Vapaus, June 14, 1972

              J. M. Pospetov:
ATOMI RAUHAN TEHTÄVISSÄ
: 1945,
joUoin USA esitti maailmalle uuden energian atomipommina, j a v.
1954, jolloin Neuvostoliitossa käynnistettiin maailman ensimmäinen
teoUiseen käyttöön tarkoitettu atomivoimala, gapa uaadjB) oifaauaiq
puhua siitä, millaisia tunteita ihmiset kokivat näiden tapausten
yhteydessä. Todettakoon silti, että Neuvostoliiton valinta, tie, jota
se lähti kulkemaan^ ei ollut satunnainen. Jo kauan ennen Hiroshi­maa,
vuoden 1940 aattona Isvestija totesi artikkelissaan "Uraani-
235": r
''Ihmiskunta on saamassa uuden energialähteen, joka ylittää
miljoonakertaisesti kaikki tähän asti tunnetut. Me saamme käyt­töömme'
polttoaineen, joka korvaa hupenevat hiili- ja öljyvaramr
me ja pelastaa teollisuuden polttoaiiiepulalta . . . ' Ihmiskunta astuu
uuteen aikakauteen. Ihminen voi saada tarvitsemaansa energiaa
millaisia'määriä tahansa . . . "
Artikkeli rakentui. neuvostoliit
tolaisten , tiedemiesten saavutta­miin
tuloksiin, j a siinä keprottiin
heidän työnsä tuloksista. Maa­ilman
ensimmäisen atomivoima­lan
perustaminen merkitsi, että
asetettu päämäärä oli saavutettu:
se oli tutkimusten looginen pää­tösvaihe.
Tosin "päätösvaihe" ei
ole tarkalleen sana, jota tässä t u -
: Iisi käyttää, sillä maailman en­simmäinen
atomivoimala oli vas­ta
alkua. Sitä seurasi useita mui­ta.
Vuonna 1958 käynnistettiin
suuri teollinen atomivoimala Si­periassa,
huhtikuussa 1964 Kurt-shatoville
nimitetty Belojarskin
atomivoimala, lokakuussa 1964
Novovoronezhin atomivoimala ja
vuotta myöhemmin Melekessiin
rakennettu atomivoimala.
Oli aloitettu laaja insinöörityö,
jonka tarkoituksena oli kehittää
' erityyppisiä kokeellisia ja teolli­sia
atomivoimaloita. Tämä teki
mahdolliseksi kerätä kokemusta
atomivoimaloiden suunnittelusta,
rakentamisesta ja käytöstä, sekä
määritellä luotettavimmat ja ta­loudellisimmat
ratkaisut. Kulu­van
viisivuotiskauden aikana ato
mivoimalat takaavat 11—12 pro­senttia
kaikesta suunnitelman täk
si kaudeksi edellyttämästä tehon
kasvusta. Leningradin, Kurskin
j a Smolcnskadin suurten atomi­voimaloiden
rakentaminen on aloi
tettu Venäjän liittotasavallassa
ja Ukrainaan kohoaa Tshernobyl-skajan
atomivoimala. Ne on suun
uiteltu varustettaviksi uusin huip
putehokkain reaktorein.
Suomenlahden rannalle kohoa­vasta
Leningradin atomivoi­malasta
tulee ensimmäinen, jor
hon asennetaan kaksi 1 miljoor
nan kilowatin tehoista reakto­ria.
Parhaillaan rakennetaan atomi
voimaloita Kuolan niemimaalla j a
Erevanin lähettyville Armeniaan.
Ne varustetaan 440,000 kilowatin
tehoisin reaktorein, kuten Novo­voronezhin
voimala. Juuri tästä
reaktorista on tullut tyyppireak-tori
kaikkia Neuvostoliitossa par­haillaan
rakenteilla olevia atomi­voimaloita
varten, joiden reakto­rit
toimivat painevesiperiaatteel-la.
den valmistuksessa. Reaktoreita
valmistava tehdas on jo toimitta­nut
niitä Novovoronezhin atomi­voimalan
neljää yksikköä varten,
Reisbergin ja Nordin atomivoima
loille Saksan demokraattiseen ta­savaltaan.
