Vapaus, August 21, 1924

              SWn2
TArjrfama, dokmin 21 P, — ThoT^ Aflg> 2l8t
ja sen sMstpeet
Irfjokkatietoinen työväenliiie ei ole
«ivistyneiden vihollinen. Se ei tah­do
kieltää eikä \i^-<nVt^ sivistyksen
eaavatuksia, matta se tahtoo «aat-taa
ne myös kansan pohjakerrosten
oaiaisaudeksL Täydellisesti onnistuu
tämä vasta yksityisomaisuuden hä­vittämisen
jälkeen. Tai.?tellessaan
tuon päämääränsä puolesta on köy­hälistö
monta kertaa nähnyt riveis-gään
sivistyneistä kansankerroksista
lähtöisin olevia henkilöitäkin, jotka
mutta juuri tälle kannaJle asettami'
nen tuottaa ErvistyneiUe melkoisia
vaikeuksia.
Jo ahusa mainittiin kan&ainvälisen
työväenliikkeen historian osottaneen
hen lisäksi lakea opettajain ja alem- mahdolliseksi sen, että sivistyneistä,
pain virkamiesten saaret joukot. Si-1 vieläpä aivan omistavien luokkien n -
vistyksen ollessa alhaisemmalla as-jyejetä lähteneistäkin on voinut tuDa
teellä on työvoiman kysyntä näillä j y}jtä sehänäkösiä ja uhrautuvia ja
päättäviä köyhälistön asianajajia
kuin konsanaan kehittyneimmistä
aloilla niin suuri, että palkkalaisen
asemastaan huolimatta kykenevät nä
mä ryhmät pitämään olonsa vielä I teollisuustyöläisistä. Mutta isitä en-haomattavan
hyvänä, ollen ne aina­kin
näköjään lähempänä omistavien
luokkien kuin palkkatyöläisten oloja.
Mutta koulunkäynnin tultua yleisem­mäksi,
tulee kilpailu näilläkin aloilla
ovat uhranneet voimansa ja elämän- niin saureksi, että palkkaero heidän
Kakin köyhälistön asian puolesta. On-j ja ammattitaitoisen njumiillisen työn
han vallankumouksellisen luokka- tekijäin ^-älillä käy yhä pienemmak-taistelun
pohjalle perustuvan työ- sL Samalla käy yksityisen yritteliai-
Väenliikkeen päämäärän ja toimi.n-tamaodot
osottanut Karl Marx, yksi
uudemman historian tietorikkaimpia
miehiä. Sivistyneistä säädyistä ovat
m5'ös olleet suuret teoreetikot ja
vallankumousmiehet Engels ja Le-
Mutta kun tarkastelee maali­nen
on heidän täytynyt kokonaan
uuöhtaa entisyytensä. Sen minkä
teollisuustyöläinen oppii kapitalisti­sesta
järjestelmästä ja sen hävittä­misen
välttämättömyydestä jokapäi­väisen
omakohtaisen kokemuksen
kautta, siihen tarvitse* tuollainen
herrasmies pitkän sarjan tunnon-
_ tarkkajoa tutkisteluja j a alituista
syyden kautta hankitut kohoamia- työläisten aseman tarkkailua. Mutta
mahdollisuudet yhä harvemmaksi, gnnen kaikkea rehellistä antantumis-nm.
mansodan paljastamaa j a sen jäl­keenkin
yhä puoliaan pitävää työ­väenliikkeen
rappeutumista, niin tu­lee
ehdottomasti siihen tulokseen,
että tässä on osansa myöskin si>is-tyneistökysjrmyksen
Väärällä käsitte­lyllä.
Köyhälistön suhdetta sen ri­veihin
yhtyneisiin ja omistavien
luokkien jäseniin ei ole osattu aina
arvostella oikein, työväenluokan to­dellisia
luokkaetuja vastaavalla ta­valla.
Sillä senkin kysymyksen kä­sittelyssä
on tärkeintä pitää silmäl­lä
sitä, misrä määrässä tämä tai tuo
Buhtautminen vahvistaa työväenluo­kan
tabtelukuntoisuutta, sen kyke-neväisyyttä
köyhälistölle kuuluvan
tehtävän ratkaisemiseen.
Työväenliikkeen riviin joutuneet
sivistyneet tulokkaat tulevat sinne
tavallaan kahtena ryhmSu»^ Pienem-inän
ryhmän muodostavat omistavi-en
luokkien luopiot, henkilöt, jotka
yhteiskunnallisen . ja taloudellisen
asemansa puolesta : kuuluvat vallas-aaoleviin
luokkiin, mutta jostakin
syystä ovat pettäneet niiden asian.
a&mti henkilQt ovat melkein poikke­uksetta
synnynnäisiä idealisteja. Hei­dän
suuria ihanteita janoava henken­sä
ei olo tyydytetty kapitalistisen
maailman rahanhimon ja poroporva-rillisuuden
läpitunkemilla aa.tteilla.
