Vapaus, November 10, 1970

              Tiliski.imairasJa. 10 p. — Tuesäayj Nov. 10,1970
INDEPENDENT LABORORGAN:
V A P AUS OF FINNISH CANADIANS
< UIBERTY) BMOfblMved Mov. 6,1917
Bdltor: W. EKLUND 'Maaugt/r: E. 8US8I
l^lieiphaiie: (>fIk«aDd>]!hUt^
AdverUstDcr xelbea upoax ^iKilSg^Vif^
SeooQd Olass MaU^reglstrRt^ .Nurober 4076
^ CA NÄ Dj A N M C 0 AG r; PRESS
tlLAUSPXNNAT:
.(*ma^l»asa: : l vk. $10.00, 6 kk. $5^ USA:n:
3kk.;$3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.79
1 vk. $11.50; 6 kk. 18:29
Helge Rontu:. 's '
KANSANMUI^IU IHPOiaiNA^Ä
kJtysleirit; vankilat, kansanmurijia --r siinä Amerikan upu Indo­kiinan
Ifänspllle.
TY-hdysvaltain sotarikoksia ](ndQl(iijiassa tutkiva kuhsainvuli-
Jtem komissio (The InteinatioivU Commission pf ;Enqi^iry inlo
;IT. S. Crimes in Indocliina) kokpontui onsimmäiseen istuntoonsa
''iriiitI^olmassa.22«^25; 10. 1970. J^omis.sion suoinalainenjiisen, oi­keusneuvosmies
Helge Rontu ^erlootä.S3:V siitä todistusaineis­tosta
jota istunnossa esitettiin.
Poliitikoitsijat,eivät olisi missään maassa poliitikkoja jos he
eivät osaisi esiintyä "toivorikkaina" .ja "tyytyväisinä" tappioit-tcnsakin
aikana.
Tällä perusteella voidaan ymmärtää ne '^tyytyväisyydenosoi-tukset"
mitä on presidentti Richard ^Nixonin vaalituloksista an-
: nettu. Tosiasia tietenkin on, että jos sodassa tai politiikan teossa
jokin tavoite jää .saavuttamatta, se tarkoittaa selvää tappiota. Ja
kuten ön uutistiedöissa kerrottu, republikaanipuolueen yleistavoit­teet
jäivät Yhdysvaltain välivaaleissa viime tiistaina "toteutumat­tomiksi
unelmiksi".
" Puolueen ja-Valkoisen talon poliittisella tavoitteena oli suun­nan
kääntäminen jyrkästi oikealle korostamalla sitä, että " l a i n ja
järjestyksen" ylläpitäminen on hetken tärkein asia, ja toisaalta
vetoamalla erikoisesti konsei^vatiivisuudestaan tunnettujen etelä­valtioiden
äänestäjiin. Tätä strategiaa vfthviatettiin yleisellä jpe-loittelulla
ja vetoomuksella "lojaalisiin amerikkalaisiin" joiden vel­vollisuus
on muka antaa tukensa hallituksen tuomittavillekin edes-ottamisillc.
Nämä strategiset tavoitteet ajautuivat pää edellä yh-r
dysvaltalaisten kansalaisten katsomusten muuria vastpn.
Hallituspuolueen j a Valkoisen talon erikoistavoittecna oli
enemmistön voittaminen senaatissa ja puolueen aseman tuntuva
lujittaminen edustajakamarissa. Kumpikaan näistä tavoitteista ei
täyttynyt. Saavuttaakseen enemmistön senaatissa, republikaanien
olisi pitänyt voittaa 7 lisäpaikkaa. Tulokseksi jäi kahden lisäpai­kan
voittaminen; Sadasta senaatin paikasta on vaalien jälkeen de-mokrattipuolueella
53 j a republikaaneilla 44, konservatiiveilla ja
itsenäisillä kummallakin yksi (ja yksi paikka vielä epävarma näitä
rivejä kirjoitettaessa). Ennen vaaleja senaatissa oli 57 demo­kraattia
ja 43 republikaania. K"
Edustajakamarin 435 edustajapaikasta demokraatit voittivat
nyt 254. repubhkaanit 180 (yksi paikka vielä epävarma). Aikai­semmin
oli "edustajakamarissa (demokraateilla 246 edustajapaik­kaa
3^ republikaaneilla 189.
