Vapaus, January 26, 1967

              Norjan ja Ruotsin kaksintaistelu
Falunin viestin kohokohtana
FalilB. — Ruotsin ja Norjan ankku­rit
saapuhrat maaliin Ruotsin hiihto­kisojen
miesten 4x10 km viestinhiih
dossa samanaikaisesti, mutta Norjan
ankkuri Gjermund Eggen saatiin voit­tajaksi
ja niin, Norja oli säilyttänyt
valtikkansa tämän hetken Pohjolan
voimaidcaiinpana hiihtomaana.
Ktmnnaliekin joukkueelle merkittiin
saana aika ;1.58.15.
Samanlaisen sekuntitaistelun joutui­vat
käymään Neuvostoliitto ja Suomi
ja suomalajset vetivät tällä kertaa l y ­hyemmän
korren. Neuvostoliitto oli
k(4mas 2.00.50 ja Suomi neljäntenä
2.00.52.
Suomalaisten heikko rengas oli toi­sella
osuudella hiihtänyt Teuvo Katu­nen,
joka oli osuudellaan 11. tilalla,
kun Suomi M. osuudella oli vielä kol­mantena.
Hannu Taipale kohensi kol­mannella
osuudella Suomen jälleen
lieljänneksi, mutta Neuvostoliiton Vla­dimir
Voronkov hiihti vielä rajummin
ja oli osuuden paras koko joukosta.
Ankkuriosuudella Neuvostoliiton Ve-denin
oli jälleen koko joukon nopein
ja Suomen Ankkuri Kalevi Laurila toi­seksi
nopein. Ruotsin ja Norjan se­kuntitaistelun
maaliviivalla kävivät
Assar Rönnlund ja Norjan Eggen.
RönnhimJ, hävisi aavistuksen verran,
mutta hiihti osuutensa kuitenkin no­peammin
kuin Eggen.
NORJALLE KAKSOISVOITTO
Falunin hiihtokisojen toisen päivän
kilpailuja suosi aurinkoinen viiden
pakkasasteen mainio sää. Päivän en­simmäisenä
kilpailuna käytiin yhdis­tetyn
kilpailun 15 kmn hiihto, jonka
tuloksena Norja saavutti komean kak^
soisvoiton. Päivän parhaan hiihtoajan
51.30 teki Mikkel Dobloug, joka voitti
20 sekunnilla maanmiehensä Markus
Svendseiiin. Itä-Saksan Gynter M>-n-
2er sijoittui hiihdossa kolm.anneksi.
mutta hävisi jo puolentoista minuuttia
Svendsenille. Suomen Ilpo Nuolikivi
oli hiihdossa seitsemäs ja Raimo Ma­juri
yhdeksäs.
TOINEN YLLÄTYSVOITTO
Naisten 10 km: 11a aiheutti Ruotsin
MM-pronssirouva Toini Gtistafson hui­kean
yllätyksen kukistamalla kuului­sat
Neuvostoliiton hiihtotähdet Klau-dia
Bajorskin ja Alevtina Koltshinan.
Ero Gustafssonin ja Bojarsfcin välil­lä
oli 16 sekuntia, kun taas Bojarsl^in
ja Koltshinan väliseksi eroksi riitti
vain yksi sekunti. Suomen Senja P u ­sula
oli neljäs, mutta jo toista mi­nuuttia
heikommalla ajalla kuin Kolt-shina.
K I I T O S
Sydämelliset kiitokset teille, tut­tavat,
siitä suuresta yllätyksestä
jonka järjestitte meiUe.uuteen ko­tiimme
muuttamisen johdosta
tammikuuxi. 8 pnä 1967.
. K i i t o s käytännöllisistä ja arvok­kaista
lahjotöa .sekä runsai-sta
pöydän antimista, joita toitte t u l ­lessanne
»
Erikoin-en kiitos teille, Aino ja
Aune, suuresta työstänne jonka
Jouduitte tekemään tämän järjes­tämisessä.
Täällä uuden kodin
lämpiniäsfä- ajattelen teidän h y ­vyyttänne.
Kiitän kaikXia yhtei­sesti
j f t i o k a i s t a erikseen.
