Vapaus, June 14, 1966

              A
^iiiiiiuiintiiffidiiiuiiniiinniinmiiiniiniiiiiiioiiiiiiiiuia
Suomi sdYiytyi Norjaa 108-104
Helsiuki. — (KU) — Tämän ke­sän
ensimmäinen yleisurheilumaa­ottelumme
päättyi voitollisesti, kun
maajoukkueemme päihitti Norjan
numeroin 106—104, Olympiastadio­nilla
päättyneessä ottelussa. Kent-tämiehet
olivat jälleen valttikortte­jamme,
sillä juoksuissa isännöivät
norjalaiset mielen määrin. He loi­vatkin
juoksulajeissa suomalaiset
12 pisteallä, Keijo Ceder oli ainoa
meikäläinen joka rpääsi hiilimurs­kalla
vollonmakuun.
Suomalaisittain parhaasta tulok­sesta
vastasi Pertti Pousi, joka kol­miloikan
ensimmäisellä yrityksel­lään
pamautti lautaan tuloksen
16.17. Pauli Nevala johti keihäskil­pailua
aina viimeiselle heittokier­rokselle,
jolloin Norjan .Rasmussen
sai heittonsa onnistumaan ja ohitti
Nevalan muutamalla sentillä. Sei-väshypys.
sä ja kiekonheitossa Suomi
sai kolmoisvoitot.
Maaottelun parhaina palkittiin
Norjan joukkueesta keihäänheiton
voittaja Willy Rasmussen ja Suo­men
joukkueesta kuulantyönnön en
nätyksen tekaissut Matti Yrjölä.
Värikkään lisän ohjelmaan toivat
sukkulaviestiä juosseet tytöt.
MAAOTTELUNUMEROITA
5,000 m: 1) Odd Fugiem Norja,
14.17,6, 2) Mikko Ala-Leppilampi
Suomi 14.22,4. 3) Tor Tjornhom
Norja. 14.23..6.
.400 m l ) Carl Fr. Bunaes, Norja
47,4, 2) Jaakko Tuominen Suomi
48,2^ 3) Heikki Pippola Suomi 48,7.
1,500 m: 1) Keijo Ceder Suomi
3.48,5 2) Jon O. Viste Norja 3.49,2
3) Terje Schröder Nilsen Norja
3.49,3.
Kiekonheitto: 1) Niilo Hangasvaa-iiiiiiiiiiDiiiiiiitiiiiDiiiriiiuiiiDiiiiiiiititiaiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiininii
Kilpailukutsu
ra Suonii 93,80, 2)Jouko Montonen
Suoifii 53,52, 3) Pentti Repo Suomii
53,44. • ^
100 m; 1) Ole B. Skarstein Norja
10,8. 2) Richard Simensen Norja
10,8, 3) Erik Gustafsson Suomi 10,9.
3,000 m: 1) Tor Helland No
8.14,6, 2) Hpo Matilainen Suomi
8.14,8 3) Pentti Rissanen Suomi
8.15,0.
Keihäänheitto: irWilly Rasmus­sen
Noija 80.54, 2) Pauli Nevala
80.18, 3) Jorma Kinnunen Suomi
79.547 —
Seiväshyppy: 1) Auvp Pehkonran-ta
Suomi 475, 2) Aulis Kairento'
Suomi 475, 3) Altti .Alarotu Suomi
455.
Kolmiloikka 1) Pertti Pousi Suo­mi
16.17, 2) Kaj Helminen Suomi
15.55, 3) Esa Rinne Suomi 15.50.
4r400 metrin viesti: 1) Norja
(Richard Simonsen, Arne Kvalheim,
Carl-Fredrik Bunaes, Stein Ingvald-sen)
3.15.8, 2) Suomi (Timo-Jaakko
Virkkala, Erkki Niemelä, Heikki
Pippola, Jaakko Tuominen 3.31 0.
Ganadalaiset nafevoimiisteMjat
KQTfMAASSÄ
OPPIA AMMENTAMASSA
iiiiiiiiiiaiiiiiiiiiiuaitiiiiiiiiiiaii nau
Ainoa3taan täten kutsumme kaik­kia
SCAUL:n ja myös toisten seu­rojen
jäseniä näihin kenttä ja rata-urheilun
avokilpailuihin jotka
asianomaisella luvalla järjestämme
Toronton Tarmolassa sunnuntaina,
kesäkuun 26 päivänä, alkaen kello
10 ap.
KILPAILUOHJELMA:
Yleisessä ja alle 21 v. sarjoissa 5-
. ottelu: pituus, keihäs, 200 m,
kiekko ja 1,500 m.
Y l i 35-vuotiaiden sarjassa 3-ottelu:
100 m kuula ja pituus.
