Vapaus, August 21, 1924

              -Valdemarsvikissä j a Norrköpingis-
^ pidetyissä t y ö ^ * ^ < « ^ ^ ^
^ otti osaa yhteensä 1,600 henki-hvväksyttun
seuraava protesti-ipsstöElaaselma:
lausumme täten mitä jyrkimmän
^^culanseemme niiden häpeällisten
j , epäinhimillisten tuomioiden joh­dosta,
joita kapitaKstinen PyoveU.
Sofflni on langettanut taisteleville
^sjoaalaisille tovereillemme. . ; \
Kokous lausuu syvimmän myötä-,
tuntonsa Suomen punaisiUe vapaus-marttyyreille,
niin hyvin niiUe, jotka
ont jo vuosikausia istuneet telkien
tikana, kuin niiUe, jotka nyt on.vis-ijtta
telkien taakse. Näemme näis-ä
raakalaismaisissa • tuomioissa i i u -
^ todistuksen — lukemattomjain
«tisten lisäksi — siitä, miten kapi-
-tiiistinen yhteiskunta-anarkia paljas­taa
oikean luonteensa häikäilemättör
väldvaltadiktatuurjria. J a ' me
ieboitamme kaikkia luokkatietoisia
jyöiäisiä ottamaan varteentämän
imden todistuksen j a heräämään t i e -
ItoisDpteen työväenjoukoille yhä vält-
:?timättömän)män itsepuolustuksen
hiomisesta ja oikeustiHTmn aikaan­saamisesta
raakalaismaista pörvaris-fanarJda
vastaan j a tulevan uuden,
gjrkevän, kommunistisen tubtantoyh-iteijknnnan
puolesta. Vain tällainen
^herääminen ajatuksessa j a teossa on
painoa asiallinen vastaus porvarival-ilion
oikeudettomalle uhmailulle, jois-
|ta Suomen luokkatuomiot ovat k a u -
Ti=tnttavana esimerkkinä. ^ Emme
i;^ta välinpitämättömänä seurata
|Soomen työväenluokan sortumista
ifflitä kauheimpaan oiguuteen j a me
'^tolemme maailman kaikkien vallan-
;^imnouksellisten työläisten kanssa
;;iide5sä taistelemaan suomalaisten
^'veljiemme vapauttamiseksi vänkiluo-vEsta,
«Loistomajakat taantnmdttea miu*
Suomen ja Italian kaup-pasopimasneuvot-telut
Elaradalälvenin kommunistinen
kunnaÖisjärjestö Buotsissa on Suo­men
valkoisten vainotpimenpiteiden^
'johdosta, hyväfc^yt^ seuraavan- pro-testipäätoslattselman:
Valkoisen Suomen a i . lainkäyttö
pn jälleen osoittanut maailmalle, m i ­t
e n valkoiset voimat käyttävät tila­päistä
valtaansa. He ovat mitä raa­immalla
tavalla ryhtyneet väkivalta^
toimenpiteisiin j a viskanneet vanki­laan
meidän aktiivisimmat suomalai­set
toverimme, jotka he ovat perus­telemattomiin
, syyt<»k?in tuominneel
p i t k i i n vankeusrangaistuksiin. Käp.-
talistisen Suomen vallassaolijat ovatj,
lyöneet, naulan omiaan ruumiskirs-tuunsa,
ovat maailman edessä '.tse
leimanneet itsensä häpeällä näiden
-\rainotoimenpiteideh kautta, ^ joita
työläiset eivät tiile koskaan unohta­maan:
Mej tuomittujen'toverit, pro-testeeraamme
mitä. jyiskimmin tätä
väkivaltatoimihtaä j a - val^^^ Suo­men
n.k. lainkäyttöä vastaan. Koko
maailman proletariaatti on yksimieli­s
e s i meidän tunnuksemme takana:
Syyttömästi vangitut toverimme o-'
Vajt vapautettavat!