Kuolan niemimaan ato­mivoimalalle
jne.
Näin siis Suomeen rakennet­tava
atomivoimala saa tarkiste­tut
ja luotettavat varusteet.
Kuten mihin tahansa uuteen i l ­miöön,
myös atomivoimaloihin
ihmiset suhtautuvat varautunees­ti.
Atomireaktoreiden turvallisuu­desta
puhuttaessa on syytä tode­ta,
että maailmassa toiminnassa
olevien atomivoimaloiden suuresr
ta määrästä huolimatta, ei ole
sattunut vielä ainoatakaan vaka­vaa
onnettomuutta. Eikä tässä
kaikki. Atomivoimalat eivät myös
kään saastuta ilmaa. Leningradin
atomivoimalaa suunniteltaessa in
sinöörit ja lääkärit suorittivat
mielenkiintoisen koesarjan. Sen
tuloksena havaittiiin, että jopa
kaupungin keskustassa sijaitse­va
atomivoimala saastuttaa i l ­maa
vain kymmenepnen osan
siitä kuin samantehoinen esi­kaupunkialueella
sijaitseva läm­pövoimala
eli käytännöllises­ti
katsoen se ei saastuta ilmaa >
juuri lainkaan.
Tämä ei tietenkään ole ainoa
etu, jonka atomivoimala tarjoaa
"klassiseen" verrattuna. On otet­tava
huomioon myös se, että raa-.
ka-ainelähteistä ja maantieteelli­sistä
. oloista riippumatta atomi­voimala
vie^vähän tilaa j a pystyy
erittäin kauan käyttämään hyväk
si reaktoriin sijoitettua ydinpolt­toainetta.
Atomivoimala käyttää
vähän polttoainetta.
mikäyttöisen "Lenin"-jäänmur­tajan
perusteella saatujen ko­kemusten
pohjalta.
Hoitessaan atomienergian rau­hanomaisen
hyväksikäytön alalla
saavoftetmsta tuloksista neuvos-toihoniset
eivät kuitenkaan unoh-dai('
iibtä atcfmissa piilevää jätti­läismäistä
energiaa voidaan käy t-tääi';!
myös'' toisenlaisiin päämää-riini?.
Siitä ovat osoituksina Hiro­shiman
ja Nagasakin yläpuolella
suoritetut räjäsrtykset." Juuri tUs-tä^
si/Jrstä Neuvostoliitto kannat­taa-:^
sitkeästi ydinaseiden kieltä-niifetä
j a aseidenriisuntaa.
-fiiiiä. Neuvostoliittoon tulee,
sete-ktfnta on täysin selkeä, to-tesi^''
iifeuyostohallitus julkilausu-nitf^
öälin jo vuonna 1953. — Se
ohi'"etll;ä tämä ihmisjärjen suuri
k^ltsfhtö on suunnattava ei sivi-liisäälibta
vastaan, vaan sen kai­kinpuolisen
edistyksen hyväksi,
ei ji^jpn^ten laajamittaiseen tuhoa
n^seen, vaan rauhanomaisiin tar
köituksiin, ihmisten hyvinvoinnin
turvaamiseen kaikkialla maail-
ICeskiviilcko, kesäTc.H p. — Wed. June 14, 1972 S i v u 5
Jenny Pajunen:
IMPERIALISMI VEI KARHUKOPPIIN
JA LISÄARVOTEORIA PITI SYÖDÄ
Suurten rahasummien käsit­telijä.
Yhdysvaltain raha-asi-airi
ministeri George Shultz,
joka nimitettiin äskettäin tä­hän
toimeen John Connallyn
tilalle.