.Esteri Alanko ja Kauno
South Porcupine Ontario
K. Laurila voitti
Falunissa 30 km
Falun. — r Ruotsin hiihtokisojen
viimeisenä päivänä pelasti Suomen
Kalevi Laurila maansa hiihtomai-neen
voittamalla vakuuttavalla t a ­valta
kisojen pääkilpailun miesten
30 kmn hiihdon.
Jo matkan ensimmäisellä puoliskol­la
oli Laurila ottanut johtoaseman,
mutta vielä silloin vielä yhdessä
Neuvostoliiton Igor Vorontshihinin
kans.sa ajalla 48.33. Matkan toisella
puoliskolla Norjan Harald Grönnin-gen
hiihti suurenmoiscsti, ja nousi
jaetulta viidenneltä sijalta (48.51)
lopussa (orseksi. Hän ohitti parhaat
ruotsalaiset Per-Erik Erikssonin ja
Bjarne Anderssonin sillä lopussa oli
eroa Laurilan ja Grönningenin välil­lä
vielä 13 sekuntia. Vorontshihin
hävisi norjalaiselle 12 sekuntia.
. . f f
Grenoblen esikisat
GrenoKe, lauantaina. — Grenoblen
esikisojen luistelut alkoivat lauantaina
Suomalaisten mene.siys oli kohtalai­nen,
osittain jopa odotettua parempi.
Sitä oli ennen kaikkea Jouko Launo­sen
ja Rauli Helenin luistelu 5,000
metrillä; jos.sa miehet sijoittuivat toi^
seksi ja viidenneksi. Kaija Mustonen
piti perinteitään yllä ja tuli naisten
!,500 metrillä maaliin viidentenä.
Miesten 500 metriä meni NLn luis-telijain
nimiin, Muratov ja Guljajev
veivät kak.soi.svoiton ajalla 41,2.
Naisten matkoilla oli paras Lidia
Skoblikova ja 5,000 metrillä voitti
Norjan Fred Anton Maier 7.44.4, mut­ta
Launonen o!i toisena 7.48,1, Helenin
aika oli 7.52,2.
Syvästi surren ja kaivaten
ilmoitan; eitä "veljeni
Heino August
syntynyt Tlivieskas-sa loliakuan S
pnä 1902, naklnii ikuiseen uneen
Port Artborin Yleisessä sairaalassa
marraskmin 27 pnä 1966.
Olit veli mitä parhain,
Sinun elosi sammui varhain.
Sinua kaipauksella
muistamme ain.
Veljesi Eino ja perhe,
Toronto, Onh
Kaksi siskoa ja viisi veljeä
perheineen Suomessa.
Siunauksen toimitti
pastori Paavo Hautala
K i i t o s kantajille viime palveluk­sesta
sekä Almalle, I r j a l l e j a E r -
i i l l e kaikesta avusta.
EINO HAKALA
: Grenoble, Sunnuntaina. Stiansen
Norjasta oli nopein 1,500 metrillä pi-r
kalui-stelun esikisoissa Grenoblessa
«unnuntaina. Norjan Björn Tveter ja­koi
tällä matkalla toisen .sijan Neu­vostoliiton
Kertshenkon kanssa. Nais
ten 1,000 metriä luisteli nopeimmin
Pohjois-Korean Song Soon Kim. Toi-ena
oli 3,000 metriä voittanut Hol­lannin
Stein Kaiser.
TULOKSIA
Naisten 1,000 meiri: 1) Song Soon
Kim Pohjois Korea 1.34,9. 2) Stein
Kai.ser Hollanti 1.35,0, .3) Valentina
Stenina Neuvostoliitto 1.35,7. 4) M\
Tvangine Ranska 1.36,0, 5) Kaija Mus­tonen
Suomi.
Miesten 1,500 m: 1) Svein Erik
Stiansen Norja 2.13,3. 2) Björn Tve­ter
Norja ja Aleksander Kertshenko
N-Liitto 2.13,4. 4) Jouko Launonen
Suomi 2.14,7, 5) Pekka Halinen Suo­mi
2.15,6.
Naisten 3,000 m: 1) Stien Kaiser
Hollanti 5.15,7, 2) Valentina Stenina,
Neuvostoliitto 5.16,1, 3) Kaija Mu.sto-nen.
Suomi 5:19,3.
10,000 m: 1) Fred Anton aMier Nor­ja
15,57,5, 2) Jan Bols Hollanti 16.05,7,
3) Jouko Launonen Suomi 16.06,6.
