Vapaus, June 14, 1966

              Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 14 p. — Tuesday, June 14, 1966
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917 VAPAUS
(LIBERTY)
EOITOR: W. E K L U N D MANAGER: E . SUKSI
'. TEIdCPHONEi OFFICE ÄNO EOITORIAU ^74.4264
Publl&te^thrlc» «eeäy: nfoeSilays, "fbursdays tmd Saturdays by VäpauB
PiibilsttiurCb. tiditoa. iCKNiosjEläi.St: V|»t. 1^11^^ Canada.
•• • Mafflng^ Ä«ftes4: Btet 6ft
' '' AdverUsing^ ra upon appUcation, translatlon iree of charge.
i»uth0ti88d as stieondb olass mall by the Post Of (ice Department. Ottiwä.
stiä Ibr paymeät öf postäge iiS oäsh.
M t - m b i - r ' o f l h i^? i ; CANADIAN LÄNGl^AG
TILAVSHIN19AT:
Caniadaäsa: 1 vk. $9.00, 6 kl^ $4.75 niSA:ssa
3 \sJL 2.75
1 vk. $10.00, 6 tt. $8iJ5
Suoihessa: 1 vi. 10.50, 6 kk. 5.75
NATO-kokouksen ptiheeft ja teot
Brysselissä, Belgiassa pidfetty NATOliiton ulkoministeri-neti^^
oSfön kokous päättyi keskiviikkona tehdyn kompromis-si^^
äätökseri jälkeen. Kokouksen päättyessä julkaistiin yhtei-äeö
kommunikea, mistä ilmenee — kuten eräs paikalla ollut
amadaläinen kirjeenvaihtaja sanoo — että "länsimaisissa pii-ilöisii^
Äi katsota, että kokous olisi saanut erikoisempaa saa-vtrtaäfa."
Kokouksen käsiteltävänä oli Ranskan hallituksen aiheut­tama
pulma, eli se kun Ranska ilmoitti vetävänsä asevoiman-pois
NATO-liitöh integroidun (tarkoittaa yhdysvaltalaisen)
jOÄdöA älaistiudesta ja ilmoitti, että Ranskassa olevat NAT-Gbi
"SÖtatukiasemat on muutettava määräaikaan mennessä
•• .pois.;. •
NATOn ulkominister.ineuvoston kokouksessa vahvistet-Öiö
Ranskan asevbhnlen ero tapahtuneena tosiasiana, mutta
*%>riipTtimissiräffcaisu" tehtiin Ranskan Länsi-Saksassa ole­vista
äsevdiniista. Tämän kompromissiratkaisun mukaan
itanska jä "14 uskollista" NATO-maata sopivat siitä, että
kiistanalainen kysymys alistetaan NATO-neuvoston käsitel­täväksi,
mutta jos kysymystä ei saada siellä ratkaistuksi, se
täleÄ liudeflleeh ulkoministerineuvoston harkittavaksi. Toi-sihsartöeh
kiistakysymyksestä sovittiin, ettei mitään sopimus­ta
ole tiedossakaan.
Mainitun NATO-kokouksen asioista puhuttaessa kiintyi
6rikoiähuomiomme Canadan ulkoministeri Paul Martinin
katifliisiih lausuntoihin siitä, miten NATO-liiton pitäisi oikein
puskerhalla painostaa suhteiden parantamista idän ja lännen
välillä, ja toisaalta siihen tosiasiaan, että NATOn ulkominis-tctikökous
ei ryhtynyt vakavissaan keskustelemaankaan
tästä asiasta.
Läritiseri liittoutuman (NATOn) tulee pyrkiä kylmän so-i
däh lopettamiseen nyt kun Neuvostoliiton sotilaallinen uhka
031 haihtunut^ kerrottiin ulkoministeri Martinin sanoneen
mainitussa tilaisuudessa maanantaina. NATOn tulee vapau-taa
siitä, että sotilaallisia kysymyksiä pidetään etualalla, hän
jatkoi.
Mutta keskiviikkona julkaistussa kommunikeassa sano­taan,
cfttä huomioonottaen Neuvostoliiton perustavoitteet, sen
asevoimien tason . . . ministerit katsoivat välttämättömäksi
yUä|>itää riittävästi asevoimia lännessä. Samalla kertaa kom-ftiuöikeassä
ilmaistiin, että NATO kannattaa Saksan yhdistä-tiilsäjatusta,
ilmeisesti Länsi-Saksan ohjelman polijalla, mikä
pyrkii pahentamaan eikä lieventämään kylmää sotaa.
