Vapaus, August 21, 1924

              : -^caudessa oh terran ylrto»-
' j T i o k a pyriJ «ovenottamaan
/ a paimentolaiselämän kom-myös
maanvflijelybsen ja
^ asentojen k a u d ^ 2 ^
^ Mesopotanuan vahinta katt-
-n=eia. idden
'^STSmänehtoihin vume vuosien
S i a k s e t 0%-at luoneet valoa. Euf-
Tigris%'irtan välinen maa-
C oli ensimäisille uatasasakkail^
i n varsin karu ja maanviljeykseen
J ^ a t o n . Ennenkun maata voitiin
•Sna, oli Eufratin koko alajnoksp
:«dottava, j o t t a väkevä yjxtaji vie-
"rt kaikkea mukanaan; virrasta joh-
ItaDa kanavilla kostutetuin myös
.• Itse maanmuokkaus.oH siion-auringon
hellittämättömässä
jasiteessa suomailta saapuneiden
ja kärpäsmyriaaäien iäyttäes-
Vigvarouden. Patoja ja kanavia oU
jitknrasti kunnostettava, jotta eivät
Jvat hävittäneet kaikkea; täällä
vedenpaisumustarina syntynyt.
Sumerin kulttuurin ollessa kehitty-jjimmillään;
oli heidän viljelemänsä
jBia-aloe nykyisen Belgian kokoinen.
2e olivat muuten omituista väkeä.
Heillä ei ollut tuskin mitään histo-ei
liioin mitään historiallista
JBBaluBstarustoa. Heidän huoniionsa
oli niin suuressa määrin kiintynyt
^snrastukseen ja viljelykseen, ettei
befltä riittänyt aikaa mihinkään
Bjaohnn. Heidän taistelustaan delta-
'Bsan villejä liskolajeja ja muita y i l -
-;Epetoja vastaan luontui pari taJÖnaa;
•EnlaUs-jumalan taistelu lohikääni(ket.
ti vastaan, j a sanakri Gitgameshin
;^histelnt uskollisen seöraajansa ' E a -
;lamin avulla viidakon petoja vas­taan.
He asuivat Z
; käyttöä j a tnrvattcannstta vastaazi.
J a niin myönshat samat '*^mppe!S.t,
jotka hazjoittlvat pankkeio^v Icoron»
kiskontaa, kor4»ttomia lainoja sairäu-
Ie köyhille, jotka lainat oU makset­tava
takaidn vain siinä tapaukses­sa,
että lainanottoja toipuL Snme-rialainen
perintätapa vaikutti myös
siinä määrin lastenhuoltoon, etteivät
mitkään . Babylonian --^ntätiedot
kerro lapsiuhreista, mistä eivät nyt­kään
mani seemiläiset moinaiskan-sat
israelilaisetkin' lakaonptettuna,
olleet vapaita.'
Vanha kulttunriperintö voidaan
tuhota, j a Jämä tapahtui sumerien
kolttnnriin nähden; silloin, kun bar­baariset
assyyrialaiset kukistivat ba­bylonialaiset
vallasta. Mutta hyvillä
ajatuksilla bn, ihmeelUnen elinvoima.
Vuosisata saattaa vuosidan jälkeen
?pikkukylissä peltojensa, kanavainsa
;ja patojensa keskellä. Jokaisella ky-fIällä
oli hallitsijansa ja ; umalansa.
I Kirkko oli kylän keskipiste, yhtä hy-
Itin henkisessä kuin aineellisessa mie-
Ifessä, ja jokainen kylä oli valtio i t -
liessään, joka piti urheasti lulnni
liiippinnättomuudestaiän ja jopa vä-
1 Ötä sotikin naapurikyliä vastaan. •
Ankara maanmupkkaus löi leiman-
| B sumerien elämään aivan sampin
Ibiin egyptiläisten. Mutta sumerien
Ijhteiskuntajärjestelmä ei ollut aHs-s
tokraattis-despoottinen vaan demo-j
baatis-patriarkkaalinen. Sumerien
' Mitsija, reformaattori Uzukagrina,
v<i tarhan vuoksi kutsunut alammai-siaan
ckylän lapsiksi.» ; Kaikilla/oli
: tamat laatuunkäyvät elämäntavat, ja
Tanhat patsaat ja korukuvat osoit-:
tavat, ettei hallitsijan ja kansan
•nateparrella ollut mitään eroa. Su-
: Beri oli talonpoika s -«ikä * unieksi ja;-^
.Bänen jumalansakin olivat maanvil­jelijöitä,
joskinviisaampia ja voi­makkaampia
kuin kuolevaiset. Keski-läinen
työ takasi keskinäisen työn-'
tulosten jaon. Kukaan ei raatanut
onrten herrain hyväksi vaan muis­tutti
koko yhteiskunta luostarivelje'^-:
: hntaa yhdenvertaisinj tyytyväisin ja
ytyöskentelevin jäsenin. Sumerit oli-
• nt mpinaisajan kommunisteja.
