1922-09-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LaHantaJiia, syysL 2 p. — Satarday, Sep, 2> V A P A U S Canadan saomaläisen työväestön äänenkannattaja, ilmestyy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai H. PURO. Vastaava toimittaja. V A P A U S (Liberty) „ , „ The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub Qshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tbursday and ftsturday. • ' Advertising rates 40c per col. inch. Minimura cnarge for sinrie inserKon 75c. Discount on standing advertjse» aent. The Vapaus is the best advertising medium among Öie Finnish People in Canada. • Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista ,40c palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista Joiden tcJkstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset ?2.00 kerta ja 50C. Iisaa jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaaj.avioeroilmotukset ?2,00 kerta, $3 00 Ikaksikertaa; syntymäilmotukset ?1.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, ?1.00 kolme kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu kana. - TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. ?4.00, puofi vk. ?2.25, kolme kk 01.50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk, 83.00 ja kolme kk. $1.75. TilaukKia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään paitsi asiargjesten joilla on takaukset. , Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer feirjeeseenne, fcirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan .persoonallisella nimel'ä. ' 7. V. KANNASTO, Liikkenhoijaja, Vapaudeni konttori, ja töjn^itus; on Liberty Building, Lomeglj:, Puhelin 10?8.PojitioBote: PP, . , - .- SndburyjOnt Reeistei«d>att.>tb(i PostiOffic«»iDei)aTtitient, Ottawa, as etcond claps matter. ' .' Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää oli» konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. - — Laillisen juhlapäivän takia ei ensi tiistain lehti ilmesty. Eaivosmiesten voitto Canadan hiilikaivostyöläisten lakot sekä Länsl-Ca-nadassa että Nova Scotiassa ovat nyt päättyneet. Kummassakin lakossa voidaan työläisten^sanoa saavuttaneen huomattavan voiton. Länsi-Canadassa, missä kaT-vosmiesten palkkoja aijotliin polkea aina 35—40 prosenttiin saakka, taistelivat mainarit Western Canada Goal Operators Associationia — lännen hiiliparoonien yhdistynyttä- trustia — vastaan mitä suurimmalla sitkeydellä, yksimielisyydellä ja urhoollisuudella kokonaista viisi pitkää kuukautta. Taistelun seurauksena ollen,,että työläiset pakottivat hiiliparoonit luopumaan palkan alenniiksisiann. ^ Nova Scotiassa panivat British Empire Steel Corporationin, riistämät kaivosorjat kaiken voimansa, ja yksimielisyytensä tätä suurnylkyriyhtiötä vastaan. Näiden'kaivosmiesten, yksimielisyyttä eivät voineet sabo-teerata heidän muutamat luihuiluun ja antautumiseen taipuvat jöhtajansakaan. He sysäsivät syrjään vanhoillisen presidenttinsä Baxterin ja edustajansa. United Mine Workersin toimeenpanevassa komiteassa' Silby Barrelin ja liittyivät yksimielisesti radikaalisen ja pe)- kääihätlömän taistelijan, sihleerinsä J. B. MacLach-laniii ympärille, joka niin urhoollisella lavalla on jo vuosikausia,, johtanut Nova Sctoian kaivosmiesten taistelua monlrfialilaisen rahamieskoplan hallilseraaa halija terästruslia vastaan. Vääjäämällömäsii ja purevalla suoruudellla onkin tämä kaivostyöläiseen sihteeri aina puolustanut edustamiensa ^kaivostyöläisten etuja ja aina mita, suurimmalla rohkeudelia vastannut hallitusher-rainjcjn taiyutusuhkauksiin. Hänen suuren tarmonsa ja valppautensa ansiota suurelta osalla onkin se, että Nova Scotian kaiyosmiesten solidarisuus ja taistelukunto qn niin ihitiltavasti kasvanuti - "• Nova Scotian kaivosmiesten lakko oli lyhyl jä tehokas. Nämä kaksitoista tuhatta kaivosmiestä osottivat kaikkjen mäitlenj työläisille mallikelpoista taistelukun-toisuutta. He olivat esintymisessään, päättäviä ja toh-keil?, mutta silti tietoisella hillitsemisellä välttivät maltiltoraia ja harkitsematlomia tekoja. He pitivät keskuudessaan yllä mainiota kuria ja järjestystä. Tuskin yksikään union mies, saatikka sitten ulkopuolinenkaan uskalsi esiintyä rikkurina. Tämä kaivosmiesten urhoollinen ja tehokas taistelu saattoi heille pikaisen voiton. Vaikkakaan he eivät saaneetipalkkaiaksaan nähden täysin vaatimuksiaan perillä; niin sittenkin he kykenivät ehkäisemään riistä-jäinsä suunnitteleman älehiiukseh.' Ktinjmassakin njjissä lakoissa on erittäin (tärkeää se seikka, että kaivoismiehet kykenivät säilyttämään järjestönsä eheänä ja yksimielisenä. Ja saavutetut voitot innostavat niitäkin työläisiä, jotka eivät viel8 kuulu unioon, pikaisesti liittymään järjestyneisiin työläisiin, siten saavat kaivosmiesten jäi:'je8töt lisää voimia vastaisten taistelujen varalle, joihin he ehdottomasti taas, pian uudelleen joutuvat.. Olkooii nämä kaivosmiesten voittoisat taistelut omiaan innostamaan koko Canadan työväenluokkaa yhä tehokkaaseempaan, yhä lujempaan järjestymiseen ja innostakoon ne samalla työläisten valveutuneinta osaa harjoittamaan entisiä voimakkaampaa luokkava-listusta työväen suurien pohjajoukkojen keskuudessa. rateollisuuteen, h u ä sato niinikään antaa lisää viri-keitä teollisuuselämälle. Teollisuuselämässä tapahtuneen nousun seurauksena on, että työttömyys on huomattavasti vähentynyt, joskin sitä on vieläkin isossa määrin. Palkat monilla teollisuusaloilla pyrkivät kuitenkin edelleen olemaan sangen alhaiset. Ja euurnylkyrit taistelevat kynsin hampain, kyetäkseen ehkäisemään palkkojen nousun, vaikka elinlarpeitten hinnoissa ilmenee Jo arveluttavaa kohoamista. Niinpä kun työvoiman kysyntä on'teollisuuden nousun takia kasvanut eikä riistäjillä ole mielestään riittävän suurta teollisuuden vara-armeijaa, on heidän taholtaan nostettu voimakas vaatimus siirtolaisuuden lisäämisestä. Uudet verekset orjat olisivat nyt tervetulleita vaikka raist^ maasta, kunhan ne vain ovat halukkaita raivaamaan Canadan korpia paoiksi ja raatamaan kaivoksissa, metsissä ja tehtaissa uusia rikkauksia muutamille suumylkyreille. Luokkatiedottomassa työväestössä on teollisuuden nousuaika omiaan synnyttämään opportunismia ja vä linpitämättömyytlä luokkataisteluasialle. He pian un hoitavat ne suunnattomat kärsimykset mitä paniikki on heille ja heidän perheilleen tuottanut ja uskovat, että «hyvänä aikana» on heillä tilaisuus rikastua. Lyhyesti sanoen, että lukuunottamatta pikkukärsimyksiä, kapi talistinen yhteiskunta on allright. Jopa itse järjestyneen työväenkin suuria joukkoja kiusaa tällainen op portunismin synti ja saattaa heidät helposti eksyksiin luokkataistelun tieltä. On kuiterikin muistettava, että kapitalistisen yhteiskunnan rakenne välttämättömästi kärjistää luokkavas-lakohtia ja ajaa työläisiä välttämätlömästi jalkuvaan^ taisteluun. Kuten jo edellä mainitsunme, eivät