Vapaus, January 17, 1963

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 17 p. — Thursd^y, J»n. 17, 19$^
VAPAUS
(LIBERTY),
i ' •
INDEPENDENT LABDR ORGÄN
OF FINNISH CAI^ADIANS
• Established Nov. 6. 1917
Edltor:-W. Eklund . ..MÄnager: E. Suksi'
- Telephones: Office OS 4-4264 - Edltorlal OS'4-4265
Pubiished thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Satujrdays bi Vapau?
Publishing Co. Ltd.. 100.102 Elm St. West, Sudbury» Ontario, Canajda.
• Mailing address: Box 6S ' ^
Advertising rates upon appllcation. translations frtöof charge.
Authorized as second cass nmil by the Post Offipe Department.. Ottawa.
ttnd for payment of postagg in cash.
TILAVSmNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk.'^.25 iJSAissa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk: $9:00 6 kk. $4,Ä>
1 vk. d.50 6 kk. 5.25
Tervetuloa tdrohtolaisn^yttelij^t
• Ensi sunnuntaina ön meillä sudburylaisilla jäUeen_iIo
tavata torontolaisia näjrttelijöitä täkäläisellä Finnish-^aälilla,
missä he esittävät yhden huvinäytelmien: parhaimmista, D.
Arnoldin ja E. Bachin~kirjoittaman sekä Lenjiart Hjorthin
ohjaaman, 3-osaisen näytelmän "Espanjankärpanen".
Tämä hilpeä huvinäytelmä on hyvin tunnettu canadan-suomälaisille
yleensä ja erikoisesti kaikille näytelmätaiteen
ystäville. Mainita voidaan kuitenkin erikoisesti se, että kun
lehtertime edustajat vierailivat viikon vaihteessa Torontossa,
he saivat monelta torontolaiselta näyttämötaiteen ystävältä
jä hätfastäjalta pyytämättä sellaisia lausuntpja, että "tätä
näytehnää voitte vapaasti mainostaa"; sillä se '«esitettiin tääl--
lä Torontossa poikkeuksellisen hyvin"; ja "sitä näytelmää
kannattaa tulla katsomaan välian kauempaakin"
Mainittakoon vielä, että vaikka Don-haali oli ääriään
myöten täynnä silloin kun tämä näytelmä siellä esitettiin,
Torörilbssa kuului nyt näyttämötaiteen ystävien piireistä toi­vomuksia,
että se esitettäisiin vielä toinen kerta, sillä se tu­lee
"varmasti saamaan vieläkin hyvän yleisökannatuksen",
kuten lehtemme edustajille kerrottiin.
Säilömättäkin on selvää, että meillä Sudburyn ja lähi­ympäristön
asukkailla on vain yksi tilaisuus saada nyt nähd^
tämä mämio huvinäytelmä. Nyt on siis toivottava erikoisesti
sitä; että "ilmojen haltija" olisi meille suosiollinen; että tul­lisi
sunriuntaiksi; tammikuun t20. päiväksi kaunis talvisää
jotta näyttämötaiteen ystävien ja harrastajien ei tarvitseolla
sääsuhjeiden vuoksi pois tästä erikoistilaisuudesta. H
Tässä mielessä: toivotammekin torontolaiset näyttelijät
»sydäpftfeUisesti tervetulleiksi Sudburyyn. Uskomme myös, et­tä
vierailijat tulevat saamaan täyllä ystävällisen Ja lämpimän
vastaanoton sekä oikein hyvän kannatuksen niainioUa vie-railuriäytelmälleen
"Espanjankärpanen". Näytelmän esitys
alkaa,.iäsmälleen kello 3 ip. " \
: Henkisen lynkkauksen uhri?
Vaikka Yhdysvaltain liittoyajtioh viranomaisten toimes»
ta ön''huolehdittu siitä; että IliJJssissippin yliopiston ensim­mäistä
neekeriopiskrelijaa, hintelää mutta urheaa James IL
Meredithiäeivolc^ ihonvärin^;
kueen toimesta hirteen täi mukiloitu jossakin pimeässä nur»-
kassaiikuoliäaksi, uutistiei^t viittaavat kuit^nHin siihen, että
hänestäkin voi kaikesta huoliigatta tuUa henkisen lynkkauk-sen
lihri.
I(ptusyrjinnästään< pahamai^ kuuluisuutta saaneen
Mississippin osavaltion kuyernööri Ross R B w^
kaikkensa estääkseen nuoran Meredithin opiskelemasta tässä
"yksinomaan valkoihoisille" varatussa laitoksessa.* Kuvernöö­ri
Barnettin kerrotaan myös saqoijeen, että hän "tuntee erään
psykiatrin", joka on valmis vannoinaan, että tämä neekeri-opiskelija
on henkisesti vajaamittainen, joten hänet voidaan
erottaa yliopistosta!
Uutistiedoissa on kerrottu, että Meredrthiä on peloiteltu
ja painostettu kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla kei­noilla.
Hänet on pidätetty ja häntä on todennäköisesti pa­hoinpidelty
tekaistun liikerihesääntörikkomuksen perusteel­la.
Meredithin lähettyvillä on räjäytetty pulloja ja erään
valkoisen opiskelijan asuntoon heitettiin jonkinlainen pommi
sen "synnin" vuoksi; kun hän oli uskaltanut rikkoa "herra-rotuuö"
lukeutuvien valkoisten narrien päätöksen, että Me-redithille
ei saa-kukaan toinen opiskelija puhua.