Todelliseksi murheen ryyniksi muodostui kuitenkin osavaltioi­den
kuvernöörien vaali. Vaa'an terällä oli näissä välivaaaleissa
• 35:n kuvernöörin i yalinta. Republi^aneilla oli kuvernöörien pai-köistai
ennen vaaleja 32 j a demokraateilla 18. Tiistaisten vaalien
jälkeen'x>hdemo)<raateilla 29 kuvernööriä j a republikaaneilla vain
21. Toisiii sanelen, republikaanit menettivät romahdusmaisesti näitä
vuoden 1972 presidenttivaaleja silmälläpitäen avainasemissa ole­via
paikkoja, jnikä .sellaisenaan ei voi olla vaikuttamatta presi­denttivaalin
kulkuun.
Jos' tänaäntapaisia "tuloksia" voidaan pitää hallituspuolueen
"voittona", niin ^illoin löytyy melko varmasti Yhdysvaltain re­publikaanipuolueen
korkeimman johdon keskuudesta paljon niitä,
jotka-rukoilevat kaikkivaltiasta "suojelemaan heitä toiselta moi­selta
voitolta".
MR. NIXONIN ASEMA
Asiassa on vielä toinenkin puoli — presidentti Nixonin hen­kilökohtainen
asema. Tarkkailijat ovat korostaneet, että Yhdys­valtain
presidentti ei ole koskaan aikaisemmin osallistunut niin
voimaperäisesti vaalikampanjaan välivaaleissa kuin mr. .-Nixon
osallistui nyt. Eräs huomioitsija sanoi tästä etukäteen, että jos
republikap.nit voittavat presidentti Nixonia tullaan sen perus­teella
ylistämään neroksi, mutta jos republikaanit epäonnistuvat,
se on läbimpänä epäluottamuslausetta, mitä Yhdysvaltain hallitus­muodon
perusteella voidaan presidentille antaa. Nixon asetti to­della
presidenttiviran koko arvovallan näiden vaalien varaan:
Hän päästi taantumuksellisuudestaan tunnetun varapresidenttinsä
Spiro Agnewn valloilleen ^vaalikiihoitusta tekemään. Itse presi­dentti
,Nixon osallistui kuumeisella voimalla vaalikampanjaan kol­men
viikon ajan. Kun tulos on nollaakin pienempi, niin tätä pre­sidentin
strategiaa ei voida suurestikaan arvostaa. Kaiken lisäksi,
kuten tunnettu amerikkalainen kommentaattori James Reston tors­taina
julkaistussa artikkelissaan sanoi: presidentti Nixon nostatti
henkilökohtaisesti poliittisen opposition voimia.
"Ryhtyen puoluepoliittisesti poliittiseen ja aatteelliseen hyök­käykseen
näissä vaaleissa, hän (presidentti Nixon) suututti ci
vain demokraattipuoluetta, vaan myös republikaanipuolueen edis-tyemiqlisiä
aineksia. Toiseksi hän veti New Yorkin pormestarin
John Lindsayn avoimesti vastustajiensa joukkoon ja nostatti se­naattori
Edmund Muskien todennäköisesti vastaehdokkaakseen
(tulevissa presidenttivaaleissa — V ) . J a kolmanneksi, presidentti
taisteli voimaperäisesti ja nostatti sellaisia kysymyksiä opposition
tavoitteista j a kunniastakin, että hän miltei sai vedetyksi hajaan­tuneen,
vararikkoutuneen ja hämminkitilassa olevan demokraatti-
- puolueen takaisin haudastaan.": , _ . . _
Vaikka presidentti Nixonin " l a k i - ja järjestys"-tuflnns tulikin
hyljätyksi, niin kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että tiis—
taisetjraalitulokset eivät voi pysäyttää tuskinpa hidastutta,akaan
nykyistä poliisivaltiomenetclmien uhkaavaa kasvua Yhdysvalloissa.
Sorto ja terroritoimenpiteet lain ja järjestyksen nimissä tulevat
ejpäilemättä lisääntymään kaikkia "toisinajattelevia koht?ian" mistä
näyttelijätär Jane Fondan pidätystä voidaan pitää huolestuttava­na
esimerkkinä. Tätä aktiivisesti Vietnamin sotaa vastustanutta
hintelää näyttelijätärtä syytetään nyt "lääkkeiden luvattomasta
maahan tuonnista" (häneltä sanotaan löydetyn lääkärin kautta
mliualla kuin Yhdysvalloissa saatuja lääkkeitä) sekä poliisin ja
jonkun tuUivirkailijain pahoinpitelystä (?) — Mikä kaikki tuntuu
hyvin keinotekoiselta tekopeliltä. Varmaa on, että poliisiterrori
tulee Yhdysvalloissa voimistumaan rauhanpuolustajia vastaan niin
kauan kuin Pentagon jatkaa nykyistä sotapolitiikkaansa. Poliisi-terrori
tulee kohdistumaan myös ncekcrcitä, opiskelijoita, meksiko­laisia
ja muita vähemmistöryhmiä vastaan.