työläisen riistäjät millään muotoa haluaisi kohottaa palkkoja eikä parantaa työläisten työsuhteita, he vaanivat jokaista tilaisuutta hyökätäkseen työläisten kimppuun, murskalakseen heidän järjestönsä, polkeakseen 'heidän palkkojaan ja riistääkseen heiltä ankarilla taisteluilla saavuttamiaan vapauksia. Ja noustessaan puolustamaan etujaan, joutuvat työläiset vastakkain koko yhdistyneen käpitalistimahdig. kanssa. Täten jatkuu sotatilanne lakkaamalta työn ja pääoman välillä, eikä se ainoastaan jatku, vaan se kärjistyy alati. , Niinpä meidän vallankumouksellisten työläisten velvollisuus onkin varjella työläistoverimme vajoamasta opportunismiin ja jatkuvan herätys- ja valistus-lyön kautta kasvattaa Ideissä taisteluvalmiutta. Teollisuuden'nousuaika antaakin oivan tilaisuuden, kuten toveri Trotsky äskettäin kirjoitti, työväen suurien poh-ajoukkojen järjestämiseen suuriin ja voimakkaisiin vallankumouksellisiin laistelujärjestöihin. y Venata raakalaisiralta ja eBglantilaista f — — — Teollisuuden nousuaikako käsillä Kaikista merkeistä päättäen pitkäaikainen teollisuuden lamaannuskausi on toistaiseksi murtumassa ja tila-, päinen nousukausi käsillä. Tällaiseen otaksumaan tulee* seuraavista seikoista: Canadan rahanan^o, jota kurssatliin aina 19 senttiinkin dollarilta Yhdysvaltain pörssissä, alkoi jo aikaisin keväällä nousta, tätä nousua jatkuen siihen määrin, että se on nyt miltei normaalissa, tämän jälkeen seurasi vähäistä, joskin hidasta virkistymistä tehdasteollisuudessa, leollisuuskorpora-tionien osakehinnat alkoivat kohota, luotto parantui Ja vihdoin on alkanut virkistyminen vaikuttaa raaka-aineleollisuuleenkin, etenkin vuorikaivos- ja puutava- Europan kapitalismi umpikujassa Kapitalistinen Europa liukuu päivä päivältä yhä äydellisempään anarkiaan, taloudelliseen voimattomuuteen ja epäjärjestykseen. Ranskassa tuntee jokainen, että rahallinen lilanne on kiertkmältömän pulm£|llinen. Teollisuuden asema alkaa herättää yhä suurempaa levotlomuulla. (.e ^reusotilla (vastaa saksalaisia Kruppin tehtaita) on usean kuukauden ajan ollut mitä vakavinipia rahal-isia vaikeuksia. Sen haara-osasto, Normandian me; alliyhliö, on täydellisessä, vararikossa. Monia lair vanrakennusyhtiöitä, joiden pääoma lasketaan kymmenissä miljoonissa, on niinikään julistettu vararikkoon. Monet suuret sulatot ja metallitehtaat ovat sulkeneet porttinsa. Loiren teollisuuskeskuksissa kasvaa työttömyys; työ?säolevain palkka on nälkärajalla. Havressa taistelevat työläiset suuria laivanrakennus-yhtiöitä vastaan, joiden väitetään joutuneen vaikeuksiin jahtien halpenemisen johdosta. Varsinkin metaU liteoUisuusala, millä Ranskassa on niin huomattava sija, potee kriisiä, jonka laajuutta ja kestävyyttä ei kukaan voi arvioida. Englailnissa on sadasta työläisestä kaksikymmentä ollut työttömänä vuoden ajan; työttömyys koskee kaikkia aloja ja saa se yhä uhkaavamman luonteen. Yhdelläkään vakavalla englantilaisella taloustieteilijällä ei ole esitettävänä mitään reseptiä pahan tehokkaasti lääkitsemiseksi. Ja Italiassa riehuu kansalaissota. Maassa ei todellisuudessa ole pitkään aikaan ollut mitään hallitusta; porvariston palkkaamat murhaajat ja varkaat riehuvat, kautta niemimaan, ja hävittävät kirjaimellisesti kyliä ja kaupunkeja tulella ja miekalla. Lahtari-fascistit ovat varustetut kuularuiskuilla, käsikranaa^ teillä ja panssariautoilla, ja levittävät vallassaolijain ilmeisellä myötävaikuluksella hävitystä ja kuolemaa: työväenluokan murhaaminen on Italiankin porvariston viimeinen hätäkeino pelastuakseen umpikujastaan. Saksan sisäinen sekasorto on päivä päivältä kävnyt yhä kroonillisemmaksi; saksanmarkan romahdukset ovat tehneet elämän entistäkin epävarmemmaksi suurille kansanjoukoille; pörssihyeenoille merkitsevät ne vain jältivoilloja. Kukaan ei voi sanoa, mitä huomenna tapahtuu, eikä puutu «viisaita», jotka ennustele-, vai «kaikkein pahinta». Porvarillisen järjestelmän olemassaolon pitkiltä-misvälttämältömyys on käynyt kapitalislivallioiden päämiehille laiksi, joka pakottaa niitä pakottamalla etsimään jolakinkaan pelastustietä umpikujasta. Mutta Europan kruunaamattomilla kuninkailla, Lloyd Georgella jä Poincarella, ei liioin ole mitään ihmelääkettä — oman sopunsakaan elähdytlämiseksi. Päinvastoin väitetään, että itse ententen pyhä allianssiakin on kuolemansairas. Aikamme porvaristolla ei siis ole kaviossaan muita kuin havityskeinoja. Multa vetäälcö prolelariaalli asianvaatimat johtopäätökset porvarillisen järjestelmän lahoamisesta? Onko se valmis kaikin \ käytettävissä olevin Iceinoin puuttumaan tapausten kulkuun, tapausten, jotka kehiltvTäl kiertämättömällä logiikalla? — Millä voit todistaa, että olet vallankumouksellinen muussakin, paitsi vain puheissasi? Voitko viilata toiminlajfsi siinä suhteessa? ^ Moskovan vallankumoustribunaa-lin sosialivallankumouksellisille langettamat tuomiot ovat saaneet so-sialidemokratiset lehdet kautta maailman pois tasapainostaan ja kieltensä häpeämättömillä sanoUla •herjaavat näniä löyhkäävät lokavie-märit venäläisiä kommunisteja siitä, että ovat rohjenneet ankaralla kädellä rangaista pahimpia vasta-vallankumouksellisiiiT vehkeilyihin syyllisiä rikollisia. Mitä on sitten oikeudenkäynti osoittanut? Että so-sialivallankumouksellinen puolu^, jonka johtavat miehet ovat istuneet syytettyjen penkille, ovat järjestäneet kapinoita neuvostohallitusta vastaan, suorittaneet attentaatteja Leniniä ja Trotskia vastaan, murhanneet Volodarskin ja muita johtavia kommunisteja, ottaneet vastaan avustusta ententeltä jne. — sanalla sanoen käyneet suunnitelmallista sisällissotaa kaikin keinoin ja asein Venäjän työläisten ja talonpoikain valtiota vastaan, jota jos se , olisi kukistunut, olisi seurannut mitä kauhein valkoinen terrori, uusi tsaarivalta ja uusi elin-orjuus työtätekeville kansanjoukoille. Ententen palkkaama sosialival-lankumoufeellisten toiminta on maksanut kymmenien tuhansien venäläisten työläisten hengen ja ollut omiaan myötävaikuttamaan niihin suuriin vaikeuksiin, joita vastaan neuvostovalta on saanu\ koko olemassaolonsa ajan taistella. Olivatko tuomiot tällaisissa olosuhteissa liian ankarat? Onko mitään järkeä siinä, että sosialidemo-kratiset lehdet ulvovat lainvastaisista menettelytavoista, verisistä heitukoista, lähtemättömästä häpeästä jne., millä lehdet koettavat uskotella lukijoilleen, että tässä on kysymyksessä ilmeinen oikeusmurha? Ei! Niidenkin työläisten, jotka periaatteessa ovat kuolemantuomioita Vastaan, täytyy sanoa, jos todella ovat selvillä sosiälivallanku-mouksellisten rikoksista, etteivät nämä ole parempaa ansainneet. Sitä vähemmällä tyydytyksellä älköön kuitenkaan ^tervehdittäkö tieto^ että Y|eisven^Iäinen toimeenpaneva keskukkomitea on ehdollises- ;i armahtanut tuomitut, kun sisäl-issota kuuluu JO voitettuun Venäjän vallankmouksen historian kauteen, mikä ei enää pakota