Juuri ennen Suomen sanomalehtimiesten lakkoa julkaistiin Kan­san
Uutiset tehdessä Mikko Eräsen kirjoittama reportaasi Hämeen
linnan entisöimistöistä: Siinä kosketeltiin myös mainitun linnan nais-vankilan
oloja. Nyt on tarkoitus siirtää vangit pois ja saattaa linna
taristinähtävyydeksi. Samaan aikaan Eräsen jutun kanssa oli tar­koitus
julkaista myös muistelma linnan kaikkein kolkoimmasta van­kila-
osasta, mutta lakko viivästytti julkaisemista, kertoo mainittu
lehti, julkaistessaan toukokuun viimfeisenä päivänä tämän puolen kuu­luisan
linnan historiasta, Lainaamme sen kokonaan.
massa.
(APN)
Lientokaappauksillaildn
on eroa —- arabilehti
Kairo. — Y K : n Turvallisuus­neuvoston
pitäisi erottaa "sota-keinona"
suoritetut lentokone­kaappaukset
"rahan kiristämi­seksi"
tehtävistä kaappauksista,
kirjoitti Kairossa ilmestyvä _A1
Arham lehti maanantaina.
. L e h t i huomioi, että arabit ovat
käyttäneet lentokonekaappauksia
yhtenä keinona taistelussa Israe­lia
vastaan. Amerikkalaiset ros-vousmielessä
järjestetyt kaappa­ukset
ovat toisenlaisia, sanoi
lehti.
Yksi kilo ydinpolttoainetta
vastaa puolta tuhatta tonnia
hiiltä, joten sen toiminnan y l ­läpitämiseen
ei tarvitse tuottaa
tonneittain hiili- j a öljylasteja.
Tällaiset reaktorit asennetaan
myös Suomeen, Saksan demo­kraattiseen
tasavaltaan ja Bul­gariaan
rakennettaviin atomi-
/ voimaloihin.
Näin siis Suomen ensimmäinen
Hästholmenin saarella Neuvosto­liiton
avustuksella rakenteilla ole
va atomivoimala saa reaktorin,
joka on kaikkia yksityiskohtiaan
myöten täysin viimeistelty j a luo­tettava
käytössä. On syytä ottaa
huomioon, että Neuvostoliiton te­ollisuus
on jo s"äänut laajaa koke­musta-
atomivoimaloiden varustei-
E l i lyhyesti sanoen sillä on pal­jon
etuja. E i siis ihme, että e r i -
maissa toimivien atomivoimaloi­den
yhteisteho oH vuoden 1971
lopulla 30 miljoonaa kilowattia.
I A E A : n laskelmien mukaan vuo­den
1971 keskivaiheilla käytössä
oH 105 atomivoimalaa j a raken­nusvaiheessa
131 atomivoimalaa.
Atomivoimalat ovat luonnolli­sesti
vain osa siitä, mitä atomi­energia
pystyy rauhanomaisessa
käytössä meille tarjoamaan. Jos
lueteltaisiin kaikki ne alat, joilla
sitä käytetään syntyisi varsin pit­kä
luettelo. J a kaikkialla, jokai­sella
alalla jokainen uusi päivä
merkitsee uusia tuloksia.
Olipa sitten kysymys mini­kokoisesta
6 voltin tehoisesta
ja 50 grammaa painavasta ato-mienergialähteestä,
joka pystyy
toimimaan yhdeksän vuotta,
tai uudesta "Arktika"-jäänmur-tajasta,
jota--rakennetaan ato-
NLn-Canadan
suhteet kehitty­vät
edelleen
SUURI
ÄÄNILEVY ALENNUS
Suomalaisia 78 kier. äänilevyjä
Ei-valintainen 5 levyn pakkaus AINOASTAAN $L00.
vero 50 ynnä posiiluskulul $1.00
SUOMALAISTA TANSSIMUSIIKKIA HALVALLA
(El Rock n' Roll)
KIRJA-ALENNUS
Curwoodiji — Agatha Christien — Zane Greyn. y.m.
kirjoja. Hinla 250 kpl. (Ei L luokkaisia)
« (Ei postitusta.)
ENNEN J A JÄLKEEN 1918
KIRJA-UUTUUS.
Hinta sidottuna, postlmaksiilneen $5.50
TODELLA ARVOKAS. HISTORIALLINEN TEOS.