Mntta Mesopotamia oli köyhempi?
iMnnqntuotteista kuin Niilin laakso;;
«ikä voinut tämän tavoin pysyä riip*'
pamattomana muusta maailmasta.
Maanviljelysmaata ja virtain kkloja
lnknnnottamatta kärsivät he kaiken
puutteesta. Ei edes nautakarja me­nestynyt
ikuisessa paahteessa, ja
kyönteisten moninaisuudessa ilman,
«ttä sitä terästettiin- jatkuvasti' uu^
iella rodulla. Ei liioin ollut saatat
»issa puuta' eikä kiveä, ja vain sa­na
voitiin käyttää rakennuksiin. E i
ayöskään ollut metalkja, eikä laivo-:
»voitu rakentaa pien puutteessa.
K * ' ^ tämä teki välttämättömäksi
TaMokaupan naapurikönsain kalis-
««. »ikä pian johti rahatalouteen ja
, J»^nden kasaantumiseen' yksiin
piin. Sumerien maassa ei väestö
«»kMn joutunut sellaisen orjuuden
toueksi kuin Egyptissä, mutta yhtä-toteaa
reformaattori Uzukagi-
^ sumerien Moses, säilyneis» kir­joituksissaan,
kuinka vanhat yksin­kertaiset
tavat rappeutuivat, kuinka
«alnnhinioinen yläluokka anasti työ-
»tekevam omaisuuden ja karjat, ja
f ^ t a jopa temppelien rikkaudet
JiBtanrat sydämett^mäin kiskarien
^otintoon. Varsinkin lesket oHvatf
'^odettomia ja avioliittolait rap:
J^toivat lahjusturmeluksen kautta,^
teki aviomiehelle »ahdöllisek^
.^omaisten avulla erota ilman
,T;2tt8ta vaimostaan, joka «i enää
lianelle mieluinen. Uzukaginan
^ Jonnit tekivät lopun kaikesta tästä
fjvapahti Lagashin (kylävaltion)
hädästä, varkaudelta, murhal-
- W muusta pahasta», ja lesket ja
«^ot saivat tukea j a apua.
j J ^ L a g a s h oU jo ennättänyt
>.rr"tya ja heti reformaattorin, 2r"S° ^'^^^^^^ "räUoitti naapuri-
2^Umusa sen. J a nyt sai riisto
, rehevämmän maaperän suine-n
vallanperijöissä babytonialaisia-
Ui£ temppelit oUvat- rabalai-
^jaakkeh, joissa suurkaupalla
. tukensa. Maailma oU kui-vaeltaa
ilman että niistä nähdään
pientäkään elonmerkkiä, kunnes taas
yhtäkkiä pulpahtavat esiin. Muinai­nen
babylonialainen rakkaus lapseen
esim. saa uuden voimakkaaii ilmai­sunsa
kristillisyyden ensi maailman­katsomuksessa,
samoin kuin vanha
itämainen kulttuuri-ihanne työn . j a
palkan keskinäisyydestä. Alkukris­tittyjen
keskinäisessä elämässä ja
räkkäudenpalveluksessa köyhille ja
sairaille orasti uudelleen >*än yhteis­kunnan
elämän parhain sisältö. Vielä
•niin myöhään kuin v. 200 jälkeen
Kristuksen oli vanha sumerilainen
henki ~ elossa kristityissä seurakun­nissa,
kuten Tertullianus kuvaa.
Niissä ilmeni viimeisen kerran itä-mainen
koihmuhismi jopa sieltik-kaampana
ja tunteikkaampana kuin
karkean yksinkertainen j a maähan-
4,000 vuotta .kytketty sumeriiainen kommunismi.
Veljeyden yhteiskunnan ihanteen
luojia eivut olleet sellaiset tunnetut
sivistyskansat kuin egyptiläiset,
kreikkalaisetja roomalaiset, vaan
vanha Mesopotamian kansa, minkä
nimikin oli kansaii tekojen kera
melkein vaipunut unhon yöhön, kun-nies
viime aikaan tutkimus pelasti
ne unohdukselta, 3—4,000 vuotta
ennen nykyisen ajanlaskun alkua
eläneet sumerit, jotka pienyhteiskun-naHist^
h elämänsä kaiitta ovat osoit­taneet
ihmiskunnalle ihanteen, joka
tulee säilymään kautta aikain, ovat
antaneet meille esimerkin tosin al­keellisesta,
mutta yhtäkaikki inhi­millisen
kauniisti toteutetusta kom­munismista-,
työn j a työntulosten yh­teisyydestä.
—- FiL t r i . Frederick
Povilsenin mukaan;
Jälleeiriinori
Suomennos.
Hb
hl^^?^ T^anhain sumerilaisten la-'
»»Jaanpano. ia V« » A r f i ^^
saanut omantnni»on. Sitä
Hamurrabdcsen' Ijunlaadin^
Kaksitoistavuotiaana oli Temka jo
työskentelemässä Rozan, ompelijatta­ren
luona; nelitoistavuoiiaana 1 oli
hän jo luokkatietoinen; ja kuusi­toistavuotiaana
teki hän jo lakon, sa­massa-
Rozan ompeluliikkeessä neljän
muun tytön kanssa. Tällä lakplla
oli kaikki suurlakon tuntomerkit.