Lisäksi on yksityislajit. Yleisessä,
alle 21 V.. ja ikämiesten (35)
sarjoissa 800 m, seiväshyppy ja kol­miloikka.
Varhaisnuorten lajit järjestetään
kilpailun aikana.
Kaikki tervetulleita.
V- ja U. seura YRITYS
U. Penttinen
Puheenjohtaja
Salme Junnila
Sihteeri
Pekka Asunmaan
MUISTOLLE
Kuoli kotonaan Nipigonissa, huh-,
tlkunn 23 pnä 1966, 82 vuoden
ikäisenä.
Väsynyt sydän levon sai,
valkeni ikuinen sunnuntai.
MARTTA.
TULn seiväs-ennätys
parani
jälleen
Leppävaaran Sisu järjesti Leppä­vaaran
kentällä kansalliset yleisur­heilukilpailut,
joista muodostui tu­lostasoltaan
varsin hyvät. Keijo
Mahlamäki siirsi jälleen TULn sei-väshyppyennätystä
viisi senttiä kor­keammalle
ylitettyään 460 senttiä
kolmannella yrityksellään. Mahla­mäki
on parannellut tuloksiaan jat­kuvasti.
PEURLA 14.34,6
Juoksulajeista . muodostui par­haaksi
5000 metriä, jonka lähtövii­valle
ilmestyivät mm. kovakuntoi­nen
Klaus Peurla, maaottelumies
Erkki Koskinen ja heidän seurato­verinsa
Raimo Rossinen. Leppävaa­ran
rata ei ole suinkaan mikään
loistokuntoinen ja siksi lopputulok­set
herättävätkin kunnioitusta.
Peurlan loppuaika 14.34,6 on hä­nen
henkilökohtainen ennätyksensä
ja oikeuttaa TOL:n kaikkien aiko­jen
tilastoimakin viidennelle sijal­le.
EERO TAIPALE L56,0
Kovaa kamppailua odoteltiin 800
metrillä, sillä lähtöviivalle ilmes­tyivät
Eero Taipaleen lisäksi myös
maaottelussa kunnostautunut aita­juoksija
Matti Somppi. Taipaleen
loppuaika 1.56,0 on radan kunnon
huomioon ottaen mukiinmenevä..
Kaarlo Kangasniemi
nosteli ennäty<ksiä
Helsinki. —r Satakunnan Kaarlo
Kangasniemi saavutti viikko sitten
tiistaina painonnoston piirien väli­sessä
kilpailussa sarjassa alle 90
kiloa uuden Pohjoismaiden ja Suo­men
yhteistulosennätyksen 460 kg.
Entinen ennätys 457,5 kg oli Jaak­ko
Kaila järven nimissä. Kangasnie­men
sarjan (150—140—170) tem­paus-
ja t^öntötulokset ovat mie­hen
omia ennätyksiä. Toiseksi tässä
sarjassa sijoittui Hämeen Jouni
Kaila järvi, joka yhteistuloksellaan
455 kg sivuFi omaa henkilökohtaista
ennätystään.
Kaivaten ilmoitan, että pitkä­aikainen
ystäväni
Martha Johanna
Tamminen
kuoli Toronton East General-sai­raalassa
pitkän flairaoden murta­mana
kesäkuun 6 pnä 1966:
Hän oli syntynyt Helsingissä lo­kakuun
29 pnä 1898 Ja oli kuolles­saan
67 vuoden ikäinen.
Lähinnä jäi suremaan sisko per­heineen
Suomessa ja ystäväpiiri
tä!!Tlä Canadassa.
Moistotilaisniis vietettiin Trnn
hautaustoimistossa, 1111 Oanforth
•Ave., mistä vainaja saatettiin
Mount Pleasant hautausmaahan.
Kun ilta ehtii /
ja voimat riutuu
ja kaipuu kaikesta hälvenee,
niin saapuu kuolema
ja tarttuu käteen,
vie lepoon Ihmislapsen väsyneen.
K I I T O S
Kaunis kiitosi Edwin Sukselle
muistopuheesta ja pastori R. Hepo-lehdolle
hautäusseremonian toimi-tuksesti^.
Kiitos tetUe kantajat: R.
Pitkämäki, Heikki Röhty, Alex
Nummi, Yrjö Ronn, Lauri Haage
ja Matti Rasmus. Myös kiitos teil-
18 ystävät Jotka läsnäolollanne
kunnioititte Marthan viimeistä
muistoa. '
HELMI
Tilanne kärjistyy
Israelin ja Arabi­maiden
rajalla
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
huomattavasti lisääntyneet. Israe­lilaisia
sotavoimia keskitetään
Syyrian rajalle ja armeija on saa­tettu
valmeustilaan.