OPETUS C A N A D A L LE
Toisaplta Toronton aamulehti Globe and Mail oli mielestämme
oikeassa lausuessaan torstaisessa toimitusartikkclissaan Yhdys­valtain
vaaleista mm. seuraavaa:
- "ErilH.s.qH mielessä c(inadal.alaot polltiikot ja vnl.itsijut v(»lvut
-^Lukuisten todistajien -joukossa
olivat erityisen huomion kohteina
neljä Etelä-Vietnamista saapu­nutta
todistajaa; jotka olivat-itse
kokeneet amerikkalaisten julmuur'
det. —
AMEmKALAI^ET
TAPiPOIVAT ÄIDIN JA
PIKKUSISKON
Ameriklcalaiset helikopteri jou­kot
hyökkäsivät 12-vuotiaan Tran
Thi Dan kotikylään Hanh Thin-hiin
(Quang Ngain piiri) 18. 4.
1969. Trän Thi Da kertoi selke­ällä
rauhallisella Äänellään meille
— Sotilaita oli paljon. Kun^e
olivat laskeutuneet, ne keräai-yät
meidät kaikki kolmeen ryh-mäiin.
Jouduin äitini ja pikku­siskoni
kanssa bambulehdun
reunaan koottuun ryhmään.
Pikkusisko oli 4-vuotias. Soti­laat
sytyttivät talot tuleen Ja
ampuivat ne, jotka vielä ^tulivat
ulos palavista taloistaan. Minä
seisoin äidin takana ja katselin
amerHikalaisia. Sitten amerik­kalaiset
aikoivat ampua. Ne amr
puivat kaikkia ryhmiii. Miehiä
ei ollut kylänsä paitsi joitakin
vanhoja miehiä.
Äiti kaatui pikkusisko sylissään
ja minä jäin äidin alle. Minuun ei
osunut. Makasin hiljaa enkä us­kaltanut
liikahtaa. Ihmiset valit­tivat
ja amerikkalaiset ampuivat.
Tran Thi D a kertoi meille edel­leen,
kuinka hän oli nähnyt
amerikkalaisten sytyttävän tu­leen
lähellä olleen heinäladon. Sa­vua
oli tullut j a Tran oli kuullut
pikkusiskonsa sekä Hoi-nimisen
naapurin tytön valittavan. Tran
ei tiennyt kauanko hän oli maan­nut
äitin.sä alla, mutta kun kaikki
oli tuntunut hiljaiselta, hän oli
ryöminyt esiin ja löytänyt Hoin,
joka oli kysynyt: ''Missä sinun
äitisi on? Minun äitini on kuol­lut."
Tran oli myös todennut
oman äitinsä kuolleeksi j a oli ot'
tanut pikkusiskonsa syliinsä.
Ariierikkalaisia ei näkynyt. Kaksi
muuta lasta, Chon ja Son-nimi-nen
poika oli myös elossa. Nämä
neljä olivat ainoat eloonjääneet.
61 muuta - lasta, naista j a van­husta
oli tapettu. (Tätä lukua
Tran ei sanonut itse tienneensä,
mutta hänelle oli se myöhemmin
kerrottu.)
Tran ja Chon olivat lähteneet
vuorille, jonne olivat päässeet i l ­lalla
suojaan sukulaistensa luo.
Perille tultuaan Tran oli toden­nut
siskonsa kuolleeksi. Hoi ja
Son olivat olleet kylässä vielä
kun amerikkalaiset pari päivää
myöhemmin palasivat. Hoi oli
päässyt pakoon vuorille j a kerto­nut,
että. amerikkalaiset olivat
ampuneet 7-vuotiaan Sonin.
L A C C A U N JOUKKOMURHA
Marraskuussa 1969 toimeenpa­nivat
Saigonin nukkehallituksen
joukot ja amerikkalaiset helikop­teri-
ja laivastovoimat joukko­murhan
jonka koodinimi oli
-"Operation Meritiikcri" Binh Du-ongin
piirikunnassa Danangln lä­hellä.
Tässä joukkomurhassa ta­pettiin
900 naista, lasta ja van­husta.
