle mahdollisimman
vähällä työvoimalla.
KONEET TUOTTAVAT,..
Parhain keino tuotantokustannuk­sien
ja tuotannossa tarvittavan:työ­läisten
lukumäärän vähentämiseksi on
ostaa koneita ja käyttää niitä - työ­voiman
asemesta. Yhtiöt pitävät hy­vän
huoleii siitä; > että rie koneet ovat
ehdottomasti viimeista mallia;-, tek­nillisesti
tehokkaimpia ja yleensä ta-loudellisimplä
mitä on saatavissa; AUr
tomointi: on -viimeisin esimerkki tästä:
Kuten erään yhtiön johtaja sanoi: ä s ­kettäin
: "Me emme käytä miljoonia
doUareita tarkoituksella paikata^^sä-ma;
määrä työläisiä :kuin.: aikaisem-:
min,"
ITÄ-SÄKSAN TUTKIJAT
ITSE TUTKITTAVANA
Berliini. — Itä-Saksan Sosialisti­sen
yhtenäisyyspuolueen keskus­komitea
on arvostellut oikeusminis­teri
Hilde Benjaminia ja valtakun­nan
syyttäjää tri Malsheimeria,
koska he ovat sovelluttaneet ^marxl-:
laisuiiden periaatteita kaavamaisel­la
ja jäykällä tavalla.' Tieto asias­ta
annettiin torstaina ilmestyneessä
Neues Deut8chlan4in numerossa.
Lehdessä julkaistiin .-myös Itä-
Saksan -viranomaisten antama tie­to,
jonka mukaan kesäkuun 19: päi­vään
mennessä on armahdettu noin
19,000 henkilöä tai heidät on vapau­tettu
ennen vankeusajan: päätty­mistä.
Keskuskomitean taholta huomau­tetaan,
että kiihKeä luokkataistelu,
joka vallitsi siirryttäessä sosialisti­seen
järjestelmäänvItä-Saksassa esti
tuomareita ja syyttäjiä suoritta­masta
yleistä analyysiä eri rikoksis­ta,
joka vaikutti ehkäisevästi oikeus­viranomaisten
mahdollisuuksiin teh­dä
aloitteita. Todellisuudelle vie­raat
teoreetikot saivat vaikuttaa a-sioiden
kulkuun ja näin tultiin sii­hen,
että melko mitätöntä liikenne^
onnettomuutta pidettiin luokkatais­telun
ilmaisuna. Komitean mieles­tä
monet entisef vakoilijoiden, ter­roristien
ja sabotoijien tuomiot
vaikuttavat nyt liian kovilta:
^ Tulevaisuudessa ei epäiltyä heur
kilöä voida pidättää vain sillä pe­rusteella^
että pelätään hänen aiko-van
paeta maasta. Aikaisemmin
pidätettiin epäillyt henkilöt ilman
muuta, mutta nyt vaaditaan todelli-;
nen syy pidättämiseen.
Keskuskomitea on myös arvostele
lut valtion turvallisuuden minister
riötä. Aikaisemmin on tiedemiesten
j a muiden henkisen työn tekijöiden
virheitä pidetty sabotaashina, mikä
onsaanut nämä miehet luopumaan
kaikesta kokeiluluontoisesta työstä.
PUOLUEEN TOIMINTA
UUDELLEEN HARKITTAVAKSI
Berliini. — Itä-Saksan sosialisti­sen
yhtenäisyyspuolueen toiminta
otetaan uudelleen harkittavaksi/- i l ­moitti
varapääministeli Walter^UU-bricht
puhuessaan äskettäin puor
lueen jäsenille Itä-Berliinin ylio­pistossa.
Puolueen äänenkannatta-:
ja Neues Deutschland julkaisi tors^
taiha puheen.
On ymmärrettävää, sanoi - UH-,
bricht että henkilönpalvonnan - j a
Stalinin virheiden arvostelu on teh-r
nyt syvän vaikutuksen puolueeseen
ja kansaan. Saamamme järkytyksen
on pakko johtaa koko toimintaam­me:
kohdistuvaan itsekritiikkiin ja
virheittenune nopeaan korjaami­seen;
Puolueen sisäinen -virkavalta
on poistettava. Taistelu dogmatisr
mia vastaan vahvistaa puoluettamr
me ja suo sUle suuremman mahdol-'
lisuuden johtaa taistelua Saksan
työväenluokan yhdistämiseksi.
lueettomuuden perusteella yhdistyvä Saksa joutuisi "köiti-munismin
alaisuuteen", vaikka Länsi-Saksan väkiluku ön
kaksi kertaa suurempi Itä-Saksan väkilukua!