'•Kaikki tämä on palauttanut
mieleen vucden 1956 lokakuun, jol­loin
Israel vedoten palestinalaisten
pakolaisten Jordanian alueelta kä­sin
suorittamaan "hyökkäykseen"
aloitti sodan Egyptiä vastaan".
Pravdan kommentaattori kosket­telee
edelleen amerikkalaisen
Christian Science Monitor-lehdfen
väitteitä, joiden mukaan_Moskovat*
tarkastelisi "mahdollisMuJcsia , lä­hentymistä
Israelin kanssa", ja että
tämä olisi suiinattu aravivaltiölta
.vastaan.:,'
Tämän amerikkalaisen lehden
julkaisema ällistyttävä sensaatio ei
ole ainöastaah prövokaatiotfemppu,
toteaa Pogcdina. "Tämarikaitaisilla
mielipiteillä USA mielellään peit­täisi
lännen imperialististen voimien
Yhdistynyttä arabitasavaltaa Syy­riaa
ja tasavaltaista Jemeniä koh­taan
sucrittamaa, erittäin vaarallis­ta
tuhblaistoimintaa.
Olennaisen osan tästä toiminnas­ta
muodotitaa amerikkalaisten hyöki
käysaseiden myynti Israelille, asefl
den, joita kuten Tel Avivissa el pei-teliäkään,
Ififael ailkoo käyttää ara­beja
vastaan.
Helsinki. — (KU). — Isovanheni-pien
ja vanhempien kotimaa; Jy­väskylässä
helluntaina pidetyt
TULn naisten liittojuhlat, Kisakes-kifs
ja sitä ympäröivä vihreä luonto
sekä ennen kaikkea urheiluopiston
savusauna ovat täydellisesti hur­manneet
maassamme parhaillaan
vierailevan Canadansuomalaisen
naisvoimistelujoukkueen. tapasin
vieraat Kisakeskuksen urheiluopis­tolla,
j6.;sa he yhdessä suomalaisten
naisvoimistelijoiden kanssa ^ ovat
tiivisohjelmaisella kursilla. Tämä
päättyy perjantaina, jonka jälkeen
neitosilla ja rouvilla on tilaisuus
vierailla Suomessa asuvien suku­laistensa
luona.
Nancy Linkovich, Salme Junnila,
Elsie Jokinen Dolores Nis­kanen,
Ptuline Tammi, Riit­ta
Kassinen ja Margaret Hämäläi­nen
kuuluvat Canadalaissuomalai-seen
amatööriurheiluliittoon (SCA-UL),
jonka edustajina he täällä
ovat. Vieraat olivat hyvin yllätty­neitä
suomalaisen naisvoimistelun
korkeasta tasosta ja kertoivat, että
Jyväskylän tapaisten suurjuhlien
järjestämisessä he eivät onnistuisi.
Voimistelu onkin suomalaisten kes­kuudessa
Canadassa lähinnä har­rastus,
ja suurin merkitys tällä toi­minnalla
on yhteyksien ylläpitämis­sä
siirtolaisten keskuudessa. Voi­mistelun
lisäksi harrastetaan SCA-UL:
n alaisissa seuroissa myös kuo­rotoimintaa
Vasta kymmenen vuotta sitten
vanhempiensa kanssa Canadaan
muuttanut Riitta Kassinen on jou­kon
vilkkain. Hän kertoi että vasta
noin seitsemän viikkoa ennen Suoi
meen lähtöään tytöt saivat Jyväs­kylän
liittojuhlilla esitettävän oh­jelman
harjoiteltavaksi: Miltei yk­sin
jokainen opetteli liikkeet, eikä
mitään yhteisharjoitusta ennen Jy­väskylää
ollut. — KyDä me hieman
vapisimme jännityksestä, kun kai-
-jiiiiriiniiiamiminfltiinnitiiHianimHintniuiniiinrcnmminnc
Kilpailukutsu
3nitiiRiiHt]iiimnnnniiiiiiiiiiiiDiiiiiitiiiiit>iiiuiiiiiiiaiiiiiiiiiiii[
Täten kutsumme kaikkia urheilun
harrastajia osallistumaan järjestä-miimme
rata ja kenttä urheilukil­pailuihin,
jotka asianomaisella lu­valla
järjestämme Beaver Lakella
Jehun urheilukentällä kesäkuun 26
pnä, alkaen klo. 11 aamuipäivällä.
Toivomme runsasta osanottoa.
KILPAILUUOHJELMA:
VIeinen Settein: 100 m., kuula
kiekko, korkeus- ja pituushyp­py.
Alle 21 V. Sottelu• 100 m, kuula,
'kiekko, korkeus- ja pituushyp-
••py..-",; , •
Pojat alle ig v. Sottelu, 100 m,
kuula ja pituushyppy.