Eräs eloonjääneistä oli 25-
vuotias riisiviljelijän tytär . M a i
Thi Buom, joka yhdessä muiden
etelävietnamilaisten todistajien
kanssa oli matkustanut Tukhol­maan
y l i 10,000 kilometrin mat­kan
kertoakseen meille amerikka­laisten
raakuuksista.
- T Amerikkalaiset helikopte­rit
laskeutuivat 14. 11. 1%9
minun kotikylääni Luc Cauhun.
Kylän asukkaat, naisia, lapsia
ja vanhoja miehiä, piiloutuivat
maahan kaivettuihin suojiin.
Sieltä sotilaat pakottivat heidät
ulos myrkkykaasulla ja poltto­pulloilla.
Joku kuoli jo siihen.
Sotilaat kcriisivut suojista 75
ihmistä, minun äitini ja nuo­remmat
sisareni niiden mukana
Ja veivät nämii kylän keskus­taan.
Sitten sytytettiin talot
tuleen Ja sotilaat ampuivat ko­koamansa
ihmiset. Eloonjsiä-neet
tapettiin pistiniillä, niistä
tunsin hyvin rouva Quun^^in ja
hänen neljä lastaan, joista nuo­rin
oli 2 kuukauden ikäinen.
Mai Thi Buom kertoi itse ol­leensa
toisessa suo jns.sa, jota so­tilaat
eivät olleet löytäneet. Hän
oli kuitenkin pelästynyt niikcmä.s-tään
ja lähtenyt pyrkimään .joen
rantaan, jonne oli lähistöltä pääs­syt
muitakin. Kun ihmiset läliti-vät
uimaan joen yli. helikoplcri-partiot
ava.sivat tulen jn ohjasivat
sota-alukset paikaUe. jolloin mo-"rauhallisesti ja asiallisesti kertoi
nct ihmiiiet ammutliin jokeen tai I ^(.iilo kokemuksistaan nukke-
,koppej^" joissa .qli VÄin pieni
aukko yhdessä seinässä.
Tiikerihäkkien yläpuolella \kä-velivät
ristikkojen Välisiä käytä-i
viä pitkin piikein aseistautuneet
vartijat. Häkissä.ei saanut nous­ta
istumaan eikä keskustella tove­rien
kanssa. Eipä syöpäläisiäkään
saanut tappaa, "etteivät seinät
1 i kaan nu " . T r a n kertoi vartijoiden
sanoneen. Joka yritti nousta istu­maan
tai muuten "rikkoa järjes-,
tystä", sitä vartijat pistelivät:piiT
keillä. Silloin tällöin kaadettiin
kylmää kalkkivettä vankien pääl-le.~"
'
Välistä vietiin .vankeja eri-tyLskidutuksiin.
Tran Tham oli ^
«lUut -kidutettavana Jkyjnmeniä
kert<»ja. Kidutukset olivat mel­kein
aina samanlaisia:;ruoskit­tiin^
potkittiin vatsaan ja piiä-hiin,
sitten kytkettiin elektro­deja
eri puolille ruumista ar­koihin
kohtiin ja annettiin
useita sähköiskuja peräkkäiny
niin että vanki aina välillä me­netti
tajuntansa. Sitten pantiin
vanki selälleen lattialle J a kaa­dettiin
litrakaupalla saippua­vettä
suuhun, ja kun maha oli
täynnä kiduttajat hyppivät
.saappaineen vangin vatsan
päällä, niin että vesi ja veri
pursuivat suusta.
Kymmenet kidutukset kestä- -
nyt Tran Tham vakuutti, että
amerikkalaiset hyvin tiesivät
tiikerihäkcistä Ja kidutuksista.
Amerikkalaiset siviilit ja soti­laat
olivat monesti kävelleet
hänenkin häkkinsä .päällä. Uu­sia
osastoja rakennettaessa
amerikkalaiset olivat olleet pai­kalla:
Viime kesänä tiikerihäkkien
tultua . julkisiini oli muutamia
vankeja siirretty mannermaalle,
Tran Tham näiden mukana, ja
iiän oli päässyt cairaudcn vuoksi
Pääosa oli kuitenkin edelleen
jäänyt vankilaan.