Kaiken tämän painostuksesi penisteella, mikä on pahinta
lajia 'henkistä lynkkausta, Meredithin kerrottiin jokin aika
sitten sanoneen, että jos hänen opiskelumahdollisuuksiaati
ei paranneta, hänen täjrtyy jäädä pois Mississippin yliopis­tosta.
Kaikella on tietenkin rajansa, myös häl^äistyksen, pil­kan,
;painostuksen ja vainon kestämisellä. Vain Meredith itse
tietää, koska tämä henkisten kärsimysten malja juoksee y l i
äyrästensä. Mutta siitäkin huolimatta toivomme, vaikka hän
ei voisikaan niissä olosuhteissa tyydyttää omia vaatimuk­siaan
opin ja tiedon hankinnassaj että hän olisi sittenkin lop­puun
asy Mississippin yliopistossa, sillä poisjääminen rohkai­sisi
jta innoittaisi rotusyrjinnän harjoittaja ja vaikeuttaisi hä­nen
^äljceensä siihen yliopistoon (kuinka väärää nimeä siitä
laitoksesta onkaan tähän. asti käytetty!) tulevia värillisiä
opiskelijoita — ja heitä tulee varmasti sinnekin, sillä mikään
ei YQi pitkää aikaa enää ylläpitää rotusortoa ja vainoa
edes" Yhdysvaltain Mississippissa.
ei
r S^keräiänmia^^^^^ pakottaa
yiime viikolla tuli Tpro^tosta kaksi ajankohtaista uutis-tietoa,
jotka käsittelevät tayäliaan samaa asiaa.
Sikäläinen aamulehti kertoi, ettäsokerin hintahbusi vii­kon
plussa jyrkästi. Sokerin tukkuljinta New Yorkin marlj;-
kinoilla oli noussut 5.^ sehtisW 5.19 senttiin pauna. Vuo^i
sitten*tammikuussa oli sokerin tukkuhinta 2:8'senttiä päunä.
Vuoden aikana on siis hinnannousu ollut miltei lOO-prösent-tine^.
f i ole siis ihrhe, vaikka sokerihammästa vähän pakot­taisi
»Täten saamme me canadalaisetkin kunnian maksaa .sii­tä
Ijretistä, kun Yhdysvaltain hallitus ei osta Kiiubpsta hyV^
ja suhteellisen halpaa sokeria, eikä anna muidehkaah liitto­laisten—-
Canada mukaanlukien — käydä kauppaa vapaasti
Kuikan kanssa!
ypisessa uutistiedossa kerrottiin, että torontolaiset ki|-
lutt^at ovat muodostaneet väliaikaisesti toimivan "kohtuul-listef
hintojen komitean' (Fair PricesGommittee) jonka tar­koituksena
on toimia^ ja taistella näitä alati* kohoavia hintoja
vastan. Mainittu komitea, jonka puheenjöHläJana toimii
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
- , Isaac Koski, Sudbury, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, tammikuun 20
p^iv^nä 60 vuotta.
Maija Rauhala, AVaters Township.
Ont., täyttää tänään, tammikuun 17
päivänä 74 vyiotta.
Nikolai Känsälä, Long Lake Rd..
Sudbury, Ont., täyttää lauantaina
19 päivänä 80 vuotta. , ,
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
wm:w^
KYSYMTS Vapaudelle (ja sii­hen
voivat -ipuutkin lehdet antaa
oman arvionsa): Voikornyk^inen yh­teiskuntajärjestelmä
lopettaa työttö­myyden.
J9S voi, niin miten? - r - Työ­kykyinen
työläinen.
VASTAUS: Työttömyys Uittyy ny.-
kyiseen (. kgpitalistiseen). yhteiskim-tamuotoomme
yhtä samnattomasti
kuin nälkä kerjäläisen ' eiäinään.
Äfutta työttömyystilannettä^rvoidäaii'
"RAUHAN ASIAOTA EI
PUHUTA KOSKAAN LUKAA"
iiirrr
;;?f!c;T iif::.U:;(rt )!ii.;ni
ja kansojen j tuhoamisesta.
Ottakaamme oppia niistä kansois­ta,
jotica muutamassa vuosikymme­nessä
ovat rakentaneet alkuperäi­sestä
maaSta ja melkein lukutai­dottomasta
kansasta sellaisen, joka
on ensimmäisenä tiedoissa ja tai­doissa
ja rauhan pyrkimyksissä; Jä
samaan aikaan he ovat käyneet
historian kauhistuttavimntan sodan
hävityksineen.
Meillä on rikas maa — Canada.
Ottakaamme sen rikkaudet kansan
käyttöön. Antakaa työtä työttömille.
Hävittäkää köyhälistöasunnot ja
soppajonot, niin häviää rikollisuus
ja mielisairaalat tyhjenevät.
Tämä maailma kuuluu meille
tänne syntyneille. Ei pitäisi löytyä
aitaa, jossa sanottaisiin, tuo kuuluu
sinulle ja tuo minulle".
Rauhan terveisin kaikille kansoil­le
1963.
— M . W M Toronto.
• • •
KOKOUKSIEN EDELLÄ
"Olli" teki muutama päivä Sitten
varsin huomattavia muutosehdotuk­sia
lehden sisältöön. Mutta kun hän
ehdottaa toimituskirjoitusten ja päi­vän
pakinain lyhentämistä, se ei ole
Vapauden lehtiliikkeen taholta on
annettu ymmärtää, että Vapaus-lehi-destä
voi sanoa sanottavansa ja ar­vostelunsa,
vaan asiantimtematto-malle,
kuten ^minullekin, se on vai­kea
tehtävä.
Luin tammikuun 10 p:n Vapau­desta
nimimerkki "Ollin" kirjoitidc-sen.
