1924-08-21-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sim 4 Torstaina, clokmin 21 p, — Thor^ Ang. 2l8t VAPAUS Cftnadan «uomalaisen työväestön ääDenkannattaja, flme»- ^ ^ b S ^ S T O n O o k a tiistai, torstai j» lauantai. ONNI SAAEI, vastaava. ABVO VAABA, töimitmapulaiflen. VAPAUS (Liberty) , . Theonly or«an of Finnish Worker8 m Canada, mb-liBbSTsadbSy, Ont. every Tae«iay. Thorsday and Satnrdav. Advertising rates 40c per coL inch. Mmimnm charge f o r ^ i r S s ^ o n 75c Discount on fandmg adveitoe- »enU The Vapaus is the best advertising medium emone the Finnish People m Canada. TILAUSHINNAT: ^ • , Canadaan yksi vk. |4.00. puoU vk. $2.25, kolme kk. *'-TMysvauiiWn j^Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. TiliSÄiS-ei^seu^aa raha, ei tulla lähettämään, naitpj asiamiesten joilla on takaukset. Ilmoiftishinta kerran julaistuiste ilmoituksista 40c nalstatuumalta. Suurista ilmoituksista seka ilmoituk-rista, joiden tekstiä ei Joka kerta muutete. annetaan tuntuva alennus. Kuolonilmoitokset $2.00 kerta ja 50c lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk- « t 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei «2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. SyntymailmoitulMct »1.00 kerta. Halutaahtieto- ja osoteilmoitukset 60c kerta. $1.00 kolme kertaa. TUapäisilmoituksista pitaa raha seurata mukana. Tiistajn lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaint, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. • Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaj persoonallisella nimellä. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne Pf. r>,,|,pUn t038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. J , V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. Canadan uusi kansa Eräs canadalainen porvarilehti, selostaessaan tanskalaisten siirtolaisten tuloa Canadaan, puhuu toivorikkaassa äänilajissa tanskalaisten mcnestymismabdolli-suuksista täällä. Tanskalaiset ovat osottautnneet kei-nokkaaksi väeksi kotimaassaan. Lehti mainitsee kuinka tanskalaiset ovat kohottaneet raoansa taloudellisen elämän verrattain korkealle kannalle suurelta osalta osuustoiminnan kautta. He eivät ole harrastaneet sotaisia vdikeilyjä eivätkä asettuneet imperialististen pyyteiden välikappaleiksi. Tällaisilla avuilla varustettua väestöä ei voi odottaa mikään muu kuin menestys Ca-nadassakin, huomauttaa. lehti. 'Kaikkia näitä/ominaisuuksia, joita tanskalaisissa .on : todella havaittavissa jo melkoisessa mitassa, kuitenkin vihataan ja vastustetaan canadalaisissa valtapiireissä. Jos tanskaraiset siirtolaiset ryhtyvät täällä selittämään osuustoiminnan j a tuottajain kuluttajain yhteenliitlymi-een edullisuutta, tullaan heitä tuomitsemaan canadalai- ^uuden vihollisina ja yksityisomaisuuden loukkaajina ja halveksijoina. Jos he alkavat levittää sotavastaisia mielipiteitään, leimataan heidät punaisiksi ja uhataan karkotuksilla. Jos he alkavat kiroilla imperialismia ja uhkaavat sitä vastarinnalla inis^^^uodossa se sitten .ilpieneekiny lullaan heitä 'syjttaiiiää^D «ulk(i-inaalaistenc aatteiden ajamisesta, j o i l l ^ e i ole muka sijaa Canadassa. . ^ Hyvinä siirtolaisina jpi^etaän Canadassa vain sellaisia, jotka nurisematta aUstuvat, raatamaan .,voij;cynbiinoir s ä kapitalistin hyväksi. ,[^^ siirtolaisia «nkiti tähän mennessä ollut vielä runsaat vai^astot, alkavat nämäkin kapitalisihin elämän lähieet päivä päivältä ehtyä. ' tätavat. Militarismi on korkeassa kurssissa, sotapalvelu- ke«iää 1% vuotta ja sovellutetaan siinä terron-kuria. Entisen epäinhimillisen pitkän työpäivän sijas-ta ovat Lätin työläiset nvt saaneet - työttömyyden. Ammatilliset ja poliittiset työväenjärjestöt, jotka todella mielivät taistella luokkansa puolesta, murskataan raaasti Poliittiset poliisit toimijat täsmälleen tsaarikau-den mallin mukaan tehdäkseen selvän vallankumouksellisista ynnä m. sellaisista. Niinpä vangittim asket-täi% muudan vallankumouksellinen metallityöläinen sillä verukkeella, että häneltä oli tavaUu lippu, missä seisoi: Alas hallitus! Lipun oli kätken>t pidätetyn asuntoon muudan naisvakooja, joka puolestaan tietysti otti' valalleen, että oli nähnyt pidätetyn valmistavan sen. Asiaan tietysti kuuluu, että vangittu? koetettiin saada kidutuksella «tunnustamaan» yritys, mikä ei kuitenkaan onnistunut. .Mutta tapaus on erittäin kuvaava demokratialle suurkapitaalin vasallivaltioissa. MnistDtiis sOk, joOe se Innilini Elävän maailman kuva Varmaankin on moni nähnyt jossakin kirjassa jäljennöksen saksalaisen taiteilijan von MenzeKin taulusta <Rautavalssipaja.