Sen jälkeen kun kansallisuusaatekin
paljastui vain pääomanomistajien
keppihevoseksi heidän saalistamis-harrastuksissaan,
ei sekSäii enää; ple
kyennyt, antamaan tuota tyydytystä.
He tajuavat vaistomaisesti, että tjäi-den
aatteiden palvelukseen antauttt-
•ninen merkitsisi «rahan orjaksU
joutumista. Kun kapitalistisen riis*
tämisen ja porvarillisen luokkaher-ruuden
seuraukset käyvät joka as-
•Iceleella huomattavaksi^ aiheuttaen
l^aiken inholttavan rappeutuneisuu*
den lisäksi työtätekevien luokkien
Iceskuudessa ansaitsematonta )>uu-tetta
ja kurjuutta, kiintyy heidän
huomionsa näiden oloissa olevien
epäkohtien korjaamiseen. Porvaril­linen
itsekkyys ei ole vielä voinut
Icokonaan^ kuolettaa heidän yhteis­kunnallisia
viettejänsä, niin että he
jaksavat käsittää köyhäUstÖn tais-telun
olevan enemmän yhteiskunnisi^
etujen mukaista, kuin hiitä porva­rillinen
taistelu Tiistämisvapaudeh
säilyttämisen puolesta on. Pinta-puolisimmat
Ideistä jäävät kyllä poi--
vhrillisiksi reformaattoreiksi, jotka
nuoruutensa päivinä harrastavat to­sissaan
uudistuksia, mutta! jo van­huudessaan:
voivat horjahtaa suo*
raan taantumuksen syliin. -Mutta
syväUiaemmin asioihin tujtustuneet
j a . epäitsekkäimmät beiatä johtaa
huomio oman luokkansa rappeutu­neisuudesta
ja itsekkyydestä siiS-raan
sosialismiin. Voipa joku epä­itsekäs
tiedemies johtua pelkän tie-teensä
perusteella samanlaiseen tu-lokseen.
, ,• .• '
Tämä työtätekevien luokkien tais-teluliikkeeseen
yhtyn)inen tapahtuu
kyllä useasti vain jonkunlaisesta sää­lintunteesta
ja hyväntojeväisyyden-harjottamisen
halusta. Mutta ne,
jotka tämän liittymisen ovat tehneet
todellisella antautumuks(ella ja re­hellisesti
pyrkien tutustumaan syi­hin,
ne voivat siitä huolimatta pian­kin
huomata tehneensä siinä vain
velvollisuutensa yhteiskuntaa ja kär­ki
vää. ihmiskuntaa kohtaan. Toiselta
puolen on huomattava, että värein­kin
valtiollisina murroskausina jou­tuvat
hyvinkin monet omistavien
luokkien vesat vihreimmässä nuo­ruudessaan
tuon ihanteellisuuden ja
sorrettuja kohtaan tunnetun myötä­tunnon
valtaan. Mutta tavallisesti
he paranevat siitä taudis&a pappo­jen
kieltäessä, enemmät rahat tai
mammojen rukouksen vaikutuksesta.
Mutta merkittävin on sittenkin se
»sa sivistyneistöä, jonka työväenlii-
H A rfvistyneestä köyhälistös­tä.
Kapitalismin päämaissa alkaa
tämä ryhmä muodostaa yhä huomat­tavamman
osan niistä viilUuokista,
jotka.ovat pääoman omistajien ja
palkkatySväeo välillä. Kehittynyt
tuotanto ja lcaun>a jo ^nyt^vät
Inkiiisan joukon ammatteja, joissa
toimivat tarvitsevat inäärätyii sivis­tyksen
tehtävää&sa kyetäkseen. Kai­kenlaiset
konttoristit j a liikeapulai-
Sakua ja nimeä vailla oleville mel­kein
olemattomiksi.
