Vapaus, June 29, 1967

              Sivu 2 Torstai, kesäk. 29 p. — Thursday, Junfe 29, 1967
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H X A N A D I A NS
Estabilshed Nov. 6, 1917 VAPAUS (LIBERTY)
EDTTÖR: W. E K L U N T J • ' MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F J C E A N O EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 04
Publldied thrice weekly: Tuesdays, T h u ^ by Vapaus
.Publishing Cki.Lfanlted, 100-102 Etai St, Westi Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 •
Adl<:rtlsiDg rates upon applicatidn, translatlon free of charg«.
Authörized as second xlsös by the Post Office Repartnient, Ottawa, luidior^j^^ "
-CANADIAN I^ANGUAGEIPRESS;:
TllAUSHlNNAT:
Canadassa: 1 vk: HOXK). 6 kk. $ 5 ^ USAin:.
3kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 at. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Pääministeri Aleksejl K^JSf^;
aelilaiset' joukot poistettava
vallatuilta alueilta viipymättä
^ ^ ^ ^ ^
Canadan Mine Mill unionin (International Union of Mine Mill
and SmelterWorkers Union) ylimääräisessä kokouksessa Winnipe-gissä
hyväksyttiin lauantaina 3—1 vastaan päätös mainitun union
liittymisestä terästyölälsteh unioniin (United Steielworkers Union)
riviBiluh. ;Winiupegissä päätös aUstetaan Mine Mill
Unionin jäsenitenyleisäänegtyksen hyväksyttäväksi todennäköisesti
ejokuun 3 päivänä.
Yhteen liittymisen tarkoituksena on lopettaa kaivosalan työläis­ten
iihioiden välillä vuosikausia kestänyt täistelti elämästä ja kuo­lemasta
niin, että työläiset voivat esiintyä keskinäisen kinastelun ja
taistelun asemesta yhtenäisin voimin omien etujensa puolesta.
Uutistietot viittaavat siihen, että Mine M i l l i n edustajat Länsi-
Caiiadassa kannattivat ehdotusta te
panadan, erikoisesti osasto n:o 598 edustajat vastustivat sitä maini­tun
osaston presidenttiä BölTMcArthuria lukuunottamatta, joka äänes­t
i yhtymispäätöksen hyväksymisen puolesta.
Sudburyh osaston kielteinen suhtautuminen yhtymispäätökseen
on helposti ymmärrettävää, mutta ei ehkä isiinkään järkevää. Itses­tään
selvää on, että oltuaan vuosikausia terasuniön hajbitus- ja val-
,löitustyön ("reittauksen") kohtepa, tunteet ailahtelevat täällä vielä
korkealla. Kymmenet Ja sadat Mine Millin jääenet ovat antaneet
kaikkensa rakentamansa unioh tukemiseksi j a puolustamiseksi; Tältä
pohjalta katsoen bn,. kuten sanottu ymmärrettävää, etta heidän tun­teensa
ailahtelevat. ^
Mutta kysyä tulee, kuinka järkfevää on jatkaa tätä epätoivoista
taistelua olemassaolosta siiloin, jos löytyy mahdollisuus; yhteisrinta­man
muodostamiseksi työläisten etujen puolesta voimakasta työn­antajapuolta
vastaan?
Me enirne ole koskaan hyväksyneet sitä käsityskantaa, että union
'•'suuruus" tai "pienuus" on ratkaiseva tekijä Tärkeätä on sen sijaan
työläisten yhtenäisyys ja työläisten välisten keskeisten hankaluuk­sien
ja taistelujen välttäminen, mikäli se on suinkin mahdollistä,
Unioita — parhäimpiakaan niistä T- ei ole rakennettu "itsensä
union yuoksi" vaan nimenomaan siinä mielessä, että he voivat pal­vella
teollisuusalansa työläistenetuja. Kysymys^^b loppukädessä siitä,
miten voidaan parhaiten palvella Canadan kaivostyöläisten asiaa —
jatkamalla unioliikkeen välistä riitelyä ja taisteiua, mikä kuluttaa
niiden voimia ja varoja, vaiko tekemällä yhdistymispäätöksen avulla
sellaiset järjestelyt, että voidaan keskittää kaikki mahdolliset voimat
toimintaan kaivosmiesten elintason .Ja olosuhteiden parantamiseksi.
"Järjestöuskollisuudesta" ja oikeiksi omaksutu ista katsomuksista
kiinni pitäminen oh kunniakasta. Mutta se e i saisi tunteiden ailah­telun
perusteella johtaa; "sisutteluun".vain " s i s u t t e l u n " yuoksi.