Hän näyttää olevan sen verran
tietoinen sanomalehtityöstä, että voi
viitoittaa varman suunnan, miten ja
mistä pitää lehteä parantaa ja mi­ten
kirjoittaa. Allekirjoittanut ei sel­laiseen
pysty. tJskon myös. että jos
"suuri yleisö" ^ a a sormen tarkkuu­della
johtokuntaa ja toimitusta mää­räillä
yksityiskohdissa, niin siellä
toimistossa ei kiestä sitten enää ku­kaan.
Koska Vapaus on minun tietääk-.
seni ainoa lehti, missä meillä on ti­laisuus
saada mielipiteemme julki,
olisi meidän osaltamme pidettävä ar­vostelu
asiarisena ja rakentavana.
Mitä rauhanasiaan tulee, siitä ei
minun mielestäni puhuta eikä kir­joiteta
koskaan lUkaa;
Olen kuitenkin "Ollin" kanssa sa­maa
mieltä niiden Vapauden omien
Umoitusten suhteen, vaan en sillä mielestäni oikein. Nehän ovat hyviä,
mielellä, että ne on ehdottomasti jä­tettävä
pois siUohikin vaikka siitä
olisi vahinkoa lehtiUikkeelle. Eihän
se nyt siuiä lehden, kulmassa hirvit­tävästi
paina vaikka esimerkiksi sitä
"Apua" ja "Eevaa" kaupitellaankin.
En halua kuluttaa enempää leh­den
palstatilfui. Toivon yhteisym­märrystä
l^tiliikkeemme ja lukijahi
välille ja hyvää menestystä edusta­ja-
ja yhtiökokoukselle sekä lehden
lukijoille yleensä onnea vuodelle
•1963. — J . Lehto.
- • • •
MENKÖÖT SUOHON
SODAN LIETSOJAT
Olinpa aikalailla hämmästynyt
avatessani kirjeen, jonka postinkan­taja
käteeni"antoi. Kuoren päällä
oli ihastuttava sanamäoto isoilla
punakirjaimilla: ""Tärkeä tiedonanto
pormestarilta j a valtuusmiehiltä".
Ovatko meidän pormestamimme
ja johtomiehemme joille me veron­maksajat
palkan maksamme, niin
ajattelemattomia uskoakseen^ että
alkaisimme rakentamaan itsellem­me
paistinuunia", kunhan he vain
piirustukset lähettävät.
Te ymmärrätte sanomattakin mi­tä
tapahtuisi, jos niin kävisi, ettem­me
tuossa uunissa paistuisi eläväl­tä.
Kuvitelkaa mikä mahdollisuus
meillä olisi elämään, tullessamme
tuosta paistinuunista pois niiden
aseiden jäljiltä, joilla aiotaan sotaa
käydä. Tällaisella sotakiihkodlulla
emme saa muuta kuin pahennusta
aikaan. Pankaa hyvät herrat ja kan­sojen
päämiehet käsi sydämellenne
ja neuvokaa kuinka saadaan maail­masta
viha ja vaino häviämään?
Jospa pormestari olisi tuon kir
jeen sisällön muuttanut vetoomuk
seksi: "rakentakaa rauhaa", sen
sijaan, että lietsotaan sotaa ja jopa
ymmärtämättömiä lapsiakin kou­luissa
pelQitellaan sodilla. Meitä ei
uhkaa vaara mistään päin, vaan me
olemme vaarana itse itsellemme jos
emme kaikki yksimielisesti toimi­ja
ala puhumaan rauhan puolesta.
Ei ole ihme, että mielisairaalam­me
ovat täysin kansoitettuja. Eikä
ole myöskään ihme, että nuorisori­kollisuutemme
aina nousee. Näihin
ongelmiin löytyy vastaus: ELÄMÄN
TURVATTOMUUS.
Kun me ihmiset olemme saaneet
tällaisen maailman elääksemme
niin tehkäämme siitä paratiisi kai­kille
sinne' syntyneille. Olkaamme
veljiä ja siskoja keskenämme.'Äl­käämme
puhuko tämän maailman
mrs. AliceJiiIaigiSj on kutsunut
erikoisen konferenssin, missä
keskustellaan siitä, mitä voi­daan
tehdä ja minkälaisia jär-jestömuotoja
mahdollisesti' tar­vitaan
nykyisen hintojen ko-hoamisvyöryn
pysäyttämisek­si.
Tämä tärkeä konferenssi
hinnannousujen estämisen tar­koituksessa
pidetään Metropo­litan
'United Church kirkossa,
51 Bond St., Toronto, Ontario.,
Konferenssi kokoontuu tammi­kuun
26 pnä kello 2 i p .
Me puolestamme toivotam­me
sille ajankohtaiselle konfe­renssille
hyvää menestystä ja
jäämm)i' mielenkiinnolla odot­taman
sen-työn tuloksia.
arvokkaammat koko lehdessä.
Sitten hän ssryttää Sudburya liian
pitkistä puhveista. Se on kyllä totta,
mutta sama koskee Torontoa. Sieltä
ei valitettavasti juuri muilta ole kuin
Don-haalin uutisia, sekä kesällä
Tarmolasta; Toisinaan montakin uu-tistietoa
samasta asiasta ja samassa
lehdessä.
Kyllähän lehti pitäisi saada sisäl-törikkaammaksi.
Ilman sitä on ti­laushintojen
korotus, inistä on eräis­sä
yhteyksissä nyt mainittu, tappa­vaa
lääkettä lehdelle. Siksi niitä "Ol­lin"
esityksiä pitäisi vakavasti harki­ta
puolelta ja toiselta:
Lopuksi: Kyllä Liekistä pitäisi se
lehteä sekotta va alakertasysteemi
hävittää. Se on epäkäytännöllinen.