Ensinnäkin .—• vähemmän työtunte­ja,
kuudentoistatunnin asemasta —
neljätoista tuntia; toiseksi työpal­kan
koroittamista ja kolmanneksi pa­rempaa
kohtelua. Roza, liikkeen
omistajatar, ei saa ketään heistä s i ­nutella.
'~ Luonnollisesti lakko ei päättynyt
voitolla, vaikkakin he olivat Ivossa
kokonaista kahdeksan viikkoa. Vaan
yhtäkaikki tunsi Temka jo silloin, sa­nomatonta
nautintoa taistelusta ja
se oli hänestä mieluista.
Seitsentoistavuotiaana Temkan
luona pidettiin kotitarkastus. Polii­sit
eivät löytäneet hänen luotaan mi-
"t~ä än lai-t ont' a- . ^jtiti oli piiloittanut
ovelasti vetämään näitä vainukoiria
nenästä, kuten nun. matkansa var-täuyt.
Onko nyt loppuni tuHut?
hineensä kuin mikäkin taikatemppu­jen
tekijätär, samassa snilaisemaan
päähineensä povelleen pääHysviittan-sa
taskuun j a panemaan liinan pää­hänsä,
muuttuen tällöin näöltään ta­valliseksi
yksinkertaiseksi palvelijat­tareksi
. . . jota' hänen jälkiään sen-raava
poliisiurkkija ei enää voinut
tuntea samaksi henkilöksi.
Kerrankin, kun hänen oli väittä-mättä
mentävä kokoukseen ja eräs
luokseen tullut toveri ilmoitti, että
hän voi panna päänsä pantiksi siitä,
että nuuskija on silmällä pitämässä
tätä taloa, jossa he juuri olivat —
nokesi hän jonkun verran kasvojaan,
pani himmeät silmälasit päähänsä ja
niinpä ennenpitkää astui talosta ulos
kadulle nuori eloisa Temkä puoliso­keana,
kyyryhartiaisena.
Ei vahdissa ollut oa^ana huoman­nut
häntä. Kokouksen aikana otti
hän silmälasit pois kasvoiltaan sekä
kertoi lähimmälle toverilleen, miten
hän. oli onnistunut tulemaan kokouk­seen
huomaamatta.
Moisten moninaisten tekojensa
vuoksi luotettiin häneen salaliittou-tuneiden
piirissä, uskoen hänelle mi-tä
tärkeimpiä salaisia luottomusteh-täviä,
jotka hän myös joka ainut
kerta uskollisesti täytti, kuten m.m.
vappu julistusten ja salaisten lento­lehden
tallettaminen hänen huos­taansa.
Hän oli myös täysin selvillä, min­kä
arvoisia ja miten tähdellisiä, nuo
tehtävät olivat Kiinnijputuessa oli
hänen oltava valmis moisen jujistus-paketin
vuoksi menemään vaikka vii­deksi
vuodeksi Siperiaankin, tuohon
tsaarikauden kauheaan karkoitiis-paikkaan.
Siksipä ei moista tehtävää
^skottukaan kaikille.
Sittemmin vangittiinkin hän vä­häisemmän
vallapkumouksellisen puu
hah johdosta, josta hän sitten karsi­kin
täyden rangaistusmäärän, vi­ruen
yhden vuoden. Vankeudessa
jatkoi häp taisteluaan. Hän oli ensi-mäinen,
joka puheli sormilla naput­tamalla
ja raaputtamalla seinien 'lä­pi,
joiden takana oli poliittisia van­keja
istumassa. Ensimäisenä laules­keli
hän vallankumouslauluja vapau­desta
ja valosta puolipimeässä ko­pissaan
. . . ja kun ryhdyttiin nälkä­lakkoon
paremman kohtelun aikaan­saamiseksi,
kesti hän ilomielin vä­hääkään
hellittämättä ^kaikki kuusi
päivää nälkälakkoa ja jo kohta tain-nuksiin
menemäisillään lauleskeli
hän yhä vain laulujaan vapaucesta
ja ihmisonnesta.
Vankeudesta päästyään, oli hänes­tä
jo vain pelkkä julistusten y.m.8.
säilyttäminen liian, köykäinen, tehtä­vä
hänen voimilleen, tuntien kovin
kaipaavansa suurempia vallankumo­uksellisia
tehtäviä . . . Hän oli 1 jo
täysin, pätevä ja myös arvoisa koko­naisen
laittoman, salaisen kirjapai­non
hoitamiseen.
Sentakia karkoitettiin hänet sit­temmin
Siperiaan.