> Jos tarkastatte tuota kuvaa lähemmin, niin näette, miten työmiehet siinä laskevat sulatusuunista kituvana laavana .olevaa rautaa ja koettavat päätänsä pois kääntämällä ja ruumistansa vääntämällä sietää sitä helvetillistä kuumuutta, joka sulasta raudasta hehkuu kaikkialle ympäristöön. Taampana on vähitellen jäähtyvän raudan muokkauslaitleet,.joiden ääressä kuumuus ei ole paljoakaan pienempi. Tuossa kyydittää mies juuri rautaa juoksujalkaa jossakin vasemmalla olevan muokkauslaitteen luokse. Sulatusuunin sivulla aterioilsee pari kolme miestä. Jos voi sanoa aterioimiseksi sitä, että he hikisinä ja huohottavina juoksevat työnsä luota pienen pojan tuomalle korille, ahmaisevat jonkun suupalan sen sisällöstä, ryypäten kylmää kahvia päälle ja rientävät taas juoksujalkaa työnsä ääreen. « Tuossa sulatusuunin sivulla huomattavassa sivunäy telmässä oikeastaan on symbolisoituna se nautinto, joka tulee raatajan osaksi: nääntymykseen saakka väsyttävän raatamisen jälkeen niukka leipäpala ja asunto jossakin kelvottomassa luolassa. Jos suo itsellensä vaikkapa vain kaikkein vaatimattomimmankin ylimääräisen nau tinnon tai vain hetkenkin huolettomuuden, niin vuotaa jo heti siitä saatavan nautinnon joukkoon sitä seqraar vien entistä suurempien kieltäymysten katkeraa sappea. Raatamisen tulokset joutuvat kapitalistien ja heidän apuriensa omaisuudeksi, jotka niiden välityksellä sitten viettävät naisineen hekumallisia orgioitaan. Tällainen on, ja on kapitalistisen järjestelmän ai kana aina ollut työntekijäin suhde työnsä tuloksiin ja elämännautinnoihin. Kauniiksikin maalattu ies painaa ' Hollanti on Europan kansanvaltaisia maita. Sillä on Indiassa alusmaita. Sieltä on karkoitettu hollantilaisia, jotka ovat koettaneet järjestää liikennetyöläisiä. Kuitenkin on sikäläinen rautatieläisten ja raitiotieläis-ten, Uitto kehittynyt vahvaksi järjestöksi. Sen jäsenet :oyat melkein poikkeuksetta alkuasukkaita. Liiton etunenässä ollut Semaoen karkoitettiin v. 1923. Siitä syystä tuli siellä lakko. Lakkoon kiihoittaneita ja lakkolaisia erotettiin toimista. Heitä pantiin syytteeseen. AlioiKeudeBsa tuomittiin heitä jopa kahden vuoden vankeuteen ja ylioikeudessakin jopa yhdeks^i kuukaudeksi — pelkästä lakkoilemisesta. ^ Täten vainottujen kohtalo kävi kurjaksi. H^^ vanfaoillisvapaamielinen lehti kuvasti tilaa Rantjaekes-sa: Siellä on erotettuja rautatieläisiä, joita pantiin l a kon aikana tutkintovankiloäiin ja istutettiin niissä kuukausia. Siellä tuli elintarpeista kova puute. Sadoissa asunnoissa olivat riisivadit tyhjiä. Rahat olivat loppuneet. Monet näkivät todellista nälkää. Joku virka-mies kuvasi virkaselostuksessa tilan vielä synkemmäksi. Avustusta ei annettu aikanaan. Siellä ruuvattiin rautatien kiskot irti. Pikajuna suistui raiteilta. Kätkeroit-tuminen on aiheuttanut muutakin pahaa, r Hollantilainen hallinto sensuroi edelleen sanomalehtiä. Kokoukset ovat olleet toisina aikoina kokonaan kiellettyjä, myöhemmin on niitä saanut pitää poliisin valvoessa, joka sekaantuu kohta, jos sattuu jotakin epämieluista. Ei ole raliä missä muodossa kapitalistinen riisto ja puristus ilmenee. Se on yhtä julkean ankara kai-kissa suhteissa. Lättiläinen taantumus Seitsemän vuotta sitten oli Lätin kansa itämeren-maakuntalaisen aatelistaantumuksen kuristuksessa. Se nousi kuitenkin tällöin Venäjän kanssa yhdessä, mutta lyhyen ajan jälkeen onnistui vastavallankumous jäi-leensaamaaui Lätissä ylivallan, tällä kertaa kapitdis-tis- sosialidemokraattien cdemokratian» varjolla j a