Vapaus Publishiiig 0>inpany Ltd,
Box 69 JSudbury, Ontario
Ulkoasiain ministeri Mitchell
Sharp huomioi äsken Vancouver­issa
kuinka käytännölliseksi osoit
tautui hallituksen päätös laajen­taa
poliittisia j a kaupallisia suhr
teitä ulkomaihin. Tämä Trudeauri
hallituksen V. 1968 ottama linja
edellyttää tehokasta kehitystä
Canadan ja lukuisten muiden mai­den,
mukaanlukien Neuvostoliiton
välillä.
N L : n sanomalehti Pravda, on
lausunut, että edistys Canada—
NL-suhteissa "on hyvä esimerkki
siiitä kehityksestä mikä on nyt
menossa yhteisymmärrys ja hy­vän
naapuruussuhteissa valtioi­den
väleillä jotka omaavat erilai­set
sosiaaliset järjestelmät."
Vuosi sitten vahvistettiin Mos­kovassa
sopimus Canadan ja N L n
välillä pitää säännölliset poliittir
set neuvottelut monista kansain­välisistä
sekä keskenäisistä on­gelmista.
'
NL-Canada komissioni tieteel­lisestä
ja teknillisestä yhteistyös­tä
piti toisen istunnon äskettäin
Ottawassa. Samanlaatuinen maas
to ja ilmasto molemmissa maissa
edellyttää, yhteistyötä monilla
aloilla siihen kuuluen maittemme
pohjoisosan kehitys.
Molemmilla on varusteita, ko­neistoa",
materiaaleja ja teknilli­siä
lähdekirjoja jotka voisivat
kiinnostaa toista puolta, esimer­kiksi
.NL:sta turbiinein myynti
Canadäan, ja Sovjet YAK-40-ko-neen
näytöslento täällä.
Kenraali erotettiin
omavaltaisten
pommitusten takia
Washington. — . Yhdysvaltain
ilmavoimien komentajana Kaak-kois-
Aasiassa toiminut kenraali
John D. Lavalle on vapautettu
toimestaan, alennettu ja määrät­ty
eläkkeelle sen vuoksi kun hän
oli järjestänyt omavaltaisia pom­mituksia
Pohjois-Vietnamia vas­taan.
Kenraali Lavallen komennuk­sessa
oli kaikki ilmavoimat Kaak-kois-
Aasiassa.
Kuluvan vuoden kolmen ensim­mäisen
kuukauden aikana Yhdys­valtain
hallitus väitti jatkuvasti,
ettei Pohjois-Vietnamia vastaan
järjestetty sellaisia ilmapommi­tuksia,
mitä kenraali Lavallen
alaiset miehet suorittivat.
Erään korkea-arvoisen upsee­rin
kerrotaan sanoneen, että ken-i
raali Lavalle ei saanut mitään
kirjallista määräystä'näiden pom­mituksien
järjestämiseksi; • mutta
"hän oletti että sellaiset valtuu­det
sisältyivät hänen saamiinsa
ohjeisiin". Mitään tietoja ei an­nettu
siitä, kuinka paljon tällaisia
"luvattomia" pommituksia on jär­jestetty,
mutta kenraali Lavallen
kontrollissa oli lähes 300 lentoko­netta
tämän vuoden alussa. .
•Toukokuussa, yli kahdeksan
viikon kuluttua sen jälkeen kun
tämä 55-vuotias kenraali sai mää­räyksen
palata Yhdysvaltoihin,
Valkoinen talo vahvisti hänen
eläkkeelle jäämisensä alennetulla
— kenraliluutnantin arvolla. Tä­mä
on luultavasti Yhdysvaltain
armeijan historiassa ainutlaatui­nen
tapaus, missä kenraali tai
amiraali on joutunut eläkkeelle
alemmalla arvolla, mikä hänen
palvelusarvonsa on ollut.
Silloin kun tiedoitettiin, että
tämä "neljän tähden" kenraali on
vapautettu Kaakkois-Aasian ilma­voimien
komentajan tehtävästä,
ilmoitettiin myös, että hän on jää
nyt eläkkeelle "henkilökohtaisista
ja myös terveyssyistä".