Me sanomme tämän arttamatta-^ainkaari periksi siinä; että Mine
M i l l on mielestämme tehhyt täällä kunniakkaan työn kaivosmiesten
jäiiestämisen ja heidän elintasonsa parantamisen hyväksi. Meidän ;
lehtemme ei ole koskaan ollut sen paremmin Mine JMillin kiiin min­kään
muunkaan iinipnin kontrollissa. Mutta kultineitten vuosien aika-;
na on Vapaus jatkuvasti antanut vapaaehtoisen tukensa Mine M i l l in
arvokkaalle työlle kaivostyöläiisten elintason ja: työolosuhteiden pa­rantamiseksi
sekä taistelulle hajoitus- ja valloitustyötä vastaan. Meille
ei ole siinä suhteessa mitään katumisen aihetta eikä ahteeksi pyydet­tävää
keneltäkään. Päinvastoin lehtemme on iloinen voituaän siten
antaa osaltaan yaatimattoman panoksensa Canadan j a samalla Sud-buryn
seudun kaivostyöläisten järjestämisen ja heidän olosuhteidensa;
parantamisen hyväksi. Meidän lehtemme, kuten sadat kaiyosteollisuu-dessa
työskentelevät kansalaisemmekin, tulevat kauan, kauan aikaa
kunnioituksella muistamaan sitä työtä .mitä Mine M i l l pn täällä suo-
• .rittanut.-^;;•;:•••
Me emme ole sitä mieltä, että ^'enemmistö" on airia ehdottomasti
oikeassa. Mutta kun erikoisesti tätä yhdistysmisasiaa käsittelemään
kutsutun ylimääräisen edustajakokouksen noin 150 edustajasta äänesti
yhdistymispäätöksen puolesta 95 edustajaa ja vastaan 31 (toisten
ilmeisesti ollessa pois kokouspaikalta tai pidättyessä äänestyksestä)
n i i n se osoittaa, että valtavan suuri enemmistö Mine M i l l i n jäsenistä
kannattaa tehtyä yhdistymissopimusta. — Ja huolimatta s
enemniistökin voi olla väärässä, työväen piireissä on totuttu aina
kunnioittamaan enemmistöpäätöksiä, sillä vain siten menetellen väl­tetään
vieläkin suurempia virheitäi ja jos virhe tulee kuitenkin teh­dyksi,
se on kymmeniä kertoja helpompi korjata silloin, jos on me­netelty
enemmistöpäätöksen mukaisesti, ja kunnioitettu sitä.
Tältä pohjalta katsellen me kehoitämme kaivosteollisuudessa työs­kenteleviä
kansalaisiamme harkitsemaan;;tätä asiaa avoimin mielin:
Ottamaan huomioon sen, mitä tapahtuisi, jos joku Mine M i l l osasto
jäisi yksinään pois teräsuhionistä, joko itsenäiseksi osastoksi tai liit­tyisi
johonkin muuhun kuin terästyöläisten unioon. Tällöin voidaan
varmuudella todeta, että se e i ainakaan voimistuttaisi kaivosmiesten
asemaa yhteisesti. J a siinäkin tapauksessa, vaikka kävisi niin, että
sTvuuri; jäämisen ayulla saataisiin joitakin hetkellisiä etuisuuksia,
pitkäii päälle ne tulisivat kuitenkin menetetyksi^ sillä ehdoton tosi­asia
on, että yhtenäisyydessä on työtätekevien voima.
Me uskomme, että tämä yhteenliittyminen voi avata mahdolli­suuden
uusille voitoille ja uusille saavutuksille, jos se johtaa käy­tännössä
todelliseen yhteistyöhön kaivosffiiesten elintason korottami­seksi
ja työolosuhteiden parantamiseksi. •
N i i l l e ystävillemme, joilla on vaikeata antaa joko tunne- täi
muista syistä periksi, on syytä palauttaa mieleen Mine M i l l i n vara­presidentin,
Harvey Muri>hin Winnipegin edustajakokouksessa; esit­tämä
miielipide, että jos johonkin muuhun unioon halutaan liittyä,
n i i n teräsunio on ainoa mahdollinen, koska vain isitenmeneteUen
voivat kaivosteollisuuden työlöiset valtaosalta toimia "saman katon"
alla. Kiiten ilmeisesti" mön| muukin Mine M i l l i n jäsen, mr. Murphy
sanoi pitäneensä "vaikeana puristaa" terästyöläisten union Canadan
osaston johtajan WiliiamMahonyn kättä, "mutta minä puristin sitä
halutessani voimakasta unioliikettä. Tämä, on päivä, jonka hyväksi
olen elänyt. Älkää antako minkään olla yhtenäisyyden tiellä."
Me uskomme; että tunteet sivuun heittäen, jokainen asiaa syväl-
, llsemmin harkitseva kaivosmies ystävineen tulee sainanlalseen loppu­tulokseen.