Kapitalismin päämaissa olisi sivis­tyneen
köyhälistön pulma epäilemät­tä
saavTJttanut jo aikoja sitten yhtä
suurta huomiota herättävää ilmiön
luonteen, kuin mitä tehdasteollisuu­den
ensimäiset vaikutukset olivat kä-
.«iityölälriin, jos niillä ei olisi siirto­maissaan
ollut niin suurta menekkiä
' tälle väelle. Kotimaassa syntynyt
ylijäämä löysi säännöllisesti r,nsiö-mahdollisuuden
siellä, koska siellä ei
ollut aluksikaan paikallista sivisty­nyttä
työvoimaa. Siellä hankkivat
myös ylennyksissä helpottavaa nimeä
ja perhettä vailla olevat virkamie-henalut
tavallisesti ensimäiset kan­nuksensa
ja asemansa säilyttämiseen
tarvittavan omaisuuden. Muihin mai­hin
viedyn pääoman musanakin kul­kee
osa tuosta sivistyneistön ylijää­mästä
. pois, helpottaen siten koti­maassa
sivistyneen köyhälistön kil­pailua.
Saksan ja Itävallan sivis­tyneen
köyhälistön tukala asema so­dan
jälkeisinä vuosina on mitä ha­vainnollisin
esimerkki siitä, mitä sen
«viennin» lakkaaminen vaikuttaa
määrätyn kehitysasteen saavuttaneis­sa
maissa/ja niitä kohden mjiutkin
kapitalistiset maat kulkevat siinä
suhteessa. Loppujen lopuksi onkin
tuo sinstynyt köyhälistö pakotettu
etsimään apua järjestäytymisestä.ja
työväenliikkeestä, niinkuin niitä lä­hellä
olevat kauppa-apiilaisjet y. m.
ovat jo tehneet vähän aikatsemniin.
Tämä järjestäytyminenkin alkaa en­sin
ammattikuntamaisten virkaimies-y.
m. yhdistysten perustamisella, muV
ta lähenee vähitellen yhä enemmän
varsinaista. palkkatyöläisten liikettä.
Varsinkin sota-aika Ja sen jälkeen
kaikissa maissa ^tapahtunut hintojen,
nopea, mutta palkkojen hidas nou5u
on vaikuttanut tässä suhteessa eii-nakkolnuloja
ratkovast», Keski-Eu-ropassa
ovat^^ k^
ryhmien monet järjestöt olleetkin jo
aivan kiinteässä yhteydessä ammatil­listen
keskusjärjestöjen kanssa vielä­pä
tunnustautuen valtiollisen työvä­enliikkeen
kannattajiksikin. Ja vaik­ka
taloudellisen tilanteen jonkun
verran parantuessa tässä taas tapah­tuisikin
eräänlainen taantumus, niin
bn tällä kuitenkin jo tehty ensi askel
oikeaan suuntaan. Eiincn pitkää
ovat nuo palkkatyöläisryhmät pako­tettuja
kaikissa maissa yhtymään te^-
bllisuustyöläisten johdolla kapitaliis-mia
vastaan käytävään taisteluun ja
sitomaan^ kohtalonsa siihen. Tuon
yhtymifien jouduttamiseksi on myös­kin
valveilla olevan työväestön toi­mittava,-^
• •
Mutta jo» aikoja ennen kuin tuol­lainen
sivistyneen köyhälistön jouk-koyhtyminen
tapahiuu, on työväen­liike
saanut tästäkin rynmästa suu­ren
joukon yksityisiä tulokkaita.
Tämän kautta työväenliikkeen rin­tama
laajenee jä voimistuu. Kapi­talistisen
järjestelmän puoltajain
joukko supistuu yhä' ahtaampia yä-estökerroksia
käsittäväksi. Aivan
merkitystä vailla ei ole sekään apu,
minkä nämä sivistvneet: tulokkaat
ovat antaneet työväenliikkeelle suu­remman
joustavuutensa ja; suurera-man
tietomääränsä kautta. Luon­nollisista
syistä johtuu, että sen teo­reetikot
ovat melkein poikkeuksetta
olleet kotoisin ulkopuolelta varsinai­sen
proletariaatin.
Liikkeen laajentuessa tulee sen
järjöstömuodotkin monimutkalsem-miksi.
Se luo monia tehtäviä, jois­sa
suurempi pohjasivistys on ainakin
hyödyllinen, joskaan ei aina välttä­mätön.
