Vapaus, November 18, 1967

              VirheettJnen voHon
tunto jotifi haritaan
Yhdysvaltat
' Senaattori Robert Kennedy sa­noi
maanantaina, että neuvottelu-ratltaisun
malidollisuudet Vietna­missa
.heikkenivät ^palioip viUne.
talvena, koska Yhdysvallat ei
käyttänyt hyväkseen Hanoin asen­teessa
ilmeiseseti tapahtunutta
lieventymistä.
Lookrleihdessä julkaistussa artikv
kelissä senaattori sanoi; että Yh­dysvallat
ei ainoastaan menettänyt
-onahdollisuutta kohdata Pohjois-
Vietnam neuvottelupöydän ääressä,
vaan laiminlyönti haitannee myös
rauhanneuvottelujen aikaansaamis­ta
tulevaisuudessa.
Kun neuvotteluille: myönteiaen
ilmapUri oli otollisin talvella
1966—-1967, virheellinen voiton-tunto
johti Yhdysvallat harhaan,
senaattori sanoi artiklcelissa, joka
oli otettu hänen tulevasta kirjas­taan
"Uudemman maailman etsi-
/ minen'\ - •
"Yhdysvallat heitti menemään
ehkä viimeisen mahdollisuuden
päästä neuvottelupöydän ääreen eh.
doin, jota me hyvin olisimme voi­neet
hyväksyä edeltäkäsinKen­nedy
sanoi. Tätä ajanikohtaa seuran­neet
kuukaudet ovat olleet tuhoisia
meille että Pohjois-Vietnamille;
Tuhot ja asenteiden koveneminen
saattavat tehdä neuvottelut mahdot­tomiksi
pitkiin aikoihin.
Kennedy katsoi, ettei amerikka­laisten
täydellinen vetäytyminen
eikä sodan suuri laajentuminen,
johon sisältyisi tunkeutuminen Pch-jois-
Vietnamiin, ole mahdollisia tai
toivottuja vaihtoehtoja.
^ 50 W Q T ^
Uriieitua
Suomi saa järjestää
EM-lkilpailut 1969?
Ateena. — Kansainvälinen yleis­urheiluliitto
päätti lauantaina Atee­nassa
pitämässään kokouksessa esit­tää
Euroopan komitealle, että tämä
peruuttaisi Ateenalta yleisurheilun
vuoden 1969 Euroopan mestaruus­kilpailujen
järjesttämisoikeudan.
Syy kilpailuoikeuden peruutusta
koskevaan esitykseen ilmoitetaan
olevan siinä, etteivät kreikkalaisten
järjestelyt EM-kisoja varten ole
edistyneet hyvin. Kreikkalaiset edus
tajat torjuivat väitteen ja sanoivat
sen olevan vain tekosyy.
Esitys tulee IAAF:n Euroopan
komitean . käsiteltäväksi jo viikon
kuluttua Prahassa pidettävässä ko­kouksessa.
Jos kisojen järjestämis­oikeus
otetaan pois Ateenalta, on
mitä itidennäköisintä, että kisat tu­levat
Suomeen. Suomi . o l i anonut
ja saanut kisat vuodeksi 1971, mut­ta
jo anomusta järjestettäessä oli
Suomi ollut Ateenan kilpailijana
vuoden 1969 kisoihin.
Jusisi Vestermen
painii PM4dsoi8sa
Helsinki. — Kreikkalaisroomalai­sen
painin nuorten pohjoismaiset
mestaruuskilpailut .pidetään Helsin­gissä
16. ja 17. joulukuuta. Paini­liitto
nimesi maanantaina Suomen
edustusjoukkueen, jonka koostumus
on seuraava:
52 kg: Jussi Vesterinen, 57 kg;
Jorma Virolainen 63 kg; Heino
Jämsä, 70 kg; Jorma Talvitie 78 kg;
Pauli Tuuri 87 kg; Teuvo Ojala 97
kg; Hannu Hämäläinen.
Kilpailut pidetään Helsingin ten­nispalatsissa.
Helsfaiid. ~ Kesä 1917 oU mo­nessa
suhteessa levoton. SotatÖi-den
jatkuvasti vähentyessä seura­si
l a a j ^ työttömyyttä. Koko sota-ajan
oli ollut niukkuutta elin­tarvikkeista,
joiden jakelu oU
säännöstelty. Kansan kesekuudes-sa
uskottiin, että oli olemassa
elintarvikevarasjtoja piilotettuina
eikä niitä haluttu jakaa kansalle.
Selitettiin, että ellei nUtä jaeta,
ne on otettava väkisin. Niinpä
tapahtuikin, että nun. Helsingissä
ja Turussa kiihottunut väkijouk­ko
hyökkäsi voivarastojen kimp­puun
ja jakoi ne kansalle. Maa­seudulla
esiintyi lukuisia lakkoja,
joissa vaatimuksena yleensä oli
8-tuntinen työpäivä ja muut p a r
rannukset työehtoihin.