Vaan Siperiassakin oli riittävästi
hänelle työtä ja toimintaa; Jos ker­ta
kellä on vain innon tulenkipeniä
sydämessään, häneltä niitä eivät
edes Siperian lumimyrskyt ja viimat
voi sammuttaa; kuitenkin, kun i l ­maantui
suotuisa pakenemistilaisuus,
katsoi hän häpeäksi olla sitä myös
hyväksi käyttämättä.
Halusta olisi hän tällöin livistänyt
kotiseuduilleen, propaganda- ja agi-tationityötään
jatkamaan uudella n i ­mellä,
vaan erehdyksestä joutuikin
hän kahden toisen maanpakolaisuu­teen
karkoitetun poliittisen vangin
kanssa Yhdysvaltoihin.
Ensialussa tuntui hänestä Yhdys­valloissa
olonsa aivan kuin hän oli­si
ollut kadotettu; täällä ei tarvinnut
itseään yhtään v a r o a . . . Vappuna oli
hän mielen osoituskulkueessa kulke­massa
väkijoukkojen mukana. Mie­lenosoitukset
olivat perustuslakien
näkösäUe panemisen* milloin poliisit
miehissä väkivallalla tunkeutuvat
työväeakokoukriin ja toimeenpane­vat
vangitsemisia y.m.s.
'Temka tunsi tällöin ihan nuoren-tuvansa..."
nyt ilmaantui vasta hä-nellelekin
työtä, onhan mahdollista,
että kohtapuoleen aletaan painattaa
julistuksia y.m-s. salassa^ ja näyttöä­hän
siltä, että kielletään vappuna
toimeenpanemasta mielenosotuskul-kueita.
Myöskin on ppliisiurkkijoita
ja poliisin palkkaamaa provokaatto-reita
ilmantunut, ainakin niin kerro­taan
yleisesti, i
Temka j o itsekseen ajatteli, että
on koittamassa pyhä aika, jolloin on
taisteltava vapautumisen puolesta,
ihmiskunnan onnen puolesta. Hän on
sellaisen yhdistyksen jäsen, joka ei
ole aivan laillinen. Hän voisi ihan
vannan, että hänen poistuessaan yh­distyksestä,
on joku jatkamassa hä­nen^
työtään... ehkäpä hyvinkin tul­laan
hänet vangitsemaankin . . . tie­tenkin
hän pysyy lujana. Hän on
jälleen nuori, kuten kerran tuolla . . .
Hän on jälleen kotona.
A. Raizen.
hänet itsensä päivää ennemmin..
välikatolle muuripataan. Meneppäs jsallimat... Lukuisa poliisikunta kul-ja
etsi nyt sitten tytonveitikka kä--ki mukana jalan ja ratsastaen pitäen
siisi. Ennakolta oli äidinsydän jo rinielenosottajain rivit järjestyksessä.
aavistanut tämän kotitarkastuksen
tulon.
r Miutta ollessaan vasta: kahdeksan­toista
vuotias^ oli Temka jo tunnet^
tu yhdeksi aktiivisimmista: naissosia-listeista.
Hänen oli jo vaikea' saada
työtä, koska pelättiin hänen saatta­van
ennen pitkää työpaikkansa tytöt
luokkatietoisiksi.
iYh^ksäntoistavuotiaana oli hän
asumassa laittomasti kaupungin syr-jäkadnii
varrella olevassa talossa vie­raalla
nimellä. Hän jo silloin käytti
—ollessaan .teketoisissä; epäilyttävi­en
-toverien kanssa r— • valenimeä
Berta. Ja jos läheisimmät, täysin
luotetut toverit joskus poikkeusta-pkaks&^
t käyttirat •
lestsaan. hänen oikeata diineänsä -—
Temkaa —, kiaulosti se olevan hert­tainen
uskottu^laisuus..
Liikkuessaan - kaduilla, täytyi hä-nra^
jlläviy^
oli tullut jo niin tärkeä henkilö, et­tä
ohraioan kättrit seurasivat kuin
pikknpaholaiset /bänefisL kintereillää»
joka. askeleella «varjoina.» Hänelle
tuli sdvan totunnaisesi näiden pet­kuttaminen
niin, etteivät nämä. urk-kijat
koskaan voineet olla täysin
vmrmat. häneii ' henkflölllsyydestään,
tsto ja jossa koroste-io^o teidän seuraamansa henldlö
J^«yiäin, heikkojen j a lasten todeHaldn hän, vai eL ^ n oH to-
JJankihnonksella -vapauduttu kaikesta
sorrosta j a xmtosta. * Entlsesls tsaa­rikauden
hallitasjärjestelmästä ei ole
jälkeäkään jäleUä; päinvastoin tääl­lä
Yhdysvalloissa näytään alettavan,
hoinmälla... milloin hajoitetaari vä-
. , ^kivalloinkaiteankokons, m i l l o in kieV
virkamiesten'" väimn-tottMttinut k M kantaminen ja
Kauniita ja rumia puolia oli sekai­sin
tässä mielenosoituksessa. Mikä
oli puutteena j a vikana sitten tässä?
Olihan kauniita lauluja ja punalip­puja
ja vappu, vaan kuitenkaan moi­nen
cvapaus» ei häntä ollenkaan
miellyttänyt.