Monet noista tehtävistä tule­vat
sentähden paremmin suoritettua
koulnnkäyneeltä herrasmieheltä kuin
itseoppineelta työmieheltä. Juuri tä­män
käytännöllisen ja aivan silmin
nähävän höydyn tähden ollaan vaa­rassa
unohtaa eräitä periaatteellisia
seikkoja, joka unohtaminen ei ole
ollenkaan hyödyksi proletariaatin
taistelulle. Vaikka tunnustaakin sen
höydyn, mikä JcäytännöUisellä luok­kataistelulla
on ollut sivistyneistä,
on silti aina muistettava,. että köy­hälistön
liike sittenkin on kokonaan
ruumiillista työtä tekevien palkka-työläisten
liike ja että ainoastaan
sellaisena pysymällä voi ee suoritiaa
historiallisen tehtä\wnsä. Jos muista
luokista liikkeeseen yhtyneet todella
tahtovat palvella ja hyödyttää työ­läisten
taistelua, ön niiden lähdettä,
vä kaikessa toiminnasaaan työväes-set,
muodostavat tistä jo melkoisen tön valveutuneimman (isan,- teolli-
«saa.JMuta sen l i s S l ^ suustyöläisten k a t s a n t o k a n n a l t a,
ta siihen. Tutkistelun täytyy oUa to­della
tunnontarkkaa ja samalla täy­dellisesti
ja epäitsekkäästi iasialle an­tautuvaa,
sillä, kaikkein selvimpiäkin
ilmiöitä arvostellessaan on. hänen
käsitystä, ku:»". hänen itsehäisvyden
toivonsa menettänyt palkkatyöläinen.
Johtopäätöstä tehdessä ovat porva-mahdoton
saada siitä niin välitöntä
rillisista piireistä ja opeista mukana
tuodut käsitykset aina lähellä apu­aan
tarjoamassa ja sen lopulliseen
muotoon, vieläpä sen sisältöönkin
vaikuttamassa.' Ainoastaan aniharvat
heistä ovatkin kyenneet löytämään
köyhälistön luokkataistelun todelli­sen
pohjan. Ainoastaan ankaran tie­teellisen
tutkimuksen ja alituisen i t ­sekritiikin
sekä suuren, uhrautuvan
henkensä avulla tuli Marxista; An­gelsista,
Leninistä, Liebnechtistä y.
m. suuret työväen vallankumouksel­lisen
luokkataistelun johtajat.
Sivistyneen köyhälistön työväen­liikkeeseen
yhtyminen pitäisi tapah­tua
pohjaltaan san lölsta vaikutteis­ta
kuin palkkatyöläistenkin järjes­täytyminen
tapahtuu, yhtyä siis
siihen taloudellisten etujensa ohjaa­mana
ja pakottamana. Mutta heidäi)
suhtautumisensa ja. osanottonsa
luokkataisteluun ei ole silti ollen­kaan
niin selvää ja johdonmukaista
kuin proletariaatin. He ovat siinä
suhteessa täydellisesti verrattavissa
muihin väliluokkiin. Nämäkin voivat
olla ajöttain hyvinkin tyytymättömiä
ja kapinallisia vallitsevaa järjestel­mää
kohtaan, mutta aniharvoin ovat
heidän parannusreseptinsä sopusoin­nussa
taloudellisen kehityksen viit-taainan
tien' k a i ^ a . Sosialismikin
saa heidän käsissään aivan toisen si­sällön,
vieläpä usein toisen muodon­kin,
kuin minkälaisena- sen' käsittää
teollisuusköyhälistö. , Silloin kun ne
pääsevät määrääyämmin vaikutta­maan
työväenpuolueiden ohjelma.an,
on tuo ohjelma Vaiarassa kadottaa
kaiken luokkataistelua luonnehtivan
luonteensa ja koko liike tulee kyke­nemättömäksi
johtamaan köyhälistön
taistelua vapaulj^nsa puolesta. Sivis­tyneen
köyhälistön asemassakin, on
Järjestömme Kustannusliikkeitten yh^i-sesti
kustantamana on nyt ilmes- V
tynyt markkinoflle '
U U S I R U N O K I R JA
On ain* valitettu koniioU£»eii, meiksliisen rtmoktrlaa p n o '
tetta, eikä ilman «yyti, «iUi todelUkaan ei ole oUnt m i t i i n aa»
dempa* ranokirja* saaUvissa ohjelman esiftSjaiemme, lokotmcit.
faunatta Tanhempin PiiviSn ronoja. .Nyt on tiUUraen puute poU-Z^
ri^lludu^JlU tämä " M U R R O S A J A N L A U L U J A " , jok. l Ä -
•ittäi parhaiten tyoläi»runoaijoiden tuotteita, nunknin Aku Pai-
Tion, Mikael Rat*«en, W n i . Lahtuen ja Eemeli Rautiaisen »epit-timät,
parhaiksi tunnustetut runot. i
Piatläen . U t i kysynnästä, mika tamSnlaatuisella rnnokirjaUa
on ollut jo Tuösia, luulisimme tamin uutuuden^^ nyt loytavan tien-sa
jokaisen tyolaisrunoutta hamutavan kotiin. ^
A S I A M I E H E T ! Heti toimeen ja levittämään tatE kirjaa
kaikkialla nyt kun se on uusi.