en-tenten^ csuojeluksessa.» Vapaasta Lätistä oli tullut taantumuksellinen: puskurivaltio Neuvosto-Venäjää vastaan. Lättiläiset polifikoitsijat ovat osoittautuneet todella verrattomiksi suurkapitalismin välikappaleiksi. Lätin kansan vapauden . esitaistelijat ovat aikoja sitten unohtaneet olleensa^ kerran valjadcumouksellisia. Päinvas' toin ovat heromaksuneet entisten kansansortajten perin- Kristinuskon turvaa;minen Canadassa Äskettäin takavarikoivat' viranomaiset Montrealissia olevalle' neuvost(^allituksen kauppalähetystölle saapunutta kirjallisuutta. Nyt on halUtus luoVultanut kaikki takavarikoidut painotuotteet takaisin, /Tukuunottämattä niitä, joissa arvostellaan ja ivdtaan kristihiiskoäl'' Halli' tus on täten tekeytynyt pyhäksi kristinuopin suojeli; jaksi. Mutta millä sitten tänään maan virkavalta kykenee' osottamaan, etta siitä on kristinuskon turvaajaksi, n i mittäin sellaisen uskon, jona se alkuperäisyydessään ja puhtaudessaan tunnetaan. Eikö kristinuskon suojeli jan pitäisi itse olla hurskas ja hyvä, oikeudenmukainen ja armollinen kaikessa siinä, missä parannusta tarvitaan. Eikö kristityn pitäisi olla köyhien ystävän ja rik kaitten viHollisen? Etkö kristinuskon palvelijan pitäisi vastustaa kaikkia pahan voimia ihmisten kesken? Jos puhdas pakana julistautuu kristinuskon ystäväksi ja suojelijaksi, niin saattavat kristinuskossa löytyvät avut saada siitä paljon varmemman ja todellisemman turvan kuin niistä, jotka kaiken aikansa rahanvai-heltajain ja öykkärien kanssa temppeleissä kuluttavat. Marxilaisuus Ei ole olemassa sellaista kuin marxilainen dogma — vaikk&pa narrit, joista on surkean vaikea päästä — pyrkivät mieleUömyyksiään keksimään Marxin kontolle. Marxismi ei ole sarja esityksiä tai entellektuaalisia käsityksiä, joita tarjotaan käytettäväksi keinona erottamaan oikeaoppisia lampaita kadotuksen vuohista. Se on keino käsitellä ja luokitella yhteiskunnallben kokemuksen tosiasioita, menneitä, nykyisiä ja tulevia. Sillä marxilaiselle on tapahtuma yhteiskunnallisten pyrkimysten ilmausta ~ jotakin, joka on kasvanut jostakin ja josta taas kasvaa jotakin. Ja se on tähän hänen muunnosprosessi- analyysinsa ja kykynsä erottaa selvästi näennäinen todellisesta ja erilaisuudet keksinäisessä yhteydessä olevista asioista, joissa marxilainen osottaa arvonsa.^ • Eivät lupta enää kristittyjen jumalaan Se kansallisuus- ja rotuviha, joka on vallalla kai» kissa kristityissä kansoissa, herättää tpakanakansoissa» vihamielisyyttä ei ainoastaan kristityltä itseään, vaan myös heidän jumalaansa kohtaan. Tokiosta, Japanista, ilmoitetaan, että sen jälkeen kun" Yhdysvalloissa on säädelty siirtolaisuuslaki, jolla kaikki keltaiset rodut, niiden mukana myös japanilaiset, suljetaan maasta pois, ^vat japanilaiset alkaneet luopua kristittyjen, etupäässä amerikalaislen lähetyssaarnaajien perustamista kirkoista ja seurakunnista. Sanotaan, että Yhdysvaltain siirtolaislaki merkitsi kuoliniskua koko kristitylle kirkolle j a kristilliselle lähetystölle Japanissa, sillä japanilaiset eivät enää luota lähet>'ssaamaajiin eikä heidän juhV tamaan oppiin. Jirjestörome Toimeenpanevan ko^* mitean viimeisessä pöytäkirjaEsa annettiin mtxistutos lehtemme vas-taavaDe Neuvosto-Venäjää koskevien nutisten kuin myöskin erään toi-mitnskirjotuksemme suhteen. Asian valaisemiseksi olkoon puolestamme^ sanottu muutama sana. Mitä Neuvosto-Venäjää koskeviin uutisiin tulee, niin toimeenpanevan komitean taholta on kiinnitetty alle-kirjottaneen huomiota lehtemme hei-nakuun 12 päivänä julaistuun uutiseen, joka kuuluu seuraavasti: cTuhansia ylioppilaita vangittu Venäjällä. Eiika. — Tänne tulleiden tietojen mukaan viime kesäkuun aikana suoritti 28,605 oppilasta tutkinnon Venäjän yliopistoissa ja 12,000 erotettiin. Erotetut ylioppilaat on järjes-tään vangittu syyteHyhä vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Vangitut on sijotettu erinäisiin vankiloihin ympäri Venäjää.