Hän etsi toimintaa... mutta mis­säpä?
Ruvettavako työskentelemään
ammattialalla? Jo tarjottiin hänelle
25 dollaria kuukaudelta... Hän piti
parempana ruveta työskentelemään
myymälässä.
Hän tunsi tavallaan kuin hän olisi
tehnyt syntiä... j a ehkäpä hyvinkin
hän on käynyt vanhaksi eikä oikfein
käsitä uutta maata, uusia ihmisiä?
Niin, hän oli mielestään vanha. Mik-
Reisupojan mietteitä
luokkataistelijoista
Reisupojat - joutuvat kulkemaan
paikasta toiseen kaupatessaan tuho­voimaansa,
saadakseen valttämättö-niiä
kulutustarpeita. Näillä mat­koillaan
he saavat nähdä ja kuulla
vaikka, minkälaisia, niin puheita
kuin kirjotuksiakin työväenluokan
periaatteen nimessä. Niinpä tässä
joku aika takaperin sattui käteeni
lehti. Rupesin silmäÖemääh sitä,
huomaten kirjoituksen "Vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen edelly­tykset".
Luin ja taas luin tämän
kirjoituksen, harkitsin puoleen ja
toiseeni että olisiko se mielestäni
sopiva raja, joka ilmeni siinä kir­joituksessa,
siitä kuka on sopiva
työväenluokkataistelijoltten jouk­koon.
Tulin siiheA jobtopäätökselen
että' ei se ole oikein sopiva vaa­ka
lajittelemaan työväen luokkatais­telun
joukkuetta. Ja että se l ei
ole luokkataistelij öitten vaaka. Sil­lä
sen perusteella ei saisi' kuulua
pienviljelijöihin eikä edes maanvil-jelystyöväestöön
jos haluaisi olla
kunnollinen luokkataistelija, muita
suutareita ja räätäleitä lukuunotta­matta.
Tämä oli mielestäni enem­pi
kuin voin käsittää työväen luok­kataistelu
rintamaan I^uuluvien hen
kilöitten hyväksymisestä, sillä kat­son,
että kun puhutaan luokkatais-t€
lijois|a,, niin. siinä, ei ,dle nfitään
vissiä Xajaa siitä millä alalla työ­läinen
työskentelee, vaan siinä vaa^
dittaan niin mieheltä kuin naiselta
puolueen periaatteitten hyväksy­minen
ja että henkilö toimii puo­lueen
periaatteitten ja ohjelman
mukaisesti^ joka ohjelma on. laadit­tu
olemassaolevia oloja' j a periaat­teita
silmällä pitäen ja joka /ei ole
mikään muuttumaton, vaan voi­daan
menettelytapoja muuttaa kuin­ka
milloinkin työväen luokkataiste­lun
edut vaatii. ;
Reisupoika.
INKEROISISSA VALMISTUNUT
SUOMEN SUURIN SÄHKÖ-
VOIMALAITOS
si sitten hän niin kovin kaihoaa- -on paraillaan vanhemman linjan l i -
töimintaa, taisteluja, iskeviä j a l u ­vattomia
puheita...
Onko hänen sitten näin ollen mat­kustettava
vanhaan kotimaahansa?
Ykränomaan siellähän hänen syn.-
nyinmaassaan on jo vapaus taistele­malla
saavutettu, köyhälistön val-
Inkeroisin Anjalan kosken par­taalle
entisten tehtaiden yhtey­teen
rakennettu suuri voimalaitos,
joka kykenee kehittämään noin 18,-
000' hevosvoimaa, on tätä nykyä
Suomen suurin vesivoimalla käypä
sähkövoimalaitos. ; .
Inkeroisten voimalaitokselta vä­littää
suurimman osan sen voimas­ta
Etelä-Suomen Voima-Osakeyhtiö
kulutuskeskuksiin. Suurin kulutta­ja
on 140 km. etäisyydellä sijaitse­va
Helsingin kaupunki, ja ^ sitä lä­hinnä
seuraavat Kotkan ja Porvoon
kaupungit teollisuuksineen. sekä eri­näiset
maaseutupitäjät s, Tuusulaa
myöten lännessä. Inkeroisten muun­taja-
asema, joka noin puolitoista
vuotta sitten otettijn käytäntöön,
on tähän saakka toimittanut sähkö­virtaa
22,000 voltin jännityksellä,
mutta nostetaan lähikuukausina jän­nitys
77,000 volttiin, jotta pitkä­matkaisten
sähkövirran jakelu voi­mantarpeen
yhä kasvaessa parem­min
ja pienemmällä johtotappioilla
voisi tapahtua. Tarkoitusta varten
Be«M*a S. S. oztoB kokoukset pl*
detään Imen ja 83nas'sni}nontai
kuussa. £irjevaihto-o80te on: Bo*
vie, via Solsqua, B. C
CaaacUa KommsautipaolaecB Sae-
• u d a i M B JirjcttSa eihteerin o-soite
on: S. G. Neil, 957 Broad-view
A v c , Toronto, Ont.