Jos analysoidaan lähi-idän tapah-'
tumat, on pakko tulla siihen tulok­seen,
että Israelin ja arabivaltioi­den
välinen sota ei myöskään ole
tulps mistään väärinkäsityksestä
taikka osapuolten riittämättömästä
yhteisymmärrykBestä. Se ei myös­kään
ole pelkkä paikallinen selk­kaus.
Lähi-idän äskeiset tapahtumat
Israelin ja arabivaltioiden välisen
aseellisen selkkauksen aikana pn
nähtävä nimenomaan yleisen kan-sa^
nyäiisen tilanteen yhtejrdessä, sa­noi
pääministeri Aleksei Kosygin
puheessaan.
; K W I S I N ; I V A U S T A A : ^ /•;_••'
Mikä loli luonteenomaista viime
vuPnna Israelin jä arabivaltioiden
välisille suhteille? Jatkuva jänni­tyksen
kasvu ja mittasuhteiltaan
yhä suuremmat hyökkäykset Israe­l
i n joukkojen taholta m i l l o i n mi­täkin
naapuria vastaan.
Marraskuun 25. päivänä 1966 tur-vallisUusneiivpsto
syytti Israelin
hallitusta siitä, että se oli huolel­lisesti
suunnitellut ''laajamittaisen
sotatoinien" Jordaniaa vastaan; ja
rikkonut siten YK:n peruskirjäji
vastaan, sekä varoitti; että tällais­ten,
tpimehpiteiden toistuessa tur­vallisuusneuvosto
bn pakotettu; har­kitsemaan
"pitemmälle meneviä ja
tehokkaiampja peruskirjan edellyt­tämiä
toimenpiteitä". Israel ei kui­tenkaan
halunnut ottiia sitä opik­seen;'';;
, Kuluvan Vuoden; huhtikuun 7.
päivänä Israelin joukot ryhtyivät
hyökkäykseen Syyrian arbitasaval-lan
aluetta vastaan. Tämä oli suu­r
i sotilaallinen operaatio, jossa käy-;
l e t t i in 'lentokoneita, hyökkäysvau­nuja
ja tykistöä^ Sen jälkeen Israel
aiheutti uusia sotilaallisia välikoh­tauksia
Jordanian vastaisella ra-
'jalla.;,
Wilma; ja AValtfer.Harju, Palo Altös-täi
Kaliforniasta, pistäytyi tiistaina
lehtemme toimituksessa " v a l t o j e n"
uutisia kertomassa, Heidän päämää
ränään oh ExfX) 67 maailmannäyttely,
Montrealissa, mistä sitten alkaa pitkä
(noin 3000 mailia) kotihiatka New
Ybrkin osavaltion kautta.
y SYNTYMÄr
PÄIVIÄ
Uuno ;Männistö, Wawa. Ont;. täyCr
tää perjantaina, kesäkuun 30 pnä, 69
vuotta.
Hulda Saari, Port Arthur. Gnt., täyt­tää
sunnuntaina, heinäkuun 2 pnä 72
vuotta. .•,; r.i--
Alfred Saari, Port Arthur, Ont..
täyttää maanantaina, heinäkuun 3 pnä
77 vuotta':;-'••;;
Yhdymme sukulaisten ja tuttayain
onneiitbivotuksiiri. :
omyys
Toukokuun 9. päivänä 1967 Israe­lin
parlamentti myönsi Israelin
hallitukselle valtuudet suorittaa so-tjilaallisia,
operaatioita Syyriaa vas­taan.
Alkoi israelilai#,n joukkojen
Iceskittäminen Syyrian vastaisille
rajoille ja isuoritettiin liikekannat-
•lepano...';'^'vV;:'' \ •••••'\ • V ^
Niinä päivinä neuvostohallituk­selle
ja uskoni mukaan myös muil-
' \e hallituksille alkoi: tulla tietoja
siitä, että Isiaelin.hallitus oli mää^
rännyt toukokuun lopulla suunnat­tavaksi
nopean iskun Syyriaa vas­taan
sen murskaamiseksi ja sitten
siirrettäväksi sotatoimet Yhdisty­neen
ai-abitasavallan alueelle.
Kesäkuun 5. päivänä Israel aloit­t
i sodan Yhdistynyttä arabitasayal'
taa, Syyriaa ja Jordaniaa yastäan.
Israelin hallitus loukkasi Yhdisty:
peideh ; Kansakuntien peruskirjaa
ja; kansainvälisen oikeuden norme­ja
sekä osoitti, että kaikki sen rau­hantahtoiset
lausunnot olivat olleet
läpeensä valheellisia.
TURVALLISUUSNEUVOSTON
TOIMENPITEET
Täällä Yhdistyneiden; Kansakuh-lien
järjestön seinien sisällä; muis­tutan
vain siitä, miten röyhkeästi
Aalloilleen päässyt; hyökkääjä igno­roi
turvallisuusneuvosto. vaatimuk­set
tulen välittömästä lopettami­sesta.