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
Ptihelin HU. 5-2918
Olenun-e muuttaneet:
1695 Bayview Avenue
(Lähellä Egllntonla.)
T O R O N T O . O N T .
Porcupinessakin
Porcupine. -—• Jospa aloittaisi
tämän kirjoituksen sillä tutulla jä­niksen
huudahduksella "Oh ho tätä
hellettä", sanoi pakkasessa. Niin
sitä jäniksen "hellettä" onkih ol­lut
aivan riittämiin, kuten tammi­kuussa
voi odottaakin täällä poh­jantähden
alla. Mutta pitäisi sen­kin
pysytellä kohtuuden rajojen
sisällä, sillä tämä "helle" alkaa
olla jo liikaa ihmisillekin, eikä
ainoastaan vain jäniksille.
Kun eräänä yönä seinät pauk­kuivat
ja värisivät, niin menin sii­nä
puoli viiden ajoissa aamulla
ulos katsomaan lämpömittaria, jos­ta
löytyi pakkasherran tulokset —
55 astetta alapuolella nollan. Pak­kanen
oli vihoissaan paukutellut
talon nurkkia ja seiniä kun. ei_
päässyt sisälle lämmittelemään.
Luntakin on näillä main^ niin pal­jon,
että tekisimme—siitä mieli­hyvin
suuremmjuikin lahjoituksen
sinne etelän suksimiehille — jos
vain: tulisivat hakemaan. Siinäpä
nämä tämän perukan sääilmoituk-set
sitten ovatkin.
, , » " . » «
Kuultiin täällä hyviäkin uutisia.
Parlamenttiedustajamme, Murdo
Martin tiedoitti, että tänne tulee
se paljon toivottu ja paljon pu­hetta
aikaan saanut kuparisulatta-mo
ja hän sonoi niitä rakennetta­van
kak.sittain — yksi sulattamaan
kuparia ja toinen sinkkiä. Hän ei
kuitenkaan selostanut tarkemmin
aikaa eikä paikkaa. Odotellaan täs­sä
nyt: toivorikkaana lisätietoja.
Nämä sulattimot tullaan luultavas­ti
rakentamaan Hoyle.s.sa pian val­mistuvan
kuparinpuhdistuslaitoksen
yhteyteen. Siellä työskentelevä f
sähkömiehet sanovat sikäläistä ku-parimalmia
niin rikkaaksi, että on
jouduttu vahvistamaan sähkölait­teita,
joten menee, vielä jonkun
aikaa ennen kuin laitos valmistuu.
Timminsin rautatieasemaa on
korjailtu sisältä päin. joten se al­kaa,
olla oikein loistokunnossa. V i ­rallinen
avajaistilaisuus toimitet­tiin
oikein silkkinuoran katkaisulla.
Mountjoyn kunta on anonut tek­nillistä
korkeakoulua sinne raken­nettavaksi.
Timmins kauppala on
myös halunnut koulua rakennetta­vaksi
alueelleen. Siinähän ne si­jaitsevat
aivan rajatu.sten ainoas­taan
Mattafiami joki välissä, ettei
sillä luulisi olevan paljon väliä,
että kumpaan se rakennetaan.
Mountjoylia on kumminkin enem­män
tilaa verrattuna Timminsin
ahtaisiin mäkilaitoihin. Eteläpään
$3,000,000 arvoisen korkeakoulun
rakennustyöt on jo aloitettu,: että
kyllä tälle perukalle opinahjoja
.siiada,'in.
Sno\v Flow, jolla nimellä se tun­netaan,
on uusi pohjoismainen tuo­te.
Käy ilman gasoliinia, vekotin
ei pysty lentämään, mutta on maas­sa
sitä kätevämpi. Se ph uuden­aikainen
iumensiirtäjä, jolla voi
pitää polut lumesta puhtaana —
ainakin talosta kadulle asti. Kun
.sen näin ensimmäisen kerran, niin
tuumin että tuollaista vetämään tar­vitaan
hevonen ellei peräti kahta.
Mutta kun nyt on syöty pollet mak­karoina
ja pollen "pihveinä" niin
nyt sitten on sitä käytävä itse ve­tämään
tai lykkäämään. Ajattelin
sen olevan hirveän raskaan, mut­ta
erehdyin, sillä Snow Flow on
valkoista kevyttä metallipeltiä. Sen
siloises.sa lienevät kiertävän elävät
elektroonit, jotka vetävät ja lyk­käävät
sitä, koska luisuu lumessa
niin hyvin. Koko on ax 3 jalkaa
ja reuni.stin peitit päälle sekä
ohjausaisat. Suosittelen patenttia
sen. keksijälle, ellei hänellä sitä
jo ole.