1 1^^ mr. Martinin yllämaini­tusta,
läusunnostai sanotaan ulkoministerimme tulkinneen
joidenkin NATO-maiden uudenlaisia katsomuksia siitä; että
f f A ^ n pitää vapautua sotilaallisten kysymysten ensisijai-
|uuskäsityksestä.
f''" - K^okouksen jälkeen julkaistu kommunikea osoittaa sel-ya^
tii että mr. Martinin, "toivorikkaus" oli ennenaikaista ja
perusteetonta.
Toronto Daily Starin kirjeenvaihtaja Mark Harrison esit­ti
aäian tästä puolesta viime keskiviikkoisessa Brysselin kir-jefe^
än seuraavanlaisen tilannekuvan:
; . •- "Länsiliiton (NATOn) johtavat maat ovat tehneet selväk­si,
että niitä ei kiinnosta lainkaan idän-lännen konferenssi
kylmän sodan jännityksen lieventämiseksi.
."Ne (johtavat jäsenmaat) ovat asiallisesti puhuen hyljän­neet
tanskalaisten ehdotuksen, että hetki on kypsä NATO-ja
Varsova-liiton maiden konferenssille Euroopan turvallisuus­kysymyksistä.
"NATOn miltei kaikki (15) jäsenmaat tekivät huulipalve-lua
sille periaatteelle, että suhteita olisi parannettava Itä-
Euroopan kommunistimaiden kanssa.
"Mutta (NATOn) johtavat jäsenmaat kieltäytyivät eri-näistöft
syiden perusteella tekemästä mitään tämän tilanteen
jsÄditeen nykytilanteessa."
Yhdysvaltain valtiosihteeri Dean Rusk sanoi, että Neu-
Vostoliiton ohjelma näyttää nykyaikana "epäselvältä" ja esit-tli
että "NATOn ei pitäisi tehdä mitään siirtoa sopimukseen
! pääsemiseksi Neuvostoblokkin maiden kanssa, kunnes ön saa-parenimin
selville Neuvostoliiton ajatuskannat."Amerik-
; fedaiset eivät halua tulla hoputetuiksi idän ja lärmen konfe­renssi;^
tiimoilta aikana, jolloin he (amerikkalaiset) ovat si-
; dottuina Vietnamiin, ja jolloin NATO-liitto on pahoin hei-
: kentytiyt Ranskan sivuunjäämisen vuoksi" sanoo mr. Harri­son,
s i
Arvo Salo Vietnamista:
on se maalo ssa
ei jenkkisotaa tiiemita
Helsinki. — Kansanedustaja Ar­vo
Salo kirjoittaa Suomen Sosiali­demokraatissa
Suomessa pidetyistä
Vietnam-mielenosoituksista mm.
seuraavaa:
Kun Dean Rusk vieraili Suomes­sa,
puolueettomassa maassa, osoitti
80—100 suomalaista mieltään Viet­namin
sotaa vastaan olemalla syö­mättä:
Esplanaadilla tai muualla ja
6OOK1OOO saapui puhetilaisuuteen
Kauppatorille. Suomen lehdistö nos­ti
tästä valtavan äänen ja maalasi
kaikille mahdollisille seinille kan­sallisen
häpeän ja kansallisen vaa­ran.
Deah, Rusk itse tuskin sai muu­alta
mielenosoituksista tietääkään
kuin mieler osoituksia vastustaneis­ta
lehdistä, sikäli kuin hänelle toi­mitettiin
lehtikatsauksia.
Kun Dean Rusk matkusti Nor­jaan,
Yhdy.<:valtain liittolaismaahan,
oli vastassa 1500 mielenosoittajaa,
"vasemmistolaista ja muuta". Näi­den
mieli ja mielen osoite ei var­masti
jäänyt Ruskilta huomaamatta.
Miten voi Norjan puolueellisuus
kestää sellaista mitä Suomen puo­lueettoman.'!
ei kestä? Onko Rusk
Länsi-Saksan
lentäjiä USA:n
aviiksi Vietnamiin
Hongkong. — Pohjois-Vietnam on
syyttänyt Länsi-Saksaa lentäjien lä­hettämisestä
Yhdysvaltojen ilmavoi­mien
avuksi Vietnamin sotaan.
Hanoin hallituksen tiedonannossa
jonka uutistoimisto Uusi Kiina jul­kaisi
viime viikolla, väitettiin myös,
että Länsi-Saksa oli sijoittanut eri­tyisiä
sotilaslaitteita Etelä-Vietna­miin
lähettämänsä sairaala^alukseen
Helgolandiin.