Pahoittelen, mutta levyjen
soittaminen on kielletty, kun­nes
isäni löytää korvatulp-^
paamuu
Gromylco
DDRrssä
Berliini. — Saksan demokraat­tisen
tasavallan puoluejohtaja
Erich Honecker tapasi viime vii­kolla
Neuvostoliiton ulkoministe­rin
Andrei Gromykon jo toisen
kerran tämän lyhyen Itä-Berliinin
vierailun aikana. Tittojen mukaan
Gromyko selosti isännälleen Neu­vostoliiton
viimeaikaisia ulkopo­liittisia
aloitteita..
KUOLLUT
Paavo Jaakko
Marttala
Kuoli Waters kunnassa kesld-viikkoaamuna,
kesäkuun 7 pnä,
1972. Hän o» syntynyt Ylistarossa,
Suomessa, tuli Canadaan v. 1951
ollen kuollessaan 48 vuoden ikäi­nen.
Lähinnä kaipaamaan jäivät,
vaimonsa Sirkka Marttala, o.s.
Haipus. R.R.1, Coppcr Cllff, tyt­tärensä
Mrs. Roy (Anja) Bucknell^
Sndburyssa, lastenlapset Roy Ja
Liisa, veljet, Heikki, Aaro, Mauno
ja Urho, siskot, Mrs. Lempi A.su
Mrs. Alma Pietikäinen Ja Miss.
Alli Marttala, kaikki Rurmessa,
rerkut Suomessa Ja Matti -Asu
Sudbury.«sa,
Vainaja hau/dattiin Longheedin
hautaustoimistosta, 252 Rejrent St.
S„ AVaters kunnan hautausmaa­han
perjantaina, kesäkuun 9 pnä,
1972. Pastori Yrjö Raivio suoritti
hautauspalvelun.
Marxilais-Leninläinen teoria
imperialismista kapitalismin vii­meisenä
vaiheena löysi lukemalla
tiensä Hämeen linnan • vankilan­johtajan
päähän, koska A i l i Mä­kinen
ja minä jouduimme san seu­rauksena
lähemmin tutustumaan
Hämeen linnaan kahdesta lakipis­teestä,
johtajan huoneesta ja kar-hukopista
käsiai. Karhukoppi oli
Mäkisen Ailille 'kylläkin tuttu.jo
entuudestaan, j a hän osasikin va­listaa
minua ensikertalaista mo­nissa
kohdin niin, etten säikähtä­nyt
tehdessäni tuttavuutta esim-puolikasvuisen
kissan kokoisten
rottien kanssa. :
Lisäarvoteoria ei sen sijaan
mennyt minun päähäni • yhtä hel­posti
kuin imperialismi johtajan
päähän* mutta sa nähtävästi joh­tui
lähinnä siitä, että mahalaukku
ei antanut kyllin pian signaaleja
aivoihin. Palo tapahtui niin äk­kiä;
ettsn ehtinyt syödä "Ailin mi­nulle
antamista vessapapereille
kirjoitetuista luennoista kuin ohu­emman
ja se sattui olemaan lisä-arvoteoria.
En vielä siinä vaiheessa tunte­nut
vatsan väänteitä kun seisoim­me
johtajanhuoneen ovensuussa,
mutta seurasin sen sijaan uteliaa­na,
miten johtaja .kiinnostuneena
luki minulle tarkoitettua rikollis­ta
lunttaa. Huone oli suuri, v a ­loisa
j a lämmin^ täysi vastakoh­ta
karhukopille, johon seuraavien
neljän vuorokauden aikana tutus­tuin.