> Tuon uutisen oli eräs Yhdysvaltain suomalaiseni järjestön toimitsija lähettänyt järjestömme toimeenpanevalle komitealle, kieltäen uutisen todenperäisyyden, koska ei -sellaista nutista ole Amerikan porva-rilehdissä näkynyt, kehottaen samalla toimeenpanevaa komiteaa kiinnittämään huomiotaan lehdessämme j u - laistuihin uutisiin. Järjestömme toimeenpaneva komitea teki sitten työtä käskettyä ja antoi muistutuksen lehdellemme. Toimitus ei kuitenkaan katso tuota muistutusta ansainneensa. Vaikka ei yllämainittua uutista olisi nä< kynyfckään Yhdysvaltain porvarileh-dissä, ei siinä ilmennyttä asiaa voida kuitenkaan kieltää. Silloin kun kyseessä oleva uutinen lehdessämme julaistiin, oli toimituksellamme päteviä "tietoja Venäjän koululaitoksissa tpiinitetusta pvihdis;tiiksesta. Me luimme' neuvostohallituksen viraUi* sista lehdistä otettuja^ lainauksia sii-t^ ä, niitä Venäjän koululaitoksissa t a pahtui, Ja kaikki; osottivat valkoisten jiesiytymisyrityksia \' Venäjän kouluihin. Tämän maan lehdissä j u - laistu^yllä lainattii uutinen' piti täy. dellisesti yhtä yliopistojen ja koululaitosten puhdistamista koskevieii luotettavien tietojen kanssa. Me julkaisimme sen.,'' Meillä' ei ole 'mitään syytä yrittää salata neuvostohallituksen taistelua köyhälistön oppilaitosten' puhdistamisen^ kuin sen muitakaan taisteluja taantumuksen voimien murskaamiseksi. ' Heihäkuiih 30 päivän Työväenjär-jietitojeh'' tiedonantajassa nimimerkki cOpiäkelijai Suomen Sosialidemokraattia Vastaan rieuvosto-hällitukseh oppilaitoksissa -toimitetun pul^distuksen johdosta.. jPolemiikkin-sa yhteydessä ..^lausuu cppisk^lijai»; myöskin seuraavaa: vi ' Tässä yhteydeasä voin selostaa Venäjältä saamaani . yksityiskirjettä eräältä - isivistystyössil toimivalta toveriltani. . Häh Idrjeessäan kertoo toimitetusta puhdistuksesta ja mai-nitsee m.m. että se oh paljastanut suuren joukon yliopistojen kirjoissa olevia, joita kulauiaan «ikuisiksi y l i - oppilaiksi.» it^:^ovaf ent^^ jotka; harjöittarnajtta •mitään Varsinaista ; opiskelua voy^ koituksessa yliöpisföjeii' kirjoilla nauttien' ylioppiiaitten oikeuksia. Opiskelijalla on näet samat oikeudet kuin työläisillä ja yaltiori i palvelus-kunnalla. .Esimerkiksi kun- työläinen ja opisk€le\ra?myci8aa asunnosta vuokraa 16 kultakopekkaa neliösylel-tä' saa porvaristoon kuuluva maksaa aina 3-f-4 kultaruplaan saakka. L i säksi "on vielä huomattavia - alennuksia sähköstä, <^6destä jne: Nyt kun joka nep-mieheh poika ön yliopiston kirjoissa niin hän saa häniä opiskelijain oikeudet ja kun nämä «opiske-lijat> pitävät niinessäkin huoneusto-ja niin nepnianhi tällä lailla kiertää hänelle kuuluvia jnaksuja. Täi-laista on kertojain mukaan havaittavissa paljon. .Eikö^puhdistus tällai-siin aineksiin ole oikeudenmukaista? Kysyn nyt vaan, että miksei S. S. ckirjeenvaihtaja» puhu- tästä mitään vaikka .«asiantuntijan» pitäisi siltfi tietää. Siksi tietysti, ettei hyväksy tällaisia porvariston «sortoa»,» Kun vertaa tätä lainausta kyseessä olevaan uutiseen, niin joutuu kysyneeksi missä kohdassa uutisemme oli väärä. Mikä siinä antaa aihetta oikein virallisiin j a , vakaviin muis-on äänestj Trotsky n n ^ n r n r ^ mj^jiX^Tek. hakois8a''5!annrtCT^MJigBtea, jot-le puolueen yleisessä politiikassai on jouduttu tekemään myönnytyksiä. Hän on taistellut joukkojen oikeuksien ja toimintavapauksien laajentamisen puolesta. Hän on pyrkinyt muuttamaan puolueen toimintaa s i sällissodan tilaa kuvastavalta kannalta parenunin^jUggaaHolojajrastaav^^ Hän on puhunut ja vaikuttanut seL^ laisen kEHiiykflcn Venäjän väestön ^. puolesta, mik^ vällanknmonksellisen tyg-iiauodelle on ehdotto-mastl,„] tarpeellinen. . Trotsky on kaiken aikaa Veriä* jän vallankumousaikoina osottantu-nut vakaumuksen mieheksi. : Hänen kirjotiiksistaian ja ' puheistaaii,' silloinkin kun niitä pidetään tuUpalo-tarkotuksia varten, uhkuu tiedemiehen ja kauasnäköispi) toimitsijan henki. Hänen marxilaisuutensa ' ei ole tehty yksinomaan _ köyhälistön diktatuuria varten Venäjällä, vaan on se jo aikaisempien aikojen ja pitkien taistelujen frdotetta. On ainakin tällä kertaa, l^sittämä-töntä minkä vuoksi juuri Trotsky jätettiin syrjään Kommunjstisen kansainvälisen