TA A N T U M U S " N O S T A A
P Ä Ä T Ä Ä N
Porvariston saatua eduskuntavaa­leissa
1—2. 10. vaalivoiton se aset­tui
yksimielisesti kannalle työväes­tön
«vaatimuksiin nähden Eduskun­nan
kokoonnuttua otti oikeistopor-varisto
iskulauseekseen "luja jär­jestysvalta"
sekä ryhtyi hankkimaan
aseita ja perustamaan aseellisia
joukkoja; Provosoivassa mielessä
järjestettiin monissa työpaikoissa
joukkoerottamisia ja työväen an­siotasoa
pyrittiin heikentämään.
Tiedot kaikista näistä taantumuksen
toimenpiteistä liikkuivat työväestön
keskuudessa peloittavana uhkana,
joskus kenties liioiteltunakin. P u ­huttiin
suurista kivääri- ja kuula-ruiskumääristä
ja tuhatlukuisista
asemiehistä, jotka poi^vari&to oli
varustanut työtätekevien pään me­noksi.'
Kokoulcsiasa näistä asioista
keskusteltiin, j a voimakkaana esiin­tyi
pelko siitä, että kaikki, ne myön­nytykset,
jotika tsaarivallan kukis­tuessa
oli saatu porvaristolta puris­tetuksi,
olivat ne vaarassa tulla me­netetyksi.
Vaadittiin että on ryhdyt­tävä
taisteluun työväen oikeuksien
puolesta ja pakotettava porvaristo
luopumaan hämäristä aikeistaan.
" M E VAADIMME"-JUL1STUS
K u i n tuli tappuroihin vaikutti
eduskunnassa se porvariston han­ke,
jonka mukaan korkein valta
maassa oli annettava 3-henkiselle
valtionboitajakunnalle. Tämänvvas­tapainoksi
esitettiin sosialististen
ryhmän toimesta 'Me vaadimme''
-julistus, jossa vaadittiin mm. val­talain
vahvistamista, itsenäisyy­den
julistamista, kulutustai-vikkei-den
ottamista valtion haltuun ja
jakelun hoitamista tasapuolisesti,
töiden järjestämistä työttömille,
kunnallisvaalien toimeenpanemista,
virkalkunnan ja tuomioistuimien
puhdistamista Ja ^porvariston pe­rustamain
aseellisten järjestöjen
lakkauttamista ja niiden aseista­riisumista.
Ennen kaikkea vaadit­tiin
kahdeksan tunnin työaikalain
saattamista voimaan sekä torppa^
rien ja mäkitupalaisten itsenäistä­mistä
ynnä kansalliskokouksen
koolle kutsuQusta säät^ään jtu^a
perustuslakegä.
SUURLAKKO ALKAA
Tilanne k^tjistyi huipgptuunsa kun
Ammattijäjijestön edustaj^oskOMs
•hyväksyi marraskuun 13. päivänä
esit^/|ksen Työväen jVaUa^umiOuk-sellisen
keskusneuivoston asettami­sesta,
johon paitsi anunattijäi^es-tön
edustajia tuli jäseniä.s06-dem.
puolueesta ja eduskuntarylimästä
sekä punakaartista. Samana i»äi-vänä^
tämä uusi elin kokoontui ja
ensi tehtäväkseen juUsti suurlakon
alkavaksi koko maassa. Suurlakko
oli täydellinen. Kaikki pyörät sei­sahtivat
ja punakaartit pitivät jär­jestyksestä
ihuolen, jotta minkään­laisia
poi'variasekaartin provokaa-r
lioita tai muita sekaantumisia, jois­ta
'myöhemmin voitaisiin syyttää
työväkeä ja suurlakon johtoa, ei
päässyt tapahtumaan. Jäi-jestys oli­kin
koko suurlakon ajan malUkc-l-poinen.
Ameiikkalaiset
pettyneet
demokraateista
Pruiceton, New Jersey. — Ame­rikkalaisten
enemmistö uskoo, et­tä
republikaaninen puolue pystyi­si
hoitamaan Yhdysvaltojen ny­kyiset
ongebnat paremmin kuin
demolcraattinen puolue, ilmeni
sunnuntaina julkaistuista mielipi­detutkimusten
tuloksista. Tämä
käsitys vallitsee amerikkalaisten
keskuudessa nyt ensimmäisen ker­ran
vuoden 1957 jälkeen.
Princetonin Gallup-tutkimuslaitos
ilmoitti, eittä 30 pros. haastatelluista
1,565 amerikkalaisesta katsoi repub­likaaneilla
olevan paremmat edelly­tykset
maan polttavimpien ongel­mien
— Vietnamin selkkauksen, ro­tujen
tasa-arvoiäuutta sekä elinkus­tannuksia
koskevien kysymysten —
selvittämiseen. Ainoastaan 26 pro-sen-
ttia katsoi demokraattien pysty­vän
parempiin suorituksiin. Toiset
28 pros. haastatelluista piti puoluei­den
maihdollisuuksia suunnilleen sa­manlaisina
j a 26 prasentilla ei ollut
mielipidettä asiasta.