samaan säälimättömään taisteluun vastavallankumouspa vastaan kuin aikai-semriialla 'kaudella, ja kun Neuvosto- Venäjän viholliset olisivat luihulla tavallaan käyttäneet tuomioiden täytäntöönpanoa hyväkseen käydäkseen Neuvosto-Venäjää vastaan entistäkin häikäilemättömämpää her-jaussotaa. Neuvostotasavalta on luja ja voi sen takia osoittaa lempeyttä, ja kun tämä lempeys on samalla kertaa ollut-^viisautta, niin sitä, parempi. Matta on kohtalon veristä ivaa, että kun sosialidemokratiset lehdet vähämielisinä raivoavat annettuja tuomioita vastaan ja leimaavat koko oikeudenkäynnin alusta loppuun, että samaan afkaan muudan Skandinavian suurimmista porvarisleh-distä, jota ei suinkaan voi soimata bolshevikkiystävällisyydestä, t ii n-nustaa, että sosialivallänkumouksel-lisia vastaan on esitcitty rapauttava ainehisto, joskohta' ei sillä olisikaan todistusarvoa. Tämä suurpor-variston äänenkannattaja lausuu mm.: cOikeudenkäynti sosialivallan-kumouka^ llisia vastaan: ei sinänsä suinkaan' ole omiaan herättämään h ä m m ä s tystä^^ Neuvosto-Venäjä edustaa joka tapauksessa eräänlaista valtiomuotoa, ja että sen perustajat ja pystyssäpitäjät vartioivat taloaan, voidaan selittää yhtä hyvin kuin se ,että Tsaristinen Venä- S Canada] dollarisi LÄHETYSKUSTANNUKSET: jä aikoinaan lähetti bolshevikkejaj 1 LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30- 50c > teilauslavalla - „.ein ilman oikeu- S JO; 60c lähetyks. $40-$60; 75c lähet. $60-81^%?''- j I /r-_." • 1 v^- • = dan dollann 25c sadalta dollarilta lisää •• lähetyksiUe $3.50 lisämaksu, ' •"^"•'^ösan.iac , Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hiii o--- r, iew Ave. ' Broad Rahavälityksenne ovat Suomessa maksetut va^taa-or--,-.. )on 1378 asti viimeiset niistä elok. 12 n -"^^••^^''''.'^i n: denkäyntiä.» Tämä porvarislehti ei ainafean turvaudu siihen alhaiseen moraaliteeskentelyyn, joka on so-sialidemokratisille äänenkannattajille ominaista, vaan näkee oikeudenkäynnin oleeflisssa yhteydessään vallankumouksen ja taantumuksen T^lisepn taisteluun. Ja samaan aikaan kun sosialidemokratiset lehdet ja monet niiden ammattiveljistä, porvarislehdistä, kohottavat kauhun huudon sosialival-lankumouksellisten puolesta, joita ei ole teloitettu, ei heillä ole sanaakaan protestiksi jo täyläntiiön pantuja englantilaisen kenttämar-salkka Wilsonin murhaajain kuo-lemantuomiota vastaan, ja kuitenkin ovat nämä murhaajat — irlantilaiset vallankumoukselliset — toimineet yhtä ihanteellisista syistä kuin koskaan sosialivallankumoiik-selliset. ^.^Englantiahan on pidetty äärettömän paljon sivistyneempänä maana "kuin Venäjää, jotenka sille asetettujen humaanisuusvaatimus-tenkin pitäisi olla vastaavassa mää-lägSä painavammat. Mutta ei! Kun Englanti teloittaa joitakin atten-taattoreja, jotka eivät kuitenkaan ole murhanneet muuta kuin yhden ihmisen, silloin on kaikki kuin ol-lafein pitääj mutta kun Venäjän bolshevikit julistavat kuolemantuomioita, joita eivät pane täytäntöön, vaikka on kysymyksessä rikolliset, joiden omallatunnolla on kymnleni-entuhaniien ihmisten henki, ja l i säksi maankavallus mitä .raskautta-vitnpain seikkain vallitessa silloin koetetaan saada liiMceelle sekä taivas että maa tällaisen «raaka-laismaisuuden » rankaisemiseksi ja häpeällä leimaamiseksi. Jokaiselle kunnialliselle työläiselle pitäisi näiden rinnakkaistapahtu-main antaa rimsaasti ajattelemisen aihetta, ja sen sijaan, että välinpitämättömällä hyväksymisellä kannattavat niitä, jotka herjaat Neu-vosto- Vienäjää sen takia, että. se puolustaa olemassaoloaan murhaajia ja kavaltajia vastaan, on kaikkien maiden työväenluokn velvollisuutena omainkin etujensa vuoksi kaikin keinoin tukea proletaarival-tiota sen sankarallisessa taistelussa europpalaista imperialismia ja sen kätyrejä vastaan. Sosialidemokra-tisten lehtien viimeisinkin ulina ei ole mitään muuta kuin maailman-taantumuksen avointa palvelua. s view — meroon I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne = Tiedustelkaa hintoja y. m. 5 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies ^ BOX 69 VAPAUS, = SUDBURY, ON, S Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimeasä. liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiniiiiiiiiiiiniu^ Heinäk. 26 päivän Suomettaressa pääohrana Holmström kertoo toukok. 25 p. ja kesäk. 20 p. välisenä aikana Etelä-Suontessa vangituttaneensa seuraavat työläiset: entinen rautatieläinen Joel Sundqvist, Jepuan pitäjän Jongarin kylästä; työmies Aarne Vakkilainen, Sakkolan ''pitäjän Kiviniemen kylästä; työmies Aarne Vuorio ja vii-laaja Aji^on Walfrid Järvinen Helsingistä; tykkimies Väinö Wiljam Sihvo ja korpraali M^uno Nieminen Kenttätykistörykmentti 2:sta; kauppa- apulainen Ville Paavilainen Muolan pitäjän Funhuksen kylästä; kirvesmies Otto Henrik Minkkinen; ki)'japainon aputyöl^inen Olga Maria Hagman ja muurari Johan Salonen Helsingistä; ompelijattaret Ida Maria Weijalainen ja Ida Maria Väisänen Terijoelta ja talollinen Wiljam Lindström Kivennavan pitäjän Tammiselän kylästä. Että näillä komeroihin raastamisilla näyttäisi olevan «oikeutuksensa », ön ohrana samalla jutellut iNeuvosto-Venäjän vakoilujärjestöstä », jonkalaisen palveluksessa ohranan yllä luetellut uhrit muka olisivat olleet. valitti sairas niin kovasti, e^tä söä kokoontui paljon poliisilla, ulkopuolelle. Yleisön, j , ; . , , lääkärin hankkimista potilaalle komisaari Norvanto kiroillen n-äi sanoi: «Antaa sen kuolla sisään se kuolee!» 'ia. naik MIRJAMI JOKINEN KUOLLUT PIETARISSA. Heinäk. 15 pnä kuoli Pietarissa elok. 30 pnä 1920 murhatun tov. Väinö Jokisen 15 vuotias tyttö Mirjami Jokinen keuhkotautiin. Hän oli jo pari vuotta ennättänyt olemaan Kommunistisen nuorisoliiton jäsenenä ja viime vuonna aloitti opiskelunsa puolu.ekeskuskorkea-t lussa. • • • o— TYÖMIESTEN KANSALAISVAPAUDET. Ohrana nimittelee viime aikoina vangitsemiaan. Tuottavaakin sanomalebtiliiketta. ja varattoman köyhän kansan asiaa ajaakseen, joka helposti kutsuu meidän työläisten lehtien nälän kanssa tappelevia ja pitkiä työpäiviä raatavia toimittajiamme «syöttiläiksis. Ei, hän alkoi ajaa brittiläisen imperialismin ja suurkapitalismin asiaa. Tämän asian järkähtämätön palvele^, minen antoikin Northcliffelle menestystä kohottaen hänet rihkauden, maineen ja vallan kukkuloille, hänestä tuli multimiljuneeri ja loordi. Köyhänä alkanut sanomalehtimies Tässä kun nämä meikäläiset sanomalehdet- ovat niukuin- naukuin toimeentulevia, niin sopii ottaa puheeksi sekin puoli asiasta, että on, sitä tuottavaakin sanomalebtiliiketta 'olemassa'. Äskettäin muutti täältä matoisesta mailmasta manan majoille mailman suurin ja rikkain sanomalehtimies — englantilainen, loordi Northcliffe. Kuollessaan omisti hän toista sataa suurta sanomalehteä ja monien miljoonien omaisuuden. Edesmennyt loordi ei kuitenkaan ole aina ollut rikas eikä, suuressa maineessa oleva mies. Hän alotti köyhänä miehenä kustantamaan mi- Iätöntä aviisipahasta Mutta h ä n t ^ t j „ j 3 ^ ^ ^urempien ja pie-ei suinkaan ottanut kiittamattomaTrt;,^pi,„ feapjtalistilehtien rikastut-tamiseksi, niin pian se vapautuisi siitä turmelevasta saastasta mitä ka-, pitalistinen lehdistö sen mieliin kylvää, ja sen omat lehdet pian pääsisivät kasvamaan suuriksi ja- voi maukkaiksi. sai vallassaolevan luokan asianajosta runsaan pakkien.