Pohjois-Vietnamin hallitus syyt­t
i Bonnin hallitusta Yhdysvaltojen
lisääntyvästä avustamisesta sen
hyökkäyssodassa Vietnamissa.
niin arkanahkainen, että loukkaan­tuu
sotapolitiikan paheksumisesta?
Yhdysvallat on perinteellisesti i l ­maisuvapauden
maa, ja mielenosoi-tusinstitiiutio
on ^i-ellä pitkälle ke­hittynyt.
Pahin tapa loukata USA:ta
on väittää, että sen edustajat Suo­messa
loukkaantuvat mielenosoituk­sista,
joihin he ovat tottuneet jo
omassa maassaan. Eikö mielipiteen
salailu ja poliisin avuksi huutami­nen
sen toteuttamiseksi ole tekopy­hää
j a epäkunnioittavaa? Eikö se
ajattis; ettU Yhdysvalloissa reagoi'^
täisiin mielenosoituksiin samalla ta­valla
ja yhtä arkanahkaisesti kuin
aräissä^jnuissa maissa, ole sangen
epähieno?
Olavi Pöavolainen. on kuollut
mutta se totuus, että Suomessa ei
ciedetä mitä maailmassa tällä het­kellä
tapahtuu, ei ole kuollut. Suo­messa
ei tunneta länsimaisia käyt-täytymis'.
apcja. Suomen sosialide­mokraatit
eivät tunne länsimaisten,
sosialidemokraattien -asenteita ja
ajattelua. Suomessakin luetaan Viet^
namin sodasta kertovat otsikot,
mutta niiden sisältöä ei tajuta. Ame^
rikkalaiset ja suomalaiset kolumnis-
!it osoittavat jopa Ruskin vierailun
yhteydessä sodan tosiasiat moneen
kertan j o p i suomalaisessa oikeisto-lehdistössä,
monet niistä pitivät
Ruskin vastuuta sotapolitiikasta en-iisijaisena:
mutta lehdet ilmeisesti
luottivat siihen, että kolumneja ei
lueta, ettei ainakaan Rusk lue.
Tärke?ä onkin huomata, että mie­lenosoitusten
mielen osoite on koti^
mainen. Pyrkimyksenä on vaikuttaa
suomalaiseen ajatteluun ja käytän­töön.
Olkoon, että USA on meitä
kohtaan y.stävällinen; kylien pom­mittaminen
ja riisipeltojen myrkyt­täminen
on epäystävällistä itse ih­misyyttä
kohtaan. Myös Suomessa
on opittava mitä ihmisyys on.
Sanokaa se maa, puolueeton, ame-rikkalaisystävällinen
taikka jenkki-vihamielinen,
jcssa Yhdysviiltain
Vietnamin-politiikkaa vastaan ei
protestoida. Onko niitä?
Toimittaja-vailidoksia
Pekingissä
Peking. — Peklrigin Päivälehdeft
erotetun päätoiniittajan Färi Tsfciä-in
tilalle on nimitetty Tshai Hisiaög
ilmoitettiin Kiinan pääkaupungista.
Henkilövaihdosta ovat edeltäneet
laajamittaiset Pekinglil älymystöä
vastaan tehdyt- syytökset puolueen­vastaisen
toiminnan harjoittamises­ta.
Lehti kertoi lukijoilleen, että 8en
ja iltalehti Pekingin Uutisten pää­toimittajien
komitea organisoidaan
uudelleen. Tshian lisäksi uuteen ko­miteaan
kuuluvat Wu H,siang ja
L i n Tshin. Pekingin lehdlstökomi-tean
ja yliopiston puoluelcomiteän
jäsen Sung Shuo on myös erotettu.
Pekingiläisen aikäkauslehdeii
Etulinjan julkaisemista on lykätty
toistaiseksi, ilmoitettiin Pekingissä
lisäksi. Lehti ei ole arvostellut
Pekingin apulaispormestaria Wu
Hania, jota myös on syytetty puo-lueenvastaifesta.
toiminnasta.
Kommentoidessaan henkilövaih­doksia
Pekingin radio sanoi, että
Kansan Päivälehden entisen pää­toimittajan
Tengin johtama puo­lueenvastainen
ryhmä oli käyttänyt
Pekingin Päivälehteä, Pekingin Uu­tisia
ja Etulinjaa "rikkaruohojen-s
a ' levittämiseen. Uusista nimityk­sistä
päätettiin kommunistisent>uo-lueen
uuden Pekingin puoluekomi­tean
istunnossa.
Mitä mitul sanovat
I taliakin luopuu
Rooma; - T - Italia ilmoitti harkit­sevansa
yhteiseurooppalaista Eldo-avaruusohjelmasta
luopumisesta,
jos Englanti pysyy päätöksessään
vetäytyä yhteisestä ohjelmasta.