O. L .
Pohjolan läulajaf
Kokkola. — Pohjolan Laulajat
— fJOtthenh Slngers oif f^iriländ —
on saanut vierailuohjelmansa lo-piilHäedti
valmiiksi, kuoro tulee
esiintymään cahadan eri kaupun-geissa
seuraavasti:
4^. Montreal Que.
^i3. Toronto Ont.
7.3. J^udbury Ont.
8^3. Timinins Ont.
9.3. South Porcupine Ont.
11,8. Port A r t h u r Ont.
12.3. Port A r t h u r Önt.
19.3. SaultSte Marie Ont;
Kuoroa johtaa huörl muusikko
Eiero Erkkilä, joka 25 ikävuodes­taan
huolimatta on jo ehtinyt antaa
sekä yksinlaulu- että urkukonser­tit.
Molemmissa aineissa hän On
myös suorittanut SibeHus-Akate:'
miän korkeirrimän diplomin ja toi­mii
nykyisin Keski-Pohjanmaan
Majura Roque de Carnero CHocaJlMusiikkiopiston rehtorina. Kuoron
Naisten kongressin
avustias-taedonanto
Tofthtd. — S i k s i kun eirtrenkuulu
mattoöiat onnettomuoflet dvat iske­neet
useita maita viime vuoden ai­kana,
on sydäntä koskettelevia « n o ,
muksia vifrännut Bemökraattlseh
Naisten Kansainvälisen Liiton
(WIÖF) toimistoihin, maanjäristyk­sien,
tulvien, pyörremyrskyjen sekä
joufckokuolemantapausten kuten
Aberdinessa, Wale8issa,,. tapahtu­neen
ortnettomuuden uhrien avus­tamiseksi.
Canadan Naisten Kongressia on
pyydetty tiedoittamaan canadalai-sille
n'äiden uhrien suuresta moraa­lisen-
ja materiaalisen avun tar­peesta.
Avustusten tulisi iMhettää
näihin menetystä kärsineisiin mai­hin,
joiden osoitteet ovat alempa­na,
ollen ne kaikki W l D F : i n sisar­liittoja
— kuten tämSkih järjestö"
P E R U :
— E i taito taakkaan ole.
— Suomal. sananlasku.
Joseph P. T h m p s o n
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
100 Carlton st., Toronto, Ontario
(Ainoa osoitteemme)
R. DAVISON. johtaja
Pohellii 924-9361
Avenide Peru 1345
Pueblo Libre
Lima, Peru.
MEXICO:
Union Nacional de Mujeres
Mexicanas
Rep. Del Salvador 69-407
Mexico I D. F.
ALGERIA:
Union National des Femmes
Algerienes
S, rue Monerville
Alger, Algeria.
BRITAIN:
National Assembly of Women
58 Spencer Street.
London E. C I . England.
I T A L V :
Union Donne Italiane
Via della Colonna Antonine 14
Rome, Italy.
GUADELOUPE:
Union des Femmes deLa
Guadeloupe
Mme Huguette Daninthe
Pointe-a-Pitre (Guadeloupe)
51, rue Abbe Gregolre.
CANADA
The Gongress of Canadian
Women
Box 188 E , Toronto 4, Ontario,
Mrs. H. Murray
Ydinaseeton vyöhyke
länteen 31.1
YK, New York. — Sopimus lati­nalaisen
Amerikan julistamiseksi
ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi al­lekirjoitettaneen
Y K : n diplomaatti­piirien'arvelun
miikaah. Mexico C i ­tyssä
31. tammikduta alkavassa kon­ferenssissa:
Lähteiden mukaan
Y K : n päämajassa koolla olevat la­tinalaisen
Amerikan maiden diplo-maattiedustajat
ovat nyt piiässeet
kompromissiratkaisuun tulevalta
sopimuksesta.
Meksikon apulaisulkoministerin
Alfonso Garcia RoMesin iJiatiman
sovintoehdotuksen mukaan kaik­kien
latinalaisen Amerikan maiden
tulisi ratifioida sopimus, jolle kaik­kien
ydinvaltioiden tulisi antaa tu­kensa.