toimeenpanevasta komiteasta. » " ! Toimeenpanevan komitean pöytäkirjassa sanotaan, että tämä kirjo-tus- on kirjotettu «puolueen päätöksiä vastustavassa «äänilajissa» ja moititaan meitä Trotskyn ajaman kannan hyväksymisestä. Kuten jokainen, eläväjärkinen lukija hubmaaj ei puolueen päätöksillä tässä Trots-kyn jutussa ole mitään tekemistä. Trotskyä puoluemiehenä ja neuvostohallituksen sotaministerinä ei ole vielä missään puoluekokouksessa kielletty ylistämästä. Tginäirjeh-den nyVyinPiT_vpgt^ on J:llt^l<diU-konferensseissa laajdcantinss mjöiu nytyksiä. . . •• - v.p«^^>» ^"•mitnr fli rt*».» *«T mjtonsg» Trotslgn • jiiam^tj jrftnnan k^EgaaUa. Heidin Takaamaksemme lyö «delleenkin yhteen näiden snun-jiitelmien kanssa. Ja ^pkBemme me olemme havainneet; että'^ 'yen|jän kommonistipaolaetta ori jatkovasti pyritty audistamaan j a Rakentamaan siihen suuntaan, ettei byrökraäsmi saisi siinä jalansijaa, vaan että se yhä enemmän kehittyisi suurten tyS-läiskerrosten jonldcopuoIaeeksL Kan lehteriime viime tammikuussa asettui vakaumuksensa niukaan selittämään tätä kehitystä, ei silloin katsottu olevan aatetta lähteä muistuttelemaan Trotskyn kannan hy. väksymisestä. pn hyvin asiatonta lähteä taomitsemaari trotskY^^^snnt, ta ngL^enaän. ioltoin se tfv, Vnm^- mattomanai- todplK5niiif/.nn Vpr,^j^^ kommunistipuolrieen in viA^äp^ j^^^^ neuvostofiallitukBen h^stMi^aasa Yhtä nurinkurista on lähteä asettamaan kyseenalaiseksi miestä, jolla pn kunnia nauttia Venäjän työtätekevien karisajoukkojen jakamattomasta kän-natuksesta j a ihailustai , • Tulkoon lopuksi vakavana ohjeena järjestömme toimeenpanevalle komitealle - sanotuksi, • ettäi Vapauden 5 ^ ^Mnen vastaava c I ^ T ^ panevan komiteaa ^ J " ' ^ ' *^ Pyhäiniengea St/* ^^«el. vapaata järkeä. J o s ^ f '^ järjestömme kesl^rdS^"^?-ia ^ <^ niin taikka ^ hapailla n S S T'-'' P - n ajattelun i o k . . t aa ää. « .annosta työvzermi^^^" to- auktoriteettiä kuin mnksen lehdiUä Z^^!^ ''^f^ y e h n e c f i t - k i r i o t t i ^ : : ^ J - ^ ^ ei tunnusta trövä^^i;;,.,!^ ^ ^ iet€< mekin aina ' i ^ ^ l - ^ ! " " ' ' ^o-^Pa köyhälistön yhteiset edut mekm aina jaksaisiaune ^S"* luokkateistelutehtävJämme suuret tuomarit silmiimme S ' ^^Utaämme yrittäkö v^, ""^ tämme Dioain^^S^^^^ta t^amme orjan m i S vapaa van. hengen nousta vapaaj S ' seen kotkanlentoonsa. VanS ^imitus ei_käsitä käyttäne^S?^ kaikkea sita arvosteluoikeutta enVm Paa puolueemme kuin Kolmannen kansainvälisen asioissa sJle kuuluu ja sen vuoksi ali,£ jottanut tuntee toimeenpaneva, mitean muistutuksellaan herättäneea tykkänään väärän matkustajan. Onni Saari. j*o puoiitDteg vuoi^ymmentä sit-ten janSiTseir jälkeen pitänyt häntä marxilaisen «/>°{°Hgm4n innificn-taistelun vhtena etevimpänä tulkkina"]? edustajajiau Mitä sitten ^ o t s - kyn ajamaan kantaan Venäjän konji-munistipuolueen suuntataisteluissa tulee, jota yllä lainatussa kirjotuk-sessamme pidimme silmällä, niin siitä julkaisiriime tov. Sirolan kirjo-tuksen lehtemme viime. tammikuun 22 päivän nunierpssa, jossa sanotaan rii.m. seuraayaa: «Teollisuuden nousu ön nyt luonut uuden pohjan ouplueen toiminnan laajenemiselle.; Kuka sen toteuttaa? . Sitä kysymystä käsittele-^ verikoisestiitQV.Trotsky;'sairva^ teelta lähettämässään kirjotuksessa. Hän sanoo, että jotkut Vanhpillispm- •m^v*atu8tavät • ny t; kyseeÄttle^a^ t^menpidettä arvellen, että pu<>rur *ettÄjäSfiiiistö|ri tason: ja -kokeiriufc sen kohotessa asia' kyllä jarJM^^ it^festään. Arvelevat myps, etW täi-; laisilla päätöksillä anrieteanaihel^^^^ väärinkäsityksille ja he|ätetääri harhoja. Se on väärin.- koneisto, jonka hyrokrätisoiturniseg-ta on juuri puhetta, on valmis asiaa toteuttamaan; —- nyt kun Kommn« nistihen kansainvälinen niin määrM. Miilta, sanoo Trotdcyyoi tus käy byrokfaatisesti yrittäen. Vain puolueen laajat joukot-voivat sen toteuttaa. Nuorison on esiinnyttävä rohkeasti. Sen-on uskallettava arvostella, puolustaa käsityksi-sänsä ja siten päästä eteenpäin. Bolsheviki ei ole pelkkä konieis+.on kunniallinen jäsen. Hän luo itselleen omintakeisen käsityksen: asioista. On itsenäinen, luja persoonallisuus. Ei enemmistö ole_aina oikeassa. Joku ja jotkut ne ensin huomaavat- mitä on tehtävä. Alkavat taistelun käsityksensä puolesta. Vähemmistönä ollessaan voi alistua organisatorisesti, mutta teistella edel-leen, kunnes "elämä itse näyttää k u ka on ollut- oikeassa. . .