Tärkeintä kuitenkin on tämä: Huolimatta siitä, että saa­daanko
Saksan ongelma ratkaistuksia tai eikö saada, suurval­lat
voivat aivan hyvin, jos on hyvää tahtoa, päästä sopimuk-i
seen (tai ainakin osittaiseen sopimukseen) esimerkiksi aseistu-miskilpailun
lopettamisesta, aseistuksen vähentämisestä, ato­mi-
ja muiden joukkotuhoaseiden kieltämisestä (tai äinakiri
niillä kokeilun lopettamisesta) sekä kansainvälisestä kontrol­lista
näiden sopimusten täyttämisen suhteen. Viimeksikulu^
neiden kuukausien kaikki kokemukset osoittavat, että tällai-^
sia sopimuksia voidaan tehdä kansainvälisen jännitystilanteeh
huojentamisen hyväksi^ vaikka Saksan kysymystä ei olekaan
saatu ratkaistuksi. Tosiasiassa viimeksikuluneiden kuukau­sien
kokemukset osoittavat, että sopimuksia kansainvälisen
jännitystilanteen edelleen huojentamiseksi tullaan edellinen
solmiamaan, huolimatta lainkaan siitä miten edistyy Saksan
ongelman käsittely. . .
Me puolestamme toivomme, että Vapaa Sana hylkäisi
kestämättömäksi osoittautuneen kielteisen asenteen häissä
asioissa, jotta yhteisymmärryksemme perusta laajenisi ja syr
venisi.
eikä «e kehitä minkäänJai^la markki-:
p^fUft^^jjtq^tikfflfl tnottBmillppn 'ta*
YSynoin^^. Säinvastoln, asettuessaan
työläisten; tilalle, se vähentää työläis­ten
ostokykyä/ vähentää markkin^r
mahdollisuuksia sämanaikalssstl kuin
se lisää: Igauppattavana: olevan -tava­ran
floäärää.
Täten kapitalismia on vas#ssa pe-rusolemuksellinen
^ ristiriita; saadak­seen
mabdolllshnpian suuret voitot,
työnantajien on; palkattava'^mahdol­lisimman
vähän työvoimaa Ja maksaa
työläisille mahdollisimman vähän.
Mutta myydäkseen siten tuotettuja
tavaroita työnantajan olisi maicsstta-va
työstä mahdollisimman paljon. M i ­tä
pienemmät palkkamenot, sitä pie­nemmät
markkinamahdollisuudet.
TTOKHIIOYTTS JA AUTOMOINTI
Työnantajat luokkana^ kaivoksia ja
tehtaita omistavat kapitalisUt, yrittä­vät
aina ratkaista .tätä ongelmaa-työ­läisten
: kustannuksella. -He yrittävät
tuottaayhähalvemmalla toivoen siten
myyvänsä .halvemmalla kuin kilpai­lijansa
tai löytävänsä;uusia markki-:;
namahdoUisuuksia, esimerkiksi sota-tarpeita
.vaativille.. Jos he eivätvvoi
vähentää palkkoja, he «n-kivät työn
tehostamiseen ja enempään mekani­sointiin,
siten edelleen vähentääkseen;
tuotantoktistanuksia ja lisätäkseen
tuotantoa työläistä kohden. .
TYÖLÄISET VASTARINNASSA
Sitävastoin työläiset airia yrittävät;
ratkaista ; ongelman työläisten etujen
mukaisesti, :. kohottamalla r palkkoja,
tätenilisääkseen ostokykyä ja sitä
osaa tuottamistaan tavaroista, jonka
työläiset kykenevät ostamaani,itsel­leen.