Sivuja on tassa kirjassa vahan yli 200 j a maksaa se vain;
$1.25 sidottuna aistikkaisiin kansiin. , .
V A P A U S ,
' Box 60, S U D B U R Y , O N T .
paljon heidän käsitteitään vielä työ-
Yäenliikke^n yhteydessäkin sotkevia
seikkoja. Viimeiseen saakka koetta-viat
;he esim. säilyttää toivonsa yle­nemisen
kautta tapah.ovasta ase­inansa
korjaantumisesta. Heidän
suhteensa palkkatyöläisiin; ja kapita­listisiin
isäntiinsä on jotenkin sa­manlainen
kiiin herraskartanon s i -
säkköpalvelijan suhde oli ennen na­vetassa
työskenteleviin palvelijatta­riin
ja toiselta puolen isäntäväkeen­sä.
Herraskartanon sisäkkökin luuli
usein huolitellumman puhetapansa ja
joustavampain liikkeidensä tähden
olevansa lähempänä herrasväkeään
kuin noita kanssapalvelijoitaan. Jo­tenkin
tuon tapainen harhaluulo vai­keuttaa
sivistyneen köyhälistön pyr­kimystä
eläytyä vallankumoukselli­seen
sosialismiin ja sen kautta tulla
köyhälistön tasaväkisiksi .taisteluto­vereiksi.
Saamansa kasvatuksen täh­den
öyat nuo harhaluulot hei?sä
usein^ vielä: lujemmassa kuin siyisty-mättSmiässä
väliluokissa. Sen kaut­ta
kykenevät ne myöslcin niille an­tamaan
niiden vtbdellisen sisällön
pieittävänjft työläistenkin silmiä hä­määvän
oppineen muodon. Tämä ei
tietysti merkitse sitä, etteivät heistä­kin
sangen monet tapaa todellista
Vallankumouksellisen luokkataistelun
pohjaa, jos ovat vain rehellisesti sii­hen
pyrkineet. " ^, K. S;
lä ei voida osapuilleenkaan arvostel­la
löydön suurta >arvoa, mutta j o ta
tapauksessa se avaa uuden, ennen
tuntemattoman lehden entisajan
kansojen historiassa. |
Mätäkuu Etelä-Afri-kassa
: /• •^•^
Tuottaja ei saa mitään
«Nykyiset markkinat (hinnat) ei­vät
hyödytä farmareita lainkaan»,
lausuu S. W. Murphy, American
Council of Arriculture järjestön toi­meenpanevan
komitean puheenjohta­ja
ja tunnettu asiantuntija maanvil­jelystä
koskevissa kysymyksissäi
«Jos heillä olisi viljaa myytävänä­kin
eivät he tekisi mitään voittoa
nykyisillä markkinoilla sillä • yhden
yehnäbushelin tuotantokustannukset
nousevat ?1.75:iin, kaurahushelin 60
senttiin ja sikojen $11 sataa paunaa
kohti. .V..;-^\:;-;v.^':.'::X..^:.
«Heinäk. 1 p., jolloin hinnat alkoi­vat
kohota, farmareilla ei myöskään
ollut tuskin kymmentä prosenttia jä-lellä
viime vuoden sadostaan. Tä­mä
tarvitaan sienienviljaksi;
«Nykyisillä markkinoilla on farma-reitten
ostokyky ainoastaan 70 pro­senttia
siitä, mitä se oli v. 1&23.
'Parmareitten ostokyvyn määrää hin­nat
yleisillä tavaramarkkinoilla eikä
ainoastaan se, minkä hän saa välikä-
'siltä omista tuotteistaan. Maanvilje­lijän^
täytyy maksaa tuotteensa rah­din,
kun hän vie sen markkinoille ja
maksaa rahti niistä tarvikkeista, jot­ka
hän ostaa. Rähtitaksat ovat kak­si
kertaa korkeammat kuin V. 1913.
«Ori mahdollista, että pohjois-län-nen
valtioissa voivat farmarit saada
jonkun Verran korvausta yli välttä­mättömien*
tuotantokustannuksien,
mutta yleensä on tilanne slangen epä­varma.
Maailman .vehnätuqtaririoh
tänä vUT)nna osoitetaan olevian .300.
tei 400 miljoonaa bushelia alle nor-maalisesti
tarvittavaa määrää. Viime
vuoden sadosta on jälellä tuskin 100
miljoonaa bushelia. Näiden nume­roiden
perusteella pitäisi vehnän hin­nan
olla $3 bushelia kohti —-jos
vapaan kysynnän ja tarjonnan lain
sallittaisi määrätä hinnat, Nykyiset
«korkeat> hinnat markkinoilla ovat,
keskimäärin $1.36. Parmareitten
täytyisi saada tuotteestaan vähintäin
$3 kyetäkseen maksamaan mitään
ulos tai suoriutuakseen hetkeksi vel­kojistaan.
