1959-10-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu'2 ' . Tiistaina, lokak. 6 p. — Tuesday,'Öct. 6/1959 VAPAUS (UBERTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. E s - tabllshed^Nov.. 6, 1917. Authorized 83. s^önd class mail by the Post Office' Department, Ottawa. Pub- Ushed— thrice weekly: _ Tuesdays, i.Thursdays i and Saturdaysby Vapaus Publishing Company L t d ; at 100-102 Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: • Box;:69;vSudburyOntario; Advertlslng/rates iupon • applicatlon;' Translation free of charge. X ' TILAUSHINNAT: Canadassa: ' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 \ " 3 kk.-2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Mutta työväki voittaa sittenkin /Ganadassat r-T:kuten'^Yhdysvalloissakin — on A^iimepäi-i ,..vinä-"ilmaistu tämän tuosta porvarien iloa työvji• nliikkeen , ^ vastoinkäymisistä. Milloin on • hammasteltava^ a työväen ? .. polii^iset.j^^ niiden suhteellisesti heil:!.o kaniiatus, . millöia.^. a^^ jotkut muut takaraskeleet. - - Viime viikolla kertoivat Suuren Rahan luret päiväleh-det erikoisena makupalana miten Ontariori mrhättiyhdistys-liike hävisi Viime vuonna 55 prosenttia ja voitti vain 45 prosenttia niistä työmaaääriestyksistä, nr"«ä ammattiyhdistysten edustusoikeuksista m.aakunnassam-io suoritettiin maalis-kuun- yiimeiseen päivään menncsäf rs' Ityneen vuoden aikana. Näin uutistietojen mukr.a.r maäku-inan ammattiyhdis-tysvaen vastoinkäymiset eli häv:öl cvat lisääntyneet 23-pro-senttisesti edelliseen vuoteen verraten. Tämä sellaisenaan saattaa pitää paikkansa. Se todistaa yhtäältä sen, että pikkuliikkeiden järjestäminen ön äärettömän- vaikeata, koska ne voivat käyttää työvoimana omart perheensä jäseniä ja sellaisia yksilöitä, joilla on vissejä perhesuhteita liikkeeseen. Toisaalta tämä osoittaa, että työn-antäjapiirit, ja niitä suosivat hallituselimet ovat voimistuttaneet luokkahenkistä asennettaan ammattiyhdistysliikettä vastaan yleensä. Mutta nämä seikat ykisnään eivät selitä niitä vaikeuksia ja vastoinkäymisiä mitä ammattiyhdistysliikkeemme on viimeaikoina kokenut. Myös ammattiyhdistysliikkeemme oikeistojohto on osavastuussa, ja saa nyt niittää sitä "kylmän sodan" satoa, mitä se on omaksi kaulavilloikseen kylvänyt. Ehdoton tosiasia nimittäin on, että jos tyÖyäenjohtajat myötäilevät rahamiesten hyökkäyksen edessä ja yrittävät löytää paikan auringosta esiintymällä kapitalisteja kapita-listisempina, se ei lisää ammattiyhdistysliikkeen arvovaltaa sen paremmin järjestymättömieTi kuin järjestyneidenkään työläisten keskuudessa. Kilpaileminen porvarien kanssa pu-nakauhun lietsomisessa ja sosialistisen maailmanosan parjaamisessa ei voi mitenkään innoittaa ja rohkaista rivijäseniä järjestötoiminnan hyväksi. Mutta tämäkään mielettömyys ei vielä riittänyt ammattiyhdistysbyrokraateillemme, sillä he söivät porvarien ongesta sekä syötin että siiman ainakin kohoon asti mennessä ns. työväenliikkeen mädännäisyysky-symyksessäkin virran mukana, sen sijaan, että olisivat sanoneet kapitalisteLlle, että ruokotkaa vain omat porraspäänne, kyllä työväenluokka pesee omalla ajallaan omat nurkkansa. Suurpääoman ja sitä tukevan valtiokoneiston kiihtyvä hyökkäys työväenliikettä vastaan yleensä ja ammattiyhdisr tysliikkeemme oikeistojohdon .antautumispolitiikka on johtanut koko tämän maan työväenliikkeen epäedulliseen asemaan. Ammattiyhdistysliikkeen oikeistojohdon harjoittama . punakauhun lietsonta ei liioin ole antanut lisää voita työläisten leivän päälle, vaan aiheuttanut epäluuloja, toivottomuutta ja välinpitämättömyyttä työläisjoukkojen keskuu- •..dessa. • • Mutta kaikki tämä on sittenkin vain väliaikaista! Me elämme nyt työväenliikkeen suurta voittojen aikakautta. Voittoisa armeijakin voi kärsiä paikallisia tappioita ja takaiskuja siellä ja täällä, mutta se ei kuitenkaan estä sen vääjäämätöntä voittokulkua. Niinpä saamme olla varmoja myös siitä, että meidänkin maamme työväenliike'tulee vielä ryhdistymään, karsimaan pois ne porvareita matkivat johtajat, jotka ovat näihin väliaikaisiin tappioihin osaltaan syyl-li §tyheet ja kokoamaan entista enemmän innostuneet rivi-joukot yiiriensä alle joihin, on kirjoitettu rauha, edistys ja parempi toimeerttiilo. • o"o'(nn>Tr(r<rfl'ttxirm'fl'ffo(rfl'fl'o"r i S<;YYNMTTYYMMÄÄ-. i i PÄIVIÄ : Ida Lehtinen, Sault Ste. Marie, Ont;,: täyttäa^feeskiviiklsona,-lokakuun 7 pna 80 vuotta. Vikki Santa, r Toronto, Ont., vietti; ;maanantaina^^^^^ 6 (Hänen ^nimensä oli valitettavasti kirjoitettu tässä osastossa "Santalaksi". Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin; tl enaa tata aseveljeytta 15 vuotta on kulunut siitä', (kun salksalaiset sotajoukot hävittivät Lapin'kosstömielessä Mitä muut sanovat PAHOLAISEN SANOMAA Raamatussa sanotaan, ''takastakaa vihollistanne ja siunatkaa niitä, jotka sadattelevat teitä:" - Se opettaa kääntämään toisenkin posken korvatillikan antajalle. Raamattu käskee "rakastamaan vihollistamme kuin itseämme". J a meitä kielletääii vielä antamasta "väärää todistusta lähimmäisestämme". Mutta eräs sudburylainen kato-likkipappi — joka ilmeisestikään ei halua olla surullisen kuuluisia je-suiittapappi- isiään huonompi — o n kääntänyt kaikki nämä opetukset nurinpäin kuin vanhat vällyt, ja lietsoo "leipätyönään" vihaa ja vihamielisyyttä tavallisten kansalais^ ten keskuuteen .sekä eri valtojen välille. Tämä pn sudburylaisen yliopiston silmäntekevä. rev. Emile Bouvier, jolla on kuulema läheisiä yhteyksiä Yhdysvaltain valtiode-partmentin kanssa, esitti Sturgeon Fallsilla kaameata sananselitystä, mistä torontolainen Globe and Mail lehti kertoi seuraavaa: Sturgeon Falls, syysk, 20 p. — Kuvaten neuvostopääministcri Ilrushtshevin gorillaksi ja *ryos-töjätteitä etsiväksi raatelevaksi korppikotkaksi' (vulture seeking rapacious leftovers) Rev. Emile Bouvier, Sudburyn yliopistosta varoitti, että neuvostojohtaja haluaa rinnakkaisoloa ainoastaan omilla ehdoillaan. Hän (Rev. Bouvier) puhui Sturgeon Fallsin ranska-lais- canadalaisessa yhdistyksessä. "Isä Bouvier kuvasi mr. Hnish-tshevin äskettäisen Yhdysvaltain vierailun propagandaksi ja varoitti että koko Sudburyn alueella on käynnissä kommunistinen ai\ope-su. "Hän syytti, että unio. mihin Sudburyii kaivostyöläiset kuuluvat, International Union of Mine, Mill and Smelter Workers, on yli kymmenen vuotta kontrolloinut ja johtanut työsuhteita sekä työväenluokan opetusta . . .Tämä unio erotettiin v. 1949 CLCrsla väitettyjen kommunistiyhtcyksicn takia . . ." ~ Puolitoista, vuosikymnieiiia on kulunut Suomen historiassa käänteentekeväksi muodostuneesta syyskuusta 1914 päivistä, jolloin Suomi irtautuisotaliitosta.fasisti-- sen Saksan kanssa ja jolloin si-, säisissä oloissamme alkoi kehitys kansanvaltaisempaa« suuntaan Viisitoista vuotta on kulunut myös tämän tärkeän käänteen synkimmästä vaiheesta, viikoista jolloin äskeisen "aseveljen", maamme pohjoisimmassa .osassa isännöineen kenraalieversti Ren-dulicin "vuoristoarmeija" aloitti tuhoamisretkcn, jonka tuI,oksena : Lapista tuli toisen maailmansodan tuhotun maakunta. "ASEVELJIÄ" y A S T A AN Syksyllä 1944 Suomen poliittinen johtokin vihdoin tajusi, että Saksan tappio maailmansodassa oli kiertämätön ja ryhtyi toimenpiteisiin sodasta irroittautumiseksi. Syyskuun 2. , päivänä allekirjoitettu tudehlopettmissopimus sisälsi ennakkoehdon, jonka mukaan Suomi sitoutui katkaisemaan suhteensa Saksaan ja riisumaan aseista ja luovuttamaan liittoutuneiden vi-asuihkylänsä ja taivalsi monivuotisen sodan aikana kelvottomaksi muuttuneita teitä ja pitkiä tiettömiä tapaleita satojen kilometrien matkat.;'Kuntien keskukset ja salo-kylätkin autioituivat ja isänniksi jäivät saksalaisten joukko-osastot. R E N D U L I C I N KOSTO Isännyyttään kenraaliveresti Lothar Rendulicin ylipäällkkyyden \ a-me vuotja kestäneessä miinanrai-vauksei: sa purettiin 70,000 miinaa ja miinojen takia kuolleiden ja haavoittuneiden määrä kohoaa sa-toiti'h. ^ arvioi sota-vauriotoimikunta tuhojen nousseen 14.5 miljardiin senaikaiseen markkaan. Toisten arvioiden mukaan tur hojen todellinen suuruus on moninkertainen. T^iiden lopullista määrää on tietenkin mahdoton arvioida. Asuin- talous ja liikerakennuksia tuihottiin täysm 25O50~ja-vauri-kot hoitivat tavalla jolle on vaikea^ ta löytää vertaa toisen maailmansodan hävityksiä ja tuhoja täyrtnä p-levasta histoi-iasta. Pohjois Suomesta yritettiin yhdellä iskulla tehdä autiomaakunta. — Ainoa asiakirja, joka saksalaisten aikeita valaisee, on kenraare-eversti Rendulicin Lapin vt. maaherralle jättämä kirjelmä, jossa tämä syyttää suomalaisia joukkoja "toveriusköllisuuden ja vanhan a-seveljeyden" rikkomisesta, "salakavalasta hyökkäyksestä" j a "kauhistuttavasta valapattoisuudosta" sekä ilmo tetaan, että alppiarmeija tulee va:takin säästämään siviiliomai-suutta mutta "kostoksi" Suomen . . . . , ... puolustusvoimien katalasta ja kun- '^^^^^^^.^^^T^-^:.'