^ Hänen lehtiensä ei tarvinnut kitua kannatuksen puutteessa eikä kerjätä, briÄiläi-nen imperialismi työnsi kultaa hänen lehdilleen kahmalokaupalla. Hän matkusteli ympäri maapallon kalkissa maiösa suurine • seurUineen, eläen miltei ylellisemmin kuin kuninkaat- ja ruhtinaalliset seurueet. Mutta Northcliffen sanomalehdistön voimakkaaksi rakentamisessa avusti myöskin köyhä kansa, joka on aina auttanut eteeripäin joittenkin, muitten, paitsi omaa asiaansa. Sadbintuhansin seka Englannissa että siirtomaissa tilaamalla ja lukemalla Northclif f in keltaista lehdistöä, keräsi työväki vuosittain penningeistään suuria summia. Tämän johdosta tulee ajatelleek-si, että panisipa vain köyhä kansa ne rahasummat omien lehtiensä rakentamiseksi, mitä se työntää vuosittain Northcliffen, Stinnesin, He- T Ö R K E X Ä T Y Ö L Ä I S E N R Ä ;K K X Y S T Ä . Rääkätty on 22-vuotias palvelustyttö Hanna Vaarna. Mitään raskaalle naiselle tarpeellista lepoa ei hänelle annettu, vaan hänen ruumistaan tutkittiin joka päivä kuuden vuorokauden aikana. T.k, 16 .p:nä oli potilas sairaalan pesuhuoneessa, kun sinne saapui rouva Haklin ryhtyen hänkin tutkimaan potilasta ja vaatimaan tunnustusta, vaikka potilas tälläkin kertaa sanoi, ettei ole vielä synnyttänyt. Seuraavana päivänä antoi lääkäri todistuksen, jossa valallaan vakuutti synnytyksen tapahtuneen. Potilas siirrettiin tämän jälkeen Rovaniemen poliisikamarille ja pantiin putkaan. Kun hän siellä vaikeroi apua, olisi sitä toimittanut eräs poliisikonstaapeli, mutta komisaari Norvanto sanoi! «Ahtakaa kuolla vain, sillä sii-^ tä pääsee»! Poltteiden yhä yltyessä toimittivat konstaapelit pari naista apuun, mutta Norvanto kielsi päästämästä ketään potilaan luo. Kun omaiset pyysivät saada toimittaa, toisen lääkärin, niin vastattiin, että piirilääkäri on tarkastanut ja se kyllä riittää. Potilaan sisaren ei sallittu edes teellä viihdyttää kärsivää. Poltteiden keskiviikon vastaisena yönä ^hä yltyessä huusi ja OMITUINEN ONNETTOMUt Auto hiipinyt pikajunan ali _ Heinäk. 20p. aamulla oli O^t ja Inhan asemain välillä eräiii käytävän kohdalla Mäntä^^ä tulossa Oy. G. A. Serlachi ; auto, jossa paitsi ohjaajaa kolme matkustajaa. Auton j ollessa menossa yli radan tuli joinen pikujuna n:o 202. Ai vauhti sattui olemaan hiljainer juna oli jo päässyt niin läh että ohjaaja ei ehtinyt ryhtyä hinkään toimenpiteisiin onn« muuden välttämiseksi eikä kul autossa olleista ehtinyt hypätä ] Juna ajoi auton yli murskaten täydellisesti. Autossa olleilta* surmansa metsänhoitaja K. A. derson silmänräpäyksessä ja f päällikkö W. Saarinen paiska veturia vastaan saaden niin p; ja vammoja, että hän hetken luttua kuoli. Ohjaaja loukkaa lievemmin ja piiripäällikkö Saar poika vältti onnettomuuden k^ naan, sillä hän oli avaamassa käytävän veräjää eikä ollut ( nyt vielä nousta takaisin aun ennenkuin onnettomuus tapal Veturinkuljettaja ei sanonut 1 manneensa ollenkaan onnettom ta. Hän sai vasta -Lylyn asem siitä tiedon. Jonkun töytäyksen noo hän panneensa merkille ji onnettomuuspaikalla,' mutta 1 hän veturin vain surmaisseen r vartijan tuvan kohdalla liian lä lä rataa olevaan halkopinoon. ' tä oli hän huomauttanut In asemalla. TYÖLSISPERHE SIKOLÄTIN MAKIN VÄLISSÄ. Kotkassa hääti Gutzeit-y omistamastaan talosta Puutarl 22 pois useita leskiä ja erä: näistä, kun ei saanut itselleen < lapsilleen minkäänlaista suojaa, pakotettu vuokraamaan saman dun varrella n:o 27 olevasta tal( puuvajan, jonka toisella puolella sikolätti ja toisella puolen ti käymälä. Tässä sietämättömi paikassa asuu mainittu leski kah lapsensa kanssa. Tällaisia tapauksia' lienee k; useampiakin. Mielenkiintoinen väittely. J u u r i päättyneessä Canadian Trade & Labor Congressissa näyttää tapahtuneen ainakin yksi mielenkiintoinen väittely radikaalien ja vanhoillisten välillä. Nova Scotian punaiset ' mainarit olivat nimittäin lähettäneet kongressiin esityksen, että Canadan olisi lainattava bolshe-viikeille ^15,000,000. Kongressin ponsikomitea esitti luonnollisesti tämän ponnen hyi jäämistä; Mutta ennen sen penkin alle panoa syntyikin tuinia ottelu. Meidän puolueemme puheenjohtaja «Jakki» Mac- Donald johti väittelyä punaisten taholta. Jakki sanoi suoraan, että komitea joka esitti päätöslauselman hyljäämiktä, on ammentanut tietonsa ja mielipiteensä porvarilehdis-töstä, joka on neuvostohuushollin perustamisesta asti syytänyt mitä räävittömintä lokaa sen silmille ja taiätellut sitä vastaan kynsin kampain. Eäelleen osottaen syyt tä-häh vastustukseen olevan siinä,__että^ • ^^jj äänestys. Äänest; porvarit muissa maissa pelkäävät heidän känsäkätisten raatajaihsa seuraavan Venäjän työläisten esimerkkiä ja ottavan kaiken komennon omiin kpiviinsa. Hän "odotti vielä kuinka tuo lainan myöntäminen merkitseisi Canadan työväelle samalla kotoista apua, lievittäen työttömyyttä, koska neuvostohallitus olisi valmis käyttämään tuon lainan ostamalla canadalaisia teh-dastuotteita ja viljaa canadalaisil-ta maanviljelijöiltä. Useat toiset punikkiedustajat puo lustivat lainan myöntämistä, por-varm lehdet ei niistä kuitenkaan paljon mainitse. Sen , verran kuitenkin täytyy porvarin lehtienkin myöntää ,että"^onvehtioni oli väljän haltioissaan innostuksesta, li meten neuvostovallan asialle nikkiön puheitten johdosta. Pel sipä porvari jo, että kongressi Iisi enemmistönä kannattamaan nan myöntämistä. Miitta Mo luiitnantteineen maalasi piru seinällä. Puheenjohtajan oikeui la käytti Moore viimeisen puhev ron, parjaten' kaikella puhujakyi lään neuvostohuushollia, valeh( Ien mitä sikamaisemmin mitei neuvostovalta on riistänyt työläi tä puhe-, kokoontumis- ja laus tovapauden ja muuta sellaista tyä. Edelleen hän muka lämp Canadan työläisten omille puutt le, puhuen työttömyydestä ja ku ka ahllitnksen olisi ensi kädessä i tä avustettava »jne. sessä sai punikkien esitys laii myöntämisestä 56 ja vastaesi 147 ääntä, jos porvarilehdet ker vat asian oikein. Mutta vail esitys ei tullut hyväksytyksikä niin äänestyksen tulos, jossa kai tattiin meidän puolellemme jo edustajaa, antaa sentään jo ilah tavaa toivoa Canadan ammattiun nistien heräämisestä luokkatietoisi teen. He saavat tilaisuuden mennä naat maan kapitalistisesta »vapau-desta. v Venäjältä tulleitten tietojen kaan on neuvostohallitus päättää antaa intellektuaaUsiUe vastavaUs
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 2, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-09-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220902 |