; :•" '
Kesäkuun 6. päivänä tui'vallisuus-reuvosto
ehdotti, että kaikki vihol­lisuudet
lopetettaisiin ensimmäise­llä
askeleena rauhan palauttami­seen.
Israel ;ia.'ijensi operaatioitaan
rintamilla.
Kesäkuun 7. päivänä turvalli.suu.s-
.-•eiivo.sto määräsi ajankohdan. .jo­hon
mennessä sotatoimet oli vii-rneistään
lopetettava.Lsraelin jour
kot jatkoivat hyökkäystä, Israelin
ilmavoimat pommittivat raiihaliisia
iirabikaupunkeja j a -kyliä.
9. kesäkuuta — turvallisuusneu­voston
uusi kategorinen vaatimus,
joka edellytti tulen lopettamista,
Israel ei piittaa siijä. Israelin ar­meija
aloittaa hyökkäyk.senSyy-i
i an .puolu.stiislinjoille päämäärä­nään
muilaulua tämän valtion pää-kuupunkiin
Damaskokseen.
Tarvitliin vielä yksi turval­lisuusneuvoston
neljäs ; päätös,
tarvittiin eräiden valtioiden ta­holta
tapahtunut diplomaattisuh­teiden
katkaiseminen Israeliin,
tiukka varoitus pakotteiden käyt­tämisestä
tn^en. kuin Israelin
ipui^t'j(opettiy^t 8<» ^W
xi osa nyt ^osi|tsias»a jlsraeUn mie-;
,Uttämästä aral^iv^^^
ta vallattiin vielä sen jälkee^,
kun ^1^'valiisuiiisiveuvosto oli teh­nyt
päätäJ{i;ensotatoiihien viivyt-
: telemättöniästä lopettamisesta.
'Tosiasiat todistavaa kumoamat-
;tbmai^tii että vastuun sodan ailu-
;misesta, sen uhreista; jä~sen seu­rauksista
kantaa Israel.
Mutta jos j o ku vielä tarvitsee to­disteita
siitäi että lähi-idän sodan
r i p i t I Israel, että se on hyökkää­jä,,
n i i n tällaisen todisteen ph Israel
antanut itse. Ön mahdotonta tulki­ta
toisin Israelin hallituksen kiel­täytymistä
tukemasta Neuvostolii­ton
ehdotusta YK:riylei.skok6uksen
ylimääräisen istunnon koolle kut­sumisesta.
Jollei Israelin hallitus
o l i s i tuntenut itseään syylliseksi
maailman kansojen edessä, se ei
olisi sillä tavoin. pelännyt meidän
tuomiotamme ja niitä, päätöksiä,
jotka ; yleiskokouksen on määrä
tehdä.
Kun on kysyihys sodasta ja
rauhasta; Iiansojen oilieulisicn
suojelemisesta^ ei pplitiikassa tu­le
olla &ijaapolveilulle. Saattaa
tietenkin ; pila niin, että valtioil­la
on jonkin tietyn kysymyksen
ratkaisemiseksi useita mahdoili-;
sia teitä. Mutta yieiskoicbuksen
ylimääräisen istunnon nyt käsit­telemän
kysymyksen kaltaisissa
tapauksissa ei ole olemassa vaili-tpehtoa
hyökkääjän ja sen talca-;
na seisovien voimien tuomitsemi­selle,
vaihtoehtoa aggression seu­rausten;
UkvidoimiseUe.'. Muutoin
ei; päästä aggression lopettami­seen
eilui seikkailunhalun riistä-;
miseeri niiltä, jotka' haluaisivat ;
ryhtyä sellaiseen tulevaisuudessa.
EI ISRAELIA VASTAAN
Voidaan kysyä, miksi Neuvosto­liitto
esiintyy niin. jyrkästi Lsrae-
!ia vastaan? E i , hyvät herrat, ei
Neuvostoliitto esiinny ;i.sraelia vas-t'Väri,
viian tä;*.än valtion johtavien
piirien harjoittamaa aggressiivista
politiikkaa vastaan. ;
30,000 MiUOONAN^ m
sodan
Israelin talouselämälle ennen so­dan
syttymistä oli ohiinaista erit­täin
voimakas työttömyys. Israelin
talouden kasvuvauhti pn ollut kor­keimpia
maailmassa, mutta viime
vuosina viranomaiset; asettivat
ylikuumentuihiselle sulun ja laski­vat
kasvuvauhdin keskimääräisestä
10 prosentista 1,5 prosenttiin.
Luotonannon ja julkisen kulutuk­sen
vpimakas supistuminen aiheut­tivat
sen, että taistelun syttyessä o l i
'fcäytettävis.sä runsaasti vapaita re­sursseja.