. Te vangitut toverit puunnatte tiel-lämnie
kuin loistomajakat taantu­muksen
mustassa yössä! ^:
Teidän onne kohtalonne on val­veuttava-
työväenluokan taisteluun
väkivaltaa vastaan, on heräamishä-lyytys,
on havauttava fanfaari. Tie­dämme,
että -vankilknmuurieh sisällä
kasvaa vihanne j a •taisr«-''utarmonne
karttuu. Yhteinen taistelumme mfe-ilmanproletariaatin
vapauttamiseksi
käy jokaiselta porvariston suoritta­malta
väkivallanteolta^ ^|iä'_.tehok­kaammaksi,
^•i^
. Kohottamalla; punaiset, standartit
yhä korkeammalle <j,a' korkeammalle,
tulemme me kerran, tervehtimään
maailftianproletariaatin voittoa.
Suomen ja Italian välillä alote-taan
kauppasopimusneuvottelut Roo­massa
syyskuun puolivälissä. Suo­men
hallituksen valtuutetuiksi näihin
neuvotteluihin määräsi tasavallan
presidentti puheenjohtajaksi profes­sori
3. H . Vennolan ja toiseksi val­tuutetuksi
Roomassa oleva Suomen
ministerin H . Gummeruksen. Neu­vottelukuntaa
seuraa asiantuntijana
j a sihteerinä lähetystösihteeri G.
Kihlman.
V .
. Lontoo. — Lontoon itäpuolen jär­jestynyt
työväestö on alkanut esit­tää
vaatimuksiaan työvaenhallituk-
«n korjaamisen ja uudistamisen
ahteen. Vastikään pidetyssä koko-tessa
hyväksyttiin ,ponsi, jossa
vaaditaan Englannin siirtomaaminis-tcrin
J . H. Thomaksen eroamista
iommunisteja vastaan .tähtääväin
aenettelyjensä johdosta. Asia t u ­lee
lähemmän harkinnan alaiseksi l o -
teoBsa pidettävässä Työväenpuö-jseen
konferenssissa.- '
Puolueen konferenssille tullaan
teianään myöskin ehdotus, että puo-
Jt* ryhtyisi taistelemaan sellaisen
Tsatimuksen puolesta, että sotilaille
onetaan oikeus kieltäytyä palveluk-
Bstaan sUloin kun.heitä käytetään
«oDanustaistelujen- y h t e y d e s s ä .
^JJyöskin tullaan puolueen konferens-sJe
tekemään esitys muistutuksen
^ i s e s t a työväenhällitukseUe "sen
»Mosta, kun se on ottanut osaa
«Timenoihin j a osbttanut muiUa
haoilla liian suurta kunnioitusta
J^haa Tiallitusjärjestelmää kohtaan,
ijovaenhallituksen jäseniltä vaadi-kansanvaltaisempaa
j a n i i n u l -
«aaisesti kuin sisäisestikin edistys-aa
esiintymistä.
Canadan rahan arvo
yhä paranee
NevYöl-k. •— Viime sunnuntaina
kohosi-Canadan dollari melkein sa­malle
tasolle Yhdysvaltain dollarin
kanssa; ollen sen arvo 99,^4 sent­tiä,
joka on Canadan dollarin kor­kein
arvo sitten vuoden 1932 syys­kuun.
/Viimeisien viikkojen aikana on
Canadan dollarin arvo. jatkuvasn
parantunut, johtuen etupäässä siitä,
että Yhdysvalloista on viety suuria
rahasummia Ganadaan.
Luulevat löytäneensä
Matteottin ruumiiii
Rooma. — Viime sunnuntaina löy­dettiin
maantien poikki menevän pie­nen
muuratun ojasillan alta, muuta­man
mailin päästä Roomasta, ruumis
jonka uskotaan olevan kesäkuun 10
päivänä kadonneen sosialistiedustajä
Giacomo Matteottin ruumis. Ruu­mis
jätettiin Rianön hautausmaan
ruumishuoneeseen, lähellä sitä paik­kaa,
josta poliisikoirat sen löysivät.
Toimitettava tarkastus osottanee,
josko otaksuma on todenperäinen.
••. , — o —
Alas kapitalistinen sota
Neäl>eli. — Kaksi henkilöä sai sur­mansa
ja kuusi siviilihenkilöä jä
kymmenen sotilasta haavottui kaha­kassa
joka sai alkunsa kun polii­sit
yrittivät estää fascistivastaisten
puoluejärjestöjen pitämästä kokous­taan
täällä. Poliisit t»kivät useita
hyökkäyksiä kokoukseni Ja heidän
avukseen saapui sata hfenkilöä ktait-tävä
asestettu fascistijoukkue Ka­hakassa
ammuttiin kaikkiaan toista
sataa revolverin laukalista.