Description
Title | 1922-09-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | LaHantaJiia, syysL 2 p. — Satarday, Sep, 2> V A P A U S Canadan saomaläisen työväestön äänenkannattaja, ilmestyy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai H. PURO. Vastaava toimittaja. V A P A U S (Liberty) „ , „ The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub Qshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tbursday and ftsturday. • ' Advertising rates 40c per col. inch. Minimura cnarge for sinrie inserKon 75c. Discount on standing advertjse» aent. The Vapaus is the best advertising medium among Öie Finnish People in Canada. • Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista ,40c palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista Joiden tcJkstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset ?2.00 kerta ja 50C. Iisaa jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaaj.avioeroilmotukset ?2,00 kerta, $3 00 Ikaksikertaa; syntymäilmotukset ?1.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, ?1.00 kolme kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu kana. - TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. ?4.00, puofi vk. ?2.25, kolme kk 01.50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk, 83.00 ja kolme kk. $1.75. TilaukKia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään paitsi asiargjesten joilla on takaukset. , Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer feirjeeseenne, fcirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan .persoonallisella nimel'ä. ' 7. V. KANNASTO, Liikkenhoijaja, Vapaudeni konttori, ja töjn^itus; on Liberty Building, Lomeglj:, Puhelin 10?8.PojitioBote: PP, . , - .- SndburyjOnt Reeistei«d>att.>tb(i PostiOffic«»iDei)aTtitient, Ottawa, as etcond claps matter. ' .' Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää oli» konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. - — Laillisen juhlapäivän takia ei ensi tiistain lehti ilmesty. Eaivosmiesten voitto Canadan hiilikaivostyöläisten lakot sekä Länsl-Ca-nadassa että Nova Scotiassa ovat nyt päättyneet. Kummassakin lakossa voidaan työläisten^sanoa saavuttaneen huomattavan voiton. Länsi-Canadassa, missä kaT-vosmiesten palkkoja aijotliin polkea aina 35—40 prosenttiin saakka, taistelivat mainarit Western Canada Goal Operators Associationia — lännen hiiliparoonien yhdistynyttä- trustia — vastaan mitä suurimmalla sitkeydellä, yksimielisyydellä ja urhoollisuudella kokonaista viisi pitkää kuukautta. Taistelun seurauksena ollen,,että työläiset pakottivat hiiliparoonit luopumaan palkan alenniiksisiann. ^ Nova Scotiassa panivat British Empire Steel Corporationin, riistämät kaivosorjat kaiken voimansa, ja yksimielisyytensä tätä suurnylkyriyhtiötä vastaan. Näiden'kaivosmiesten, yksimielisyyttä eivät voineet sabo-teerata heidän muutamat luihuiluun ja antautumiseen taipuvat jöhtajansakaan. He sysäsivät syrjään vanhoillisen presidenttinsä Baxterin ja edustajansa. United Mine Workersin toimeenpanevassa komiteassa' Silby Barrelin ja liittyivät yksimielisesti radikaalisen ja pe)- kääihätlömän taistelijan, sihleerinsä J. B. MacLach-laniii ympärille, joka niin urhoollisella lavalla on jo vuosikausia,, johtanut Nova Sctoian kaivosmiesten taistelua monlrfialilaisen rahamieskoplan hallilseraaa halija terästruslia vastaan. Vääjäämällömäsii ja purevalla suoruudellla onkin tämä kaivostyöläiseen sihteeri aina puolustanut edustamiensa ^kaivostyöläisten etuja ja aina mita, suurimmalla rohkeudelia vastannut hallitusher-rainjcjn taiyutusuhkauksiin. Hänen suuren tarmonsa ja valppautensa ansiota suurelta osalla onkin se, että Nova Scotian kaiyosmiesten solidarisuus ja taistelukunto qn niin ihitiltavasti kasvanuti - "• Nova Scotian kaivosmiesten lakko oli lyhyl jä tehokas. Nämä kaksitoista tuhatta kaivosmiestä osottivat kaikkjen mäitlenj työläisille mallikelpoista taistelukun-toisuutta. He olivat esintymisessään, päättäviä ja toh-keil?, mutta silti tietoisella hillitsemisellä välttivät maltiltoraia ja harkitsematlomia tekoja. He pitivät keskuudessaan yllä mainiota kuria ja järjestystä. Tuskin yksikään union mies, saatikka sitten ulkopuolinenkaan uskalsi esiintyä rikkurina. Tämä kaivosmiesten urhoollinen ja tehokas taistelu saattoi heille pikaisen voiton. Vaikkakaan he eivät saaneetipalkkaiaksaan nähden täysin vaatimuksiaan perillä; niin sittenkin he kykenivät ehkäisemään riistä-jäinsä suunnitteleman älehiiukseh.' Ktinjmassakin njjissä lakoissa on erittäin (tärkeää se seikka, että kaivoismiehet kykenivät säilyttämään järjestönsä eheänä ja yksimielisenä. Ja saavutetut voitot innostavat niitäkin työläisiä, jotka eivät viel8 kuulu unioon, pikaisesti liittymään järjestyneisiin työläisiin, siten saavat kaivosmiesten jäi:'je8töt lisää voimia vastaisten taistelujen varalle, joihin he ehdottomasti taas, pian uudelleen joutuvat.. Olkooii nämä kaivosmiesten voittoisat taistelut omiaan innostamaan koko Canadan työväenluokkaa yhä tehokkaaseempaan, yhä lujempaan järjestymiseen ja innostakoon ne samalla työläisten valveutuneinta osaa harjoittamaan entisiä voimakkaampaa luokkava-listusta työväen suurien pohjajoukkojen keskuudessa. rateollisuuteen, h u ä sato niinikään antaa lisää viri-keitä teollisuuselämälle. Teollisuuselämässä tapahtuneen nousun seurauksena on, että työttömyys on huomattavasti vähentynyt, joskin sitä on vieläkin isossa määrin. Palkat monilla teollisuusaloilla pyrkivät kuitenkin edelleen olemaan sangen alhaiset. Ja euurnylkyrit taistelevat kynsin hampain, kyetäkseen ehkäisemään palkkojen nousun, vaikka elinlarpeitten hinnoissa ilmenee Jo arveluttavaa kohoamista. Niinpä kun työvoiman kysyntä on'teollisuuden nousun takia kasvanut eikä riistäjillä ole mielestään riittävän suurta teollisuuden vara-armeijaa, on heidän taholtaan nostettu voimakas vaatimus siirtolaisuuden lisäämisestä. Uudet verekset orjat olisivat nyt tervetulleita vaikka raist^ maasta, kunhan ne vain ovat halukkaita raivaamaan Canadan korpia paoiksi ja raatamaan kaivoksissa, metsissä ja tehtaissa uusia rikkauksia muutamille suumylkyreille. Luokkatiedottomassa työväestössä on teollisuuden nousuaika omiaan synnyttämään opportunismia ja vä linpitämättömyytlä luokkataisteluasialle. He pian un hoitavat ne suunnattomat kärsimykset mitä paniikki on heille ja heidän perheilleen tuottanut ja uskovat, että «hyvänä aikana» on heillä tilaisuus rikastua. Lyhyesti sanoen, että lukuunottamatta pikkukärsimyksiä, kapi talistinen yhteiskunta on allright. Jopa itse järjestyneen työväenkin suuria joukkoja kiusaa tällainen op portunismin synti ja saattaa heidät helposti eksyksiin luokkataistelun tieltä. On kuiterikin muistettava, että kapitalistisen yhteiskunnan rakenne välttämättömästi kärjistää luokkavas-lakohtia ja ajaa työläisiä