1 l-VnOTIAS K I D l i T U K S EN
IIHKI
Quang Ngain piiristä oli tullut
todistfijana kuultu 15-vuotias
poika Nguyen Thanh Sen, joka
m$B lan^f 40,000
i^raklkiasuminen ja Jdeltvaiikeudet ongelmina
sen rannalle. Myö.s Mai Thi Buo-miin
osui eikä hän pjiässyteniiä
joen y l i ; mutta hän. oli pcnsaun
suojassa eikä häntä nähty. Ta-pettuaan
ihmiset ja liävitettyään
kylän, sotilaat jatkoivat muihin
alueen kyliin. Binh Duongissa
asui ennen jqukkomurhaa 9,000
henkeä, sen jälkeen oli cnaä clo.s-sa
4,000. Joukkomurhassa . Mai
arveli tapetun 900 iiimistä, muut
olivat paenneet tai hiikkuncel.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
John Raivo, Sudburyv Ont.
(Pioneer Manor) täyttää perjan­taina,
marra.skuun 13 pnä 80
vuotta.
Mandy Siivel, Toronto Ont.
täyttää perjantaina, marraskuun
13 pnä 77 vuotta.
Kalle Lehtinen, Nipigon, Ont.
täyttää perjantaina, marraskuun
13 pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
oppia jotakin tiistaisista vaaleista
Täällä on ollut viimcksikuluneit-ten
kauheitten viikkojen aikana
paljon puhetta lain ja järjestyk­sen
ylläpidosta. Ihmisillä on ollut
taipumusta samaistaa uhan edes­sä
liberalismin heikkouteen: Sen
hyväksikäyttö poliittisessa tarkoi­tuksessa
tulisi osoittautumaan
tuhoisaksi . . ."
Toronto Star kirjoitti puoles­taan
selvemmin: "Laki j a järjes­tys
tulee epäilemiittä olemaan tär­keä
kysymys meidän seuraavissa
yleisvaaleissamme. Mutta parla­mentin
v^ilmistamat kaikki lakia
ja järjestystä koskevat säädökset
eivät ratkaise inflaatioa, ne eivät
vähennä työttömyyttä, eivätkä
rakenna asuntoja niitä tarvitse­ville
. . . • Lakia ja järjcsty.stä
lupaavat poliitikot voivat: täyttää
suunnitelmansa vain silloin jos he
voivat kehittää vakaan ja vau­raan
ekonomian."
Presidentti Nixonin epäonnis­tuminen
tiistnlBlssa vaaleissa on
UiBsU, todpUalcln vakava varoiLus.
KUUSI V U O T IA
TIIKERINHAKISSÄ
44-vuotias Tran Tham, kotoLsin
Dinh Binhislä, kertoi meille,, että
hänet vangittiin jo vuonna
Hän oli viettänyt vankilassa 16
vuotta, niistä 6 vuotta tiikcrihä-ki.
s.sä PouloCondon.saarella. T i i -
kerihäkissä oli kattona ainoastaan
ristikko. Häkin koko oli 1.5x2.5
m ja siinä oli keskimäärin 8 van­kia
kahlehdittuina makuuasen­toon.
Tavallisin ruoka oli pilaan­tunutta
riisiä. Paljon vankeja
kuoli nälkään ja kidutuksiin. Saa­rella
oli loppuaikoina, kun ame­rikkalaiset
olivat suunnitelleet ja
etelävietnamilaiset rakentaneet
uusia osastoja, noin 10,000 van­kia.
Tiikcrinhäkkejä oli 400. Oli
myös suuria 1,000—2.000 hengen
osaaloja sekä erityisen uppinis-kfjisia
vankeja varten "koiran-.
hallituksen sotilaiden ja amerik­kalaisien
kynsis.sä. Alkuvuodesta
1969 amerikkalaiset olivat tappa­neet
hänen äitinsä ja hänen pik­kuveljensä
ja-si.sarensa, 4- ja 5-
vuotiaat. Jäätyään orvoksi Ngu­yen
oli muuttanut toiseen piiri­kuntaan
isoäitinsä luo. 10. 5. 1969
hän oli ollut muiden kylän poi­kien
kanssa paimenessa kun Sai­gonin
"rauhoitusjoukot". olivat
yllättäneet heidät.
Toi.set : olivat pä;i.s.seet kar­kuun,
mutta Nguyen oli viety
sotilasvartioon. Siellä häneltä
oli tiukattu tietoja Vapautus­rintaman
sotilaista, ja kun hä­nellä
ei niitä ollut, häntä oli
lyöty kepeillä päähän ja jalkoi­hin,
.sitten solmuruoskalla ja
kun hän oli kaatunut, häntä oli
potkittu. Sitten hänen kätensä
oli sidi>(tu selän taakse ja aloi­tettu
sähkökidutus, jollaisesta
meille jo Tran Tham oli kertcv-nut.