Quebecin vimatulot
• • i^' •
Montreal. — Virallisten tilasto­jen
mukaan Guebecin maakuntahal-tus
on tehnyt puhdasta voittoa noin
neljä miljoonaa dollaria väkijuontia-liikkeestä
riime vuoden" ajalla.
Puutavaran vienti suu-rentuhilt
Kuluvan viikon aikana uskotaan
Canadan doUarin tulevan ' saman­arvoiseksi
Yhdysvaltain dollarin
kanssa.) Viimeisenä viikkona syys­kuussa
vuonna 1922 se o l i samassa
ai^ossa^kuin Yhdysvaltain dollari ja
saman vuoden loka- j a marraskuussa
oli sillä -parempi; arvo New Y o r k in
markkinoilla. Alhaisimmillaan on
Canadan dollari sodan jälkeen ollut
tammikuussa vuonna 1921. Siitä p i ­ti
silloin maksaa hyvitystä 14,5 pro­senttia.
'
lyiöinyys pee neuvattelemaan
Ottawa. —
fahtsu
— Työministeri, Mnrdoo-
, a n"o"u•d""a't't"a»e«nn k«aauiksKkiieenn maa- SÄ" Y^'^^^^^ j a Canadan suu-kaupunkien
hallitukset ovat
g^Beet lähettää edustajansa y h -
S f ""^«enssiin, jossa tullaan
f f ^ e m a a n Canadass^ viUitse-
S ^"^«'nJVdestä. Konferenssi
^aitomaan istuntonsa syyskuun
• ^ v ^ ^'euvottelnun osaaotta-
^ « p u n k i e n j o u k o t mainitaan
^ . T o r o n t o , Hamilton,- O t t a -
J^maipeg, Calgary, Vancouver,
3a Halifax Kaupunkien
>^a;. tuUvat samalla edusta- 'Sua^lu.e"i*ta . «^antieteellisesti k u u -
^ lähetystalo luo^
otettu boli^evi-keille
— Täällä sijaitseva V e -
^ tsaarihamtuksen iähe-'
i j g j ^ ayt luovutettu aeuvosto-edustajan
'
Hiilenkaivajien lakko
jatkuu
Calgary, Alta. — ^ K a i k k i neuvot­telut^
- A l b e r t a n alueella käynnissä
olevan hiilenkaivajain. lakon ratkai­semiseksi
ovat rauenneet - tyhjiin.
Lakkolaisille on työnantajain j a e r i ­näisten'
faallitusvirkailijain taholta
tehty ::erinäiriä t a i j o u^
päättämiseksi, mutta ne ovat olleet
säsi cöyryyttäriä, että lakkolaiset
eivät ole voineet ^ntaa niille h y y ­tymistään.
Ainoana keinona on näin
ollen : j a t k a a edelleen taistelua niin
pi&älle; k u i n katsotaan Toimien Tiit-tävan
j a ^ lakosta:: olevan toivottuja
tulokna. ; Lakkolaiisten palkkojen s i l ­pominen^
o l i siksi: suuri ^iäai liiilen-kaivajUle,
että s« isku on t o i j n t t a va
hinnalla millä hyvänsä.
^ V a i k e a on vielä tällä kertaa e n -
fiuäbm • mihinkS pisteeseen laldcotais-tein
li^jipotingassa käzjis^r^^
Tukholma. — Ruotsin kommunis­tipuolueen
järjestämällä sotavastai-sellä
viikolla N>n hyräksytty seuraa-vasisältöinen
päätöslauselma:
Maailmansota tuli maksamaan 20
miljoonaa ihmishenkeä j a murskasi
kokonaisen maailman. . M u t t a impe­rialistiset
hallitukset valiiiistelevat
kuitenkin uutta maailmansotaa. V a ­rustelut
ovat nyt pahempia kuin v.