Cobaltia aa. osastoa osote o n : B or
810 Cobalt, Ont.
CreifbtoB Miaea S. S. Osastoa työ­kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
toinen ja neljäs sunnuntai
klo 2 päivällä. Kirjevaibto-osote:
Box 92, Creighton Mine, Ont.
Colemanin BJU osaston kokoukset p l -
/detään joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvalh-to-
osote: S. S. OsastOi Box 31,
Coleman, Alta.
Coieau Hillin S. S. Osaston työko­koukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. K i r -
jevaihto-osote on Isaac Wester,
Steeledale, Sask.
Ganmoren suom. K. P. osaston ko­koukset
pidetään toinen ja viimei­nen
sunnuntai kuukaudessa kello
7 illalla. Kirjeenvaihto osote on:
Canmoren S. K. P. osasto. Box
173, Canmore, Alta.
EckviHea Tjroliispnölneea osaston
työkokoukset pidetään joka k^uun
ensimäinen ja kolmas sunnuntai
kello 1 jpp. Kirjeenvaihtajan oso­te
on: Frank Lingren, Eckville,
Alta, Box 93.
Fort WUIiamin 8.B. osaston työkoko­ukset
pidetään joka kuukauden 1
ja 3 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osote
211 Robertson S t
FinlaBdiB 8 . 8 . osaston työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeen vaihto-osote: 8.8.
osasto, Finland, via Barvrick, Ont
K « • k i • Ontarion Aluetoimilcunaaa
sihteerin osoite ori: H. Elimen,
Box 26, Sudbury, Ont
Kirbland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
INTOLAN 8.8. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 i.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola, Ont.
Kivikoaken W/ P. Osaston varsinai-set
kuukausikokoukset pidetään
jokaisen kuukauden ensimäisenä
sunnuntaina kello 2 jpp. osaston
talolla. Kirjeenyaihto-osote on:
kivikosken Osasto W. Hoxel, K i ­vikoski,
• •via Port Arthur, Ont,
Lake Coteaua Finnish Social So­cietyn
työkokoukset piidetään jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina,
kello i päivällä. Postioso-te
Box 13, Dunblane, Sask.
Larder Laken S. S. Osaston osote
on: Anton Järvi, Larder Lake,
Levackin S. S. Ottoa kirjeenvaih­tajan
osote on: S. S. Osasto, Le-vack
Mine, Ont Box 72.
Ladramithia S. S. osastoa kokonk-aet
pidetään joka toinen »unnoti*
tai, alkaen kello 7 :män illalla.
Kirjeenvaihtobsote on Box 203,
Ladysmith, B. C.
Long Laken S. S. Osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Tilda
Hänninen, Box 1630 Sudbury,
Ont. Kokoukset on jokainen en­simäinen
sunnuntai kuussa klo
2 i.p.
Lapin S. S. Osaston kuukausikoukset
pidetään joka kuun toinen sun­nuntai
klo 2. Kirjenvaihto-osote:
H. Kallinen, Kivikoski, via Fort
Arthur, Ont
Nolalun S. S. osaston kuukausiko­koukset
pidetään joka kuun toi­nen
ja neljäs sunnuntai klo 2
päivällä. Kirjevaihto-osote on: S.
S. Osasto, Nolalu, P. A . D., O r t
Niplgon 8.8. osaston työkokoukset pi­detään
joka kuun 2 ja 4 sunnuntai
ja kirjeenvaihto-osote on: S.8. o-sasto,
Box 11, Nipigon, Ont
HYVU KmJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KmjAEAUPASTA
AlaatMB Saaakirja ...........................................
AiBMtkalaiMB TrSvMBlubk»^ Va^^rikko
B r M k M EatUnniBlrielea Opeikirja
In^MrUlUBii
«30
.SS
1.80
IbmiMB Herra. kirj. HaU Came, 2 osaa, sid. yhteensä .............. $2.80
JtaiBue Hlaaia* IJSO
Jarjertelmaai. MueUer „ 1.28
lUaaiAoidoB op*,, kirj. makka. md js
KaB»koBluB k a r t M t o , tom». Jotuni, sid. i.oo Sr^fcT^S?*! " - -
^a^TMKeitloiarJe ...„ ^
KrutiatukoB AUcBDeri 2.10
KoImaaneB l a t e r a a t i o B a l c B Teetit I A S J U L B B S I 9«
m» m * % — — — j n .................................. «4*9
KaluiBicertaiMB b r i a B D i d o a ene* lO.