Myös ruokaa ja raaka-ai­neita
oi i^arastoissa hätätilannetta
y^rten. Liikekannallepanon alkaess
siviilituotantoa py.styttiin jatka­maan
50,ÖÖ0 työttömän avulla en-tlse-
ssä laajuudessaan.
Israelin pankin johtaja David
HOrovvitz ilmoitti Jerusalemissa he­ti
aselevon solmimisen jälkeen, et­tei
Israelin talouselämä ole kärsi­nyt
lainkaan sodasta. Parina ensim­mäisenä
taistclupäivänä esiintyi
ruoan hamslarausta; mutta tämä­kin
lakkasi pian. Mihinkään sään-nöstelytoimiin
ei ryhdytty.
Isi-aeLin hallitus aikoo maksaa
sodan ja e.stää inflaation nostamal­la
;iO prosentilla tuloveroa, laske­malla
liikkeelle 250 miljoonan mar­kan
lainan, vähentämällä siviili-in-ve.
stointeja 100 miljoonalla markal­la
ja nostamalla polttoaineveroa.
NäLstä supistamistoimenpiteLslä hUo
limatta rauhanteon, viiyästymincn
tuo mukanaa voimakkaan inflaation
j a siyiilituotannon laskun.
Ensi heinäkuun 1. päivänä alka­vana;
biidjettiyuotena USA:n budje­tin
vajaus nou.see; sellaiseen fantas-t
i see n s u m m aari kuin 30,000 m i 1 j oP-naan
doliariiii. Se on suiirin 'sitten
vuoden 1945. toteaa kongressin; yh­teisen
talousvaliokunnan / puheen­johtaja,
senaattori \Villiam Proxmi-re
äsken senaatille antamassaan lau­sunnossa.
Wiscon.silainon senaattori Pro;<mi'
re. demokraatti, kehotti senaattia
.supistamaan menoja 5,000 miljoo-h
a l i a ; d o l l a i i l l a tulevana varainhoi­tovuonna.
Senaattori mainitsi edel­leen,
että todettavissa oleva inam-nniltimainen
biidjettivajaus yh­distettynä
ankaraan inflaatiopainee­seen
painottaa jäljeen korkokan­nan
; jyrkkään no.stamiseen; Tämä
taas aiheuttaa investointitoiminnan
ja tuotannon supi-slumista. Senaat­tori
Pro.xmirc lausui lopuksi, että
veroja pnmyöi: korotettava, multa
c^si sijaUa on menojen supistus..
Tähän asti viimeisen virallisen
arvion tulevan budjettivuodtn va-
;-jauksesta on antanut USA:n finans-
.siministefi ilerii-y .F'owler toukok,
15; päivänä Fovvlerin mukaan bud­j
e t t i vajaus jäisi U.OOÖ miljoonaan
dollariin. Vietnamin .sodan aiheut­tamien
menojen kasvaessa on ollut
yleisesti tunnellua, että finanssimi­nisterin
arvio budjettivajauksesta
ei pidä alkuunkaan paikkaansa.
Fowlerin jälkeen on enlsimmäisen
kerran todellisen tilanteen paljas­tanut
senaattori Prpxmirc. Viime
vuorina tehtyjen arvioiden mukaan
Vietnamin sotalaskut nousivat 21,
OOÖ mijJoonaan dollariin. Jo nyt
ollaan selvillä^ että tämä arvio ei
pidä ollenkaan paikkaansa, vaan
nousee tuntuvasti;suuremmaksi.
Vietnamin paisuvat; ;;sötalaskul
merkitsevät lisämenojen ja kireän
rahan ohella myös .sitä, että pre­sidentti
Johnsonin '.•Suuren yh-leiskunnan"
-ohjelman mukaiset
so.siaaliset Uudistukset on pantava
kautta linjan "jääkaappiin".
Koko 50-vuotisen historiansa ajan Neuvostoliitto' b n suhtautunut kun­nioituksella
kaildda kansoja '—•
suuria ja pieniä kohtaan. Jokaisel­la
kansalla ön oikeus oman i i i p -
.,pumattoman kansallisen valtion pe-
1 ustamiseen. Tämä on yksi Neu­vostoliiton
politiikan perusperiaat­teista.
Pitäen lähtökohtana nimenomaan
tätä me olemme määritelleet suh­tautumisemme
Israeliin valtiona
äänestäessämme vuonna 1947. Y K : n
päätöksen puolesta perustaa Eng­lannin
entisen siirtomaan Palestii­nan
alueelle kaksi riippumatonta
valtiota — juutalainen jä arabilai-nen,
Tätä periaatekantaa noudat­taen
iMeuvostoliittp splmi sitten
isräelin kanssa diplomaattisuhteet.
