Vapaus, January 25, 1964

              mi'
SivxxT Lauaut.iina, tammik. 25 p. — Saturday, Jan. 25,1964
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANAplANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917 '
Edllor: W. KkUuul Maimgcr: E. öuksi
TelepJIiOJ»»: Office «74-42C4 — Editorlal 674-4265
PublisluHi thncc \Vfoklv: Tuesriuys. TJuicsdays iind Saturday.s by. Vapaus.
PubltshiHg Co. Ltd.. 100-102 Elm St. Wost,Suribui-y, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertisin}; ratcs upon application, tiauslations fvce of charge.
Authorizcd as bccornl class niaiJ by Ui" Post Office DeparlnHint. Ottawa,
and for paymcnt of postajjc in cash '
CANADIAN IrÄNGUAGE-PRESS
TILAVSIilNNAX
Canadassii: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa
i- 3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
1 SYNTYMÄ-
1 PÄIVIÄ I
Kallc Laino, Vancouver, B.C.,
täyttää keskiviikkona tammikuun 29
päivänä 70 vuotta.
Lempi Sililman, Kirkland Lako
Ont., täyttää torstaina tammikuun
päivänä 60 vuotta.
Ylidymnie sukulaisen, ja tulla
vain onnentoivotuksiin.
Älköön sitä koskaan ratifioitako _
Keskiviikkoa, tammikuun 22:sta päivää^ 1964, tullaan
muistamaan Canadan historiassa-surkeana häpeän päivänä,
elleivät kansan valitsemat edustajat alahuoneessa nouse teh­täviensä
ja velvollisuuksiensa tasolle.' Ja pelättävää on, että
parlamentin enemmistökin menee "virran muka-na", elleivät
canadälaiset — olkoot he sitten' englantia, ranskaa, ukrainaa,
suomea tai mitä tahansa kieltä puhuvia canadalaisia, nosta
päättävästi ääntään ja vaadi niioi alahuoneen kuin liittohalli­tuksenkin
jäseniltä nimenomaan Canadan etujen mukaista
kannan määrittelyä.
Aikana jolloin esim. finanssiministeri Walter Gordon ja
monot muutkin ns. vasemmistoliberaalit puhuvat, että cana-
• daläisten täytyy kansakunnan edun ja tulevaisuuden vuoksi
"ostaia takaisin" ulkomaalaisten kontrolliin ja omistukseen
jouti(net resurssinsa ja tuotantolaitoksensa,- liittohallituksen
edustaja, ulkominislcri Paul Martin allekirjoitti yhdessä val-tiosihtccri
Ruskin kanr?a keskiviikkona Washinutonissa vie­raillessaan
Cc)lumbia:jocnsui;'nnitclman, joka a.siallisesti pu-huoni
tarkoittaa mainitun Joen vieraalle maalle "myymi.slä"
sellaisilla ehdoilla, että Canrda menettää kaikki mahdolli­suutensa
sen tulevaan käyttöön samalla kun Yhdysvallat
saa siitä miltei kaiken hyödyn nyt ja tulevaisuudessa.
Golumb'a-joon kehityssuunnitelmaa vuosikausia tutkineet,
arvovaltaiset asiantuntijat, kuten kenr. A. G. L. McNaughton
ja David Cass-Bcgss ovat pyytämällä pyytäneet, ettei tälä
sopiiuusta allck-rjoitcttaisi ainakaan nykyisessä muodo-ssaan,
mutta sopimus allekirjoitettiin kuitenkin,
O.nneksi Columbia-joen suunnitelmaa koskeva sopimu.s
astuu voimaan vasta sitten kun Canadan parlamentti ratifioi
sen. 'Vielä ei ole siis Columbia-joen resursseja menetetty.
Päinvastoin, vielä on mahdollisuus, että parlamentti kieltäy­tyy
myös nyt allekirjoitetun sopimukscin ratifioimisesta, ku­ten
jlii ratifioimatta 1960 allekirjoitettu ensimmäinenkin so-
•piniivs/ •
Niiitä rivejä kirjoitettaessa saatavissa olevien tietojen
mukaan nyt allekirjoitettu sopimus on peru.solcniukscltaan
samanlainen kuin oli ratifioimatta jäänyt vurana 1960 alle­kirjoitettu
sopimus. Eroa on vain siinä, että British Colum­bian'
maakuntahallitus saa muutaman vaivaisen dollarin
enemmän tästä kaupasta, mitä se olisi edellisen sopimuksen
perusteella saanut.
TULEVAISUUS HUOMIOITAVA
- Joen "ostohinta" sellaisenaan on luonnollisesti myös
tärkeä, seikka. Mutta entäs Canadan,tulevaisuuden tarpeet?
Panaman hallitsevat piirit myivät kanava-alueensa 00
vuotta sitten $10,000j000 hinnasta. He luulivat kaikejti: että
se o l f r i i t t ä v ä hinta", koska' Yhdysvallat lupasi maksaa li-'
saksi pikkuvuokran kanava^alueen käytöstä. Mutta nyt ei ole
enää ainoatakaan panamalaista, joka voisi rehellisesti puo­lustaa
maansa kansallisetujen nimissä silloin tehtyä "sopi­musta".