Tuomio imperialismista oli
näet lyhyt ja ytimekäs: neljä vuo­rokautta
vettä j a leipää, kovaa
vuodetta ja ilman villavaatteita
neljästä vuorokaudesta kaksi l i ­säksi
pimeää. Imperialismi on ol­lut
kova pala monille muillekin
herroille ja johtajille, jotenv£n yh­tään
ihmetellyt tuomion anka­ruutta.-
Päinvastoin se keväällä
1944 tuntui minusta olosuhteisiin
katsoVn jopa lievältä, mutta: tä­män
taas.katsoin johtuvaksi lä­hinnä
siitä, että Stalingradin. tais­telu
oli jo takanapäin j a Mosko-.
van portit olivat osoittutautuneel
ylipääsemättömiksi. Hetkeäkään
en 'kuitenkaan uskonut, että im-perialismirluntta
olisi vaikuttanul
selkiintyvästi johtajan aivoihin,:
pikemminkin luento, lisäisi hänen
pelkoaan. Siitä tuomion . lyhyys
joskin ankarin mitä yleensä jaet­t
i i n . . . .
Karhukoppi vanhassa historial­lisessa,
linnassa, joka muutettiin
vankilaksi jo vuonna 1836, oV
mielenkiintoinen nähtävyys. Se oli
aikoinaan rakennettu isomman
kokoiseksi huoneeksi, joka jossa­kin
vaiheessa oli väliseinillä jaet­tu
kopeiksi. Eräällä tavalla se oli
hupaisa paikka — nähtävyytenä.
Erillisten koppien ovina olivat
paksut rautäkälterit. Niiden vä­listä
työnnettiin sisälle kova lei­vänpala
ja muki kylmää vettä.
Kopissa oli puulavitsa ja korkeal­la
katon rajassa pahainen ikkuna­luukku
sekin varustettu kalterein.
Kahden pimeän vuorokauden ajak
si luukku tuupattiin ulkoapäin
syä lämpimänä pumpulivaatteis-sa.
"Revi puserostasi nappi ja hei­tä
se lattialle". Mäkisen Aili va­listi.
"Mitä ihmettä varten?" " H a ­puile
sitä sitten pimeässä kont­taamalla,
niin aikasi kuluu", A i li
vastasi. Se oli jännittävää puu­haa.
Hetkeäkään ei voinut olla
varma osuiko käteen rotta vai
nappi. Jos leivänpalaa ei kerralla,
kyennyt jyrsimään, oli loppupala
kätkettävä ihoa vasten puseron
sisäpuolelle. Jos sen jätti lavitsan
reunalle, ei sitä siinä enää hetken
päästä ollut. Koskaan ei" myös­kään
voinut olla varma kävikö
rotta sammuttamassa janoaan ve-simukilla,
jos sen. pohjalle tilkka­sen
jätti. Jos heittäytyi pitkäk­seen,
lavitsalle, saattoi piankin
tuntea jonkun liikuskelevan jal­kojen
päällä j a torkahtaraisesta
olisi voinut olla seurauksena vaik­ka
nenän menetys. Kompukalle
istuessaankin paljasti alapäänsä
vähän arastellen. Rotat ovat tavat
toman vikkeliä olentoja.
Kaksi ensimmäistä valoisaa
vuorokautta menivät keskustele­malla
ja Aili luennoi ulkomuistis­taan
lisäarvoteoriaa ,joka parhail­laan
suli mahassani. Imperialis­miin
kapitalismin viimeisenä vai­heena
hän ei ehtinyt käydä kä­siksi,
kun kolmanteen koppiin
työnnettiin nuori kriminaalityttö.
Pimeässä en häntä nähnyt, mutta
tutustuin häneen sodan jälkeen
ja totesin, hänet kauniiksi. Vilk­kaaksi
totesimme hänet jo karhu-kopissa.
Hänet Oli vasta kuskat­tu
jostakin rintaman takamaas­tosta
linnaan ja heti sinne tul­tuaan
hän oli pannut hyrskyn
;nyr3kyn, rikkonut sellissään kai­ken
mikä siellä nyt yleensä rikki
menee (paljon ei selleissä rikki
menevää ollut, koska ne oli teh-
:y kestämään). \
Raivostunut tyttö kertoi meil­le
viimeisimpiä rintamakuulumi-sia
ja niitä tiatenkin kuuntelim­me
halukkaasti istuttuamme mon­ta
vuotta paitsiossa.. Kauan ei
tytitö (nimellä ei ole merkitystä),
kuitenkaan jaksanut raivota ja
silloin alkoivat laulut. Tytöllä oli
hyvä ääni ja kuulimme ensi ker­ran
mm. "Eldankajärven jään" ja
monia muita muotilauluja. Välil­lä
luisti juttu tytön elämästä
hän kertoi myoT^olevansa poliit­tinen
kuten kriminaaiitytöt yleen­sä
kertoivat olevansa — - j a totta
vieköön sitä hän kai omalla ta­vallaan
olikin.