Tukien kahsojeii oikeuksia it-semiiäräämiseen
; ; Neuvostoliitto
tuomitsee; yhtä ;Yjyrkästi minkä
tahansa valtion yritykset har­joittaa
aggressiivista politi|I(kaa
muiden yaltioiden suhteen —
vieraiden alueiden änaistukseen ja
niiden kansojen orjuutukseen
tähtäävän politiikan.
Israelin nyt arabimaita vastaan
aloittama aggressiivineri sota ön
aupranais^ta jatkoa politiikalle, jo­hon
johtivat äärimmäisyyssuuritaa
edustavat piirit ovat pakottaneet
maansa koko Israelin valtion ole-ma.
ssaolon ajan. Ja j u u r i tätä ag
gressiiyista politiikkaa vastustaa
Neuvostoliitto lujasti ja johdon­mukaisesti
yhdessä muiden sosia­lististen
ja kaikkien rauhantahtois­ten
valtioiden kanssa;; Yjhdistyneet
kansakunnat järjestön velvollisuu­tena
ori saada Israel alistumaan
kansojen vaatimuksiin. Jollei YK
.^itä tee, se ei täytä; korkeaa vel­voitustaan,
jonka nimeen se perus­tettiin,
ja kansoilta riistetään usko
tähän järjestöön.
Vain; -kulkemalla: rauhan tietä,
vain naapurivaltioiden suhteen har­joitetusta
aggressiivisesta; politii­kasta
luopumalla; l.si äel voi vah­vistaa;
paikkarisa riiaailman valtioi­den
keskuudessa; ;
I S R A E L NOJAA ULKO­P
U O L I S E E N T U K E EN
Me emme olisi johdpnriiukaisia
ja oikeudenmukaisia Israelin po­litiikkaa
arvioideissariime, jollem­me
toteaisi kaikella määrätietoi­suudella,
että Israel nojautuu toi­menpiteissään
ulkopuolelta, tiet­tyjen
imperialististen piirien ta­holta
saatuun tukeen. Kaiken l i ­säksi
näiden vaikutusvaltaisten
p i i i i en taholta annettiin lausun­toja
ja ryhdyttiin käytännön toi­menpiteisiin,
jotka israelilaiset
äärimmäisyysuunhan edustajat
saattoivat ymmärtää väin yhdel­lä
tavalla —-; supranaisekst sy­säykseksi
hyökkäystoimieh suo­rittamiseen.
;;
Miten voidaan muiilla tavoin esi­merkiksi
arvioida se seikka, että
Israelin hyökkäyksen aattona USA
ja Englanti laativat kiireesti suun­nitelman
; — josta ilmoitettiin l aa
j alli 1 ehd istpssä ka nsa i n välisten
meiivoimien perustamisesta painos­tamaan
arabivaltioita? Miten voi­daan
muulla tavoin. ymmärtää
USA:n 6. laivastpri sotaiset niie-lenosoituksct
aiabi valtioiden ran­nikoiden
tuntuma.ssa ja Englannin
i.-:ivaston ja ilmavoimien voimistu­minen
Välimerellä ja Punaisen me­ren
alueella tai nykyaikaisia aseita
ja sotatarvikkeita käsittävien toimi­tusten
laajentaminen Israelin ar­meijalle?
Arabimaita ja niiden johtajia
ya.staan tähdättyyn kiihotuskampan-jr.
an ryhdyttiin varsinkin USA:ssa
ja Länsi-Saksassa; Saksan liittotasa­vallassa
ilmoitettiin mm. diskrimi­noiviin
finanssitoimenpiteisiin ryh­tymistä
arabivaltioita vastaan. E r i
Länsi-Saksan kaupungeissa ryhdyt-tiin
värväämään ns. vapaaehtoisia
Israeliin. ;
Luonteenomaista on, että sota-
'syntymäi^iiMIa'
Canadan 4a(flnrffei
Moskova, r— Canadan historian
suurin Canada-päivän vastaan-otto-juhla
Moskovassa on perjantaina,
kesäkuun 30 päivä. '
Moskovassa oleva Canadan suur­lähettiläs
ja ;mrs. ;R, A, D. JFord
ovat isäntinä Vastaanpttötiläisuu-dessa
johoii odotetaan 500—700 kut-suvierasta.
.Vieraiksi on kutsuttu Neuvostolii­ton
hallituksen ja kommunistisen
puolueen jphtavia jäseniä, taiteen
ja tieteen edustajia sekä diplomaat­tikunnan
jäseniä ja vierailemassa
olevia canadalaisia. Vastaanbttoti-aisuuden
jälkeen; on canadalaisten
illanvietto j a tanssitilaisUus;^;
; VäslaanobttotilaisuUs oh järjestet­ty
Canada päivän aatoksi siksi kun
vieraaksi kutsutut ovat riormaalises-i
pois kaupungista lauantaisin, mi­kä
on nyt heinäkuun 1 p.