Samaa suuruusluokkaa on Columbia-joen kehityssuunni­telma,
jonka puitteissa Wall StreetJn rahamiehet yrittävät
saada Columbia-joen kekonaan omaan käyttöönsä:
Tosiasia nimittäin, että jos nyt Washingtonissa allekir­joitettu
sopimus tulee ratifioiduksi, silloin on Canada me­nettänyt
yhden suurimman ja tärkeimmän jokensa sekä sen
perusteella mahdollisuuden kehittää tulevaisuudessa sähkö­voimaa
omaa käyttöä varten tai käyttää Columbia-joen vettä
aavikkomaakuntien viljelysmaiden kasteluun, mikä voi tulla
päiväjärjestykseen hyvin lähitulevaisuudessa.
Asiantuntijain selostuksen mukaan Columbia-joen suun­nitelma
nykyisessä muodossaan antaa Yhdysvalloille rajat­tomat
oikeudet käyttää mainitun joen vesiresursseja omiin
tarkoituksiinsa. Se voi kääntää koko joen suunnan omalla
alueellaan kulkemaan sellaisiin osavaltioihinsa missä vettä ^
tarvitaan. Se voi kanavien avulla kääntää samassa mielessä
osan tämän joen vedestä toisiin osavaltioihinsa. Ganadalaisil-la
ei olisi si-nä minkäänlaista sananvaltaa — ei edes tilai­suutta,'
lisämaksun saantiin vedestä, joka on lähtöisin Cana-
:dasta.-
Toisaalta sopimus kieltää Canadalta kaikki oikeudet —
ilman Wash:'ngtonin nimenomaista lupaa — kääntää Colum­bia-
joen yläjuoksun eli Canadan puoleisen jokiosan vettä
mihinkään Canadan omaan tarkoitukseen Columbia-joen ylä­juoksun
vettä (Canadan puolella) ei siis voitaisi käyttää sen
paremmin sähkövoiman kehittämiseen kuin aavikkomaakun­tien
peltojen kasteluunkaan, vaikka tarve siihen olisi kuinka
suuri sanokaamme neljännen vuosisadan kuluttua.
Toisin sanoen, ratifioimatta Washingtoiii£sa nyt allekir­joitetun
Columbia-joen suunnitelman, parlamentli antaisi
siunauksensa tuiki tärkeän luonnonresurssinime, suuren joki­veden'myynnille
niin, että Yhdysvallat yksiönään kontrolloisi:
koko Columbia-joen sekä omalla että Canadan puolella rajaa!
ÄLKÖÖN SITA RATIFIOITAKO
Ken tahansa otaksuu ylläsanottua liioitteluksi, hänen so­pii
tutustua esimerkiksi siihen artikkelisarjaan, jonka Ontar-rio'n
Hydro-komisäionin .ekonomisti Higgins julkaisi tammi­kuun
puolivälissä Toro;jton aamulehdessä. Hän kirjoitti mm.
seura;?ivaa: ' '"
"Columb'a-joen sopimuksessa Yhdysvallat voittaisi kaik­ki
perustavaa laatua olevat tavoitteensa.
"Se (sopimus) muodostaa kansainvälisen lain uuden peri­aatteen
Canadan ja Yhdysvaltain välisissä suhteissa, jos Ga-tiada
ratifioi sopimuksen,
"Sen perusteella canadälaiset suostui,sivat luopumaan
(joen veden) suunnan kääntämisoikeudestä (diversion), paitsi
Yhdysvaltain nimenomaisella suostumuksella kuten sopimuk­sessa
määritellään, jotavastoiii Yhdysvallat voisi samanaikai­sesti
rajoituksitta kääntää (divert) Columbia-joen veden
omaan koti-ja kastelukäyttöÖTisä.
Rikkaita kaivannais-esiinlymiä
Uralilla
Al^ia-Ata. — Ural ja Epibajoen
välisellä alucela Länsi-Kazahstanis­sa
on tavattu runsaasti- bromi-, kali,
jodi, barium- ja slrontiuraesiinty-uiiä
lieuenneina pohjavesiin. Stiou-tiumin
maksimi keskittymä on. ha­vaittu
olevan yli kahden tuhannen
•iielnn syvyydessä.
S t r o n t i u r i a on todettu olevan
450 milliyrammaa paikotellcn 15—
30 grammaa litrassa vettä.
Tiedemiehet ovat päätelleet, että
Euroopan, ja Aasian rajalla. jo.s.sa
on valtaosa Kazalistanin öljyesiin-vymistä
pohjaveden ikä on .5-:-ll
miljoonaa vuotia, .'\sianluntijoi.en
iausuiitojeii mukaan maanalaisiin
vesiin on tunkeutunut vieraita ai­neita
nuiilta alueilta vuurihijien lii
•|)i.'
Knnakkoarviiiii mukaan liilia
.i]ii(>ella ().') ):> iiiiliaKlia^ iiäidoii
arvokkaiden kivennäisaineiden kyl
läslämiiä pohjavettä. !,iiiokse:;ta
voidaan eiislää 2..') :j miljardia
tonnia klooria ja .satoja
Mark Maksiniov!
JÄRJISTEtMÄT VAAKAKUPISSA
Vuosi 1963 on päättynyt. Vkr
BiUc sc päjittyi. hyvji», tojsiMe toi
pettymystä. En tarkoita tiissä lii-kcmichiä,
vaan valtioita ja niiden
ylitciskunnalUsia järjestelmiä.
Huomio,kohdistuu tällöin ensiksi-j.
issa tuotantoon, siihen ihmisen
toiminnan alaan, jolla Neuvosto­liiton
ja USAn johtamat kaksi
sosiaalista järjestelmää kilpaile­vat.
lonnejania,unesiuin-, kal.suiin ja ka
lisuoloja.