1914. Puhe «varustusten vähentä-misestät
j a «rauhasta» ovat vain y r i ­tys
kansain hämäämiseksi. Niin kau-fen
kuin kapitalismi on olemassa,
tullaan varustelemaan, käymääiT so­tia
vaaditan hekatombittain' tyÖläis-j
a talonpoikaisuhreja. Ja kuitenkiii
saattaa rauha kerran koittaa. Mutta
ei lörpötyksen kautta aseistariisumi­sesta
ja rauhasta vaan teon kautta,
kapitalististen Hallitusten kukistami-sen
j a vallanvaltauksen kautta työ­läisten
j a talonpoikain, käsiin, kaik­kien
kansain yhdistymisen kautta —
ei kapitalistien «kansainliitossa» vaan
työläisten j a talonpoikain maailman-tasavallassa.
\ ,
E i Tnyönriytyksien kautta porvaris-luokalle,
kuten v. 19*14 työläiset k a -
valtaneet «osialidemokraafctiset joh­tajat
tahtovat, ei ^reformistien j a pa­sifistien
käytännössä toteuttaman
liiton kautta kapitalistien kanssa,
vaan proletariaatin voittoon johta­van
vallankumouksellisen taistelun
tietä voidaan kapitalismi murskata
j a maailmanrauha vakauttaa.
A l s kapitalistinen sota! Alas so­tavarustelut!
Eläköön työläis- j a t a -
lonpoikäisliiokah maailmantasavalta
-—rauhan ainoa tuki j a turva!
Vancouver. — Luotettavien laskel­mien
mukaan tämän kaupungin sa­tamasta
on tämän yupden kuudella
ensimäisellä kuukaudella, . päättyen
kesäkuun 30 päivänfi| lähetetty
kaikkiaan 230,000,000 . j a l k a a puu-,
tavaraa ulkomaille. '^^Sämalla aikaa
viime vuonna lähetetyn puutavaran
määrä nousi ainoastaan' 125,000,000
jalkaan. Suurin oi;« [puutavarasta
on lähetetty itämaille, fhdysvaltoi-hin
tämän vuoden erjsimäisellä puo­liskolla
viedyn puutavaran arvo nou­see
noin 50,000,000 jfilkaan. ,
Saiakulettaja
Ni^grara-j(^
Niagara Falls. — Alexander He­ran
niminen salakulettaja hukkui
Niagara-jokeen kun hän tullivirkai­lijoita
pelätessään hyppäsi venees­tään
veteen. . Hänen kansisaah oli
toinenkin vsalakulettaja nimeltä: Tho­mas
Liyingstön, joka saatiin vangi­tuksi.
. •
Rajavirkaiiijoille on. annettu, mää­räys
«ampua kuoliaaksi» siinä tapa­uksessa
jos r a j a l l a kulkijat eivät tot-
Canadalaiiien tutki­maan
Suomen Pape­riteollisuutta^
\
Toronto. — Combustion Engineer­ing
yhtiön presidentti Alferd J . T.
Taylor, joka on paraikaa Englannis­sa,
on saanut määräyksen toimittaa
laajakantoisia tutkimuksia massa- ja
paperiteollisuuksissa Ruotsissa ja
Suomessa. Ennen kaikkea tulee
Taylor tutkimaan höyryvoiman käyt­töä
mainituissa teollisuuksissa. Ruot­sista
j a Suomesta tulee Taylor mat­kustamaan
Saksaan j a sieltä sitten
takaisin Ganadaan.
Panaman kanava kym­menvuotias
Pariisi. — Pääministeri Herriot
on antanut määräyksen ranskalaisten
miehitysjoukkojen pikaisesta poista­misesta
Offenburgista ja Appenwie-ristä,
jotka sijaitsevat Badenin maa­kunnassa.
Nämä kaupungit ovat o l ­leet
ranskalaisten miehitysjoukkojen
käsissä vuoden 1923 helmikuusta
saakka. Kaupunkien miehitykselle
saatiin aihetta siitä, kun saksalaiset
rupesivat tekemään haittaa kansain­väliselle
junaliikenteelle Pariisin,
Warsovan ja Pragin välillä Ruhrin
valtauksen yhteydessä. Junaliikenne
on sittemmin sa^u järjestetyksi liit-tolaisia
j a eritdten Ranskaa tyydyt­tävällä
tavalla.
Kuusi hukkunut vehe-matkalla
Montreal. — Kolme miestä j a kol­me
naista hukkui kun vene, jolla
he kulkivat Montreali'»; saaresta
Bouoheryillen saarelle, kaatui St.