Korkeammat ^ palkat, lyhyem­mät
työpäivä^ ja muut samankaltai­set
saavutukset, merkitsevät korkeam­paa
elintasoa : j a markkinamahdolU-suuksia..
tuotetuille tavaroille, -jotka'
markkinamahdollisuudet : vuorostaan
kehittävät, työmahdollisuuksia ja ko­hottavat
työläisten ja heidän perhei­den
elintasoa, joka viimeksimainittu;
on. luonnollisestikin riippuvainen siitä
mitä he kykenevät osta maan Ja ku­luttamaan.
KORKEAMMAT PALKAT
LAMAKAVP.IEN TORJUAPSEKSI
Vuosina 1953-54 meillä vaUItsl "la-naakausi':'.;
Tuotanto laski ja; työttö­myys
kohosi huomattavasti. .Siitä
huolimatta :unioliike,. niin. Canadässa
kuin Yhdysvalloissakin taisteli kor­keampien
palkkojen puolesta ja saa­vutti
: tifitä. K: Sen johdosta Canadassa
ostettiin v. 1954 $651: miljoonan ar­vosta
enemmän kulutustavaroita..Tä­ten
tämä oli eittämättömästl yksi te­kijä
> lamakauden, kärjistymisen ehkäir
semiseksi. Yksistään Nova; Scotlan:
pankin presidentin .oli tunnustettava:
"Yleisesti puhuen, korkeat ja koho­avat:
palkat: ovat hyvä ilmiö, ja: on
tunnustettava, että kohoavat ^palkat
ovat auttaneet ostokärryn säilyttämi­seksi
kuluvana vuonna (1954),^; - :
Vuodet J954r55 tolivat taloudellisen
elpymisen:: vuosia.,:: Tuotanto : kohosi
nopeasti ja työttömyys vähentyi., V i i ­me
vuonna unionistit jälleen vaativat
Ja saivat palkankorotuksia^, paljon
suurempia >kuin- edellisenä ;•;vuonna.
Niinpä Canadassa ostettiin $1.035 ar­vosta
enemmän kulutustavaroita., Tä-mä
on ehdottomasti yksi niistä teki­jöistä,
jotka tekevät taloudellisen., el­pymisen
mahdolliseksi ja Jotka hidas­tuttavat
lamakausien, kehitystä, ja. te­kevät
täydellisen pulakauden vähem­män
mahdolliseksi.
tumista. Ihmisillä «f soti ole kylliksi
ovat tuottaneet. Ijrölälsten |»Ikat
ovat liian 9lhaiset, erikoisestikln se
osa, joka liikenee kotiin. Ongelman
T^ticalsemiseksi ei ole kuin yksi vss'
taus — korkeammat palkat,. sellai­set,
jolta nykyään vaaditaan voite­taan.
Nämä' merkitsevät jatkuvaa
työmahdollisuutta ja hyvinvointia.
KORKEAMMAT PALKAT MER­KITSEVÄT
ENEMBIAN
TY03fAIIDOLLISUUKSIA
/Taloutemme perushelkkous ja Jo­kaisen-'-
"lamakauden" pohjimmainen
sjry on siinä/l että kansojen enemmis-:
töllä on verrattain heikko ostokyky
Ja rajoitettu kulutus -vastakohtana
tuotantokyvyn Jatkuvalle rkehityksene
Ja laajentumiselle..Taistellessaan; korr
keampien palkkojen, lybyemmän^työ-päivän
Ja muiden -etuisuuksien puo-:
lesta työväestö taistelee tämän: heik^.
kouden korvaamiseksi, estääkseen sen
kehittymästä .pahemmaksi J a suo­jellakseen
itseään Ja:: kaikkia :muita
ihmisiä siitä johtuvUta kärsimyksiltä.
Juuri siksi; kun.unioliikkeemme'tais­telee
korkeampien palkkojen! puolesta,
se taistelee myös kaikkien canadalais­ten
paremman elintason Ja koko Ca­nadan
hyvinvoinnin puolesta.
Pttobbisfen
oppiiieiden ehdofos
Vanpya, ^ FooJan tekstiiUteol-jisBDi^
iutituutjssa OD keksäitty te-iMtkas
inetallivaJinJBtejtfeii fglyjaooi»
tnlsmenetelmä.