välttämätlömästi jalkuvaan^ taisteluun. Kuten jo edellä mainitsunme, eivät työläisen riistäjät millään muotoa haluaisi kohottaa palkkoja eikä parantaa työläisten työsuhteita, he vaanivat jokaista tilaisuutta hyökätäkseen työläisten kimppuun, murskalakseen heidän järjestönsä, polkeakseen 'heidän palkkojaan ja riistääkseen heiltä ankarilla taisteluilla saavuttamiaan vapauksia. Ja noustessaan puolustamaan etujaan, joutuvat työläiset vastakkain koko yhdistyneen käpitalistimahdig. kanssa. Täten jatkuu sotatilanne lakkaamalta työn ja pääoman välillä, eikä se ainoastaan jatku, vaan se kärjistyy alati. , Niinpä meidän vallankumouksellisten työläisten velvollisuus onkin varjella työläistoverimme vajoamasta opportunismiin ja jatkuvan herätys- ja valistus-lyön kautta kasvattaa Ideissä taisteluvalmiutta. Teollisuuden'nousuaika antaakin oivan tilaisuuden, kuten toveri Trotsky äskettäin kirjoitti, työväen suurien poh-ajoukkojen järjestämiseen suuriin ja voimakkaisiin vallankumouksellisiin laistelujärjestöihin. y Venata raakalaisiralta ja eBglantilaista f — — — Teollisuuden nousuaikako käsillä Kaikista merkeistä päättäen pitkäaikainen teollisuuden lamaannuskausi on toistaiseksi murtumassa ja tila-, päinen nousukausi käsillä. Tällaiseen otaksumaan tulee* seuraavista seikoista: Canadan rahanan^o, jota kurssatliin aina 19 senttiinkin dollarilta Yhdysvaltain pörssissä, alkoi jo aikaisin keväällä nousta, tätä nousua jatkuen siihen määrin, että se on nyt miltei normaalissa, tämän jälkeen seurasi vähäistä, joskin hidasta virkistymistä tehdasteollisuudessa, leollisuuskorpora-tionien osakehinnat alkoivat kohota, luotto parantui Ja vihdoin on alkanut virkistyminen vaikuttaa raaka-aineleollisuuleenkin, etenkin vuorikaivos- ja puutava- Europan kapitalismi umpikujassa Kapitalistinen Europa liukuu päivä päivältä yhä äydellisempään anarkiaan, taloudelliseen voimattomuuteen ja epäjärjestykseen. Ranskassa tuntee jokainen, että rahallinen lilanne on kiertkmältömän pulm£|llinen. Teollisuuden asema alkaa herättää yhä suurempaa levotlomuulla. (.e ^reusotilla (vastaa saksalaisia Kruppin tehtaita) on usean kuukauden ajan ollut mitä vakavinipia rahal-isia vaikeuksia. Sen haara-osasto, Normandian me; alliyhliö, on täydellisessä, vararikossa. Monia lair vanrakennusyhtiöitä, joiden pääoma lasketaan kymmenissä miljoonissa, on niinikään julistettu vararikkoon. Monet suuret sulatot ja metallitehtaat ovat sulkeneet porttinsa. Loiren teollisuuskeskuksissa kasvaa työttömyys; työ?säolevain palkka on nälkärajalla. Havressa taistelevat työläiset suuria laivanrakennus-yhtiöitä vastaan, joiden väitetään joutuneen vaikeuksiin jahtien halpenemisen johdosta. Varsinkin metaU liteoUisuusala, millä Ranskassa on niin huomattava sija, potee kriisiä, jonka laajuutta ja kestävyyttä ei kukaan voi arvioida. Englailnissa on sadasta työläisestä kaksikymmentä ollut työttömänä vuoden ajan; työttömyys koskee kaikkia aloja ja saa se yhä uhkaavamman luonteen. Yhdelläkään vakavalla englantilaisella taloustieteilijällä ei ole esitettävänä mitään reseptiä pahan tehokkaasti lääkitsemiseksi. Ja Italiassa riehuu kansalaissota. Maassa ei todellisuudessa ole pitkään aikaan ollut mitään hallitusta; porvariston palkkaamat murhaajat ja varkaat riehuvat, kautta niemimaan, ja hävittävät kirjaimellisesti kyliä ja kaupunkeja tulella ja miekalla. Lahtari-fascistit ovat varustetut kuularuiskuilla, käsikranaa^ teillä ja panssariautoilla, ja levittävät vallassaolijain ilmeisellä myötävaikuluksella hävitystä ja kuolemaa: työväenluokan murhaaminen on Italiankin porvariston viimeinen hätäkeino pelastuakseen umpikujastaan. Saksan sisäinen sekasorto on päivä päivältä kävnyt yhä kroonillisemmaksi; saksanmarkan romahdukset ovat tehneet elämän entistäkin epävarmemmaksi suurille kansanjoukoille; pörssihyeenoille merkitsevät ne vain jältivoilloja. Kukaan ei voi sanoa, mitä huomenna tapahtuu, eikä puutu «viisaita», jotka ennustele-, vai «kaikkein pahinta». Porvarillisen järjestelmän olemassaolon pitkiltä-misvälttämältömyys on käynyt kapitalislivallioiden päämiehille laiksi, joka pakottaa niitä pakottamalla etsimään jolakinkaan pelastustietä umpikujasta. Mutta Europan kruunaamattomilla kuninkailla, Lloyd Georgella jä Poincarella, ei liioin ole mitään ihmelääkettä — oman sopunsakaan elähdytlämiseksi. Päinvastoin väitetään, että itse ententen pyhä allianssiakin on kuolemansairas. Aikamme porvaristolla ei siis ole kaviossaan muita kuin havityskeinoja. Multa vetäälcö prolelariaalli asianvaatimat johtopäätökset porvarillisen järjestelmän lahoamisesta? Onko se valmis kaikin \ käytettävissä olevin Iceinoin puuttumaan tapausten kulkuun, tapausten, jotka kehiltvTäl kiertämättömällä logiikalla? — Millä voit todistaa, että olet vallankumouksellinen muussakin, paitsi vain puheissasi? Voitko viilata toiminlajfsi siinä suhteessa? ^ Moskovan vallankumoustribunaa-lin sosialivallankumouksellisille langettamat tuomiot ovat saaneet so-sialidemokratiset lehdet kautta maailman pois tasapainostaan ja kieltensä häpeämättömillä sanoUla •herjaavat näniä löyhkäävät lokavie-märit venäläisiä kommunisteja siitä, että ovat rohjenneet ankaralla kädellä rangaista pahimpia vasta-vallankumouksellisiiiT vehkeilyihin syyllisiä rikollisia. Mitä on sitten oikeudenkäynti osoittanut? Että so-sialivallankumouksellinen puolu^, jonka johtavat miehet ovat istuneet syytettyjen penkille, ovat järjestäneet kapinoita neuvostohallitusta vastaan, suorittaneet attentaatteja Leniniä ja Trotskia vastaan, murhanneet Volodarskin ja muita johtavia kommunisteja, ottaneet vastaan avustusta ententeltä jne. — sanalla sanoen käyneet suunnitelmallista sisällissotaa kaikin keinoin ja asein Venäjän työläisten ja talonpoikain valtiota vastaan, jota jos se , olisi kukistunut, olisi seurannut mitä kauhein valkoinen terrori, uusi tsaarivalta ja uusi elin-orjuus työtätekeville kansanjoukoille. Ententen palkkaama sosialival-lankumoufeellisten toiminta on maksanut kymmenien tuhansien venäläisten työläisten hengen ja ollut omiaan myötävaikuttamaan niihin suuriin vaikeuksiin, joita vastaan neuvostovalta on saanu\ koko olemassaolonsa ajan taistella. Olivatko tuomiot tällaisissa olosuhteissa liian ankarat? Onko mitään järkeä siinä, että sosialidemo-kratiset lehdet ulvovat lainvastaisista menettelytavoista, verisistä heitukoista, lähtemättömästä häpeästä jne., millä lehdet koettavat uskotella lukijoilleen, että tässä on kysymyksessä ilmeinen oikeusmurha? Ei! Niidenkin työläisten, jotka periaatteessa ovat kuolemantuomioita Vastaan, täytyy sanoa, jos todella ovat selvillä sosiälivallanku-mouksellisten rikoksista, etteivät nämä ole parempaa ansainneet. Sitä vähemmällä tyydytyksellä älköön kuitenkaan ^tervehdittäkö tieto^ että Y|eisven^Iäinen toimeenpaneva keskukkomitea on ehdollises- ;i armahtanut tuomitut, kun sisäl-issota kuuluu JO voitettuun