Brownilla väärä
osoite, sanoo NL
. Moskova. — Ulkoministeri Brown
on .selvästi sotkenut osoitteet, jol­la
hän lähettää kirjelmiään ja eh­dotuksiaan.
USA käy hyökkäys­sotaa
Vietnami.ssa. Jos ministeri
todellakin pyrkii rauhaan, hänen
täytyy lähettää ehdotukset sodan
lopettamisesta vain yhteen o.soit-teeseen:
Washington, Valkoinen
talo, kirjoittaa Pravda pisteliäästi.
Lehti antaa täten omalta osal
taan vastauksen Englannin uiko
ministerin viime päivinä kehittä
mään tarmokkaaseen toimintaan
"oman" ehdotuksensa puolesta, jo
ka; kuten tunnettua, ei edellytä
Vietnamin pommituksen, lopetta­mista
ennakkoehtona neuvotteluil­le.
Neuvostoliiton lehdistö on jo
aikaisemmin leimannut tämän eh­dotuksen
presidentti Johnsonin (u
kemiseksi ja . U S A : n inspiroimaksi­kin.
...
Kiitämällä: Neuvostoliitossa tehtyjä ilmatyynyaluksia tullaan jnyymään Cana-dassa
tänä vuonna, niiden odotetaan kiitävän aina 69 mailin tuntivauhtiin kun
ne varustetaan pohjois-amerikkalaisilla voimayksiköillä. Maahan tuotettava
malli on 28 jalkaa pitkä ja kuusi ja puoli jalkaa leveä.
Sheriffi pähoin|m«JI
mustaihoisen hengiltä
New York. — Montgomeryn lä­heisyydessä
Alabaman osavaltiossa
kuoli kaksi kuukautta sitten vanki-kopissa
mustaihoinen rakennustyö­läinen
James Motley. Yleinen syyt­täjä
vältU kuolemaa't)uhtaaksi
sattumaksi".
Silminnäkijät todistavat kuiten­kin,
että apulaissheriffi Harvey
Connor oU piessyt Motleytä aiheut­taen
tälle kuolettavia vammoja.
Llittoviranomaisten oli nyt pak­ko
ryhtyä tutkimaan juttua toden­teolla,
jolloin äilminnäkijäiil todis­tusten
perusteella Connoriri todet­tiin
syyllistyneen Motlcyh tappoon.
Alabaman viranomaiset Ovat kui­tenkin
tehneet kaikkensa paifiaak-seett
jutun Villasella, New York
Times-lehti kirjoittaa, että viime
vuo.sina on Alabamassa ollu(t v i ­reillä
viitisetikymmehtä samatilais-ta
juttua ja joka kerran ovat Val­koiset
rikolliset väittäneet rangais­tuksen.
ohjelmistossa kuullaan seuraavia
solisteja: Pirkko Järvelä ja Senni
Savela sopraano, Antii Kentala
mezzosopraano. Terttu Koivisto
altto, Eero Erkkilä tenori ja urut,
Simo Kangas tenori sekä Sulo
Erkkilä basso. Konserteissa esiin­tyy
li-säksi siirtolaisten vanha tut­tava
Mr, V i l i a m i Kalliokoski kerto,
en 50-juhlavuoden kuulumiset. Kuo-ronpuheenjohtaja
Eino Lsohanni
toimii matkan johtajana.
Kuron ohjelmavihko.ssa tervehti­vät
siirtolaisiamme ja kaikkia kon-serttivleraita
Suomen tasavallan
presidentti Urho Kekkonen, Suo­men
arkkipiispa Martti Simojoki
sekä Suomi Seura.
Kuoron lähtökonserttiin Kokko­lassa
osallistuvat kunniavieraina
mmun mua.ssa. Yhdysvaltain ja Ca­nadan
suurlähettiläät Helsingistä:
Torstai, tammik. 26 p. — Thursday, Jan. 26, 1967 Sivu 3
ETEUPÄÄH KUULUMISIA
South Potcdpinie. Terveisiä
täältä lumisesta pohjolasta. Täällä
eletään niin kovan talven kouris­sa,
että jokaiseh on ölldt t>akko ot­taa
kaikki talvikamppeet käytän­töön.