Parhainta menestystä kokousten
työlle. — A. J. S.
• • •
KYLLÄ TÄMÄ CANADA ON
MEIDÄN MAAMME
"Ollin" kirjoitus Torontosta sai
minut myös kirjoittamaan tähän
osastoon. Kirjoitan ennenkaikkea
tällä mantereella syntyneenä mieli­piteeni.
Toisin kuin "OlliV, minä pidän
siitä kun luen "meitä canadalaisia"
ja "me canadalaiset", sillä ajatte­len,
että kun me ansaitsemme ela­tuksemme
täällä ja kun tarkoituk­semme
on pysyä Canadassa, niin
Canada pitäisi olla meille etutilalla.
En. pidä tarpeellisena vähentää
"Moskovan" uutisia^ Luen niitä
myös englanninkielisistä lehdistä j
ja asiat ovat useasti selvempiä mi-|
nuUe kun olen ne lukenut myösi
Vapaudesta. I
Mitä tulee urheilukirjoituksiin, I
niin toisinaan luen Canadaa koske-1
vat asiat Yleismaailmallisia koske­vista
urheilu uutisista en ole ' in-'
nostunut, mutta olen huomannut
useiden~miesten olevan niihin kiin
tyneen, siis ne pitää olla lehdessäm­me.
Mielestäni yhteistoiminta suoma­laisryhmien
kesken ja raubanpuo-lustus
ovat hyvin tärkeitä asioita
säilyttääksemme suomalaisen kult­tuurimme
^ ja ainoastaan rauha
takaa meidän olemassaolomme.
"Vapaa Sana"-lehden kirjoituk­set
tarvitsevat toisinaan myös huo­miota.
Tästä hyvänä esimerkkinä
on "Känsäkouran" kirjoitus tam­mikuun
10 päivän numerossa. Va­paassa
Sanassa on toisinaan sellai­sia
' kirjoituksia, että mielestäni ne
ovat' alapuolella älykkään ihmisen
liiiöi^on 'ansaitsemista;
^ Olen hyvin kiinnostuneena luke-iiut
VH. 'n - kirjoituksia Sdomiraat-käätaän.
Hän.on saanut minut mie-
Ukuvituksissäni seuraamaan näkcr
myksiään inaassa, josta . vanhem­pani
ovat. lähteneet yli viisikym­mentä
vuotta sitten. Olen heidän
ja muidenkin aikakauden ihmisten
kuullut puhuvan sän ajan Suomes­ta.,
" H " niin hyvin selittää kuinka
Suomi on jättiläis askelin mennyt
eteenpäin. Me saamme olla ylpei­tä
suomalaisesta alkuperästämme.
Olen kiitolUnen "H":lle kun hän on
uhrannut niin paljon aikaa näihin
ensiluokkaisiin kirjoituksiinsa.' ,
Mitä tulee painovirheisiin, niin
niitä ilmenee myös yhtä runsaasti
englanninkielisissä lehdissä.
Kun lukijat kirjoittavat mielipi­teensä
lehdestämme, niin se on
hyvä asia,' siten toimittajat tietävät
lukijain mielipiteen.
S,, Cobalt, Ontario.
paljon huojentaa nykyisenkin yh­teiskuntajärjestelmän
puitf^ssa. Sik­si
ei ole mitään syyl& omaksua^ työt­tömyystilannettakaan
'"kohtakm" tai
jonkim "ylimmän" määräyksenä.
Yhdysvalloissa ja meillä täällä Ca­nadassa
on nyt kroonilUnen työttö-mjrystilanne.
-Mutta esim. .SuiMnessa,
missä inyös on kapitalistinen järjes­telmä,
onyollut pitjcän' sdkaa miltei
täystyöllisyys. Täällä on porvarillis
sia talousongelmia yritetty "paran-
Vaa" varustelunviljoonliBn "lääkkeil­lä"
-^Suomessa on omaksuttu va-
/rusteluhaaötauksen asemesta rau-harisen
rinnakkaiselon pohjalle pe-ru!>
tuva >'riyvän naapurin"' ohijelma
, kaikkiin maihin. Tulokset ovat nyt
koko maailman'' nähtävissä. Anta-.
mamme esimerldci-bn tietenkhi vain
yksi monista mahdollisista.' Tarkoi­tuksemme
onkin vain todfeta se, et-'
tä jos kansanjoukot vaativat,- ja pai
kottavat hallitusvallan omdksiimaäif
eräitä 'hiyvin tärkeitä ohjBln^muu^'
toksia, työttömyystilannetta voidaan
Canadassakin! huojentaa tuntuvasti
nykyisen yhteiskuntamuodon puit­teissa,
ellei sitä kokonaan voitaisi-r
kaan pys3n'ästi poistaa. • • *
Kysymys: — Haluaisin tiedustella
teiltä sellaista asiaa, että paljonko
maksaa auton edestakainen kuljetus
jos täältä Canadasta menee auton
kanssa Suomeen ja aikoo jäädä pi­demmäksi
aikaa sinne ja pitää au­ton
omassa käytössään. Toiseksi
tarvitseeko siinä tapauksessa mak­saa
mitään veroja ja tullimaksuja
siitä autosta. Olen Canadan kansa
lainen. — T. S., Thompson, Man.