Kloadykea kamnga.. Jack Undon $1.25
Kadotaktea kaau. Jack London I.QO
LamikeatUea tytär, Jack London ijjs
LiekeuM. romaani Suomea InokkaaodasU .85
Lypaykarjaa Hoito 1^5
I«ula tvbpuaaiMtta kakuta. kirj. J . Linnankoski, sid. 2.50
M J . - . . r . , . . - . . , , .2.00
. 3.00
.. 1.50
... 1.75
... 1.00
. 2.00
>. 1.75
- .30
.. 1.00
.. .25
.. .40
... .65
1.50
1.25
.50
.15
Tyhiiea Paikkojen Matkuttajat 1.00
Xicdio IA VAllftnlcunxous ••«•••• ••••• •»••••••>••••>«•••«•••*» *• «CD
Tjrovien Laulukirjit .45
VomiBtoliiolijftlniiA 1 ••»•»••••t •«••••••*««••••••••••••••••••«•••••*• •••••••• 1 »00 >
VoiuiftkduolijslniiA II ••••••••••••«•••••««•«••••••«••>•••«•••••»••••• »•••«••*«•••••« 1*00
Voinim ja Aino 2.25
Vaimo Jonka niinuUe annoit, HaU Caine, 2 osaa, Bid. yht 2.50
Valkoinen profetta. kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t 2.50
Yloe belvetiBti, kirj. Konrad Lehtimäki, aid. 1.75
Yleinen Hittoria, alennettu hinta 10.00
Biologian Peruskysymyksiä, sid : 1.25
Kannattaja Karjatalous, sid. 1.00
Koditon, sid. ., ;. .85
Daniela, std. 1.00
English for Foreigners, sid. ...» 1.15
Miina WaUia KeittoUrJa
Nuortevaa Saaakirja
Mertsuai, Jack London
Maailmaa rakeaae, E. Becher
Otavaa kaasakoulnkartaeto
Oluiuca EBalaaniakieleB ODDtkiria
Pakkopaita, Jack London
Perustoalaia Oletaua
Perkeea. Yktitvitomaiauudea ja Valtioa Alkuperä
Punainen Vaara ...
So«iaIi»tisea Filosofiaa Juuret
Suomen Tvövaen Tulikoe
Seikkailuja TibetitM, kirj. Swen Hedin, sid.
Sairae lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid.
Tarttuvilta attkupuolitaudeltta, kirj. Pirilä, nid.
Teollituuaunionitmi Amerikaaaa
«•••••«•••••••••a
•«•••l*«*»eaf«a»*e
•••••••••••••^••••••»••••••
•••••**a*»«(*«a4aai«*f 4*••••••••••••«••••••••*•*•
•«•••**>a«a*a»>*********ta»*»*aaa
• »•«•••tataaaa *
•»••(••••«aa#«e*a
a*eta«a*«e»
saksi rakenteilla uusi kotkeajänni-tyslinja
Kyminjoelta Porvooseen
Osastojen ja Järjestör
jen osoteilmotnkset
Beaver Laken S Ä Osaston työko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensimäinen ja kolmas sunnuntai
- kello 8 illalla. Kirjeenvabito-oso-te
on: Beaver Lake & S. Osasto,
Box 60, Naim Centre, Ont
North BranehinW. P. S, S. 0:ton
osote on: Milja Lehtinen, Box
578, Port Arthur, Ont
Potto^Ilen T. P. S. Osaston varsi­naiset
työkofkoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimäinen ja
kolmas sunnuntai kello 2 jpp.
Osoite Pottsvillen T. P. S. O.
Porcupine, Ont
Port Arthuria piiritoimikunnan ko­kous
on joka kuukauden ensimäi­nen
maanantai P. Arthurin kaa­lissa,
316 Bay S t keBo 8 ilL* —
Kirjeenvarbto-osote on samaan
paikkaan.
f ort Arthurin - osaston kokoukset
ovat joka toinen sunnuntai kello
8 illalla omalla talolla 316 Bay
S t sekä nai^aoston kokoukset
joka toinen - torstai. Kitjeenvaih-
316 Bay S t Port Arthur, O n t
Amerikalainen Nuprisotasavalta, nid.
Kommunistinen Manifesti, oid. ..........
Anarkismi, nid.
Geologian Perusteet sid.
Anatole Francen kootu teokset
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid.
Ikuinen Linna, sid.
Ihminen, sid. • •••
Juurikasvien Viljelys, sid
Aapinen, sid.
Kodin lääkärikirja, sid
Kymmenen spkeaa jphtajaa, nid. .........
Kodin lääkärikirja, sid. .........
Lemmenjuoma, sid. M . . . .
Lasten kirja. sid. ....
Marianela, sid.
Mäilman Vallankumoukset sid.
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousU. nid
Natsarctin Kirvesmies, sid.
PeloponneesolalsBota, nid.
Palvelusnaisen poika, sid. .
Perustuslain olemus, nid. .
Penikkatauti, nid. .............
Rakentaja SolnesB, nid. .....
Ranskan Viimeinen Keisan, nid.
Rakentajan Opasj sid.
Ranskan Kansalaissota, md. .,.„...;.............. ..f............
Sydänverii «id.^ ........................................
SosiaUderookratia ja Sosialismi, nidi'
Sosialistisen filosofian juuret, nid.
Sadan pi-osentin patriootti, sid.
Tähtien Kohtalot, sid. .............