IIATKAISEVA OSOITIN M ^
Kehityksen .nopeus on JärjeMel-iniin
elinkelpoisuuden, sen saavu­tusten
tärkeimpiä osoittimia.^ Tässä
NLn suunnitelmatalous on järkky­mättä
edellä USAn Jcäpitalistista
taloutta. Vuodesta 1913 vuoden 1962
loppuun' Neuvostoliiton teollisuus­tuotannon
volyymi nou.si 48-kertai-
.sek.si, mutta USAssa 5 6-kertaiseksi.
Ennakkolaskelmien mukaan volyy-
-mi oli vuonna 19C3 noin 52 kertaa
suurempi kuin vastaavilla alueilla
ennen vallankumousta.
Neuvostovallan 45 vuoden aikana
(1918—1962) N L n teollisiiudeh kes­kimääräinen
vuotuinen kasvu ö n ol­lut
10,1 multa USAs.sa vastaa­vasti
3,4';;. Sodanjälkeisinä vuosi­na
vastaavat NLn ja USAn suhteet
olivat 10,5 ja 2,1. Edelleen kymme
nen viime vuoden aikana neuvosto­teollisuuden
tuotanto ori kasvanut
vuosittain 10,7%, mutta USAn vain
2,9'.;..
I .Samoin on laita tiiotanoii lisävk-
.^i.'ii kasvn.ssii asukasta koluien: 4.'i
vuoden .likana leollisuusluotannuii
kasvu asukasia kohd<Mi ön olltit^
NL.ssa keskimäärin i)% vuodessa,
unitta US.As.sa 2',;.: Kvmmenen vuo-miljoonia
Idcji ajalla luvut ovat vastaavasti
Tilatkaa Vapaus!
H.ö';; ja 1,2',;.,
Myös lyöntuotio kasvaa NLssa
merkittävästi nopeammin kuin
1'SAssa. Neuvostovallan aikan.-i
teollisuuden lyönluolto on noussut
NLssa 12.6-keitaiseksi ja USAssa
hieman yli kolminkertaiseksi. Täs­sä
suhteessa Neuvostoliitto on jo
ohittanut kaikki Euroopan maat ja
merkittävästi supistanut välimatkaa
USAn suhteen.
Täten jokaista USAn teollisuuden
ottamaa ji.skclta kohti tulee kolmc-neljä
askelta Neuvostoliitossa.
NLn maatalouden tuotanto kas­vaa
sekin nopeammin kuin USAn.,
Vuosina 1954—1962 kasvu olii.NL­ssa
5,5% ja USAssa 1.7%. Ätuttp;
lyöntuoton suhteen Neuvostoliiton
maatalous on vielä huomattavasti
jäljessä USAn maataloudesta. Tä­män
tuotannon jatkuva koneellista­minen
ja laaja kemiallistaminen an-
•aa lähivuosina mahdollisuudet ta-soittjtajeroa
tälläkin alalla.
_NLn kansantulo kasvaa huomat
lavasti nopeammin kuin USAn.
Esim. vuosina 1950—1.062 N L n kan­santulo
nousi kolminkertaiseksi,
mutta USAssa se kasvoi 45%. Vuo-*
den 1970 loppuun mennessä Neu­vostoliiton
kansantulo, kuten NKPn
ohjelmassa on määritelty, kasvaa
nyk.visestä lähes kak.si- ja puoliker-lai.
scksi ja tulee olemaan korkeam­pi
kuin USAn.
ENSIMMÄISELLÄ S I J A L LA
Entä Meollisuuslotannon absoliiiit-linon
kasvu? Monien tärkeimpien
valmisteiden suhteen Neuvostolii­tossa
on suurempi fyysinen kasvu.
Lisäk.si eräiden tuotteiden kuten va-
Iiir.-nidan. loiäksen, laulamalniin,
hiilen villa- ja pumpulikankaiden
sekä l.vöslökoneidcn vuotuinen ab-soluullinen
kasvu lisii.-iiilyv NI.ss.i
keskeytymättä, multa l.'SAssa las­kee.
.•
N L on jo on.sininiäi.seilä sijalla
maailmassa hiilen, koksin, rauta-nialuiiii,
diesel- ja sähkiiveturci-drn,
mctalliutyöstökoHoidcn, Irak-
(orien, sahatavaran, sementin,
, puuvilla- ja villakuMkaiden, voin
Pääministeri Hrushtshev
Luotamme edelleen
lupauksiin Kuuban suhteen
rääministcri Hrushtshev on
valmis uskomaan, että USA lulcc
cdclleenkiu pitämään kiinni sopi­muksesta
olla hyökkäämättä Huu­haan.
Hän ilmaisi tämän työläis-''
kokouksessa kalininilaiscssa kuto-matehtaassa,
jo.ssa hän vieraili
Fidcl Castron seurassa. Castron
läsnäolo jo tämän puhe ilmaisivat,
että Kuuba hyväk.syy täysin Neu­vostoliiton
Kuuban kriisin ratkai­sussa
omaksuman linjan.
kommunisteiksi nimittävät ihmiset
arvostelevat meitä siitä, että me
lialuanune maamme olevan rik­kaamman
j a ihmisten elävän .hyvin.