" E n minä , siellä ehtinyt olla
kuin pari kolme viikkoa. Nälkä
pakotti lähtemään. Mutta sotapo-
. l i i . t vainosivat meikäläisiä — ja
lotat, pirut, olivat kateellisia",
tyttö kertoi.
Minä puolestani yrittelin par­haillaan
pimeässä ripaskaa lämpi-mikseni,
kun tyttö heläytti iau-lun:
"Armeija marssii mahallaan/
ja lotta vitunnahallaan . . ." " J u ­mala
ompi linnamme" -sävelellä.
Putosin istualleni naurunkouris-tuksissa;
Mäkisen Ailikin kajautti
railakkaan naurunsa, vaikka en
omalta naurultani ehtinyt sitä
niin tarkkaan kuulla. Mutta tyttö :
jatkoi kahta kovemmalla äänellä
lyhyttä viisuaan, vaihtoi sen toi­seksi
ja kolmanneksi lauluksi ja
nauroi välillä hurjaa naurua.
Karhukopeissa, niin keskiaikai^
sia kuin ne olivatkin, oli yksi hy- .
vä. puoli: niissä uskalsi huutaa,
koska sen alemmaksi ei enää voi­tu
viedä. E i A i l i , enkä minäkään
säästänyt äänivarojani, irtolais-tyttö
vielä vähemmän. Kirjailija
Elvi Sinervo puolestaan pääsi
Hämeen linnassa tutustumaan
hiukan toisenlaiseen karhukop^
piin. Se oli rakennettu maaker-taan
tavallisen sellihuoneen sisäl­le.
Ensiksi oli sellin ovi ja vä­hän
matkan päässä kaltariovi.
Näissä karhukopeissa joutui ole­maan
yksinään, ja Elvi kulutti a i ­kaansa
huutamalla. "Kukkeliluu"
ilmaan omaksi huvikseen j a läm­pimikseen.
Nukkumisesta ei täs­säkään
karhukopissa kylmyyden
takia tullut mitään. Koko ajan oli
oltava liikkeellä ettei olisi jääty­nyt,
kertoi ' E l v i . ,• , ,
Nyt, kun Hämeen- linnasta tu­lee
turistinähtävyys, eikä enää
ole Kaikkivaltiasta Johtajaa jolla
clisi oikeus tuomita tai päästää,
on mielenkiintoista lähteä katso­maan
mitä karhukopeista on jä­tetty
turisteille nähtäväksi.
Ottawa vaatii Yhdysvalloilta korvausta
BX:n rannikon öljysaasteesta
Ottawa. Ottawa on esittänyt i alahuoneen istunnossa keskuste-
Yhdysvalloillc korvausvaatimuk­sen
siltä kuri USAn puolelta pääsi
nainen yäkavänipl vahinko Cher-kiinni.
Hyvällä mielikiivituksellal-y Pointissa, mutta tällaiset mah-varustettu
kopin asukas saattoi
pimeän aikana hiivitella ajattele­malla,
miten vuosisatoja sitten
linnan yläkerroksissa rakasteltiin
ja mässäiltiin, miten naisten ha­meet
laahasivat kivisiä käytäviä
ja miesten miekat kalskahtelivat.
Karhukoppi sijaitsi maapohjan
alapuolella ja leudoilla ilmoilla
kiviset seinät valuivat vettä, pak­kasilla
ne olivat huurteessa tai
jäässä. Jos sitä olisi lämmitetty,
ei se sitten mikään karhukoppi
olisi ollutkaan. Kevät teki tulo­aan
meidän siellä ollessamme,
miitta sitä ei karhukopista.käsin
huomannut. Kylmyys pani liikku­maan
ja vilkkaasti sittenkin. T i ­laa
siihen ei liiemmälti ollut, mut­ta
saattoihan sitä huitoa paikal-laankin.