Venäjän vallankmouksen historian kauteen, mikä ei enää pakota samaan säälimättömään taisteluun vastavallankumouspa vastaan kuin aikai-semriialla 'kaudella, ja kun Neuvosto- Venäjän viholliset olisivat luihulla tavallaan käyttäneet tuomioiden täytäntöönpanoa hyväkseen käydäkseen Neuvosto-Venäjää vastaan entistäkin häikäilemättömämpää her-jaussotaa. Neuvostotasavalta on luja ja voi sen takia osoittaa lempeyttä, ja kun tämä lempeys on samalla kertaa ollut-^viisautta, niin sitä, parempi. Matta on kohtalon veristä ivaa, että kun sosialidemokratiset lehdet vähämielisinä raivoavat annettuja tuomioita vastaan ja leimaavat koko oikeudenkäynnin alusta loppuun, että samaan afkaan muudan Skandinavian suurimmista porvarisleh-distä, jota ei suinkaan voi soimata bolshevikkiystävällisyydestä, t ii n-nustaa, että sosialivallänkumouksel-lisia vastaan on esitcitty rapauttava ainehisto, joskohta' ei sillä olisikaan todistusarvoa. Tämä suurpor-variston äänenkannattaja lausuu mm.: cOikeudenkäynti sosialivallan-kumouka^ llisia vastaan: ei sinänsä suinkaan' ole omiaan herättämään h ä m m ä s tystä^^ Neuvosto-Venäjä edustaa joka tapauksessa eräänlaista valtiomuotoa, ja että sen perustajat ja pystyssäpitäjät vartioivat taloaan, voidaan selittää yhtä hyvin kuin se ,että Tsaristinen Venä- S Canada] dollarisi LÄHETYSKUSTANNUKSET: jä aikoinaan lähetti bolshevikkejaj 1 LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30- 50c > teilauslavalla - „.ein ilman oikeu- S JO; 60c lähetyks. $40-$60; 75c lähet. $60-81^%?''- j I /r-_." • 1 v^- • = dan dollann 25c sadalta dollarilta lisää •• lähetyksiUe $3.50 lisämaksu, ' •"^"•'^ösan.iac , Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hiii o--- r, iew Ave. ' Broad Rahavälityksenne ovat Suomessa maksetut va^taa-or--,-.. )on 1378 asti viimeiset niistä elok. 12 n -"^^••^^''''.'^i n: denkäyntiä.» Tämä porvarislehti ei ainafean turvaudu siihen alhaiseen moraaliteeskentelyyn, joka on so-sialidemokratisille äänenkannattajille ominaista, vaan näkee oikeudenkäynnin oleeflisssa yhteydessään vallankumouksen ja taantumuksen T^lisepn taisteluun. Ja samaan aikaan kun sosialidemokratiset lehdet ja monet niiden ammattiveljistä, porvarislehdistä, kohottavat kauhun huudon sosialival-lankumouksellisten puolesta, joita ei ole teloitettu, ei heillä ole sanaakaan protestiksi jo täyläntiiön pantuja englantilaisen kenttämar-salkka Wilsonin murhaajain kuo-lemantuomiota vastaan, ja kuitenkin ovat nämä murhaajat — irlantilaiset vallankumoukselliset — toimineet yhtä ihanteellisista syistä kuin koskaan sosialivallankumoiik-selliset. ^.^Englantiahan on pidetty äärettömän paljon sivistyneempänä maana "kuin Venäjää, jotenka sille asetettujen humaanisuusvaatimus-tenkin pitäisi olla vastaavassa mää-lägSä painavammat. Mutta ei! Kun Englanti teloittaa joitakin atten-taattoreja, jotka eivät kuitenkaan ole murhanneet muuta kuin yhden ihmisen, silloin on kaikki kuin ol-lafein pitääj mutta kun Venäjän bolshevikit julistavat kuolemantuomioita, joita eivät pane täytäntöön, vaikka on kysymyksessä rikolliset, joiden omallatunnolla on kymnleni-entuhaniien ihmisten henki, ja l i säksi maankavallus mitä .raskautta-vitnpain seikkain vallitessa silloin koetetaan saada liiMceelle sekä taivas että maa tällaisen «raaka-laismaisuuden » rankaisemiseksi ja häpeällä leimaamiseksi. Jokaiselle kunnialliselle työläiselle pitäisi näiden rinnakkaistapahtu-main antaa rimsaasti ajattelemisen aihetta, ja sen sijaan, että välinpitämättömällä hyväksymisellä kannattavat niitä, jotka herjaat Neu-vosto- Vienäjää sen takia, että. se puolustaa olemassaoloaan murhaajia ja kavaltajia vastaan, on kaikkien maiden työväenluokn velvollisuutena omainkin etujensa vuoksi kaikin keinoin tukea proletaarival-tiota sen sankarallisessa taistelussa europpalaista imperialismia ja sen kätyrejä vastaan. Sosialidemokra-tisten lehtien viimeisinkin ulina ei ole mitään muuta kuin maailman-taantumuksen avointa palvelua. s view — meroon I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne = Tiedustelkaa hintoja y. m. 5 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies ^ BOX 69 VAPAUS, = SUDBURY, ON, S Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimeasä. liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiniiiiiiiiiiiniu^ Heinäk. 26 päivän Suomettaressa pääohrana Holmström kertoo toukok. 25 p. ja kesäk. 20 p. välisenä aikana Etelä-Suontessa vangituttaneensa seuraavat työläiset: entinen rautatieläinen Joel Sundqvist, Jepuan pitäjän Jongarin kylästä; työmies Aarne Vakkilainen, Sakkolan ''pitäjän Kiviniemen kylästä; työmies Aarne Vuorio ja vii-laaja Aji^on Walfrid Järvinen Helsingistä; tykkimies Väinö Wiljam Sihvo ja korpraali M^uno Nieminen Kenttätykistörykmentti 2:sta; kauppa- apulainen Ville Paavilainen Muolan pitäjän Funhuksen kylästä; kirvesmies Otto Henrik Minkkinen; ki)'japainon aputyöl^inen Olga Maria Hagman ja muurari Johan Salonen Helsingistä; ompelijattaret Ida Maria Weijalainen ja Ida Maria Väisänen Terijoelta ja talollinen Wiljam Lindström Kivennavan pitäjän Tammiselän kylästä. Että näillä komeroihin raastamisilla näyttäisi olevan «oikeutuksensa », ön ohrana samalla jutellut iNeuvosto-Venäjän vakoilujärjestöstä », jonkalaisen palveluksessa ohranan yllä luetellut uhrit muka olisivat olleet. valitti sairas niin kovasti, e^tä söä kokoontui paljon poliisilla, ulkopuolelle. Yleisön, j , ; . , , lääkärin hankkimista potilaalle komisaari Norvanto kiroillen n-äi sanoi: «Antaa sen kuolla sisään se kuolee!» 'ia. naik MIRJAMI JOKINEN KUOLLUT PIETARISSA. Heinäk. 15 pnä kuoli Pietarissa elok. 30 pnä 1920 murhatun tov. Väinö Jokisen 15 vuotias tyttö Mirjami Jokinen keuhkotautiin. Hän oli jo pari vuotta ennättänyt olemaan Kommunistisen nuorisoliiton jäsenenä ja viime vuonna aloitti opiskelunsa puolu.ekeskuskorkea-t lussa. • • • o— TYÖMIESTEN KANSALAISVAPAUDET. Ohrana nimittelee viime aikoina vangitsemiaan. Tuottavaakin sanomalebtiliiketta. ja varattoman köyhän kansan asiaa ajaakseen, joka helposti kutsuu meidän työläisten lehtien nälän kanssa tappelevia ja pitkiä työpäiviä raatavia toimittajiamme «syöttiläiksis. Ei, hän alkoi ajaa brittiläisen imperialismin ja suurkapitalismin asiaa. Tämän asian järkähtämätön palvele^, minen antoikin Northcliffelle menestystä kohottaen hänet rihkauden, maineen ja vallan kukkuloille, hänestä tuli multimiljuneeri ja loordi. Köyhänä alkanut sanomalehtimies Tässä kun nämä meikäläiset sanomalehdet- ovat niukuin- naukuin toimeentulevia, niin sopii ottaa puheeksi sekin puoli asiasta, että on, sitä tuottavaakin sanomalebtiliiketta 'olemassa'. Äskettäin muutti täältä matoisesta mailmasta manan majoille mailman suurin ja rikkain sanomalehtimies — englantilainen, loordi Northcliffe. Kuollessaan omisti hän toista sataa suurta sanomalehteä ja monien miljoonien omaisuuden. Edesmennyt loordi ei kuitenkaan ole aina ollut rikas eikä, suuressa maineessa oleva mies. Hän alotti köyhänä miehenä kustantamaan mi- Iätöntä aviisipahasta Mutta h ä n t ^ t j „ j 3 ^ ^ ^urempien ja pie-ei suinkaan ottanut kiittamattomaTrt;,^pi,„ feapjtalistilehtien rikastut-tamiseksi, niin pian se vapautuisi siitä turmelevasta saastasta mitä ka-, pitalistinen lehdistö sen mieliin kylvää, ja sen omat lehdet pian pääsisivät kasvamaan suuriksi ja- voi maukkaiksi. sai vallassaolevan luokan asianajosta runsaan pakkien.