«Puolueeriune ei olisi voinut, sanoo ' Trotsky, täyttää historiallista tehtäväänsä jos se olisi pirstöntunuk ryhmiksi. Ei sitä. nytkään ole sallittava. Mutta puolue voi välttää tuhoisat ryhmittymisiimiöt vain ohjaamalla : työväen demokratiaa kohti. Sillä juuri byrokraattinen 'aparaatti on ryhmäriidan paras lähde. Tämän toimenpiteen kautta. kohoaa, puolue vallankumouksellisen yhtenäisyyden ylemmälle asteelle. Taisteltaessa uuden talouspolitiikan turmiollista vaikutusta vastaan ,on puolueessa tarpeen vakava muu-tutuksiin järjestömme korkeimman I tos. Keskeytymätön elävä yhteys oi^aanin taholta? Jos järjestömme ' toimeenpaneva komitea olisi ollut tietoinen uutiseemme sisältyvistä asioista tai käyttänyt hiukkasen omaa harkinteansa, olisi se Vaiennut ja käyttänyt kalliin' aikansa ja auktoriteettinsa parempiin tehtäviin. Asioita käsitellessä on parempi käyttää päätänsä koin hattuansa. lEntäs sitten kirjotuksemme «Trotsky ja Kominterni» T. P. Komitea.» Kuten muistamme, tuossa kirjotuk-sessa käsiteltiin Trotskyn syrjäänjää-mistä Kominternin toimeenpanevan komitean valinnassa ja. sitten sanottiin: «Jos Trotskyn syrjäyttämisessä ovat olleet tekijänä^ Venäjän kommunistipuolueen sisäiset kahnaukset,: työväenjoukkojen kanssa, arvostelun vapaus ja järjestölliset takeet bjnro^ kratisoitumista vastaan takaavat puolueen terveyden. I>oolue ei k y l - läkään^^ole keskusteluklupi, niinkuin se' ei ole virastojen kokoelma. Yhä edelleen jäävät_voiaaW määräykset puolueen puhdistamisesta, mää- Tävuosiehdoista tärkeisiin puolueteh-täviin, ylemmän puoIue-^Iimen vah-vistuksesta sihteerin vaalissa y.ni.> Näin selostetaan Venäjän kommn^ nistipuolueen frisäista uudistamista tov. Sirolan pitkähkÖssS .Hrjotukses-sa ja selitetään kuinka tov. Trotsky on toiminut etunenässä epäkohtain hävittämiseksi •. puoluetoiminnassa. Ihmiselämää ja ihmistyöllä saatuja arvoja pidetään kultaakin kalliimpana. Ne ovat raskaitten uhrausten ja ponnistusten hinta. Mutta halvaksi joutuvat nämä arvot silloin kun tulee kysymys "niiden valtojen, jotka ovat'' pyyteiden ajamisesta.' • Niinpä äskeisessä maailmansodassa tuli luotettavien tietojen mukaan noin kymmenen ja puoli miljoonaa parhaassa ijässään surma-taksi. Tämä .määrä vastaa noin' koko Ranskan kansan työkykyisim-mässä ijässä plevaa miesten luku^- Tämä, luku on - suurempi kuin ? Suur- Lontoon a^^sukasmäärä; se on suurempi kuin Berliinin ja Pariisin a-sukasmäärä yhteensä. Jos nämä kaataneet olisi haudattu yksityis-hautoihin toistensa viereen, niin olisi^siihen torvitta ;hautousmaa, joka olisi n. 100 kilometriä. Tähän tulee lisäksi vielä' invalii-dien suunnaton lukumäärä.. Niiden koko m a a i l A a a käsittävä kokonais-, luku ei ole vielä' täydellisesti las-ketta. Yksin Ranskassa löytyy niitä noin l,900,000y joista enemmän kttin 10-pros.; työkyvyttömiä. Vm 1919. loppuun oli esim; ranskalai- : ^ y ; ^ v a l i i d e j a , joilto '.puuttay^,jjcä-i t e ^ i , ilmoittautunut iiSfTOO '"'ja .aelil^sia^ joilta puuttai jalka 24,900. Kun laskemme' yhteen 'vastaavan määrän muiden maiden samassa t i lassa olevia invaliideja, niin saam-riie sellaisia, joilta puuttuu käsi, yhteensä 150,000 ja sellaisia, joilta puuttuu jalka 200,000. Mikä surkea kuva: 350,000 asukasta käsittävä suurkaupunld, joidenka asukr kaat ovat .osaksi kädettömiä ja o-saksi jalattomia. Ranskalaisten lähteiden mukaan lojrtyy' erikoisen vaikeasti haavoittuneita: 3,000, joilta on leikattu 2 tai 3 jäsentä; 20,000, joidenka pääkallo on haavoittunut; 2,000— 3,000 sokeaa; 3,000—4,000, joita on vaikeasti , haav-Ditettu kasv-oihin Nama luvut, kuten edelläolevatkini eivät kuitenkaan ole täydelliset Niiden kokonaisluku, joille annettiin eläkettä, nousi vuoteen 192a 1,835,000 invaliidia, 599,000 