» • ; •
Maanviljelijät ovat edelleenkin sa-vät
itsensä socjan. jälkeisinä vuosina.
Miljoonat heistä pysyvät edelleenkin
pankkien, maänvuokraajien ja koron­kiskurien
armoilla. 'Neljäsosa maan­viljelijöistä
on vararikkoutunut. Sen
jälkeen kun velkamiehet, maan vuok­raajat,
kuletuslaitokset, myllyt ja
muut välikädet ovat kiskoneet itsel­leen
suurimman omaisuuden, ei far­marille
liikene millä tyydyttäisi vält­tämättömät
tarpeensa. '
Esihistoriallisia löytöjä
Hondurassa
Keski-Ajnerikassa, brittiläisessä
Hondurassa on hiljattain löydetty
vanhan kaupungin rauniot, • joiden
arvellaan olevan vähintään 3,000
vuoden vanhat. Löyhetyt rauniot
sijaitsevat jtroopillisen ilmoston tä­hän
asti läpipääsemättömien viidak­kojen
keskellä, jossa" ne ovat säily­neet
ihmissilmältä siitä huolimatta,
että rauniot eivät ole kovin kauka­na
merenrannasta. Löydetyn kau-punkin
rauniot osottavat, että pai­kalla
on ollut suuri ja korkealla ke­hitystasolla
ollut kaupunki, sillä vie­lä
nytkin on jälellä eräs pyramiidi,
jonka huippu on noin 300 jalkaa
korkea. Mahdottoman suuret kivi­röykkiöt
käsittävät satoja eekkerin-aloja
maata ja osottavat ne valtavi­en
rakennusten jäännöksiä. Löydön
tekivät professori Mitchel Hedges ja
tohtori Gann. Nämä reikeilijät yrit-tivät
suurella vaivalla tunkeutua lä-pipääsemättömääni
viidakkoon terä­aseiden
avulla raivaten tiensä läpi
köynnöskasvien ja troopillisen kas­vullisuuden.
Eteneminen kävi h i ­taasti,
mutta löydöt olivatkin aivan
odottamattoman suurenmoiset. Rauni­oiden
arveHaari kuuluneen muinaisen
Mayan valtakunnan esihistorialliselle
pääkaupungille, sillä raunioissa on
suuret määrät mahtavia Idvilaattoja,
täynnä Mayn hieroglyfisiä kirjoituk­sia
sekä muita historiallisia muinais­jäännöksiä.
Ihmeellisimpiä bVat mah-
Ei ole lainkaan harvinaista, että
heinäsirkat troopillisissa maissa e-siintyvät
. suunnattomana rasitukse­na
hävittäen kaiken eteen sattuvan
vihreyden. Mutta Etelä-Afrikassa,
jossa tähän vaivaan kyllä on totuttu,
on vitsaus tänä "«Tionna ollut niin
kauhea^ että ihmiset ovat arvan voi­mattomia
sen aikaansaamia hävityk­siä
vastaan. Kaikki yritykset hävit­tää
nuo pienet viholliset ovat osoit­tautuneet
turhiksLKapkaupungista
ilmoitetaan, että heinäsirkat,: ovat
syöneet kaiken, mitä • vain •- on vihre­ää,
heinän niityiltä j a puiden lehdet­kin,
ja voidakseen hankkia ravintoa
karjalaumoilleen on farmarien täy­tynyt
siirtyä toisiin seuluihiiib, joita
heinäsirkat eivät ole vielä hävittä­neet.
Suunnaton on hävitys ollut
myös Oranjeyaliiossa. Koulut on
täytynyt sulkea ja mobilisoida nuori­so
auttamaan aikuisia hyönteisten
tarkoituksessa. On kokeiltu myr­kyillä
ja muillakin keinoilla, mutta
toistaiseksi ei ;ole päästy mihinkään
tuloksiin. Näiden parvien suuruu­desta
saa käsityksen, kun - kuulee,
että ne lähestyessään pitävät sellais­ta
surinaa, kuin lentokone lähestyisi;
Monta kertaa on täytynyt junakin
pysäyttää niiden takia. Kurt nim.
heinäsirkat ovat monen kilometrin
alueella laskeutuneet rautatielle, ovat
pyörät lopulta niitä mbrskatessaan
käyneet niin liukkaiksi, että ne ei­vät
saa mitään kiinnityskohtaa kis­koilla.