Tästä, menetelmästä kerrotaan
9fäef^nA WysaIianzo$c7i l e b d»
helmikuun numeio^sa. ; Päällystä-,
minen tapahtuu iyankaamalla gal-vanlsoltavaa
kappaletta' (katodia)
kyllästetyllä elektrolyysitamponilla
(anodilla).
Tämämenettelytapa sallii käyttää
5—^kertaa voim^tkaampaa säh­kövirtaa
kulin tavallisessa galvanoi-misessa.
Sen avulla voidaan pääl­lystää
'metallilla kuluneita tekstiilif
Jkoneiden akseleita," mctallivalmis-teita
« putkia, isojen säiliöiden ^ sisar
osia sekä saada oksidikalvo alumir
nin pinnalle.
80 inatkustajaa'
'Leningradiin
Tukholma..-::— Sveayhtlön: 1^
Brynbuld aloitti kesäk;: 21 pnä ensim-mälspn
- mntrkBy -T^ftningrat^HTi imyyvia -
naan.80 soatkustajaa. Matka kuuluu
.varustamon järjestämään- itään suun­tautuvaan
turistiliikenteeseen, joka
on järjestetty yhdessä Intouristin ja"
Ruotsin matkatoimistojen kanssa.
Suunnitelmien mukaan: kesän aiicana
suoritetaan kuusi vuoroa. —; (STT-TT).
SITA
JA TÄ
Cl OIXUr SAUKANAK4
MetiälQ^lälälaen rvanhasa s
oU lyönyt pahasti jalkaansa ki
KUa oli lähdettävä hakemaan
rin apua. Mutta sitä ennen
vaimonsa 'kehoitti vähän pe
jalkaa ennenkuin sitä lääkärin
tää. Nihi sitä vähän tehtiinkii
käri oli sitten tarkastellut jalfc
kin;aikaa Ja vihdoin virkkol:
"Minä lyön vetoakin, että ki
täjässä ei ole toista Juuri noin
koipea kuin tuo,"
"Litra pirtua sen pääDe",
maanmies. '
f Hyvä. missä se sitten on?"
Maanmies: potkaisi toisenki
paässsunsa- pois JalastaaiL
Puolalainen
lurvelkoknbaiiii
Varsova. — Turvekoneidi
kuskonstruointitoimlston 1
win laboratorion konstruktoi
laatineet uuden' turvekon
konstruktion.
Kombaini V koneistaa täydt
turpeen tuotannon, nostaa se
ta/sotkee ja puristaa prikete
kä hajoittaa pellolle kuivam.
suorittaa kaikki työt, jotka
sem^min suoritettiin erilaisi
heillä.
Sammal<l<oniies Crabbin mysteri
on yhä edelleen selvittämättä
Yksi asia on Icuitenkin varma: hän vakoili
neuvostoristeilijä "Ordshonikidseä"
•«UUMI" VOISI ROMAHTAA
Tähän: mennessä -: tänä vuonna
maan talous on ollut "buumi" asteel­la.
Mutta tuotanto on- alkanut si-:
vuuttaa' myynnit ja erikoisestlkin sel­laisten
kulutustavarain, kuten autojen
radioiden; pesukoneiden yms.. inven^
taariot lisääntyvät. Vaikka on i l ­mennyt
suurta ja varsin vaarallista
viikko- ja kuukausimaksuilla ostamis­ta
ja lisääntyvää kuluttajien velkaan-^
Kun englantilainen sammakko-mies
Lionel Crabb vaipui Portsr
mouthin - sotasataman liejuislui
.vesiin : nenvostoristellijän '^Qrds-:
honikidsen" läheisyydessä^ vei
hän mukanaan erään Englannin
vakoilopalvelun oudoimmista va-.
koilutarinoista.:: Amerikkalaisen
" L i f e " - kuvalehden Lontoon - kir-.
. jeenvaihtaja Bobert Morse on ker
räillyl -tapahtumasta tähän men­nessä,
täydellisimmän aineiston,
jonka - hän on saanut .Englannin-•
laivastovakoilun: edustajilta, ja
julkaissut sen edustamassaan leh­dessä.
Selostamme -seuraavassa
Morsen artikkelia.