Nukkuminen karhukopis­sa
oli ylellisyyttä;^ johon asuk-
'kaalla ©i ollut yaraa jos aikoi py-
/iihko sittenvsunnuntaina vuota-
.naan mereen öljyä British Co-umbian
rannikolle, tiedoitti ulko-ninisteri
Mitchell Sharp viime
.'iikolla.
Cherry Pointista mereen vuota-nut
öljy kulki Canadan rannikol­le.
Mr. Sharp sanoi alahuoneen
istunnossa, että Canada pitää täs-tapauksessa
kiinni kaikista oi­keuksistaan
ja tutkii lainopillisia
'::uolia mitä mahdollisesti voidaan
tehdä Canadan oikeuksien tur-
/aamiseksi.
Mainittu öljyvuoto oli ensim-lollisuudet
lisääntyvät jatkuvas-
':i kun. siellä olevaan puhdistus­laitokseen^
ryhdytään tuomaan
laivoilla Alaskan öljyä.
Mr. : Sharp .sanoi alahuoneen
istunnossa, että Washingtonissa
oleva Canadan suurlähettiläs on
"hallituksen ohjeiden mukaises­ti
esittänyt vakavan huolestunei­suutensa
tapahtuman johdosta.
Ulkoministeri Sharp sanoi Ca­nadan
suurlähettilään tehneen
täysin selväksi, että Canada ha­luaa
nopeasti. täyttä korvausta
öljysaastcen puhdistamisesta.
Uuden demokraattisen puolu­een
kansallinen johtaja David
Lewi3 sanoi viime perjantaina,
että Trans-Alaskan putkijohto-suunnitelman
hyväksyminen Y h ­dysvalloissa
oli "epäystävällinen
teko" Canadaa kohtaan.:
Hän esitti tämän mielipiteensä
lun jatkuessa toista päivää siitä
kun Cherry Pointissa, Wash., pää
si vuotamaan öljyä mereen. Is­tunnossa
hyväksyttiin yksimieli­sesti
päätöslauselma, missä kehoi
tetnan Canadan j a Yhdysvaltain
yhteistä komissionia tekemään
kaiken voitavansa tämän öljysaas
teen puhdistamiseksi: ja kiinnittä­mään
entistä enemmän huomiota
tähän vaaraan kun Alaskan öljyä
ryhdytään kuljettamaan laivoilla
Cherry Pointiin.
Mitkään yleispiirteiset sanat .
eivät voi peittää Yhdysvaltain
presidentti Richard Nixonin epä­ystävällistä
toimenpidettä mikä
aiheuttaa suuren ekologisen vaa­ran
Canadan rannikolle, sanoi
mr. Lewis arvostellen samalla.^
Canadan hallituksen "valmistu-mattomuutta"
tällaisten tapaus­ten
varalle.
Torontolainen aamulehti -r
Globe and Mail - ^ s e l i t t i pian
ko. öljyvuodon jälkeen, että Cher­ry
Pointiin tehty Atlantis Rich­field
yhtiön öljyn puhdistamo on
vain 20 mailia Canadan ranni­kosta
etelään, ja niin "taitavasti
sijoitettu että mikä tahansa me­reen
vuotava öljy kulkee virran
sekä nousu- ja laskuveden muka­na
pohjoiseen aiheuttamatta juu­ri
lainkaan vahinkoa Yhdysval­tain
rannikolle.
MYRSKY CHILESSÄ
Santiago.. — Myrskyn ja sateen
jälkeen jäi 5,0,00 henkilöä kodit­tomaksi.
Kaksi maakuntaa käsittävä
alue on vaurioitunut.
: . A
-';r'•!>):.
;.!}-n,!r
• :•:.
".il»
V
',i<l
• V f i ' -
r, '