Naiset a.ottelu: 100
pituushyppy.
m. kuula ja
Alle 15 v. pojat: 100 m, kuula ja
pituushyppy.
Alle 12 v. 60 m. ja pituushyppy.
VIeinen 1500 metrin juoksu.
4x100 m viestinjuoksu Anselm Kää­riäisen
lahjoittamasta kierto­palkinnosta.
Naisten 3otteIussa kilpaillaan
Iteino Kedon lahjoittamasta kierto­palkinnosta,
puolustajana Linda
Leonard, Jehusta.
Ampumisessa kilpaillaan Evert
Mäenpään lahjoittamasta kiertopal-
Kinnosta, puolustajana Antti Etula.
Työläisurheiluterveisin.
Beaver Laken V- ja U- seura
JEHU.
ken lisäksi jouduimme esiintymään
eturivissä, myöntää Riitta Kassinen.
Kotonahan emme koskaan ole esiin­tyneet
näin ^uurLssa juhlissa.
Toukokuuii 26. päivänä Suomeen
saapuneet Voimistelijat ovat ehti­neet
tutustua Jyväskylän lisäksi
myös Helsinkiin, jonne viikko sit­ten
sunnuntaina tehtiin retki Kisa­keskuksesta.
Ohjelmassa oli tällöin
Suomen Suurkisojen avajaisjuhla,
jonka voimisteluesityksetluonnolli-;
sesti kiinnostivat tyttöjä kovasti.
Paljon on Suomessa vielä nähtävää
ja vieraat haluaisivat tutustua perin
pohjin vanhempiensa kotimaahani^
Juhannuksen yötöntä yötä lie eivät
ehdi nähdä, koska kotimatka alkaa
jo tämän kuun 22. päivänä. Osa ty­töistä
suuntaa kuitenkin matkansa
Lappiin, jo.ssa kesäyön aurinko var­maan
näyttäytyy.
DOLORES TANSSII TViSSÄ
Tumma, pitkähiuksinen Dolores
Niskanen on jo toisen polven cana-dalainen.
Hänen isovanhempansa
muuttivnt aikoinaan Suomesta kul-lanhuuhtojain
maahan. Hyvin on
Suomenkieli kuitenkin säilynyt per­heessä.
Hieman ylpeänä.Dolores
kertookin, että hänen kahdeksan­vuotias
poikansa Kcven puhuu myös
suomea. Taiteellinen Dolores toimii
Torontossa tyttöjen voimistelun ja-tanssi
ohjaajana. Hän on itse niin
ikään tanssinut pikkutytöstä lähtien
ja innostunut lähinnä klassisesta
tanssista.
Kaikk''in rakkaimmaksi ovat kui­tenkin
tulleet intialaiset tanssit,
joita hän on usem esittänyt. .
Dolores nyrjäytti Kisakeskukses­sa
pidetyssii voimisteluharjoituksis­sa
jalkansa. Nilkka on nyt siteen
(ieittämä, mutta toivottavasti se nor-jistuu
lauantaihin, kesäkuun 11 päi­vään
mennessä sillä silloin Dolores
esiintyy Suomen Televisioissa. Klo
19.30 alkavassa ohjelmassa hän tu­tustuttaa
suomalaiset katsojat itä-in
tialuisen tanssin salaisuuksiin.
— Kaikkein hassuinta koko ju­tussa
. on Doloreksen mielestä se,
että sukulaiset, jotka odottavat hän­tä
vierailulle, näkevät hänet ensin
kuvaruudusta. Huolissaan hän laski
sukulaisten määrää, joita kaikkia
pitäisi käydä tervehtimässä. — Lu­pasin
vielä opettau jyväskyläläisille
intialaisia tansseja, hän kertoo. Us­kon,
että nämä kaunisliikkeiset ja
eksoottiset intialaistanssit valtaavat
pian koko Suomen, sillä Dolores
sai innostuksen tarttumaan myös
Kisakeskuksen kurssilaisiin
M. L. Raittila.
Tarmolan
juhanfiusjulililil
Toronto.— Latiantaina, kesäkuun
25 päivänä on kauniissa Tarmolas-samme
juhannuskabaretti ja tie­tenkin
komea kokko. Mannisen yh­tye
soittaa ja on tilattu. erittäiri
kaunis ilmakin, siis tervetuloa viet­tämään
Juhannusta Tarmoiaan.
Sunnuntaina 26 päivänä on aa­mupäivällä
Yrityksen järjestämät
urheilukilpi-ilut. Yrityksen pojat
ovatkin jo kovasti harjoitelleet, sil-.
lä täältä osallistuu hyvä joukko
Suurjuhlille Port Arthuriin.