14,000 uhkausta
vu(»littain
Johnsonia vastaan
Washington. — Presidentti John­sonin
tui*vallisuudesta huolehtiva
Yhdysvaltain salainen palvelu tutkii
vuosittain 14,000 tapausta, joissa
presidenttiä on uhattu.
Vuonna 1963, kun presidentti Ken
nedy murhattiin, tutki salainen pal­velu
900 uhkausta. Yhdysvaltain sa­lainen
palvelu, joka toimii valtion­varainministeriön
alaisena, on lisän­nyt
presidentin ja hänen pei'heensä
turvallisuudesta huolehtivien asia-miesiten
määrää vuodesta 1963 lähti­en
350:stä 570:eeri.
-,Suttnl^Qa joihtanjeen i^eskusneu
vpston jcOikQukset pudettiid ahtaassa
puoluetoimistossa SirkUskatu 3:ssa
ja tarpeen vaatiessa . pidettiin niitä
joslais kesOciyölläkin.
Kerran D^vottelijat kutsuivat
JteskuphOiivoston koolle erittäin k i i -
/r^elli&eDä jja ilmoittivat, että ollaan
j u u r i pääsemässä niaalaisliiton
edustajain kanssa yhteisymmäri-yk-fieen
i a suurlakko vpid.aan minä
hetikenä hyvänsä lopettaa sekä
nmodostaa . yhteinen l^allitus, "se­naatti",
jossa on vain sosiaalidemo-
Jsraatteja j a roaalaisliittolaisia. Seu­raavassa
kokouksessa kuitenkin i l ­moitettiin,
että vastapuoli oli pe­räytynyt
kannastaan ja lupauksis­taan
eikä sopimusta maalaisliiton
kanssa ^ n t y n y t . ^ . •r™-
Sen jälkeen kun eduskunta oli.15
päivänä marraskuuta julistautunut
k o r k e i m m ^ vallan haltijaksi ja
näin ollen luopunut aikaisemmasta
päätöksestään, joka koski 3-henki-sen
valtionhoitajakunnah asettamis­ta,
sekä vahvistanut_ kahdeksan
tunnin työaikalain ja kunnallislait,
käytiin vielä neuvotteluja maalais­liiton
kanssa yhteisen senaatin
muodostamisesta, mutta ilman min­käänlaista
tulosta. Tämän jälkeen
tuli keskusneuvostosta esille kysy­mys
siitä onko vielä mahdollista
puristaa porvaristolta lisämyönny­tyksiä,
J a ellei niin onko syytä enää
jatkaa suurlakkoa varsinkin kun
elintaiviketilannetta ei katsottu voi­tavan
hallita lakon jatkuessa. ,
SUURLAKON LOPETTAMINEN
Kysymys suurlakon lopettamises­ta
tuli käsiteltäväksi marraskuun
18 päivänä, jolloin puheenjohtaja
Manner ehdotti, että lakko lopete­taan
koska ei ole mahdollista saa­da
parempia ehtoja Ja tilanne la­kon
Jatkuessa muodostuu päivä päi­vältä
työläisille epäedullisemmaksi
vaikean elintarviketilanteen takia Ja
saattaa johtaa erimielisyyksiin lak.
kolaisten keskuudessa.
— JA SAAVUTUKSET
Näkyvät iuiok.set suurlakosta
olivat melko laihat. Se että eduskun­ta
julisti itsensä korkeimman val­lan,
haltijaksi ei estänyt; porvaris­toa
vähän myöhemmin lähtemästä
jopa monarkian tielle. Kahdeksan
tunnin työaika oli jo käytännössä
Ja kunnallislait vahvistamista vailia.
Suurlakko oli kuitenkin työväestön
suurenmoinen voimannäyte, joka
porvaristonkin oli paikko tunnustaa.
Se pakotti taantumuksen ainakin
toistaiseksi pysymään alallaan; .
Henkilökohtainen käsitykseni on,
että Suomen työväestöllä ei ollut
silloin voimaa takanaan parempien
saavutusten läpiviemiseksi. Työ­väen
enemmistö eduskunnassa oli
menetelty, samoin osaksi pientalon-poikain
kannatus,,Johtuiko se sitten
sos-dem. puolueen virheellisen po­litiikan
seurauksista tai qi. jääköön
viisaampien vastattavaksi.