Tähtitiede, sid;
Työmiehen talousoppia, nid. .........,.....•»"<••«•"'"
Tiede ja työväenluokka, nid. ,..............i....................."y.<.".....'..'««..
lyöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1921-22-28 2.50
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid. ; «oft
Terrorismi ja kommunismi, nid. .............^ «»^
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. «»JJ^
Uusi lääketiede, sid •
Vanhanajan Kaupunki Valtio, »id.
Voima ja aine. sid. • *f*o
Äidinkielen Oppikirja, sid. " •••• ..........•."»•. »'o
Watermannin fountaiokyaiä erikoiaea hrv» valikoima. Kralea W B -
nat ovat 52.75, $4.50. 16.00 ja 57.00. Kynmankuntaa «ri malHa. Lili*t»>
tään ooatlvapaaat! kaikkialle Canadaan.
Kaikkia ylläolevia kirjoi, aek. kynti on B H B runaaaaU oltfi el el»
pelkoa pikalaeau loppumlaeata. Joten voitte «Uukala Uhottkä »uAdl».
matta.
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Boa 69, Sudbury. Oat.
•a»••••*•*•••!•B*•*»*•••>•*
»•»•••ao«»*« •>**»•••»••"**•*
i4aaB«*»«««*BBB«e*a*«f
•ii«>B*BBf*aaaB«f«
a**t«**»»a«
1.26
1.00
.45
2.25
$ 3.50
1.76
4.50
1.60
1.T5
.75
.55
7.00
.70
6.60
1.25
1.16
1.00
.66
. .26
L60
1.86
1.76
.80
.60
1.26
2.40
.76
.36
L26
:60
.80
1.00
.86
1.60
.69
. 1 0
Rosegrovea eaaaloB osoite bn: S. B.
Osasto, Rosegrove, P. O., Ont.
Sault Ste Marien S. S. 0»a8ton työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai jä ohjelmakokoukset
toisina osaston omalla, talolla, a l ­kaen
kello 8 iUalla. 121 K u ­ron.;
St. ^ .•. -
Sudburyn 8 . 8 . osaston kokbukiet pi­detään
Libertv Haalilla joka toi­nen
sunnuntai. Johtokunnan ko-koukset
kahdesti kuukaudessa.
Postiosote: Box 26, Sudbury, Ont
Soiatulaa Sea. Ofaaton osoite on
Sointula, B. C.
South Porenpinen 8.8. osaston tyÖKo-koukset
pidetään joka toinen «un.
nuntai kello 7.30 jpp. Kirjoeft-vaihto-
osote Box 528.
Timmioain C. T . P- Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 147, Tim-mihe,
Ont Paikkakunnalla oh
. edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
ja me|8ätyöläi8ten järjes­töön..
Toronton S. S. Osaston kokoukset
ovat jokaisen kuukauden ensi-ihäinen
ja kolmas sunnuntai omal­la
huoneustolla 967 Broadviejv
ave, ICirjeenvaihto-osote: S. Su
Osasto, 967 Broadview Ave.
Toronton a. «.v osaston Afi^tationiko^
mitea toimii ohjelma iltaman jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina
j a NuoriaaHMaatoB ohjelma-iltama
pidetään neljäntenä son-nuntaina
kuukaudessa, osaston
baaliUa. Kokoukset myös pidetäl^
(Maston baalilla, 967 Broadrieir
avc
Taraolaa W. P . S. Osaston työko­koukset
ovat joka ensimäinen
sunnuntai kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä. Postiosote: Box
610, Port Arthur, Ont
Cao. Työliiiap. Vancouverin suomal.
osaston varsinaiset kokoukset pi­detään
joka kuun toinen j a nel*
jäs keskiviikko 7.30 j.pp. 2606
Pender S t E .
Wefaatera Cornerato W. P. Sttomar
laisen osaston kokoukset pidetään
ensimäinen ja kolmas sunnuntai
kuussa kello 7.30 iUaUa. Kirje­vaihto-
osote : Armas Skyttc, E. E.
No. 1 Haney, B. C.
Ybdyavaltain W. P. 6. Järjestön
ICcskusviraston ja Näyttömöliiton
osote on: Finnish Federation 11J3
W. >Wa8hington: S t , Chicago, 111.
Y. S. K. V. ja S. Ladyamlthln Ma­jan
No. 17 l^okoukset pidetään
jokaisen kuun kolmas tunnuntai
kello 9 aamulla, Kirjeenvaihto-osote:
Sam Luhtala, Ladysmith,-
Box 102, B. C. Canada.'
Lonber Workera Induatrial Unioa
of.;;CaBadaB
toimisto osottect ovat:
Ontarion piirin sihteeri Henry Kul­mala,
121 Huron S t , Sault Ste.
Marie, Ont, Canada.
KaUe jLaiho, 168 Secörd S t , Port
Arthur, Ont,
V. Valo, P. O. Box 421, Timmins,
Ont . ' • ,
T y ö l ä i s e t : Järjestykää pa>^
rempien elinehtojen saavuttanusek*.