Lawrence-joe88a. Kaksi miestä ja
yksi nainen pääsivät veneestä pelas­tumaan.
Hukkuneiden ruumiita ci
ole vieläkään löytynyt.
Tämän elokuun 15 p. on 10 vuot­t
a siitä kun Panaman kanava avat­tiin
liikkeelle. Tällä ajalla on P a ­naman
kanava tehnyt enempi liiket­tä
kuin Suezin kanava koko sen
olemassaolon aikana.
Panaman kanava tuli hallitukselle
maksamaan 400 miljoonaa. Enempi
kuin hintansa on se jo tuottanut.
St. Laxvrence kanavan on/laskettu
tulevan maksamaan 250 miljoonaa,
jonka Yhdysvallat j a Canada mak-savat
tasan. Sen kautta Yhdysvallat
j a Canada tulevat saamaan suun
natto^an paljon sähkövoimaa, jota
Panama ei tuota.
Maanviljelijöitä keskilännellä St.
Lawrence kanava tulisi hyödyttä­mään
siinä tapauksessa, että yksi­tyiset
monopoolit estetään valtaa
masta käsiinsä laivaliikennettä. Täi
lä kertaa on kuitenkin jo suurin osa
sujiren järvialueen laivaliikenteestä
rautatieyhtiöitten käsissä.
J a ihitä Panaman kanavaan j a Bcn
tuottamiin tuloksiin tulee, osbttia
se, että hallitus pystyy yleisiä lai­toksia
pitämään käynnissä voittoa
tuottavalla tavalla. Ellei kuitenkin
Panaman kanava kuuluisi suoränai-sesti
Yhdysvaltain sotilaalliseen :ko-neistööri,
olisivat yksityiset, monopoo­lit
sen jo aikoja sitten hotkaisseet,
itselleen.
Trentonin terästehdas
pantu käyntiin
New Gla8cow, N . S. — British E m -
piire teräs korporatsionin tehtaan
Trentonissa kerrotaan alkaneen käy-mään
viime maanantaina. Tämä teh­das
on ollut sulettuna lähes kolme
viikkoa. Tehdas tulee pidettäväksi
käynnissä niin kauan kun tilauksia
piisaa; Äskettäin on joltakin tila­uksia
saatu.*--
oja pois Saksasta
Kaksi kuollut ilmailu-onnettomuudessa
Port Arthur, Ont. —• Viime sun­nuntaina
tapahtui Savanne nimisen
paikan lähellä ilmailuonnettomuus,
jossa sai surmansa kaksi henkilöi,
nuorempi ilmailuluotsi Kenneth Mac-
Bride j a metsänvartia Victor Gilbert
sekä ilmaluotsi E. C. Burtonilta kat­kesi
jalka ja sai vaikeita ruhjevam­moja
ja palohaavoja ruumiiseensa.
Laiva oli yksi niistä seitsemästä
ilmalaivasta, joita Ontarion maakun­tahallitus
on käyttänyt tässä piirissä
metsäpalojen vartioimisessa.
Vanhempi luotsi Burton kertoi
koneensa toisen siiven joutuneen
jotenkin epäkuntoon, joten laiva o l ­lessaan
noin tuhannen jalan korkeu­dessa
kääntyi syrjäUecn j a oli hän
pakotettu laskemaan nokka edellä
suoraan alla olevaan rahkasuohon^^
noin puoJontoistB mailla Savennen
asemalta, t
•"Toinen"läheliä^lBiluniniaiUja »aä-pui
heti onnettomuuden jälkeen pai­kalle
j a antoi .ensiapua vielä elossa
olevalle Burtonille sekä toimitti h ä ­net
sairaalaan.
Si yki vaan jatbg
Hudson Bay-yhtiön lai­va
Uponnut ....
Seattle, Wash. "—-Hudson Bay
yhtiön omistama moottorialus
«Lady Kindersly», joka on harjotta-nut
liikennettä Jäämeren vesillä, on
tänne tulleiden tietojen mukaan
uponnut Beringin salmen vesillä. S i ­käli
kun tiedtään, ei yhtään ihmis­henkeä
ole onnettomuudessa tuhou­tunut.