Tilaisuus on Canadan suurlähetys­tössä,
vanhassa huomatussa; virka­talossa,
mikä pn ollut Canadan suur­lähetystön
kotina siitä asti jolloin
Canada tunnusti; Neuvostoliiton, ja
; kahden maan välille järjestettiin
diplomaattisuhteet. Tämä tapahtui
25 vuotta sitten toisen maailmanso­dan
aikana v. 1942.
Lähelystötalo ja sen takana oleva
puutarha kPristetaan punaisilla ja
valkoisilla viireillä ja; kukilla. ;
. Lähetystön ; virkailijat sanovat
että kutsu b n lähetetty N L : n pää-niinisteri
1 le Äleksei KosyginiHe ja
.\'L:n koriimunistisen. puolueen pää­sihteerille,
Leonid Brezhneville,
Ja että heidän psällistumisestaan on
hyvät toiveet.
toimien alettua ja Neuvostoliiton
jo astelKsen selkkauksen' ensim­mäisinä
tunteina päättävästi tuo­mittua
israieliläiis>et hyökkääjät ja
vaadittua häiden yalapattoisten
tekojen yleistä tuomitsemista, tu­len
pikaista lopettamista jai sota­joukkojen
poisvetäyttämistä ase-lepolinjan;
taakse, ne samat voi­mat,
joita ei voida nimittää
muuicsi kuin tiyökkääjien tuki­joiksi,
tekivät kaikkensa auttaak­seen
Israelia voittamaan aikaa
uusien Valloituksien j a omien
suunnitelmiensa toteuttamiseksi
käytännössä. Tämän seurauksena ;
turvallisuusneuvosto osoittautui
;voimattpmäksi tekemään ratkai­sua,
johk.a saneli syntynyt poik­keustilanne.
Tästä syystä vastuu
vaaratilanteesta lähi-idässä lan­keaa
paitsi Israelin myös niiden
harteiliei, jotka näissä tapahtu­missa
Ovat seisoneet sen selän
takana.
LAHI-IDÄN KARTTAA
H A L U T A A N MUUTTAA
Parhaillaan Tel Avivin kiihko-sPtaiset
piirit haikailematta väit­tävät,
että heidän suorittamansa
arabialueiden valloitus antaa heil­le
perustan ;uusiin vaatimuksiin
.'•rabimaille jä kansoille. Israelissa
ori meneillään hillitön arabilaisvas-taipen
propaganda, jota eräiden
länsimaiden lehdistö levittää, ase­voiman
ylistys j a naapurimaihin
jatkuva uhkailu sillä, että Israel
ei tule piittaamaan minkäänlaisista
näätöksistäi ei myöskään Y K : n
yleiskokouksen meneillään olevan
istunnon päätöksistä, elleivät ne
tyydytä sen vaatimuksia.
Israelin johtajat ovat ilmoitta-i:
eet, etteivät sen joukot poistu
Ghazan alueelta eivätkä Jordanin
joen länsipuolelta. He ovat ilmoit­taneet
Israelin. säilyttävän valvon­nassaan
koko Jerusalemin j a va­kuuttavat,
että elleivät arabimaat
suostu Israelin vaatimuksiin, sen
(Jatkuu sivulla 3.)
PÄIVÄN PAKINA
Vissinlaista "puheripulia" sai­rastava
tyyppi tunnetilan loputto­man
pitkistä puheista, joitä yri:;
tetään "lyhentää"; sanomalla vä­l
i i n "lopuksi" ja hetken kuluttua
'•sitäpaitsi", ja taas " l o p u k s i " ku­ten
se entinen harakka, minkä
pyrstö tarttui tervattuun lank­kuun
ja kiin sP irtosi kiskaisun
voiriialla, n i i n j i l t e n nokka ja taas
pyrstö.
Tällainen puhelias mies, Länsi-
Saksan ulkoministeri ja varakans­l
e r i Willy Brandt teki äskettäin
kaksipäiväisen vierailun Heisin-kiiri,
Suomen lehtien kertPman
mukaan mr. Brandt oli yakuut-tanut,
että "en ple tullut tänne
ensisijaisesti puhumaan, vaan
kuuntelemaan. Minulla ei ole mu­kanani
matkalaukullista ongelmia.
Olen sen sijaan tullut siinä hy­vässä
toi vo.s.sa, eitä voin auttaa
ratkaisemaan ongelmia."
Emme tiedä miten paljon mr.
Brandtilla oli käytännössä kUun-;
telun halua ja aikaa. Sen sijaan
Suomen lehtien kertoman mukaan
hän o l i puhunut leveästi ja pak­susti
ns. kovan linjan ulkopolitii­kan
dikeuttamiHcn puolestii.