^'^ niattoma.sta menettelystä tullaan Rovaniemeä tyhjennettäessä hävit-laisena toimineet alppijääkärijou-voitettiin 15,200, kouluja tuhottiin kirkkoja ja seurakuntien ja 15 raiihän vuotta Suomessa Syyskuun yhdeksäntenätoista päivänä tuli kuluneeksi 15 vuotta Suomen j a Neuvostoliiton välirauhasopimuksen alle-r kirjoittamisesta. Suomi pääsi silloin irtaantumaan sille tuhoisasta sodasta, joskin tykkien pauke jatkui vielä seuraavan vuoden huhtikuuhun asti, sillä välirauhasopimuksen mukaan oli saksalaiset sotajoukot >— arviolta noin 200,000 miestä — ajettava pois Pohjois-Suomesta. :: ' Välirauhasopimuksen allekirjoittaminen avasi viisitois- ,ta vuotta sitten kokonaan uudet suhteet näiden naapurimaiden yälille. ; Onnettomaan sotaan vienyt vihänlietsonnah politiikka sai väistyä hyvien naapurien Ohjelmaan perustuvan järkevän ulkopolitiikan tieltä. Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet ovat muodos-tujiefetkin tämän lyhyen 15 vuoden aikana ainutlaatuiseksi ennakkoesimerkiksi. rauhanomaisesta Tinnakkainolö^^^ sopii tutkia ja seurata monissa muissakin maissa, mukaanlukien Canadassa. i Suomen eniten leviävä työväenlehti, Helsingissä ilmes-tyivä Kansan Uutiset huomioi tämän ainutlaatuisen esimerk i t ja kirjoitti aselepopäivänä siitä toimitusartikkelissaan mm. seuraavaa: ' "Nämä-suhteet ovat ainutlaatuiset yleensäkin toisen mäa-i! tiansodan-Z^jälkeisessä kehityksessä^Ensinnä on kysymys_ l-ihdesta'rajanaapurista, joiden väkilUku ja voimavarat el- \ät ole lainkaan verrattavissa toisiinsa, ja lisäksi vielä val- Tioisla,. joiden yhteiskuntajärjestelmä on erilainen-ja joilla on ollut takanaan pitkäaikaisen-syvän epäluulon, riaapurivi-ha. n;Jopa solienkin vuodet. J_ "Suomen itsenäisyysajan historiassa ovat 15 kulunutta vuotta merkinneet mitä ratkaisevinta aikaa, -joka on lujittanut sisäistä demokratiaa maassala^uoriut uuden kestävän pdhjan myös- valtiolliselle itsenäisyydelle. Ilman sotienjälkeistä käännettä tämä ei olisi ojlut mahdollista. ' "Puhuttaessa Suomen ulkopolitiikan kehityksestä^tien jälkeisinä vuosina mainitaan usein joidenkin valtiollisten johtajien nimet.' Symbolisesti voidaan näin tehdäkin eikä valtiollisten johtajien osuutta pidä väheksyä, mutta aina on muistettava^ että kaiken perusta bn kansa Itse. Sotien jälkeistä käännettä ja viimevuosien 'kehitystä Suomessa ei olisi voinut olla, jolleivät kymmenet ja sadat tuhannet ihmiset olisi yhdessä vaikeuksia pelkäämättä, monin ajoin mitä ras-kMmmissa ^oloissa, tehneet työtä nykyisten suhteiden ai- • kaansaamiseksi' ja säilyttämiseksi. " Mikä oh' merkittävintä täs.sä kehityksessä on se, että näiden vuosien aikana koko Suomen kansan ajatustavassa on tapahtunut suuri muutos. Voidaan todella sanoa, että Suomen kansan poliittisista katsomuksista riippumatta on maan virallisen ulkopoliittisen linjan takana. . Juuri tämän vuoksi oh paluu entiseen äärimmäisen; vaikeaa, voidaan sanoa, mahdotonta. "Tästä huolimatta ei ole syy-r tä väheksyä sitä vaaraa, joka Suomea jatkuvasti . uhkaa. Vaikka ne piirit, jotka haluavat heikentää Suomen ja Neuvostoliiton suhteita ja estää niiden normaalin kehitykseny ovat lukumäärältään vähäisiä, on niiden vaikutusvalta sitä suurempi. Jopa kansanedu.s-kunnas. sa "on yksilöitä ja ryh-, miä jotka esiintyvät avoimesti ystävyyssuhteita vastaan. Suomen j a Neuvostoliiton taloudellisia suhteita jarrutetaan haikailematta, neuvostovastainen propaganda on jälleen kiihtynyt, Suomea: yritetään uittaa länsivaltaini jopa.Atlan^ tin liiton taloudelliseen ja poliittiseen .vanaveteen : juuri ulr kopoliittisten tavoitteiden merkeissä yrittää taantumus kai-kin: voimin ha 11 itusuuidis-tusta ja paluuta kylrnieh tuulten kauteen j a tähän liittyy Iän-' nestä Suomeen ulottuva neu-vostovihamielinen painostus.. ' "Mikäli voitaisiin luottaa Suomen hallituksen . kykyyn ja haluun jatkaa ja lujittaa nykyistä virallista kurssia, ei uhkaavaan vaaraan tässä yhteydessä olisi tarvis niin voimakkaasti viitata, mutta Suomen nykyinen hallitus on heikko eivätkä sen linjat suinkaan ole' selvät. Tä.ssa mielessä on hal-ituksen vahvistaminen kansa-valtaiseen suuntaan ja nimenomaan työväenliikkeen ja kansandemokraattien mukaantulo hallitukseen ehdottoman välttämätöntä." jälkeen maassa olerkelleet saksalaisjoukot. Tämä määräys sisältyi myös syyskuun 19. päivänä hyväksyttyyn välirauhansopimukseen. Kun oli selvää, että sakalaiset eivät vapaaehtoisesti suostuisi evaku-o'maan pääasiassa pohjois-Suomes-sa sijainnutta hyvinvarustettua 200,000 miestä käsittävää armeijaansa merkitsi tällaisen sitoumuksen hyväksyminen sitä, että Suomen sotavoimien piti kääntää a- .secnsa ä keistä "aseveljeä" vastaan ja ajaa saksala'set sotajoukot maasta. Näin jai alkunsa Läpin sota."joka varsinkin alkuv;iihei.ssa lukuisten todistusten mukaan sai suomalaisten upseerien taholta leikkisodan luonteen. Eräiden upsceripiirien keskuudessa säilyi halu jatkaa " a - scvelisuhteila" sodankin oloissa. Myöhemmin saksalai::ten sotajoukkojen paljastettua todelliset pyrkimyksensä, sodan luonnekin muut tui ja