Ottawa. --- Canadan siirtolalsvlr-kailljain
tekemien järjestelyjen kaut­ta
tähän maahan tuouaan EnglannlB'
ta kolmisen tuhatta siirtolaista eri­koisissa
kokeilutarkotukelssa saada
siirtolaiset sijotettua maanviljelyk­seen.
Siirtolaiset tullaan lähettä­mään
enr|eni kf^iWfqa^ Sa|katchowa-niin
ja Albertaan, joskin myös pie
nemmässä määrässä Manitobaan ja
British Columbiaan. jflallituksen jä-sen
J . A . Röbb on ollut Englannis-
88,-Jossa- hän >ön valmistellut yhdessä
suunnitelmia Englannin viranomaiB-ten
kanssa englantilaisten siirtolais­ten
tuomisesta tähän maahan. Sa­malla
kun Canadan hallitus koettaa
saada uutisasukkaita kokonaan kos­kemattomille
maille, tullaan englan­tilaisille
siirtolaisille luovuttamaan
niitä maita, jotka sotaveteraanit
ovat hylänneet, saatuaan ne «palk­kioksi
» hallitukselta.
Neuvosto-Venäjän sota
laivasto Suomen
lahdella
Calgaryn väkiluku
75,000
1. •
Calgary, Alta. — Viimeisimpien
tietojen mukalan Calgaryn asukas­luku
nousee nykyään, noin 75,000:-
teen.
Viime aikoina on saksalaisissa sa­nomalehdissä
innokkaasti pohdittu
kysymystä kauppasuhteitten uudes­taan
järjestämisestä Saksan j a Puo­lan
välillä; ja. melkein kaikki Sak­san
sanomalehdet näkyyät tulevan
samaan tulokseen, nim. että kaupal­linen
lähentyminen kyseessäolevien
naapurivaltioiden -selillä on sangeri
toivottavaa.
Vuodesta l919^vuoden 1922 kes­kivaiheille
asti on Saksan hallitus
järjestelmällisesti boikottanut Puo­laa,
estämällä kaiken tavarainviennin
mainittuun maahan- Tämä toimen­pide
johti Saksan hallituksen moniin
hankaluuksiin, eikä sillä kuitenkaan
ollut tarkoitettua tulosta. Puolan te­ollisuus
nim. tänan bdikottauksen
johdosta nopeasti kehittyi j a alkoi
ainakin osittain tyydyttää kotimaas­sa
ne tarpeet, jotka siihen asti o l i
järjestetty Saksan tuonnin avulla.
Saksalaisetkin tuotteet kaikista r a ­joittavista
määräyksistä huolimatta
tunkeutuivat Puolaan, joskin kierto­teitä
myöten j a sen takia tuntuvasti
kallistuneina.
Tätä olotilaa jatkui kesäkuuhun
19!22, jolloin t r i Stockhammer alle-k
i i j o i t t i Warsovassa sopimuskirjan,
jonka kautta Saksa lopetti Puolaa
vastaan harjoittamansa boikotin.
Mutta vielä n y t k i n sallii Saksa vietä­vän
Puolaan tuotteitaan yain omiei^
intressiensä mjokaan.
Saksa on' Puolalle tärkeä vienti­maa,
sitä todistaa se .seikka, että
vaikkakaan sanottuun maiden vä­lillä
ei ole kauppasopimusta, kohoaa
Puolan vienti Saksaan vuosittain y l i
60Ö milj, kultafranciui Tämä on se­litettävissä
siten, että Puola vie Sak­saan
sellaisia tavaroita j a sellaisiin
hintoihin, että Saksassa pidetään
edullisena tämän tuonnin jatkamista.
Oikeastaan on/Puolan j a Saksan
välinen kauppayiiteys jäljestetty
Versaillesin sopimuksella ja Gene­ven
sopimuksella, joka laadittiin 20
p :nä toukok. 1922. Kuitenkin täy­t
y y nämä olot vakiinnuttaa uudella
tarkemmalla kauppasopimuksella.
Saksalle tällainen sopimus voi nyky­hetkellä
olla suureksi eduksi.