Hallitus aikoo puuttua asi­aan,
mutta nyt jo on hävitys saa­vuttanut
ennen kuoflr^attoman laa­juuden.
Säilykelisäkkeet tervey­delle
vaarallisia
välittää
VAPAUDEN KONTTORI
I t i j a t l i u M i , työväen kuvalehti- 2 kertaa irt rr T - , $4.00, % vk. $2.00. ^' HekiEki i
Tuisku, pilalehti Helsinki. 1 vk. $2.00, % vk. t\
^ % i i l6.o"ö*rk.. UM
.Soviet Rassia Pictorial, Chicago, kuvitettn t-nnv.., - „
$2._00 Tk., $1.00 % vk. . '^^^^^ l^tiakaasijalkaisa, hinta
Farmar Labor Voiee, Chicago. 2 kertaa V n n . e.
$1.25 vk., 65c • % vk. ^ Ilmestyvä, hinta
Lalwr Herald, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta SI nft
Y o u n , Worker Chicago, kuukausijulkaisu, ,hinta S 00 vk
The Liberator, CMcago, kuukausijulkaisu, hinta $9 u
Ny T M . metsäläinen viikkolehti, C h i c a ^ i S ^ s l l j ^ i ^ j i^g
Tke Work€5r, Toronto, viikkolehti, hinta $2.00 vk. $i oo u \ A
Young Worker. Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
Työmies, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. ja 82 on l v v
Toveri, päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. ja S 2 f S"
Eteenpäin, päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. ia 82 2=51 ö!"
Toveritar, naisten viikkolehti hinta $2.00 vk. $175 4 vV
• Punikki, kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75'vk. * Si oi i T ^
Vapaus, 3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % Vt $l!50 3 2]
1-Amerikan linja
Suoraiiaineii matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
( J O S T A E D E L L E E N N E W YORKIIN)
: , N ^ e i l | | ^ , nylgraikaisill* höyrylaivoilla:
SUvangerfjord Elo. 15, Syysk. 19, Lokak. 18. Murask. 21.
Bergeiuf j o rd Elok. 29, Syysk. 26 Lokak. 29, Jonlok 5.
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin N(»UAN
L I N J A L L A , joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hy-
/ västä hoidosta mattiaUa j a muuterikin tunnollisesta palveluksesta.
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkiin: Cabih-Iaok-ka
$15'5. j a ylöspäin, III luokka $109.50. Täältä Suomeen m
luokka $110.60. Myymme pilettejä kaikldalle Canadaan ja Yhdys­valtoihin,
perille astL
Lähempiä tietoja ja' pilettejä paikallis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WhitekaU St. Hobe & Co. 109 No. Dearbom SI
New York 319—2 Ave. So. Cfaieaeo, IIL
-Minneapolis, - Minn.
R E I D A R GJÖLME C O ' J . V . K A N N A S T O
Seattle; Wmth. Liberty BIdg.
919—2 Ave. . Sudbury, Ont., -
E R I C K J . KORTE
Port Arthnr,
Ontario.
dottoman suuret kilvet, joita on käy­mässä
puristuksessa, jossa he löysi- tetty muinaiassa rakennuksissa. Vie-iUseimmat
niistä hedelmäin j a v i ­hanneksien
Säilykelisäkkeistä, joita
kannutuksessa käytetään ja joita
kaupoissa myydään pulverin taikka
muussa muodossa, saattavat olla terr
veydelle .hyvinkin vaarallisia, huo­mauttaa
Yhdysvaltain' maiiviljelys-departementin
kemiallin osasto. Hal­lituksen
kemiallisessa virastossa on
näitä aineita kemiallisesti .tutkittu
sen tähden, että niitä tarjoillaan
kaupaksi ja kehutaan niiden vaiku­tusta
hedelmäin, ja vihanneksien säi­löön
panossa talvikautta varten.
Kannutuslisäkkeissä on tavallisesti
salisylihappoa taikka boorihappoa,
vaikka näitä lisäkkeitä myydään eri­laisilla
nimillä ja hinnoista, jotka
ovat paljon korkeammat niiden to­dellista
markkinahintaa. Vaikka sa-lisylihappo
on lääkettä j a hyödyllis­täkin
eräänlaisiin .tauteihin, on se
varmasti myrkyllistä ainetta, joka
paljottain nautittuna^ kuten kannu-tetuissa
hedelmissä j a vihanneksissa,
voi tuottaa vaaraHisiakin jälkiseura­uksia-
Boorihappo lukeutuu halli­tuksen
puhtaita ruoka-aineita koke­van
lain- mukaan terveydelle vaarat-lisiin
aineisiin. Vaikka sillä onkin
eräitä antiseptisiä ominaisunkäa,: ei
voida turvautua ykanomaan siihen
vaarallisten bakteriolden ruokaan i l -
Tnestymisen estämiseksi
Vaarattomiin j a turvallisin keino
hedelmien ja vihanneksien säilöön
panossa on puhtauden noudattami­nen
ja kannutettavien'aineiden:sterl-lisoiminen.