Lionel Crabb sukelsi eräänä huh­tikuun:
päivänä 'suunnilleen tunti
auringonlaskun jälkeen Portsmout-,
hin^sotasataman:veteen.' :-Hän nousi
vedenpinnalle kahden neuvostolai­sen
hävittäjän välillä minuutin
ajaksi, • jolloin hävittäjien vartijat
huomasivat- h ä n e t Kerrotaan, että
hänet - nähtiin vielä : samana iltana
vilahdukselta: eräässä Portsmouthin
baarissa. Sen jälkeen eversti Lionel
Grabb katosi jäljettömiin. Neuvos­toliitto
ja Englanti vaihtoivat joita­kin:
hyvin diplomaattisesti muotoil-,
luja nootteja; Kysymyksien myrs^
ky myllersi : maailmanlehdistön si-;
vuja. Englannin hallitu.<i: hautasi
tapauksen virallisiin salaisiin arkis­toihin
j a käski mahdolliset todista­jat
vaikenemaan. Hänen henkilö­tietonsa
• poistettiin portsmoulbilai-sen
hotellin henkilökirjasta.
Kun "Ordshonikidsen" sisaralus
^'Sverdlov'' V. 1953 vieraili Eiiglan-n
i s s a - ^ Portsmouthissa—-kunin­gatar
Elisabethin krUunajaisten ai­kana,
luotsasi risteilijän kapteeni
12' minuutin uskomattoman lyhyes­sä
ajassa ilman luotsin apua 12,800
tonnin laivan ankkuripaikalle mikä
herätti brittiläisissä :meriviranomai-
»issa suurta hämmästystä.
Kun "Sverdlqv" viime syksynä
käväisi Jälleen Portsmouthissa hy-väntahdonvierailulla,
tiedetään In-honikidsen';',
joka. on "SverdloviÄ"
nuorempi sisaralus, tuotua ; Bulga-ninln.
ja Khrushchevin Englantiin
halusivat; Englannin amiraliteetti ja
Intelligence Service luonnollisesti
tutkia, olisiko siinä mitään uutta.
Tehtävään valittiin alalla kokenut
vakoilija Lionel Crabb.
V. 1942 italialaiset hyökkäsivät
Englannin sotalaivastoa vastaan uu­della
salaisella aseella, laivan run­koon
tarttuvalla aikasytytysmiinal-la,:
jonka sammakkomiehet sijoitti­vat
meren pohjaan Englannin lai­vastotukikohdissa,
inm; Gibraltaris­sa.
Gibraltarin sotasatamassa Crabb;
teki sammakkomiessukelluksilla ita­lialaisten
miinat vaarattomiksi, mi-;
kä teko hankki hänelle suuren mai­neen
Englannin amiraliteetissa. So­dan
jälkeen hän tutki useita^ upon­neita
engiäntUaisia;' sukeU^eneUä
ja suoritti amiraliteetin.laskuun ve ;
denalaisen: vakoilun, tutkimuksia
juuri Portsmouthin' sotasatamassa.
Tiettävästi hän oli tällöin jo Eng-lännin
vakoilupalvelun käytetyim­piä
voimia.
Huhtikuussa ennen "Ordshonikid-sen"
vierailua hän lausui eräille
ystävilleen, että -hän,: suuimitteli
1'venäläisen merenpohjan katsasta­mista".
Huhtik. 15 pnä hän kir­joitti
äidiUeen, että hänellä "on
suoritettavana muuan juttu ja: että
hän palaisi parin päivän killuttua*'.
Hän pyysi äitiään hävittämään kir­jeen.;
Saman päivän iltana hän söi
ten salaa .'valokuvanneen risteilijän
rungon ja,vedenalaiset laitteet,: mi­kä
: ei - jäänyt neuvostoristeilijän
upseereilta huomaamatta "Ords-
Miaakuntahallituksien
velat eimätystasbon
Ottawa. — Uittovaltion tUas-totoimisto
ilmoittaa; että Canadan
-kymmenen maaknnnan ja; Yuko-nin
alueen yhteiset välilliset ja
välittömät velat kohosivat viime
vuoden maaliskuun:loppuun :men*
nessä ennätysmäiseen $3,967,576-
000 summaan: sitä edellisen vuo­den
vastaavan ajan Invnn Olleja
$3.656,691,000. Täten velat non-sevat:
: $254.32:iin jokaista maan
telligence .Servicen sammakkomies-L asukasta kohden: edellisen vuo­den
vastaavan :; luvun ollessa
$240.13. Vain kahdessa maakun­nassa
havaittiin laskua veloissa,
Neiv; Bnuiswicklssa ja Albertassa.