Iltapäivällä Finlandia-kuoro esiin
tyy. Tämäkin on jo niinkuin Icenraa-liharjoitustb
Suurjuhlille, samoin
esiintyvät Yritykspn naisvoimisteli­jat.
Kuorojen harjoitukset on nyt ke-säajaksi
muutettu tiistai-illoiksi
koska urheilijat' ja voimistelijat
aloittivat harjoituksensa - Tarmolas­sa
keskiviikkoisin.
Kuuban vastaval­lankumous
äktivi-soitui
USA:ssa
New York. — Rohkaistuneina
U-SA:n äskettäin Guantanamon tu
kikohdan alueella suorittamista
provokaatiosta ovat USA:han aseltu
neet kuubalaiset vastavallankumo­ukselliset
tehostaneet toimintaansa-
Miamissa, New Yorkissa ja muLs
sa kaupungeissa järjestetään koko­uksia
toistensa jälkeen
Viime viikolla järjestettiin New
Yorkissa Manhattanin alueella
"joukkokokous", johon osallis­tui
useita "veteraaneja" siitä inter-vaatioprikaatista,
joka lyötiin hajal-ie
sen yrittäessä tunkeutua Kuubaan
vuonna 1961. Monilukuisten järjes
tÖjensä lisäksi päättivät vastavallan
kumoukselliset joukkokokoukse.ssa
muodostaa ns. "keskusvapausrintar
man'. Eräät jyrkät puhujat ilmai­sivat
tyytymättömyytensä USA:n
hallituitseen syyttäen sitä 'halutto­muudesta
Fidel Castron syrjäyttä­miseen".
Tähän tyyliin puhui eri­tyisesti
Antonin Gonzalez Tomargo,
joka palveli USA:n armeijassa kuu­si
kuukautta sen jälkeen kun USAin
järjestämä sotilaallinen tunkeutumi
nen Kuubaan oli epäonnistunut:
Eräs puhujista jopa lausui, ettei­vät
he tule^ odottamaan "vihreää
valoa VVashingtonista" tunkeutuak '
seen Kuubaan.
Tiistaina, kesäk. 14 p. — Tuesday, June 14, 1966- Sivu J
m
247
Vapaita sai mUehM iilÄdstil joisi
ta 5 uusift J8 45 uudistuksia. Stiur-kiitos
tilausten hankkijat ja iiilaas
ten tilisijai. Teriretnldai äiitlet lu­kijat.
Aikaisfenimin jiilkaistut tiedot
huomlolderi Vapani on t^aiiut tähän
mennessä käyhnissaolevan levitys-kampärijan
aikana 247 tilausta, jois
la uiisia 39 ja undistuksia 208.
Nyt saapui tilauksia eri puolitta
maata seuraavasti: ^
Martha Ekhoithj Timmln^, 1 uu
distus. •
L. E. Wuori, Sault Ste. Marie, 1
uudistus.
Kalsa_Gestrih, Vancouvei-, 1 uu­distus.
"~
Emma Tuomi, -Kirkland Lake, 1
uusi, tilaus "rapioiksi'^ ^
Eino Lehtola 2 uudistusta:, Vilma
Lehtola, 1 uusi ja konttori i uudis
tus, yhteensä Sudburysta 4 tilausta
joista 1 uusi "rapioiltsi"
tilaaja, Vermillion Bay, 1 uudis­tus,
y.
Annie Koski, Salmon Arm, 1 uu­distus.
Emil Hankila, South Poreiipine
6 tilausta, Joista 1 änäl ja 5 uudis­tusta.
, . :
Niko Piispanen; Beaver Lake^ 4
uudistusta.
Heriry ItöÄiy 2 ja JiiliO Nissinen
1, yhteehsä Torontosta^ uiidi^tnsta.
Joel Niemi, Cobalt, 1 uudistus.
Anton Laari, St. Cathatines, 1
uudistus; .
A. T. Hill 2 tilausta joista 1 uusi
Antti Pitkänen 1 iiudisttis, Sara
Tuomi 2 uudistusta, Katri Mäkiin
1 uudistus, yhteensä Port Arthuris­ta
6 tilausta joista 1 uusi "rapiok-sl."
Tllaiiäi SoUqna, t.C.-i 1 Miiäis-tus.
.• .• .
Tilaaja, WhitefisH, Ohi, 1 utidis-ius.
N. Grundsten, VVhitefish, Olit., 1
ättdlstus;
A; Koivula; Loilg Lake; 1 uudis­tus.
Alho Ko6ki, Käptiskasing, 1 undis-tus.-
. ..
Ldiiri Kuusisto; läöntreal, 2 nii-distiista.
•:• Tilaaja, Montreal, 1 uiidistiiii.