eräitä varsin ankaria taisteluja käytiin. Suomalaiset sotilaat, joiden yhteydet "asevcljiin" eivät sodan aikana muiodostuneet kovinkaan läheisiksi, joutuivat käymään sotaa erittäin vaikeissa oloissa usein y l i voimaista vihollista vastaan. Nuorista ikäluokista, kokoonpannut suo-maln\<^ joukot osoittivat tällä sota-retkoliä erinomaista kestävyyttä ja .sen ansiosta viholliset kyettiin työntämään valtakunnan rajan taakse. Kun oli selvää, että Lappi joutuisi sotatantereeksi, toimeenpantiin koko Lappia ja osaa Oulun lääniä käs ttänyt evaäkuointi. Lapin kansa jätti asuinsijan.sa — väestö, karja, arvokkain omaisuus evakuoitiin Ruotsiin ja Keskipohjanmaalle. Kaikkiaan n. 104,000 henkeä jätti tämään kaikki tällä paikkakunnalla olevat valtion rakennukset. Rendulicin joukot toteuttavat kostosuunnitelman korkojen kanssa: Rovaniemi poltettiin miltei ko konaan — ja samalla tuhottiin miltei koko Lappi ja osia Oulun läänistäkin. Kaikk'alla, missä saksalaisille suinkin jäi aikaa, he polttivat, räjäyttivät j a hävittivät kaiken mikä muistutti asum<sesta ja inhimillisestä elämästä. Kirkonkylien ohella muutettiin tuhkaksi ja raunioiksi erämaankylät j a yksinäiset saloseudun torpatk-n. Osa hävityksistä liittyi sotatoimiin: puhelinpylväät katkottiin, tiet tehtiin kulkukelvottomiksi murroksilla, maant e- ja rautatiesillat räjäytettiin. Hävitys kohdistui päinvastaisista vakuutteluista huolimaitta nimenoniaan siviiliomai-suuteen ja .-^eutuihin, joissa .sotatoimilla ei ollut minkäänlaista merkitystä. Kemissä saksalaiset yrittivät räjäyttää pilvenpiirtäjä-kaupungintalon, mutta räjäyttäjien kiusaksi se jäi huojumaan pystyyn. Kemin i-atapiha, satama ja sillat tuhottiin. Sen ohella poltettiin yksi työväen asuntoalue (Koko Kemin polttamiseen saksalaisille ei jäänyt mahdol- MsuDtta). Rovaniemen kauppalasta saksalaiset polttivat 87 prosenttia. Yhtä täydellinen on tuho monissa muis-Ta Lapin pitäj'ssä. Hävi lys on $itä huolellisempi, mitä poli-jojsemmaksi tullaan. Perääntyvät saksalaisjoukot miinoittavat kaikki mahdolPset paikat — asuntojcnrauniot, tiet .metsät, järvien ja jokien rannat — j a tekevät siten näille alueille palaavalle siviiliväestölle elämisen epävarmaksi vuosikausksi eteenpäin. K o i - ja nousua nopeimmin Ottawa. Hallitusten menojen huomioonottamatta velkojen suuri ja jatkuva lisääntyminen ei saa Canadan veronmaksajia iloitsemaan eikä hurraa-huutoja esittämään. Samalla kun kansallistuotanto (rahamääräi-sesli) on viimeksikulu-ncen kymmenen vuoden aikana l i sääntynyt 104-proscnttise.^sti, halli-tusmenot ovat lisääntyneet 155-pro-senttisesti. J a hallitusten sekä nii^ den • puhemiesten kaikista, "säästä-väisyyspuheista" huolimatta tämä suunta jatkuu edelleen. .. Vuonna 1949 Canadan koko kansallistuotanto yhteenlasketut palkat, kuukausipalkat, voitto-osingot, sijoituksista saadut tulot jne.. 7 ^ oli -.16.343,000,000. Nyt,saatavissa olevat viimeisimmät tilastot^ osoittavat koko. Aansallistuotannon olevan $34,000,000,000. ;Toisaalta liiltohalliluksen menot v. 1949 olivat $2,1.57,900,000. Mutta tänä vuonna:liittohallituk.sen=menot -ovat $5.387,400,000 ollen lisäys 148- prosenttineni-Ja vaikka-^ pääminis::^ teri-Oiefenbaker on puhunut'm nojen vähentämisestä niin liittohal-_ lituksen>menot: ovat tänä vuonna $300,000,000 suuremmat, k u i n : viime vuonna j a noin:$50O,000,000 suui"cmr mat. kuin sitä.edellisenä vuonna (1957). i L e i j o n a n osuus näistä liittovaltion menoisita menee mielettömään va-rustelukilpailuun. Vuonna 1949 käytettiin maanpuolustukseen $268,- 800,000 — tänä vuonna $1,418,000,- 000 ollen lisäys y l i SOO-prosenttinen; Puolustusmenot •,vievät nyt miltei viidennen osan eli "20 prosenttia liittovaltion kaikista menoista! Toisin sanoen puolustusmenot ovat vuosittain nyt noin $88.00 jokaisia canadalaista miestä, naista j a lasta kohti, eli $350 jokaista nelihenkistä canadalaista perhettä kohti. Ilallitusinenot alemmilla portailla ovat myös jatkuvasti noususuun-- nassa."Vuonna 1949-Canadan kymmenen vmaakuntahalliluks6n menot maksuja — olivat yhteenlaskien .$724,200,000. Viime vuonna niiden menot olivat jo $2,279.000,000, ollen 1 säys yli 210 prosenitinen. Kunnallishallintojen kohdalta on kuva yhtä lohduton. Kymmenen vuotta sitten kunnallishallintojen yliteenliiskotut menot olivat $519,- 200,000 viime vuonna $1.370,- 600,000 ollen s is ILsäys siltäkin kohdalta, y l i 200-piosenttinen. 