Tämä oli uu.sittu monia
kertoja. Sitten oli taas ruoskit­tu,
upotettu lampeen Jaloista
kiinnipitäcn j a hänen palattu­aan
taas tajuihinsa, oli aloitettu
uudestaan.
Kidutusta oli. jatkettu useita
kertoja. Välilii oli kaadettu saip­puavettä
suuhun ja sitten sotilaat
(Jatkuu 3 sivulla)
Tukholma. — Suurin osa Ruot-
.ais&a. olevista suomalaisista me­tallityöläisistä
viihtyy maassa ja
-työpaikoissaan j a ovat tyytyväi­siä
asunto-oloihinsa ja vapaaai-kansa
viettomahdollisuuksiin, i l ­menee
Ruotsin metallityöväenlii-ton
toimeksiannosta tehdystä
tutkimuksesta.
Suomalaisten määrä Ruotsin
metalli- ja konepajateollisuudessa
on 10 vuodessa lisääntynyt 11,-
000:sta lähes 40,000:een, j a alan
ammattiliitto'*^. on -; • tutkimuksen
avulla halunnut saada selville t a ­mman
varsin suuren työntekijä-inäärän
"ajatukset ja tunteet",
kuten liiton puheenjohtaja Ake
Nilsson asian ilmaisi.
Ruotsin panos siirtolaistensa
hyväksi on suurempi kuin useissa
muissa maissa, katsoo tutkimuk­sen
suorittaja. Tutkimus osoittaa
kuitenkin, ettei tämä panos ole
riittänyt poistamaan tyytymättö­myyttä.
Monet suomEilaiset me­tallialan
työntekijät viihtyvät
huonosti, ovat tyytymättömiä
asuntoihinsa ja heillä on vapaa-aikaongelmia.
Epäkohtien lähempi tarkastelu
osoittaa, että maahanmuutto on
suuressa : määrin ollut luonteel­taan
"improvisoitua", uusien
työntekijöiden,opastus on useissa
yrityksissä ollut puutteellista tai
olematonta ja että parakkiasumi-ncn
on edelleenkin sangen yleinen
ilmiö.
Edelleen tutkimuksesta ilme­nee,
että vapaaehtoinen kielen
opetus on epäonnistunut ja että
ennakkoluulot ruotsalaisten ja
suomalaisten välillä ovat joillakin
tahoilla syvälle juurtuneita.
7- Lapset viihtyvät niin kauan
kunnes he kuulevat sanan "finn-jävel"
(perhanan suomalainen):
silloin he ovatvalnjiit palaamaan
kotiin Suomeen, sanoi eräs suo­malainen
metallityömies Köpin-gissä.
Ja repliikki TroUhättanista:
"Saabin värvääjän Haaparannas­sa
esittämän selostuksen perus­teella
luulin saavani muuttaa ny­kyaikaiseen
komeaan kivitaloon.
Todellisuudessa minut sullottiin
12 miehen parakkiin jossa olen
asunut 11 kuukautta."
Tutkimuksen mukaan ensim­mäinen
toimenpide työntekijöiden
eristyneisyyden murtamisjeksi m
lopettaa heti parakkiasumiuenv' '
Suomalaiset katspvat yleiseati.
että hyvät tiedot ruotsin kielessä
ovat edellytys sopeutumiseen
ruotsalaiseen miljööseen. Uuden
kielen oppiminen vapaa-ajalla op
kuitenkin useimmille- yliyoimair
nen tehtävä j a kielenopetuksen
toivotaan tapahtuvan maksetulla
työajalla.
Suomi jättää TN:n
vuoden vaiMeessa
_ New York. — Japani, Argentii»
HBv Somalia, Italia ja Belgia vallit­tiin
YK:n turvallisuusneuvoston
uusiksi jäseniksi seuraavaksi ^kak-sivuoUskaudeksi,
joka alkaa ensi'
tammikuun 1. päivänä. .
Vuodenvaihteessa ovat erovuo­rossa
Suomia Kolumbia, Nepal.
Espanja ja Sambia.
YK:n yleiskokouksen salaisessa
äänestyksessä Argcntina sai eni­ten
ääniä — 109 — Italia sai 108,
Belgia ja Somalia kumpikin -104.
ja Japani 102 ääntä.