— Toivo H j . Langströni;
4JS^ s c M M
iiufeenlrlNinaäKiti
rEnKlAntUaisen filosofbi Bert­rand
JLossellin .pimeä kantava
kansalnviilinen/tribunaali kokoon-tuu
IM>Hkildessa hanakassa tk. 20
pnä ^käsittelemään: amerikkalais-
'(en sotai^oksia Vietnamissa.., Kan
;{l«iliv$Uiien oikeusistuin. Jonka
juryssä on 16 kansainvälisesti ttun-netMia
nimeä nun. kirjailijat Jean
Paul Sartre ja James Baldvvin, kä­sittelee
>tällä kertaa erityisesti si­viiliväestön
ja sota vankien kohte-
;tua seltä >]unsainvälisten sopi­musten
kieltämien aseiden käyU
töä Vietnamissa.
Tanskan hallitus, joka aikaisem­min
yritti "evätä Vietnamoikeuden-käynnin
pitämisen Tanskassa, on
nyttemmin suostunut istunnon jär-jesitämiseen.
Tanskalainen Bertrand
Russellin -neuvoston Julkaiseman
luettelon mukaan on Roskildessa
järjestettävän istunnon Jyryn ' ko­koonpano
seuraava: kirjailija Jean-
Paul Sartre Ranska, lakit. prof.
Wolfgang Adendroth Länsi-Saksa,
kirjailija Gijnther Andi(-s Läjisi-
Saksa. Mehmet A l i Aybar Tuikin
työväenliiton puheenjohtaja, kir­jailija
James Baldwin USA, sosiolo­gian
pi-of. Lelio Basso Italia, kir­jailija
Simone de Beauvoir Ranska,
Lawrence Daly Skotlannin, työläis-liiton
puheenjohtaja, lakit, tri
Vladimir Dedijer Jugoslavia, toimit­taja
Dave Dellinger USA. Amado
Hernandez FiHppiinien. demokraat-tisen
työväenpuolueen puheenjohta­ja
j a Melba Hernandez sekä asian­ajaja
Mahmud A l i Kaisuri Pakistan,
asianajaja Kinju Morikawa Japani,
fys.prof. Sehoichi Sakata Japani ja
mat. prof: Laurent Schwartz Rans­ka.
Roskildessa tutkittavaksi otetta­vat
kysymyk.set jakautuvat neljään
osaan. Ensinnäkin tutkitaan, ovatko
amerikkalaiset käyttäneet Vietna­missa
uusia aseita: tai aseita, jotka
kansainvälinen l a k i kieltää. Toiseksi
tutkitaan, onko siviiliväestöön koh­distettu
pei-usteettomia kostotoi-menp-.
teitä (panttivankien teloitta­mista
ym). Edelleen tutkitaan onko
vietnamilaisia sotavankeja kohdeltu
epäinhimillisesti ja vastoin kansain­välisiä
lakeja. Neljäntenä käsitel­lään
pakkotyöleirejä ja selvitellään,
onko Vietnami.ssa suoritettu toimen­piteitä,
joita voidaan pitää kansan­murhana
(genocideV.
Suuren osan tribunaalin työstä
tulee ottamaan todistajien kuuluste­lu.
Todistajina tulee olemaan sekä
amarikkaiaisia että vietnamilaisia.
Tribunaali kuulee myös niiden tutr
kimuskcmissioiden lapoitit, jotka
se on lähettänyt Pohjois-Vietnamiin
ja Etelä-Vietnamin ; vapautusrinta­man
hallussa oleville alueille. Yh­dysvaltain
hallitukselle on jälleen
lähetetty kehoitus nimittää edusta­ja,
joka puolustaisi US.-\n näkökan­toja.
^ : •., ;
Tribunaalin kokous alkaa tk. 20.
pnä ja sen lasketaan päältj^vän jou­lukuun
1 pnä.
Vifkon aiioffa'^ f a u ^ ^apaudelie -
U Mtia iauäa |a 40 uudteta
Viikon aikana saatiin Vapaudelle
52 tilausta, joista 12 ^uutta Ja 40
uudistusta ja kun huomioidaan' ai­kaisemmin
!haakitut, ^on kultavuo­den
levitylisessä^ itähän mennessä
hankittu 3 6 uutta tilausta ja 260
uudistusta, yliteensä 296 tilausta.
Uusien tilausten hankinnassa
täyttivät tavoitteensa Toronto, Sud-bury,
Geraldton, Lappe .ja Kirkland
Lake. Port Arthurista hankittiin
lisää 3 uutta tilausta-rapioiksi.
Tähän katsaukseen saatiin tilauk­sia
seuraavilta:
Jussi Pärssinen, Wahnapitae, 1
uudistus.
Manda 'Ranta, 2 uudistusta. Matti
Varila, 1 uusi tilaus ja Antti Kotila,
2 uudistusta, yhteensä 5 tilausta
Vancouverista. ;Vieiä puuttuu 2 ti­lausta
uusien tilausten tavoittees­ta.
Emil Ilankila, South Porcupine,
Ont., 3 uudistusta.