Italia antaa siinä tapauksessa
varat muille tieteellisille ohjelmil­le.
Englantilaisten vetäytyminen
saattaisi avaruusohjelman entistä
xin heikompaan taloudelliseen ase
maan.
"fdbilitA SAJBAd YHTEISlKUNtA . . . " ' ^
Canada|al8et näyttävät tottuvaa tähäii sotaan. Amerikkalaisten
söuri eskalaatio alköl 15 kUtlftaUttä sittöii. Sen kasvaessa ja yhä kas­vaessa,
me.näytämme pitävän sitä asiaan kuuluvana. Yhteiskunnasta,
iriikä haluaa jatkuvasti uutta kiihoketta, näyttää tärkeämmältä kahden
viihdyttäjä-henkilön erottaminen kuin aasialaisten tappaminen;.
KUka nukkui ketien kanssa lähes kymmenen vuotta sitten saa pää­ministeriltä
osakseen enemmän huomiota kuin tämä onneton sota. Sa­nomalehdet
j a televisio etsivät uutta sensaatioa yhteiskunnasta, mikä
ei voi kiinnittää huomiota juuri mihinkään. J a tämä välinpitämättö­myys
näyttää olevan pahempi Canadassa kuin Yhdysvalloissa. Vieläpä
alinakin kun me tavoittelemme suurempaa osuutta puolustuslaitoksen
tuotantourakoista, meaanommc, että Vietnam ei todellisuudessa liikuta
niei.ä; me voimme kääntää sille asialle kylkeihme. Yksi pahin puoli
siitä vauraasta imperialismitilanteesta, missä me elämme Pohjois-Ame-rikassa,
ön se, että ibmisjoukot voidaan helposti johtaa sietämään niitä
kauheita tekoja, mitä heidän yhteiskuntansa suorittaa maailman muilla
paikoilla. Maa^niikä huutaa äänensä käheäksi televisio-ohjelman suh­teen,
mutta ön äänettömänä Vietnamin sodasta on todella sairas yh­teiskunta
. . .
Vietnamin tilanteen pahin puoli on Vie*namin talonpoikaisten kau­hea
kärsimys; toiseksi pahin puoli siitä muodostuu valheista j a totuu­den
vääristelystä, "mitkä nakertavat yhteiskuntamme sielua.
Torontossa toukok. 4 pnä pidetyssä Vietnam-mielenosoituksessa.
Professori George Grant, MacMaster yliopistosta, .
Illllllllllillllllllllllllllllllllllillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll
Kaino Haapasesta Suuren
väMunnan puheenjohtaja
Helsinki. — Hallituksen vaihdok­sen
aiheuttamat uusintavaalit suo­r
i t e t t i in viikko sitten eri valiokun­tien
kohdalla. Suuri valiokunta va­litsi
pitämässään kokouksessa uu­deksi
puheenjohtajakseen ed. Kaino
Haapasen (kd); Vaalissa Haapanen
sai 28 ääntä, ed. V . J . Sukselainen
(ml-kp) 8 ääntä ja ed. V . J . Ryt^
könen (kd) ed. Haapasen äänen.
Suuren valiokunnan entinen pu­heenjohtaja
Leo Suonpää (kd) ni­mitettiin
kulkulaitosminjsteriksi
Paasion hallitukseen.
Eduskunnan valitsijamiehistö suO:
TiUNNE KÄRJISTYY ISRAELIN
JÄ ARABIMAIDEN RAJALLA
Canadan Suomalaisille kiitos
Suomen sokeain-koululta
"Suomen sokeainkoululta on; tul­lut
täkäläisille kansalaisillemme sy­dämellinen
kiitos siitä rahalahjas­ta,
minkä järjestömme keräsi ja
lähetti mainitun laitoksen hyväk­s
i " , sanoi Helen Tarvainen CSJ:n
Tpkn kokouksessa perjantait-ilta-na.
Canadan Suomalainen Järjestö
toimeenpan; Yhdistyneiden Kansa­kuntien
yhteistoimintavuoden mer­keissä
keräyksen Helsingin sokeain­koulun
hyväksi. Lahjakeräys tuotti
S225, mikä . summa lähetettiin
SCAUL:n lentoon osallistuneen
erään henkilön välityksellä Suo­meen.