leskeä ja orpoa, 871,000 vanhempaa ja isovanhempaa, joilta on rj-östet-ty sodan takia huoltajansa. Näemme siis, että yksinomaan 'Ranskan osalle tulee 1,349,000 kuollutta ja 600,000 invaliidia; kun o-taksumme, että vain 30 pros. jatkuvasti pysyisivät invaliideina, niin nousee sodan kautta kadotetun työ-voiman määrä 2 miljoonaan, jonka lisäksi on luettava vielä ne, jotka ovat kuolleet tauteihin. Kun otaksumme, että parhaassa ijässä olevan miehen 'v-uosituo-tanto nousee 2,000 kultamarkkaan, menettää Ranskan talous täten tuotannossaan vuosittain 4 miljaardia kultamarkkaa, joka vastaa kuudetta osaa tuloista ennen sotaa ja melkein kaksi kertaa sen, mitä vaaditaan reparatsionimaksuina Saksal- •ta. Kaikille sotaa käjmeille maille nousee vuotuinen tappio — laskien samoin edellytyksin kuin edellinenkin noin 30 miljaardiin kulta-markkaan. > :.- Ihmismenetyksen. taloudelliset seuraukset ovat täten ?iis kestä-vimpiä. ja merkityksellisimpiä kuin välittömät sotakustannukset Tässä ei ole otettu vielä ensinkään huomioon sita, mitä tällainen ihmisme-netys vaikuttaa syntyväisyyden pienenemiseen. Se tullaan vasta myöhemmin huomaamaan. Välittömistä lotakdungeifU on eri arviointeja. Allaoleva taulukko on valmistettu Findraannin js Bogartin mukaan. kansallis.- Kansallisomaisuus tulot (Ennen sotaa miljar-deissa doll.) Yhdysvallat 200,0 35,0 70,5 11,0 58,5 6,0 60,0 6,5 22.8 4,0 .iSd^ift - •>••••••»•••••••••«••••••••• 1.3 J^p£ini- •••«^•••••••••«•••••«••••••« ............ ii»7 1.7 80,6 10,5 Itavalta-Unköri •••«•••••••* ' • . . 40|0 3,8 Tnrlflrf 4.0 0,5 4,0 0,5 Englannin siirtomaat .. • — Sotakustannukset (Miljooneis-sa doU.) 23,159 33,421 31,324 26,522 . 15,636 1,387 40,000 46,323 24,858 1,802 732 4,198 Harvey^E. Fisk pn tehnyt Bank-ers Trust. yhtiölle New Yorkissa toisen laskelman sodan kustannuksista. Sen makaan käyttivät liittolaismaat ja Yhdysvallat viäkaa)ii-vuosina 1914—1920 sotatarkoitak- 567,0 80,8 249,362 täytyi syrjään imperialistisesta kamppailusta heti sen jälkeen kun Venäjällä työväestö sai vaUan te-sunsä. Italian sotakulunkien arvellaan olevan $21,547,000,000 B j a käytti sodankäyntiin ?2.004,000,000. Siin yhteensä $199,370.000.000. Sa-j Japani $2.040,000.000. Portug^ maila ajalla^ käyttivät n. s. Jceskus-, $1.145,^00^00; ^-^^^^J^'';, vallat sotatarkoituksiin. $37,600.-' 000,000; Serbm ?597,00U,uu 000,000. Tämän ipukaan käytti- Kreikka $560,000,000 Niinkuin sanoimme, ^Trotskyn suunnalle tehtiin ..paolueen^' virallisissa ,kuin $39.^7,O0P.O0p, vaiUca se vfii>' Tämän vSt sotaan ^osaapttari^eet taaa.t söta-kastannuksiin edellämainittuina; vuo-siria yhteensä $236.970.000,000. Professori Bogart;'ar«oi. että maailmansodan suoranaiset kulungit nousevat 186,233,637,097 dollariin, mutta Bankers Trust yhtiön tilastot, jotka ovat kerätty myöhempään <1924) ovat Inototoimmat ja yksityiskohtaisemmat osoittavat y sodan kustarinnkden, lukuunottamatta: n. s. normaalisia ^sotilasmenoja, olevan $208^503.000,000. \ , . ; Englannin .ja sen siirtomaiden so-taktistannnkset. nousevat 66,084,- 000,000 doliarim.. Yhdysvallat luiyt-. tivSt sodanki^tiin. e i vafaem]^ SSus^allo^ta oU lnonnoUi.^j Mn suurimmat kulut Sakkia, n - ten'$50,330.000,000. itävalta kajt- ?50,3rfO.U"Y;"-- g 000,000; ti sodankäyntun ^ l » ' ^ ' ' " "^ Turkki $2.199.000,000 ja Bnlgana $1,270,000,000. ^ Saksan v a l t a k u n n a n ^ " ^ "^ suos on sen r^^^^^n %rnr^' neen, raunnmeen, v a ^ ^ antuntijakomissioni arvioi j. aaSrdoitMak- usten^n u.,k. srfUcte^k._ye^tjty^ koko Saksan f ' ^ f f lustoineen rakentama^^^ ^ Jos o t t a k s u ^ e , ^ ^ ^ ^ ^ v a t - m a a i l n ^ pai-metriä kohden nö*»*® ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 21, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-08-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240821 |
Description
Title | 1924-08-21-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sim 4
Torstaina, clokmin 21 p, — Thor^ Ang. 2l8t
VAPAUS
Cftnadan «uomalaisen työväestön ääDenkannattaja, flme»-
^ ^ b S ^ S T O n O o k a tiistai, torstai j» lauantai.