W. Wäyrynen, 1 uusi tilaus, A. T.
Hill, 1 uudistus,. Antti Pitkänen,
1 uusi tilaus, Frank Hakanen, 1
uusi tilaus ja Edwin Aitio, 1 uudis
tus, yhteensä Port Arthurista 5 ti­lausta.
Uusien tilausten hankinta-tavoite
oli 5 uutta tilausta ja tähän'
mennessä on Port Arthurista han-^
kittu 9 uutta tilausta.
Henry Rönty, 3 uudistusta ja Juho
.Vissinen 2 uutta tilausta ja 9 uu­distusta,
yhteensä Torontosta 13 ti­lausta.
Uusien tilausten hankinta-tavoite
tuli täytetyksi.
poliittiset vangit
Ateena. — Kreikka on valmis
antamaan kaikki 2600 <poliittista
vankiaan mille tahansa kommunis­timaalle,
ilmoitti Kreikan turval-lisuu-
päällikkö eversti Giorgios
Ladas.
Ehtona on kuitenkin, että ky­seisen
maan on otettava vastaan
kaikki vangit, eversti sanoi. Hän
sanoi kuitenkin epäilevänsä, ettei
mikään itäryhmän maa suostu ot­tamaan
vankeja vastaan.
Arviolta 2800 niistä 7,000 va­semmistolaisesta,
jotka pidätettiin
huhtikuun sotila.skaappauksen yh­teydessä,
on edelleen vangittuna.
Hallitus on vapauttanut yli 4,500
vankia näiden luvattua pysytellä
i evo:<^u politiikasta.
Jack rRjnta; > Geraldton, 1 uusi ti­laus
ja 1 uudistus. Uusien tilausten
tavoite tuli täytetyksi.
Niko Piispanen, Beaver :Lake, 1
uudistus.
A. Kuoppala, Lappe, 1 uusi ja 1
uudistus. Tavoite täyttyi.
Sigrid Savolainen, Sault Ste. Ma­rie,
1 uudistus.
Anna Vesa, <Websters Corners, ,1
uudistus.
Hilja Salo, Waters Township, 2
uudistusta.
Tilaaja, Geraldton, 1 uudistus.
Eino Lehtola,Tunsi-ja 3 uudis­tusta
sekä Edwin Suksi, 2 uutta
tilausta, yhteensä Sudburysta 6 ti­lausta.
Uusien tilausten tavoite täyt­tyi
ja tuli jo yksi rapioiksikin.
Senja Kangas, Mattawa, 1 uudis­tus.
^ ;•.
Tilaaja, Timmins, 1 uudistus. .
Anton Laari, St. Catharines, 1
uudistus.
Martti Rasinperä, Hearst, 1 uu­distus.-
••
J9hn Salminen, Long Lake, 1 uu­distus.
Emma Tuomia Kirkland Lake, .1
uusi ja 1 uudistus. Uusien tilaus­ten
tavoite tuli täytetyksi.
Tilaaja, Montreal, 1 uudistus.
Monet kiitokset kaikille tilausten
hankkijoille. Toivomme ,että levitys-työtä
tehostetaan kaikkialla, sillä
ryntäyksestä on enää jäljellä vajaa
kaksi viikkoa.
YHDISTYNEET KANSAKUNNAT TÄNÄÄN
•iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiini
Mielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämö­taiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
K. S/Stanislav&ia (1863—1938);
Moskovan Taiteellisen Teatterin
luojaa, pkietään yhtenä länsimai­sen
näyttelijän- ja ohjaajahtai-teen
suiirlmmista uudistajista; Ja
hänen muistelmateostaan . kutsu­taan
länsimaissa ^teatterin raa-matuksi".
Stanisl^iv^ki pyhitti koko elä­mänsä
teatteritaiteelle ja näytte­lijöille,
hänen muistelmaiisa s i ­sältävät
värikJsältä kuvia vuosi­sadan
alun teatterielämästä, sy-väJlistä
taiteen :|llo.sofiaa Ja nerok­kaan
näkemyksen leimaamaa käy­tännön
ammattitietoa.
Tilatkaa osoitteella:
COMIPANT LIMITED
P. O. Box 69, Sudbury. Onh
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiii
(Jatkoa sivulta 2)
hyväntekeväisyj's. Vastaus on kehi­tystyö.
Y K auttaa kehitysmaita niiden
talouden kehittämisessä sekä suun­taa
ulkoista apua kehitysmaita eni­ten
hyödyttäviin kohteisiin.
Y K : n kehitysohjelma (UNDP)
aloitti toimintansa tammikuun 1
pnä 1966. Vuoden 1966 ohjelmaan
hyväksyttiin 82 esi-investointipro-jektia,
joiden kustannukset kohoa­vat
254,5 miljoonaana . dollariin.