.Näillä arvostelijoilla on kummal­linen
lo;;iikka. H e ajattelvat näin:
Mitä piiremmin neuvostoihmiset-elä­vät,
sitä suurempi on porvarillistu- tarvitaan konkirelti.st;
Lauantaina, jolloin Castiori
Hrushtshevin puheiden koko teksti
oli lehtimiesten kayletttävis.sä, voi­tiin
todeta pääministerien mielialo­jen
olevan erittäin vnloisia. Yhtei-s-
I ymmärrys heidän välillään näyttää
olevan: saumaton.
misen vaara", huomautti pääminis­teri
lisäten: . ''Mutta me sanomme
näin: Jos ihmi.sellä on yksi puku,
niin suokoon luoja, e t t ä hänellä oli-
^ SI k a k s r j a sitten kolme. S.vökööl
J'' 1 kaikki ihmiset kylläiseksi, käykööt
kaikki hipset koulua, saaltakool
kaikki ihmiset .täydellisesti tyydyt-
!aä tarpeensa. Se on meidän haa­veemme,
joka tulee toteutumaan."
— Amerikkalaiset syytlävät,
että Castron sormet ovat mukana
Panaman tapauksessa, multa hän
vain kaataa villisikoja Moskovan
lähistöllä, lasketteli pääministeri
Hrushtshev leikkiä. Panaman ta­pahtumat
eivät: ole Castron jär-jcstänriä
vaan tulosta USA:n im­perialismin
ryö.stöpolitiikasta.
Hrushtshev sanoi, vttci hän tiedä,
mikä on ollut kommunistien
osuus tapahlumi.ssa, mutta hän
tietää varmasti, että Panaman
kansa käj^ tai.stclua maansa va­pauden
puolesta. "Me olemme
Panaman kansan puolella'', lisäsi
pääministeri Hrushtshev. ^
1'ääministcri : Hrushtshov kertoi
puheensa alussa pyrkimyksistä, joi
ta Neuvostoliitolla on maan talou­dellisen
voiman ja kan.san elinta­son
kohottamiseksi. 'Motkut itseään
' S e l U S A ) .saavuttaisi vapauden
Columbia-joen suurista tulvista, ja
lisäksi myös pikkutulvien vähäpä­töisistä
vauiioista.
"Se saavuttaisi, kaikki nämä etui­suudet
yhdellä .seitsemännellä oisftla
siitä.kustannuksoslu, mikä aiheutui­si
(USA:lle).sen parhaasta mahdol­lisesta
vaihtoehdosta, olettaen että
sellainen vaihtoehto (Columbia
suunnitelmalle) olisi — mikä on
"tyscenalaista.
"Canada tulisi hyväksymään sen
periaatteen, että alajuoksun vesiä
voidaan jakaa, multa muut lavoit-
;eet (yläjuoksun jao.ssa) jäisivät
äyllymnttä."
.Jos siis jätämme huomioimatta ne
helikohtaisel rahalliset hyödyt, mit­kä
ovat, pitkän päälle kyseenalaista
aatua-, koko tämä Columbia-joen
suunnitelma auttaa vain Yhdyisval-toja
ja toisaalta vahingoittaa Cana­dan
tulevai.suudennäkymiä.
Siksi jokainen canadalainen, Va-paus-
lehtemme mukaanluettuna,
jonka .sydämenasiana on tämän
maan ja kansan kukoistus, hyvin­vointi
ja suuruus, toivoo ja vaalii,
että parlamentti kieltäytyisi rati­fioimasta
nyt allekirjoitettua' C
lumbia-joon suunnitelmaa.
Pääministeri sanoi USA;sta
tehtyihin viljanhankintoihin viita­ten,
että kapitalismit yrittävät
käyttää hyväksi katoa ja myydä
Neuvostoliitolle viljaa maailman­markkinahintoja
kalliimmalla
hinnalla. Mc sanoimme päättäviis-ti:
"Jos myytte viljaa maailman­markkinahinnoilla,
niin ostamme,
jos ette, niin emme osta ja te
voitte vaikka tukehtua viljaanne".
"Ja he myivät viljan maailman­markkinahinnoilla.
Luulen, ettei
meidän enää tulevaisuudessa tar­vitse
ostaa heiltä viljaa", päämi­nisteri
lausui.
1'uhue.s.saan Neuvostoliiton pon­nistuksesta
estä .sotaa, pääministeri
sanoi: " U l k o m a i l l a on tosin tove­reita,
jotka sanovat, että Hrush­tshev
on väärä.ssä peläte.ssään sotaa.
Olen sanonut kuitenkin jo monta
kertaa, että haluaisin nähdä höl­mön,
joka ei todellakaan pelkää
sotaa."
Tiedämme niitä sota on, ja mitä
se tuo ihmisille. : Tämän vuoksi
teemme kaiken mahdollisen sodan
estämiseksi. Samalla kuitenkin
ymmärrämme, että ei oie*niahdollis-lisla
vain puhua imperialistien, vi-hollislon
kan.ssa, ja sopia, ettei so­dita.
Me emme rukoile rauhaa
emmekä koeta estää sotaa loitsujen
avulla.
Viitattuaan Neuvostoliiton mahta­vaan
armeijaanryciinhseisiin ja oh-juk,
siin, ensiluokkaisiin aseisiin
Hrushtshev ja!koi: - - Me emme
lävitse .solaa, mutta jos viholliset
pakottavat meidät sotaan, me murs­kaamme
heidät, ja meillä on kaikki
keinot siihen. Hyökkääjien on mui.s.-
tetlava tämä.
Viitaten Kuuban kriisiin toista
vuolta sitten pääministeri sanoi
Neuvostoliiton iiinteneen Kuubaa
va.slaan kohdistetun uhan. Kuuban
haliituk.sen kanssa tehtiin .sopimus
Neuvostoliiton ohjusten viemisestä
maahan. " S e oli; vaarallista, mutta
vihollinen voitiin estää sodasta vain
antamalla sen- tuntea sodan hen-keyk.
sen omalla kynnyksellään. Ja
vihollinen tunsi tämän henkäyk­sen."