Järjestö pyysi Suomen Nais­ten
Demokraattista Liittoa välittä­mään
tämär lahjoituksen sanotulle
koululle.
mistapau.sta mr. Meredith sanoi te-levisioh.
tastattelijalle, ettei hän us­ko
kenenkään uhkaavan hänen hen­keään,
ja että tärkeätä on saada
poistetuksi pelon tunne neekeriväes-tön
keskuudesta Mississippissa.
Mr. Meredith on urhea j a myös
tunnettu kansalaisoikeuksien puo­lustaja.
Meredith tuli tunnetuksi
kautta maailman vuonha 1962 jol­loin
hän oi- ensimmäisenä neekeri-oppilaana
yksinomaan valkoihoisil­le
"pyhitetyssä" Mississippin yli­opistossa.
Sen jälkeen on hänestä
kehittynyt neekerien vapausliik­keen
yksi ihailtava johtajapersoo-na.
Eräät täkäläiset sanomalehdet
ovat rientäneet "selittämään", että
Merediihin ampuja oli joku edes­vastuuton
yksilö jä siinä kaikki. To­siasia
tietenkin ön, että vain vää­rään
kasvsrieet, edesvastuuttomat,
yksilöt voivat sellaisia kylmäverisiä
murhayrityksiä t^hdä.
Mutta tosiasia/ on, että tällaisia
"rotuyihaajia" Icasvaa j ä kehittyy
sittenkin vain visseissä olosuhteis-
Moskova. — Pravdan kommen­taattori
I. Pogodina tarkastelee Is­raelin
ja sen naapurimaiden, erityi­sesti
Syyrian suhteita. Kirjoittaja
toteaa, että kansallisten arabivoi-mien
valtaannousu Syyriassa kol­misen
kuukautta sitten aiheutti Yh­dysvaltojen
ja Englannin taholta
selviä sotilaallisia reaktioita, mm.
molempien maiden sotalaivoja i l ­mestyi
Syyrian läheisille vesille;
Tähän liittyy amerikkalaisten asei­den
. myynti Israelille ja täinän
maan aktivisoinut arabivastainen
toiminta. Pogodina kirjoittaa mm:
Hiukan yli kolme kuukautta sit­ten
nouoivat Damaskoksessa valtaan
voimat, jotka todella ovat kiinnos-
Viime torstaina kävivät mainitun
liiton puheenjohtaja Hellä Meltti
ja Uusi Nainen lehden päätoimitta­ja
Suoma Lukander luovuttamassa
canadalaisten lahjan sokeain kou^
lulle, jossa sen vastaanotti koulun
johtajatar maisteri Hilkka Brusila.
Lahjoituksen johdosta ovat täkä- Kapkaupunki. — Senaattori Ro-
Iäiset kansalaisemme nyt saaneet beit Kenhedv sanoi viime viikolla
CSJ:n keskuksen välityksellä seu- .pgrtheid-politiikan paheeksi ja ke-raavana
kiitoskirjeen: ,^ ~. . , .,, , . . ,
Canadan Suomalainen Järjestö. »»""^ " " « " " ' ^ eteläafrikkalaisia luo-pumaan
vääristä käsityksistä, että
tuneita tämän arabimaan itsenäi­syyden
lujittamisesta ja sen mahr
dollisimman nopeasta etenemisestä
yhteiskunnallisen edistyksen tiellä.
USA ja Englanti reagoivat Syy­rian
helmikuisiin tapahtumiin sel­vääkin
selvemmin. Beiruitin sata­maan
ilmestyi pian Yhdysvaltain 6.
laivaston vaikuttava eskaaderi ja
israelilaiseen Haifan satamaan ank­kuroi
puolestaan englantilainen es­kaaderi..
•
Pogodina toteaa edelleen, että
tämän amerikkalais-englantilaisen
sotilaallisen mielenosoituksen tu­loksena
välikohtaukset Israelin ja
arabimaiden , välisillä rajoilla ovat
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
ritti erikoisvaliokuntien kohdalla
täydennykset. E r i valiokuntiin valit­t
i in uusia varsinaisia jäseniä yhteen­sä
13 ja varajäseniä 4.
I^eruslakivaliokuntaan tuli L.
Suonpään (sköl) sijaan A. Juvela ja
A. Sileäkankaan Ck) sijaan A. Pent­ti.
Varajäseniksi valittiin E. Ale­niuksen
(Skdl) tilalle A. Saarinen.
Lakivaliokuntaan valittiin ruotsa-'
l a i ^ kansanpuolueen K. Gestrinin
tilalle G. Teir, keskustapuolueen S.
Suorttasen tilalle M. Lahti j a niin
ikään keskustapuolueen M. Linnan'
sijaan A. Pentti.
Ulkoasiainvaliokunnassa sai L.