Samalla valittiin myös taloudel­lisen
ja sosiaalivaliokunnan uud^
.'Jäsenet. •••
Kairossa päätettiin
hihnanalennulai^ä
, Kairo. — Yhdistyneen arabi­tasavallan
hallitus päätti .presi­dentti
Sadatin puheenjohdolla äs­kettäin
pidetyssä istunnossaan
useiden kulutustarvikkeiden hin-:
tojen alennuksesta osana toimis­ta,
jotka tähtäävät maan' sosiaa­listen
ja taloudellisten ongelmien
selvittämiseen.
Hinnanalennukset jotka vaih­televat
10 :stä 15 prosenttiin, kos­kevat
teetä, sokeria, polttoöljyä,
radioita, jääkaappeja ja jalkinei­ta.
Ne tulevat voimaan, välittö­mästi
Hallitus päätti myös myöntää
miljoona puntaa 400 uuden sai­raalan
rakentamiseen.
Edelleen nimitti presidentti A n -
war Sadat Hussein el Safein ja
A l i Sabrin Yhdistyneen arabita­savallan
uusiksi varapresidenteik­si.
Molemmat olivat edesmenneen
presidentti Nasserin läheisiä avus
tajia.
52-vuotias Shafei on entinen
ratsuväen eversti. Hän osallistui
kuningas Farukin kukistamiseen.
5Ö-vuotias Sabri on yksi maan
ainoan poliittisen puolueen arabi-sosialistiliiton
johtomiehistä.
Molemmat ovat toimineet vara­presidentteinä
aiemmin.
Canadan ja Kiinan diplo-maaltisuhteiiden
järjestä­misen
jälkeen nimitettiin
35-vuötias John Fraser Ca­nadan
asiainhoitajaksi Pe-kingiin.
Laikkoaalto käy
yli Italian
Kooma. — Y l i 800,000 italia­laista
työläistä osallistui viime
viikolla lakTtotaisteluun taloudel­listen
ja ammattiyhdistysvaati-mustensa
tukemiseksi. '
Viranomaisten kieltäydyttyä
allekirjoittamasta uutta yleiskan­sallista
työsopimusta alkoivat
Italian kolmen suurimman am­mattiliiton
kehotukseseta 24 tun­nin
lakot maan tekstiilir ja neu-letehtailla.
Yli 500,000 trikoo-teoUisuuden
työläistä osallistuu
tällä viikolla lakkoihin.
PÄIVÄN PAKINA
KALLIS SUSI
Kun jostakin : teelmyksestä " jon köyhiä, kuin rannikkonuia-tulee
" s u s i " , eli epäonnistuma,
niin siihen käytetyt varat ja
ponnistelu ovat mfcnnect haas­kuun.
Epäonnistiinvisia eli susiakin
on tietenkin monta sorttia. Ja
tässä yhteydessä on tarkoitus
puhua eräästä kotimaan yhteis­kunnallisesta
"sudesta", cli sii-
- tä kun Albertan pääministeri
sanoi tässEnpäiväliä muutama­na,
että liittohallituksen alueel­lisesta
talousahjclmasta on tul-lua
"kallis epäonnistuma".
Ko, tiedon mukaan Albertan
pääministeri Harry . Ström oli
vieraillut Montrealissa ja siel­lä
selittänyt, että Albertan
a.sukkaat eivät pidä lainkaan
siitä kun itä-canadalaiset pitä­vät
heitä liittovaltion rikkaina
serkkuina v—..cli jonkinlaisina:
namusetinä, joilta odotetaan yh­tä
j ^ toista herkkupaloiksi.
Kuten jo ylliiolevasta näkyy,
pääministeri Ström puhuu lu­vattoman
ylimalkaisesti, .samais
tamalln toisiinsa itä-canadalai­set
köyhät ja rikkaat.
"Ihmisten taipumuksena on
puhua köyhistä rannikkomaa-kuntalaisista
ja rikkaista alber-talaisiata",
sanoi arvon päämi­nisteri
Montrealin .Canadian
Clubin louna.stilaiHUude33a.
"Ihmiset unhoittavat acn, eitä
Alhortasau on «ultci-ylilä pal-kunnissakin'',
hänen kerrotaan
sanoneen.
Kaikki ylläesitetty oli.kuiten­kin
v^in lavastusta hänen to­dellisille
esityksilleen. :
Albertan Social Credit-pää-m
i n isteri n kerrotaan sanoneen,
että liittohallituksen pitäisi ro-muuttaa
kokonaan ohjelma, jon
ka perusteella verotuksen puit­teissa
johdetaan varoja varak­kailta
'.'have-" alueilta varatto­mille
"have-not" alueille. Hän
moitti erikoisesti n.s. verotaso-maksuja
Ja innoituksen anta­mista
hitaasti kehittyville, alu­eille
asettuville teollisuuksille.