125 kuntien ranennuksia tuhottiin 165 ja^vaurioitotti^h" 130. Pohjois-Suo-men 900 huomattavammasta maaii-ticsillasta räjäytettiin y l i 700. '^SADISMIN ERIKOISTUNTIJOITA" Saksalaiset eivät perääntymishet-kellään syyllistyneet vain omaisuuden tuhoamiseen, vaan suorittivat joukon suorana sia sotarikoksia. Valtioneuvoston liittoutuneiden valvontakomission esityks.estä nimittämä toimikunta totesi mietinnössään mm. .seuraavia sotarikoksia tapahtuneen: siviiliväestön surmaa-mifren ja pahoinpitely, antautiivan surmaaminen, omaisuuden ryöstö, siviiliväestön, sotavankien ja internoitujen henkilöiden epäinhimill'- ncn kohtelu. Punaisen Ristin lipun loukkivaminen. Tämä toimikunta toteaa hiin. että saksalai.-^et lentokoneet t"^kivät Utsjoen Karigas-nie-mellä matalahyökkäyksä Punaisen Ristin tunnuksilla varustettua sai-raalaparakkia v>ast;ian. Hyökkäyksessä kuoli ja haavoittui venäläisiä j a suomalaisia sotilaita. Lokakuun 1. päivänä saksalaiset vangitsevat Raumon sillan luona kolme suomalaista sillanvartijaa ja veivät heidät pellolle, misä SS-yliluutnantti ampui heidät konepistoolilla. Neljäs, haavoittunut heHettiin ojaan ja kolhittiin kiväärinperällä kuoliaaksi. Lokakuun 10. päivänä ampui saksalainen kapteeni Kemin— Karihaaren maantiellä vangiksi joutuneen Suomala sen korpraalin ja toinen saksalainen upseeri onnittel i hyvästä laukauksesta. Lokakuun 8. päivänä raksalaiset ampuivat Jäätilassa kaksi kalastamassa ollutta vanhaa miestä. Vihtori Koivuniemi ja Pekka Riikosen. Raakaa o l i niiden suomalaisten kohtelu, jotka joutuivat saksalaisten vangeiksi Rovaniemellä. Heidät raahattiin epä inhimillisellä tayälla pohjois-Nor-jaan. Arvovaltaisen todistuksen saksalaisten käyttäytymisen luonteesta antaa cvorsilluutnanlti Halsti: "Tapasimme iunsaasti häväistyskirjoituksia, a danscipäisiin pistettyjä eläinten päitä yllä muaita. Näytti siltä, että saksalaisten puolella riehui sadi-sitiin erikoistuntijoita. Eräs vihasi pihapup ta, sahasi ne nurin ja kirjoitti hävyttömyyksiä kantoihin. Toinen särki ompelukoneet lekalla pieniksi siiuiksi. Kolmas e i ollut voinut nähdä nukkea repimättä sitä alkutekijöihinsä. Sadon polttaminen kuuluu saksalaisen ohjesäännön mukaan perään-tymisrqtken tehtäviin. Pello'lle jääneet mädänneet kauratkin o li huohliisesti sytytelty ja poltettu". Raskaalta evakkotaipaleeltaan talvella 1944—45 palannut Väestö näki joka puolella vain tuhoa ja raunioita. Muutamassa kuukaudessa oli haviteltu kaikki se. mikä vuosikymmenien ponnistuksen oli luotu. Vaara piili vieläkin miinojen muodos- .sa kaikkialla: I e n vierellä, entisen pirtin savupiipun raunioissa, ranta-kivicn alla. Elämän aloittaminen luhan jälkeen näytti toivottomalta. Lapista ci lulluil. auliomaakuntaa. M ttaamatlomicn ponnistuksin, sodanjälkeisen kansanvaltaisen halii-voimalaitoksella . Helsinki. ^ Kaihuan Toimalaitok-sella sattui syyskuun 29 /pnä katas- >trofaalinen^ vahinko' maapadon murtuessa liiin pahoin, että vesimassat pääsivät vahingoittamaan tuloputkea ja sen perustuksia. Vahingot nousivat-- useihin kymmeniin miljooniin markkoihin, cja vaikka i korjaustöihin ryhdytään niin pian kuin mahdoll s-ta, ei voida -vielä varmuudelal sanoa, .saadaanko ne suoritetuksi loppuun taman vuoden aikana. Padon IV murtumisen seurauksena oh koko i <Yla-KemiJokivarsl syyskuun 29 pn Iltapäivän sähköttä mutta mainitun päivän iltana kärsi pimeydestä enää. Kaihuan lähiympäristö. Itse voimalaitos ei kärsinyt vahinkoa. S I T Ä J IM iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin^ OPPIA IKÄ KAIKKI! ^ , ^ Pienen pieni poikK' JoUf oli lem*. ~ ' K pinimi Paller, tuliv kotiin oltuaan, ensimmäistä päivää'leikkikoulussa, - ' - ^ j i f Äiti kysyi, oliko, hän oppinut mi- ''.^j,, > tään. Ja tosiaan, muuan tiedonjyvä - - oli jo tullut talteen. — Mitä sinä 'opit siellä? — Että nimeni on Kalle! SOTAVÄESSÄ ' '' " Vääpeli: "Alokas, osaatteko kirjoittaa?/' . Alokas (loukkaantuneena): "Her-,Vv ra I vääpeli;; olen I siviilissä lafcitie-; teen'kandidaatti." f FSJMIVI Vääpeli; " E n kysiy^yt mikä ./aio-/jjgj.-. kas on siviilissä, vaaa osaatteko, kirjv: joutiiivät vaikenemaan Fääministeri Hrushtshevin ja Yhdysvaltain konfressin johtomiesten kesIitistelaUIaisuodessa esitti senaattori Wiley pääministerille kysymyhLsen, millaisia tuloksia tä-jnä, aikoo saada USAn matkasta. — Minulla olisi, iierra senaattori, oikeus asettaa sama kysymys teille, vastasi pääministeri Hrushtshev. — Mitä meihin tulee niin olemme valmiita kaikkiin toimenpiteisiin rauhan turvaamiseksi, mukaan luettuna myös aseistariisunta. Mutta sopimukseen pääsemiseksi vaaditaan' molemminpuolista halua saavuttaa toivottuja tuloksia. Ottakaamme kysymys aseistariisunnasta. Oletteko valmiita heti liävittämään vierailla alueilla olevat sotilaalliset tukikohtanne ja kuljettamaan joukkonne kotimaahan? Me olemme siihen valmiita. Te väitätte, että sellaiset sosialistiset maat kuin