päivällistä erään vanhan yst
kanssa ja: kertoi tälle men
kokeilemaan joitakin uusia li
Portsmouthin sotasatamassa;
hän huhtikuun 17 pnä saapui
mouthiin, :oli hänellä mul
muuan "Mr. Smith". He vu
vat Sallyport Hotellista kaks
• eristettyä huonetta, että hei
vat tulla ja mennä hotellih
kunnan huomaamatta.
"OrdsTionikidse" saapui
mouthiin huhtik. 18 pnä. Cr
"Mr. Smith" poistuivat ho
klo 8.30 aamulla ja olivat
koko päivän. Illan eversti
vietti Englannin laivaston 1
entisen sammakkomiehen se
rvypiskellen useassa Portsm
kapakassa.
.Seuraavana aamuna :klo 7-'
vostobävlltäjien matruusit h;
vat^hänen pulpahtavan pinna
lempien? "^^
neiden hävittäjien; välissä,
sitten? Keppel!s Head Hotel
ritytöt sanoivat nähneensä
vielä iltapäivällä hotellin hi
joskaan: he;:eivät olleet aivj
moja asiasta.: Joka:tapaukse
lasi "Mr. Smith" saman päivj
päivällä hotelliin, maksoi
otti: eversti Crabbin matkal
ja katosi. Ja tähän: päättyiv
nel Crabbin jäljet.
.Seuraavana A päivänä neuv(
vueen >: komentaja^ amiraali
esitti Portsmouthin sotasatam
mendantille vastalauseen' se
dosta, että neuvostolaivojea
syydessä oli havaittu sammak
hiä. Sitä seuraavana päiväni
lännin vakoilupalvelun Port
hirf; osaston: ylitarkastaja il
Sallyport Hoteliin, repäisi h
henkllökirj asta Crabbin ja
Smithm" henkilötiedot. ITuh
pnä 'Englannin amiraliteetti
ti, että eversti Crabb on joi
eräitä' vedenalaisia laitteita 1
taessa kadoksiin Portsmouth
sillä: Hänet otaksuttiin kuol
Toukök- 4 pnä; NeuvostoliiI
hetti Englannin hailitukselli
tin. jossa tältä^ vaadittiin: se
Crabbin tapauksesta. Viisi
myöhemmin pääministeri E(
moitti, ettei asian yhteydes
Jatkuu 4.
PÄIVÄN PAKINA
On sekin laitaa
On sekin laitaa, että kielletään
nuorelta .parilta mahdollisuus hää­matkan
järjestämiseen.
Sellainen maa j a järjestelmä, jo­ka
pelkää juur* julmetusti tai pa­remminkin
silmittömästi rakastu­neen
.henkilön ulkomaamatkan mu­ka
aiheuttamia '*vaaroja", lepää to-,
della heikoissa kantimissa.
; Kuka, tahansa on kokenut rak­kauden
tautia siinä määrin, että on
jonkinlaisen häämatkan tehnyt; hän
myös tietää, ettei siinä jupakassa
jojada "politiikkaa tekemään", pu­humattakaan
n y t m i s t ä ä n muusta,
; TäUaisten kokemusten perusteel­la
tuntuu,suorastaan mahdottomat
ta uskoa, että minkään maan halli­tus
olisi niin peloissaan tai niin lä-^
peensähysterian .vallassa, - e t t ä ' se
enää, herran vuonna 1956 Ideltäisi
vastanalneilta häämatkan -pito-oi­keuden.
•
Mutta täUaistakin vielä tapahtuu
ja kun asiaa syvällisemmin ajatel­laan,
siinä ei sellaisenaan ole nu-r
tään ihmettelemisea aihetta.
Meidänmielessämme on luonnol­lisesti
Hollywoodin fUmitähti, kur-vikaä
Marilyn Monroe, joka haluaa
"hiljaisen" ja "vaatimattoman" hää­juhlansa
päätyttyä mennä kuherrus­kuukauttaan
[Viettämään Euroop­paan,
niissä (Britanniassa) hän
osallistuu erään lihnin valmistami­seen.