Tilaaja Sherridon, Man., 1 ttiittis-tus.
. ~~. •
V. KSiviiranla, Läppe, Oht., 1
dudistus.
Tilaaja, Collingwood, Ont.; 1 uu-iisim.
Lydia Maki,WatersTovpnsfaip, 1
uudistus. ,
.Anna Lehto, Kaministiquia, 1 uu­distus.
Tyyhe Marju, VVahnapitae, 2 uu­distusta;
Nick Grundsten, Whitefish, 1 uu­distus.
. Henry Rönty, Toronto, 1 uudistus.
. Mary Nevala, Nipigon, Ont, 1
uudistus.
Kirklan Lake on nyt täyttänyt
200-prosenttisesti uusien tilausteh
hankiniaosuiiden hanlikimalla 2 uui-ta.
äamoin ön asia Sudburyn koh­dalta,
mistä ön äaatii 10 uutta tiM-usta
hankintaosuuden ollessa d.
Port Arthur lähentelee edellämai­nittuja,
. sillä siellä on saatu jo 9
uutta tilausta.
Enempi, vain tällaista.
Sopimus asiantiiiitijdvaihdosta Suomen
N-Kiton kanssa altekirjoHettu
T I L A T K A A V A P A US
KALJUPÄATÄ
NELIÖSENTTEINÄ
Ranskan kaljut miehet ovat va­linneet
kuninkaansa "Mr. Kaljupään
1966". Voittajalla on päässään 589
neliösenttiä kiiltävää kaljua.
Kaljut olivat kokoontuneet Vil-lechauvee
( "paljaaseen kaupun­kiin")
jokavuotiseen kongressiinsa.
NATOn MERKITYS
BONNILLE
Laila Rintamäki
Sihteeri
B i l l Salminen
Puheenjohtaja
Unk&rin vastaus
Länsi-Saksalle
Wien. — Unkari on vastannut
Länsi-Saksan äskettäiseen "rauhan-noottiin"
kehottamalla Länsi-Sak­san-
hatilfustä esittäthään järkeviä
ehdotuksia Saksan kysymyksen rat-kaigethiseksi.
Lähsi-Saksa lähetti nöottihsa maa-
-Jliskliussa ilO hallitukselle. Siinä se
ehdotti tnhi. ydinaseisien vähentä­mistä
EUrÖötassa ja kahdeiikeski-siä
sopitnuksiä, Jdissä kiellettäisiin
vbiiirtafceihojen käyttö. Uhkarin tie-doriahhdösä
todetaan; että Länsi-
SakSäh ehdötiis oh syntynyt nykyi­seni
jähnittyiieen ilmapiirirt painos
tuksesta. .
itatkaistäakseen kansainvälisen
tilähteen Länsi-Saksah on itse la-kättäVä
olemasta kylmän sodan
lähde jÄ kieilettävä fasistisia ai­neksia
käyttämästä aluettaan kän-saihvälisteri
järjestöjen päämajana.
Länsi-Saksan ori triyös pyrittävä
järkevään ratkaisuun Saksan kyiy-myfeöesää,
korvattava natsismin ai-heUttjIrtiat
vahingot ja yritettävä yh-deabä
Iti-BiM^h kaniöa järjestää
koko fcurpppah turvallisuutta kasit-teldvä
konferenssi. •
NATOn neuvoston Bryss»;lissä pi­dettävän
istunnon lähestyessä län­nessä
kaikuu yhä .<-'itkeämpiä ääniä,
jotka väittävät, että Atlantin liitos-:
sa nykyisin vallitseva kriisi johtaa
Länsi-Saksan vapautumiseen val­vonnasta,
jr-ten se saa vapaat kädet
vaarallisen ulkopoliittisen ohjel:
mansa toteuttamiseen^ Tämä ajatus
kuulsi selvästi mm. lontoolaisen
Evening Standardin julkaisemasta
c':;;tikkelista. Lehti kirjoitti:
"NATOs!sa pelätään, että nykyi­nen
kriisi saattaa nostattaa Länsi-
Saksassa vaatimuksia nykyistä
merkittävästi voimakkaammasta
armeijasta, joka pystyi.si yksinään
asettumaan itää vastaan. Venäläi­set
eivät ilmeisesti tule hyväksy­mään
riippumattoman aseistetun
Länsi-Saksan olemassaoloa j a tule-,
vat toimimaan sen mukaan."