Puola ja Unkari, joissa on vielä toistaiseksi meidän joukkojamme, pysyvät pystyssä vain niiden varassa. .. •'•m VAIKENI-, Haluatteko Jsiis asettaa itsenne kokeeseen? Teillä on mahdollisuus näh-> dä, miten puolalaiset tulevat s.elviy-' tymääh asioistaan ilman vieraita joukkoja. Te sanotte, että Saksan demokraattinen tasavalta pysyy pystyssä vain meidän pistintemme vai-assa.. Sopikaamme teidän ja meidän Joukkojen siritämisestä kansallisten r a jojen sisälle jä katsokaamme mitä. tästä seuraa. Oletteko valmiita t ä " hän (SENAATTORIT VAT). Allekirjoittakaamme sopimus-joukkojen poistamisesta. Päästä-, , käämme sotilaat palaamaan koteihinsa, joissa äidit ja morsiamet t u - levät ilosta suutelemaan heitä. Olet-; , teko valmiita tähän? (SENAATTORIT VAIKENIVAT). Siinä" näette, jatkoi Hrushtshev, te ette itse rohkene mennä tähän. Kuinka minä sitten voisin sanoa mii-laisia tuloksia tullaan saavuttamaäii matkani tuloksena. Minä eri voi suinkaan tietää millaisia asikelia te olette valmiita ottamaan ja senaatista , riippuu Yhdysvalloissa paljon. •• ; w -m "m •1 .m Suomi äänesti Kiinan puolesta Helsinki. (S-S) — Suurlähettiläs aloite olisi hyläftävä. Emme näe ftf- Enckellih Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa 21. 9. käyttämä puheenvuoro koskien Kiinan edustusta YK:ssa: Herra Puheenjohtaja, nayttaa olevan vaikeata välttää aikaisemmm sanotun toistamista puhuttaessa taalla Kiinan edustuksesta. Yritän kuitenkin asian käsittelyä edistääkseni tehdä parhaani tässä suhteessa. Suomen valtuuskunta on moneen otteessen esittänyt kantansa tassa asiassa ja tahtoisin erityisesti viitata siihen mitä sanoimme taalla asiasta viime vuonna. Valtuurkunta selitti silloin, mista syistä se ei voinut yhtyä siihen käsitykseen, että Intian valtuuskunnan lussuuntauksen tukeen nojautuen Lapin väestö rakensi uudelleen elämänsä. Mutta syksyn 1944 muisto jäi ikiajoiksi Lapin väestön mieleen. Saksalaisen militarism'n uu-delleenherääminen ja Rendulicin vuoristoarmeijan rippeiden tänä kesänä uudelleen herännyt kiinnostus Pohjolan valoisia öitä kohtaan, vierailut entisillä hävityspaikoilla, hautojen aukirepiminen jne aiheuttavat Lapin työtätekevän kansan vastalauseen: Tällaisia aseveljiä emme uudelleen tarvitse! nakaan vuonna, miten Y K : n menesr-tysta ja arvovaltaa voitaisiin edistää olematta käsittelemättä tätä kysjri mysta. Kuunnellessani tämänpäiväistä keskustelua olen kuulut useita perusteluja sen puolesta ja sita vastaan, etta Kiinan kansantasavalta olisi YK:ssa edustettuna. En ole sensijaan kuullut esitettävän mitaan syitä, miksi Kiinan edustuksesta ei täällä puhuttaisi. Suomen valtuuskunnan mielestä on erityisen tärkeätä, etta Y K suhtautuu asiallisesti ja vastuunsa mukaisesti maailman realiteetteihin. Mielestämme vain nain menetellen järjestömme voisi luoda vankan perustan tehtäviensä täyttämiseksi. Miten voltaisimkaan puolustaa s i tä, etta ehdoin tahdoin kielletään sellainen tosiasia kuin Kiinan kansantasavallan olemassaolo, maan, j o hon niin monet taman järjestön j ä senet. Suomi niiden joukossa,,ovat JO vuosikausia olleet normaaleissa ja täysissä suhteissa, kuten kansakuntien tuleekin olla. Esittämistäni syistä; Suomen val-r tuuskunta tulee kannattamaan ehdo^ tusta, jonka mukaan kysymys Kiinan edustuksesta YK;ssa tulee otettavak- I SI yleiskokouksen asialuetteloon. ^ • f • l i t l m m PÄIVÄN PÄKIHÄ sillä Länisi-Saksan saatavissa on y h - jolloin: valtiovallan toimesta suosi-; Korvike on aina korviketta Vaikkei Dicfcnbakerin hallitus yoinut," tai chka: isoisten .määrityksestä ei tahtonutkaan kutsua- rajan eteläpuolella käynyttä NL:n pääministeri HrushLshcvlaCanadanni niin kaikesta ; huolimatta' mekin saimme kaukaisen:vieraan. Lansi-Saksnnso-tnmlnlsterl tn- Franz Straussin. ££.!Mutta kuten liian monet meislh omista kokemuksestamme vtiecliimmcj "korvike on aina vain korviketta", ja niin saatiin :tä.ssivkin tapauksessa havaita. .Samalla kun koko vmaailman huomio oli; kiintynyt 'Hrushtshovin vierailuun Yhdysvalloissa, sai Länsl- .Snksan.sotaminl.stcrl olla' Uiällä miltei huomaamattomana suuruutena, vaikka erhatpäiviilehdet ja maan TV-verkoston edustajat koettivat jotenkin , pitiiä; häntä suuren yleisön vnlokellnssa. Muuten tuntui hieman kummaltn, että tätä Länsi-Saksan sotaministeriä kiikutettiin — mikäli nyt uutis- 'tletoihln voidaan luottaa'----maamme puolustaslaitoksia. tutkimassa? ' H ä nelle -näytettiin .:Cnnndnn:nlomlvol-r mnlajtosta Chalk Rlveiilla ja ties vaikka' mitä, Kun muistamme sen. että kalidcs';a cnsimmaises.sä Saksan militnrisnun. aloittamassa - maailman-; sodassa : .saivat •cnnadnlai.set::nuoru-kaiset- taistelurintamilla - ."vastaansa canacialaistn"nik:kcli(i, -rautaa jaV-te^ rustä, jnin~tunlui todcllfPhirvealtA. ajalclln, etta laUi Saksan revnnsS-henkisen militarismin •edustajaa' kuljeteltiin taalla maanpuolustuslaitoksia tutkimns.sn? Mc emme halua valella kannuja siltä, - niiksi':sotaministeri;-,^ täällä liyy.sät.tlin, emmekä' siltakaan,, mitä mahdollLsij. "salaisuuksia" hänelle näytettiin, ja mita niistä evättiin. Mutta mikäli on puhe tri Straus-sj. sta itsestään, niin siinä suhteessa meille canndalaisille ei jäänyt mitään'epäselväksi- eikä arvattavaksi. . K u n , , häneltä kysyttiin:,TV;n kan-snllison mili.slähelyk-en yhteydessä viime kosklvtikkonn, aikooko Länsi- Saksa ;;kehlllää:;oman.atomipommln- .sa, niin tri S(,rau.ss ei suinkaan sano-nut 'inltään selinisla, että; hänen hal-liluksensa kieltäytyy leikkimästä-moisilla vokottlmiUn. Päinvastoin' hän korosti, että turhaa on.Saksani militarismin omaa pommiaan kehittää, dysvaitälaisla atomi- ja. vetypommeja, joitä ori. jo raahattu Yhdysvaltain kontrollissa, Länsi-Saksaan. Tietäen," että canadalalset ovat huolissaan Saksan militarismin uudelleen aseistamisesta; sotaministeri Strauss korosti kyllä sitä, että: LansirSaksassa olevat ydinaseet ovat. Yhdysvaltain kontrollissa ja hallinnassa, mutta samassa hengenvedossa han kiirehti miltei silmää vilkauttaen. antamaan sellaisen kuvan, että nama amerikka=- Iniset. joukkotuhovälineet r ovat • kul-: lenkin tarpeen tullen Saksan milita-- ristlen saatavissa! ' — ToLsaalta sotaministeri Strauss tuTitui olleen - kovin huolissaan siita; että poliittinen suojasää voi helttaa santaa Länsi-Saksan uudelleen aseisr.; tamlsen; liyväksi--toimiyiin:.-rattaisiin. GP:n: Vancouverin uu:tistiedossaftesimerkiksi kerrottiin' syyskuun '29 '•: pna seuraavaa: - " T r i Strauss varoitti, etta Euroopassa; olevia NATO-joukkoja: ei saa: vähentää;. ;sillä vaikka: atomisota el näytäkään olevan puhkeamassa,: niin hyökkääjävaltloita voidaan rohkaista pieniin, maata isteluihinja-.valloituk'^ s i i n . ^ M e emme s^aavatarportteja auki', sanoi hän , . Tri Straussilla on otsan puhua "hyökkääjävalloista" aikana Jolloin hänen hengenheimolaisensa Länsi- Snksassa ^ puhuvnt el vain Itä-Snk-snn, vnnn myös Saksan ,"vanhojen rajojen"' takaisin—valloittamisesta taan sellaisia militaristien kiihoitusr: tilaisuuksia; .missä' esimerkiksi; cana-: dalaisten : murhaajarkenraall,. - Kurt; Meyer voi pitää: ylistyspuheita: nat-, • sismiile • jä kiihoittaa - kuulijoitaan. uusiin verileikkelhln, kuten: tapahtui Lansi-Saksassa aivan vastikään. Ja etta' preussilainen "herra-, Ja hallitsija-rotu''henki elää sotaminisr ten Straussin' sydämessä;; aivoissa JÄ: munaskuissa, se näkyy peloittavan -selvästi:siitälausunnoEt'äi minkä hän antoi viime torstaina Torontossa. Uutistietojen 'mukaanc sotaministeri Strauss oh selittänyt, etta pienet Itsenäiset maat eivät ole enää Euroo- ::pas.sa realistisia ja; että Saksan historiallisena tehtävänä on auttaa Euroopan ..yhdistämistä." (Globe and Mail). Hitler "auttoi" aikanaan tätä E u roopan yhdistämistä. , Muun lisäksi Hitlerillä' oli;aselepopäivanakln;;vielä- Suomessa 200,000 sotilasta, ilmeisesti; sen käsityskannan mukaan, että "pienet Itsenäiset maat elTOt ole realistisia Euroopassa", ja että "Saksan historiallinen velvollisuus on lopettaa;,; pikkukansojen'itsenäisyys,? Siinä mielessä kaiketi 'poltettiin ;Ro--: vaniemi ym. Tällainen ..oli siis vieraamme henkinen olemus. Parempi siis olisi ollut jättää kut-sumnttn tämäkin vieras, sillä hänestä ei ollut edes korvikkeeksi. —^Känsäkoura. .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 6, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-10-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus591006 |
Description
Title | 1959-10-06-02 |
OCR text |
Sivu'2 ' . Tiistaina, lokak. 6 p. — Tuesday,'Öct. 6/1959
VAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. E s -
tabllshed^Nov.. 6, 1917. Authorized
83. s^önd class mail by the Post
Office' Department, Ottawa. Pub-
Ushed— thrice weekly: _ Tuesdays,
i.Thursdays i and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company L t d ; at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: • Box;:69;vSudburyOntario;
Advertlslng/rates iupon • applicatlon;'
Translation free of charge. X '
TILAUSHINNAT:
Canadassa: ' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
\ " 3 kk.-2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Mutta työväki voittaa sittenkin
/Ganadassat r-T:kuten'^Yhdysvalloissakin — on A^iimepäi-i
,..vinä-"ilmaistu tämän tuosta porvarien iloa työvji• nliikkeen ,
^ vastoinkäymisistä. Milloin on • hammasteltava^ a työväen ?