Ennen sotaa olivat Puolan saksa­laiset
alueet Saksan teollisuuden tär­keimpiä
markkinapaikkoja, j a on
ymmärrettävää, ettei Salaan teolli­suus
jatkuvasti voi olla eristettynä
mistä.. Jos Dawesin ehdotus tulee
hyväksytyksi, merkitsee se Saksalle
uutta teollisuuden nousukautta, s i l -
sillä se asettaa Saksan teollisuuden
käytettäväksi suunnattoman ulkomai­sen
luoton.. Tällöin on huomioono­tettava
seikka, että Puola, huolimat­ta
puolalais-saksalaisten / suhteitten^
puutteellisesta jarjesttelysta^ vuonna
1923 on ostanut saksalaina tuotteita
|caikkiaan n. .500 nrilj. knltafrandn
arvosta. .Tämä summa tulisi tieten­kin
kauppasopinmksen kantta kohoa­maan
vielä huomattavasti suorem-maksL
J o s l n i s Saksassa, kuten voi­daan
odottaa, teollisuustuotanto' äk­kiä
tulee entisestään huomattavasti
kohoamaan, on Saksan menekkimah-dollisuuksien
kannalta katsottuna
sangen tärkeätä, että sopimus solmi­taan
kyseessäolevien valtojen välillä.
Saksan j a Puolan välisissä kaup­paneuvotteluissa
tulee Saksassa pa-raillaan
valmistelup alaisena oleva
maanviljelystuililaki kiinnittänf&än
erikoisesti huomiota. Vaikkakaan
lain sisältöä ei^vielä tarkoin tun­geta,
voidaan Mitenkin varmuudel­la
sanoa, että se tulee kohottamaan
maahan tuotavien tärkeimpien maan-viljelystuotteitten
tullia. Siten toi­selta
puolen suojataan saksalaisia
maanviljelystuottajia ulkomaista k i l ­pailua
vastaan ja toiselta puolen
rasiietaan ulkomaisia maanviljely«-
tuotteitten tuojia. Jotta tämä ei
vaikuttaisi .vahingollisesti saksalai.?-
ien kuluttajien asemaan, alennetaan
samalla liikeveroa.
Saksan uusi finanssipolitiikka on
siis epäedullinen Saksan kanssa ii!ke-vaihdossa
olevien maiden teoUisuus-j
a maataloustuottajille. Tämä seik­ka
tulee huomattavasti vaikeutta­maan
kauppasopimuksen eolmiamista
Saksan j a Puolan välillä, sillä Puola
on tärkeä viljanvientimaa, j a kun
vielä sen ^teollisuustuotteetkin ovat
rasittavien tullim^räyksien alaisia^
tulevat po^tiiviset tulokset mabdolH-sista
neuvotteluista * rsjoittamasin
sangen vähiin.
Helsinki. •— Suuri venäläinen l a i ­vasto,
johon kuului useita risteili­jöitä
j a torpeedoalukslaj on saapu­nut
harjoittelemaan Lavansaaren itä­puolelle.
Koko päivän, aamusta klo
9 alkaen iltaan klo 2 l saakk'^ kuului
mereltä ankaraa ammuntaa, joka toi­sinaan
oli niin voimakasta, että m.
m. Suursaaren Suurkyiässä akkunat
nclisivät j a maa tärähtell.
Marokon tapahtumista
ei anneta tietoja
Madrid. — Mellila rintamalla
Agran j a Afrau. nimisissä paikoissa
ovat ottelut täydessä käynnissä; sa­maten
ilmötctaan espanjalaisten olin­paikoilla,
alaisessa osassa VVad L au
nimistä paikkaa, tilanteen olevan
kriitillisen. Tilanteesta annetaan hy­vin
vähän virallisia, Medonantoja.
Hallitus on sanonut, että epämuka-vain
sääsuhteiden tähden ci ole u u ­tisia
saatu.
Tulitikkumonopoli jäl­leen
voimaan Rans­kassa
Pariisi. Kamari on 338 äänel­lä
204 vastaan tehnyt päätöksen t u -
litikkumonopolln saattamisesta jäl­leen
voimaan.