Lindemanin (sd) paikan L; A . Pun­tila
j a E . Aleniuksen (skdl) paikan
P. Aitio. Varajäseniksi valittiin P.
Aition sijaan A-L. Tiekso.
Valtiovarainvaliokuntaan. tulivat
skdl:n M.; Koivusen t i l a l l e . K . Hon­konen
ja keskustapuolueen N. K a a r
salaisen tilalle M. Jussila. Entisten
varajäsenten , lisäksi valittiin vara­jäseneksi
ed. E . Huurtamo (kok).
Taloissvaliokuntaan tuli ruotsa­laisen
kansanpuolueen M. K u i r in
tilalle K. Gestrin. Laki- ja talousva­liokuntaan
puolestaan valittiin kes­kustapuolueen
S. Suorttasen sijaan
M. Lahti.
Maa- ja metsätalousvaliokuntaan
tuli sosialidemokraattien L. Linde­manin
tilalle M. Eskman ja varajä­seneksi
niin ikään sosialidemokraatr
tien K. Matilaisen tilalle V. Hells^
ten. Puolustuslakivaliokuntaan välit
tiin liberaalisen kansanpuolueen T. ,
Salon sijaan J . Tenhiälä.
Kennedy vetosi rotujen tasa-arvoisuuden puolelta
Esitän kunnioittavasti lämpimät
kiitokset rahalahja.<:ta, jonka tänään
(kesäk 2 pnä) sain vastaanottaa
oppilaittemme hyväksi.
"Ihailen .suurenmoisuuttarne, kun
niin lämpimästi muistatte vanhan
kotimaanne kovao.saisia lapsia.
"Korkein Teille kaiken hyvyyten­ne
palkitkoon.
Hilkka Brusila."
ihmiset voidaan jakaa eri luokkiin
rodun perusteella..
Kennedy, vieraillessaan Etelä-Af­rikassa,
vetosi voimakkaasti rotujen
tasä-arvoisuudon ja neekereiden oi­keuksien
puolesta. "Meidän on tun­nustettava
kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus
jumalan, ihmisten ja
hallitusten edessä", hän sanoi.
Puhuessaan Kapkaupungissa Ken­nedy
kehoitti nuoria kuulijoitaan
luopumaan arköudesta ja itsetyyty­väisyydestä.
"Moraalinen rohkeus
ön tärkeintä niille, jotka tahtovat
muuttaa vaikeaksi muutettavissa ole
van maailman" hän mainitsi.
Puhetilaisuuden oli järjestänyt
Etelä-Afrikan ylioppilasliitto , Nu-sas,
joka on kutsunut senaattori
Kennedyn maahan. EteläAfrikan
hallitus ei huomioi Kennedyn vie­railua,
vaan sanoo Sitä 'täysin yk­sityisluontoiseksi".
Tri Hendrik
Verwoerdin johtama hallitus on jo­pa
rajoittanut Kennedyn isännän,
ylioppilasliiton puheenjohtajan lan
Robertsonin liikkumavapautta "kom
munismin tukahduttamista koske­van"
lain nojalla.
Senaattori Kennedy tähdensi pu­heessaan,
että hänen omassa maas­saan
ponnistellaan jatkuvasti nee­kereiden
oikeuksien takaamiseksi.
Hän mainitsi vain muutaman ker­ran
apartheid-politiikan, mutta sa­noi
sitä paheeksi ja ikivanhaksi kä^
sitykseksi, joka on juurrettava pois
ihmiskunnan keskuudesta.
•: Lyhyesti lausuen, mr. Mai^-Unin Irauniilla puheilla ei ol­lut,
eikä ole mitään todellisuuspohjaa. NATO-liittoönede^
l%en |)äääsiassa sotilaallinen liitto, jonka tavoitteena pn kyl­mäin
sodäii Ilmapiirin ylläpitäminen, eikä suhteiden paran-tajtnin^
h Itä-Euroopan maiden kamsä.B^ Martin on luon-ooliiseisti
tietoinen tästä paremniin kuin me.' Tosiasiassa hän
pii tietoinen siitä Brysselin kokpitkseen mennessään ja siellä
ptihuessäa. Oleinme taipuvaisia uskomaan, että' hän henki­lökohtaisesti
toivoo, että NAme^ olisi 'Vain" sotilaallinen, ^^f^!^'!^'
.1. . r .^..1 • . 1 .. silta, etta nam tapahtuu. Vaaraan
liitto, mutta se ei muuta miksikään sita tosiosraa, etta hänen kasvanut ja edesvastuuton on koko
puheensa pyrki antamaan NATO-liitosta kokonaan härhaut- Mississippin osavaltion valkoihoinen
tavan kuvan niille, jotka eivät ole tietoisia vallitsevista to- hallitseva i-yhmä, jonka rotuerötte-siäfiioista.
lu ja rotUparemmuusteoria kasvat-
; • ' '•• ' •• taa ja kehittää sellaisia petoja, jot­ka
voivat, moisia väijytyksiä suorit­taa.