UNDP:n osuus on 104,368,600 dolla­ria
ja kehitysavun vastaanottaja­maat
suorittavat itse loput. Vuoden
1967 alussa eri puolilla maailmaa
UNDP:n avustamien projektien yh­teiskustannukset
nousivat y l i 1600
miljoonaan dollariin; U N D P : h osuus
on tästä lähes puolet: Tällä hetkellä
lasketaan kenttätyössä olevan noin
5,000 Y K : n asiantuntijaa ja opet­tajaa
sadasta eri maasta. Yhtä moni
on kehitysmaissa saanut apurahoja
jä ulkomaista jatkokoulutusta ja se­minaareihin
osallistumista vaiten.
Eiräs U N D P : n päätavoitteista on löy
tää kohteita, joihin pääoma voidaan
sijoittaa kannattavasti. Osöituksenia
kyseisen toiminnan tehokkuudesta
on se, että 32 UNDPrn tutkimusta
ja projektia on riittänyt röhkaise-
'maan muita tekemään^atkoinves•^
tioint^ja 1643 miljoonan dollarin ar­vosta.
Kaiken kaikkiaan UNDP ra-
'hoittaa tänä päivänä 3,000 eri pror
•jektia.;-, • \;
Muuan varallisuuteen johtavista
teistä on teollistaminen. Jälkeen­jäänyt
teollistaminen kehitysmaissa
asettaa ne epäedulliseen asemaan
maapallon hyvinvbintikilvassa. YK
on perustanut uUden järjestön, Y K n
teoUistamisjärjestöri (UNIDO), joka
aloitti toimintansa.tänä vuonna. E n ­nen
kuin kansakunta kykenee pe­rustamaan
teollisuutta, sen täytyy
löytää ja ottaa käyttöönsä raaka-ainevaransa.
Y K : n toimintapiiriin
kuuluu luonnonvarojen käyttö ja
säilytyskeinojcn etsiminen. Y K :n
asiantuntijat jalkavat teknistä tie
toutta ja kouluttavat teknistä hen­kilökunta
kehitysmaissa, järjestävät
teknisiä seminaareja ja tekevät tut­kimuksia.
SOSIAALISTEN OLOJEN
KEHITTÄMINEN
Kaupan ja teollisuuden laajen­taminen,
teiden rakentaminen, ko­neet
j a ravinto tähtäävät Y K : n pe­ruskirjan
asettamiin päämääriin so­siaalisesta
edistyksestä ja parem­mista
elinolosuhteista. Y K : n p i i r i in
kuuluvat järjestöt auttavat tutki­muksillaan
hallituksia määrittele­mään
ne alueet, joilla tarvitaan
eniten apua huonojen yhteiskun­nallisten
olojen parantamiseksi.
Y K ja sen erityisjärjestöt ovat
laatineet yhtenäistetyn, maailman­laajuiseen
tutkimukseen perustu­van
käytännöllisen toimintaohjel­man
sosiaalista kenttää varten. So­siaalisten
ongelmien suhde talou­delliseen
kehitykseen saa yhä l i ­sääntyvää
huomioita, erityisesti on­gelmien
jotka liittyvät väestönkas-vuunr^
kaupumkimaisen asutuksen
laajenemiseen ja teollistamiseen.
Kasvatus ja koulutus ovat välttä­mättömiä
ihmisten elinehtojen pa­rantamiseksi.
Lukutaidon lisäämi­nen
on eräs tämän alan päätehtä­vistä.
Maailmassa on vielä tällä het­kellä
noin. 750 miljoonaa -aikuista
henkilöä —'pääasiassa kehitysmais­s
a — j o t k a eivät osaa lukea eivät­kä
kirjoittaa. Lukutaidottoinien
'määrä monissa kehitysmaissa on
noin 7()—-90 prosenttia. Y K :n kas­vatus-,
tiede- ja kulttuurijärjestö
(UNESCO) on järjestänyt yleismaa-ihnällisen
kampanjan lukutaidon
opettamiseksi.
Paikolaisten hädän helpottaminen
on yksi Y K : n vaikein>mista ongel-iTiista.
Y K : n paikolaispääkomissaariii
toimisto (UNHCR) järjestää Aa­siassa,
Airikassa, Euroopassa ja
latinalaisessa Amerikassa oleville
pakolaisille kansainvälistä suojelua.
Sen tärkein väline on paikolaisten
asemaa koskeva kansainvälinen so­pimus
vuodelta 1951, joka määrit­telee
pakolaisten vähimmäisoikeu­det.
UNHCRrn apu ulottuu suoj;;-
paikkaan saapuville pakolaisille an­nettavasta
elintamkeavusta laajem­piin
ohjelmiin, joiden tarkoitukscha
on tehdä pakolaisista niin pian kuin
mahdollista it.senäi.scsti toimeentu­levia.
»
LAPSET
Noin 900 miljoonaa lasta elää
kehitysmaissa eri puolilla maail­maa.
Puolet näistä lapsista ci saa
minkäänlaista koulutusta, neljäs­osa
ei saa lääkärinhoitoa enempää
syntyessään kuin myöhemminkään.