Logiikan mukaan toisen maail­mansodan
tulosten muuttamiseen
tähtäävien Bonnin johtavien piirien
olisi pitänyt käyttää hyväkseen
mahdollisuutta yipautua NATOn
holhouksesta ja tehdä kaikkensa
hajottaakscen tämän "kahlitsevan"
Järjestön: Elämä osoittaa kuitenkin
toista: USAn hallituksen ohella juu­ri
Saksnn liittotasavallan hallitus
esiintyy kaikkein sitkeimpänä ja
kiivaimpana NATOn sotilaallisen
integraation puolustajana .Mistä
tässä oikein on ky.syiTiys? Syynä tun­tuu
olevan se, että Bonnissa käsite­tään,
ettei Saksan: imperialismi voi
edes .Jiatollakaan ulkopoliittisen
revanshistien ohjelmansa' toteutta-'
mistä ilman ulkomaTsia pistimiä.
BONNIN HALLITUS on jatku­vasti
vastustanut kaikkia tarjouk-
.Sia poistaa ulkomaiset joukot Sak­san
aluselta tai edes supistaa osit­tain
niiden määrää. Se ottaa kan-;
taakseen kustannukset ulkomaisten
joukkojen maassa olosta muista pu­humattakaan.
Saksan liittotasaval­lan
puolustusministerin von Hasse-
Un äskettäin USAhan suorittaman
vierailun jälkeen saatiin tietää, että
Washington oli vaatiriVit Bonnia
kompensoimaan amei ikkalaisten
joUkkojin LänsiSaksassa oleskelun
ylläpitoKustannukset vuotuisilla 2,7
miljardin markan suuruisilla sota-tarvikeostoilia.
Liittokansleri Er-hardin
ja Englannin pääministerin
Harold VVilsonin tavatessa Lontoos­sa
ositti Englannin hallitus vastaa­vanlaisia
vaatimuksia. Länsi-Saksan
nykyisin Englannista suorittamat
aseostot nousevat miljardiin Saksan
markkaan." Näihin menoihin suostu-cssann
Bonnin, hallitus siis pitää
alueellaan olevia ulkomaisia armei­joita
takeena vaarallisen politiik­kansa
noudattamiselle.
Tässä suhteessa varsin tyypillis­tä
on se hysteerinen reaktio, jon­ka
sai aikaan Bonnissa Ranskan
päätös poistaa joukkonsa NATOn
valvonn:ista Erityi.sen suurta ärty­mystä
8onnin johtavissa piireissä
herätti F*ariisin lau.sunto siitä, että
Ranskan joukot tulevat NATO-liittolaistensa
avuksi vain, mikäli
kysymyksessä on "provosoimaton
hyökkäys'.Tämä reaktio paljastaa
Bonnin. Länsi-Saksan johtavat
piirit eivät suinkaan ole pitäneet
NATOn yhdistettyä sotilaallista
rakennetta puolustusvälineenä
Neuvostoliitosta uhkaavaa kuvitel­tua
vaaraa vastaan, vaan hyök-käysvälikappaleena
• sosialistiseen
yhteisöön kuuluvaa maata vastaan.
VOIMASUHTEET EUROOPAS­SA
ja maailmassa eivät tänään ole
sellaiset, että Saksan liittotasaval­ta
voisi yksin sanella entojaan.
Jokainen sen aikaansaama sotilaal­linen
konflikti merkitsisi* selvää
itsemurhaa. Juuri tästä syystä
Länsi-Saksan 'johtavat piirit pyr­kivät
iiiin sitkeästi säilyttämään
NATOn lujittamaan sitä ja saa­vuttamaan
tässä sotilaallis-poliitti-sessa
liittoutumassa johtavan ase-nian.
Juuri tästä syystä TEuhdes-wehrin
sormet niin nälukkaästi
ojentuvst kohden ydinaseiden lau-kaisunappia.
NEUVOSTOIHMISIA EI VOIDA
pelotella sillä, että NATOn '^oti^
laallisen integraation" mahdolli­sesti;
hajotessa. Länsi-Saksa kuka­ties
saisi "vapaat kädet". Parhaiim-pana
osoituksena siitä on, että Neu-,
yoistoUittp on ehdottanut hajotetta­vaksi
kaikki sotilasliittoutumat,
myös NATOn ja Varsovan sopimus-liiton.
Nykyisen itahteen toisilleen
Västakkaiseeh leiriin jakautuneen
Euroop.nn sijaan Neuvostoliitto eh­dottaa
kehitettäväksi luotettavat
takeeet kaikkien Euroopan valtioi­den
kollektiivisesta turvallisiiudes-la.
DMITRI GUDKOV. '
Helsinki. — Mm. asiantuntijavaih­dosta
sovittiin Suomen ja Neuvosto­liiton
välisen tieteellis-teknisen yh­teistoimintakomitean
12. yhteisko­kouksessa,
joka päättyi Helsingissa
viime viikolla. Kokouksen pöytä­kirjat
allekirjoittivat valtuuskunti­en
puheenjohtajat akateemikko
Kustaa Vilkuna Ja ministeri N N .