^' .:'-./•
Toivottavaa tietenkin on, että mr.
Meredithin ampuja saatetaan oi­keuslaitoksen
eteen hirveästä teok­sestaan
vastaamaan. vMutta yhtä toi­vottavaa
on samalla se, että Yh­dysvaltain
neekereille myönnetään
vihdoin viimeinkin sekä teoissa että
puheissa tasa-arvoiset oikeudet mui­den
amerikkalaisten rinnalla.-
PÄIVÄN PAKINA
GUIAHAN ITSENÄISTYMISESTÄ
Kuten on uulistiedoista saatu
lukea Brittiläinen Guiana ei ole
enää •'brittiläinen" sillä Britan­nian
lippu laskettiin Georgetovvn-issa
alas toukokuun 26 pnä. .Se
aloitti uuden ajanjakson tämän
etelä-amerikkalaisen pikkumaan
melko myrskyisessä historiassa.
Vaikka Guiana joutui Britan­nian
maailmanvallan alusmaaksi
jo vuonn:^ 11595, j o l l o in brittiläi­nen
Walter Raleigh sen löysi, niin
viimevuosina, jajaliteltavasti kyl-asioihin,
vaikka Brittiläinen Guia­na
olikin virallisesti "o.sa" Britan­niasta.
Tj.mä ilmenee erikoisesti
Guianan viimeaikaisesta itsenäi­syystaistelusta.
Kuten muistetaan Yhdysvallat
ei halunnut, että Guiana olisi it­senäistynyt
tri Cheddi Jaganin
johtaman Kansanpuolueen halli­tuksen
alaisuudessa.
Jaganin johtama Kansanpuolue
voitti vaaleissa neljä peräkkäistä
kertaa V 1950; 1953; 1957 j a 1961.
lä vielä nytkin, poliittisen vapau- .Kun näiden vaalitulosten perus-tumisensakin
jälkeen .Guiana on teeUa mupdostettu Kansanpuolur
^^^^^^^^^^^^^^ fl^^
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, eräs rotusyrjintäkii-hoituksen
sokaisiema valkoihoinen mies ampui väijymispai-kästa
Jahies Meredithia haulikolla selkään, Meredithin joh­taessa
Missi£lsippiin mjtrssia siinä mielessä, että se rohkaisisi
peloii vallassa olevia neekereitä rneneniaäh äänestämään.
Vielä muutama minuutti annen tätä tyrmistyttävää ,ampu-ollut
Usäiintyvässä määrässä Y h ­dysvaltain
j a osittain myös Cana­dan
suurpääoman vaikutusvallan
ja siis määräysvallan alaisuudes-sa.
— •••
Kiijassaan;"The Ördeal of Brit­ish
Guiana" yhdy.svaltalaiiien ta­lousmies
Philip Reno kirjoittaa
(1964) että "Yhdysvaltain toimin­ta
on ohjattu puolustamaan iinpe-rialistista
järjestelmää yleensä."
Liverpoolin, Manchesterin ja
Lontoon rahamiehet ovat puoli­toista
vuosisataa kahmineet rikka­uksia
Guianasta. Viimeaikoina
ovat siellä saalistaneet mvös Rey-nöld
Metals, DemecaraBauxite ja
muut amerikkalaiset monopoliyh-
• tymät.
Juuri imperialististen c^ujehsa
valvomisen vuoksi oh Yhdysval-
~lat viime vuosina sekaantunut yhä
avonaiscmmin Guianan sisäisiin
een hallitus esitti itsenäistymis-vaatimuk.
sen, JLpntoö vastasi sii­hen
aloittamalla poliittisen ajo­jahdin
tri Jagania ja hänen seura-laisiaan
vastaan.
Imperialistit "olivat peloissaan
ja hysterian vallassa sosialistises­sa
Kuubassa tapahtuneen, kehityk­sen
johdosta, eivätkä halunneet,
että läntiselle pallonpuoliskolle
muodostetaan toinen edistykselli­nen
ja itsenäinen maa", sanoi t r i
• Jagan..
Amerikan (ja ikävä sanoa myös
Canadan) lehdistö huusi siihen ai­kaan,
että "Guianasta voi tulla toi­nen
Kuuba" ja peräti "kommuhis-min
portti Etelä-Afrikkaah".