Mcrkillopantavaa kuitenkin on,
otlä vieraan neuvot näyltäyäl te­honneen
parhaiten, e i sosialidemo-
; kraattisteri aateveljien, vaan van­han
kokoomuksen katraassa.
" W i l l y Brandt ei tunne Marxia,
vaan edustaa porvarillista radika­lismia"
totesi mielihyvin kokoo­muksen
Uusi Suomi ilmaisten toi­vomuksen,
että Suomenkin sosiali-demökraalit
palaisivat; samoille
linjoille.
^ 'Suomalaisten sosialidemokraat-tien
voidaan katsoa menneinä vuo­sina
edustaneen suunnilleen sa­mansuuntaista
ideologista; liijjäa,
jonkir Willy Brandt on itselleen­kin
omaksunut j a jonka kehitty-mi.
sen ratkaisevana ponteria oi­keastaan
pii hänen joutumisensa
kosketukseen skandinaavisen työ-väe^
iliikkeen kanssa naaanpako-laiskautenaan
Norjassa.
"Sosialidemokraattien meillä
jouduttua hallitusvastuuseen t i -
laijine pn; kuitenkin muuttunut.
Riippumatta Marxin nimen mai­nitsemista
(ai mainitsematta jät­tämisestä
ön näet todettava, että
sosialistisen yhteiskuntajärjestel­män
esille vetäminen sekä sosiali-demok|
i'aattien viljeleniässä teo­reettisessa
keskustelussa että hei­dän
käytännön politiikassjian on
saanut jtykkänään toiset mittasuh­teet
kuin kansanrintamahallitusta
edeltäneenä kautena. Näin ei taas
Ole tapahtunut Saksan liittotasa­vallassa,
jossa sosialidemokraatit
ovat yhtenä koalitiohallituksen
osapuolena."
Kuten huomataan. Uuden Suo­men
mielestä Suomen sosialide­mokraatit
ovat "väärässä seuras­sa",
yhteisessä hallituksessa tois­ten
työväenryhmien ja keskustan
kanssa — jotavastoin Brandt on
" K o a l i t i o . s s a " kansleri Kiesingerin
edustaman oikeiston kan.ssa.
JVIahdoUisesti on niin että "seu­ra
tukee kaltaisekseen", sillä ku­ten
sanotaan, yksi pahentunut
omena voi pilata koko bushelin
omenoita, ja mr. Brandt on " k o a ­litiossa",
missä on enemmän kuin
yksi pilaantunut omena.
Jokatapauksessa Uusi Suomi
esittää vielä haikeana sellaisenkin
katsomuksen — niin Paasikiven
linjalla kuin se väittää olevansa-kin
— että Länsi-Saksan sosiali­demokraattisilla
johtajilla on
"enemmän poliittista liikkuma-alaa"
kuin heidän suomalaisilla
puoluetovereillaan!
Mutta Suomen sosialidemokraa-'
tit eivät ilmeisestikään hyväksy­neet
sen paremmin Willy Brand­tin,
tarjoamaa apua ''ongelmien
ratkai-semiseksi" kuin Uuden Suo­men
isällisiä neuvojakaan, koska
Sosialidemokraatti kirjoitti .sa­noen,
Brandtin vierailusta pu­huen,
että .Suomessa ei voida
hyväksyä Bonnin vaatimaa yksin-edustuksen
periaatetta.
Ilmaisten uskon siitä, että rea­listisempi
ajatussuunta tulee Län­si-
Saksassa voittamaan. Suomen
Sosialidemokraatti kirjoitti:
"Länsi-Saksan u l k o m i n i s t e r in
Brandtin saapuessa pohjoismaihin
suuntautuvan ystävyysvierailunsa
yhteydessä tänään Suomeen, on
hänellä tilaisuus presidentin, pää-ja
ulkoministerin sekä sosialide:
mokraattisten politiikkojen kans­sa
käytävien keskustelujen yhtey­dessä
toisaalta tutustua suoma^
laisten mielipiteisiin Saksan t i -
..lanteen normalisoinnissa, toisaal­ta
esittää välittömästi ulkominis­teri
Winzerin vierailun jälkeen
toisen saksalaisen valtion näke­mys
Saksan kysymyksestä Euroo­pan
turvallisuusongelman keskei­senä
o s a n a . . . Länsi-Saksan ilmei­sesti
odottaessa Suomen ja Ruot­sin
myötävaikutusta Bonnin idän­suhteiden
parantamiseen, on mei­dän
taholtamme täysin luonnollis­ta
toivoa, että maamme: noudat­tama
realistisen rauhan ja ystä­vyyden
ulkopolitiikan menestys
jättää myönteisen vaikutuksen
myös länsisaksalaiseen vieraa­seen.".
Neuvojen antaja taisi tulla itse
neuvotuksi. .
— Känsäkoura.