"Löytyi henkilöitä jotka al­koivat
arvostella meitä siitä että
me loimiliiniiiL' f i i s i i i . ohiiiksia ja
}sitten veimme ne [lois. .Multa nieiiäi!
olimme myös lupauksen siitä, ettei
Kuubaan hyökätä", pääministeri
lausui.
• "Haukkumisin ei kai)it;ilisniia voi­teta".
Hrushtshev totesi. 'siiluMi
a.vstclua ei­kä
sittenkään taistelua paljain ka­sini".
Kerrotluaan Neuvosloliilon
Kuuballe antamasta sotilasavusta
pääministeri lisäsr Neuvostoliiton
auttaneen Fi^yptia. Indonesiaa ja
.-Mjieriaa, vapautumaan vihollisiS'
laan. "En luettele muita maita, te
tiedätte, m i s t ä o n puhe", huomaulti
H r u s h t s h e v . H ä n .sanoi, eltii kaikki
iinaat saavuttavat ennemmin tai.
myöhemmin täyden vapauden ja
riippumattomuuden ja kaikottavat
imperialistit alueellaan. USA:n ter­veesti
ajattelevieiv ihmisten on ym­märrettävä,
että elämme aikaa, jol­loin
jokainen kansa haluaa itse
omistaa työnsä tulokset, itse halli­ta
omaa maalaan. ".Myös Panaman
kansa taistelee pyhien oikeuksiensa
puolesta, se haluaa olla isäntä omas­sa
maassaan."
ifokcrin sckli koi^imaiscsta raaka-aineesta
valmistettavan hienon so­kerin
tuotannossa, samoin kalaSf
lukscssa.
Vuonna 1953 NLn teollisuustuo-tannon
voJyymi oli vain 33% USAn
tuotantovolyymista, mutta vuonna
1962 se oli jo lähes 63'^. Tänään
NLn leollisuusluotanlo on lähes (J.ö
% USAn tasosta.
Pääomasijoitusten volyymi Neu­vostoliitossa
on jo .saavuttanut
USAn tason ja on suurempi sijoi
luston kasvussa. '
NLn maataloustuotanto oli vuo­sina
1958—1962 keskimäärin 75--80.
% XJSAn tasosta.—-
NL on ohittamassa USAn rauta::
teiden tavarankuljetusmäärän,
asuinrakennusloiminnan ja vähil
täiskaupan kehitysnopeuden SUIK
teen. NLssa valmistuu kolme ker­taa
enemmän insinöörejä kuin
USAssa.ja se on edellä USAsta yli­oppilaiden
ja lääkärien määrään
nähden.
POIKKEUKSELLISTA TALOUTTA
Tällainen NLn hyppäys jälkecn-jjiäneisyydcstä
maailmanennätyksiin
tuotannon, tieteen ja kulttuurin mo­nilla
aloilla, mm. avaruuden valloi­tuksessa,
ci ole mikään/.sattuma.
Amerikkalainen aikakauslehti^ Life,,
joka omisti äskettäin koko nume-onsa
Neuvostoliitolle, korosti, että
Neuvostoliiton teollisuustuotanto
on: kasvanut Kuunnatton)asti huoli- I
UKiKa loisen maailnuinsodau aiiieul-ainista
vaurioista. Aloittaen lyhjä."»-
'ä tämä Euroopan laitamilla olev'ä
liilkeeiijäänyt jiittiläinen on muut
liinut maailman toiseksi teolliseksi
suurvallaksi, jolla on suuri ja moni-lalioiiien
sotilaallincui järjestelmä:
Tämä on poikkeuksellista taloutta.
Sosialismi on suunniteltua taloul
la. Se i)erusluu yhteiskunnalliseen
omistukseen, jo.ssa ei ole talous|)u-lia
eikä työttömyyttä Siinä on no
liean kehityksen ja suurten niitto­jen
•pää.syyllinen".
Vksityisyiilteliäisyvden puolust:i-
("(Iclleenkin väittävät etiä kapi-
I talismi muka luo paremmat kiihok-
'«•el kehitykselle ja että yksityis
' • i i i i s t i i s m i i k a parhaiten vastaa ih-
Miisen luonnetta. Jos näin on, miten
i t t n i on selitettävissä, että suunni '
lelliin keskitetyn talouden aate on
^•.-laiiul. suuren määrän kannattajia
-jopa länsimaissakin, puhuniattakaau
nuorista kehittyvistä Aasian ja Af.
l i k a n maista, joista monet näkevät
ulospääsyn köyhyydestään ja jäi-;
keenjääneisyydeslään tärkeimpien
tuotantovälineiden yhteiskunnallis­tamisessa
sekä suunnitelmatalouden
luoniise.ssa'/
KODIN PIIRISTÄ
lOIMIlTANUT EEVA
Ystävän kohtelu koneille
«i :
1>-
Aikamme nainen saa yhä enene^
vässä määrin koneitten apua koti-laloustöihinsä,
mikä puolestaan an-aa
hänelle enemmän vapaa-aikaa
erilaisiin harrastuksiin. Onnellinen
;e perheenäiti — olletikin jos on
/ielä ä n s i o ä i t l— joka voi työntää
.astensa koko likapyykin koneeseen,
iääntää nappulaa ja antaa koneen
.surista, Muulama.ssa minuutissa ko^
ne suoritutuu työstä joka olisi nyrk-
:ipyykkimenetelrnällä vienyt tunti­määriä.