Johtuen erikoisesti Wa5hing-tonin
paiiiostuksesta, Lontoo lyk­käsi
ensin tuonnemmaksi Guianan
itsenäisyyden myöntämisen, kuin-^
nes imperialistit aloittivat Voi­makkaan
kampanjan Jaganin hal­lituksen
sj rjäyttämiseksi.
Yhdysvaltain talainen palvelu
(CIA) provosoi,' ja eräitten tieto­jen
mukaan rahoitti Guianassa hal-litusvasta^
fiia mielenosoituksia ja
mellakoita. Joulukuussa 1964 —
vuotta ennen määräaikaa—-jär­jestettiin
uudet vaalit, ja maan
vaalilakeja muutettiin nimen­omaan
siinä mielessä, että saatai­siin
helpommin Jaganin johtama
Kansanpuolue" tappioon.; Kansan-;
puolue sai silloinkin—enemmän
ääniä kuiii.mikään muirpuolue —•
kaikkiaan 46 prosenttia kaikista
äänistä, mutta imperialistien-"uu­simman"
vaalilain mukaan se ei
voinut sittenkään nitiodostaa uut­ta
hallitusta.
Sen sijaail muodostettiin ns. ko­koomushallitus
Känsän Kansallisr
kongressin johtajan Forbes Burn-^
bamin johdolla.
Tämä kokoomushallitus järjesti
useita mnutoksia. Omistavan luo­kan
jäsenteil veroja huojennet­tiin.
Jaganin hallituksen toimesta
poistetut koulujen lukukausimak­sut
palautettiin voimaan. Yhdelle
brittiläiselle ja kahdelle amerik-kalaiselle
yhtiölle «nnettlin öljyn-etsintäoikeudet.
Yksistään. Rey­nolds
Metal yhtiö sai 75 vuodeksi
oikeuden rlkkalclen baukBiittialu*
jalAcn kehittämiseksi—-25 vuotta
siltä oli verovapaata aikaa.
Nyt oli sitten hetki lyönyt. Lon­too
j a Washington katsoivat itse­näisyyden
myönnytyksen olevan
nyt ajankohtaisen.
Mutta maan Itsenäistymishetki •
ei suinkaan ollut sellainen ilon ja
riemun päivä, miksi maan patrioo-
"tlt olivat sen etukäteen kuvitel­leet.
Guiana oli itsenäistymishet-kellä
ja on vieläkin poikkeusla­kien
alaisena; perustuslailliset oi­keudet
on mitätöity ja monet Kan-sanpm>
ueen kansanedustajat istu­vat
kalterien takana poliittisessa"
vankeudessa.
Mutta siitä huolimatta on syytä
muistaa, että Guianan itsenäisty­minen
oli kuitenkin imperialistien
"vapaaehtcinen lahja", kuten on
meille sanottu; Maa sai itsenäisyy­tensä
laajan yapausliikkeeh sit­keän
ja pitkäaikaisen taistelun
seurauksesta; Mitä tapahtui nyt .
oli se, että imperialistit saivat i t -'
näistymisen tapahtumaan heille
mieluisemman kaavan mukaan.
to Mutta Guianan kansan taistelu
todellisen itsenäisyyden ja kan­sallisen
vapauden puolesta jatkuu,
eikä mikään mahti maailinässa voi
estää sen lopullista voittoa. Siitä
me saamme oUa aivan varmoja.
Erään tietosanakirjan mukaan
Guianan "rannikko on viljava",
mutta "ilmasto on epäterveeili-nert".
Guianalaisten "kirouksena"
onkin juuri se, ettii heidän maan­sa
monenlaisiet rikkaudet ovat ve- ;
täneet puoleensa kaikenlaisia saa» -
listajia, joiden toiminta oh paljon
enemmän hengen päälle käypää
kuin ori "epäterveellinen Ilmasto".
— Känsäkoura.
•"• [ • ';|' M ' • ' ' i c S ' . ' . ' ' ' V ^ ' f : ?• ;'!'/• iiii'• 'telii:is• '•'?•;!'••'>•' '•':• '''•'"''':':' i/' [' • \-'"i';f':' •i!i,-..fe.'|fsi|i? s:'''|;:i ^-isl:';:!*!;:;.' ''V';ii4ii:i \f,'[ 'i'jisA •',jö'v' .'::|i:;.'';'' ;i, •:>p.'".''':..:lr'".' .:':'•;' \Sv 'yt3i-'? ^; '\r y.'$-iiXif,}'. '••'f*|?ifi5;i;Si|iK^ . ;©'' ••••''