Ford kivihiUikauppi-aaksi
Duluth. — Ford Motor Companyn
että Ford alkaa välittää kivihiittä
pääinsinööri, W. B. Mayo, ilmottaa,
Dulutbiin j a Minnesotan Kaksoiskau-punkelhin
Kentuckyisä omistamis-taan
kaivoksista. Ford aikoo kana-valaitoksien
kautta tuottaa omilla
laivoillaan kivihiilensä omille tokil­leen
Duluthissa. Vuokrasopimuksen
kautta on F o r d saanut haltuunsa S u -
perior Coal and Dock Companyn
omaisuuden tätä tarkotasta varten.
Fordin liiat miljoonat etsivät uusia
sijotusalueitn.
Mellakoita Indiassa
Madras, India. — Gulbargasta i l -
motetaan. että Hyderabadissa on ol­lut
vakavia uskonkahakoita. Ampu­ma-
aseita oli käytetty j a vähintäin
300 luullaan haavottuncen.
Y l i n poliisipäällikkö ammuttiin
kuoliaaksi ja hänen eeuralaisiaan
haavotettiin kun he koettivat tutkia
mellakan aiheita. Mellakkapaikalle
on lähetetty sotilaita. Tilanne" on
edelleenkin uhkaava.
Miehellä kolme muijaa
-Niagara Falls, Ont. —• Poliisit
vangitsivat täällä TorontostS^kotoi-sin
olevan We8ley Skelding nimisen
miehen syytettynä siitä, että_hänellä
on kolme vaimoa. Vangittu ön viety
Torontoon, jossa hänen perheasiansa
tulevat lähemmän tutkimuksen alai­seksi
Skeldingin vangitseminen t a ­pahtui
vaimo no. 1 « e n vaatimuk­sesta,
joka niinScään asuu Torontosi
sa.
Puolan ulkopolitiikka
Warsova. — Varszawskien edusta-jalle^
myöntämässään haastattelussa
on ulkoministeri Skrzynski lausunut
ro.m. seuraavaa:
Politiikkani voi perustua ainoas­taan
siihen tosiseikkaan, että Puola
on ltä-'Europan kysymyksien j a rau­hankysymyksen
avain. Puolan täy.
tyy kiinnittää Europan huomio-olke-uksiinsa
j a korostaa Puolan tärkeyt­tä
Europan politiikassa. Kansain­liiton
syyskokouksessa on Puolan
jyrkästi korostettava rauhantahtoan­sa,
mutta samalla myös^sitä seikkaa,
etteivät liiton aatteet ole saaneet
yleistä vastakaikua Venäjällä eikä
Saksassa, mikä tekee Puolan tehtä­vän
vaikeaksi. Me italuamme näi­den
maiden kanssa aikaansaada sy­dämelliset
suhteet taloudellisen po-.
litiikan alalla. Nämä suhtcpt riip­puvat
näiden maiden omaksumasta
kannasta voimassaoleviin sopimuk­siin
jä Kansainliittoon nähden. Suh­teessa
baltilaisiin valtioihin,'^ tarkoit-taa
politiikkani näiden suhteiden
kehittämistä mitä parhaimmiksi ja
lähcisimmikei j a minä toivoisin, että
Itämerenvaltiot tulisivat vakuutetuk­si
yhteistyön '^tärkeydestä Puolan
kanssa,, mikä yhteistyö pohjautuen
varsin kiintcihin syihin olisi kehitet­tävä
sydämellisem maksi kuin yh­teistyö
jonkun muun valtion kanssa.
Mitä tulee Kaunasiin, toivomme me,
että Liettua kannattaisi liittosopi­musta.
y.itävällincn yVeistyö Puo­lan
kanssa koituu Liettuan parhaaic*
si. Toivon myöskin Liettuan vih­doinkin
lähtevän tälle tielle. Minä
ottaisin mielelläni henkilökohtaisesti
osaa Helsingin konferenssiin, ellei
Kansainliiton syyskokous olisi sa­maan
aikaan. Olen sitä mieltä, et­tä
Europan i>oIitiikan painopiste lä­hitulevaisuudessa
siirtyy Cencyeen.
Vilnan kysymykseen nähden, joka
on Kansainliiton päiväjäiiestyksessä,
luulen, että se on ainoastaan muoto?
asia, sillä Puola ei voi sallia tämänr
laatuisesta kysymyksestä ketioUteU
tavan. Toivon valtiain käsicuvin j a
iuniiastavan Puolan^ kannan' ^^^^
asiassa.