Lasten on aloitettava työnteko kes­kimäärin
12 vuotiaana j a he elävät
kesikimäärin 40-vuotiaiksi.
Y K n lastenrahasto auttaa lapsia
120:ssä maassa lääkkein, lääketie­teellisin
välinein, lähettää autoja
ja polkupyöriä työntekijöille, jotka
toimivat kansanterveystyössä, toi­mittaa
tieteellisiä varusteita Oppi­laitoksille,
työkaluja ammatinhar-joUtelijöille,
putkia^jä purtippuja
kyliin sekä huolehtii stipendeistä,
joiden turvin koulutetaan opetta-jia.'-
rV"'.^ ,. •.'^
Y K . n lastenapu «n io_varu.stanut
y l i 33,000 tei^eyskeskusta jpalvele-maan
hoinKM) miljoonaa henkilöä,
U N C E F i i n toimesta 103 miljoonalle
henkilölle on suoritettu, terveystar­kastus
ja 43 miljoonaa on saanut
hoitoa. Y l i 200 miljoonaa henkilöä
on rokotettu tuberkuloosia vastaan.
IIIMISOlkEUDET
Y K : n päätarkoituksiin kuuluu i h ­misoikeuksien
ja perusvapauksien
turvaaminen kaikille rotuun, suku­puoleen,
kieleen tai uskontoon kat­somatta
.sekä kunnioituksen herät­täminen
näitä periaatteita kohtaan
Ihmisoikeuksien ensimmäinen kan­sainvälinen
määritelmä — - I h m i s ­oikeuksien
yleismaailmallinen ju­listus
— hyväksyttiin Y K : n yleis­kokouksessa
joulukuun 10 päivänä
1948. Julistus vaatii Icaikille oikeut­ta
elämään, vapauteen ja henkilö­kohtaiseen
turvallisuuteen; oikeutta
liikkumisvapauteen, uskontoon, va­paaseen
liittymiseen ja tietojsri
saantiin; oikeutta kansallisuuteen,
i oikeutta työhön kunnollisissa olo­suhteissa:
oikeutta avioliitioon ja
perheen perustamiseen.
Merkittävä vaihe YK:n pyrki-myksi.>
sä ihmisoikeuksien valvomi­seksi
ja edistämiseksi oh Y K :n
yleiskokouksen viime joulukuu.^Jsa
yksimielise.sti .hyväksymä. Talou­dellisia.
.sosiaalisi:< ja kulturaaiisui
oikeuksia koskeva kansainvälinen
sopimus sekä jälkimmäiseen sopi­mukseen
liittyvä Valinnainen pöy­täkirja.
Eräs lupaava piirre näissä
asiakirjoissa on se, että ne yh­dessä
vuonna 1965 tehdyn kaiken­laisen
rotusyrjinnän lopetlaniisla
koskevan sopimuksen kansi^^a tar­joavat
koneiston ja toimeenpano-menetelnriät,
joiden avulla pyritään
valvomaan kansainvälisesti ja yhden
mukaisesti kyseisten asiakirjojen
edellyttäminen velvoitusten noudat­tamista
jäsenvaltioissa. YK ..on
myös kiinnittänyt erityistä huomio­ta
ihmisoikeuksien osa-alueisiin, ku­ten
naisten' oikeuksiin. Vuonna
1959 yleiiskokous hyväksyi yksimie-
Jisesti lasten oikeuksien julistuksen.
Rotusyrjinnän lopettaminen on
rrtyös tärkeä tehtävä jhmisoikeuk-sien
toteuttamisessa. Yleiskokous
hyväksyi j a >jätti hallitusten allekir­joitettavaksi
vuonna 1965 rotusyr­jinnän
täydellistä poistamista kos­kevan
sopjmuksen:
Yleiskokous on nimennyt viiodeh
1968 kansainväliseksi ihmisoikeuk­sien
vuodeksi. Yhdistyneet Kansa­kunnat
toivoo, että vuonna 1968
ihmiset kaikkialla maailmassa k i i n ­nittäisivät
huomionsa ihmisoikeuk­sien
nykytilanteeseen sekä omissa
yhteiskunnissaan että muualla maa­ilmassa.
; JKansainväliseh ihmisoi-'
keuksien vuoden aikana yleiskokous
on päättänyt pitää ihmisoikeuksitn
kansainvälisen konferenssin Tehe­ranissa.
9 hotellia sai
LGBO: n varoituksen
Kitchcncr. —: Kuusi hotelinomis-tajaa.
joita .syytettiin siitä, että hei­dän
hoteleissaan on, annettu pöy­tään
kaksi, ohjtlasia kerralla. Ja 3
muuta hotelinomistajaa. joita syy­tettiin
siitä, että he ovat tarjonneet
oluita liian vähän (laseissa), saivat
viikon alussa Ontarion väkijuomien
kontrollilaulakunnan (LCBOn) pu­heenjohtajalta,
tuomari W. T. Rob-biUa
vakavan vaioituksen. .