: Kuten; tavallista, ::häähoininissa
tarvitaan huolestuneiden: vanhem-:
pien :lisäksi: sekä -morsian >että sul­haspoika.
: Ja Vtässä se; mutta onkin.
Rakkaus on sokea, kuten tiede­tään.
:-: Niinpä tässäkin tapauksessa Marir
lyn-tyttö löysi sydämensä valituksi
tällä kertaa miehen, jolla; epäillään
joskus olleen vääriä a j a t u k s i a ^ ja
väärin ajattelevia :ei nyky-Yhdysvalr
loista päästetä ulkomaille, ei edes
häämatkaUe! :Totta^ o
lyn-neitosen uutta mielitiettyä tun­neta
;nunääa: erikoisena ''vallankiir
mousmiefaenä''-?^ eikä edes politiik-kona.
Mutta hän, Arthur Miller-ninteltään,
on kuitenkin' tunnettu
näytelmäkirjailija^ joka; on..kirjoita
tanut: mm:: Kauppamatkustajan kuo^
leman jne.:
Mutta kun häämatkaansa suunnit­televa
Miller esitti passianomuksen-sa;
joutui hän Yhdysvaltain kon­gressin
epäamerikkalaisen kbtai-tean
tutkittavaksi-:.siltä varalta, jos
hänellä on,: joskus : vihreässä nuo­ruudessa
ollut vääriä ajatuksia.,;
Tähän m e n n e s s ä . tämä. kovanonr
nen sulhaspoika ei ole vielä passia
saanut j a näyttää siltä, että Blarilyn
joutuu lähtemään y k ^ ä ä n Euroo­pan
matkalle.
"SyytösV/^Milleria vastaan on^ se,'
että joskus vihreässä nuoruudes­saan
hän on antanut kannatuksensa
jollekin sellaiselle joukkajärjestölle
(kysymys,ei ole,mistään poliit-tisestav
puolueesta) — jonka Mc-
C^arthysmin hysteriasta sokaistunut.
Yhdysvaltain hallitus on nyt vuosi­kymmenien
jälkeen leimannut "vää­r
i n ajattelevien" järjestöksL
Eikä apua ollut siitäkään, vaikka
mr^ Miller, sanoi epäamerikkalaisen
komitean kuulustelussa, että nuo­ruuden
päivinään hänellä oli eräis-^^
sä asioissa toisenlaisia mielipiteitä
kuin.nyt Pääasia — sanovat yh­dysvaltalaiset
inkvisiittorit --^ on'
se^ että mr.; Millerilläoii^ joskus ol4
lut "vääriä ajatuksia" tai ainakin
sellaiäa ystäviä, joiden "isän, äidin
kunimin kaimalla" on ollut "
ajatuksia'' ja niinmuodoin :
häämatkansa ulkomaUle muoi
si suureksi vaaraksi Yhdysva
jossa on: ainoastaan 160 milj
asukasta, joiden hallitus Jc?
vaatimattomuudessaan seliltä
suurimpana ja : voimakkaai
maana, 'maailman johtaja-kuuluu
ehdottomasti Yhdysvä
Yhdysvaltain - nykyisten h
jäin suurta viisautta lainkaai
lemättä, meistä tavallisista yi
ta- tuntuu kuitenkin kummal
se, kun "Vapauden esikuvak
•esitaistelijaksi" itsensä
neenmaan hallitus rakentaa
kielto-rautaesirippuja omieiiv
laistensa eteen niin, ett^y
pääse omin silmin näkemääi
den maiden ihmisiä ja eläm
ja samaUa kertaa yUäpitlvä
menjälki-esirippua;; ulkopaal
edessä niin, etteivät he pääse
määh ^Yhdysvaltain kansan -o
teitä ja elämää — paitsi alistt
sormenjälkikuvattavaksi yari
ia muiden rikollisten tavalla!
Sellaista se on nyky-Ai»
"demokratia" ja "vapaus"."
taan nyt kuitenkin, ettei Sör
sulhaspoika joudu epäamedl
suuden halveksumisesta tiilo
lukemaan:—'Känsäkoura. /