Luntakin on tullut niin pak­sulti,
että ei kohta tiedä mihin k e h
kanssa joudutaan. Kauppalan l u ­mi
"tumpat" ovat niin täynnä, että
on jouduttu katselemaan uusia kaa­topaikkoja.
Mutta lohduttavana puo
lena on sanottava, että täällä on
laajat alueet asumatonta maata, jo­ten
kyllä lumelle tilaa löytyy kun
vain on sisua haeskella sopiva kaa­topaikka.
Tämän perukan kauppaloitten
määrärahat lumensiirtoa varten on
jo loppuun kulutettu, vaikka ele­tään
vasta puoli talvessa. Lumen-siirto"
kustannuk.set ovatkin näillä
tienoilla yleensä Huomattavan suu­ret.
Tänä vuonna kauppalamtne lu-mensiirto
tulee ehkä maksamaan
lähelle satatuhatta dollaria — el­lei
vain ylitä sitä, joka voi olla hy­vinkin
mahdollista. Näin ollen, elä­mä
tulee kalliiksi täällä ylämaissa
— ei täällä voi "nuukat" ihmiset
asua ollenkaan.
Nyt eletään tämän uuden koti­maamme,
Canadan merkkivuotta,
jota vietetään sata-vuotisjuhlallir
suuksin; Ympäri Ganadaa järjester
tään juhlallisuuksia tämän kunni­allisen
taipaleen muistoksi. Mitään
mainittavampaa juhlamieltä ei ole
vielä saatu .syntymään . näillä tie­noilla.
Tähän tietenkin vaikuttaa
tämä ankara vuoden aika. Mutta
kaik(?sta päätellen, kevään ja ke­sän
saapuessa alkaa kaikenlainen
juhlatoiminta, johon kansalaisem-mokin
voivat osallistua. .
Kauppalamme teki jo viime
vuonna päätöksen, että tullaan ra­kentamaan
kirja.stofalo tänne South
I'orcupineen. .Nyt onkin tämän kir­jaston
rakenniLstvVC'1 jo täydessä
käynni.ssä. Olin seuraama.ssa sen
perusluk.sen laskua muutamana
päiväisenä ja saavutti vuosisadan
alkuvuosikymmeninä 17 000 kappa­leen
levikin.
Uusi Suometar muutti v. 1919
nimensä Uudeksi Suomeksi, joka
jatkaa edeltäjiensä perinteitä.
Uuden Suomen päätoimittajina
ovat olleet Artturi 11. Virkkunen,
Ernst Nevanlinna. Kaarlo Koski­mies,
S. J . Pentti ja Lauri Aho.
Nykyiset päätoimittajat ovat Eero
Petäjäniemi ja Pentti Poukka.
päivänä ja huomioin, että tuolla työ
maalla oli töissä enimmäk.seen suo­malaisia
rakennusmiehiä. Tämä on­kin
hel])03ti ymmärrettävissä, kos­ka
hyvin suuri osa kylämme ta­ioista
on suomalaisten rakentamia.
Vaikkakin hyvin monta noista ra­kentajista
on saatettu haudan le­poon
viimeisten vuosien aikana,
'niin on heitä kuitenkin vielä jOn-
'k(in verran, jäljellä. Nuoremmat
miehet ovat kuitenkin ryhtyneet
jatkamaan tätä kunniakasta raken-nu.
smiesten uraa.
Uusi kirjastorakennus tulee ai^
vah kauppalan keskustaan. Se si­jaitsee
'Blöor kadulla vastapäätä
palokuHnan taloa. Kaikesta päätel-
-len siitä tehdään nykyaikainen ra­kennus,
joka tulee olemaan Cana-.
dah Ceritennial vuoden muisto­merkkinä.
Mutta kuten jokainen kä.sittää,
kaikessa tarvitaan nykyään paljon
rahaa. On myös menoilla jatkokou-lim
suurentamistyö, jo.sta kauppa­lamme
joutuu maksamaan kolmen­sadantuhannen
dollarin suurui.sen
osan. Niinpä valtuustomme onkin
iiyväksynyt sivulain jonka nojalla
.SO on valtuutettu ottamaan .S700,000
arvoisen lainan mahdollisimman
pitkällä takaisin maksuajalla. Ja
kun tiedetään että pohjoisen kun­nat
ovat jo entuudestaankin suur-
Hen velkataakkojen alaisuudessa,
niin ei suinkaan tämäkään sumrvi
taida a.siaa palitJn pahentaa. Sa­notaanhan
.enti.se::?-..ä sananlaskussa
"että ei velka m ä t ä j K i ."