Kaupassa löytyvien l i - l
Haliiatteko tuottaa
tuttavanne Canadaai
Parhain U p a taottaa tuttavanne j a omaisenne Canadaan. on
ostatte taalla White Star Dominion L i n / a n piletin, jonka saa miiti
White Stiu- Dominion Linjan tai laiva- eli rautatiekpnlloriiU Csns*
TiUaisen pUetin lahettaii tiialla oleva White Star Linjan konttori
laiseen saman linjan konttoriin, joka on lähimpänä tänne aikom n
kustajaa.White Starilla bn konttorinsa jokaisessa huomatlaviniinam
pungissa joka maassa Enropassa.
Täydellisiä tietoja paasyehdoista., passi- y.m. asioista saa
ry H. a T H O R L EY
42 King St. E .
Toronto, Ont.
tai kaili^ta paikalli­silta
rautatie- ja lai-va-
agenteilta.
W H I T E S T A R - D O M I N I O N lINE
tua vaaralliseksi menettelytavaksi,
joten perheenemäntien; on paras nii­tä
välttää ja turvautua vain puhtaa-seeif
j a yksinkertaiseen tapaan, jol­loin
saavutetaan parhaat tulokset.
Partioliike ja työväestö
Mitä järjestöjä hyvänsä- vallassa^
oleva luokka perustaa tai ylläpitää
on niiden kaikkien lopullisena tar-kotuksena
tavalla tai toisella tukea
riistojärjestelmää ja edistää 'kapita-listiluokan
etuja. - Nain on asia par­tioliikkeeseenkin
nähden. 'Kaunopu­heisesi
selitetään tuon liikkeen kan-nattajain
taholta, että pärlaoliikkeen
yksinomaisena tarkotnksena on kas­vattaa
pojista -ja tytöistä terveitä j a
kunnon kahsailtdsia. Mitään ei pu­huta
tuon liikkeen Inokkaluonteesta.
Ja tästä joht^imse, että ,useat, työ-läisvanhemmatkiii
antavat poikansa
jä tyttärensä liittyä partioliikkee­seen.
Partioliikkeen tarkoituksena on
kasvatta työläislapsista, \ erikoisesti
pojista, nskoUiMa j a nöyriä riistojär-jestelmän
kannatt^'ia, jotka sokeas­ti
tottelevat ylempää tulevia määrä­yksiä,
jotka isänmaaffisunden nimes­sä
voidaan .kiihottaa taistelemaan
työväestöä ja^ ^ovSenliiketa vas­taan,
-kun riistoluokan edut sellaista
vaativat. • - ^
. . . ^, Porvaristoin jo kauan aitaa ^
säkkeiden käyttäminen saattaa koi- ten käsittänyt ä*n aeikan, m t » cjvat
kaikki järjestyneet työläiset;-ne.:
kään käsitä, että sillä, jolla «n
riso, sillä myöskin on tuleraisr"
Koulut ovat . vallassaolevaa ,W0
propagandälaitoksia, ja vielä sen
jälkeen kun lapset ovat pai"
kkeonullauiissttean, jhäurjoelsethötjiein späo rkvaanntt^a, a
että heihin eivät vapaammat xaa
teet pääsisi vaikuttamaan, Far»
liike on yksi tällainen jaitov
RUISTAUTIA VIUASSA
E r i puomia maata on ilmaW^;
rukiiseen vaarallista . ^ J ^ v i
Tauti on tavallinen t o r a j y ^ ^ .
purpurea), mikä ilmenee ^ L vuosi. Nyt näjttaa teU ta.
olevan tavallista mnsaam^
se niinollen muodostua
33fai. Tämä tauti hnomamn^
että-tähkiin ilmestyy surapPB»
tahmeaa nestettä.
Tauti esiintyy ^T"^^
ojittamattomiUa m f a S^Ke
tuilla, joten s«s^'t.*/-_at
yhtenä ^f^^^^^-.
Vaikka mamittn J » ^ ^
Mn toisin Pa^^o^,'^TS--
maamiehet
tarvitse «rikoisemmm hata^ .
Taudista on lah^^tty ^
Maataloudellisen koelaitolsea;
tautiosastolle lähemp».
varten.