N i i n — o.saammc kyllä antaa ar­voa
näille työtämme helpottaville
laitteille, multa o.saammeko myös
hoitaa niitä oikein'.' Maksamme jos
takin kotitalouskoneesta usein ai­van
''kipeää tekevän" summan,
multa se ci saa harhauttaa meitä
ajaltelcmaan, että laite toimii ko­neellisesti
—-ellei nyt aivan elä-
.nämme loppuun asti niin ainakin
ikipitäen. Kone ei osaa tosin välit-:
aa. multa hoitoa: ja huoltoa 5ekin
Uaipaa. Miten kohtelemme esim. pe-sukonettanime'.'
Kun se on pe.ssyl
f ;)yykUiiiim',.\ p-j.^^emmekö iiuoleslam-
I me sen, kuivaamme ja a:-;et:imme
I i)aikalk:en - jo'v;!i;;e!i käylön~jäl-
! keen. Täinäki.än ei yksinään riitä,
i Viiiltyältseninie kallii.-i koneen en
! :ieiiaikiiisella tmmeliumisella. : on
I meidän huollettava se kerran vuo-
! de.ssa: rasvalt;iva. tarkistettava laa-t
kerit jne. Taihaiten sen tekee liike,
i josta kone on ostettu. Jos pesuko-i
neesi tasaisen . kehräiivä surina
iinuitliiii epiiniääiäiscksi kolinaksi.,
on sc jo incrkkinä siitä ellä huolto
on li;iniiiily()ly ia apua on hankit
lava i)ikiminilen.
, •• » iS :
il \t
Entäs silten pölynimuri! Niin'
mainio apuväline kuin se onkin, ei -
sekään jaksa hoilaa .siivoustasi loiii.j*,;.,
puttomiin moitteettomasti, ellet . ; ; . i
noida sitä oikein. Pölypus.si on tyh"
jenetlävä riittävän usein, on myös . . . . ..
.arkistettava, ettei suodatin ole • •.•
;iäässyt liiaksi mustumaan — - ja
i/uosilarkaslus on sillekin tarpeen.'.
Niille, jotka vasla suunnittelevat
pölynimu:in hankkimista, muutama ' '
;aytännön neuvo: tarkistakaa, eitä
putkijalkeet liittyvät lujasti toisiin- '
sa, mieluimmin salpalaitteilla, niin V"
elleivät ne .siivouksen aikana irtoa
öisistään. • ' '!
.Seuraava mielipide herättää ehkä
vastustusta: jos tarjottaisiin .sekä
laltiankiilloittajaa että pölynimu-iiji.
olisi syylä ollaa ensin kiillot-a
j a j a vasta sitten imuri. E i tieten- ' '
.iään väheksytä pölynimuria. Nyky-likaisalla
sellaisella voi puhdistaa
i i i l l c i mitä v a i n— lisälaitteisiin voi
;\uulua jopa maaliruisku, jota pahat
ielet tosin väittävät milältömäksi.
Jos i m u r i o n tehokas, ei mattoja­kaan
tarvitse käyttää ulkona kuin
suuremmiksi juhliksi — ellei ole
lavallista innostuneempi mallojen.sa
iiakkaami.scen. .Mutta lattiankiilloit-i;:
ja ei .sää.siä .iino.iiitaan vaivojam-
.ne, vaan pitää inyiis ('ruio;iiaise:-:sa
kunnossa arat ja kalliit lattiapin­tamme,
joiden uusiminen tulee.,
:iiioniat!avasti kalliimmaksi kuin -
mitä hoitavan koneen hankkiminen,
i l a i v a l l a meistä on aikaa ja sisua
KUMPI von TAA
Emme toistaiseksi voi puhua .Neu
vostoliiton ja USAn välisen rau­hanomaisen
kilpailun lopullisista
tuloksista. Nämä tulokset ovat vie­lä
edessäpäin. Mutta vuosi vuodelta
kerääntyy yhä uusia ja uusia tie:
loja, jotka antavat mahdollisuuden
teljdä tiettyjä: johtopäätöksiä, näh­dä
kilpailun kulku ja tulokset.
NLssa hyväksytty vuosien 1.964—
lOGf) taloussuunnitelma ja laaja oh­jelma
kemian teollisuuden nypeu-tetusta
kehittämisestä antavat ai­heen
odottaa, että lähivuosina neu­vostojen
maa tulee yhä lähemmäksi
tavoitettaan: USAn taloudellisen ke­hityksen
tason saavultamista ja
ohittamista.
Seitsenvuolissuunnitelman tavoi­teluvut
edellyttivät, että vuoteen
19G5 menncs.sä NL ohittaa USAn
v n U).58 tason eräiden tärkeim­pien
tuotteiden absoluuttisessa tuo-tanno.
ssa ja lähestyy tätä tasoa e r ä i.
silli nuiihin tuotleisiin nähden. '
Tänään on jo selvää, että kiven-iiäislamioitleita,
valuraulaa, te­rästä,
valssaustuotteila, rautainal-mia^
koksia, hiiltä, koneenrakcn-nusteollisuuden
erilaisia tuottci-la,
sementtiä; ikkunalasia, puuta­varaa,,
sahatavaraa, villakankaita,
sokeria, voita ja eräitä muita tar­vikkeita
tullaan NLssa tuotta­maan
enemmän kuin USAssa
vuonna 1958.