.. polii^iset.j^^ niiden suhteellisesti heil:!.o kaniiatus,
. millöia.^. a^^ jotkut muut
takaraskeleet. - -
Viime viikolla kertoivat Suuren Rahan luret päiväleh-det
erikoisena makupalana miten Ontariori mrhättiyhdistys-liike
hävisi Viime vuonna 55 prosenttia ja voitti vain 45 prosenttia
niistä työmaaääriestyksistä, nr"«ä ammattiyhdistysten
edustusoikeuksista m.aakunnassam-io suoritettiin maalis-kuun-
yiimeiseen päivään menncsäf rs' Ityneen vuoden aikana.
Näin uutistietojen mukr.a.r maäku-inan ammattiyhdis-tysvaen
vastoinkäymiset eli häv:öl cvat lisääntyneet 23-pro-senttisesti
edelliseen vuoteen verraten.
Tämä sellaisenaan saattaa pitää paikkansa. Se todistaa
yhtäältä sen, että pikkuliikkeiden järjestäminen ön äärettömän-
vaikeata, koska ne voivat käyttää työvoimana omart
perheensä jäseniä ja sellaisia yksilöitä, joilla on vissejä perhesuhteita
liikkeeseen. Toisaalta tämä osoittaa, että työn-antäjapiirit,
ja niitä suosivat hallituselimet ovat voimistuttaneet
luokkahenkistä asennettaan ammattiyhdistysliikettä
vastaan yleensä.
Mutta nämä seikat ykisnään eivät selitä niitä vaikeuksia
ja vastoinkäymisiä mitä ammattiyhdistysliikkeemme on
viimeaikoina kokenut. Myös ammattiyhdistysliikkeemme
oikeistojohto on osavastuussa, ja saa nyt niittää sitä "kylmän
sodan" satoa, mitä se on omaksi kaulavilloikseen kylvänyt.
Ehdoton tosiasia nimittäin on, että jos tyÖyäenjohtajat
myötäilevät rahamiesten hyökkäyksen edessä ja yrittävät
löytää paikan auringosta esiintymällä kapitalisteja kapita-listisempina,
se ei lisää ammattiyhdistysliikkeen arvovaltaa
sen paremmin järjestymättömieTi kuin järjestyneidenkään
työläisten keskuudessa. Kilpaileminen porvarien kanssa pu-nakauhun
lietsomisessa ja sosialistisen maailmanosan parjaamisessa
ei voi mitenkään innoittaa ja rohkaista rivijäseniä
järjestötoiminnan hyväksi. Mutta tämäkään mielettömyys
ei vielä riittänyt ammattiyhdistysbyrokraateillemme, sillä
he söivät porvarien ongesta sekä syötin että siiman ainakin
kohoon asti mennessä ns. työväenliikkeen mädännäisyysky-symyksessäkin
virran mukana, sen sijaan, että olisivat sanoneet
kapitalisteLlle, että ruokotkaa vain omat porraspäänne,
kyllä työväenluokka pesee omalla ajallaan omat nurkkansa.
Suurpääoman ja sitä tukevan valtiokoneiston kiihtyvä
hyökkäys työväenliikettä vastaan yleensä ja ammattiyhdisr
tysliikkeemme oikeistojohdon .antautumispolitiikka on johtanut
koko tämän maan työväenliikkeen epäedulliseen asemaan.
Ammattiyhdistysliikkeen oikeistojohdon harjoittama .
punakauhun lietsonta ei liioin ole antanut lisää voita työläisten
leivän päälle, vaan aiheuttanut epäluuloja, toivottomuutta
ja välinpitämättömyyttä työläisjoukkojen keskuu-
•..dessa. • •
Mutta kaikki tämä on sittenkin vain väliaikaista! Me
elämme nyt työväenliikkeen suurta voittojen aikakautta.
Voittoisa armeijakin voi kärsiä paikallisia tappioita ja takaiskuja
siellä ja täällä, mutta se ei kuitenkaan estä sen vääjäämätöntä
voittokulkua. Niinpä saamme olla varmoja
myös siitä, että meidänkin maamme työväenliike'tulee vielä
ryhdistymään, karsimaan pois ne porvareita matkivat johtajat,
jotka ovat näihin väliaikaisiin tappioihin osaltaan syyl-li
§tyheet ja kokoamaan entista enemmän innostuneet rivi-joukot
yiiriensä alle joihin, on kirjoitettu rauha, edistys ja
parempi toimeerttiilo. •
o"o'(nn>Tr(r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-10-06-02