Vastaus: Auton (jos sen paino on
2.500 paunaa tai vähemmän) kul­jettaminen
Suomeen ja sieltä ta­kaisin
tulee maksamaan $300.00
Painavammpi auto maksaa hieman
enemmän. :
Suomalaiset ja ulkomaalaiset,
jotka asuvat vakituisesti ulkomailla
(siis Canadassakin) voivat väliaikai­sesti
tuoda auton Suomeen niin
ettei tarvitse maksaa veroja ja tulli­maksuja.
Mahdollisten väärinlaskelmien
välttä».niseksi on syytä kuitenkin
palauttaa mieleen, että Suomessa
nyt olevien säädösten perusteella,
joiden tarkoituksena op ulkomaisen
/aluutan maasta pois virtaamisen
kontrolli, vierailijan täytyy maksaa
11
. . l i ''tr :
•4 jjv. ' i f i
Viime joulukuun 8 päivän aamu­na
heräsi Brunei, eräs Englannin
viimeisiä aasialaisia siirtomaita,
näennäisesti rauhallisesta unesta.
Uusi siiftomaavästainen rintama oli
muodostunut, eräs kansa oli herän­nyt
jä aloittanut vapaustaistelunsa,
jota f ei enää voida tukahduttaa.
Brunei on Indonesialle kuuluvan
Bonieon (Kalimantan) pohjoisran­nalla,
brittiläisen Sarawak-siirto-maaii
keskellä, joka vuorostaan ra-joit^
il idässä kolmanteen, Pohjois-
Bomebksi kutsuttuun^ brittiläiseen
siirtöpnaahan. Brunoin siättaanikun-nan
alue on 5,700 neliökilometriä ja_
sen asukasluku on n. 80,0007 Maan
ainoana rikkautena ovat öljylähteet,
joiden vuosituotanto on 5 miljoo­naa
tonnia, mikä tuottaa maalle
vuosittain noin 25 milj. punnan tu­lot.
Tästä summasta menee 10 mil­joonaa
provisioina sulttaani Omar
Ali SaUuddinin taskuihin. Omar on
hallinnut Bruneita jo 46 vuotta ab­soluuttisena
itsevaltiaana, mutta to­siasiallinen
valta on kuitenkin
Royal Dutch Shell-yhtiöllä, joka
omistaa öljylähteet.
HISTORIALLINEN KATSAUS
Brunei oli useiden vuosisatojen
ajan Jaavan kuningaskunnan osa.
15. vuosisadalla saapui islamin usko
Bruneihin. Ensimmäisenä euroop­palaisena
tuli maahan portugalilai­nen
Magellan V. 1521. Espanjalaiset
valloittivat maan v. 1580, mutta ei­vät'
kyennefet pitämään sitä kauan
hallussaan. 18. vuosisadalla pemsti
englantilainen Itä-Intian kauppa­komppania
Brunoin alueelle kaup­papaikkansa
ja vuonna 1888 tuli
Bruneista brittiläinen suojelualue.
Japanilaiset suorittivat kuin leiki­ten
Brunoin miehityk!;en vuonna
1941; englantilaiset eivät olleet vä­littäneet
huolehtia sen puolustuk­sesta
varmoina siitä, ettei tähän
syrjäiseen kolkkaan ketään tulisi.
Ennen toisen maailmansodan lop-iielko
kalliita veroja ja tulleja käy-iP"a miehittivät englantilaiset uu-
;etystäkin autosta siinä tapauksessa,
.että hän haluaisi joko myydä tai
lahjoittaa ajokkinsa jollekin ennen
Suomesta pois lähtiessään, ^'^ssä on I - g ^ ^ ^ ^ ^ ^
virallinen esimerkki vuoden 1958!
delleen Brunein ja asettivat sult­taanin
takaisin valtaistuimelle:
MALESIA-SUUNNITELMA
käytetystä autosta. (Esimerkki an­nettu
vuonna 1960): Auton arvioi­tu
hinta $1,440, rahti $350, vakuutus
$15 jne, yhteensä $1850. Siihen li­sätään
14 prosentin tulli $250, 25
prosentin my}'ntivei-o $527, 20 pro-ientin
autovero S422, lisenssimaksu
noin $15. Näin tulee tämän käyte-1
Brunein väestön herääminen al­koi
silloin^ kun englanlilaisfc^i( suun­nitelma
ns. Malesian ' liittovaltion
perustamisesta tuli julkisuuteen.
Tähän valtioon o l i s i— suunnitel­man
mukaan — yhdistettävä Maläi-ja,
Singapore sekä kolme Bomeon
brittiläistä siirtomaata. Suunnitel­t
u Chevrolet auton hinnaksi vero-f.naan, jonka takana englantilaisten
jen jälkeen $3,073.
Mikäli me asiaa ymmärrämme.
^lisäksi on Malaijan liittovaltion ny­kyinen
pääministeri Tunku Abdul
sen jälkeen on konti*ollia tiuken- Rahman, tarkoituksena on luoda
iiettu edelleen. Entisen autoveron onuodollisesti suvereeninen valtio,
lisäksi on tullut vielä ylimääräinen j doka kuitenkin olisi /Englannista
'autoveit); Niinmuodoin tullin ja ve- .riippuvainen. Suunnitelma tähtää
ko. maiden väestön itsenäisyyspyrki-
^mysten tiikahduUamiseen^^^^^j
kaikkea Singaporen vallankumouk­sellisen
kiinaläisväestön aisoittami-seen.
hylkäsi viime vuoden keväänä Ma­lesia-
suunnitelman.- Päätaistelu ke­hittyi
kuitenkin Bruneissa^, missä
Raayat (kansan)-puolue sai tunnukr
sin " E i koskaan Malesiaa!" haltuun­sa
54 paikkaa 55:stä mahdollisesta
maan lakiasäätävässä/ neuvöäossa.