Sen asemesta hän suositteli
yhdistyksen avustamista sanoen
että hallituk.scn pitäisi pyrkiä
yksilöiden välisen eikä alueelli­sen
talouseron poistamiseen.
Tässä on tietenkin siteeksi
tottakin. Kokonaan aiheetonta
ja moitittavaa ovat puheet -siitä
että maan varattomien alueiden
tulisi aina olla varattomia ja
taloudellisesti takapajuisia, jot
la rikkaat alueet pysyisivät va­rakkaina
ja rikastuisivat teol-ilsuuskelvityksen
puitteissa en­tistä
enemmiln. •
Liiaksi korostaen tämä tar­koittaisi
mm. sitä, että Sudbn-ry
ja Ontario hukkuisivat esi­merkiksi
nikkelipaljouteen, mut
ta nuiul uiuukunnut tukohluisir.
vat sen puutteeseen. Selvää on,
että maan yhdestä osasta löy­tyviä
rikkauksia tulee käyttää
osittain koko Canadan hyväksi.
. .si. \ • •
Yhtä selvää on sekin, että
taloudellisesti takapajuiseen ase
maan jääneiden alueiden pitäisi
auttaa talouskehityksessä niin,
että ne pääsisivät nousemaan
pois alennustilanteestaan. Par­haana
esimerkkinä tästä on
Pohjois-On^ario mikä on ollut
lapsipuolen asemassa Etelä-On­tarioon
verraten. Olisi vain oi­keus
j a kohtuus, että Ontarios­sa
kiinnitettäisiin vaikkapa vä­hän
Etelä-Ontarion kustannuk­sella
enemmän huomiota Poh-jois-
Ontarion kehittämiseen, m i ­kä
vähitellen tulisi siihen ase­maan,
että se voisi taas tukea
entistä voimakkaammin talous­kehitystä
myös Etelä-Ontarios-
,sa. • • ., ,.' .,
Varajkkaimpien alueiden ja
maakuntien velvollisuus on t u - ,
kea talouskehitystä varattomil­la
alueilla maakunnassa huoli­matta
lainkaan siitä, vaikka
pääministeri Ström on omaksu­nut
"olenko minä veljeni var­tija"
asenteen.
Toisaalta ei voida olla yh­tymättä
hänen lausuntoonsa sii­tä,
että kaikki varattomien maa
kuntien asukkaat eivät ole köy­hiä.
Esimerkiksi rannikkomaa­kunnan
omistava ja kontrolloi­va
K. C. Irvings ei mitään
avustusta ja tukea tarvitse.
"Suurta tuhlauctn on myös
se "lukapajuiHlcu alueiden"- u-vustus
kun upporikkaille mo­nopoliyhtiöille
annetaan miljoo­nia
dollareita valtion tukiaisia
siitä hyvästä, jos ne suostuvat
perustamaan jonkin tehtaansa
taloudellisesti takapajuiselle alu
•eelle. . :
Tällaista alueavustusta upporikr
kaille yhtiöille annetaan sen
porvarillisen sinisilmäisyyden
perusteella, että siten kehite­tään
Vtyöpaikkoja" ja liiketoi­mintaa,
mikä puolestaan auttaa
k.o. alueen talous- ja liike-elä­mää
yleensä.
Huomioonottamatta siinä jä­tetään
kuitenkin .se, että ko.
suuryhtiöt perustaisivat ilman
valtion tukiaisiakin näitä lai­toksiaan
mikäli heidän tuot­teillensa
kysyntä sitä edellyt­tää.
Toisaalta tiedetään, että
samalla kun nämä suuryhtiöt
käyttävät hyväkseen tätä ns.
"alukehilysapua", ne yrittävät
välttää myös ."konkeampia"
palkkoja, mitä on maksettava
järjestyneille työläisille jossa­kin
muualla.
Asiaa tältä puolen katsoen on
syytä todeta, että liittohallituk­sen
ns. alueellinen talouskehi-tysapu
on suurta haaskausta.
Se on todella suuri susi! ,Se
vaalii korjausta ja muutoksia.
Mu(ta tästä huolimatta lukeu­dumme
niihin, joiden xifiiel^stä
Canadan resursseja olisi käy­tettävä
kansallisesti — kaikkien
kansalaisten, eikä suinkaan
vain joiden upporikkaitton hy­väksi.
—.. Känsäkoura. . -