Tulevia Ontarion maakuntavaa­leja
silmällä pitäen ovat poliitti­set
puolueet alkaneet leluiä val­misteluja.
PJtämä.s.sään vaalikoko­uksessa
nimitettiin. Uuden demok­raatti
puolueen \ aaliehdokkaaksi '
täällä, yhdistyneen kirkon pasio-ri,
VVilliam Fe!'iif'i-. iiän sanoikin
nimityskokouksessa, eliä hänen
kirkonsa ohjelma on ollut yiii;i
lähellä uuden demokraattipiioUiäen
suuntaa, joka ajaa työläisten j i i
keskiluokan a.siiia e n e m m ä n kuin
mitkään vanhoilliset puolueet. Kai­kesta
päätellen taitaa tuila kova
vaalitaistelu konservatiivien ja Uu­den
domokraatti puolueen välijiä,
viimeksi mainitun puolueen kan­nattajia
on tällä perukalla liian pai-,
jon. — H.
T I L A T K A A V A P A U S
Uusi Suomi täytti
120 vuotta
Helsinki. — Suomen vanhin yh­täjaksoisesti
ilmestynyt suomenkie­linen
sanomalehti Uusi Suomi viet­ti
tammikuun 12. pnä 120-vuotis-juhlaansa.
120 vuotta sitten ilmes­tyi
lehden edeltäjän Suomettaren
ensimmäinen numero.
V. 1866 Suometar lakkasi ilmes­tymästä
ja aloitti uuden taipaleen
V. 1869 nimellä Uusi Suometar.
Vv. 1914—1918 se ilmestyi seitsen-
Jenkit surmasivat 6
"ystävällistä" kyläläistä
Saigon. — Kuusi vietnamilaista
siviilihenkilöä sai surmansa ja
kymmenen loukkaantui viime v i i - ;
kon lopulla kun US.An mariinien '
tykit pommittivat erheellisesti kah­ta
"ystävällistä" kylää, sanoi eräs!
USAn sotilashenkilö tiistaina. |
Tapaus oli viimeisin amerikka-j
laisten harhapommituksissa. jotka ;.
ovat tappaneet ja haavoittaneet j
satoja siviili-ihmisiä Etelä-Vietna-j
missä. Harhapommituk.set ovat nyt |
tutkinnon alaisina, .sanoi puhemies. |
ToLset neljä vietnamilaista sivii- i
liä .sai surmansa lauantaina ja yh-|
deksän haavoittui, kun eräs ame- !
rikkalainen hävittä'jälaiva vahin­gossa
pommitti muuatta ystäväl- !
Iistä kylää 11. mailia Da Nangista ;
etelään, tiedoitettiin maanantaina i
USAn sotilaallisesta päämajasta. ,
HILLPORT TAXI
Eugene Peterson, omislaja
SUOMEA PriirVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
Rakentajat!
Meiltä saatte kaikeirilalifs
rakennnstarpelta.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILL1.\M) LTD.
HENTKILOKUNNAN O M I S T A * .
HENKILÖKUNNAN J O H T A MA
"Kuuluisa palvelustaan"
Pahelln 623-7469
>1« ^tninson St. Fort WUllaiii
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
17fi s. Al<|oma S t r M ) Pori Arthur. Ontario
I T E L E X T A R V A I N E N :
-.1867 1 1367 Canadan historiaa
(Jatkoa)
22. OSA
Jatkuvat suuret sodat Euroopassa köyhdyttivät
ja tyhjensivät valtioiden kas.soja, heikensivät keski­näistä
kaupankäyntiä ja synnyttivät kapinallisuutta
kansanjoukkojen keskuudessa. Ranskassa ja Englan-nis.
sa suuret rahamiehet perustivat useita siirtola-osakeyhtiöitä,
koska kaikista suurista laivala-steista
oli tultu huomaamaan, että • Uudessa maassa on
äärettömät rikkaudet, jos .saadaan tarpeeksi työ­voimaa
sitä keräämään. Mutta vapaaehtoisia siirto­laisia
oli vaikea saada matkalle, ammattimiehiä ei
ollenkaan.