Sulttaani näytti pelaavan^ kaksoispe-liä.
Hän tuki julkisuudessa kansan­puolueen
kantaa Malesia-suunnitel­man
vastustamisessa, mutta toisaal­ta'
kävi salassa neuvotteluja Rahma*
nin kanssa Malesia-suunnitelman to­teuttamiseksi,
koska hänelle taattiin
'^sen puitteissa öljytulojen ennallaan
pysyminen. '
KANSALLISARM^IJAN SYNTY
Tässä tilanteessa ryhtyi kansan­puolue
valmistelemaan aseelliseen
vapaustaisteluun ryhtymistä. Perus­tettiin
borneolainen kansallisarmei-ja,
jolla on vihreät: univormut ja
tunnuksena puhvelinpää. Englanti­lainen
siirtomaahallinto sai piankin
tiedot, että tämän armeijan osastot
harjoittelivat erityisissä leireissä
taistelua silmällä pitäen. He olivat
kuitenkin vallastaan niin varmat, et­teivät
antaneet arvoa näille tiedoil­le.
Jopa senkin jälkeen kun taiste­lut
alkoivat, arvioi brittiläinen yli^
komissaari, joka välillä ennätti olla
kapinoijain vankinakin, näiden voi­mat
vain 500 mieheksi. Nyt puhu­taan
noin 25,000 miehestä.
KANNATUSTA MYÖS
NAAPURIMAISSA
Vallankumoukselliset miehittivät
molemmat suuret kaupungit Serlan!
ja Kuala Belaitin ja taistelut siirtyi-i
vät jopa Sarawakin alueelle. Eng­lantilaiset
lähettivät joukkovahvis-tuksia
Singaporesta ja määräsivät
sotalaivaston aluksia tulemaan
apuun. Tällä erää näyttää siltä, että
vallankumoukselliset ovat siirtomaa-
Omistajain ylivoiman ja paremman
aseistuksen edessä vetäytyneet vii­dakoihin.
Mutta kysymys onkin kas­vanut
laajemmaksi kuin välittömien
taistelujen mittasuhteet antavat ym­märtää.
Kansannousu on herättänyt
lähimaissa.».suurta myötätuntoa ja
kannatusta.' Indonesian presidentti
Sukarno katsoo kapinaliikkeen osoit
tavan siirtomaapolitiikkaa vastaan
suuntautuvan taistelun voimistumis­ta.
Hän oit myös vakuuttunut kapi­nallisten
lopullisesta voitosta. Indo­nesian
kommunistisen puolueen
pääsihteeri; Äidit ön kehottanut tu­kemaan
Brunein kapinallisia ja Sin­gaporen
voimakas sosialistinen kan­sanpuolue
on niin ikään asettunut
tukemaan bruneilaisten vaatimuk­sia.
Myös Filippiineillä, jossa halli­tus
on esittänj't Pohjois^Borneota
koskevia aluevaatimuksia, on vallit­sevana
avoin myötämielisyys Bru­nein
kansaa kohtaan.
M "
i-ojen maksun jälkeen lisääntyy au­ton
hinta noin sataprosenttisesti.
T I L A T K A A
V A P A U S ! VANKKA VASTUSTUS
Sarawakin. yhtynyt kansanpuolue
AZAHARIN OHJELMA
Brunein kansanpuolueen 34-vuo-tias
johtaja sheikki Azahari on i l ­moittanut
Manilassa, Filippiinien
pääkaupungissa, uuden vallanku-mouks>:
iisen hallituksen muodosta­misesta
ja samalla lujan päättäväi­syytensä
taistella Brunein itsehäi- ' <
syyderi | puolesta. Hänen suunnitelr •
mansd'edellyttävät kolmea pohiDisV:^
boi-neol^en brittiläisen alueen yh- >
distä^lstä vapaaksi 'Kalimantott
Utarö- "!(Pohjois-Borneo) nimiseksi< r;?
valtiöksii^ Uuden hallituksen tadio?. .
aseip^ä 9P alpittaput to/rpint^qsft;^
Azahari, jQka taisteli k y ^ i m i^n.
vuotta'' i]r}donesialaisessa'^va{|a^^
meijassa japanilaisia ja hDlIai)i^>^ -
sia^yastaan, selitti eräässä haastat­teluja,
ittei hänellä ole m i i ^ •
Englantia vastaan ja että hän Jopa'
kannattaa uudea valtion liittymistä'''
bri^iäiseen ^nsainyhteisöön. E^-
toi)9 jön, että Englanti takaa; Bni-2
nei'^' kansalle itsemääi-äämisoikeu^^-
den., Brunein vallankumousarmeija
Azajiari sanoi, on verrattavissa Al-^
gerian vapausarmeijaani sen kaa-deristpon
kuuluu 300 Uj^eria 1|' •
kansa.' tukee sitä raha-,' vaate-' j a * *
elintarvikeavun muodossa; Brunei' -
laiset', yrittivät rau^llista tie^'
saadaaikaan ratkaisun, A ^ a r i
noi, pjutta näyttää sUtä, että sUVt«>.
maaomistajat eivät vieläkään luovu
asemistaan ennen kuin heidän omir
ensa, jia sorrettujen kanojen verta
ou:. A^uotanut Azaharii^ suunnite!-'
miin kuuluu esittää vaatimuksensa
YKssa. Toistaiseksi on Englannin
hallitus kuitenkin peruuttanut hä­nen
passinsa ja USA evännyt häneU
tä «viisumin. Jos pääsihteeri UThant >
kutsuu hänet, voi härikuitenki!{
saapua YK:hon. ' -
SOJA JATKUU VIIDAKOISSA
Kaikki viittaa siihen, että taistelu ^
Braocfista on vasta alkamassa. Brit-'
tilailet joukot saattoivat^tosin het
kdcsr 'sotilaallisen ylivoiman ansjoSiL .