Valitukset hotelleja vastaan Oli
tehty LGBO.n tarkastajien toimesta.
Ilallituskriisi
Chilessä?
Santiago. — Presidentti EdUardo
Frein johtaman Chilen 14-jäsenisen
hallituksen yhdeksän ministerin
kerrotaan eronneen viikko sitten.
Syynä eroon on hallituksen sääs-täniissuunnileima.
jonka mukaan
mm. työntekijöiden palkkoja supis­tetaan.
Poliittisten lähteiden mu­kaan
ministerit ilmoittivat eropää­töksestään
neuvoteltuaan sisäminis­teri
Bernardo Leightonin kanssa.
LB J käski sodan
vastustajien pitää
suunsa kiinni
Fort Benning, Georgia. — Y h ­dysvaltain
presidentti Lyndon
Johnson hyökkäsi perjantaina ar­vostelijoitaan
vastaan ja käski
suorasukaisesti Vietnamin sodan
vastustajia pitämään suunsa kiin­ni
silloin kun amerikkalaiset soti­laat
kaatuvat taistelukentillä.
Presidentti puhui jalkaväki- ja
laskuvarjojääkäriyksikölle Fort Bsn
ningissa Georgiassa, joka on hänen
sotilastukikohtiin suuntautuvan
kiertomatkansa ensimmäinen koh­de.
Hän syytti arvostelijoitaan siitä,
että nämä rohkaisevat Hanoita us­komaan
saavansa voiton Yhdysval­tain
hajanaisen politiikan kustan­nuksella.
—^ Niille amerikkalaisille, joiden
pojat j a puolisot taistelevat Viet­namissa,
«ota ei ole mikään akatee­minen
kysymys, sanoi presidentti.
— Rauha tulee nopeammin kun
vihollinen huomaa, ettei rolrkeu-^
temme ja päättäväisyytemme hoi-ju
ja kun kukaan ei pitkitä sotaa
kärsimättömyydellä tai l i i an terä­vällä
kielellä hän mainiisi. •
APU
LEHDEN
IRTONUMEROITA
SAATAVANA
No. 17:sta — 38:teen
IRTONUMERON
HINTA 55tf
postitse IJUratettynä
Hinta 65c
Tilatkaa osoiUcella.
VAPAUS PUBLISHING
CO. LIMITED
P. O. Box 69 Sudbury, Ont.
e • • • •
V V V ^ ij. «j. ,j..ji ^.{.,{. ij. .ji .ji.;,-.^^
<-
KIRJALLISHISTORIALLINEN
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA
Kerttu Saarenheimo:
T0LINKANTA
303 SIVUA — HINTA SID. $5.95
Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla
Runsas kuvitus
Tohtori Kerttu Sa.Trenlielmon teos on en.simmäinen yhteinen kir-^
Jalli.shistori.allinen tutkimus tulenkantajista. Esityksen runkona on
ryhmän kehitykseri kolmivaihejaottelu, jonka professori Lauri -Vilja­nen
hahmotteli luonnehtiessaan kirjallisuutemme 1920-lukua Yleis­radiossa
järj*2stctyssä keskustelusnrjasaa. Ensin on Nuoren Voiman
kausi, sitten suuren hurmion kausi ja lopuksi päädyttiin etsimään
nykyaikaa. Näi&sä puitteissa kirjoittaja — Valtion humanistisen toi-'
mikunnan tutkija ja Turun YJioplston do.sentti — tarkastelee 20-
luvun lyyristen aiheiden värikästä kaleidoskooppia, jo.s.sa heijastuu
miUoin kauhukuvltelmia ja lahoavien lehtien tuoksua, milloin raivoi­saa
elämännälkää. eksotiikkaa, satua tai koneromantiikkaa.
Iloisen 20-luvun kirjavia virikkeitä tutkiessaan tri Saarenheimo
lanjenta» samalla näkökulmaa kirjoista' kirjailijoihin, heidän taus-taaiLsa
ja harrastuksiiri.sa, ystavyys.suhtel.siin ja hilpeään seuruste­luun.
Painamattomat lähteet, ennen ki\ikkea rj'hniiin Jäsenten väU-nen
kirjeenvaihto ja haastattelut ovat tuoneet esiin runsaasti ennen
tuntematonta materinalia, keskeisiä hahmoja ovat Onni Halla. Yrjö
Jy^hä. Uuno Kallas, Arvi Kivimaa, F. Mustapää, Olavi Paavolainen.
Ilmari Pimiä, Elinn Vaara. Erkki ja Kutri Vala, Mika WaUnri ja
L.luri Viljanen. Heidän li.säkseen tapaamme ryhmään väljommlr liit­tyneitä.
kirjaUijoita, taiteilijoita ja kriitikoita.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO J
•
•
•
•