Tshistjakov. Ulkoasiain-ministeri
Ahti Karjalainen tarjosi allekirjoi­tustilaisuuden
jälkeen lounaan.
Kokouksessa sovittiin, että suoma­laiset
asiantuntijat tutustuvat Neu­vostoliitossa
nostureiden ja kulje-tinten
automatisointiin, ohjelmoin»
tiin ja kaukoohjaukseen, selluloosa:
ja paperitehtaiden toimintaan ja
öljyväkirehujen tuotantoon. Lisäksi
he perehtyivät mm. kielitieteen,
kansainsivistyksen. rakennustoimin­nan
ja kunnallistalouden kysymyk­siin.
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet
puolestaan tutustuvat Suomessa ra--
kennusten suunnitteluun, rakentami
seen ja kalustamiseen, maanparan-nustöihin,
puunjalostukseen, turve-teollisuuteen
sekä sähkötekniikkaan
liittyviin ky.symyksiin.
Yhteiskokouksessa tarkistettiin
Moskovassa viime elokuussa pidetyn
11. kokouksen päätösten toimeenpa­noa
sekä käsiteltiin osapuolten eh­dotukset
Suomen ja Neuvostoliiton
välisen tieteellisteknisen yhteistyön
edistämiseksi. Kokousten välisenä ai
kana os'apuoIet ovat vaihtaneet tie­demiehiä
ja muita asiantuntijoita,
jotka ovat luennoineet tieteen ja
tekniikan ajankohtaisista kysymyk­sistä.
Sambiaii kuparia
Kofigön kautta
Leopoldville. — Sambian kauppa­ministeri
Justin Chimba ilmoitti vii­me
viikclla Kongon kanssa solmitus­ta
sopimuksesta, jonka nojalla
Sambia voi. saada käyttää Kongon
aluetta tärkeän vientitavaransa ku­parin
kuljetukseen. Vailla meren­rantaa
olevan Sambian kuparinvien-ti
on riippunut tähän asti melkein
kokonaan sen Ja Rhodesian yhdessä
omistamast.r rautatiestä, joka kul-:
kee Rhodesian ja Portugalin Mo­sambikin
kautta. Rhodesian halli­tuksen
kan.ssa syntynyt kiista rahti­maksuista
on uhannut tätä reittiä.
K O K O U S K U T S U
Workers' Go-Op of New Ontario Ltd.
osuusliikkeen
VUOSIKOKOUS
pidetään tFkräitiälaisteti haalilla
142 Golden Ave., South Porcupine, Ont.
Perjantaina, kesäkuun 24 pnä 1966
alkaen kello 7.30 illalla
Kokoukselle esitetään liikken tili- ja toimintaraportit
vuodelta 1965, sekä käsitellään muut sääntömääräiset
asiat..
Jäsenistön ja kuluttajien runsasta osanottoa toivoen,
JOHTOKUNTA.
Onuiibus-kirjojen koltne suurteosta
MAUi^ASSANtm PÄÄHAAT
306 SIVUA HINTA SID. $4.50
Madpas^tin parhaat sis&Itää kakslkymmentäkaksi novellia, jot­ka
kuuluvat mSstarUi parhaimmistoon: Huviretki, ystävykset, seik­kailu
Pariisissa, pelkuri, neltriPifi,Marroca, hullu, palvelustytön
tarina, merkki, pierrot, kevät, roirva Pärise. Rosalle Prudent, tuo
Jikamainen. Marin, Martinlp tyttö, anteeksianto, Simonin Isä, ovi,
kunniamerkki, vuokr^AiÖritÄ, Andren Vaiva, halko, '^ijainen; kär-.
panen, rouva Hussonin ruusupoika. Isä Amable, satama ja sateen­varjo.
.• , . ;
KAIKKIEN A I K O J E N RAKiKAus
322 SIVUA HINTA SID. $4.50
on perin epäsovlhnalhfen rakkauskertomusten valikoima. Sen kir­joittajat
ovat tutkineet/rakkauden arvoitusta eri aikoina Ja erilai­sissa
elämänympäristöissä, kirjoittajien joukossa on sellaisia rak­kauden
mesiärikuvaajia kuin Ouy de Maupassant, Colette,.Anton
Tsehov, D. H. Lawrence. THoniäs Mann, Wolfgang Börchert, Hall-dor
Laxnes Ja Mika wältari. TässS valikoimassa avautuu vivah­teikkaita
häkymiä rakkauden ahia uuteen Ja elävään maailmaan.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaui Pii
100 Elm l»t. Vfe^
Limited
P. Ö. Box 69. Sudbury. Oni.
7
•'^';;!;'/i.V:,'''.;;IV','';,l lllifil
, ,• • • • 1, •