ta kukistaa tämänkertaisep liikkeen, -
mtitta' kansalUsarmeiiaa heidän ei
onhistunut murskata. Vapaus^iste^.
lijaih taistelukyky on säilynyt, ar-meija'on
vain väistynyt viidakoihin,
joi^^'käsin se voi käydä sissisotaa, .'..r,
Myös Englannissa otetaan h^otni*
ooh • tämä kehitysinahdpllisuus. j:i
Muutan tuskin on selitettävissä se,
että Malaijan partisaanisotaa j o h t a ^ >;
nut kenraali Walker onvnimitetty ( >
Bruiidn uudeksi sotilasp4älliköksi.'>
'AlAIiESIA" NAFTALIINUI^ •
. EijglaVitilainen - lehti • Guar^ia^- •
kirMtti|ettiei tässä tilanteeskvbid^
ajatella- Malesian :penista'misen ju>vf
Ustämikla vuoden -1963 elokuussa, > ...
kuten alunperin oU ajat^^;I^^^^^
mefj^tsfee takaiskua Englannin ja
Maiaijai hallituksen suunnitelmille:
Engjannlh rauhanneuvosto ön liiu^- TT!,::,
sunnossaan esittänyt vastalauseensa' ^
sille, että englantilaisia!^ joukkoja
on käytetty Shellin öljyraagnäattieri ^
voittojei^ turvaamiseksi ja:väatlntit
jouUco|0n poistamista Bruneista se^
kä, itsemääräämisoikeutta Brunein
väestölle; Brunein tapauksessa Qn
vainyksi ratkaisu: Pohjois^Bomeon
asukkaaif eivät lakkaa vaatimasta-oil^
eukslaan ennen kuin ovat saavut­taneet;
riippumattomuutensa.; Vain
se tuo rauhan Kalimanton Utaraan: •
— Han-y SiQbrovsky - •
PÄIVÄN PAKINA
Yeisiköhän 4 senttiä konkurssiin?
' Lehtiliikkeemme tulevan yhtiöko­kouksen
asioista keskusteltaessa on
aivan oikein kiinnitetty huomiota
inj'ös Vapauden ja Liekin talous
kysymyksiin.
Melko vilkasta mielipiteiden vaih
toa oh aiheuttanut jo vuosi sitten
eräitten lukijain toimesta esitetty
ehdotus, että Vapauden ja Liekin
tilaushintoja korotettaisiin.
Ja kuten tavallista tällaisissa asi­oissa,
osa lukijoista kannattaa ti­laushintojen
korottamista sillä pe­rusteella,
että muuten ei voida
välttää edessä näkyviä talousvai­keuksia.
Toiset taas vastustavat tilaushin­tojen
korottamista pääasiassa sillä
perusteella, että se voisi aiheuttaa
"tilaajamäärän vähenemistä". .
Tällainen demokraattinen, ravoin'
asiain käsittely onHin juuri {tsUtä
hyvä, ettäjiiin tulee kysymys käsi­tellyksi
perusteellisesti ja kaikki
seikat huomioonottaen.
Ja nyt pyytää allekirjoittanut
puolestaan Juvan panna lusikkansa
samaan soppaan. '
Yleisesti tunnettu tosiasia on.
etä sanomalehtien hinnat ovat suh­teellisesti
yleiseen hintatasoon ver­raten
tällä mantereella halvemmat
kuin missään muualla. Siitä myös^
johtuu suurelta osalta se. miksi
kaikkien pikkulehtien ja erikoises-tikin
-työväenlehtien, on niin vai­kea
päästä pinnalle tällä mantereel­la.
"Tottumus on puoli luontoa"
ja täällä on totutettu ihmiset siihen,
että sanomalehtiä myydään, ei vain
alle kustannushintojen, vaan hal­vemmalla,
mitä niihin käytetty pa­peri
maksaa.
' Suurlehdet saavat tulonsa ilmoituk­sista.
Mitä enemmän saavat lehtiään
levitetyksi, sitä enemmän tulee i l ­moituksia—
emme puhu nyt po­liittisessa
mielessä annettavista
suuryhtiöiden "kannatusilmoituk­sista",
joita annetaan palkoiksi
joillekin lehdille hiiden henkirie­vun
ylläpitämiseksi siksi, että' voisi­vat
isäntiään palvella. Siihen pe­rustuu
lehtien "halpa" myyntihin
ta.
Tästä tilanteesta johtuu myös
erään tunnetun sanomalehtikunin
kaan äärettömän kuvaava lausunto:
"Mitä enemmän myyn lehtiäni, sitä
suurempi on myyntitappioni — ja
sitä rikkaammaksi (ilmoituksista)
tulen."
Mutta nämä ilmoituspaljoudella
maksettavat "halvat" lehdet maksa­vat
kuitenkin "kadulta" ostettuna
10 .senttiä kappale, eli yli $30;00
vuodessa. Kotiin kannettuna-niitä
kuusipäiväisiä lehtiä saa tosin- si­täkin
halvemmalla^— tavallisesti 45
senttiä viikko, eli' noin $24.00 vuo-si.
tai 7.5 senttiä kappale.
Verrataanpa näitä "halpoja hin­toja"
kolmesti viikossa ilmestyvän
Vapauden tilaushintaan, mikä on
$&00 vuodessa, eli 5.13 senttiä
kappale, tai ainoastaan 15.38 sent­tiä
viikko.