Niinpä ryhdyttiin toisiin toimenpiteisiin. Eng­lannissa
häädettiin köyhiä maanviljelijöitä kodeis­taan
ja pelloiltaan, viljavat maa-alueet muutettiin
lammaslaitumiksi syystä, että kasvava villateoUisuus
tarvitsi enemmän raaka-aineita. Kodeistaan ja vilje­lyksiltään
häädetyistä tuli sitten irtolaisia ja maan­kiertäjiä,
jotka vangittiin ja tuomittiin lähetettäväksi
Englannin hallitsemiin siirtolakuntiin. Se oli u.scin
elinkautinen karkoitus;
Köyhiä, kurjia ihmisiä johdatettiin samalla ta­valla
Amerikkaan ja Canadaan monista maista. R i -
kosvankeja, Vai-sinkin kapinallisia vankeja tuotiin
joukottain Ranska.sta ja Hollannista. Häätömääräys
annettiin avuttomille väestökerroksille, jotka olivat
kykenemättömiä puolustamaan oikeuksiaan. He jou­tuivat
ajan virran uomaan — ja ajan virran suunta
oli länteen — länteen, missä koskematon, mittaa­mattoman
rikas maa lupasi suuria voittoja siirto­kuntia
perustaneille kauppayhtiöille.
Aikaisemmin tulleet turkiskauppiaat, joilla o l i
monopoii kaikesta kaupankäynnistä intiaanien kans­sa,
eivät olleet suosiollisia näille uusille tulokkaille.
Näin p i i alituinen ristiriita kii'kpn, kauppiaiden ja
siiilolayhtiöiden välillä. Kirkot halusivat ennenkaik-kiea
levittää evankeliumia sivistymättömien kanso­jen
keskuuteen, no.stamatta kuitehkaafi heidän; elin­tasoaan,
ja tehdä kirkko voimakkaaksi hallitsijaksi.
Kauppiaat taas halusivat riistää intiaaneilta kaikki
mitä irti: saivat ja pitää heitä nöyryyde.ssä, eivätkä
olleet .suosiollisia ajatukselle, että heidän yksityis­alueitaan
pidetään köyhälistön ja rikollisten kar-koituspaikkana.
Luokkarajat olivat selvät. Kauppiaat,-ylimystö
ja sotilaat olivat vähemmistönä, kuitenkin oli heillä
oikeus määrätä työkansan elämä mielensä mukaan.
Näin Uusi Ranskakin alkoi ka.svaa. Pakkotyöllä ra­kennettiin
isoja taloja, pakkotyöllä raivattiin peltoa
suuriin korpiin. Tämä aikakausi oli siirtokuntain
työtätekevien ihmisten surkeinta kärsimyshistoriaa,
josta ci paljoa mainita yleisimmissä historiankir-
• joissa. , '. •
Luonnollisesti kapinallisuutta alkoi ilmenemään
työkansan keskuudessa ja heitä kurissa, pitämään
tarvittiin aina suuri joukko sotilaita. Kokouksia' c i
saanut pitää, ^sanomalehtiä ei painettu ja tuskin
nämä ihmiset olisivat osanneet lukeakaan, koska
köyhälistön lapsia-ei- edes otettu kirkon kouluun,
vaikkaTesiilitat kylläkin opettivat intiaanien lapsia.
Palveluksessa olevat saivat palkakseen ainoastaan
asunnon ja ruoan ja joitakin jätcvaalteita, torppa­rit
saivat käyttää ainoastaan pienen osan maan
tuotteista omiin tarpeisiin.sa, ja tämä kaikki johti
siihen, että kansanjoukon elintaso py.syi jatkuvasti
alhaalla.
Kaikilla eri teollisuusaloilla oli monopoli, Vain
yksi perhe .sai määrätyllä alueella luvan perustaa
leipomon, toinen myllyn, kolmas pajan, ja niin edel­leen.
Kiikaari ei .saanut jauhaa omaa viljaansa, ei
.sahata omia lautojaan, vaan kaikki tämän tapaiset
työt piti teettää paikois.sa, jotka toimivat kuvernöö-;
rin lupakirjalla. Kuvernööri taas puolestaan vaati'
määrätyt osinkonsa liikkeen - omistajilta veroina,;
kirkko halusi myös::oman osansa. Näin monet kä-'
det tekivät työtä,; mutta vain aniharvat rik.'istuivat.<
(Jatkuu)
illllllil m)