^ Hänen lehtiensä ei tarvinnut kitua kannatuksen puutteessa eikä kerjätä, briÄiläi-nen imperialismi työnsi kultaa hänen lehdilleen kahmalokaupalla. Hän matkusteli ympäri maapallon kalkissa maiösa suurine • seurUineen, eläen miltei ylellisemmin kuin kuninkaat- ja ruhtinaalliset seurueet. Mutta Northcliffen sanomalehdistön voimakkaaksi rakentamisessa avusti myöskin köyhä kansa, joka on aina auttanut eteeripäin joittenkin, muitten, paitsi omaa asiaansa. Sadbintuhansin seka Englannissa että siirtomaissa tilaamalla ja lukemalla Northclif f in keltaista lehdistöä, keräsi työväki vuosittain penningeistään suuria summia. Tämän johdosta tulee ajatelleek-si, että panisipa vain köyhä kansa ne rahasummat omien lehtiensä rakentamiseksi, mitä se työntää vuosittain Northcliffen, Stinnesin, He- T Ö R K E X Ä T Y Ö L Ä I S E N R Ä ;K K X Y S T Ä . Rääkätty on 22-vuotias palvelustyttö Hanna Vaarna. Mitään raskaalle naiselle tarpeellista lepoa ei hänelle annettu, vaan hänen ruumistaan tutkittiin joka päivä kuuden vuorokauden aikana. T.k, 16 .p:nä oli potilas sairaalan pesuhuoneessa, kun sinne saapui rouva Haklin ryhtyen hänkin tutkimaan potilasta ja vaatimaan tunnustusta, vaikka potilas tälläkin kertaa sanoi, ettei ole vielä synnyttänyt. Seuraavana päivänä antoi lääkäri todistuksen, jossa valallaan vakuutti synnytyksen tapahtuneen. Potilas siirrettiin tämän jälkeen Rovaniemen poliisikamarille ja pantiin putkaan. Kun hän siellä vaikeroi apua, olisi sitä toimittanut eräs poliisikonstaapeli, mutta komisaari Norvanto sanoi! «Ahtakaa kuolla vain, sillä sii-^ tä pääsee»! Poltteiden yhä yltyessä toimittivat konstaapelit pari naista apuun, mutta Norvanto kielsi päästämästä ketään potilaan luo. Kun omaiset pyysivät saada toimittaa, toisen lääkärin, niin vastattiin, että piirilääkäri on tarkastanut ja se kyllä riittää. Potilaan sisaren ei sallittu edes teellä viihdyttää kärsivää. Poltteiden keskiviikon vastaisena yönä ^hä yltyessä huusi ja OMITUINEN ONNETTOMUt Auto hiipinyt pikajunan ali _ Heinäk. 20p. aamulla oli O^t ja Inhan asemain välillä eräiii käytävän kohdalla Mäntä^^ä tulossa Oy. G. A. Serlachi ; auto, jossa paitsi ohjaajaa kolme matkustajaa. Auton j ollessa menossa yli radan tuli joinen pikujuna n:o 202. Ai vauhti sattui olemaan hiljainer juna oli jo päässyt niin läh että ohjaaja ei ehtinyt ryhtyä hinkään toimenpiteisiin onn« muuden välttämiseksi eikä kul autossa olleista ehtinyt hypätä ] Juna ajoi auton yli murskaten täydellisesti. Autossa olleilta* surmansa metsänhoitaja K. A. derson silmänräpäyksessä ja f päällikkö W. Saarinen paiska veturia vastaan saaden niin p; ja vammoja, että hän hetken luttua kuoli. Ohjaaja loukkaa lievemmin ja piiripäällikkö Saar poika vältti onnettomuuden k^ naan, sillä hän oli avaamassa käytävän veräjää eikä ollut ( nyt vielä nousta takaisin aun ennenkuin onnettomuus tapal Veturinkuljettaja ei sanonut 1 manneensa ollenkaan onnettom ta. Hän sai vasta -Lylyn asem siitä tiedon. Jonkun töytäyksen noo hän panneensa merkille ji onnettomuuspaikalla,' mutta 1 hän veturin vain surmaisseen r vartijan tuvan kohdalla liian lä lä rataa olevaan halkopinoon. ' tä oli hän huomauttanut In asemalla. TYÖLSISPERHE SIKOLÄTIN MAKIN VÄLISSÄ. Kotkassa hääti Gutzeit-y omistamastaan talosta Puutarl 22 pois useita leskiä ja erä: näistä, kun ei saanut itselleen < lapsilleen minkäänlaista suojaa, pakotettu vuokraamaan saman dun varrella n:o 27 olevasta tal( puuvajan, jonka toisella puolella sikolätti ja toisella puolen ti käymälä. Tässä sietämättömi paikassa asuu mainittu leski kah lapsensa kanssa. Tällaisia tapauksia' lienee k; useampiakin. Mielenkiintoinen väittely. J u u r i päättyneessä Canadian Trade & Labor Congressissa näyttää tapahtuneen ainakin yksi mielenkiintoinen väittely radikaalien ja vanhoillisten välillä. Nova Scotian punaiset ' mainarit olivat nimittäin lähettäneet kongressiin esityksen, että Canadan olisi lainattava bolshe-viikeille ^15,000,000. Kongressin ponsikomitea esitti luonnollisesti tämän ponnen hyi jäämistä; Mutta ennen sen penkin alle panoa syntyikin tuinia ottelu. Meidän puolueemme puheenjohtaja «Jakki» Mac- Donald johti väittelyä punaisten taholta. Jakki sanoi suoraan, että komitea joka esitti päätöslauselman hyljäämiktä, on ammentanut tietonsa ja mielipiteensä porvarilehdis-töstä, joka on neuvostohuushollin perustamisesta asti syytänyt mitä räävittömintä lokaa sen silmille ja taiätellut sitä vastaan kynsin kampain. Eäelleen osottaen syyt tä-häh vastustukseen olevan siinä,__että^ • ^^jj äänestys. Äänest; porvarit muissa maissa pelkäävät heidän känsäkätisten raatajaihsa seuraavan Venäjän työläisten esimerkkiä ja ottavan kaiken komennon omiin kpiviinsa. Hän "odotti vielä kuinka tuo lainan myöntäminen merkitseisi Canadan työväelle samalla kotoista apua, lievittäen työttömyyttä, koska neuvostohallitus olisi valmis käyttämään tuon lainan ostamalla canadalaisia teh-dastuotteita ja viljaa canadalaisil-ta maanviljelijöiltä. Useat toiset punikkiedustajat puo lustivat lainan myöntämistä, por-varm lehdet ei niistä kuitenkaan paljon mainitse. Sen , verran kuitenkin täytyy porvarin lehtienkin myöntää ,että"^onvehtioni oli väljän haltioissaan innostuksesta, li meten neuvostovallan asialle nikkiön puheitten johdosta. Pel sipä porvari jo, että kongressi Iisi enemmistönä kannattamaan nan myöntämistä. Miitta Mo luiitnantteineen maalasi piru seinällä. Puheenjohtajan oikeui la käytti Moore viimeisen puhev ron, parjaten' kaikella puhujakyi lään neuvostohuushollia, valeh( Ien mitä sikamaisemmin mitei neuvostovalta on riistänyt työläi tä puhe-, kokoontumis- ja laus tovapauden ja muuta sellaista tyä. Edelleen hän muka lämp Canadan työläisten omille puutt le, puhuen työttömyydestä ja ku ka ahllitnksen olisi ensi kädessä i tä avustettava »jne. sessä sai punikkien esitys laii myöntämisestä 56 ja vastaesi 147 ääntä, jos porvarilehdet ker vat asian oikein. Mutta vail esitys ei tullut hyväksytyksikä niin äänestyksen tulos, jossa kai tattiin meidän puolellemme jo edustajaa, antaa sentään jo ilah tavaa toivoa Canadan ammattiun nistien heräämisestä luokkatietoisi teen. He saavat tilaisuuden mennä naat maan kapitalistisesta »vapau-desta. v Venäjältä tulleitten tietojen kaan on neuvostohallitus päättää antaa intellektuaaUsiUe vastavaUs |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-09-02-02