Nämä- tilastot osoittavat sellaise-neen,
että meidän lehtiömme hinnat
ovat niitä porvarien "halpoja hin­toja"
halvemmat. Tilaushintojen
perusteella kappaletta kohti on esi­merkiksi
Vapaus miltei puolta hal­vempi
kuin ne "halvat" päiväleh-det.
Yleisesti myönnetään, että. vaikka
tilaaja, lahjoittaa haasterahastoon
viitosen vuodessa, niin sittenkin
Vapauden tilaushinta jää päiväleh­tien
ostohintaa halvemmaksi.
Tämä tietoisuus vallitsevista to­siasioista
selittää sen, miksi kukaan
ei ole yrittänytkään todistaa nyt
käynnissäolevan keskustelun pe­rusteella,
että tilaushinnat ovat
yleisiin "markkinahintoihin verra-f
ten" muka liian korkeat
Tilaushintojen korotusten vastus
tajat pei-ustelevat kantaansa sillä,
että se karkoittaisi lukijoita pois.
He vastustavat korotusta Vapauden
omien etujen, lehtemme levikin ta­kia.
Mahdollisesti jäisi pois joitakin
yksilöitä. Mutta tämän kirjoittajasta
tuntuu, että sitä perustelua hy­väkseen
käyttävät toverit ja ystävät
eivät luota suurten joukkojen ter­veeseen
ajattelukykyyn ja härkin
taan. Lehden lukijat, jotka lahjoit
tavat jatkuvasti' haasterahastoon
viitosen tai kympin vuodessa ja
ajattelevat itse tykönään, että pian
on todennäköisesti lahjoitusten
summa nostettava, käsittävät ja hy­väksyvät
myös tilaushintojen kohot­tamisen,
koska se on välttämätön
tehtävä joko nyt tai aivan lähitule­vaisuudessa.
Miten tilaushintojen pieni koro­tus
sitten vaikuttaisi-elämäämme?
Työttömille ja vanhuudeneläk-keen
varassa oleville olisi tietenkin
pienikin nousu vaikea. Mutta kui­tenkin
eläkeläiset ja työttömät
lahjoittavat osaltaan haasterahas­toon
joka. vuosi.
Entäs meidän muiden kohdalta.
Jos Vapauden tilaushintaa korotet­taisiin
parilla dollarilla vuodelta —
mikä on pienin ajateltavissa oleva
korotus tämän kirjoittajan mielestä,
se aiheuttaisi meille vajaan 4 sentin
lisämenot viikossa eli> 16 sentin
(oluUasin hinnan) lisämenotv kuu­kaudessa.
.
Tuskin kukaan työssäkäypä heii-^
kilo voi: vakavasti sanoa, •' eitä 4
sentin lisämeno viikossa vie mei­dät
konkurssiin.
Ja vaikka Vapauden tilauslMntaa
korotettaisiin parilla dollarilla vuo­dessa,
me saisimme sittenkin.oman
........... 1:-..'., i^iu.,iimmjmi-^
lehtemme paljon halveminalle, mitil'>^'^
maksamine lihavien porvarisetieh«V
"halvoista" lehdistä. Sellaisen pikf *
kukorotuksen jälkeen Vapauden y^>
sityisnumero tulisia maksamaan
meille'6.22 senttiä kappale, aikana
jolloin maksamme porvarien pai-...
nattamista käärepaperikasoista 7.5
— 10 senttiä kappalei
Henkilökohtaisesti tämän kirjoit­taja
olisi iloinen, jos Vapauden tjn .-^ >
lausbintäa voitaisiin alentaa puolel­la,
mu.t^ vallitsevat realiteetit feuot,_.
m|ponbttaen meistä tuntuu, että ti- <
laashinfia pitäisi kohottaa vähin^
täin :parilla dollarilla, jos mielimme
välttää edessämme ^0 näkyvät ta
lousviaikeudet. ;
Entäs Liekin tilaushinta? - • ;
y«rrataanpa sitä joihinkin niui- ~
hiTr"kaunokirjallisiin" julkaisuihin. • ' ;
Suomesta tuleva "Apu" ilmestyy : :*
kerran viikossa kuten Liekki. Se \
ma^aa j';35 spnttiä kappale, elj
$18.2^, Vuodessa. ' '
kansan suuressa suosiossa olevan
Liekin tilaushinta on vain $4.'50
vuodäss^i eli 8.65 senttiä kappale
(yksitellen ostaen 10 senttiä IcapplK
le)..'Hinnan ero on siis jyll kolme-:-
kertainen — oman lehtemme Me­kin
tappioksi. '
äelläfnen kaikella tavalla halpa
j u y ^ u kuin ' Seikkailu" ilmestyy
Supm^a kerran viikossa Kuten
LieHkijniimekin ja sitä myydääri;
täUäkin halvalla. 25 senttiä kappale,
mutta^ on silti lähes kolme mertaa'^
kalji^mPii ($13.00 vuosi) kuin oma
Li^jkkimme!
Ja ku^an ei- ole meidän tietääk- . . .
settjme* valittanut edellij
su(itf^i^4^elisten julkaisujen hinto­ja./'.
kalliiksi"?
;^B^ni^iiämme siis itseltämme oi-
(i
• =-1
1:.
kein^Antikavasti; kuinka kauantyri-tämn^
iteepete^kse^
niistä* suurista talousvaikeuksista,
jol^eiff'^ehittymisestii Oleiö^
timki itse syyllisiä. ^ KSmMärä.- '
I > " > - • 1 . •> ' ' '
i l