ONNI SAAEI,
vastaava.
ABVO VAABA,
töimitmapulaiflen.
VAPAUS (Liberty) , .
Theonly or«an of Finnish Worker8 m Canada, mb-liBbSTsadbSy,
Ont. every Tae«iay. Thorsday and
Satnrdav.
Advertising rates 40c per coL inch. Mmimnm charge
f o r ^ i r S s ^ o n 75c Discount on fandmg adveitoe-
»enU The Vapaus is the best advertising medium
emone the Finnish People m Canada.
TILAUSHINNAT: ^ • ,
Canadaan yksi vk. |4.00. puoU vk. $2.25, kolme kk.
*'-TMysvauiiWn j^Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
TiliSÄiS-ei^seu^aa raha, ei tulla lähettämään,
naitpj asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmoiftishinta kerran julaistuiste ilmoituksista 40c
nalstatuumalta. Suurista ilmoituksista seka ilmoituk-rista,
joiden tekstiä ei Joka kerta muutete. annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitokset $2.00 kerta ja 50c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
« t 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
«2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. SyntymailmoitulMct
»1.00 kerta. Halutaahtieto- ja osoteilmoitukset 60c
kerta. $1.00 kolme kertaa. TUapäisilmoituksista pitaa
raha seurata mukana.
Tiistajn lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa
lauantaint, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaj
persoonallisella nimellä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne
Pf. r>,,|,pUn t038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
J , V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Canadan uusi kansa
Eräs canadalainen porvarilehti, selostaessaan tanskalaisten
siirtolaisten tuloa Canadaan, puhuu toivorikkaassa
äänilajissa tanskalaisten mcnestymismabdolli-suuksista
täällä. Tanskalaiset ovat osottautnneet kei-nokkaaksi
väeksi kotimaassaan. Lehti mainitsee kuinka
tanskalaiset ovat kohottaneet raoansa taloudellisen
elämän verrattain korkealle kannalle suurelta osalta
osuustoiminnan kautta. He eivät ole harrastaneet sotaisia
vdikeilyjä eivätkä asettuneet imperialististen pyyteiden
välikappaleiksi. Tällaisilla avuilla varustettua
väestöä ei voi odottaa mikään muu kuin menestys Ca-nadassakin,
huomauttaa. lehti.
'Kaikkia näitä/ominaisuuksia, joita tanskalaisissa .on
: todella havaittavissa jo melkoisessa mitassa, kuitenkin
vihataan ja vastustetaan canadalaisissa valtapiireissä.
Jos tanskaraiset siirtolaiset ryhtyvät täällä selittämään
osuustoiminnan j a tuottajain kuluttajain yhteenliitlymi-een
edullisuutta, tullaan heitä tuomitsemaan canadalai-
^uuden vihollisina ja yksityisomaisuuden loukkaajina
ja halveksijoina. Jos he alkavat levittää sotavastaisia
mielipiteitään, leimataan heidät punaisiksi ja uhataan
karkotuksilla. Jos he alkavat kiroilla imperialismia ja
uhkaavat sitä vastarinnalla inis^^^uodossa se sitten
.ilpieneekiny lullaan heitä 'syjttaiiiää^D «ulk(i-inaalaistenc
aatteiden ajamisesta, j o i l l ^ e i ole muka sijaa
Canadassa.
. ^ Hyvinä siirtolaisina jpi^etaän Canadassa vain sellaisia,
jotka nurisematta aUstuvat, raatamaan .,voij;cynbiinoir
s ä kapitalistin hyväksi. ,[^^ siirtolaisia
«nkiti tähän mennessä ollut vielä runsaat vai^astot, alkavat
nämäkin kapitalisihin elämän lähieet päivä päivältä
ehtyä. '
tätavat. Militarismi on korkeassa kurssissa, sotapalvelu-
ke«iää 1% vuotta ja sovellutetaan siinä terron-kuria.
Entisen epäinhimillisen pitkän työpäivän sijas-ta
ovat Lätin työläiset nvt saaneet - työttömyyden.
Ammatilliset ja poliittiset työväenjärjestöt, jotka todella
mielivät taistella luokkansa puolesta, murskataan raaasti
Poliittiset poliisit toimijat täsmälleen tsaarikau-den
mallin mukaan tehdäkseen selvän vallankumouksellisista
ynnä m. sellaisista. Niinpä vangittim asket-täi%
muudan vallankumouksellinen metallityöläinen sillä
verukkeella, että häneltä oli tavaUu lippu, missä seisoi:
Alas hallitus! Lipun oli kätken>t pidätetyn asuntoon
muudan naisvakooja, joka puolestaan tietysti otti'
valalleen, että oli nähnyt pidätetyn valmistavan sen.
Asiaan tietysti kuuluu, että vangittu? koetettiin saada
kidutuksella «tunnustamaan» yritys, mikä ei kuitenkaan
onnistunut. .Mutta tapaus on erittäin kuvaava demokratialle
suurkapitaalin vasallivaltioissa.
MnistDtiis sOk, joOe se Innilini
Elävän maailman kuva
Varmaankin on moni nähnyt jossakin kirjassa jäljennöksen
saksalaisen taiteilijan von MenzeKin taulusta
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-08-21-04