Neuvostoliiton teollisuus ei ole
vielä saavuttanut l.iS.-\iv tuotantota­soa
.sähkövoiman, kemian.ja eräi­den
muiden tuotteiden .suhteen.
Mutta tälläkin alalla välimatka jat­kuvasti
supistuu NL:n hyväksi.
Näin ollen meillä on vuonna
19().'> suunnilleen sama tuotanto­taso
kuin USAssa seitsenvuotis-suunnitelniamme
alussa eli kolme
neljännestä I'SAu nykyisestä ta­sosta.
US.\ ei lietenkään tulo pol­kemaan
paikallaan. Mutta kehi­tyksen
nopeuden nykyinen suhde,
jolloin Neuvostoliitto on kolme
n c l ' ä kertaa USAta edellä, antaa
perusteen sanoa, että vuonna
1970 Neuvostoliitto on ohittanut
l ' S A n teollisuustuotannon volyy­m
i i n nähden. — (.\PN)
ivoilaa lattioitamme alunpitäen niin­kuin
pitäisi: puhdi.stuksen lisäksi
vahata ja. kiilloitlaa. Vahaaminen ja
Kiilloittamincn juuri suojaavat lal:
tiaa, m u t t a monessa perhees.sä se
laiminlyödään, koska sitä ei hartia­voimin
jaksa suorittaa kyllin u.seiu.
!-luoksevät, ilsekiilloiltuval vahat-
' iian eivät .sovi kaikille lattioille, ei-i
välpä^nc kaikessa kiiltävyydessääu
j . l i e aina edes kauniita,
i Meillä on saataviss.-i jo sell;iisia
; lalliankiilloittajia, jotka sekä pe.se-i
vät lattian eitä vahaavat ja kiilloil-
' lavat .sen. Ajan niittaan tällainen
kone kyllä maksaa itsensä: lattia­pinta
kestää kauemmin ja on aina
hyvinhoidetun näköinen. On syytä
mainita, ettei koi"kkimatloa jota on;'
hoideltu kiinteällä vahalla, tarvitse
suursiivouksenkaan yhteydessä puh­distaa
kuin haalealla vedellä — ha­lutessa
siihen voi lisätä vähän saip­puaa..
Kiillotuskoneen hoito on etupääs­sä
sen harjojen hoitamista, jotka
puhdistetaan jokaisen käytön jäl­keen.
Nailonharja (joka on tarkoi-cttu
lattian pesuun), puhdistetaan
haalealla pulveri- tai saippuavcdel-
I lä, harjaksista valmistetun (ja siis
! vahauksessa käytettävän) puhdista-,
i niinen vaatii taas tärpättiä, jf>Uava-:
I ha irtautuisi siitä eikä jäisi kui-
I vumaan ja pilaamaan seuraavan
i kiilloiluspäivämme tulosta.
LATTIANHOITOTAULUKKO:
Korkkimattolattian pesuun käyte-
• ä ä n m i e t o a saippuavettä, pahim­piin
tahroihin tärpättiä — tämä •
vain vahanpoiston yhteydessä. Va-haamiscen
kiinteää kiilloitettavaa
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
P Ä / V Ä N PAKINA
Surkeaksi itkuksi vaihtui sekin ilo
Vanhan ja viisa.iii suomalaisen sa-iianparrennuikaan
lulec "itku pit­kästä
ilosta, pieru kauan naurami-
.sesla".
Näin luutuu käyneen myös niille
herroille suuruuksille, jotka sodan
aikana saivat hekumoida 2,.'i—4 mil­joonan
ihmisen rääkäamisestä, pa­hoinpitelystä
ja tappamisesta
Au.sehwitzin kuolemanleirillä.
Ile olivat silloin suuria sadisteja,
jotka .saivat antaa eläimellisille in­tohimoilleen
kaiken vallan ja va­pauden:
Tehdä niuistocsineijji tap-pamien.
sa vankien phäkalloisla ja
-hiuksista. _kiduttaa ihmisiä mielen­sä
mukaan ja ajaa kuin karjaa suu­ria
ihmi.sjoukkoja,miehiä, naisia ja
lapsia jättiläiskokoisiin kaasukam­mioihin.
,
MuJta_seJunvilo loppui. Naisit hä­visivät
sotansa ja silten tuli Auseh-vvitzin
pedoille pelko siitä, että he
voivat joutua vastaamaan verii-us-keista
synneistään..
Kauan .se kyllä otti — lähes 20
vuotta .ennenkuin Länsi-Saksassa
nostettiin oikeusjuttu näitä ihmis­petoja
vastaan. Ymmärrettävää tie­tenkin
oli, että Länsi-Saksan
valtiovallan johtaville virkapaikoil­le
nousseet Hitlerin uskotut miehet
eivät halunneet pöyhiä "sotaveljien-s
ä " tekosia. Ausehwit'^in monet
pyövelit luulivat jo varmaan että
he .saavat nauttia mukavissa virka­paikoissaan
elämästään ikäänkuin
lie eiviit olisi koskaan ilimistappa-jina
olleetkaan.
Multa sitten tapahtui "jotakin",
ja niin joutui Ausehwit/in 22 pyö­veliä
korkean oikeuden eteen
Frankfurtissa, Länsi Saksassa.
Ja nyt meille kerrotaan, että yksi
syytetyistä, Bisehoff nimeltään, oli
pakon eteen jouduttuaan itkien tun­nustanut,
eitä pelkästä ' hyvä.sydä-mLsyydestä"
hän erään ranskalais-van,
i?in tappoi! Miten voidaan minua
liitää "pctoqa ' silloin jo.s- lopetin
vangin tuskat toisten vankien pyyn­nöstä,
sanoi tämä ihniislappaja
nyyhkyttäen. ~ —
Multa voidaan kysyä, miten on
selitettävissä, että tämä oikeuden­käynti
nalsipetoja vastaan tuli lop­pujen
lopultakaan päiväjärjestyk­seen
edes nyt, kun olisi luullut, et­tä
"vanhojen" asioiden pöyhiminen
tulee entistä vaikeammaksi'?
Yksi selitys on se, että tätä oi-keuskuulustcluu
on valmistettu vuo­sikausia.
On kuulema kerätty todis-tusainehisloa
peräti 80 nidettä (eli
16,000 sivua. Yksistään syytekirjel­mä
näitä ihmispetoja vastaan on 700
sivua pitkä!
Hyvä - on myös mliistaa, että
Au.schwit'/in kuolemanleirillä oli
kaikkiaan kuutisentuhatta natsien
myrskysotilasla, luoteltua ihinisteu-rastajaa,-
jotka kiduttivat ja tappoi­vat
sekä huvikseen että työskeen
uhrejaan.
Osa näitä ihmispedoista on jo
saanut ranaaisluksensa muiden
maiden sotarikosoikeuksissa jne.
(Jsa saattaa olla vielä vajiaaila ja^
lalla piileskclemässä, ehkä muute
tun nimen varjossa jos.sakin. ulko­mailla
jne.
Multa l ä m ä " l i i i v i ö o i k e u s k u u l us
lelu", miksi Länsi-.Saksan lehdet si­tä
sanovat, olisi ehkä jäänyt koko­naan
pitämällä ellei olisi sitä en­nen
ollut eräitä hyvin merkilyksel
lisiä ".sattumia".
ricstapon rakennuksessa Brcs
lausisa huhtikuussa 1.945 olleen tuli^
palon aikana Auseh\vitzin entinen
vanki, Emil Vulkan olti maasta sie-vä.
sti punaisella nauhalla sidotun
asiakirjakansion. Hän pani sen lu­kemalta
talteen.
Kolmetoista vuolla myöhemmin
oli Vulkan lukenut Eranklurrer
Itundsehausta, ellä natsilaisuutta
tutkiva naisien puhdistamiselin
VViesbadenissa oli miehitetty nat­seilla.
Vaivaantuneena tästä uutises­ta
hän meni mainitun lehden kont­toriin
ja niiylti siellä löytämiään
asiakirjoja. Tällöin todettiin; että
hän oli säilyttänyt nämä vuodet
Auschvvitzin keskitysleirin teloluk- [
sista tehtyjä muistiinpanoja. S i i -1
nä oli sekä teloitettujen että teloit­tajien
nimet jne.
Kolmas sattuma oli se», että nämä
asiakirjatiedot eivät joutuneet nat­sien
käsiin. Ne lö.vsivät tiensä Hes­senin
yleisen .s.vyltäjän Fritz Bauc
rin käsiin. Oltuaan itsekin fasismin
uhrina Bauer aloitti tutkimukset
heti. ^ '
Ylläolevan perusteella voidaan
siis todeta että jos Vulkan ei olisi
löytänyt sitä asiakirjakansiota; jos
hän ei olisi lukenut Frankfurter
Ilundschaun artikkelia ja viimeksi;
ios asiakirjakansio olisi joutunut
Bauerin asemesta jonkun paatu­neen
natsin käsiin — j a Länsi-Sak­san
oikeuslaitokscs.^a on enemmän
natseja kuin natsismin vastustajia
— mitään oikeudenkäyntiä ei olisi
ehkä tullut ja Ausehwitzin ihmis-,
lahtarit olisivat todcnnäköi.sesti vie­läkin
vapaina —. joissakin mukavis­sa
virkatehtävissään.
Näin siis .saattaa tapah­tua
' parcmmis.sakin piireissä", ku-.
ien tavataan sanoa.
Ja siitä johtuu, että ilomielin mil­joonien
ihmisten tappamista autta-v
noet luotetut natsit itkeä pillillä-väl
nyt la.sten lavoin kun joutuvat
pakosta tunnustamaan Ickosiaan.
MerkillepantTTvaa myös: on, että
1) Auschvvitzin hiivittävistä ihmis-murhista
.syytetyt' eivät ole ilmei-
.sestikään' lainkaan "ylpeitä" kätten-
.sä töistä. Kaikki h e y r i t t ä v ä l väit­tää,
että hq D l i v a t n n u k a " v a i n "'
isompien käskyläisiä, että heillä ci .
muka ollut tietoakaan ihmisten
joukkomittaisesta tappamisesta, ja
jos olikin, he henkilökohtaisesti ei­vät
niihin urotekoihin osallistuneet;
Mutta kun heitä vastaan on ke­r
ä t ty 16,000 sivua ja 80 nidettä kä­sittävä
todistusainehisto — ja kun
oikeudessa on esiintynyt syyttäjän
todistajina heidän entisiä vankc-jaan,
n i i n ' m i k ä ä n ihme ei ole vaik­ka
.'\usch\vitzin. petoja ei enää.nau-*
ratakaal.
Sivumennen sanoen,. Frankfurtin -
oikeuskuulustelu näitä ihmispetoja
vastaan kestää kaiken todennäköi­syyden
mukaan useita kuukausia.
— Känsäkoura.
;1